Espoon liikenneonnettomuudet 2016

Transkriptio

1 Espoon liikenneonnettomuudet 2016 Kuva: Liikenneturva Antti Udd, Eija Yli-Halkola ja Christel Kautiala Destia Oy

2

3 YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2016 Espoon kaupungin alueella tapahtuneita poliisin raportoimia tieliikenneonnettomuuksia ja seurattu onnettomuusmäärän kehitystä vuodesta 1962 sekä tarkemmin vuosina Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 2016 poliisin tilastojen mukaan yhteensä 369 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 25 % johti henkilövahinkoihin (91 kpl). Kaikki henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet olivat loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut vuonna Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa loukkaantui 118 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2015 (2015 tapahtui 395 onnettomuutta). Kanta Leppävaarassa tapahtui 16 % (60 kpl) Espoon kaikista onnettomuuksista (11 % vuonna 2015). Kanta Leppävaaran onnettomuusmäärä vuonna 2016 oli edellisvuoteen verrattuna huomattavasti suurempi (35 kpl vuonna 2015). Toiseksi eniten onnettomuuksia tapahtui Kanta-Espoossa (30 kpl). Onnettomuusmäärät kasvoivat vuodesta 2015 Kanta-Leppävaaran, Kanta- Espoon, Matinkylän, Kanta-Espoonlahden, Nöykkiö-Latokasken, Viherlaakso-Lippajärven ja Haukilahti-Westendin tilastoalueilla. Muilla alueilla onnettomuusmäärät vähenivät. Vuonna 2016 tapahtuneista onnettomuuksista noin 51 % (189 kpl) tapahtui katuverkolla ja 37 % (138 kpl) maanteillä. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 11 % kaikista onnettomuuksista (42 kpl). Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui yhteensä 118 henkilöä, mikä on noin 6 % vähemmän kuin vuonna 2015 (125 kpl). Uhrit ovat olleet pääasiassa henkilöautojen kuljettajia tai matkustajia (69 kpl, 58 %). Uhreista jalankulkijoita oli 11 kpl (9 %), pyöräilijöitä 22 kpl (19 %) ja mopoilijoita 9 kpl (8 %). Katuverkolla tapahtuneista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yli puolet (65 %) oli jalankulkija-, polkupyöräja mopo-onnettomuuksia. Vuonna 2016 tapahtui 26 onnettomuutta, joissa joku osallisista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä on noin 7 % kaikista onnettomuuksista. Onnettomuuksista kuusi johti henkilövahinkoihin ja loput 20 johtivat omaisuusvahinkoihin. Alkoholionnettomuuksien uhreja oli kaikkiaan kuusi henkilöä, mikä on 5 % kaikista uhreista. Alkoholionnettomuuksien määrä pysyi samana kuin vuonna 2015.

4 SAMMANDRAG Denna rapport innehåller uppgifter om vägtrafikolyckor som kommit till polisens kännedom i Esbo år Dessutom har utvecklingen av olycksfall granskats sedan 1962 och mer exakt under perioden Till polisens kännedom kommer vanligtvis alla trafikolyckor som lett till dödsfall och 20 % som lett till personskador. Under år 2016 inträffade i Esbo stad sammanlagt 369 trafikolyckor enligt polisens statistik. Av olyckorna ledde 25 % (91 st) till personskador. Igen dog i trafiken år 2016, men 118 personer skadades. Totala antalet olyckor har minskat sedan 2015 (2015 inträffade 395 olyckor). Under 2016 inträffade ungefär 16 % (60 st) av alla Esbos olyckor i Stam Alberga (11 % år 2015). Antalet olyckor i Stam-Alberga 2016 var avsevärt högre än året innant ( st). På följande plats kommer Egentliga- Esbo (Kanta-Espoo) (30 stl). Olycksantalet steg i Stam-Alberga, Egentliga-Esbo, Mattby, Egentliga-Esboviken, Nöykis-Ladusved, Gröndal-Klappträsk och Gäddvik-Westend området. På de övriga områdena har olyckorna minskat jämfört med år Under 2016 inträffade 51 % (189 st) av olyckorna på gatunätet och 37 % (138 st) på statens vägar. På privata vägar och andra transportområden inträffade 11 % av alla olyckor (42 st). I personskadeolyckorna sårades totalt 118 personer, viket är ungefär 6 % färre än år 2015 (125 st). Offren var i huvudsak bilförare eller passagerare (69 st, 58 %) och fotgängare (11 st, 9 %), cyklister (22 st, 19 %) eller mopedister (9 st, 8%). 26 olyckor (7 %) var alkoholrelaterade. Sex av olyckorna ledde till personskador, och de återstående 20 ledde till skador på egendom. Olycksoffrens antal var totalt 6 st, vilket är 5 % av alla offer. Alkohol-olyckornas var lika många som år 2015.

5 Espoon liikenneonnettomuudet SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 SAMMANDRAG 4 SISÄLTÖ 5 1 JOHDANTO 6 2 ONNETTOMUUSKEHITYS ESPOOSSA 7 3 ONNETTOMUUSAJANKOHDAT 9 4 ONNETTOMUUSPAIKKA Onnettomuuspaikka Onnettomuuksien kasaumapisteet Onnettomuuksien kasaumapisteiden parantamistoimenpiteet Onnettomuudet tilastoalueittain 13 5 ONNETTOMUUSLUOKKA Katuverkko Maantieverkko Jalankulku- ja pyöräilyväylät Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 16 6 ONNETTOMUUSOLOSUHTEET 17 7 ONNETTOMUUKSIEN TIENKÄYTTÄJÄRYHMÄT Onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmät Alkoholin osuus onnettomuuksiin 21 8 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET 21 LIITE 1. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT 22 LIITE 1. Käsitteet ja määritelmät LIITE 2. Onnettomuuskasaumat vuosina LIITE 3. Onnettomuuksien tapahtumapaikat vuonna 2016 LIITE 4. Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksien paikat vuonna 2016 LIITE 5. Jalankulku- ja pyöräilyväylillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet, joissa vähintään kaksi osallista ja osallisena jalankulkija, pyöräilijä tai mopo LIITE 6. Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuudet vuonna 2016 ja vuosina

6 6 Espoon liikenneonnettomuudet JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2016 Espoon kaupungin alueella tapahtuneita poliisin raportoimia tieliikenneonnettomuuksia ja seurattu onnettomuusmäärän kehitystä vuodesta 1962 sekä tarkemmin vuosina Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Onnettomuusanalyysi on laadittu Destia Oy:ssä jossa työhön ovat osallistuneet ins. AMK Antti Udd, ins. AMK Eija Yli-Halkola ja DI Christel Kautiala. Onnettomuusanalyysissä on käytetty Destian iliitu-palvelua. Espoon kaupungilta työn tilaaja oli tutkija FM Tuomo Saarinen. Raportissa käytetyt käsitteet ja määritelmät ovat liitteenä 1.

7 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSKEHITYS ESPOOSSA Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 2016 poliisin tilastojen mukaan yhteensä 369 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 25 % johti henkilövahinkoihin (91 kpl). Kaikki henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet olivat loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut vuonna Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa loukkaantui 118 henkilöä. Espoossa liikenneonnettomuuksien määrä on laskenut voimakkaasti vuoden 1989 huippuluvuista 2000-luvun alkuun asti. Vuodesta 2003 onnettomuuksien kokonaismäärä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2011 asti (kuva 2.1). Kasvu aiheutui pääasiassa omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lisääntymisestä. Vuonna 2011 onnettomuuksien määrä kääntyi laskuun (kuva 2.2) Onnettomuudet vähenivät edellisestä vuodesta myös vuonna Vuonna 2016 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui hieman vähemmän kuin vuonna Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut vuonna 2016 yhtään (4 kpl vuonna 2015). Kuva 2.1. Espoon onnettomuuskehitys , onnettomuuksien kokonaismäärä ja onnettomuuksien uhrien määrä. (Lähde vuosina Espoon liikenneonnettomuudet 2006.)

8 8 Espoon liikenneonnettomuudet 2016 Kuva 2.2. Espoon onnettomuuskehitys , onnettomuuksien kokonaismäärä vakavuuden mukaan. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu huomattavasti vähemmän onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin (kuva 2.3). Myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa harvemmin kuin muualla Suomessa. Kuva 2.3. Espoon ja koko Suomen onnettomuuskehitys asukaslukuun suhteutettuna vuosina

9 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSAJANKOHDAT Vuonna 2016 onnettomuuksia tapahtui eniten toukokuussa. Kesäkuukausista vähiten onnettomuuksia tapahtui heinäkuussa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten kesäkuussa. Onnettomuuksien tapahtuma-aika kellonajan mukaan mukailee hyvin liikennemääriä. Eniten onnettomuuksia tapahtui iltaruuhkan aikaan kello Myös aamuruuhkan aikaan kello 8-9 tapahtui runsaammin onnettomuuksia. Keskipäivällä tapahtuvat onnettomuudet ovat hieman vähentyneet edellisestä vuodesta. Keskiviikko oli yleisin onnettomuuksien tapahtumapäivä vuonna Aikaisempina vuosina yleisin onnettomuuksien tapahtumapäivä oli perjantai. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten keskiviikkoisin ja perjantaisin. Sunnuntaisin tapahtui viikonpäivistä vähiten onnettomuuksia. Kuva 3.1 Onnettomuuden tapahtumakuukausi vuonna Kuva 3.2 Onnettomuuden viikonpäivä vuonna 2016.

10 10 Espoon liikenneonnettomuudet 2016 Kuva 3.3 Onnettomuuden kellonaika vuonna 2016.

11 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSPAIKKA 4.1 Onnettomuuspaikka Vuonna 2016 tapahtuneista onnettomuuksista noin 51 % (189 kpl) tapahtui katuverkolla ja 37 % (138 kpl) maanteillä. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 11 % kaikista onnettomuuksista (42 kpl). Maanteiden onnettomuuksista noin 38 % tapahtui pääväylillä (52 kpl, tienumerot 1-103). Kaikkien vuonna 2016 tapahtuneiden onnettomuuksien tapahtumapaikat esitetään onnettomuusluokittain liitteessä 3. Liitteessä 4 on esitetty jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksien tapahtumapaikat onnettomuusluokittain vuonna 2016 ja liitteessä 6 myös vuosilta Liittymissä tapahtui 73 onnettomuutta eli noin 20 % kaikista onnettomuuksista. Liittymäonnettomuuksien määrä laski edellisestä vuodesta noin 12 % (kuva 4.1). Vuonna 2016 liittymäonnettomuuksissa onnettomuuspaikalla oli useimmiten kärkikolmio (35 kpl) tai liikennevalot (21 kpl). Tasa-arvoisissa liittymissä tapahtui viisi onnettomuutta, STOP-merkillä varustetuissa liittymissä kolme onnettomuutta ja kiertoliittymässä yksi onnettomuus. Loput liittymät on luokiteltu muiksi liittymiksi, joita ovat esimerkiksi jalankulku- ja pyöräilyväylien keskinäiset risteämiset. Onnettomuuksista noin 16 % (58 kpl) tapahtui pysäköintialueilla. Suojateillä tapahtui 19 onnettomuutta, joka on hieman vähemmän kuin vuonna (22 kpl vuonna 2015) Suojatieonnettomuuksista henkilövahinkoihin johti 14 onnettomuutta. Eritasoliittymien rampeilla tapahtui 18, jalankulku- ja pyöräilyväylillä kahdeksan ja silloilla ei yhtään onnettomuutta. Kuva 4.1. Liittymäonnettomuuksien kehitys ja risteysvarustus

12 12 Espoon liikenneonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteet Liitteenä 2 olevassa kartassa on esitetty kaikki Espoon alueella esiintyvät onnettomuuskasaumat vuosien onnettomuuksista. Onnettomuuksien kannalta paikka on katsottu ongelmalliseksi, jos 50 metrin säteellä on tapahtunut vähintään kaksi kuolemaan johtanut onnettomuus tai vähintään kolme loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta tai yhteensä vähintään seitsemän onnettomuutta. Kohteiden ongelmallisuutta voidaan myös arvioida ns. ind5-luvun avulla. Ind5-tarkastelussa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kertoimena on 1 ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin 0,2. Ind5-tarkastelun avulla lasketut Espoon vaarallisimmat paikat on esitetty taulukossa 4.1 vaarallisuusjärjestyksessä. Taulukon numero vastaa liitteen 2 numerointia. Taulukko 4.1 Ind5-tarkastelun perusteella Espoon pahimmat onnettomuuskasaumapisteet vuosina Nro Tapahtumapaikka Kuolemaan johtanut kpl Loukkaantumiseen johtanut kpl Omaisuusvahinkoon johtanut kpl Yht. IND5 1 Kehä I, Turvesuontien liittymä ,48 2 Markkinakatu ,24 3 Finnoontie, Pisantien liittymä ,20 4 Lintuvaarantie, Läkkisepänkujan liittymä ,00 5 Kuitinmäentie, Suomenojan kiertoliittymä ,00 6 Kehä I, Kurkijoentien liittymä ,92 7 Leppävaarankatu ,92 8 Kehä I, Kalevalantien liittymä ,84 9 Velskolantie, Sorvamäen liittymä ,84 10 Finnoontie, Malminkorven liittymä ,80

13 Espoon liikenneonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteiden parantamistoimenpiteet Espoon kaupungilla on suunniteltu tai tehty vuoden 2016 aikana parantamistoimenpiteitä taulukon 4.1 pahimpiin onnettomuuspaikkoihin seuraavasti: 1. Kehä I:n ja Turvesuon liittymä tullaan jollakin aikavälillä parantamaan eritasoliittymäksi. Tarkkaa aikataulua hankkeen toteutumisesta ei kuitenkaan ole. 2. Piispansillan Iso-Omenan kohdasta on tehty katusuunnitelma. Pohjoisosa rakennetaan vuosina Metrokeskukseen liittyvät eteläosan järjestelyt valmistuvat vuosina Kehä I Laajalahden eritasoliittymän rakentaminen käynnistyy näillä näkymin v (poistaa tasoliittymät 1 ja 6). 4. Kehä I Maarinsolmun alustava rakennusaikataulu 2020-luvun alkupuoli. 5. Markkinakatu rakennetaan uudestaan metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä ja bussit siirtyvät käyttämään sitä. 6. Finnoontie, Pisantien liittymä odottaa Espoonväylän kaavoitusta, joka on taas edistymässä tänä vuonna. Muutoksia ei ole tulossa tämän vuosikymmenen puolella. 7. Kuitinmäentie, Suomenojan kiertoliittymä on rakennettu ja valmis 8. Finnoontie, Malminkorven liittymä. Espoonväylä vähentää tulevaisuudessa liikennettä kyseisessä kohdassa. 4.4 Onnettomuudet tilastoalueittain Onnettomuuskehitystä on seurattu Espoossa tilastoalueittain. Tilastoalueiden rajoja on muutettu vuonna 2007, joten onnettomuustarkastelut tilastoalueittain eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tarkasteluihin nähden. Vilkkaimmat väylät (Länsiväylä, Turunväylä sekä Kehä I, II ja III) eivät sisälly tilastoalueisiin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2016 tilastoalueille (yhteensä 26 tilastoaluetta) paikannettiin 319 onnettomuutta eli 86 % kaikista Espoon kaupungin alueella tapahtuneista onnettomuuksista. Kanta Leppävaarassa tapahtui noin 16 % (60 kpl) Espoon kaikista onnettomuuksista (noin 11 % vuonna 2015). Kanta Leppävaaran onnettomuusmäärä vuonna 2016 oli edellisvuoteen verrattuna huomattavasti suurempi (35 kpl vuonna 2015). Paljon onnettomuuksia on tapahtunut aikaisempien vuosien tapaan myös Kanta-Espoossa, Matinkylässä ja Kanta-Tapiolassa. Onnettomuusmäärät kasvoivat vuodesta 2015 Kanta- Leppävaaran, Kanta-Espoon, Matinkylän, Kanta-Espoonlahden, Nöykkiö- Latokasken, Viherlaakso-Lippajärven ja Haukilahti-Westendin tilastoalueilla. Muilla alueilla onnettomuusmäärät vähenivät.

14 14 Espoon liikenneonnettomuudet 2016 Nro Tilastoalue 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 emböle 64 Nuuksio 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto Kuva 4.2 Espoon liikenneonnettomuudet vakavuuden mukaan tilastoalueittain ONNETTOMUUSLUOKKA 5.1 Katuverkko Espoon katuverkolla tapahtuneista onnettomuuksista noin 40 % (75 kpl) on kirjattu luokkaan muu onnettomuus (kuva 5.1). Vuonna 2015 muita onnettomuuksia oli 42 %. Tässä luokassa yleisimmät onnettomuustyypit olivat vuonna 2016 peruutusonnettomuudet (9 kpl) ja tieltä suistuminen (8 kpl). Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat yksittäisonnettomuudet (17 %, 32 kpl) ja polkupyöräonnettomuudet 14 %, 27 kpl). Espoon katuverkolla ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia oli 24 % (45 kpl) kaikista onnettomuuksista. Niiden määrä on kasvanut hieman edellisvuodesta, jolloin niitä oli 40 kpl (22 %). Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksissa seuraukset ovat yleensä vakavia. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yli puolet (65 %) oli jalankulkija-, polkupyörä- ja mopoonnettomuuksia. Jalankulkijaonnettomuuksia oli 17 % (9 kpl), mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2015 (12 kpl). Mopo-onnettomuuksia oli 7 % (4 kpl), eli yli puolet vähemmän kuin vuonna 2015 (9 kpl). Mopoautoonnettomuudet eivät kuulu mopo-onnettomuuksiin vaan muihin onnettomuuksiin. Espoossa vuonna 2016 poliisin tietoon tuli kaksi onnettomuutta, joissa mopoauto oli osallisena.

15 Espoon liikenneonnettomuudet Kuva 5.1 Onnettomuusluokat katuverkon onnettomuuksissa vuonna Maantieverkko Espoon alueella olevalla maantieverkolla (suurimmat väylät Kehä I, II ja III, Turunväylä ja Länsiväylä sekä paljon yhdysteitä) tapahtuneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat peräänajo- ja yksittäisonnettomuudet (yhteensä 59 % (82 kpl) kaikista maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista). Näistä onnettomuuksissa aiheutui 51 % maanteillä tapahtuneista henkilövahingoista. Vuonna 2016 Espoon maanteillä ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta (kuva 5.2). Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia tapahtui maantieverkolla yhteensä kolme kappaletta, joista kaksi johti loukkaantumiseen. Tämä oli noin 9 % kaikista maantieverkon henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista. Maanteiden jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksien määrä vuonna 2016 väheni vuoden 2015 määrästä yhdellä onnettomuudella. Kuva 5.2. Onnettomuusluokat maantieverkon onnettomuuksissa vuonna 2016.

16 16 Espoon liikenneonnettomuudet Jalankulku- ja pyöräilyväylät Jalankulku- ja pyöräilyväylillä tapahtui vuonna 2016 yksi kahden polkupyöräilijän välinen onnettomuus, jossa loukkaantui yksi henkilö. Onnettomuus oli onnettomuustyypiltään kohtaaminen suoralla. Se tapahtui Keilalahdentien jalankulku- ja pyöräilyväylällä. Kahden polkupyöräilijän välisiä onnettomuuksia tapahtui myös vuonna 2015 yksi. Vuonna 2016 tapahtui yksi mopoilijan ja polkupyöräilijän välinen onnettomuus, jossa polkupyöräilijä loukkaantui. Onnettomuus oli onnettomuustyypiltään kohtaaminen suoralla. Se tapahtui Turuntien jalankulku- ja pyöräilyväylällä. Mopoilijan ja polkupyöräilijän välisiä onnettomuuksia tapahtui myös vuonna 2015 yksi. Poliisin tilastoihin ei päätynyt vuonna 2016 yhtään jalankulkijan ja pyöräilijän, kahden mopoilijan tai jalankulkijan ja mopoilijan välistä onnettomuutta jalankulku- ja pyöräilyväylällä. Vuonna 2015 tapahtui yksi kahden mopoilijan välinen onnettomuus. Liitteessä 5 on esitetty kartalla jalankulku- ja pyöräilyväylillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet, joissa on vähintään kaksi osallista ja osallisena on jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopo. 5.4 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Espoossa ei tapahtunut vuonna 2016 yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Vuonna 2015 kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui neljä, joissa kuoli yhteensä neljä henkilöä.

17 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSOLOSUHTEET Onnettomuudet tapahtuivat pääosin hyvissä olosuhteissa. Useimmiten onnettomuudet tapahtuivat päivänvalossa ja tienpinnan ollessa paljaana. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista valtaosa (64 %) tapahtui päivänvalolla tai tien ollessa valaistu (24 %). Kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtui kuivalla tiellä 57 % ja märällä 20 %. Vaativissa olosuhteissa lumisella, sohjoisella tai jäisellä pinnalla tapahtui 13 % kaikista onnettomuuksista. Kaikista onnettomuuksista 10 % tapahtui vesi-, lumi- tai räntäsateella. Useimmiten sää oli kirkas tai pilvipoutainen. Kuva 6.1 Valoisuus onnettomuushetkellä vuonna Kuva 6.2 Tien pinta onnettomuushetkellä vuonna 2016.

18 18 Espoon liikenneonnettomuudet 2016 Kuva 6.3 Sää onnettomuushetkellä vuonna 2016.

19 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUKSIEN TIENKÄYTTÄJÄRYHMÄT 7.1 Onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmät Vuonna 2016 henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa oli osapuolena yhteensä 197 henkilöä, mikä on noin 4 % vähemmän kuin vuonna Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmistä suurin osa oli kuljettajana tai matkustajana henkilöautossa (140 osallista). Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus on laskenut, mutta pyöräilijöiden osuus on kasvanut. Jalankulkijoiden osuus on pysynyt ennallaan. Taulukossa 7.1 on esitetty henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmien määrät. Taulukko 7.1. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmät vuosina 2015 ja kpl 2016 % %- Muutos 2015 kpl osuus osuus Auto kuljettaja % % 0 % Auto matkustaja % % -23 % Moottoripyörä 7 4 % 11 5 % -36 % Mopedi 11 6 % 14 7 % -21 % Pyöräilijä % 18 9 % 28 % Jalankulkija 12 6 % 12 6 % 0 % Muu kulkuneuvo 4 2 % 4 2 % 0 % Yhteensä % % -4 % Onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma noudattelee ikäluokan osuutta koko väestöstä (kuva 7.1). Nuoria oli suhteessa hiukan enemmän kuin vanhempia ikäryhmiä. Mopoikäisille ja vasta henkilöauton ajokortin saaneille nuorille tapahtuu tyypillisesti enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin kokeneemmille tienkäyttäjille (kuva 7.2).

20 20 Espoon liikenneonnettomuudet 2016 Kuva 7.1 Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Espoossa vuonna 2016 sekä ikäluokan osuus koko väestöstä Kuva 7.2 Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Espoossa vuonna 2016 kulkumuodon mukaan.

21 Espoon liikenneonnettomuudet Alkoholin osuus onnettomuuksiin Vuonna 2016 tapahtui 26 alkoholionnettomuutta, mikä on noin 7 % kaikista onnettomuuksista. Määrä on yhtä suuri kuin vuonna 2015 (26 kpl 7 %). Vuosina alkoholionnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin 25 kpl (5,4 %) vuodessa. Alkoholionnettomuuksista henkilövahinkoihin johti kuusi onnettomuutta (23 %). Vuonna 2015 alkoholionnettomuuksia tapahtui kymmenen (39 %).. Alkoholionnettomuuksien uhreja oli kaikkiaan kuusi, joka on 5 % kaikista uhreista. Henkilövahinko-onnettomuuksista noin 7 %:ssa (6 kpl) oli alkoholin vaikutuksen alainen kuljettaja. Alkoholionnettomuuksissa yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus (14 kpl). Muut onnettomuusluokat olivat peräänajo-onnettomuus (2 kpl) ja risteämisonnettomuus (2 kpl). Kahdeksan onnettomuutta on kirjattu luokkaan muu onnettomuus. Suurin osa alkoholionnettomuuksien osallisista oli miehiä. 8 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET Onnettomuuskustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin % mm. erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina (mm. Valmixa 2006). Espoon kaupungin alueella tapahtuneiden onnettomuuksien vuotuiset onnettomuuskustannukset olivat vuonna 2016 noin 28,7 milj. euroa, josta kaupungin osuus on noin 5,7 milj. euroa. Kunnan kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle.

22 22 Espoon liikenneonnettomuudet 2016 LIITE 1. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Liikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut liikennetapahtuma, jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva (tie-, vesi-, ilma-, raide-) kulkuneuvo. Tieliikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä tiellä tai alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Omaisuusvahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut eikä vammautunut. Henkilövahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut tai vammautunut. Kuolemaan johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Loukkaantumiseen johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta joku on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuuden uhrilla tarkoitetaan henkilöä, joka on kuollut tai vammautunut liikenneonnettomuudessa. Liikenneonnettomuudessa kuolleeksi katsotaan henkilö, joka on menehtynyt liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Liikenneonnettomuudessa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuudessa osalliseksi katsotaan kulkuneuvo, joka törmää toiseen kulkuneuvoon, jalankulkijaan, eläimeen tai johonkin esteeseen kulkuneuvo, jossa joku kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena tai joka vahingoittuu jalankulkija, joka kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena kulkuneuvo ja jalankulkija, joka vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen vaikka ei olisikaan välittömästi siinä osallisena.

23 9. ESPOO Onnettomuuskasaumat v tai useampi kuolemaan johtanutta onnettomuutta 3 tai useampi loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta 7 tai useampi omaisuusvahinkoon jotanutta onnettomuutta LIITE 2 ESPOO / kaupunkitekniikan keskus MML, Avoin data Liikennevirasto 2017 Karttakeskus Oy, Lupa L , Kilometriä

24

25 Salmijirvi ± Mylly-Majalampi Majalampi J LAKISTO ESPOO Poliisin tietoon tulleet kevyen liikenteen liikenneonnettomuudet v Pyyslampi Vaakkoi Iso-Antias Suolikas Saarijlrvi Tuhkuri KEIMOLA LAHNUS Haukkalampi Ruuhijvrvi NUUKSIO Oraj VELSKOLA Vatrijarvi Urja Kattilajirvi Velskolan Pitkijrvi LUUKKI Luukinjirvi RAYLJ Kalajnrvi KALAJLRVI PERUSM Siikajlrvi SIIKAJlRVI N Heinkslampi Sahajjrvi Nuuksion Pitkdjnrvi KUNNARLA ODOM NIIPPERI MARTINLAAKSO MYYRMRKI Kolmperv VANHA-NUUKSIO odominjsrvi Matalajvrvi VANHAKARTANO Pitkmjnrvi KOLMPERU HOGNLS JMRVENPERO NMMUSSUO Nupurinj NUPURI LAAKSOLAHTI LINTUVAARA N N KONALA Loojarvi KARHUSUO GUMNLE MUURALA N A KARVASMOKI P N P A KAUNIAINEN N KILO N LEPP Q Q N Vittrrsk JORVAS MASALA LUOMA ESPOONKARTANO Luomanselkr Finntrisk KAUKLAHTI KURTTILA M astvikfjjrden SAUNA- LAHTI VANTTILA Espoonlahti Stensvikfjrrden KAUPUNGIN- KALLIO N P N LATOKASKI Q A NAYKKIA KAITAA N A SEPONKYLK N HENTTAA Q OLARI MATINKYLT Ryssjeholmsfjkrden MANKKAA Q NIITTY- KUMPU HAUKI- LAHTI A LAAJALAHTI M TAPIOLA WESTEND Miessaarenselka A Linholmsfj Laajalahti OTANIEMI P jsrkefjlrden Norra fladet Moisafjlrden SUVISAARISTO ESPOO / kaupunkitekniikan keskus Morsfjlrden Aisarfjlrden LIITE 4 0 0, Kilometriä MML, Avoin data Liikennevirasto 2017 rudholmsfjnrden Herrafjlrden

26 ESPOO Jalankulku- ja pyöräteillä v tapahtuneet onnettomuudet, joissa vähintään kaksi osallista ja osallisina Jalankulkija ja mopo Loukk.joht. Jalankulkija ja polkupyöräilijä Loukk.joht. Kaksi polkupyöröilijää Loukk.joht. Polkupyöräilijä ja mopo Loukk.joht. Kaksi mopoa Loukk.joht. LIITE 5 ESPOO / kaupunkitekniikan keskus MML, Avoin data Liikennevirasto 2017 Karttakeskus Oy, Lupa L4377

27 ESPOO Kevyen liikenteen onnettomuudet v Mopedionn. Polkupyöräonn. Jalankulkijaonn. Kevyen liikenteen onnettomuudet v Mopedionn. Polkupyöräonn. 0 0, Kilometriä ± Jalankulkijaonn. LIITE 6 ESPOO / kaupunkitekniikan keskus MML, Avoin data Liikennevirasto 2017 Karttakeskus Oy, Lupa L4377