TULOSSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ JA SUOMENLINNAN HOITOKUNTA

Transkriptio

1 TULOSSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ JA SUOMENLINNAN HOITOKUNTA Suomenlinna 17. helmikuuta 2005

2 SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TOIMINTA-AJATUS Suomenlinnan hoitokunta on asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomenlinnan restauroinnista, kunnossapidosta ja yleisölle avoinna pitämisestä. Yhteistyössä kunnallisten viranomaisten kanssa se vastaa saarten yleisestä kehittämisestä elinvoimaisena asumisympäristönä ja Helsingin keskeisenä matkailukohteena. Restaurointityön jatkuvaksi kehittämiseksi hoitokunta toimii vanhan rakennustekniikan tallentajana ja nykykäyttöön soveltajana. Suomenlinnan hoitokunta tekee yhteistyötä kansallisella ja kansain-välisellä tasolla muiden maailmanperintökohteiden ja historiallisia rakennusmonumentteja säilyttävien organisaatioiden kanssa. Korjat-tavien tilojen sopivilla uusilla käyttötarkoituksilla ja aktiivisella vuokrauspolitiikalla edistetään asukkaiden ja kävijöiden kannalta mielenkiintoisten kulttuuritoimintojen ja tapahtumien tarjontaa. SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN VISIO Suomenlinna on maan tärkein yhtenäinen sotilasarkkitehtuurin rakennuskulttuurin muistomerkki, joka välittää vierailijalle näkymän Suomen koko valtiollisen historian kehitykseen. Suomenlinna on restaurointikäytännön kansainvälisesti edustava ja ammattitaitoinen esimerkki. Sen rakennusten arvon mukainen aktiivinen asumis- ja kulttuuri-käyttö turvaa niiden säilymisen. Monumentista kiinnostuneille vierailijoille Suomenlinna tarjoaa ympärivuotisesti hyvän perusinformaation. SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TULOSALUEET Suomenlinnan hoitokunnan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja monumentti. Rakennusten tulosalueella toiminta keskittyy hyötykäytössä olevien rakennusten hallintoon, hoitoon, peruskorjauksiin ja kunnossapitoon. Monumentin hoito käsittää Suomenlinnan kehittämisen ja säilyttämisen maailmanperintö-kohteena. Suomenlinnan hoitokunnan tulot kertyvät pääosin rakennusten tulosalueelta, monumentin tulosalue on 2

3 taloudellisesti tuottamatonta osuutta. Tulosalueiden raja on osin vaikeasti määriteltävissä, sillä Suomenlinna on kokonaisuutena kansallisomaisuutta. Kunnostustyöt perustuvat johtokunnan käsittelemään kunnostusohjelmaan, jossa vuosittain tarkennetaan resurssien käyttö projekteille. Ohjelma on kaksiosainen: se jakaa varat hoitokunnan omien kunnostushankkeiden ja oikeusministeriön alaisen Suomenlinnan työsiirtolan hankkeiden välillä. Jälkimmäisistä hoitokunnalle kuuluu hankkeiden rakennuttaminen ja koordinaatio. Kunnostusohjelma vuosille on tämän sopimuksen liitteenä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Suomenlinnan hoitokunnan toimintaan vv vaikuttavat mm. seuraavat asiat: - Suomenlinnan hoitokunta säilyy valtion kiinteistöyksikkönä. Sen kiinteistöliiketoiminnan taloudelliset reunaehdot poikkeavat jossakin määrin valtion kiinteistötoimen yleisistä toimintaedellytyksistä. - Tilojen oikeiden käyttötarkoitusten ja sopivien, toisiaan tukevien käyttötapojen löytäminen muodostuu aikaisempaa tärkeämmäksi luotaessa tasapainoista kokonaisuutta. - Kestävän ylläpitokulttuurin luomisen merkitys kasvaa käyttö-rakennusten peruskorjausten osuuden pienenetyessä koko korjaustoiminnassa. - Yleistä indeksinousua voimakkaampi kasvukeskusten rakennus-kustannusten nousu kaventaa toiminnan taloudellisia resurs-seja. - Matkailun yleisen kasvun luoma paine edellyttää maailman-perintökohteen arvon aikaisempaa tarkempaa vaalimista ja erityisesti kulttuurimatkailun edellytysten parantamista. - Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy ja verkottuminen vastaavien eurooppalaisten monumenttien kanssa kasvaa. SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN PAINOPISTEALUEET 1) Hoitokunnalla on erityinen tarve tehostaa yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittanut Suomenlinnan asemakaavan laatimisen. 3

4 Kaavalla vaikutetaan sekä valtion että kaupungin rooliin Suomenlinnan kehittämisessa ja resursseissa. Asemakaava ja uusittava kustannusjakosopimus v:lta -76 vaikuttavat osittain samoihin tavoitteisiin, niiden neuvottelu-prosessien tulee olla samanaikaisia. 4

5 2) Suomenlinnan hoitokunta on aktiivisesti ottanut uuden roolin mat-kailun kehittämisessä ja koordinaatiossa. Sen mukaisesti hoito-kunta maailmanperintökohteen isäntänä ohjaa matkailun kehit-tymistä, vastuu kaupallisesta toiminnasta jää edelleen hoitokunnan vuokralaisina toimiville yrittäjille. 3) Suomenlinnan hoitokunnan organisaatio on peräisin vuodelta Toiminnat ovat sen jälkeen muuntuneet, tarve organisaation muuttamiseen on ilmeinen, suurin paine kohdistuu kasvavan matkailun ohjaamiseen ja peruskorjattujen tilojen toiminnallisen sisällön kehittämiseen. Hoitokunnassa tehdään suunnitelmakaudella selvitys mahdollisen matkailu- ja kulttuuriyksikön perustamisesta. Muutoksen yhteydessä henkilötyövuosien määrä ja määrärahakehykset säilyvät nykytasolla. TULOSTAVOITTEET Vaikuttavuustavoitteet 1) Hoitokunta tekee tunnetuksi asemaansa kansainvälisesti arvostet-tuna historiallisten kohteiden uudelleenkäytön ja restauroinnin asiantuntijana. Ulkoisessa tiedottamisessa painottuu myös hoito-kunnan omaksuma uusi rooli maailmanperintökohteen isäntänä. Suomenlinnakeskuksen siirtyminen hoitokunnan vastuulle takaa keskuksen ympärivuotisen aukiolon ja kohentaa yleisön tiedon-saantia linnoituksesta. Matkailijoille suunnattujen julkaisujen määrää ja linnoituksen esittelyä koskevaa tietoa lisätään. Linnoituk-seen sijoittuvan kulttuuriohjelman taso pyritään hoitokunnan käy-tössä olevin keinoin säilyttämään korkeatasoisena ja monipuoli-sena. 2) Hoitokunta laatii monumentin arvokkuuden ja kantokyvyn ehdoilla toimivan matkailustrategian, jossa yleisöneuvonnan, opastuksen, matkailun infrastruktuurin, ja fasiliteettien riittävyys ja laatu otetaan huomioon. Yhteistyötä Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston kanssa pyritään laajentamaan. Vuoden 1976 kustannustenjakosopimuksen tarkistamisneuvottelujen yhteydessä selvitetään 5

6 kaupungin osuus Suomenlinnan matkailussa. Suomen-linnan matkailun kehittymistä arvioitiin edellisen kerran vuonna Sen jälkeen on valmistunut pohjoismainen kestävän matkailun pilottihanke NEST, jonka tuloksia hyödynnetään sopimuskaudella tehtävässä matkailututkimuksessa. Suomenlinnan turvallisuuteen perhe- ja koululaisryhmien matkailukohteena kiinnitetään erityishuomiota. Suomenlinnakeskuksen yhteyteen kehitetäään matkailun jatkuvan palautteen järjestelmä. 3) Sopimuskaudella (v. 2006) järjestetään asukastyytyväisyystutkimus. Tuottavuustavoitteet: 1) Korjatun rakennuskannan ylläpito, hoito ja siivous toteutetaan edelleen nykyisen suuruisella henkilöstöllä, vaikka kasvanut korjattu rakennuskanta luo kustannuspaineita. Kiinteistöjen ylläpidon ja hoidon yksikköhinnat ( /m 2 /v): ta tot ta Huoltotoiminta ( m 2 ) 5,70 6,01 7,00 Siivoustoiminta yht: (8 075 m 2 ) 24,68 22,94 22,40 - as.rak. porrashuoneiden ja saunojen siiv m 2 24,52 22,66 22,90 - Omien toimitilojen siiv m 2 13,90 13,47 13,70 - Yleisö wc-tilojen siiv m 2 42,40 44,14 40,40 Isännöinti ( m 2 ) 17,90 17,60 18,50 Vuosien yksikköhinnat pyritään pitämään v tasolla (enintään elinkustannusindeksin muutoksen suuruisella kasvulla). Sopimusjaksolla mittareiden havainnollisuutta ja määrää kehitetään. 2) Henkilöstön työkyvyn säilymiseen panostetaan seuraavasti: - Kiinnitetään erityisesti huomiota tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn ja niistä johtuvien sairaus-poissaolojen vähentämiseen (320 pv v. 2004). - Lisätään esimieskoulutusta tukemaan työhyvinvointia, (esimiesten tehtävät ongelmatilanteissa, mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen vähentäminen; 145 pv v.2004). 6

7 3) Hoitokunnan henkilöstöstrategia laaditaan vuoden 2005 loppuun mennessä. 7

8 Taloudellisuustavoitteet: 1) Suomenlinnan rakennustyöt tehdään johtokunnan vahvistaman kunnostusohjelman, rakennuskohtaisten hankesuunnitelmien ja sovittujen aikataulujen mukaisesti. Rakennuttajan kulut eivät normaalitapauksissa ylitä 15 % hankkeiden kokonaiskustannuksista. 2) Rakennusten kunnostustyöt painottuvat vielä tämän sopimus-kauden asumista haittaavien tekijöiden korjaamiseen. Asuinra-kennusten kunnostustyö jatkuu, kunnes kaikki Suomenlinnan asunnot on korjattu täyttämään nykyajan asumismukavuuden perusvaatimukset. Nooan arkki (rakennus C 54) on suurin jäljellä oleva korjaamaton asuinrakennus, sen korjaaminen alkaa v syksyllä ja kestää neljä vuotta. Lonnan saaren rakennusten korjaaminen on alkanut ja käyttöön ottaminen alkaa suunnitelma-kaudella. Asumisen tason noustessa myös vuokratuotot kasvavat edelleen. 3) Neuvotteluja Helsingin kaupungin viranomaisten kanssa jatketaan v. 76 tehdyn Suomenlinnan kunnostuksen kustannusten jako-sopimuksen saamiseksi ajan tasalle ja vastaamaan aikanaan sovit-tua työnjakoa. Virasto osallistuu maanomistajan edunvalvojana aktiivisesti Suo-menlinnan asemakaavan valmistelutyöhön. 4) Lyhytaikaisesti luovutettavien vuokratilojen käyttöä kehitetään, toiminnan painopistettä pyritään edelleen siirtämään kokouskäytön (päiväkäytön) suuntaan. Toiminnan monipuolisuutta ja kannatta-vuutta parannetaan edelleen. 5) Osoitetaan oikeusministeriön alaiselle Rikosseuraamusviraston Suomenlinnan työsiirtolalle riittävästi työkohteita ja hoidetaan näiden hankkeiden rakennuttajatehtävät sopimuksen mukaisesti. Työsiirtolalle osoitettujen varojen jakautuminen kunnostuskohteille osoitetaan vuosittain hyväksyttävässä kunnostusohjelmassa. 8

9 Työsiirtolan kasvava kapasiteetti hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Se edellyttää myös tehdyn, työsiirtolan toimintaa koskevan sopimuksen tarkistamista Rikosseuraamus-viraston kanssa. RESURSSIT VUONNA 2005 Euro siirtyvät käytettävissä toimintamenot (netto) toimintamenot (tulot) toimintamenot (brutto) toimintamenot (2004) toimintamenot yhteensä perusparannukset perusparannukset (-04) (siirtyvät varat sidottu urakkasopimuksilla) perusparannukset yhteensä korvaus huoltoliikenteestä SLL Oy:lle Henkilötyövuosia max : 95 Perusparannusten osuus henkilötyövuosista: 6 Seuraavien toimintavuosien laskelmissa resurssien oletetaan säilyvän tällä tasolla. Hoitokunnan tulot muodostuvat pääosin asuntojen ja työtilojen vuokrista, maksullisena palvelutoimintana tehtävän ympäristönhoitotyön sekä lyhytaikaisesti luovutettavien kokoontumistilojen tuotoista. Tulokertymän oletetaan säilyvän nykyisellä tasolla (n. 59% toimintamenomomentin summasta) tai vielä lähivuosina kasvavan hieman. 9

10 VOIMASSAOLO, RAPORTOINTI JA ALLEKIRJOITUKSET Tämä tulossopimus on voimassa vahvistettuna vuoden 2007 lop-puun saakka. Sopimusta tarkistetaan vuosittain sen voimassaolon aikana. Sen voimassaolon edellytyksenä on, ettei se ole ristiriidassa opetusministeriötä ja Suomenlinnan hoitokuntaa sitovien säädösten ja päätösten kanssa. Suomenlinnan hoitokunta raportoi esitettyjen tulostavoitteiden saa-vuttamisesta ja määrärahojen käytöstä vuosittain toimintakertomuk-sessaan. Helsingissä Opetusministeriö, kulttuuripolitiikan osasto hoitokunta Suomenlinnan Riitta Kaivosoja Poika ylijohtaja Jaakko Antti- johtaja Mervi Tiensuu-Nylund kulttuurisihteeri Anita Bosisio kamreeri 10