YLEISTÄ - puheenjohtajalta

Transkriptio

1

2 YLEISTÄ - puheenjohtajalta Ajan lyhyt historia Porvoon Kirjatyöntekijäin yhdistys täytti 2016 kunnialliset 120-vuotta. Historiaan mahtuu niin hyviä kuin haasteelisiakin aikoja. Suomi, pienenä kansakuntana, on joutunut tekemään suuria uhrauksia ja paljon töitä saavuttaakseen asemansa kansaivälisenä toimijana ja rauhaa rakastavana kansana. Talvisota yhdisti luokkasodan repimän kansakunnan tekemään työtä yhteisen leivän eteen. Toisen maailmansodan jälkeiset jälleenrakennustyöt, Neuvostoliitolle maksetut sotakorvaukset ja valuutan devalvoinnit toimivat pitkään Suomen talouden moottoreina ja töitä riitti lähes jokaiselle. Ammattiyhdistysliike toimi aktviisisena poliittisena vaikuttajana saavuttaen merkittäviä parannuksia tavallisen miehen ja naisen työoloihin ja elintasoon. Moni pääsi nauttimaan lähes koko työelämän pituisista työsuhteista. Tavallisella työväestöllä alkoi olla enemmän myös varallisuutta, eikä ollut tavatonta, että jopa perheen yhden tuloilla kykeni hankkimaan oman kodin ja elämää helpottavia mukavuuksia. Talouden ylikuumeneminen, rahoitusmarkkinoiden vapautuminen ja sen seuraksena syntynyt kiinteistö- ja pörssikupla saivat aikaan 90-luvun alussa ennennäkemättömän laman. Lähes joka viides suomalainen oli työtön. Myös ammatiyhdistysliike joutui kohtaamaan tosiasian, että runsauden sijaan olikin jaettavissa ensisijaisesti niukkuutta. Suomi nousi hiljalleen jaloilleen, mutta ei kuitenkaan entisenlaisenaan. Globaalit työmarkkinat ja kansaivälinen talouspolitiikka olivat muuttumassa. Neuvostoliitto oli hajonnut ja neuvoa antavan kansanäänestyksen jälkeen Suomi liittyi osaksi Euroopan Unionia Eräänlainen jakaantuminen puolesta ja vastaan jäi hiertämään monen mieltä. Vaikka taloudellisesti meillä meni taas paremmin, moni kansalainen kärsi edelleen lama ajan seurauksista kykenemättä saavuttamaan entisenlaista elintasoa. Uusi lama ajan sukupolvi kasvoi kovaa vauhtia ja lupaus paremmasta jäi monelle vain haaveeksi. Rikkoontuneet perhesuhteet, työttömyys ja elintason lasku jättivät arpia, joiden seuraksia kannamme yhä. Kun asiat viimein näyttivät menevän paremaan suuntaan, iski uusi, Yhdysvalloista 2008 liikkeelle lähtenyt lama. Viimeiset 8 vuotta Suomi on elänyt taloudellista taantumuksen aikaa. Pysyvä työpaikka ja kohtuullinen toimeentulo ovat vaarassa jäädä yhä harvempien etuoikeudeksi. Ammattiyhdistysliike on joutunut puolustusasemiin, eivätkä poliittiset voimasuhteet eduskunnassa ole olleet suotuisia työttömien, pieni- ja keskituloisten asemaa ajatellen. Työehtosopimusten purkua, matalapalkkatöitä ja sosiaalietuuksien alas ajamista on ajettu lähes ainoana lääkkeenä parannukseen. Tätä sanomaa on viljelty eri medioissa ja käydyissä keskusteluissa unohtaen, että on olemassa vaihtoehtoja. Jos annamme vallan yksin niiden käsiin, joilla varallisuutta on jo entisestään yli kohtuuden, voimme olla varmoja, että niukkutta ja eriarvoisuuden kasvua on luvassa jatkossakin. Suuri omaisuus ei sinänsä yksin ole ongelman ydin, vaan omistamiseen liittyvä anheus ja itsekkyys. Kun varallisuus jakaantuu yhteiskunnan eri sosiaaliluokkiin tasaisemmin ja raha kiertää kansantaloudessa, riittää työtä useammalle ihmiselle ja tuloerot pysyvät kohtuullisina. Asiat voivat onneksi muuttua ja mahdollisuus vaikuttaa siihen tulee jo kevään 2017 kuntavaaleissa ja toinen 2019 eduskuntavaaleissa. Vaalien 2015 jälkeinen pelottelupolitiikka ja uhkailu ovat vakava varoitus siitä, mitä tapahtuu, kun lupaukset petetään ja tavallinen suomalainen työtä tekevä kansa ajetaan puun ja kuoren väliin. Tästä osatta eivät ole valitettavasti jääneet opiskelijat, työttömät kuin eläkeläisetkään. Kilpailukykysopimus oli tietyllä tapaa pakkosopimus, mutta kuitenkin eräänlainen sopimusyhteiskunnan voitto. Onneksi meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, olemmeko varallisuutta ja hyväosaisuutta tasaisemmin jakava, myös heikomassa asemassa olevista huolehtiva, vaiko eriarvoistuva, vain vahvojen ja menestyvien yhteiskunta. Olemalla mukana ammattiyhdistysliikkeessä ja vaikuttaen poliittisella kentällä, voimme luoda tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan jokaiselle meistä. Tomi Mäkipää, puheenjohtaja

3 1. JÄRJESTÖTOIMINTA 1.1 KOKOUKSET Vuoden 2017 aikana pidetään seuraavat sääntömääräiset jäsenkokoukset: - Kevätkokous välisenä aikana - Syyskokous pidetään poikkeuksellisesti välisenä aikana mahdollisen liittofuusion vuoksi. Muita jäsenkokouksia pidetään tarvittaessa. 1.2 LIITON TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Liiton tapahtumakalenterista löytyy kursseja, seminaareja sekä vapaa-ajan toimintaa, joihin jäsenistön toivotaan osallistuvan. Näistä löytyy tietoa myös työpaikkojen luottamushenkilöiltä, TEAM-liiton sekä PKY:n kotisivuilta ja Intiim -lehdestä. 1.3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA Porvoon Kirjatyöntekijäin yhdistys tekee yhteistyötä mahdollisuuksiensa puitteissa SAK:n Porvoon Paikallisjärjestön, paikallisten ammattiosastojen, työväenjärjestöjen ja poliittisten vaikuttajien kanssa edistääkseen ja parantaakseen työväestön asemaa ja jäsentensä etuja. 1.4 HALLITUS Yhdistyksen toimintaa johtaa syyskokouksen valitsema hallitus. Hallitus hoitaa sille yhdistyksen sääntöjen mukaan kuuluvat asiat. Hallituksen kokousten kutsutavasta, lukumäärästä ja ajankohdista sovitaan uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Sääntöjen mukaan hallituksen kokouksiin ovat oikeutettuja osallistumaan hallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi työpaikkojen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Heillä on kokouksissa läsnäolo, puhe- ja esitysoikeus. 1.5 TYÖVALIOKUNTA Työvaliokunnan muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri. Työvaliokunta hoitaa kokousten välillä talouteen ja yhdistyksen toimintaan liittyvät sellaiset asiat, joihin tarvitaan nopea päätös tai joihin hallitus on valtuuttanut. Päätökset käsitellään seuraavassa hallituksen kokouksessa. Työvaliokunta on päätösvaltainen kun sen jäsenet ovat asiasta yksimielisiä. Jos ei voida tehdä yksimielistä päätöstä, hoidetaan asia hallituksen kokouksessa. 1.6 JÄSENASIAT Jäsenhuoltajina toimivat työpaikkojen luottamusmiehet. Jäsenyyttä koskevat muutokset, kuten osoitteenmuutokset, opiskelu, työttömyys, jäsenyyden päättyminen ja muut vastaavat asiat jäsen ilmoittaa suoraan jäsenrekisteriin tai luottamusmiestä apuna käyttäen. Jäsenet voivat tehdä omilla tunnuksillaan ilmoitukset kätevästi TEAM-liiton kotisivujen jäsenosion kautta osoitteessa YHDISTYKSEN TOIMISTO Yhdistys vuokraa omistamansa liikehuoneiston Sibeliuksenbulevardi 36 yläkerran toimistotilaa rahoittaakseen toimintaansa. Yhdistyksen oma toiminta tapahtuu huoneiston alakerran toimistotiloissa.

4 2. EDUNVALVONTA 2.1. TYÖEHTOSOPIMUKSET Ammattiosasto kokoaa ja tekee työehtosopimusten muutosesitykset liiton kirjatyöntekijäin TES-jaostolle, joka käsittelee ne ja antaa niistä lausuntonsa liiton hallitukselle ennen työehtosopimusneuvottelujen alkamista LUOTTAMUSHENKILÖT Luottamusmies on työpaikan ammattiosaston jäsenten vaaleilla valitsema henkilö. Luottamusmiesten tärkein tehtävä on työpaikoilla tapahtuva jäsenistön edunvalvonta ja siihen liittyvät tehtävät. Luottamusmiesten tehtävänä on myös tiedottaa liiton, yhdistyksen ja ayliikkeen toiminnoista jäsenistölle ja kannustaa heitä osallistumaan ammattiyhdistystoimintaan. 3. AMMATTIOSASTON TOIMINTA 4.1. OPINTO- JA HARRASTUS- ja KULTTUURITOIMINTA Opinto- ja harrastusvastaava suunnittelee ja valmistelee yhdessä hallituksen jäsenten kanssa opinto- ja harrastustoimintaan liittyvät asiat. Ammattiliiton Kesä- ja Talvipäiville osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Pyritään järjestämaan kulttuuri- ja virkistystapahtumia, teatteri-, konsertti- tai elokuvailtoja kysynnän mukaan. Keväällä tai syksyllä järjestään mahdollisesti jäsenristeily. Tietoa SAK:n, TEAM-liiton, SAK:n Porvoon Paikallisjärjestön, Työväen Sivistysliiton ja Kiljavan opiston järjestämistä koulutus- ja vapaa-ajan tapahtumista tiedotetaan TEAMin kotisivuilla, Intiim -lehdessä ja järjestöjen omilla kotisivuilla TIEDOTUS PKY välittää tietoa jäsenilleen yhteisistä kokouksista ja tapahtumista käyttämällä tiedotuskanavina omia kotisivuja, työpaikkojen ilmoitustauluja ja INTIIM-lehteä. Jäsentiedotteita laaditaan tarpeen mukaan ja ne voidaan julkaista kotisivuilla sekä lähettää tarvittaessa jäsenille myös postitse. Työelämän muutoksia koskevissa asioissa ensisijaisina tiedotuslähteinä toimivat liiton omat kotisivut, INTIIM-lehti ja työpaikkojen luottamushenkilöt. 4. KERHOT Yhdistyksen alaisuudessa toimii painajienkerho ja eläkeläiskerho. Kerhot ovat vapaamuotoisia ja järjestävät omien resurssiensa puitteissa toimintoja jäsenilleen. Kerhot voivat anoa avustuksia hallitukselta järjestämiinsä tapahtumiin.

5 5. BERNHARD LEHTISEN RAHASTO Rahasto toimii Kansan Sivistysrahaston Uudenmaan Maakuntarahaston Veikko Helteen Rahaston yhteydessä. Rahaston tarkoituksena on apurahoja myöntämällä tukea ensisijaisesti Porvoon Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen jäsenten ja heidän perheenjäsentensä opiskelua, omatoimisia taide- ja vapaa-ajan harrastuksia ja porvoolaisten tai heidän järjestöjensä harjoittamaa kulttuuritoimintaa. Rahaston toiminnasta ja apurahojen jaosta päättää rahaston hoitokunta, joka koostuu kolmesta PKY:n nimeämästä ja yhdestä KSR:n Veikko Helteen rahaston nimeämästä jäsenestä. Apurahat julistetaan haettavaksi hoitokunnan päätöksellä. Milloin erityiset syyt antavat aihetta, hoitokunnalla on oikeus antaa apurahoja ja stipendejä niitä haettavaksi julistamatta. Apurahojen hausta ilmoitetaan yhdistyksen www-sivuilla. Rahasto ottaa vastaan yksityisten henkilöiden, yhdistysten ja muiden yhteisöjen saamia ja rahaston tilille ohjaamia huomionosoituksia, lahjoituksia ja testamentteja. Rahaston tili on Nordea pankissa (KSR, tilinumero; FI ). Huomionosoitusten yhteyteen on hyvä lisätä täydentävät tiedot kuten maininta Bernhard Lehtinen, PKY, Sibeliuksenbulevardi 36, Porvoo, sekä luonnollisesti lahjoittajan yhteystiedot.

6