Espoon liikenneonnettomuudet 2017

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJAPALVELUT Espoon liikenneonnettomuudet 2017 Kuva: Liikenneturva Antti Udd ja Christel Kautiala Destia Oy

2

3 YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2017 Espoon kaupungin alueella tapahtuneita poliisin raportoimia tieliikenneonnettomuuksia ja seurattu onnettomuusmäärän kehitystä vuodesta 1962 sekä tarkemmin vuosina Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 2017 poliisin tilastojen mukaan yhteensä 353 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 25 % johti henkilövahinkoihin (89 kpl). Kaikista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista 5 johti kuolemaan ja 84 loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli 6 ja loukkaantui 112 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2016 (2016 tapahtui 372 onnettomuutta). Kanta Leppävaarassa tapahtui noin 21 % (54 kpl) Espoon kaikista tilastoalueille paikantuneista onnettomuuksista (noin 17 % vuonna 2016). Kanta Leppävaaran onnettomuusmäärä vuonna 2017 kasvoi vuodesta 2016 (45 kpl v. 2016). Toiseksi eniten onnettomuuksia tapahtui Kanta-Espoonlahdella (23 kpl). Onnettomuusmäärät kasvoivat vuodesta 2016 Kanta-Lepppävaaran, Laaksolahden, Viherlaakso- Lippajärven, Sepänkylän, Kanta-Espoonlahden, Kaitaan, Kurttila-Vanttilan, Muurala- Gumbölen ja Bembölen tilastoalueilla. Muilla alueilla onnettomuusmäärät pysyivät ennallaan tai vähenivät. Vuonna 2017 tapahtuneista onnettomuuksista noin 50 % (178 kpl) tapahtui katuverkolla ja 38 % (134 kpl) maanteillä. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 12 % kaikista onnettomuuksista (41 kpl). Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui yhteensä 118 henkilöä, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2016 (122 kpl). Uhrit ovat olleet pääasiassa henkilöautojen kuljettajia tai matkustajia (73 kpl, 62 %). Uhreista jalankulkijoita oli 9 kpl (8 %), pyöräilijöitä 15 kpl (13 %) ja mopoilijoita 4 kpl (3 %). Katuverkolla tapahtuneista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yli puolet (56 %) oli jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia. Vuonna 2017 tapahtui 18 onnettomuutta, joissa joku osallisista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä on noin 5 % kaikista onnettomuuksista. Onnettomuuksista kuusi johti henkilövahinkoihin ja loput 12 johtivat omaisuusvahinkoihin. Alkoholionnettomuuksien uhreja oli kaikkiaan yhdeksän henkilöä, mikä on noin 8 % kaikista uhreista. Alkoholionnettomuuksien määrä väheni vuodesta 2016, jolloin niitä oli 26 kpl.

4 SAMMANDRAG Denna rapport innehåller uppgifter om vägtrafikolyckor som kommit till polisens kännedom i Esbo år Dessutom har utvecklingen av olycksfall granskats sedan 1962 och mer exakt under perioden Till polisens kännedom kommer vanligtvis alla trafikolyckor som lett till dödsfall och 20 % som lett till personskador. Under år 2017 inträffade i Esbo stad sammanlagt 353 trafikolyckor enligt polisens statistik. Av olyckorna ledde 25 % (89 st) till personskador. Fem personer dog i trafiken år 2016 och 112 personer skadades. Totala antalet olyckor har minskat sedan 2016 (2016 inträffade 372 olyckor). Under 2017 inträffade ungefär 21 % (54 st) av alla Esbos olyckor i Stam Alberga (17 % år 2016). Antalet olyckor i Stam-Alberga 2017 var avsevärt högre än året innant ( st). På följande plats kommer Egentliga-Esboviken (23 st). Olycksantalet steg i Stam-Alberga, Egentliga-Esboviken, Gröndal-Klappträsk, Dalsvik, Smedsby, Kaitans, Kurtby-Fantsby, Morby-Gumböle och Bemböle området. På de övriga områdena har olycksantalet varit oförändrade eller minskat jämfört med år Under 2017 inträffade 50 % (178 st) av olyckorna på gatunätet och 38 % (134 st) på statens vägar. På privata vägar och andra trafikområden inträffade 12 % av alla olyckor (41 st). I personskadeolyckorna sårades totalt 118 personer, viket är ungefär 1 % färre än år 2016 (122 st). Offren var i huvudsak bilförare eller passagerare (73 st, 62 %) och fotgängare (9 st, 8 %), cyklister (15 st, 13 %) eller mopedister (4 st, 3 %). 18 olyckor (5 %) var alkoholrelaterade. Sex av olyckorna ledde till personskador, och de återstående 12 ledde till skador på egendom. Olycksoffrens antal var totalt 9 st, vilket är 8 % av alla offer. Alkohol-olyckornas har minskat sedan 2016 (2016 inträffade 26 olyckor).

5 SUMMARY This report has provided an overview of the traffic accidents reported by the police in 2017 in the city of Espoo and tracked the change in the traffic accident figures since 1962 and, particularly, between 2013 and It is estimated that all accidents resulting in fatalities and approximately 20 % of those resulting in personal injury are reported to the police. The reporting rates of different types of accident vary. The least reported are single accidents involving cyclists resulting in injury. According to police records, a total of 353 traffic accidents took place in Espoo in Approximately 25 % of these resulted in personal injury (89 accidents). There were five traffic accidents leading to fatalities in 2016 (6 dead). 112 people were physically injured in accidents resulting in personal injury. The total number of accidents has dropped since 2016 (there were 372 accidents recorded in 2016). 21 % of all accidents (54) recorded in Espoo took place in Kanta-Leppävaara (17 % in 2016). Compared to the previous year, the 2017 accident count for Kanta- Leppävaara had gone up noticeably (45 accidents in 2016). The second most accidents took place in Kanta-Espoonlahti (23). Compared to 2016, the accident counts went up in the statistical areas of Kanta-Lepppävaara, Laaksolahti, Viherlaakso- Lippajärvi, Se-pänkylä, Kanta-Espoonlahti, Kaita, Kurttila-Vanttilä, Muurala- Gumböle and Bemböle Other areas accidents remained unchanged or decreased. Out of all the accidents in 2017, 50 % (178) took place on municipally maintained roads and 38 % (134) on nationally owned roads. Approximately 12% (41) of all accidents took place on private roads and in other areas. 118 people lost their lives or were injured in accidents resulting in personal injury, 1 % less than in 2016 (122). The victims in these accidents were predominantly car drivers and passengers (73, 62 %). 9 of the victims (8 %) were pedestrians, 15 (13 %) were cyclists and 4 (3 %) were motorcyclists. Over half (56 %) of the accidents resulting in personal injury on municipally maintained roads involved pedestrians, cyclists or motorcyclists. In 2017, there were 18 alcohol related accidents. This accounts for approximately 5 % of all accidents. Six of these accidents resulted in personal injury and the other 12 resulted in property damage. In total, there were nine victims in alcohol related accidents, which accounts for 8 % of all victims. The number of alcohol related accidents has dropped since 2016 (26 accidents in 2016).

6

7 Espoon liikenneonnettomuudet SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 SAMMANDRAG 4 SUMMARY 5 SISÄLTÖ 7 1 JOHDANTO 8 2 ONNETTOMUUSKEHITYS ESPOOSSA 9 ONNETTOMUUSAJANKOHDAT 11 3 ONNETTOMUUSPAIKKA Onnettomuuspaikka Onnettomuuksien kasaumapisteet Onnettomuuksien kasaumapisteiden parantamistoimenpiteet Onnettomuudet tilastoalueittain 15 4 ONNETTOMUUSLUOKKA Katuverkko Maantieverkko Jalankulku- ja pyöräilyväylät Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Katuverkolla Maanteillä 19 5 ONNETTOMUUSOLOSUHTEET 20 6 ONNETTOMUUKSIEN TIENKÄYTTÄJÄRYHMÄT Onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmät Alkoholin osuus onnettomuuksiin 24 7 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET 24 LIITE 1. Käsitteet ja määritelmät LIITE 2. Onnettomuuskasaumat vuosina LIITE 3. Onnettomuuksien tapahtumapaikat vuonna 2017 LIITE 4. Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksien paikat vuonna 2017 LIITE 5. LIITE 6. Jalankulku- ja pyöräilyväylillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet, joissa vähintään kaksi osallista ja osallisena jalankulkija, pyöräilijä tai mopo Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuudet vuonna 2017 ja vuosina

8 8 Espoon liikenneonnettomuudet JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2017 Espoon kaupungin alueella tapahtuneita poliisin raportoimia tieliikenneonnettomuuksia ja seurattu onnettomuusmäärän kehitystä vuodesta 1962 sekä tarkemmin vuosina Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Poliisi on lopettanut omaisuusvahinkoon johtaneiden peuraonnettomuuksien kirjaamisen resurssipulan vuoksi syksystä 2015 alkaen. Vuoden 2017 onnettomuustiedot ovat ennakkotietoja (tilanne 2/2018). Onnettomuusanalyysi on laadittu Destia Oy:ssä jossa työhön ovat osallistuneet ins. AMK Antti Udd ja DI Christel Kautiala. Onnettomuusanalyysissä on käytetty Destian iliitu-palvelua. Espoon kaupungilta työn tilaaja oli tutkija FM Tuomo Saarinen. Raportissa käytetyt käsitteet ja määritelmät ovat liitteenä 1.

9 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSKEHITYS ESPOOSSA Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 2017 poliisin tilastojen mukaan yhteensä 353 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 25 % johti henkilövahinkoihin (89 kpl). Kaikista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista 5 johti kuolemaan ja 84 loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli 6 ja loukkaantui 112 henkilöä. Espoossa liikenneonnettomuuksien määrä on laskenut voimakkaasti vuoden 1989 huippuluvuista 2000-luvun alkuun asti. Vuodesta 2003 onnettomuuksien kokonaismäärä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2011 asti (kuva 2.1). Kasvu aiheutui pääasiassa omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lisääntymisestä. Vuonna 2011 onnettomuuksien määrä kääntyi laskuun. Onnettomuudet vähenivät hieman edellisestä vuodesta vuonna 2017 (kuva 2.2). Vuonna 2017 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui hieman vähemmän kuin vuonna Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui 5 vuonna 2017 (1 kpl vuonna 2016). Kuva 2.1. Espoon onnettomuuskehitys , onnettomuuksien kokonaismäärä ja onnettomuuksien uhrien määrä. (Lähde vuosina Espoon liikenneonnettomuudet 2006.)

10 10 Espoon liikenneonnettomuudet 2017 Kuva 2.2. Espoon onnettomuuskehitys , onnettomuuksien kokonaismäärä vakavuuden mukaan (ilman eläinonnettomuuksia). Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu huomattavasti vähemmän onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin (kuva 2.3). Myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa harvemmin kuin muualla Suomessa. Kuva 2.3. Espoon ja koko Suomen onnettomuuskehitys asukaslukuun suhteutettuna vuosina (ilman eläinonnettomuuksia).

11 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSAJANKOHDAT Vuonna 2017 onnettomuuksia tapahtui eniten tammikuussa. Kesäkuukausista vähiten onnettomuuksia tapahtui elokuussa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten kesäkuussa. Onnettomuuksien tapahtuma-aika kellonajan mukaan mukailee hyvin liikennemääriä. Eniten onnettomuuksia tapahtui iltaruuhkan aikaan kello Myös aamuruuhkan aikaan kello 7-10 tapahtui runsaammin onnettomuuksia. Keskipäivällä tapahtui saman verran onnettomuuksia kuin edellisenä vuonna. Perjantai oli yleisin onnettomuuksien tapahtumapäivä vuonna Vuonna 2016 yleisin onnettomuuksien tapahtumapäivä oli keskiviikko. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten torstaisin. Sunnuntaisin tapahtui viikonpäivistä vähiten onnettomuuksia. Kuva 3.1 Onnettomuuden tapahtumakuukausi vuonna Kuva 3.2 Onnettomuuden viikonpäivä vuonna 2017.

12 12 Espoon liikenneonnettomuudet 2017 Kuva 3.3 Onnettomuuden kellonaika vuonna 2017.

13 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSPAIKKA 3.1 Onnettomuuspaikka Vuonna 2017 tapahtuneista onnettomuuksista noin 50 % (178 kpl) tapahtui katuverkolla ja 38 % (134 kpl) maanteillä. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 12 % kaikista onnettomuuksista (41 kpl). Maanteiden onnettomuuksista noin 65 % tapahtui pääväylillä (87 kpl, tienumerot 1-103). Kaikkien vuonna 2017 tapahtuneiden onnettomuuksien tapahtumapaikat esitetään onnettomuusluokittain liitteessä 3. Liitteessä 4 on esitetty jalankulkija-, polkupyörä- ja mopoonnettomuuksien tapahtumapaikat onnettomuusluokittain vuonna 2017 ja liitteessä 6 myös vuosilta Liittymissä tapahtui 62 onnettomuutta eli noin 18 % kaikista onnettomuuksista. Liittymäonnettomuuksien määrä laski edellisestä vuodesta noin 15 % (kuva 4.1). Vuonna 2017 liittymäonnettomuuksissa onnettomuuspaikalla oli useimmiten kärkikolmio (19 kpl) tai liikennevalot (31 kpl). Tasa-arvoisissa liittymissä ei tapahtunut yhtään onnettomuutta, STOP-merkillä varustetuissa liittymissä kaksi onnettomuutta ja kiertoliittymissä kaksi onnettomuutta. Loput liittymät on luokiteltu muiksi liittymiksi, joita ovat esimerkiksi jalankulku- ja pyöräilyväylien keskinäiset risteämiset. Onnettomuuksista noin 21 % (73 kpl) tapahtui pysäköintialueilla. Suojateillä tapahtui 19 onnettomuutta, joka on yhtä paljon kuin vuonna Suojatieonnettomuuksista henkilövahinkoihin johti 14 onnettomuutta. Eritasoliittymien rampeilla tapahtui 8, jalankulku- ja pyöräilyväylillä 5 ja silloilla ei yhtään onnettomuutta. Kuva 4.1. Liittymäonnettomuuksien kehitys ja risteysvarustus

14 14 Espoon liikenneonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteet Liitteenä 2 olevassa kartassa on esitetty kaikki Espoon alueella esiintyvät onnettomuuskasaumat vuosien onnettomuuksista. Onnettomuuksien kannalta paikka on katsottu ongelmalliseksi, jos 50 metrin säteellä on tapahtunut vähintään kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta tai vähintään kolme loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta tai yhteensä vähintään seitsemän onnettomuutta. Kohteiden ongelmallisuutta voidaan myös arvioida ns. ind5-luvun avulla. Ind5- tarkastelussa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kertoimena on 1 ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin 0,2. Ind5-tarkastelun avulla lasketut Espoon vaarallisimmat paikat on esitetty taulukossa 4.1 vaarallisuusjärjestyksessä. Taulukon tapahtumapaikan numero vastaa liitteen 2 numerointia. Taulukko 4.1 Ind5-tarkastelun perusteella Espoon pahimmat onnettomuuskasaumapisteet vuosina Nro Tapahtumapaikka Kuolemaan johtanut kpl Loukkaantumiseen johtanut kpl Omaisuusvahinkoon johtanut kpl Yht. IND5 1 Markkinakatu Lintuvaarantie, Läkkisepänkujan liittymä Leppävaarankatu Kehä I, Kurkijoentien liittymä Kehä I, Kalevalantien liittymä Kuitinmäentie, Suomenojan kiertoliittymä Kehä I, Turvesuontien liittymä Kehä I, Mäkkylän ramppi Turunväylä, Kilon liittymän kohta Velskolantie, Sorvamäen liittymä

15 Espoon liikenneonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteiden parantamistoimenpiteet Espoon kaupungilla on suunniteltu tai tehty vuoden 2017 aikana parantamistoimenpiteitä taulukon 4.1 pahimpiin onnettomuuspaikkoihin seuraavasti: 1. Markkinakatu rakennetaan uudestaan metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä ja bussit siirtyvät käyttämään sitä. 2. Piispansillan Iso-Omenan kohdasta on tehty katusuunnitelma. Pohjoisosa rakennetaan vuosina Metrokeskukseen liittyvät eteläosan järjestelyt valmistuvat vuosina Kehä I Laajalahden eritasoliittymän rakentaminen käynnistyy näillä näkymin v (poistaa tasoliittymät 4 ja 7). 4. Kehä I Kurkijoentie alustava rakennusaikataulu 2020-luvun alkupuoli. 5. Kuitinmäentie, Suomenojan kiertoliittymä on rakennettu ja valmis 6. Kehä I:n ja Turvesuon liittymä tullaan jollakin aikavälillä parantamaan eritasoliittymäksi. Tarkkaa aikataulua hankkeen toteutumisesta ei kuitenkaan ole. 3.4 Onnettomuudet tilastoalueittain Onnettomuuskehitystä on seurattu Espoossa tilastoalueittain. Tilastoalueiden rajoja on muutettu vuonna 2007, joten onnettomuustarkastelut tilastoalueittain eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tarkasteluihin nähden. Vilkkaimmat väylät (Länsiväylä, Turunväylä sekä Kehä I, II ja III) eivät sisälly tilastoalueisiin. Tilastoalueiden paikantumiseen on tehty korjauksia, joten onnettomuusmäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan vuonna 2017 tilastoalueille (yhteensä 26 tilastoaluetta) paikannettiin 256 onnettomuutta eli 73 % kaikista Espoon kaupungin alueella tapahtuneista onnettomuuksista. Kanta Leppävaarassa tapahtui noin 21 % (54 kpl) Espoon kaikista onnettomuuksista (noin 17 % vuonna 2016). Kanta Leppävaaran onnettomuusmäärä vuonna 2017 kasvoi vuodesta Toiseksi eniten onnettomuuksia tapahtui Kanta-Espoonlahdella. Onnettomuusmäärät kasvoivat vuodesta 2016 Kanta- Lepppävaaran, Laaksolahden, Viherlaakso-Lippajärven, Sepänkylän, Kanta- Espoonlahden, Kaitaan, Kurttila-Vanttilan, Muurala-Gumbölen ja Bembölen tilastoalueilla. Muilla alueilla onnettomuusmäärät pysyivät ennallaan tai vähenivät.

16 16 Espoon liikenneonnettomuudet 2017 Nro Tilastoalue 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto Kuva 4.2 Espoon liikenneonnettomuudet vakavuuden mukaan tilastoalueittain ONNETTOMUUSLUOKKA 4.1 Katuverkko Espoon katuverkolla tapahtuneista onnettomuuksista noin 46 % (82 kpl) on kirjattu luokkaan muu onnettomuus (kuva 5.1). Vuonna 2016 muita onnettomuuksia oli 40 %. Tässä luokassa yleisimmät onnettomuustyypit olivat vuonna 2017 peruutusonnettomuudet (7 kpl) ja tieltä suistuminen (5 kpl). Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat yksittäisonnettomuudet (16 %, 28 kpl) ja polkupyöräonnettomuudet (8 %, 15 kpl). Espoon katuverkolla tapahtui kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuonna Kaksi kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia ja yksi oli polkupyöräonnettomuus. Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia oli 17 % (31 kpl) kaikista onnettomuuksista. Niiden määrä on laskenut edellisvuodesta, jolloin niitä oli 45 kpl (24 %). Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksissa seuraukset ovat yleensä vakavia. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yli puolet (56 %) oli jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia. Henkilövahinkoon johtaneita jalankulkijaonnettomuuksia oli 18 % (8 kpl), mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2016 (9 kpl). Henkilövahinkoon johtaneita mopo-onnettomuuksia oli 7 % (4 kpl), eli saman verran kuin vuonna 2016 (4 kpl). Henkilövahinkoon johtaneita polkupyöräonnettomuuksia oli 29 % (13 kpl), eli puolet vähemmän kuin vuonna 2016 (26 kpl). Mopoauto-onnettomuudet eivät kuulu mopo-onnettomuuksiin vaan muihin onnettomuuksiin. Espoossa vuonna 2017 poliisin tietoon ei tullut yhtään onnettomuutta, joissa mopoauto oli ollut osallisena.

17 Espoon liikenneonnettomuudet Kuva 5.1 Onnettomuusluokat katuverkon onnettomuuksissa vuonna Maantieverkko Espoon alueella olevalla maantieverkolla (suurimmat väylät Kehä I, II ja III, Turunväylä ja Länsiväylä sekä paljon yhdysteitä) tapahtuneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat peräänajo- ja yksittäisonnettomuudet (yhteensä 57 % (76 kpl) kaikista maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista). 56 % maanteillä henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista kuului näihin onnettomuusluokkiin. Vuonna 2017 Espoon maanteillä tapahtui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Ne olivat onnettomuusluokaltaan ohitusonnettomuus ja peräänajo-onnettomuus (kuva 5.2). Maantieverkolla tapahtui yksi jalankulkijaonnettomuus, joka oli loukkaantumiseen johtanut onnettomuus. Polkupyörä ja mopo-onnettomuuksia ei tapahtunut yhtään. Henkilövahinkoon johtaneiden jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksien osuus kaikista maantieverkolla henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista oli 2 % (6 % vuonna 2016).

18 18 Espoon liikenneonnettomuudet 2017 Kuva 5.2. Onnettomuusluokat maantieverkon onnettomuuksissa vuonna Jalankulku- ja pyöräilyväylät Jalankulku- ja pyöräilyväylillä tapahtui vuonna 2017 yksi kahden polkupyöräilijän välinen onnettomuus ja yksi jalankulkijan ja pyöräilijän välinen onnettomuus. Kahden polkupyöräilijän välinen onnettomuus oli onnettomuustyypiltään kohtaaminen suoralla. Se tapahtui Koskelontien jalankulku- ja pyöräilyväylällä. Onnettomuudessa loukkaantui kumpikin polkupyöräilijä. Jalankulkijan ja polkupyöräilijän välinen onnettomuus oli onnettomuustyypiltään muu onnettomuus. Se tapahtui Länsituulentien kannella. Onnettomuudessa loukkaantui jalankulkija. Poliisin tilastoihin ei päätynyt vuonna 2017 yhtään kahden mopoilijan, polkupyöräilijän ja mopoilijan tai jalankulkijan ja mopoilijan välistä onnettomuutta jalankulkuja pyöräilyväylällä. Vuonna 2016 tapahtui yksi mopoilijan ja polkupyöräilijän välinen onnettomuus. Liitteessä 5 on esitetty kartalla jalankulku- ja pyöräilyväylillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet, joissa on vähintään kaksi osallista ja osallisena on jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopo. 4.4 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Espoossa tapahtui vuonna 2017 viisi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä kuusi henkilöä. Onnettomuuksia ei olisi voitu välttää liikenneympäristöä parantamalla. Vuonna 2016 kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut yhtään.

19 Espoon liikenneonnettomuudet Katuverkolla Kolme kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui katuverkolla. Kaksi niistä oli onnettomuusluokaltaan yksittäisonnettomuuksia ja yksi oli polkupyöräonnettomuus. Ensimmäinen yksittäisonnettomuus oli onnettomuustyypiltään suistuminen vasemmalle oikealle kääntyvässä kaarteessa. Onnettomuus tapahtui Finnoontiellä Hösmärintien risteyksen jälkeisessä kaarteessa kesäkuussa kello 5. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa ja tien pinta oli paljas ja kuiva. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 60 km/h. Osallisena onnettomuudessa oli henkilöauto, ja siinä kuoli kaksi henkilöä. Toinen yksittäisonnettomuus oli onnettomuustyypiltään suistuminen tieltä risteyksessä. Osallisena onnettomuudessa oli moottoripyörä, ja siinä kuoli yksi henkilö. Onnettomuus tapahtui Pohjantien ja Ahertajantien kiertoliittymässä toukokuussa kello 4. Onnettomuus tapahtui hämärässä ja tien pinta oli paljas ja kuiva. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 30 km/h. Polkupyöräonnettomuus oli onnettomuustyypiltään kumoonajo ajoradalla. Ainoa osallinen onnettomuudessa oli polkupyöräilijä. Onnettomuudessa kuoli yksi henkilö. Onnettomuus tapahtui Uuskartanontien jalankulku- ja pyöräilyväylällä huhtikuussa kello 11. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa Maanteillä Kaksi kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui maantieverkolla ja ne olivat onnettomuusluokiltaan peräänajo-onnettomuus ja ohitusonnettomuus. Peräänajo-onnettomuus oli onnettomuustyypiltään muu peräänajo liikkuvaan ajoneuvoon. Osallisena onnettomuudessa oli kuorma-auto ja linja-auto. Linja-autossa kuoli yksi henkilö. Onnettomuus tapahtui Länsiväylällä Karhusaaren sillalla elokuussa klo 15. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa ja tien pinta oli paljas ja kuiva. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 80 km/h. Ohitusonnettomuudessa osallisena oli pakettiauto ja kuorma-auto. Pakettiautossa kuoli yksi henkilö ja kuorma-autossa loukkaantui yksi henkilö. Onnettomuus tapahtui Kehä III:lla Mikkelän kohdalla kesäkuussa klo 6. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa ja tien pinta oli paljas ja märkä. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 80 km/h.

20 20 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSOLOSUHTEET Onnettomuudet tapahtuivat pääosin hyvissä olosuhteissa. Useimmiten onnettomuudet tapahtuivat päivänvalossa ja tienpinnan ollessa paljaana. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista valtaosa (65 %) tapahtui päivänvalolla tai tien ollessa valaistu (21 %). Kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtui kuivalla tiellä 54 % ja märällä 28 %. Vaativissa olosuhteissa lumisella, sohjoisella tai jäisellä pinnalla tapahtui 9 % kaikista onnettomuuksista. Kaikista onnettomuuksista 14 % tapahtui vesi-, lumi- tai räntäsateella. Useimmiten sää oli kirkas tai pilvipoutainen. Kuva 6.1 Valoisuus onnettomuushetkellä vuonna Kuva 6.2 Tien pinta onnettomuushetkellä vuonna 2017.

21 Espoon liikenneonnettomuudet Kuva 6.3 Sää onnettomuushetkellä vuonna 2017.

22 22 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUKSIEN TIENKÄYTTÄJÄRYHMÄT 6.1 Onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmät Vuonna 2017 henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa oli osapuolena yhteensä 230 henkilöä, mikä on noin 17 % enemmän kuin vuonna Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmistä suurin osa oli kuljettajana tai matkustajana henkilöautossa (182 osallista). Moottoripyöräilijöiden sekä autossa kuljettajana tai matkustajana olleiden osuus on kasvanut. Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden mopoilijoiden osuus on laskenut. Taulukossa 7.1 on esitetty henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmien määrät kpl 2017 % %- Muutos 2016 kpl osuus osuus Auto kuljettaja % % 22 % Auto matkustaja % % 67 % Moottoripyörä 17 7 % 7 4 % 143 % Mopedi 5 2 % 11 6 % -55 % Pyöräilijä 15 7 % % -35 % Jalankulkija 9 4 % 12 6 % -25 % Muu kulkuneuvo 2 1 % 4 2 % -50 % Yhteensä % % 17 % Taulukko 7.1. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tienkäyttäjäryhmät vuosina 2016 ja Onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma noudattelee ikäluokan osuutta koko väestöstä (kuva 7.1). Nuoria on tyypillisesti osallisena suhteessa hiukan enemmän kuin vanhempia ikäryhmiä. Mopoikäisille ja vasta henkilöauton ajokortin saaneille nuorille tapahtuu tyypillisesti enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin kokeneemmille tienkäyttäjille (kuva 7.2). Espoossa nuorten onnettomuudet ovat kuitenkin vähentyneet aikaisemmista vuosista.

23 Espoon liikenneonnettomuudet Kuva 7.1 Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Espoossa vuonna 2017 sekä ikäluokan osuus koko väestöstä Kuva 7.2 Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Espoossa vuonna 2017 kulkumuodon mukaan.

24 24 Espoon liikenneonnettomuudet Alkoholin osuus onnettomuuksiin Vuonna 2017 tapahtui 18 alkoholionnettomuutta, mikä on noin 5 % kaikista onnettomuuksista. Alkoholionnettomuuksien määrä on vähentynyt vuodesta 2016, jolloin niitä tapahtui 26 kpl (7 %). Vuosina alkoholionnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin 24 kpl (5,5 %) vuodessa. Alkoholionnettomuuksista henkilövahinkoihin johti kuusi onnettomuutta (33 %). Vuonna 2016 henkilövahinkoon johtaneita alkoholionnettomuuksia tapahtui myös kuusi (23 %). Alkoholionnettomuuksien uhreja oli kaikkiaan yhdeksän, joka on noin 8 % kaikista uhreista. Henkilövahinko-onnettomuuksista noin 7 %:ssa (6 kpl) oli alkoholin vaikutuksen alainen kuljettaja. Alkoholionnettomuuksissa yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus (14 kpl). Muut onnettomuusluokat olivat peräänajo- ja kohtaamisonnettomuus. Kaksi onnettomuutta on kirjattu luokkaan muu onnettomuus. Suurin osa alkoholionnettomuuksissa mukana olleista oli miehiä. 7 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET Onnettomuuskustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin % mm. erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina (mm. Valmixa 2006). Espoon kaupungin alueella tapahtuneiden onnettomuuksien vuotuiset onnettomuuskustannukset olivat vuonna 2017 noin 28 milj. euroa, josta kaupungin osuus on noin 5,6 milj. euroa. Kunnan kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle.

25 Espoon liikenneonnettomuudet LIITE 1. Käsitteet ja määritelmät Liikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut liikennetapahtuma, jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva (tie-, vesi-, ilma-, raide-) kulkuneuvo. Tieliikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä tiellä tai alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Omaisuusvahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut eikä vammautunut. Henkilövahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut tai vammautunut. Kuolemaan johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Loukkaantumiseen johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta joku on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuuden uhrilla tarkoitetaan henkilöä, joka on kuollut tai vammautunut liikenneonnettomuudessa. Liikenneonnettomuudessa kuolleeksi katsotaan henkilö, joka on menehtynyt liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Liikenneonnettomuudessa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuudessa osalliseksi katsotaan kulkuneuvo, joka törmää toiseen kulkuneuvoon, jalankulkijaan, eläimeen tai johonkin esteeseen kulkuneuvo, jossa joku kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena tai joka vahingoittuu jalankulkija, joka kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena kulkuneuvo ja jalankulkija, joka vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen vaikka ei olisikaan välittömästi siinä osallisena.

26

27

28

29

30

31