HYVÄT PIANOT, OMA RAUHA : Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston musiikkihuoneiden käyttö ja käyttäjät syksyllä 2008

Transkriptio

1 1 HYVÄT PIANOT, OMA RAUHA : Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston musiikkihuoneiden käyttö ja käyttäjät syksyllä 8 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Musiikkiosastolla on kaksi musiikkihuonetta, joita voi käyttää harjoitushuoneena, musisointiin tai musiikin kuunteluun. Kummassakin huoneessa on piano, mutta käyttäjät voivat soittaa myös omia soittimiaan tai laulaa. Huoneiden käyttäjiä ei tilastoida eikä heiltä vaadita kirjastokorttia. Kirjastolla ei näin ollen ole tarkkoja tietoja huoneiden käyttäjistä. Musiikkihuoneiden käyttöaikoja voi varata joko puhelimitse tai merkitsemällä nimensä musiikkiosaston tietopalvelussa olevaan varauskirjaan.yksi käyttäjä voi varata vain yhden ajan enintään tunniksi päivässä, koska musiikkihuoneiden käyttöaste on korkea. Näin aikoja riittää mahdollisimman monelle. Musiikkiosaston palvelut on suunnattu musiikin harrastajille, musiikkia opiskeleville, musiikkia ammatikseen tarvitseville tai musiikista satunnaisesti kiinnostuneille. Tämä musiikkiosaston palveluajatuksen linjaus sisältää myös tärkeysjärjestyksen: palveluiden kohderyhmistä musiikin harrastajat mainitaan ensimmäisenä. Tämän käyttötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on musiikkihuoneiden käyttäjien profiili, miksi ja mihin huoneita käytetään ja onko käyttäjillä tähän palveluun kohdistuvia toiveita. 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä vuoden 8 viikoilla 39 ja 46. Lomakkeita jaettiin maanantaista lauantaihin henkilökohtaisesti kaikille musiikkihuoneiden käyttäjille ja vastauksia saatiin yhteensä 4. Vain yksi lomake jäi palauttamatta. Tarjolla oli sekä suomenkielinen että englanninkielinen lomake, koska käyttäjien joukossa tiedettiin olevan useita ulkomaalaisia. Kyselylomakkeen laativat kirjastonhoitaja Lea Tastula ja kirjastovirkailija Marjaana Hietala. Kirjastonhoitaja Jarkko Rikkilä käänsi tekstin englannin kielelle. Tulostaulukot laati kirjastovirkailija Outi Matikainen. Lomakkeiden jakelun hoiti musiikkiosaston tietopalvelussa päivystävä henkilökunta. Tämän yhteenvedon tekstistä vastaa osastonjohtaja Pirjo Hakuni. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 11 kysymystä. Kolmessa ensimmäisessä kysyttiin vastaajan sukupuoli, ikäryhmä ja sosiaalinen asema. Neljännessä kysymyksessä vastaajaa pyydettiin kertomaan musiikkiharrastuksestaan: onko hän ammattimuusikko tai liittyykö musiikki hänen työhönsä, opiskeleeko vastaaja musiikkia, ottaako hän soitto tai laulutunteja yksityisesti, harrastaako musiikkia itsekseen tai kavereiden kanssa vai tarvitseeko hän vain satunnaisesti musiikkia ilman varsinaista musiikin harrastusta. Vaihtoehtoja voi rastittaa yhden tai useampia. Viidennessä kysymyksessä kysyttiin, mitä vastaaja teki musiikkihuoneessa tällä kerralla: kuunteliko äänitteitä, soittiko pianoa, lauloiko, soittiko omaa soitintaan, musisoiko yhdessä jonkun kanssa tai tekikö jotain muuta. Tässäkin vaihtoehtoja voi rastittaa yhden tai useampia. Kuudennella kysymyksellä pyrittiin selvittämään, kuinka usein vastaaja käyttää

2 2 musiikkihuonetta: vähintään kerran viikossa, pari kertaa kuukaudessa, satunnaisesti vai ensimmäistä kertaa. Kysymykset 7 11 olivat ns. avokysymyksiä, joihin voi vastata vapaamuotoisesti: miksi vastaaja käyttää musiikkihuonetta, miten hän sai tietää musiikkihuoneesta, käyttääkö hän muita muita musiikkiosaston palveluja, millaisia kokemuksia vastaajalla on musiikkihuoneista, niiden varaamisesta ja käytöstä ja mitä parannuksia hän toivoisi. 3. KYSELYYN VASTANNEIDEN SUKUPUOLI, IKÄ JA SOSIAALINEN ASEMA (kysymykset 1 3) Sukupuoli nainen/tyttö mies/poika yht. % Vastanneista naisia oli 69 (68%) ja miehiä 33 (32%). Kaksi ei ollut rastittanut sukupuolta ollenkaan. Musiikkihuoneiden käyttäjien sukupuolijakauma poikkeaa huomattavasti äänitteiden ja nuottien käyttäjille vuosina 5 ja 6 tehtyjen kyselyjen tuloksista. Aiempien kyselyjen vastaajista käyttäjien enemmistö oli miehiä. Selitys jää arvailujen varaan. Ikä alle 15 v v v v v. yli 65 v. yht. %

3 3 Ikäryhmittäin vastaajat jakautuivat seuraavasti: ikäryhmä yht. % alle 15 v v v v v. 6 6 Yli 65 v. 4 4 yhteensä 4 Suurin ikäryhmä oli vuotiaiden joukko, heitä oli vastaajista 46 %. Toiseksi suurin oli vuotiaiden ikäryhmä. Musiikkihuoneiden käyttäjät näyttävät olevan hieman nuorempia kuin musiikkiosaston käyttäjät kaiken kaikkiaan, jos tuloksia verrataan äänitteiden ja nuottien käyttäjille tehtyjen kyselyjen tuloksiin. Musiikkihuoneiden käyttäjien sosiaalinen asema: Ammatti koululainen opiskelija työssä työtön eläkeläinen muu yht. % ammatti yht. % koululainen opiskelija työssä 3 31 työtön 6 6 eläkeläinen 6 6 muu 3 3 yhteensä 98 Koska musiikkihuoneiden käyttäjistä lähes puolet oli vuotiaita, on selvää, että enemmistö käyttäjistä on opiskelijoita tai koululaisia (54%). Työssäkäyviä oli vastaajien joukosta 31%.

4 4 4. MUSIIKKIHUONEIDEN KÄYTTÄJIEN MUSIIKKIHARRASTUS (kysymys 4) % olen ammattimuusikko tai musiikki liittyy työhöni 15 opiskelen musiikkia oppilaitoksessa 22 otan soitto tai laulutunteja yksityisopettajalta 26 harrastan musiikkia itsekseni tai kavereiden kanssa 7 en varsinaisesti harrasta musiikkia, mutta tarvitsen sitä satunnaisesti 5 Musiikkiharrastusta koskevaan kysymykseen vastaajilla oli mahdollisuus rastittaa yksi tai useampi vaihtoehto, ja aika monessa vastauksessa on kaksi rastia. Musiikkia opiskeleva luonnollisesti useimmiten myös harrastaa musiikkia joko itsekseen tai kavereiden kanssa. Yhden rastin merkinneitä oli vastaajien joukossa yhteensä 75 (72%) ja kaikista vastaajista vain harrastan musiikkia itsekseni tai kavereiden kanssa kohdan rastittaneita yhteensä 43 henkilöä (41%). Ammattimuusikkoja tai sellaisia, joilla musiikki liittyy työhön, oli vastaajien joukossa 15 (14%) ja musiikkioppilaitoksissa opiskelevia 22 (21%). Tampereen konservatoriossa opiskeli 6 ja Pirkanmaan musiikkiopistossa 5. Muista oppilaitoksista mainittiin Sibelius opisto Hämeenlinnassa, Yliopisto, Valkeakosken musiikkiopisto, Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, Ahjolan kansalaisopisto, Etelä Pirkanmaan musiikkiopisto, Savonlinnan Taidelukio ja Tampereen työväenopisto. Soitto tai laulutunteja yksityisopettajalta otti yhteensä 26 vastaajaa (25%). Itsekseen tai kavereiden kanssa musiikkia harrasti 7 vastaajaa (67%).

5 5 5. MITÄ MUSIIKKIHUONEISSA TEHDÄÄN? (kysymys 5) % 4 3 kuuntelin äänitteitä 8 soitin pianoa 71 lauloin 39 soitin omaa soitintani 12 musisoin yhdessä jonkun kanssa tein jotain muuta 11 Myös tässä kysymyksessä vastaajilla oli mahdollisuus rastittaa yksi tai useampi vaihtoehto. Yleisin vaihtoehto oli pianonsoitto (71), mutta myös laulajia musiikkihuoneissa kävi paljon (39). Heidän joukossaan oli sekä yksin laulavia että pieniä lauluryhmiä. Oman soittimensa oli tuonut 12 käyttäjää. Soittimina mainittiin viulu (5 mainintaa), sello, saksofoni, poikkihuilu, kitara, trumpetti ja mandoliini. Huoneita käyttivät myös soitinduot, triot ja muut pienyhtyeet. Vähiten musiikkihuoneita käytettiin äänitteiden kuunteluun. Kysymykseen tein jotain muuta, mitä? saatiin mm. seuraavia vastauksia: kuuntelin kaverin soittoa, etsin sarjamusiikkia, sävelsin & soitin, äitinä kuuntelemassa, valittiin sopivaa juhlamusiikkia gaala iltaan, composing, fiilistelin.

6 6 6. KUINKA USEIN MUSIIKKIHUONEITA KÄYTETÄÄN? (kysymys 6) käytän musiikkihuonetta ensimmäistä kertaa (%) satunnaisesti 28 (27%) vähintään kerran viikossa 4 (38%) pari kertaa kuukaudessa 26 (25%) Suurin osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä musiikkihuoneita melko säännöllisesti. 4 ilmoitti käyvänsä musiikkihuoneissa vähintään kerran viikossa, 26 pari kertaa kuukaudessa ja 28 satunnaisesti. Ensikertalaisia musiikkihuoneissa kävijöistä oli. 7. MISTÄ SYISTÄ KIRJASTON MUSIIKKIHUONEITA KÄYTETÄÄN? (kysymys 7) Kysymykseen pyydettiin vapaamuotoisia vastauksia eli valmiita vastausvaihtoehtoja ei tarjottu. Monella vastaajalla ei ole kotona pianoa tai pianonsoitto häiritsee naapureita. Kirjaston sijainti, keskittymisrauha ja palvelun maksuttomuus toistuivat myös perusteluina. En omista pianoa, helppo tulla, ainut ilmainen mahdollisuus soittaa pianoa, huone, jossa voi harjoittaa musiikkia ilman häiritseviä tekijöitä ja häiritsemättä muita, näihin vastauksiin kiteytyy tarve musiikkihuoneiden käyttöön. 8. MITEN KÄYTTÄJÄT OVAT SAANEET TIEDON MUSIIKKIHUONEISTA? (kysymys 8) Tieto musiikkihuoneista oli useimmiten saatu joltakin lähipiirin ihmiseltä: kaverilta, työtoverilta, tyttö tai poikaystävältä, pianonsoiton opettajalta, äidiltä, siskolta tai joltakin muulta sukulaiselta. Vastauksissa toistuivat kaverilta, ystävältä, työkaverilta, poika tai tyttöystävältä, pianonsoiton opettajalta, äidiltä, siskolta tai joltakin muulta sukulaiselta Vain kolme vastaajaa oli löytänyt tiedon internetistä ja muutama käyttäjä oli huomannut huoneiden olemassaolon kirjastossa asioidessaan.

7 7 9. MUSIIKKIOSASTON MUIDEN PALVELUJEN KÄYTTÖ (kysymys 9) Suurin osa käyttäjistä (85) ilmoitti käyttävänsä myös muita musiikkiosaston palveluja. He lainaavat nuotteja, äänitteitä tai kirjoja, lukevat musiikkilehtiä, käyttävät tietopalvelua, kuka mitäkin, ja monet lähes kaikkia tarjolla olevia palveluja. Pelkästään musiikkihuonetta käytti 19 vastaajaa. Heidän joukossaan oli neljä ulkomaalaista opiskelijaa, viisi alle 15 vuotiasta koululaista, yksi työtön, kolme työssäkäyvää (joista yksi ulkomaalainen) ja yksi eläkeläinen. Kolme vastaajaa oli aikeissa opetella käyttämään muitakin palveluja ja yksi kertoi lainaavansa levyjä ja nuotteja Helsingissä.. KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSET, TYYTYVÄISYYS JA TOIVEET (kysymykset ja 11) Lähes kaikki vastaajat antoivat jotakin palautetta kahteen viimeiseen kysymykseen, jotka koskivat käyttäjien kokemuksia ja parannustoiveita. Vastauksissa oli kiitoksia, toiveita, toteamuksia, kritiikkiä ja konkreettisia ehdotuksia. Eniten vastausten joukossa oli kiittäviä sanoja: hyvä kokemus, ihanaa päästä soittamaan oikeata pianoa, tosi jees, toimii oikein hyvin, helppoa ja yksinkertaista, varaaminen on helppoa, kokemukset ovat olleet positiiviset, erinomaisesti toimii, beautiful experience, because in my city where I m studying in Italy, I don t have a similar room and the possibility to play the piano, tosi jees, pistettä jne. Henkilökuntakin sai kiitoksia: henkilökunta asiallista ja hyvin palveluhenkistä. Käyttäjät esittivät myös parannusehdotuksia. Useassa vastauksessa toivottiin musiikkihuoneen varausmahdollisuutta internetin kautta. Parempaa äänieristystä huoneiden välille kaipasi seitsemän käyttäjää. Musiikkihuoneiden äänieristystä yritettiin parantaa vuonna 7 tehdyn remontin yhteydessä, mutta ongelmaa ei saatu kokonaan ratkaistuksi. Monessa kommentissa toivottiin lisää huoneita. Näyttää siltä, että harjoittelutilojen tarve on suuri. Muutamassa vastauksessa todettiin, että kerralla käytettävissä oleva aika voisi olla pidempi kuin tunti, esim. 1,5 tuntia. Toisaalta ymmärrettiin, että aikarajoitus tarvitaan, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus käyttää huonetta. Nuottitelineitä toivottiin lisää, vaatenaulakkoa ja kahviautomaattiakin kaivattiin. Ehdotuksia on jo toteutettukin, mm. nuottitelineitä ostettiin lisää ja molempien huoneiden eteisessä on nyt vaateteline. Kritiikkiä saivat osakseen pianojen viritys ja kunto (tosin myös kiitosta), edellä jo mainittu huoneiden välinen äänieristys, huono sisäilman laatu ja kova valaistus. Pianot viritetään 3 4 kertaa vuodessa ja virittäjä oli tulossa jälkimmäistä tutkimusviikkoa seuraavalla viikolla. Kritiikki oli näin ollen aiheellista, joskin toimenpiteisiin oli jo ryhdytty. 11. TIIVISTELMÄ Musiikkihuoneiden käyttäjäkunta on nuorehkoa, naisvoittoista ja opiskelijavaltaista, joskin työssäkäyviäkin oli reilu kolmannes. Enemmistö käyttäjistä on musiikkia itsekseen tai ystäviensä kanssa harrastavia ja musiikkihuoneita käytetään melko säännöllisesti joko viikoittain tai pari kertaa kuukaudessa. Pianon ja laulujen lisäksi huoneissa soivat useat eri

8 8 soittimet tai soitinkokoonpanot. Sen sijaan äänitteitä huoneissa kuunnellaan harvoin osittain ehkä siitä syystä, että huoneet varataan useimmiten etukäteen. Musiikin kuuntelu on nykyään spontaanimpaa toimintaa ilman ennakolta tehtyjä suunnitelmia, ja kuunteluun käytetään musiikkiosastolla kulloinkin vapaana olevia kuulokekuuntelupaikkoja. Lähes kaikki käyttäjät ovat saaneet tiedon musiikkihuoneiden olemassaolosta viidakkorummun avulla, joka näyttää edelleen olevan esim. musiikkiosaston internetsivua tehokkaampi tiedotusväline. Musiikkihuoneissa kävijät käyttävät ahkerasti myös musiikkiosaston muita palveluja. He lainaavat kirjoja, nuotteja ja äänitteitä, lukevat musiikkilehtiä ja pyytävät apua tietojen tai aineistojen etsimiseen osaston tietopalvelusta. Musiikkihuoneista ja pianoista saatiin runsaasti kiittävää palautetta, ja sen perusteella palvelua voidaan pitää erittäin tarpeellisena. Huoneet ovat monelle ainoa mahdollisuus harjoitella, koska omaa pianoa ei ole tai soittaminen häiritsee naapureita. Monet toteavat myös, että kirjastossa voi paremmin keskittyä, koska ilmapiiri on rauhallinen ja työrauha on hyvä. Käyttäjillä oli toki myös toiveita ja parannusehdotuksia. Monet toivoivat lisää huoneita, mahdollisuutta varata aika internetin kautta, pidempää päivittäistä käyttöaikaa, pianojen virittämistä nykyistä useammin ja parempaa äänieristystä huoneiden välille. Huoneiden lisääminen on nykyisissä tiloissa vaikeata ja käyttöajan internet varaamista varten tuskin kannattaa laatia omaa ohjelmaa, koska varaaminen on mahdollista puhelimitse. Käyttöajan voi varata päivittäin enintään tunniksi, jotta mahdollisimman moni saa mahdollisuuden musisointiin. Käyttöajan jatkaminen yli varatun ajan kuitenkin sallitaan, jos kukaan ei ole varannut seuraavaa tuntia. Pianot viritetään säännöllisesti 3 4 kertaa vuodessa, ja soitinten käyttökuntoa seurataan entistä aktiivisemmin, jotta puutteisiin voidaan reagoida kyllin nopeasti. Yksittäisiä toiveita esitettiin vaatenaulakon ja nuottitelineiden hankkimisesta, ja ne on jo toteutettu. Moitteita saatiin huoneiden huonosta ilmanlaadusta ja kovasta valaistuksesta. Sisäilman laatu on huono, jos huoneessa on yhtäaikaisesti monta käyttäjää, mutta tuskin on mielekästä ryhtyä rajoittamaan tilapäisiä kapasiteetin ylityksiä. Musiikkiosaston musiikkihuoneiden käyttö vastaa tämän selvityksen perusteella jokseenkin täsmällisesti sille asetettuja tavoitteita ja odotuksia. Kirjasto tarjoaa musiikkia harrastaville avoimen mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää musiikillisia taitoja, musisoida yksin ja yhdessä ja näin vahvistaa kaikkien musiikista kiinnostuneiden yhteisöllisyyttä.