MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 2/2010

Transkriptio

1 MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 2/ SISÄLLYS - Mikkelin yliopistokeskuksella toimelias alkuvuosi - Mikkelistä Suomen Florida? - Osuustoiminta tekee väkevän paluun - Kohtaavatko yrittäjien ja matkailijoiden mielikuvat suomalaisista elintarvikkeista? - Latviasta kiinnostuneille yrityksille verkostoitumistukea tarjolla - Kansainvälinen vientisertifikaatti eteläsavolaisille vihannestiloille - Aluetaloudet ovat jatkuvassa muutoksessa - Nuoret yrittäjät ovat osallistuneet tehokkaasti koulutuksiin kevään aikana - Maaseudun kehittämisen yliopistollinen koulutusohjelma alkaa Länsi-Balkanin maissa - Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Cemat Pietarin Suomi-taloon - LuovaSuomi osaksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskusta - Mistä on ympäristöystävällinen vene tehty? - Yhteistyö pietarilaisen yrityshautomon kanssa tiivistyy - Etelä-Savon Yes-keskuksella kiireinen kevät KOULUTUSTA - Monenlaisia minttuja ja makuvivahteita Luonnon käsityö- ja koristemateriaalien keruu Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksiköt julkaisivat yhteisen koulutuskalenterin - Hallintokoulutuksessa syvennytään Venäjän erikoisteemoihin - Kasvintuotantotieteiden kesäkurssi elokuussa Etelä-Savossa TAPAHTUMIA - Päivitä tietosi luomusta Mikkelissä Digitoinnin huippuasiantuntijat koolla Mikkelissä HENKILÖSTÖUUTISIA - Dusko Cuckovic harjoittelijana yliopistokeskuksen koordinaatioyksikössä - Pietarilainen Tatjayna Ivanova aloittanut harjoittelijana LUT Savossa HYVÄÄ KESÄÄ! 1

2 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSELLA TOIMELIAS ALKUVUOSI Yliopistokeskuksella on takanaan toimelias alkuvuosi Tiedepäivineen ja runsaine luentoineen. Kesäkausi jatkuu heinäkuun lopussa Farmari-messuilla, joilla yliopistokeskus on esillä Etelä-Savon maakuntaliiton yhteisosastolla K2/13. Tervetuloa tutustumaan! Syksy jatkuu yleisöluennoilla ja Unkari-seminaarilla, joista tiedotamme erikseen lähempänä ajankohtaa. Muistakaa myös yliopistokeskuksen runsas koulutus-, tutkimus- ja palvelutarjonta! Kulunut kevät on pitänyt yliopistot kiireisinä. Uusi yliopistolaki astui voimaan vuodenvaihteessa ja se on konkretisoitunut muutaman yliopiston kohdalla ikävällä tavalla. Viimeisimmät uutiset irtisanomisineen tulivat Itä-Suomen yliopistosta, jossa tosin syyt olivat osaltaan kahden yliopiston yhdistymisestä johtuvan päällekkäisen hallinnon karsimista. Mikkelissä ja muissa yliopistokeskuksissa olemme syvästi pahoillamme Oulun yliopiston päätöksestä lakkauttaa opettajankoulutus ja tietojenkäsittelytieteen opetus Kajaanin yliopistokeskuksessa. Mikkelissä ei onneksemme ole tämänkaltaisia uutisia ollut ilmassa. Jos yliopistosektoria hämmennettiin parin edellisen vuoden aikana, on nyt ammattikorkeakoulusektorin vuoro. Mikkelin ammattikorkeakoulun tilanne vaikuttaa kuullun perusteella kohtuullisen hyvältä. Hyvä niin, sillä yliopistokeskuksella ja ammattikorkeakoululla on molemmilla omat tärkeät roolinsa alueen kehittämisessä. Lämmintä kesää! Lisätietoja: pääsihteeri Matti Malinen, puh , MIKKELISTÄ SUOMEN FLORIDA? Voidaanko terveyden ja hyvinvoinnin avulla edistää lamasta selviytymistä? Mitä vaikutuksia on, jos niistä joudutaan tinkimään? Monipuolinen yhteiskuntapolitiikan asiantuntija, tutkimusprofessori Jussi Simpura ravisteli Mikkelissä pidetyssä yleisöluennossaan kuulijoiden käsityksiä terveydestä, hyvinvoinnista ja väestön ikääntymisestä. Hyvänä puhujana tunnettu Simpura muun muassa leikitteli ajatuksella, että Mikkeli voisi olla tulevaisuudessa Suomen Florida, tulevaisuuden koelaboratorio ja potkukelkkavanhusten paratiisi. Simpuran mukaan ikääntyvä väestö on tulevaisuudessa sekä vahva resurssi että palvelujen käyttäjä. Simpura näkee, että ikääntyvät voisivat olla Mikkelin voimavara tulevaisuudessa. Jussi Simpuran yleisöluento jatkoi vierailuluentojen sarjaa, jonka Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti järjestää teemalla Suomi laman jälkeen? Mikä on maakunnan tulevaisuus?. Lisätietoja: professori Leo Granberg, puh Lue nettijuttu: OSUUSTOIMINTA TEKEE VÄKEVÄN PALUUN Osuustoiminta on kokemassa uutta renessanssia yhtenä yrittämisen muotona Suomessa, kirjoittaa Kauppalehti artikkelissaan Mikkelin yliopistokeskuksen Ruralia-instituutti panostaa voimakkaasti osuustoimintaan ja siihen liittyvään opetukseen ja tutkimukseen. Opetuksen ytimessä ovat osuustoiminnan idea ja osuuskunta yritysmuotona. Uutinen tarkoittaa hyvää Ruralian näkökulmasta, sillä lisääntynyt kiinnostus osuustoimintaan on nähtävissä myös Ruralia-instituutissa. Instituutti on saanut järjestettäväkseen Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n tutkimusseminaarin Mikkelissä vuonna Lisäksi Ruralia-instituutti on juuri saanut rahoituksen Yhdessä yrittämään -Itä-Suomi -hankkeelle, jonka päämääränä on yhdessä yrittämisen edistäminen vaihtoehtona yksin yrittämiselle. Hanke mahdollistaa osuustoiminnan tunnetuksi tekemisen sekä yrittämistä suunnitteleville että yritysneuvojille ja se toimii 2

3 tiiviissä yhteistyössä TEM:n rahoittaman ja Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen toteuttaman valtakunnallisen Yhdessä yrittämään -hankkeen kanssa. Lisätietoja: professori, tutkimusjohtaja Tapani Köppä, puh , opintosuunnittelija Tytti Klen, puh , ja projektipäällikkö Seija Paksu, puh , KOHTAAVATKO YRITTÄJIEN JA MATKAILIJOIDEN MIELIKUVAT SUOMALAISISTA ELINTARVIKKEISTA? Miten paikallisia elintarviketuotteita ja ruokapalveluja markkinoidaan, ja mikä käsitys yrittäjillä on omista tuotteistaan? Ruuan ympäristöystävällisyyden ja paikallisuuden viestintä matkailukontekstissa - hankkeessa tutkitaan, mikä käsitys erityisesti venäläisillä matkailijoilla on tällä hetkellä ympäristöystävällisyydestä, luonnonmukaisuudesta ja paikallisuudesta suomalaisessa matkailukontekstissa. Tutkimuksen tuloksia käytetään markkinoinnin kehittämisen lisäksi ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden tekniseen ja toiminnalliseen kehittämiseen ja testaukseen. Siten hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista toimintakonseptia tuotekehitykselle, tuoteviestinnälle ja brändäykselle. Ruuan ympäristöystävällisyyden ja paikallisuuden viestintä matkailukontekstissa -hanketta toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (hankkeen koordinointi), Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Mikkelin yksikkö sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on mukana 12 yritystä, joista 10 on pk-yrityksiä. Hanke on saanut kansallista rahoitusta Tekesistä ja se kuuluu Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ohjelmaan. Hanke toteuttaa Tutkimuksella tuloksiin Etelä- Savon elintarvikealan tutkimusstrategiaa vuosille Lisätietoja: erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, puh , marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi LATVIASTA KIINNOSTUNEILLE YRITYKSILLE VERKOSTOITUMISTUKEA TARJOLLA Latvian talous on laskenut kansainvälisen talouskriisin aikana voimakkaammin kuin minkään muun EUmaan. Laskun arvioidaan kuitenkin alkavan tasaantua ja hienoisia talouskasvun merkkejä on jo nähtävissä. Suomalaisyrityksille tämä merkitsee uusia mahdollisuuksia. Riikaan järjestetään kolmipäiväinen yhteistyö- ja verkostoitumismatka Ohjelmaan sisältyy hautomo- ja yrityskehitysorganisaatioille suunnattu tiivis, päivän kestävä workshop, jonka aikana järjestetään myös Partnership Café. Lisätietoja: Kysy lisää: Pienyrityskeskus, koulutussuunnittelija Natalia Narits, puh ,natalia.narits@pyk.hkkk.fi KANSAINVÄLINEN VIENTISERTIFIKAATTI ETELÄSAVOLAISLLE VIHANNESTILOILLE Etelä-Savo on valtakunnallisesti merkittävä avomaavihannesten tuottaja. Suomessa tuotetuista rapeasta keräsalaatista ja varastokiinankaalista lähes 50 % ja parsakaalista suurin osa tuotetaan maakunnassamme. Lisäksi alueella on merkittävää luomuporkkanan, -kaalin ja -sipulin tuotantoa. Tuoremyynnin ja tuoresalaattiteollisuuden raaka-aineeksi myynnin lisäksi eteläsavolaisilla vihannestiloilla olisi potentiaalia 3

4 vientiin. Viennin edellytyksenä on kuitenkin vihannestuottajien liittyminen maailmanlaajuiseen, vapaaehtoiseen sertifiointijärjestelmään GlobalGAP:iin. GlobalGAP on sarja kansainvälisesti tunnustettuja maatalouden standardeja, joiden avulla on määritelty hyvät maatalouden tuotantotavat (GAP). Sertifioinnin avulla tuottajat osoittavat sitoutumisensa Global- GAP-standardeihin. Kuluttajille ja vähittäiskauppiaille GlobalGAP-sertifikaatti on vakuutus siitä, että ruoka saavuttaa hyväksyttävän turvallisuus- ja laatutason. Sertifikaatti todistaa, että elintarvike on tuotettu ympäristöä säästäen, työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä ympäristöä kunnioittaen ja ottaen huomioon myös eläinten hyvinvoinnin. Viljelijöiden aloitteesta EU-rahoituksella toteutetun GlobalGAP-valmennuksen avulla sertifointivalmius ja siten vientimahdollisuus on nyt aukenemassa eteläsavolaisille vihannestiloille. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Tiedolla ja taidolla tavoitteisiin -hankkeessa tehty valmennus on ollut ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ensimmäiset vihannestilojen auditoinnit suoritetaan tulevan kesän aikana. Lisätietoja: projektipäällikkö Anne Piirainen, puh , projektipäällikkö Johanna Arola, puh , ALUETALOUDET OVAT JATKUVASSA MUUTOKSESSA Aluetaloudet ovat jatkuvassa muutoksessa paikallisesti, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. Muutosta yritetään hallita sekä kehittyneissä että kehittymättömissä maissa erilaisilla alueellisesti kohdennetuilla toimenpiteillä, joiden tehosta ja vaikutuksista on ristiriitaisia näkemyksiä. Mikkelin yliopistokeskuksen aluekehityksestä kiinnostuneille henkilöille järjestettiin keskustelutilaisuus perjantaina Tilaisuuden alustajana toimi professori Heikki Loikkanen Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta. Alustuspuheenvuorossa käsiteltiin Maailmanpankin raportissa Reshaping Economic Georaphy (2009) esitettyä aluepoliittista analyysia tulevasta kehityksestä ja sen mukaisia politiikkasuosituksia. Tilaisuudessa pohdittiin, mitä tämä kehitys tarkoittaa erikokoisille kaupungeille ja maaseudulle Suomessa. Kun kaupunkinäkökulma ja keskittäminen ovat vahvasti esillä, mitä tämä tarkoittaa erityisesti Etelä-Savolle. Tilaisuuden tavoitteena oli koota yhteen Mikkelin yliopistokeskuksen aluekehityksestä kiinnostunutta henkilöstöä ja virittää keskustelua siitä, missä roolissa yliopistot ja yliopistokeskukset ovat aluekehityksessä. Lisätietoja: suunnittelija Riitta Kaipainen, puh , NUORET YRITTÄJÄT OVAT OSALLISTUNEET TEHOKKAASTI KOULUTUKSIIN KEVÄÄN AIKANA Suuri joukko yrittäjiä on osallistunut kevään aikana koulutuksiin. Mikkelin yliopistokeskuksen Pienyrityskeskus on järjestänyt lyhyt- ja pitkäkestoisia yrittäjyyskursseja eri puolella Etelä-Savoa. Helmikuussa järjestettiin koulutus sosiaalisesta mediasta markkinoinnin välineenä. Koulutus keräsi paikalla suuren määrän kiinnostuneita ja oppia saatiin muun muassa, siitä kuinka Twitteria ja Facebookia voi hyödyntää pienyrityksen markkinoinnissa. Koulutus on osa NYT-hanketta, joka kouluttaa nuoria yrittäjiä. Lisätietoja: koulutuspäällikkö Maisa Kantanen, puh , 4

5 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN YLIOPISTOLLINEN KOULUTUSOHJELMA ALKAA LÄNSI-BALKANIN MAISSA Helsingin yliopisto ja Ruralia-instituutti ovat mukana TEMPUS IV hankkeessa, jossa tuotetaan Maaseudun kehittämisen erikoistumisohjelma (30 op) Albanian, Bosnia-Hertsegovinan, Makedonian ja Serbian yliopistoihin. Näistä maista hankkeessa on mukana kaksi yliopistoa kustakin: Tirana ja Korce Albaniasta, Sarajevo ja Banja Luka Bosniasta, yksityinen Singidunum- yliopisto (Belgrad) ja Novi Sad Serbiasta sekä Tetovo ja Stip Makedoniasta. Helsingin yliopiston lisäksi muista EU maista hankkeeseen osallistuvat Wageningenin yliopisto Hollannista, University of Life Sciences Prahasta ja Englannista Readingin yliopisto, joka hallinnoi hanketta. Erikoistumisohjelman lisäksi suunnitellaan myös maaseudun kehittämistehtävissä eri järjestöissä jo toimivien valmiuksia parantavaa täydennyskoulutusta. Hanke kestää kolme vuotta, ja hankkeen aikana mukana olevat professorit ja muut asiantuntijat vierailevat kussakin mukana olevassa maassa. Ruralia ottaa vierailijat vastaan ensi kesänä. Erikoistumisohjelma ja täydennyskoulutus sovelletaan paikallisiin oloihin, mutta niiden sisällöissä ja rakenteessa hyödynnetään mm. Ruralian aiemmin Suomen oloihin kehittämiä koulutuskokonaisuuksia ja -sisältöjä. Suomesta hankkeen asiantuntijoina toimivat professori Harri Westermarck Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta ja professori Pirjo Siiskonen Ruralia-instituutista. Lisätietoja: johtaja, professori Pirjo Siiskonen, puh , AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN PIENYRITYSKESKUS JA CEMAT PIETARIN SUOMI-TALOON Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT ovat avanneet yhteisen toimiston Pietariin Toimisto sijoittuu uutuuttaan kiiltäviin Helsinki-keskuksen tiloihin Pietarin keskustaan saneerattuun Suomi-taloon. Toimisto vahvistaa Kauppakorkeakoulun läsnäoloa Pietarissa yhdistämällä kahden sen Venäjä-osaamisyksikön; Pienyrityskeskuksen ja CEMATin, suomalaisyrityksille ja muille sidosryhmille tarjoamat palvelut. Toimiston palveluita kehitetään näiden kahden yksikön Venäjä-osaajien voimin. Toimiston vetovastuun ottaa CEMATin tutkimuspäällikkö KTT Päivi Karhunen, jolla on 10 vuoden kokemus yritystoimintaa Venäjällä koskevista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hänen aisaparinaan jatkaa Pienyrityskeskuksen Pietarin edustaja Niko Arola. Lisätietoja: Kysy lisää: Pienyrityskeskus, Niko Arola, puh LUOVA SUOMI OSAKSI AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN PIENYRITYSKESKUSTA Luova Suomi siirtyi huhtikuussa 2010 Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskukseen Mikkeliin. Luova Suomen rooli kiteytyy paitsi kehitystyön sparraajaksi, verkottajaksi, tiedon ja hyvien kokemusten levittäjäksi myös alan merkitysten ja mahdollisuuksien tunnistajaksi ja yhteiskunnallisen keskustelun vauhdittajaksi. Lisätietoja: johtaja Pentti Mustalampi, puh , MISTÄ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VENE TEHTY? Yhä useamman ostopäätöksen pohjana on ympäristöystävällisyys. Näin on myös lujitemuovi-teollisuuden tuotteissa, kuten veneissä. Siksi Mikkelissä panostetaan uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön lujitemuoviteollisuudessa. Työtä tekee Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Mikkelin yksikkö. 5

6 Ympäristöystävällisyys on välttämätön ominaisuus tuoteperheissä - vihreä vaihtoehto täytyy olla. Myös tuotteiden kierrätettävyys käytön jälkeen nousee yhä tärkeämmäksi. Me autamme paikallisia yrityksiä ottamaan näitä uusia materiaaleja käyttöön, TTY:n tutkimusjohtaja Kari Dufva kertoo. Veneen valmistaminen nykyistä ekologisemmista luonnonkuitu-muovi-seoksista, kuten hamppu-muoviseoksesta, ei ole enää kovin kaukana, sillä erilaisia luonnonkuituja sisältäviä lujite-muoviteollisuuden raaka-aineita on jo paljon. Kaikki suuret raaka-ainevalmistajat ovat kehityksessä mukana. Bio-pohjaiset materiaalit kuitenkin käyttäytyvät eri tavoin kuin perinteiset lujite- ja matriisiaineet, joten teollisuuden tulee opetella niiden erityispiirteet ja ominaisuudet. Me autamme siinä kertomalla tutkimiemme materiaalien käytettävyydestä ja ominaisuuksista, Dufva sanoo. Dufva on työskennellyt noin vuoden Tampereen teknillisen yliopiston Mikkelin yksikössä. Se on osa TTY:n muovi- ja komposiittitekniikan kansallista tutkimus- ja tuotekehitysverkostoa, Finnish Plastics and Composites centeriä (FCPP). Mikkelissä keskitytään erityisesti muovikomposiittirakenteiden mekaanisten ominaisuuksien tutkimukseen. Työtä tehdään yhdessä eri puolille Suomea sijoittautuneiden muiden FCPP:n yksiköiden kanssa sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. FCPP:n verkoston kautta on saatu koottua paras asiantuntemus Suomesta muovi- ja komposiittitekniikassa palvelemaan yrityksiä. Sen kautta mikkeliläiset yritykset saavat käyttöönsä esimerkiksi verkoston professorin, Boråsin yliopiston Mikael Skrifvarsin asiantuntemuksen ja toisaalta muualla voidaan hyötyä Mikkelissä olevasta ammattitaidosta, Dufva sanoo. Lisätietoja: tutkimusjohtaja Kari Dufva, puh , kari.dufva@tut.fi, YHTEISTYÖ PIETARILAISEN YRITYSHAUTOMON KANSSA TIIVISTYY Joulukuussa aloitettu yhteistyö Pietarin ensimmäisen yrityshautomon kanssa tiivistyy. Asiasta kertoi Baltic Sea Integration hankkeen yhteistyöseminaarissa puhunut projektipäällikkö Elena Mochnikova Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta. Verkostoitumistilaisuudessa pk-yrityksiin erikoistuneet asiantuntijat kuvasivat Pietarissa yritysten kansainvälistymisen tukitoimia rajan molemmilla puolilla. Venäjän markkinoilla kyllä pärjää, kun nauttii Venäjästä, on joustava ja kärsivällinen, tekee kotiläksynsä kunnolla, luo yhteistyötä win win pohjalta ja käyttää apunaan kokeneita paikallisia asiantuntijoita, Pietarissa pk-yritysten tukisäätiössä johtajana työskentelevä Maxim Balanev sanoo. Balanev edustaa myös laajaa eurooppalaista Enterprise Europe Network verkostoa. Verkosto konsultoi, opastaa ja tukee sekä Venäjälle tulevia yrityksiä että kansainvälistyviä venäläisyrityksiä. Parhaillaankin Balanevin tiimi etsii jakelukanavia suomalaisyrityksen tuotteille, kartoittaa virolaisyritykselle pellettien valmistajia sekä hakee markkinoita hirsitaloille. Lisätietoja: projektipäällikkö Elena Mochnikova, puh , elena.mochnikova@pyk.hkkk.fi ETELÄ-SAVON YES-KESKUKSELLA KIIREINEN KEVÄT Etelä-Savon YES-keskuksella hankkeessa on ollut kiireinen kevät. Suuri osa ajasta on kulunut koulujen kontaktoimiseen ja seminaarien järjestämiseen. Huhtikuussa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut Spring of Success- tapahtuma, joka kokosi yhteen opiskelijoita, oppilaitosten edustajia, yrittäjiä ja elinkeinoelämän edustajia. Illan pääpuhuja Lisa Sounio kertoi kokemuksistaan yrittäjänä, jonka jälkeen 6

7 osallistujat pohtivat keinoja, kuinka saada nuoret jäämään Mikkelin seudulle ja kuinka yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä tulisi kehittää. Ilta oli hyvin onnistunut ja todellista verkostoitumista tapahtui. Toukokuussa Etelä-Savon YES- keskus järjesti Etelä-Savon ammattiopiston kanssa yhteistyössä ensimmäisen NY 24h- leirin, joka nimensä mukaisesti kesti 24- tuntia. Leirillä nuoret kehittivät erilaisia liikeideoita. Nuorten luovuus oli ihailtavaa ja ryhmätöistä syntyi muun muassa itsetäyttyvä pullo ja palvelu, jolla voidaan tilata asiakkaan toiveiden mukainen sää esim. erilaisiin tapahtumiin. YES-keskus on yrittäjyyskasvatuksen, aktiivisen ja osallistuvan kansalaisuuden ja ammatillisen osaamisen kehitystukea kouluille tarjoava alueellinen keskus. Lisätietoja: koulutuspäällikkö Maisa Kantanen, Puh , KOULUTUSTA MONENLAISIA MINTTUJA JA MAKUVIVAHTEITA Tutustu minttujen lukuisiin lajikkeisiin ja niiden erilaisiin aromeihin maastossa ja keittiössä! Kurssilla käsitellään minttujen monipuolista käyttöä keittiössä, tutustutaan mielenkiintoiseen reseptiikkaan ja etsitään uusia makuja. Kouluttajana alan huiput Sami Tallberg ja Bertalan Galambosi. Kurssin hinta 30 euroa. Ilmoittaudu viimeistään Lisätietoja: projektipäällikkö Birgitta Partanen, puh , LUONNON KÄSITYÖ- JA KORISTEMATERIAALIEN KERUU Luonnonkasveja ja -materiaaleja voi kerätä erilaisiin tarkoituksiin: punontaan ja muuhun käsityökäyttöön, metsäfloristiikkaan tai kasvivärjäykseen. Maastokoulutuksessa opit oikeat keruutekniikat erilaisille kasveille ja materiaaleille Birgitta Partasen opastuksella. Kurssin hinta on 30 euroa/kolme päivää tai 15 euroa/päivä. Voit ilmoittautua myös yksittäiseen kurssipäivään. Ilmoittautumiset viimeistään Lisätietoja: projektipäällikkö Birgitta Partanen, puh , birgitta.partanen@helsinki.fi AALTO-YLIOPISTON TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKÖT JULKAISIVAT YHTEISEN KOULUTUSKALENTERIN Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta tarjoavat yksiköt ovat Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Taideteollinen korkeakoulu, Koulutus- ja kehittämispalvelut, Teknillinen korkeakoulu, Koulutuskeskus Dipoli / Lahden keskus / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Lisätietoja koulutuksista: 7

8 HALLINTOKOULUTUKSESSA SYVENNYTÄÄN VENÄJÄN ERITYISTEEMOIHIN Keväällä käynnistyneessä Muuttuva Venäjä -hallintokoulutushankkeessa on ollut mahdollista perehtyä Venäjän hallinnon kiemuroihin kolmella paikkakunnalla. Syksyllä koulutuksessa syvennytään eri hallinnonalojen erityispiirteisiin. Osallistujien mukaan parasta antia koulutuksessa on ollut suomalaisten ja venäläisten aito dialogi ja asiantuntevat kouluttajat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen koordinoimassa hankkeessa Etelä-Savo aikoo kehittää ajankohtaisen verkostomaisesti toteutettavan hallintokoulutusmallin, joka auttaa Venäjäyhteistyötä tehneitä ja siitä kiinnostuneita luovimaan venäläisen hallinnon kanssa. Koulutusmalli aiotaan myöhemmin levittää koko maahan. Tärkeinä yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Koulutuspaketit lisäävät ja syventävät julkisen sektorin toimijoiden ja yritysten Venäjä-osaamista, selkeyttävät kokonaiskuvaa naapurimaasta sekä auttavat ymmärtämään venäläistä yhteiskuntaa toimintaympäristönä ja sikäläisiä tapoja toimia. Kaikkiaan 15 opintopisteen koulutuskokonaisuudesta voi poimia itselleen kiinnostavia osioita ja teemoja. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monipuolinen kokonaisuus, jossa on mukana yritysyhteistyö ja suomalais-venäläinen dialogi, kun kouluttajina toimivat sekä suomalaiset että venäläiset asiantuntijat. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti järjestää Mikkelissä marras-joulukuussa Venäjän maaseudusta, sen elinkeinoista ja kehittämisestä sekä paikallishallinnosta erillisen koulutuksen. Tammi-helmikuussa 2011 perehdytään Venäjän koulutusjärjestelmään ja hallintoon. Mikkelin ammattikorkeakoulu puolestaan toteuttaa syyskuussa Mikkelissä koulutusjakson Venäjän Puuta Venäjältä? -metsätaloudesta ja sen hallinnosta. Ensi keväänä Mikkelissä syvennytään Venäjän sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Muuttuva Venäjä hallintokoulutus hanke kestää elokuun loppuun Hankkeen ohjausryhmässä on mukana edustajia Etelä-Savon ELY-keskuksesta, Itä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI), Etelä-Savon maakuntaliitosta sekä Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungeista. Lisätietoja: toimistonpäällikkö Niko Arola, puh , KASVINTUOTANTOTIETEIDEN KESÄKURSSI ELOKUUSSA ETELÄ-SAVOSSA Kasvintuotantotieteiden kesäkurssi järjestetään Mikkelissä elokuun kahtena ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin opiskelijat pääsevät perehtymään kasvintuotannon eri osa-alueisiin. Viime elokuussa ensimmäistä kertaa järjestetty kurssi oli menestys. Uusi opintojakso sisällytettiin viime vuonna Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimuksiin. Kurssin ohjelmassa on hyväksi nähty yhdistelmä havaintotehtäviä MTT:n Karilan pelloilla, opintoretkiä alueen yrityksiin, työskentelyä Ruralia-instituutin tuotekehityskeittiössä, käytännön tehtäviä tukevia luentoja ja loppuseminaari. Retket suuntautuvat tänä vuonna Juvalle Heikkilän yrttitilalle, Martikaisen tilalle, MuuMaahan, Piispan marjat ja hedelmät yritykseen, Turakkalan Puutarhaan sekä Wehmaan kartanoon. Joroisissa vieraillaan Matti Teittisen siementuotantotilalla ja Ristiinassa Juha Pyyn tilalla. Opiskelijat pääsevät tutustumaan myös Viljavuuspalveluun ja Mikkelipuistoon. 8

9 Jaksolle on tällä hetkellä ilmoittautunut 19 opiskelijaa ja sen järjestävät Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos yhteistyössä MTT Mikkelin ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikön kanssa. Lisätietoja: koulutussuunnittelija Ritva Mynttinen, puh , TAPAHTUMIA PÄIVITÄ TIETOSI LUOMUSTA MIKKELISSÄ Kesän Farmari-messujen yhteydessä järjestetään luomutuottajille, tavanomaisille tuottajille, kuluttajille ja luomuketjun eri toimijoille suunnattu luomuseminaari, jonka teemana on kestävyys Kasarmin Kampuksella järjestettävässä seminaarissa esitellään uusinta tietoa luomututkimuksesta peltokasvi-, puutarha- ja kotieläintuotannossa. Seminaari on osa luomupäiviä ja samalla se on jatkoa Mikkelissä vuonna 2004 Farmarin yhteydessä järjestetylle Päivitä tietämyksesi luomusta -seminaarille. Seminaarin järjestävät yhteystyössä Ekoneum, ProAgria, Luomuliitto ja MTK Etelä-Savo. Ekoneum on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin yhteinen elintarvikeosaamiskeskus, joka palvelee alueen elintarvikeyrityksiä tutkimukseen ja tuotekehitykseen perustuvalla kehittämisellä. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, puh , DIGITOINNIN JA SÄILYTYKSEN HUIPPUASIANTUNTIJAT KOOLLA MIKKELISSÄ Digitoinnin ja säilytyksen kansainvälinen seminaari With quality in mind järjestetään Mikkelissä syyskuussa Kansalliskirjaston digitointikeskuksen - Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen sekä DigitalMikkelin järjestämä seminaari kokoaa digitoinnin huippuasiantuntijat pohtimaan menneisyyttä nykyisyydessä sekä laatua käyttäjänäkökulmasta. Seminaarin pääpuhujat ovat johtaja Cathy Pilgrim Australian Kansalliskirjastosta sekä British Libraryn säilytysyksikön johtaja Deborah Novotny. Cathy Pilgrim puhuu Australian kokemuksista digitoitujen aineistojen jatkojalostamisesta käyttäjien avulla. Deborah Novotny valottaa Codex Sinaiticus hanketta, jossa tavoitteena oli digitoida yksi maailman ensimmäisestä uuden testamentin versioista kaikkien ulottuville. Tervetuloa kuulemaan lisää! Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen: HENKILÖSTÖUUTISIA DUSKO CUCKOVIC HARJOITTELIJANA YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKÖSSÄ Mikkelin ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija Dusko Cuckovic on aloittanut harjoittelijana Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikössä Dusko Cuckovic on kotoisin entisestä Jugoslaviasta, nykinen Kroatia. Harjoittelu kestää saakka. 9

10 TATJAYNA IVANOVA ON ALOITTANUT HARJOITTELIJANA LUT SAVOSSA Tatjayna Ivanova on aloittanut harjoittelijana LUT Savossa Tatjayna Ivanova on kotoisin Pietarista. Hänen harjoittelujaksonsa päättyy , mutta jatkuu sen jälkeen tutkijana saakka. MUCINOITA TOIMITUS: Päätoimittaja: Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , Toimitus: Sirpa Taskinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , Dusko Cuckovic, Mikkelin yliopistokeskus, puh , MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS - KESTÄVÄ, UUDISTUVA JA VAIKUTTAVA YLIOPISTOYHTEISÖ Toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Toiminnassa painottuvat luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. OSAAMISALAT Aluekehitys ja maaseutuosaaminen Bioenergia Digitointi Elintarvikeala Luomutuotanto Materiaalitekniikka Osuustoiminta Ympäristötekniikka Yrittäjyys- ja liiketoiminta TUNNUSLUVUT LYHYESTI Vuosibudjetti 19,5 M Henkilökunta 235 Kandidaattiopiskelijoita 255 Opiskelijoita 5509 Professuureja 7 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN MUODOSTAVAT HELSINGIN YLIOPISTO Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Pienyrityskeskus International business -kandidaattiohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Savo ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Soveltavan ympäristökemian laboratorio (LAEC) MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKKÖ 10