MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 2/2011

Transkriptio

1 MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 2/ MUCissa TAPAHTUU - YLIOPISTOKESKUS PÄIVITTÄÄ STRATEGIANSA - KUVATALKOILLA VAALITAAN KULTTUURIPERINTÖÄ - ETELÄ-SAVON LÄHIRUOKAOPPAAN TOINEN PAINOS ILMESTYY KESÄ-HEINÄKUUSSA - YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS TULI TUTUKSI MIKKELISSÄ: PÄÄOSASSA OVAT IHMISEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI - RURALIA-INSTITUUTTI ON MUKANA SUUNNITTELEMASSA UUTTA KOULUTUSOHJELMAA LÄNSI-BALKANIN MAIHIN - VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUTTA KARTOITETAAN LOMA- ASUNTOMESSUILLA MÄNTYHARJUSSA PIENYRITYSKESKUS MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ POHJOISMAIDEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN VÄ- LISTÄ INNOVAATIOYHTEISTYÖTÄ - PURSIALASSA DIGITOITIIN ENNÄTYSMÄÄRÄ AINEISTOA TULEVAISUUDEN RAHOITUS EPÄVARMA - RURALIA-INSTITUUTTI JA LUOMU MUKANA MIKKELIN MESSUILLA - LUOVA KOHTAAMISPAIKKA HERÄTTELI MIETTIMÄÄN TULEVAISUUSVISIOITA MIKKELISSÄ: MIELIKUVITUS LUO TULEVAISUUTTA - KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN METSÄTIETOPALVELU -HANKKEESSA TUTUSTUTAAN SEURAA- VAKSI ROMANIAN METSÄSEKTORIIN TAPAHTUMIA - SUOMEN ENSIMMÄINEN OSUUSTOIMINTAKONFERENSSI JÄRJESTETÄÄN MIKKELISSÄ KOULUTUSTA - ESIMIEHILLE JA JOHDOLLE VALMIUKSIA YRITYKSEN SISÄISEN KEHITTÄMISTYÖN JOHTA- MISEEN - BIZNES PO-RUSSKI VIE VENÄJÄLLE LUENTOJA - KE klo 16:30 18:00 SEUTUKAUPUNKI HENKILÖSTÖUUTISIA HYVÄÄ KESÄÄ!

2 YLIOPISTOKESKUS PÄIVITTÄÄ STRATEGIANSA Mikkelin yliopistokeskuksen ohjausryhmä päätti tammikuussa yliopistokeskuksen strategian päivittämisestä. Strategiapäivityksen on tarkoitus ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja emoyliopistojen strategiat. Suurin muutos on yliopistojen oikeudellisen aseman muuttuminen. Yliopistolain muutoksen myötä yliopistoista tuli joko julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä eivätkä ne enää ole enää valtion virastoja. Strategian päivitys aloitettiin Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunnan kokouksessa maaliskuussa, jonka jälkeen näkemyksiä on kuultu yksiköiden ja yliopistojen johdolta. Strategialuonnos esitellään yliopistokeskuksen ohjausryhmälle syyskuun lopussa ja yliopistokeskuksen neuvottelukunta kommentoi strategiaa lokakuussa. - Keskusteluissa on tullut selvästi esille yliopistokeskuksen rooli emoyliopistojen ja alueen välillä. Yliopistot asettavat omat tavoitteensa alueella toimiville yksiköille ja päättävät toiminnasta Mikkelissä. Yliopistokeskus kokoaa toimijat yhteen. Strategiatyön pohjaksi käydyissä keskusteluissa yliopistojen sitoutumisessa Mikkeliin ei ole ollut epäselvää. Lähtökohdat ovat hyvät, mutta tässä vaiheessa ei tiedetä miten uuden hallitusohjelman yliopistojen rahoitusleikkaukset vaikuttavat aluetoimintoihin, toteaa yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen. - Hallitusohjelmassa on maininta yliopistokeskuksien toimintamahdollisuuksien turvaamisesta. Toivottavasti uusi hallitus huomioi tämän tukemalla yliopistojen toimintaa alueilla. Hallitusohjelmassa useampaan kertaan mainittuihin puhtaaseen veteen, bioenergiaan ja luomuun on Mikkelissä vahvaa osaamista, toteaa Malinen. Lisätietoja: Pääsihteeri Matti Malinen, puh , matti.malinen@muc.fi KUVATALKOILLA VAALITAAN KULTTUURIPERINTÖÄ Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa alkaa syksyllä 2011 Kuvatalkoot -projekti, jossa kehitetään sosiaalisen metadatan tuotantovälineet ja toimintamalli, jonka avulla tehostetaan digitointitoimintaa ja parannetaan digitoidun aineiston laatua, käytettävyyttä sekä aineistoon suoritettavien tiedonhakujen tarkkuutta. Lisäksi luodaan edellytyksiä kulttuuriperinnöstä kiinnostuneiden ihmisten aktiivisen osallistumisen edistämiseen. Hankkeessa luodaan toimintamalli, jossa digitointiprosessista irrotettavissa olevat tehtävät hajautetaan Internetin välityksellä ja henkilöt voivat suorittaa niitä paikasta ja kelloajasta riippumatta. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama (ESR/Vipuvoimaa EU:lta) hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Minna Kaukonen puh , minna.kaukonen@helsinki.fi ETELÄ-SAVON LÄHIRUOKAOPPAAN TOINEN PAINOS ILMESTYY KESÄ-HEINÄKUUSSA Erinomaista Etelä-Savosta -opas on kuluttajille suunnattu infopaketti Etelä-Savon alueen lähiruokatarjonnasta. Oppaan toinen tarkistettu painos ilmestyy kesä-heinäkuun vaihteessa ja sitä tulee jakoon lähiruokayrityksissä, matkailukohteissa sekä liikenteen solmukohdissa. Opas sisältää lähiruokayrityksien yhteystiedot, tuotetiedot, palvelut, aukioloajat ja ajo-ohjeet. Oppaan tekemisestä on kantanut päävastuun Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum ry. Työ on tehty Ruraliainstituutissa ja sen rahoittaa Mikkelin Seutu. 2

3 Ekoneum ry:n toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki esittelee oppaan Mikkelin Messut tapahtuman yhteydessä Mikkelin jäähallissa Opas on luettavissa myös verkossa osoitteessa Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, puh , sari.makinenhankamaki@ekoneum.com YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS TULI TUTUKSI MIKKELISSÄ: PÄÄOSASSA OVAT IHMISEN JA YMPÄRIS- TÖN HYVINVOINTI Yhteiskunnallinen yrittäjyys ratkaisee yhteiskunnallisia ongelmia liiketoiminnan keinoin. Kuntien ulkoistaessa omaa palvelutuotantoaan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen kohdistuu paljon odotuksia. Pienyrityskeskuksen professorit ja tutkijat ovat jo pitkään herätelleet keskustelua yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Mikkelissä toukokuun lopulla järjestetyssä teemaseminaarissa esiteltiin toimivia käytäntöjä. - Yhteiskunnallisia yrityksiä on kolmea eri tyyppiä: kansalaisjärjestölähtöisiä, kuntalähtöisiä ja uuden talouden yrityksiä. Esimerkiksi kansalaisjärjestölähtöisissä yrityksissä palvelujen tai tuotteiden tuottaminen on usein eriytetty yhdistystoiminnasta omaksi yritykseksi. Uuden talouden yrityksissä taas on usein voimakas eettinen arvoperusta, toimitusjohtaja, yhteiskunnallisen yritystoiminnan asiantuntija, Jaana Merenmies kuvaa. Merenmiehen johtama Syfo Oy on analysoinut yhteiskunnallisia yrityksiä ja huomannut, että niissä painottuvat muun muassa ekologisuus, yhteiskunnallisuus, kannattavuus, yhteisöllisyys, avoimuus, sosiaaliset innovaatiot ja työhyvinvointi. - Yhteiskunnallinen yritys on onnistunut, kun sen ansiosta jonkun tilanne on parempi, hyödyt toiminnasta ovat suuremmat kuin panokset, yritys tietää tämän ja muutkin ymmärtävät, miksi näin on. Mitä paremmin yhteiskunnallisten yritysten yhteiskunnalliset vaikutukset kyetään ymmärtämään, sitä merkityksellisemmäksi niiden arvo kasvaa. Ruralia-instituutissa osuustoiminnan professorina pitkään toiminut Tapani Köppä muistutti omassa kommenttipuheenvuorossaan, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on selkeästi tärkeä lisäarvo monien palvelujen järjestämisessä, mikä mahdollisuus on otettava ilolla huomioon. Yhteiskunnalliset yritykset uusi tapa yrittää? tilaisuus oli osa NYT Nuoren yrittäjyyden tuki - hanketta, jota osarahoittaa Etelä-Savon ELY-keskuksen työvoimaosasto. Hanke tukee alkuvaiheen yrittäjiä järjestämällä yrittäjyyskoulutuksia. Toiminnassa ovat tiiviisti mukana Etelä-Savon TE-toimistot, uusyrityskeskukset, kunnalliset elinkeinopoliittiset toimijat ja yrittäjäjärjestöt. Lisätietoja: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen yrittäjyysohjelmista: Koulutuspäällikkö Marja Närhi, puh , marja.narhi@aalto.fi RURALIA-INSTITUUTTI ON MUKANA SUUNNITTELEMASSA UUTTA KOULUTUSOHJELMAA LÄNSI-BALKANIN MAIHIN Helsingin yliopisto ja Ruralia-instituutti ovat mukana suunnittelemassa uutta maaseudun kehittämisen koulutusohjelmaa Albaniaan, Bosnia-Hertsegovinaan, Makedoniaan ja Serbiaan. Professori Pirjo Siiskonen kertoo, että erikoistumisohjelma (30 op) ja täydennyskoulutus sovelletaan paikallisiin oloihin, mutta niiden sisällöissä ja rakenteessa on hyödynnetty mm. Ruralia-instituutin aiemmin Suomen oloihin kehittämiä koulutuskokonaisuuksia ja sisältöjä. Koulutusohjelman suunnitteluun on osallistunut yliopistoja Albaniasta, Bosniasta, Serbiasta sekä Makedoniasta. Helsingin yliopiston lisäksi muista EU maista suunnitteluun ovat osallistuneet Wageningenin yliopisto Hollannista, University of Life Sciences Prahasta 3

4 ja Readingin yliopisto Englannista. Koulutusohjelmaa suunnitelleet professorit ja muut asiantuntijat vierailevat kussakin mukana olevassa maassa. Suomessa ryhmä vieraili kesäkuussa ja Ruralia-instituutissa Mikkelissä vieraat tutustuivat maaseutualan yliopistolliseen opetukseen ja perehtyivät Suomen maaseutupolitiikkaan, maaseudun kehittämiseen ja yritystoimintaan maaseudulla. Erityiskiinnostuksen kohteena vierailla oli Ruralia-instituutin toimintamalli, missä tutkimus, kehittämishanketoiminta, yliopisto-opetus ja täydennyskoulutus maaseudun kehittämisessä toimivat vuorovaikutteisesti ja yhteistyössä. Tarkoituksena on tukea ko. maiden yliopistollisen maaseutuopetuksen kehittämistä ja erikoistumisohjelman rakentamista sekä edistää maaseudun yritystoiminnan kehittymistä Balkanin maissa. Kehittämistoimet toteutetaan Tempus IV-hankkeessa, joka alkoi vuonna 2010 ja joka päättyy vuonna Hanketta hallinnoi Readingin yliopisto Englannista. Suomesta hankkeen asiantuntijoina toimivat professori Harri Westermarck Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta ja professori Pirjo Siiskonen Ruralia-instituutista. Lisätietoja: Johtaja, professori Pirjo Siiskonen, puh , VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUTTA KARTOITETAAN LOMA-ASUNTOMESSUILLA MÄNTYHARJUSSA Vapaa-ajan asumisen muuttuessa palvelujen merkitys tulee yhä tärkeämmäksi. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti kartoittaa vapaa-ajan asukkaiden palvelujen saavutettavuutta Loma-asuntomessuilla Mäntyharjussa. Haastattelujen ja kyselyn perusteella halutaan selvittää sekä vapaa-ajan asukkailta että yrittäjiltä, miten palvelut ovat saavutettavissa (esim. palvelujen sijainti, aukiolot, sijainti, tiedottaminen ja valikoima). Kyselyn avulla saatavia tietoja käytetään taustatietona syksyllä järjestettävässä Palvelufoorumissa, jossa kehitetään vapaa-ajan asukkaiden palveluja yrittäjien ja vapaa-ajan asukkaiden yhteistyönä. Palvelukartoituksen ja foorumin rahoittaa Mikkelin Seutu. Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Manu Rantanen, puh , PIENYRITYSKESKUS MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ POHJOISMAIDEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN VÄLISTÄ INNOVAA- TIOYHTEISTYÖTÄ The Emerging Innovation in the Northern Europe on Nordenin ja Nordregion ohjelma, jossa vahvistetaan Pohjoismaiden ja Venäjän välistä yhteistyötä, osaamista ja verkostoja, vaihdetaan kokemuksia, luodaan uusia kontakteja ja edistetään yritys- ja investointitoimintaa. Ohjelmassa perustettiin syyskuussa 2010 työryhmä, johon Pienyrityskeskuksesta kutsuttiin mukaan Itämeren alueen kansainvälistymisprojektien asiantuntijana Anne-Marie Salmi sekä hautomotoiminnan asiantuntijana Marika Paakkala. Työryhmässä oli osallistujia Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Tanskasta sekä laaja edustus Luoteis- Venäjältä (Pietari, Leningrad oblast, Murmansk, Pihkova, Petroskoi ja Kaliningrad). Ensimmäinen tapaaminen järjestettiinkin Pietarin Innovaatiofoorumin yhteydessä syyskuussa Lenexpossa pidetty suurtapahtuma antoi hyvän kuvan Venäjän innovaatiotoiminnasta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Pienyrityskeskus on työryhmän työskentelyn aikana tehnyt uuden luovien alojen hanke-aloitteen Moskovan EU-Delegaatioon ja osallistunut partnerina Itämeren alueen Interreg IV B hankekonsortioon kasvuyrittäjyyden edistämiseksi. Jatkossa Norden tulee kehittämään ohjelmaa ja työryhmätyöskentelyä sekä jakamaan innovaatioteeman erilaisiin osa-alueisiin. Ohjelman vaikutuksesta Norden käynnistää vuoden 4

5 2011 aikana kaksi uutta projektia, toisen Green Growth konspetin kehittämiseksi ja toisen Health Economics alalle. Lisätietoja: Projektipäällikkö Anne-Marie Salmi, puh , PURSIALASSA DIGITOITIIN ENNÄTYSMÄÄRÄ AINEISTOA TULEVAISUUDEN RAHOITUS EPÄVARMA Mikkelin Pursialassa sijaitsevassa Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa on vuoden aikana muutettu aineistoa digitaaliseen muotoon enemmän kuin koskaan ennen. Noin 2,5 miljoonaa aikakauslehden sivua ja noin 3000 tuhoutumisvaarassa olevaa C-kasettia on digitoitu ja pelastettu näin käytettäväksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä elvytysrahalla palkatut uudet työntekijät mahdollistivat suuret digitointimäärät. Syksyllä 2010 Digitointi- ja konservointikeskuksessa aloitti varojen turvin 36 uutta henkilöä digitointitehtävissä, mikä kaksinkertaisti tuotannon normaalimääriin verrattuna. Digitoinnin lisäksi määrärahoja on käytetty Kansalliskirjastossa myös Helsingissä muun muassa luettelointityöhön, joka tukee digitointia ja aineiston käyttöä. Digitoitu tekijänoikeusvapaa aineisto tulee kaikkien käytettäväksi Kansalliskirjaston verkkopalveluun osoitteeseen Materiaali, joka on vielä tekijänoikeussuojan alaista, on käytettävissä tietokoneilla Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön elvytysvaroilla toteutetut digitointihankkeet päättyvät kesäkuun lopussa, jolloin lisätyövoima poistuu Kansalliskirjastosta. Digitoinnin esimies ja tietojärjestelmäpäällikkö Pekka Lampinen toivoo, ettei digitointi olisi vain yksittäisten määrärahojen varassa. Kansalliskirjastossa toivotaan, että digitoinnin rahoitus vakinaistettaisiin. Näin varmistettaisiin kallisarvoisten aineistojen säilyvyys ja helppo käyttö kenelle vain. Lisätietoja: Tietojärjestelmäpäällikkö Pekka Lampinen, puh , ja suunnittelija Hanna Arpiainen, puh , RURALIA-INSTITUUTTI JA LUOMU MUKANA MIKKELIN MESSUILLA Ruralia-instituutti ja luomu ovat mukana Mikkelin Messuilla Mikkelin jäähallilla sekä näytteilleasettajana että luentojen ja tietoiskujen pitäjänä. Professori Pirjo Siiskosen luennon aiheena on Lisää luomututkimusta - millaista, miten ja miksi? ja Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki esittelee Erinomaista Etelä-Savosta -lähiruokaoppaan tuoreen painoksen. Lisätietoa: Tiedottaja Anne Hytönen, puh , anne-maria.hytonen@helsinki.fi LUOVA KOHTAAMISPAIKKA HERÄTTELI MIETTIMÄÄN TULEVAISUUSVISIOITA MIKKELISSÄ: MIELIKUVITUS LUO TULEVAISUUTTA Pienyrityskeskuksessa mietittiin tulevaisuusvisioita ja kannustettiin kiinnittämään huomiota ympäristöön ja sen erilaisiin signaaleihin. Valtakunnallisen hankkeen projektijohtaja Silja Suntola kertoi verkostomaisesta toimintatavasta, joka antaa luovien alojen yrittäjille mahdollisuuden saada tietoa ja kertoa omasta kehitystyöstään. Toiminta tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitua koti- ja ulkomailla ja sen kautta voi kuulla 5

6 toimivista käytännöistä. Sekä valtakunnallinen että alueellinen hanke toimittavat uutiskirjeitä ja tiedottavat sivuillaan alan kuulumisista. Futuristi, KTT Elina Hiltunen muistutti, että uudet pinnan alla muhivat asiat ja ajatukset voivat muuttua kannattavaksi liiketoiminnaksi. - Kannattaa ennakoida eli miettiä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Seuraavaksi on syytä innovoida eli tehdä itse tulevaisuutta. Kolmanneksi on tärkeää kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa. Heikot signaalit ovat usein merkki muutoksesta, josta saattaa syntyä trendi tai maailmanlaajuinen megatrendi. Heikoille signaaleille kannattaa pitää silmät avoinna, vaikka usein niistä puhuminen voikin saada muissa hilpeyttä aikaan. Pienyrityskeskus koordinoi valtakunnallista Luova Suomi -hanketta ja sen kylkeen Etelä-Savo on saanut oman alueellisen hankkeen, joka madaltaa maakunnan luovien alojen yrittäjien matkaa Pietarin markkinoille. - Ensi vuonna järjestämme valtakunnallisen Luovan Suomen kanssa Venäjä-yhteistyöstä tapahtuman. Hankkeessa on meneillään on myös Venäjään liittyvää soveltavaa tutkimusta, sillä MAMK selvittää parhaillaan, minkälaisia tukipalveluja Venäjä-yhteistyöstä kiinnostuneet luovien alojen yrittäjät kaipaavat, projektipäällikkö Kaija Villman kuvasi hankkeen antia eteläsavolaisille. Syksylle on suunnitteilla rahoittajatahojen kanssa erillinen Venäjä-työpaja ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa mietitään uudenlaista valmennusta liiketoimintaideoiden kehittämiseen. Syksyllä jatkuvat myös te lat ja yritysten sparraukset. Luova Kohtaamispaikka -tilaisuus oli osa Luovien alojen yrittäjyys Etelä-Savon vahvuudeksi -hanketta ja Luova Suomi Etelä-Savossa -hanketta, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELYkeskus. Lisätietoja: Projektipäällikkö Kaija Villman, kaija.villman@aalto.fi, puh ja verkossa: KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN METSÄTIETOPALVELU -HANKKEESSA TUTUSTUTAAN SEURAAVAKSI ROMANIAN METSÄSEKTORIIN Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus järjestää syksyllä 2011 itäsuomalaisille metsä-, metsäteknologia-, bioenergia-, ja puualan yrityksille sekä muille alan toimijoille koulutustilaisuuden metsäsektorin liiketoimintamahdollisuuksista Romaniassa ja verkostoitumismatkan Romaniaan Matkalle ilmoittautuville yrityksille etsitään etukäteen toiveiden mukaan potentiaalisia romanialaisia yrityskontakteja. Lisätietoja: Tutkija Sinikka Mynttinen, puh , sinikka.mynttinen@aalto.fi 6

7 TAPAHTUMIA SUOMEN ENSIMMÄINEN OSUUSTOIMINTAKONFERENSSI JÄRJESTETÄÄN MIKKELISSÄ Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n vuosittainen osuustoiminnan tutkimuskonferenssi järjestetään Mikkelissä Konferenssi kokoaa yhteen osuustoiminnan tutkijoita, asiantuntijoita, käytännön toimijoita ja osuustoiminnallisesta toimintatavasta kiinnostuneita eri puolilta maailmaa. Tämä kansainvälinen tutkimuskonferenssi järjestetään nyt ensi kertaa Suomessa. Konferenssilla on suuri merkitys osuustoimintaa koskevan tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi sekä Suomessa että muualla maailmassa. Konferenssi on suunnattu osuustoiminnan tutkijoille, jotka edustavat eri tieteenaloja sekä myös niille eri toimialoja edustaville asiantuntijoille ja käytännön toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita tutkimustiedon hyödyntämisestä. Konferenssin tarkoituksena on rohkaista tutkijoita ja osuustoiminnallisia yrityksiä aktiiviseen vuorovaikutukseen sekä herättää kiinnostusta osuustoiminnan soveltamismahdollisuuksiin uusilla tehtäväalueilla. Konferenssin teemana on osuustoiminnan uudet mahdollisuudet. Teeman valinnalla halutaan tuoda esiin osuustoiminnan merkitystä kasvavien sosioekonomisten haasteiden ratkaisukeinona, monimuotoisuutta ja soveltuvuutta erilaisiin tarkoituksiin. Konferenssi on avoin eri tieteenaloja edustaville osuustoiminnan tutkijoille, tutkimustiedon hyödyntämisestä kiinnostuneille asiantuntijoille ja kaikille käytännön toimijoille. Mikaelissa ja Mikkelin yliopistokeskuksen kampuksella järjestettävä konferenssi on hyvä lähtölaukaus YK:n kansainväliselle osuustoimintavuodelle Mikkeliin odotetaan noin kahtasataa osallistujaa. Konferenssin sponsoreina toimivat Pellervo-seura ja S-ryhmä, Osuuskauppa Suur-Savo ja Suur-Savon osuuspankki, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Mikkelin ja Tampereen kaupungit, Mikkelin yliopistokeskus, Suomen yhteiskunnallisten yritysten liitto FinSERN sekä Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Hagen Henrÿ, puh , professori Pirjo Siiskonen, puh , professori Tapani Köppä, puh , sekä viestintäsuunnittelija Sirpa Taskinen, puh , KOULUTUSTA ESIMIEHILLE JA JOHDOLLE VALMIUKSIA YRITYKSEN SISÄISEN KEHITTÄMISTYÖN JOHTAMISEEN Uudistuva johtajuus hankkeen tarkoituksena on antaa esimiehille ja johdolle valmiuksia yrityksen sisäisen kehittämistyön johtamiseen luvun työyhteisöt edellyttävät johdolta uusia valmentavan johtamisen työmenetelmiä, joiden avulla esimiehet ja johto pystyvät innostamaan henkilöstön oman työnsä ja työpaikkansa kehittämiseen osana arjen työtä. Henkilöstön ja johdon yhteinen sitoutuminen kehittämiseen lisää yrityksen sisällä joustavuutta ja muutosvalmiutta. Tarkoitus on, että koko työyhteisö oppii. Tavoitteena on, että osallistavan johtamiskulttuurin avulla parannetaan yritysten kilpailukykyä ja tuloksellisuutta sekä työhyvinvointia. Tavoitteena on yhteisellä asialla -tyyppisen ajattelun syntyminen yritysten toimintakulttuuriin, jossa kehittäminen nähdään mahdollisuutena ei uhkana. Lisätietoa: 7

8 BIZNES PO-RUSSKI VIE VENÄJÄLLE Huhtikuussa alkanut Biznes po-russki -hanke tarjoaa eteläsavolaisille ja itäsuomalaisille pk-yrityksille, yrittäjille sekä yritysten johdolle että henkilöstölle väylän ottaa tuntumaa Venäjän-kauppaan olipa siitä aiempaa kokemusta tai ei. Mukaan toivomme yrityksiä, jotka haluavat kehittää ja lisätä omaa toimintaansa Venäjän suuntaan. Mukaan mahtuu myös julkisen sektorin toimijoita, joilla on tarvetta Venäjä-osaamiselle tai sillä suunnalla jo yhteistyökumppanuuksia, hankkeen projektipäällikkö Merja Ryökäs Pienyrityskeskuksesta korostaa. Hanke jakaa ajantasaista tietoa, järjestää tilaisuuksia verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti, lisää osallistujien Venäjän-kauppaan liittyviä valmiuksia ja osaamista, auttaa tehostamaan markkinointia ja asiakashankintaa sekä syventämään venäjän kielen ja kulttuurin osaamista. Mukaan pääsee jo elokuussa, kun venäjän kielen tehokurssi starttaa Venäjän toimintakulttuurin tuntemisesta kilpailuetua! -koulutus järjestetään Markkinointi- ja myyntikoulutus alkaa Pietariin suunnataan venäjän intensiivikurssille ja matchmaking-verkostoitumistapahtumaan Venäjä on mahdollisuuksien maa. Siihen me uskomme vahvasti, Ryökäs innostaa. Biznes po-russki -hankkeen toteuttaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun saakka, ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELYkeskus. Lisätietoja: Projektipäällikkö Merja Ryökäs, puh , LUENTOJA ke klo 16:30 18:00 SEUTUKAUPUNKI MIKKELI Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5 HENKILÖSTÖUUTISIA TkK Tuuli Laitinen on aloittanut tutkimusapulaisena bioenergian tutkimusryhmässä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikössä LUT Savossa MsC Paul Barker Manchester Metropolitan Universitystä aloittaa vierailevana tutkijana ASTRaL- tutkimusryhmässä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikössä LUT Savossa 8

9 MUCINOITA TOIMITUS: Päätoimittaja: Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , Toimitus: Sirpa Taskinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , Toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Toiminnassa painottuvat luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. OSAAMISALAT Aluekehitys ja maaseutuosaaminen Bioenergia Digitointi Elintarvikeala Luomutuotanto Materiaalitekniikka Osuustoiminta Ympäristötekniikka Yrittäjyys- ja liiketoiminta TUNNUSLUVUT LYHYESTI Kokonaisrahoitus 18,7 M Henkilökuntaa 227 Kandidaattiopiskelijoita 247 Opiskelijoita 5176 Professuureja 7 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEEN KUULUVAT HELSINGIN YLIOPISTO Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Pienyrityskeskus International business -kandidaattiohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Savo ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKKÖ 9