MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 1/2010

Transkriptio

1 MUCinoita Mikkelin yliopistokeskuksen tiedote 1/ SISÄLLYS - MIKKELIN TIEDEPÄIVÄ TUO ALUEEN TUTKIMUKSEN HYÖDYT ESIIN TERVETULOA! - TUTKIMUS TÄRKEÄ OSA MIKKELIN KAUPUNGIN UUTTA ELINKEINOSTRATEGIAA - ETELÄ-SAVOON OMIA NIMISUOJATTUJA TUOTTEITA? - RURALIA SOLMI KUMPPANUUSSOPIMUKSEN KOUVOLAN KAUPUNGIN KANSSA - KAUSITYÖOPAS SUOMEEN TÖIHIN TULEVILLE ON ILMESTYNYT - DIGITOITUJA VANHOJA AIKAKAUSLEHTIÄ YLEISÖKÄYTTÖÖN - LUOVA SUOMI OSAKSI AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN PIENYRITYSKESKUSTA - LUJITEMUOVITEOLLISUUDEN TULEVAISUUDEN RAAKA-AINEITA KEHITETÄÄN MIKKELISSÄ - METSÄTIETOPALVELUSTA UUSI APUVÄLINE METSÄALAN YRITYKSILLE - TEOLLISOIKEUKSIEN SUOJAAMINEN TÄRKEÄÄ YRITYKSEN ALKUVAIHEESSA - SUOMALAISYRITYSTEN VALMIUKSIA ASIOIDA VENÄLÄISTEN KANSSA LISÄTÄÄN - YHTEISTYÖ PIETARILAISEN YRITYSHAUTOMON KANSSA TIIVISTYY - UUSIA NÄKYMIÄ LUOVIEN IDEOIDEN TUOTTEISTUKSEEN - ETELÄ-SAVON ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKORKEAKOULUN YHTEISTYÖ SYVENEE - MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TIEDEKIRJASTO PALVELEE KAIKKIA KANSALAISIA KOULUTUSTA - Vuorovaikutustaidot menestystekijänä luovan alan kansainvälistymisessä - Päivitä tietosi luomusta Mikkelissä Digitaalisen markkinoinnin valmennukset - Asiakkaiden muuttuva ostokäyttäytyminen ja kaupankäynnin välineet - MUUTTUVA VENÄJÄ hallintokoulutusohjelma TAPAHTUMIA - Kansainvälinen elintarvikealan tutkijaseminaari Mikkelissä - Kampusfestari huipentuu Vappuviikolla Yliopistokeskus mukana suunnittelussa - Savolainen ruokakulttuuri luento ti Yrtit Venäjällä luento ti Flooran päivää juhlitaan Kirkkopuistossa Tervetuloa mukaan! - Seminaari osuustoimintatutkimuksesta kiinnostuneille HENKILÖSTÖUUTISIA - Tutkija Marko Nousiaiselle Suomen Kulttuurirahaston apuraha Tapaamisiin Mikkelin Tiedepäivässä ! 1

2 MIKKELIN TIEDEPÄIVÄ TUO ALUEEN TUTKIMUKSEN HYÖDYT ESIIN TERVETULOA! Miten eteläsavolaiset hyötyvät alueella tehtävästä tutkimuksesta? Toista kertaa järjestettävässä Mikkelin Tiedepäivässä tutkijat vastaavat tähän kysymykseen. Tiistaina järjestettävässä Tiedepäivässä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Mikkelin yksikön ja Mikkelin yliopistokeskuksen tutkijat kertovat käytännön esimerkkejä siitä, millaista tutkimusta Mikkelissä tehdään ja miten alue siitä hyötyy. Alueen hyvinvoinnin ei tarvitse tulla ulkopuolelta, vaan sitä luodaan paikallisesti. Nämä kolme paikallista organisaatiota tekevät laadukasta tutkimusta alueen hyväksi, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo. Tämän vuoden teemana Tiedepäivässä on paikallisuutta kansainvälisesti. Teema kertoo siitä, että paikallisesti hyödynnettävä tutkimus on kansainvälistä, korkealaatuista tasoa. Kaikki tutkimustoimijat ovat kansainvälisesti verkottuneita. Aluetta kehittävä tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä niin tutkijoilta kuin tutkimuksesta hyötyviltä yrityksiltäkin, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemi sanoo. Esimerkki kansainvälisestä tutkimuksesta on MTT:n Mikkelin yksikön ympäristöaiheinen tutkimus Leningradin alueella. Alueen suurten kotieläinyksiköiden lannan ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ja lannan hyötykäyttöä bioenergiana parantamaan. Tutkimuksen avulla on pystytty esittämään käytännön ratkaisuja, joiden avulla Itämeren rehevöityminen vähenee. Myös suomalaiset karjatilat painivat samanlaisten kysymysten kanssa. Toiveissa on, että karjatilojen investoinnit kohdistuvat suomalaisten yritysten teknologiaan, MTT:n vanhempi tutkija Harri Huhta kertoo. Mikkelin Tiedepäivä järjestetään tiistaina klo Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa osoitteessa Lönnrotinkatu 5. Esitelmissä ja keskusteluissa käsitellään digitointia, ympäristöä, alueellisuutta voimavarana sekä lähiruoka. Tiedepäivässä nimetään myös Vuoden 2010 Tieteenkesyttäjä. Hän on henkilö, joka on onnistunut tuomaan tutkimustaan esille helposti ymmärrettävässä muodossa. Lähiruoasta saadaan esitelmien lisäksi myös käytännön esimerkki, kun huippukokki Markus Maulavirta saapuu tekemään lähiruokamenun. Tervetuloa maistamaan! Ilmoittautumiset Tiedepäivään mennessä osoitteeseen Lisätietoja: Pääsihteeri Matti Malinen, puh , TUTKIMUS TÄRKEÄ OSA MIKKELIN KAUPUNGIN UUTTA ELINKEINOSTRATEGIAA Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiaa on tehty syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Strategian taustatyön aikana nousi vahvasti esille alueen ekolääni-historia ja alueen uraauurtava työ kestävän kehityksen edistämiseksi. Strategian kärjiksi ovat hahmottuneet ympäristö ja energia, turvallisuus, sähköinen muisti sekä palvelut. Palvelut on ymmärretty kaupungin elinkeinoelämän läpileikkaavana teemana, joka sitoo yhteen niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin palvelua ja palvelutoimintaa. Palvelua korostaa kaupungin historia ja nykypäivä vahvana julkishallinnon ja palveluyrittäjyyden toimintaympäristönä. Mikkelin seudulla on todettu olevan mahdollisuuksia erityisesti tuotteissa ja palveluissa, joihin liittyy puhtaus ja luonto. Näitä ovat mm. luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet, matkailupalvelut, luonnonvarat sekä ympäristöturvallisuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvä osaaminen. Mikkelin yliopistokeskus vastaa lähtökohtaisesti erinomaisesti alueen tarpeisiin, sillä yliopistokeskuksen tutkimustoiminnan painopisteitä ovat materiaali- ja ympäristötekniikka, maaseutu- ja bioenergian tuotanto sekä pk-yrittäjyys ja 2

3 osuustoiminta. Tutkimustoiminnan lisäksi yliopistokeskuksessa on merkittävä liiketoimintaosaamiseen liittyvää koulutusta. Lisätietoja: Elinkeinostrategiasta, kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki, puh , Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnasta, pääsihteeri Matti Malinen, puh , ETELÄ-SAVOON OMIA NIMISUOJATTUJA TUOTTEITA? Voisiko Etelä-Savolla olla maatalous- tai elintarviketuote, jolle voitaisiin hakea nimen suojausta ja jonka ympärille paikallinen matkailuelinkeino voisi kehittyä? Asiaa käsiteltiin alueen yrityksille ja muille toimijoille järjestetyssä seminaarissa Pääpuhujana oli portugalilainen nimisuojauksen asiantuntija, pääsihteeri Ana Soeiro. EU:n nimisuoja koskee tuotteita, joita on valmistettu tai tuotettu perinteisesti tietyllä alueella tai tietyllä valmistusmenetelmällä useamman sukupolven ajan. Suojaus takaa kuluttajalle turvallisen, jäljitettävän ja alkuperältään tunnetun tuotteen. Suomalaisista tuotteista nimisuojattuja ovat Lapin Puikula-peruna, sahti, kalakukko, karjalanpiirakka, Kainuun rönttönen ja Lapin poron liha. Euroopassa nimisuojattuja tuotteita on jo noin 900. Nimisuoja on voimassa koko EU:n alueella ja tuotteiden suojamerkintä on laajalti tunnettu esimerkiksi matkailijoiden keskuudessa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa selvitetään parhaillaan, miten paljon paikallisia elintarvikkeita käytetään matkailuyrityksissä ja miten ruoka ja paikalliset elintarvikkeet tukevat matkailua Etelä-Savossa tällä hetkellä. Marraskuussa 2009 tehdyssä kyselyssä eteläsavolaiset yritykset mainitsivat paikallisesta tuotteesta useimmiten muikun. Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, puh , RURALIA SOLMI KUMPPANUUSSOPIMUKSEN KOUVOLAN KAUPUNGIN KANSSA Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on solminut Kouvolan kaupungin kanssa alueen kehittämistä koskevan kumppanuussopimuksen. Kumppanuuden kehyksenä toimii alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) vuosille Yhteistyön pääteemana on glokaali maaseutukaupunki. Kolmevuotisen sopimuksen yleisenä tavoitteena on hakea alueen eri osien yleiseen toiminnallisuuteen, elinkeinojen kehittämismahdollisuuksiin, toimintaolosuhteisiin ja yhteyksiin, kaupunki- ja maaseutualueiden välisiin linkityksiin sekä eri toimijoiden osallistumismahdollisuuksiin liittyviä kehittämistarpeita. Näitä kehittämistarpeita jäsennetään tutkimustiedolla tuetuiksi hankkeiksi. Kumppanuussopimuksen avulla muodostetaan myös aineistoa ja aiheita yliopistollisen tutkimuksen ja koulutuksen tarpeisiin. Kouvolan kaupunki laajeni , jolloin siihen liittyivät Anjalankosken ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat. Uudessa Kouvolassa asuu noin asukasta, ja se on kymmenenneksi suurin kaupunki Suomessa. Kuntaliitos tuo suuria haasteita alueen elinvoiman kehittämiselle, ja tähän työhön Ruralia-instituutti tuo mukaan asiantuntemuksensa ja kokemuksensa. KOKO:n ohjelma-alueeseen (alueellinen koheesio ja kilpailukykyohjelma) kuuluu myös Iitin kunta, jonka alueella voidaan toteuttaa kumppanuussopimuksen piiriin kuuluvaa toimintaa kunnan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, puh

4 KAUSITYÖOPAS SUOMEEN TÖIHIN TULEVILLE ON ILMESTYNYT Kausityöopas Venäjältä Suomeen tulevan työvoiman kausityöskentelyyn on ilmestynyt. Opas sisältää keskeistä tietoa työelämän pelisäännöistä niin kausityönantajalle kuin kausityöntekijällekin. Oppaassa kerrotaan, kuinka ja mistä työpaikkaa voi etsiä, annetaan tietoa viisumin hankintaan liittyvistä asioista, työhön liittyvistä asiapapereista, työsopimuksesta sekä Suomen verotuksesta. Opas on luettavissa sekä suomen- että venäjänkielisenä osoitteessa: (Reception). Kausityöpas on lajiaan ensimmäinen, joka kerää kausityöskentelyyn liittyvän tiedon yhteen. Opas palvelee erityisesti maatalous- ja puutarhayrittäjiä, jotka tarvitsevat kotimaisen työvoiman lisäksi ulkomaista työvoimaa sadon korjuuseen. Sivustolta löytyy myös suomalaisen työelämän pelisäännöt, jossa käsitellään laajemmin suomalaista työelämäkulttuuria. Jotta työteko sujuisi mutkattomasti, työtekijän on hyvä tutustua jo ennakkoon kunkin maan kulttuuriin. Neuvontaa ja tietoa on ollut saatavilla eri lähteiden kautta, mutta käytännönläheistä neuvontaa on kaivattu. Opas on toteutettu Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvassa Russia Services hankkeessa, jota koordinoivat Ruralia-instituutti ja Pienyrityskeskus. Hankkeen Reception-kehittämisosion verkkosivuilta löytyy myös käytännönläheistä ja monipuolista tietoa suomalaisesta toimintakulttuurista liittyen venäläisten vapaa-ajanviettoon, asumiseen ja työskentelyyn Suomessa. Hanke kuuluu ESR-ohjelmaan ja sen vastuuviranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Lisätietoja: Projektipäällikkö Seija Paksu, puh , DIGITOITUJA VANHOJA AIKAKAUSLEHTIÄ YLEISÖKÄYTTÖÖN Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut asiakkaittensa käyttöön suuren määrän vanhoja kotimaisia kulttuuri- ja ajanvietelehtiä. Vanhimmat lehdet ovat saatavilla verkossa, uudemmat kirjaston vapaakappaletyöasemilla. Aineisto sisältää suomen- ja ruotsinkielisten aikakauslehtien vuosikertoja vuosilta Kaikki käyttöön asetetut lehdet on digitoitu Mikkelissä. Vanhimmat eli ennen vuotta 1870 ilmestyneet lehdet ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi. Tätä uudempi aineisto on tekijänoikeuksiin liittyvistä syistä saatavilla vain Kansalliskirjaston asiakastiloissa ns. vapaakappaletyöasemilla. Työasemilla lehdistä voi ottaa paperitulosteita, mutta ei sähköisiä kopioita. Niiltä ei myöskään ole mahdollista lähettää materiaalia edelleen. Tällä hetkellä Kansalliskirjastossa on kolme vapaakappaletyöasemaa, mutta kuluvan vuoden aikana niitä avataan myös muissa maan vapaakappalekirjastoissa ja Eduskunnan, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kirjastoissa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa eli KAVAssa. Aikakauslehtien aineistopankki täydentää historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka Kansalliskirjasto avasi asiakkailleen vuonna Uusi lähdeaineisto käsittää tällä erää 329 lehteä ja noin sivua, mikä vastaa kahtakymmentä prosenttia vuosien aikakauslehtikokoelmasta. Mikkelissä sijaitsevassa Kansalliskirjaston Kansallisessa digitointikeskuksessa, mikrokuvaus- ja konservointilaitoksella lehtiä digitoidaan kaiken aikaa lisää, ja lähiaikoina aikakauslehtien aineistopankki täydentyy kirkollis-uskonnollisella aikakauslehdistöllä sekä vanhoilla pilalehdillä. Seuraavaksi ovat vuorossa muun muassa elokuva- ja taidelehdet. Lisätietoja: Suunnittelija Hanna Arpiainen, puh , 4

5 LUOVA SUOMI OSAKSI AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN PIENYRITYSKESKUSTA Luova Suomi siirtyy huhtikuun alusta Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskukseen. Luova Suomen rooli kiteytyy paitsi kehitystyön sparraajaksi, verkottajaksi, tiedon ja hyvien kokemusten levittäjäksi myös alan merkitysten ja mahdollisuuksien tunnistajaksi ja yhteiskunnallisen keskustelun vauhdittajaksi. Luovien alojen rooli nähdään laaja-alaisesti Pienyrityskeskuksessa. Luovan talouden haasteet eivät rajoitu luoviin toimialoihin, vaan koskettavat yhä vahvemmin kaikkien alojen yrityksiä, julkista sektoria unohtamatta, toteaa Pienyrityskeskuksen johtaja Pentti Mustalampi. Siksi olemme omassa toiminnassamme satsanneet jo pitkään luovien alojen ja talouden kehittämiseen, ja tavoitteenamme on rakentua alan huippuosaajaksi kansainvälisestikin mitattuna, hän jatkaa. Toiminnan organisoituminen Pienyrityskeskukseen sai vahvan kannustuksen myös hankkeen ohjausryhmältä, joka koostuu alan keskeisistä toimijoista niin ministeriöistä, alueilta kuin keskeisistä sidosryhmistä. Pienyrityskeskuksen asema Aallon yrittäjyyden ja liiketoiminnan merkittävänä kehittäjänä ja asiantuntijana, hautomotoiminnan kotipesänä sekä alan selvitysten tekijänä tarjoavat ainutlaatuiset puitteet Luova Suomen jatkolle, todettiin ohjausryhmässä. Pienyrityskeskuksessa on käynnissä myös useita muita luovien alojen kehityshankkeita ja ohjelmia. Näihin lukeutuu mm. luovien alojen yrityshautomo Arabus, kulttuuriviennin ammattilaisten managerikoulutusta, luovien alojen johtamiskoulutusta sekä luovien alojen kansallisia ja kansainvälisiä yritys- ja yrittäjyysvalmennusohjelmia. Luova Suomi koordinoi opetusministeriön johtamaa luovien alojen yrittäjyyden kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa Kehittämisohjelmasta rahoitetaan yli 15 valtakunnallista luovien alojen kehitysprojektia yhteensä n. 14,6 miljoonalla eurolla. Lisätietoja: Johtaja Pentti Mustalampi, puh , LUJITEMUOVITEOLLISUUDEN TULEVAISUUDEN RAAKA-AINEITA KEHITETÄÄN MIKKELISSÄ Mikkelissä kehitetään lujitemuoviteollisuudelle tärkeitä uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. Mikkelin seutu on mukana vuonna 2009 käynnistetyssä valtakunnallisessa muovitekniikan verkostossa, jonka tavoitteena on vahvistaa korkeatasoista muovitekniikan tutkimusta ja lisätä alan yritysyhteistyötä. Koordinaattorina toimivan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) yksikkö aloitti toimintansa Mikkelissä keväällä Verkostoa tukevana professorina toimii professori Mikael Skrifvars ja Mikkelin alueellisena tutkimusjohtajana TkT Kari Dufva. Hanke ja siinä toimiva tutkimusjohtaja ovat osa Finnish Plastics and Composite Centreä (FPCC) - muovi- ja komposiittitekniikan kansallista tutkimus- ja tuotekehitysverkostoa. Muovitekniikan yksikkö vahvistaa mikkeliläistä materiaalitekniikan tutkimusta. TTY:n Mikkelin yksikkö täydentää Mikkelin ammattikorkeakoulun materiaaliteknologian tutkimusta erityisesti komposiittien alalla, ja tarjoaa alueen yrityksille laajan osaamisverkoston emoyliopiston sekä muiden Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorion etäyksiköiden kautta. Mikkelin yksikön keskeisiä osaamisalueita ovat lujitemuovimateriaalien kestävyyteen liittyvät asiat sekä laskennallisten menetelmien hyödyntäminen. Yksikön tavoitteena on tarjota Itä-Suomen komposiittiteollisuusyrityksille uutta osaamista ja ratkaisuja yritysten tarpeista lähtevän tieteellisen tutkimuksen avulla. Mikkelissä käynnissä olevissa tutkimushankkeissa on keskitytty rakennus- ja veneteollisuuden lujitemuovituotteiden valmistukseen ja mekaanisten ominaisuuksien tutkimukseen. Lujitemuovituotteiden valmistuksessa ollaan siirtymässä yhä enemmän suljettujen muottiteknologioiden suuntaan sillä valmistusmenetelmät jotka ovat ympäristöystävällisempiä ja työntekijöille miellyttävämpiä tuovat merkittäviä parannuksia niin viihtyisyyteen kuin teknologiaankin. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Kari Dufva, puh , kari.dufva@tut.fi, 5

6 METSÄTIETOPALVELUSTA UUSI APUVÄLINE METSÄALAN YRITYKSILLE Metsäalan yritysten ja muiden metsäalan toimijoiden kansainvälistymisen ja verkottumisen apuvälineeksi on perustettu Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu KIEMET. Metsätietopalvelun avulla pyritään löytämään liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia kansainvälisiä markkinoita itäsuomalaisille yrityksille. Metsätietopalvelu syntyy Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa kolmevuotisen ESR -rahoitteisen hankkeen tuotoksena. Tietopalveluun kerätään tietoa kohdemaiden (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Valko-Venäjä, Ukraina ja Romania) metsäalan liiketoimintaympäristöistä. Uutta tietoa syntyy muun muassa Keski- ja Itä-Euroopan maiden puuhuollosta, metsäalan yrityksistä ja bioenergiamarkkinoista. Tiedon tuottamiseen osallistuu tiiviisti myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT (Center for Markets in Transition), jolla on laaja kokemus käytännönläheisten tutkimusten toteuttamisesta Baltian- sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Projektin tuloksena syntyy Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalousmaiden metsäalaan liittyvä osaamisrakenne, joka yhdistää osallistuvia organisaatioita ja vahvistaa Mikkelin yliopistokeskukseen (MUC) kuuluvan Pienyrityskeskuksen roolia kansainvälisen yritysyhteistyön, koulutus- ja tukipalvelujen tarjoajana. Lisäksi hanke vastaa omalta osaltaan erityisesti Itä-Suomen metsäalan rakennemuutokseen vahvistamalla Keski- ja Itä-Euroopan maiden metsäalan tuntemusta ja auttamalla suomalaisyrityksiä yhteistyöhön ko. alueille. Hanketta hallinnoi Metsäntutkimuslaitos (METLA). Hankkeessa hyödynnetään erityisesti Pienyrityskeskuksen monipuolista kokemusta ja osaamista liike-elämäpalveluista Itämerialueen maissa ja Venäjällä. Lisätietoja: Vanhempi tutkija Sinikka Mynttinen, puh , TEOLLISOIKEUKSIEN SUOJAAMINEN TÄRKEÄÄ YRITYKSEN ALKUVAIHEESSA Teollisoikeuksien suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää yrityksen alkuvaiheessa. Papula-Nevinpat ja Aalto-yliopiston Start-Up Center yrityshautomo aloittavat yhteistyön, jossa Papula-Nevinpat tarjoaa laajan teollisoikeusosaamisensa yrityshautomoyritysten käyttöön. Papula-Nevinpat on kansainvälisesti tunnettu patentti-, malli- ja tavaramerkkitoimisto. Papula-Nevinpat tunnetaan vahvana ja kokeneena Euroopan ja Euraasian teollisoikeusasioiden osaajana. Teollisoikeuksien tuntemus on kokemuksemme mukaan ensiarvoisen tärkeää erityisesti yrityksen alkuvaiheessa. Hyvän teollisoikeussalkun luominen edellyttää pitkäjänteistä toimintaa eikä salkkua voida luoda hetkessä, kertoo Papula-Nevinpatin toimitusjohtaja Markku Simmelvuo. Haluamme auttaa yrityksiä heti perustamisvaiheen jälkeen, jotta voidaan välttyä tiedonpuutteesta aiheutuvien virheiden tekeminen ja saadaan teollisoikeusasioille tukeva perusta alusta alkaen. Koko Suomen elinkeinoelämälle on tärkeää, että yrityksen teollisoikeusasiat on asianmukaisesti hoidettu. Näin mahdollistetaan suomalaisen yrityksen kilpailukyky myös kansainvälisesti. Yhteistyö käynnistyy asiantuntijatapaamisilla, joissa hautomoyrityksillä on mahdollisuus tavata teollisoikeusasiantuntija ja käydä läpi yrityksen teollisoikeussalkun tilanne ja tarpeet. Lisäksi Papula-Nevinpatin asiantuntijat vastaavat hautomoyritysten teollisoikeuskoulutuksesta ja neuvonnasta Aalto Start-Up Centerin järjestämissä tilaisuuksissa. Aalto Start-Up Center on Aalto-yliopistossa toimiva, menestyvä ja voimakkaasti kasvava yrityshautomo. Toimialana ovat tieto- ja teknologiapohjaiset liiketoiminnat sekä niihin liittyvät palvelut. Aalto Start-Up Centerissä toimii myös luovien alojen yrittäjyyden edistämiseen ja kehittämiseen keskittynyt Arabusyrityshautomotoiminta. Lisätietoja: Projektijohtaja Marika Paakkala, puh , 6

7 SUOMALAISYRITYSTEN VALMIUKSIA ASIOIDA VENÄLÄISTEN KANSSA LISÄTÄÄN "Puhu venäläisille perheestäsi, kalastuksesta, metsästyksestä, sienestyksestä ja kulttuurista. Pistä itsesi peliin ja näytä tunteesi. Hyväkään kauppa ei synny, jos venäläisten kanssa ei synkkaa", pitkään Venäjällä työskennellyt ja useita kirjoja suomalaisten toimista Pietarissa kirjoittanut Jarmo Nironen kehotti luennossaan Russia Services -hankkeen osallistujille Suomalaiset Pietarissa kautta aikojen -luentotilaisuus on osa ESR-rahoitteista Russia Services -hanketta, jota hallinnoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti. Hankkeen koulutusosio kartuttaa suomalaisyritysten valmiuksia asioida venäläisten kanssa sekä markkinoida heille palveluja ja tuotteita. Lisätietoja: Projektipäällikkö Merja Ryökäs, puh , YHTEISTYÖ PIETARILAISEN YRITYSHAUTOMON KANSSA TIIVISTYY Joulukuussa aloitettu yhteistyö Pietarin ensimmäisen yrityshautomon kanssa tiivistyy. Asiasta kertoi Baltic Sea Integration hankkeen yhteistyöseminaarissa puhunut projektipäällikkö Elena Mochnikova Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta. Verkostoitumistilaisuudessa pk-yrityksiin erikoistuneet asiantuntijat kuvasivat Pietarissa yritysten kansainvälistymisen tukitoimia rajan molemmilla puolilla. Venäjän markkinoilla kyllä pärjää, kun nauttii Venäjästä, on joustava ja kärsivällinen, tekee kotiläksynsä kunnolla, luo yhteistyötä win win pohjalta ja käyttää apunaan kokeneita paikallisia asiantuntijoita, Pietarissa pk-yritysten tukisäätiössä johtajana työskentelevä Maxim Balanev sanoo. Balanev edustaa myös laajaa eurooppalaista Enterprise Europe Network verkostoa. Verkosto konsultoi, opastaa ja tukee sekä Venäjälle tulevia yrityksiä että kansainvälistyviä venäläisyrityksiä. Parhaillaankin Balanevin tiimi etsii jakelukanavia suomalaisyrityksen tuotteille, kartoittaa virolaisyritykselle pellettien valmistajia sekä hakee markkinoita hirsitaloille. Lisätietoja: Projektipäällikkö Elena Mochnikova, puh , UUSIA NÄKYMIÄ LUOVIEN IDEOIDEN TUOTTEISTUKSEEN KTM Pirjo Suhonen haluaa jakaa kokemuksiaan muille luovien alojen ihmisille ja yrittäjille siitä, miten vanhempien autotallissa syntynyt yritys on ponnistanut maailmanmarkkinoille. Pirjo Suhonen vastaa IVANAHelsinki design-yrityksen markkinoinnista. Paola ja Pirjo Suhosen luotsaamasta yrityksestä on tullut yksi harvoja kansainvälisesti kuumia vaatetusalan suomalaisia design-yrityksiä maailmalla. Mikkelissä Pirjo Suhonen koulutti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa kaksipäiväistä Luovasta ideasta menestystuotteeksi -opintojaksoa Koulutus oli osa Luovien alojen yrittäjyys Etelä-Savon vahvuudeksi hanketta, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon TE-keskus. Seuraava hankkeeseen kuuluva koulutuspäivä on huhtikuussa aiheella Vuorovaikutustaidot menestystekijänä luovan alan kansainvälistymisessä. Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Kaija Villman, puh , sähköposti: kaija.villman@pyk.hkkk.fi 7

8 ETELÄ-SAVON ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKORKEAKOULUN YHTEISTYÖ SYVENEE Etelä-Savon elinkeinoelämän ja kauppakorkeakoulun yhteistyö syvenee entisestään. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön englanninkielisessä International Business kandidaattiohjelmassa (BScBA-ohjelma) on jo kolmatta vuotta meneillään Business and Community Development - projekti, jonka tavoitteena on lähentää kauppakorkeakoulun ja Etelä-Savon elinkeinoelämän yhteistyötä. Tällä hetkellä yhteistyö näkyy muun muassa Project Management for Global Development -kurssilla, jossa pienet oppilasryhmät tekevät selvityksiä Mikkelin kaupungille. Kurssilla mietitään keinoja nuorten aikuisten houkuttelemiseksi pysyvästi Mikkelin seudulle. Suurin osa koulumme oppilaista on itse muuttanut opiskelujen takia Mikkeliin (tai jopa Suomeen) ja ulkopaikkakuntalaisuus voi parhaimmassa tapauksessa tarjota yhteistyökumppaneille tuoreita havaintoja ja uusia näkökulmia. Tavoitteena on, että molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Opiskelijat saavat arvokasta kokemusta ensikäden tiedon keräämisestä sekä teorian soveltamisesta käytäntöön. Yhteistyökumppanit saavat uusia ideoita, ilmaista ja laadukasta tutkimustietoa sekä tunnettavuutta tulevaisuuden työntekijöiden keskuudessa. Project Management -kurssin lisäksi pienempiä projekteja toteutetaan pitkin vuotta. Näihin kuuluu paikallisia vierailuluennoitsijoita, yritysvierailuja sekä kurssitehtävien ja kandidaattitutkielmien tekemistä paikallisille yrityksille. Osana Business and Community Development -projektia BScBA-ohjelma on myös mukana ideoimassa ja järjestämässä Winter of Success ja Summer of Success -tapahtumia. Elinkeinoelämäyhteistyöhön etsitään jatkuvasti uusia yrityksiä ja organisaatioita. Lisätietoja: Suunnittelija Mari Syväoja, puh , mari.syvaoja@mli.hse.fi MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN TIEDEKIRJASTO PALVELEE KAIKKIA KANSALAISIA Mikkelin yliopistokeskuksella toimii kaikille avoin Tieteellinen kirjasto. Sen perustehtävänä on tuottaa kirjastopalvelut Mikkelin yliopistokeskukseen kuuluvien Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelman sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kirjasto on avoin myös muille käyttäjille. Kirjaston toiminta on vakiintunutta ja asiakkaat ovat löytäneet sen hyvin. Opiskelijat käyvät päivittäin täällä lukemassa ja työskentelemässä, kertoo informaatikko Hilkka Aro Ruralia-instituutista. Kirjastossa on kolme erillistä kokoelmaa: Ruralia-instituutin kokoelma, HSE-kokoelma ja HSE Yrittäjyyskasvatuksen kokoelma. Kokoelmissa on yhteensä n kirjaa. Kirjojen aihepiirit ovat liiketalous, johtajuus, markkinointi, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, aluetieteet, osuustoiminta ja luonnonmukainen maatalous. Kirjat on luetteloitu Mikkelin korkeakoulujen kirjastoverkon yhteisluettelo MIKKIIN. Kirjastossa on 15 tietokonein varustettua työskentelypisteitä sekä muita lukupaikkoja. Tietokoneista 7 toimii Helsingin yliopiston ja 8 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun verkossa. Kirjastossa on käytettävissä sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun että Helsingin yliopiston elektroniset aineistot. Ajanvarauksella saa opastusta tarvittaessa, kertoo informaatikko Jaana Santala Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulusta. Kaikki aineisto on lainattavissa ja kirjastokortin saa, jos sitä ei ole aikaisemmin. Kirjasto sijaitsee Lönnrotinkatu 7:n, Cultiva-rakennuksen pohjakerroksessa. Aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo 9 11 ja Kirjastossa palvelevat: Informaatikko Hilkka Aro, puh. O (ti-to), hilkka.aro@helsinki.fi Informaatikko Jaana Santala, puh , , jaana.santala@mli.hkkk.fi 8

9 KOULUTUSTA VUOROVAIKUTUSTAIDOT MENESTYSTEKIJÄNÄ LUOVAN ALAN KANSAINVÄLISTYMISESSÄ Vuorovaikutustaidot menestystekijänä luovilla aloilla -koulutuksessa voit parantaa kansainvälistymisosaamistasi ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta englanninkielisin käytännön harjoituksin. Opetuskieli on englanti ja kouluttajana toimii kokenut David Eade, Videacom. Aihealueen muita koulutuksia ovat: Kansainvälistymisosaamista luoville aloille Luovasta ideasta menestystuotteeksi Sopimuskysymykset ja immateriaalioikeudet luovilla aloilla Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Kaija Villman, puh , PÄIVITÄ TIETOSI LUOMUSTA MIKKELISSÄ Ensi kesän Farmari-messujen yhteydessä järjestetään luomutuottajille, tavanomaisille tuottajille, kuluttajille ja luomuketjun eri toimijoille suunnattu luomuseminaari, jonka kantavana teemana on kestävyys Kasarmin Kampuksella järjestettävässä seminaarissa esitellään uusinta tietoa luomututkimuksesta peltokasvi-, puutarha- ja kotieläintuotannossa. Seminaari on osa luomupäiviä, ja se on myös jatkoa Mikkelissä vuonna 2004 samoin Farmarin yhteydessä järjestetylle Päivitä tietämyksesi luomusta -seminaarille. Seminaarin järjestävät yhteystyössä Ekoneum, ProAgria, Luomuliitto ja MTK Etelä-Savo. Ekoneum on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin yhteinen elintarvikeosaamiskeskus, jonka avulla palvellaan alueen elintarvikeyrityksiä tutkimukseen ja tuotekehitykseen perustuvalla kehittämisellä. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, puh , DIGITAALISEN MARKKINOINNIN VALMENNUKSET ASIAKKAIDEN MUUTTUVA OSTOKÄYTTÄYTYMINEN JA KAUPANKÄYNNIN VÄLINEET Asiakkaiden ostokäyttäytyminen ja kaupankäynnin välineet ovat muuttuneet ja muuttaneet perinteistä markkinointiajattelua. Asiakkaat etsivät ja jakavat tietoa aktiivisesti, verkottuvat ja haluavat vaikuttaa. Miten sinun yrityksessäsi hyödynnetään aktiiviset potentiaaliset asiakkaat? Millainen verkkojalanjälki yritykselläsi on? Miten hyödynnät internetiä tuloksellisesti markkinointiympäristönä? Uudet digitaalisen markkinoinnin valmennuspäivät antavat eväitä ja valmiuksia vastata markkinoinnin nykyhaasteisiin. Valmennukset on tarkoitettu Etelä-Savon alueen yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstölle, yrittäjille ja yritysten johdolle. Neljä päivää toteutetaan Mikkelissä ja lisäksi sosiaalisen median päivät Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Koulutus alkaa Osallistumishinta on 85 / päivä/ osallistuja. Valmennukset ovat osa Asiakkuudet ja myyntityö yritysten kilpailukykytekijänä -hanketta, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. 9

10 Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Heli Aaltonen puh , , ja Koulutussuunnittelija Marja Honkanen puh , MUUTTUVA VENÄJÄ -hallintokoulutusohjelma Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on huomattava, ja tähän mennessä luotujen elinkeinoelämän ja muiden sektoreiden Venäjä-yhteyksien arvo kasvaa entisestään. Julkisen sektorin toimiva yhteistyö on perusedellytys myös elinkeinotoiminnan kehitykselle. Päivitä osaamisesi Venäjän hallintomalleihin ja toimintatapoihin ja vahvista Etelä-Savon kilpailukykyä Venäjä-toiminnoissa. Uudessa Muuttuva Venäjä -hallintokoulutusohjelmassa tutustutaan kokeneiden suomalaisten ja venäläisten hallintoviranomaisten ja asiantuntijoiden johdolla Nyky-Venäjän hallintojärjestelmään. Koulutusohjelma on tarkoitettu erityisesti eteläsavolaisille julkisen sektorin toimijoille ja yrityksille, jotka ovat kiinnostuneet Venäjä-yhteistyöstä, suunnittelevat sitä ja jo aktiivisesti toteuttavat: aluehallintoviranomaiset, kaupungit, kunnat, korkeakouluyksiköt, muut koulutusorganisaatiot, järjestöt ja eri alojen yritykset. Muuttuva Venäjä -hallintokoulutushanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Projekti toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Elena Mochnikova, puh , Toimiston päällikkö Niko Arola, puh , TAPAHTUMIA Suuri joukko eurooppalaisia elintarvikealan tutkijoita Mikkeliin KANSAINVÄLINEN ELINTARVIKEALAN TUTKIJASEMINAARI MIKKELISSÄ Mikkeliin saapuu elintarvikealan tutkijoita Saksasta, Sveitsistä, Italiasta, Itävallasta, Ranskasta, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. Elintarvikealan tutkijat kokoontuvat kesäkuussa 2007 alkaneen QACCP-hankkeen päätösseminaariin, jonka järjestää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Quality analysis of critical control points within the whole food chain and their impact on food quality, safety and health -hankkeen keskeinen tavoite on laadun kannalta kriittisten pisteiden hakeminen valmistusprosessista huomioiden koko elintarvikeketju ja siten QACCP-konseptin luominen (Quality Analysis of Critical Control Points). Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, puh , KAMPUSFESTARI HUIPENTUU VAPPUVIIKOLLA - YLIOPISTOKESKUS MUKANA SUUNNITTELUSSA Rohkea kaupunkitapahtuma Kampusfestari ilahduttaa keväällä kuudetta kertaa mikkeliläisiä. Viime syksynä yli osallistujaa kerännyt Mikkelin Kampusfestari järjestetään tänä vuonna aikaisemmista 10

11 kerroista poiketen keväällä, ajankohta on Vappuviikolle huipentuvan kaupunkitapahtuman teemana on Kevään kymmenen päivää. Kampusfestarin siirtyminen loppukevääksi helpottaa sen tuottamista, sillä suurin osa tapahtumista tehdään ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Nyt pystymme valmistelemaan ohjelmaa lukuvuoden aikana, kertoo tuottaja Olli Järvenkylä. Kampusfestarin tuotantovastuu on Mikkelin ammattikorkeakoululla, mutta suunnitteluryhmässä on myös Mikkelin yliopistokeskuksen, Mikkelin kaupungin ja Tuomiokirkkoseurakunnan edustajia. Kaikkiin tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. Lisätietoja: Tapahtuman tuottaja Olli Järvenkylä, p , LYST ON SYÄ, LYST ON JUUA, LYST ON LYSTIÄ PUHUA! TERVETULOA KUULEMAAN SAVOLAISES- TA RUOKAKULTTUURISTA! Erikoissuunnittelija, ETM, Marjo Särkkä-Tirkkonen luennoi tiistaina klo 16:30 18:00 aiheesta SAVOLAINEN RUOKAKULTTUURI Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa, Lönnrotinkatu 5 Savolainen ruokakulttuuri saa sisältöä monesta suunnasta, niin idästä, lännestä kuin etelästä ja pohjoisesta, niin perinneresepteistä kuin lyriikastakin. Syömisen voisi nimetä savolaislyriikan ja myös savolaiskulttuurin avainmetaforaksi, sillä runsassatoisten kaskimaiden asukkaalle ruuan runsaus tai sen puute sopi kuvaamaan kaikkia tunnetiloja. Syöminen ja juominen, yksinkertaiset elämännautinnot, ovatkin siis tärkeä osa savolaisessa kulttuurissa hyväksyttyä tunneilmaisua. Luento on osa Kampusfestaria 2010 ja sen järjestävät yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskus ja Ruraliainstituutti. Luento on kaikille avoin ja maksuton. Ennen luentoa savolainen kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! TERVETULOA KUULEMAAN YRTTIEN MERKITYKSESTÄ VENÄJÄLLÄ! Vanhempi tutkija, puutarha-agronomi Bertalan Galambosi luennoi tiistaina klo 16:30 18:00 aiheesta YRTIT VENÄJÄLLÄ Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa, Lönnrotinkatu 5 Venäjä on suuri maa ja siellä on runsaasti yrttitietoutta. Rohdoskasvien merkitys on ollut kautta aikojen hyvin suuri venäläisten elämässä. Luonnosta kerättyjen rohdoskasvien määrä on lähes 300 lajia, rohdoskasvien ja maustekasvien viljelypinta-ala 1970-luvulla oli lähes ha. MTT Mikkelillä on ollut useamman vuoden intensiivistä yhteistoimintaa Pietarilaisten yrttialan tutkimuslaitosten kanssa ja tuloksena tästä on syntynyt uusia tutkimustuloksia rohdosyrttien käytöstä ja vaikutuksesta. Luennolla käsitellään yrttien merkitystä venäläisille, yrttien viljely- ja tutkimustoimintaa Venäjällä ennen ja nyt ja yrttiyritysten kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Vierailemme diakuvien avulla venäläisten yrttipelloilla sekä että luvulla. Luennon järjestävät yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskus ja MTT. 11 Luento on kaikille avoin ja maksuton. Lämpimästi tervetuloa!

12 FLOORAN PÄIVÄÄ JUHLITAAN MIKKELISSÄ JO TERVETULOA MUKAAN! Mikkelin yliopistokeskus juhlii tänä vuonna Flooran päivää poikkeuksellisesti jo Perinteinen kulkue lähtee yliopistokeskukselta klo 12:15 kohti Kirkkopuistoa, jossa julkistetaan Päivänsäde Flooran päivän puheen esittää rakennusneuvos Eero Kaitainen. Lisäksi Flooran päivän tervehdyksensä lausuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijajärjestön Probban puheenjohtaja Tiina Martikainen ja Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen isännöi Flooran päivää. Ohjelmassa on myös musiikkiesityksiä ja tilaisuudessa jaetaan stipendit Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman menestyneille opiskelijoille. Kirkkopuistossa on mahdollisuus tutustua yliopistokeskuksen toimintaan ja nauttia kahvit keväisessä tunnelmassa. Flooran päivä on perinteinen akateeminen juhlapäivä, jota vietetään keväisin toukokuun 13. päivä. Suomessa ylioppilaat juhlivat Flooran päivää ensimmäisen kerran vuonna 1848, jolloin esitettiin myös ensimmäisen kerran Maamme-laulu luvulla tämä kevään juhla siirtyi toukokuun ensimmäiseen päivään, vappuun. Yliopistoissa ja korkeakouluissa noudatetaan edelleenkin Flooran päivän akateemisia traditioita, jokaisessa omalla tavallaan. Mikkelin yliopistokeskus järjestää päivän kunniaksi vuosittaisen tapahtuman, joka järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa. Flooran päivän tapahtuman tavoitteena on luoda akateemista perinnettä sekä tuoda kaupunkilaisia, opiskelijoita ja yliopistokeskuksen yksiköitä lähemmäksi toisiaan. Flooran päivän toteuttavat Mikkelin yliopistokeskus ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelman opiskelijajärjestö Probba. Lisätietoja: Pääsihteeri Matti Malinen, puh , SEMINAARI OSUUSTOIMINTATUTKIMUKSESTA KIINNOSTUNEILLE Mikkelissä järjestetään osuustoiminnan ja yhteisötalouden seminaari Seminaari tarjoaa nuorille osuustoimintatutkijoille mahdollisuuden esitellä tutkimustaan alan asiantuntijoille ja saada siihen kommentteja. Esityksistä kootaan myös artikkeleita suomalaista osuustoimintaa käsittelevään kansainväliseen aikakausjulkaisuun. Seminaarin järjestää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Pellervo-Seuran kanssa. Tutkimusseminaareja on järjestetty vuodesta 2006 lähtien ja niihin on osallistunut parikymmentä tutkijaa eri tieteenaloilta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Palautteet seminaareista ovat olleet positiivisia. Vuoden 2010 tutkimusseminaari järjestetään Hotelli Heimarissa. Seminaari on tarkoitettu tutkijoille, opiskelijoille ja osuustoiminnasta muutenkin kiinnostuneille. Seminaarin osallistumismaksu on 20 e ja se kattaa seminaarin, yöpymisen ja kaikki ruokailut. Osuustoiminnan monitieteinen tutkimus yleistyy koko ajan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Seminaarin tutkimusesityksistä toimitetaan julkaisuja seminaariraportin ja erillisten artikkelien muodossa. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Tapani Köppä, puh , tapani.koppa@helsinki.fi Ilmoittautumiset: Opintosihteeri Elina Häkkinen, puh: , elina.hakkinen@helsinki.fi 12

13 HENKILÖSTÖUUTISIA TUTKIJA MARKO NOUSIAISELLE SUOMEN KULTTUURIRAHASTON APURAHA Yhteiskuntatieteiden maisteri Marko Nousiainen Ruralia-instituutin Mikkelin yksiköstä on saanut Suomen kulttuurirahaston Risto Rytin muistorahastosta euron apurahan poliittista toimintaa ja osallistumista uuden hallinnan käytäntöjen piirissä käsittelevän väitöskirjatyön loppuunsaattamiseen. Tutkimuksen kohteena väitöstyössä on suomalainen LEADER -toiminta poliittisen osallistumisen ja toiminnan näkökulmasta. Työssä tutkitaan, miten kumppanuuksiin perustuvat hallintakäytännöt vaikuttavat poliittisen toiminnan mahdollisuuksiin, muotoihin ja ehtoihin toimintaryhmätyön kontekstissa Suomessa luvun alusta lähtien valtionhallinto on siirtynyt erilaisten kumppanuuksien, verkostojen ja projektien laajamittaiseen käyttämiseen. Maaseudun kehittämisen alalla tällaisena kokeiluna lanseerattiin EU:n LEADER-maaseudunkehittämisohjelma vuonna Se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1995, EU:n jäsenyyden myötä, ja sittemmin se on saanut keskeisen sijan suomalaisen maaseutupolitiikan kokonaisuudessa. LEADER -toiminta on hedelmällinen kohde uuden hallinnan empiiriselle tutkimukselle, koska on olemassa huomattava määrä henkilöitä, jotka ovat olleet mukana näissä verkostoissa ja kumppanuuksissa. Poliittisen toiminnan kannalta LEADER-toiminta on merkittävä tutkimuskohde siihen kohdistettujen demokraattisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvien odotusten vuoksi. Suomen kulttuurirahaston keskusrahaston apurahoja jaettiin kappaletta, yhteensä 20,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi maakuntarahastot jakavat kevään kuluessa runsaat 9 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Tutkija Marko Nousiainen, puh , marko.nousiainen@helsinki.fi MUCINOITA TOIMITUS: Päätoimittaja: Matti Malinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , matti.malinen@muc.fi Toimitus: Sirpa Taskinen, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, puh , sirpa.taskinen@muc.fi Pirja Lepistö, Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö puh , pirja.lepisto@muc.fi 13

14 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS - KESTÄVÄ, UUDISTUVA JA VAIKUTTAVA YLIOPISTOYHTEISÖ Toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen, yliopisto-opetukseen ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Toiminnassa painottuvat luontoon ja ympäristöön liittyvien osaamisalojen yhdistäminen tekniikkaan ja yrittäjyyteen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. OSAAMISALAT Aluekehitys ja maaseutuosaaminen Bioenergia Digitointi Elintarvikeala Luomutuotanto Materiaalitekniikka Osuustoiminta Ympäristötekniikka Yrittäjyys- ja liiketoiminta TUNNUSLUVUT LYHYESTI Vuosibudjetti 19,5 M Henkilökunta 235 Kandidaattiopiskelijoita 255 Opiskelijoita 5509 Professuureja 7 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN MUODOSTAVAT HELSINGIN YLIOPISTO Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Pienyrityskeskus International business -kandidaattiohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Savo ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Soveltavan ympäristökemian laboratorio (LAEC) MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOORDINAATIOYKSIKKÖ 14