Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia Prosessi ja tulos. Hiippakuntavaltuusto Ouri Mattila

Transkriptio

1 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia Prosessi ja tulos

2 Mikkelin hiippakunta

3 Projektin vaiheet Perustehtävän tarkentaminen Arvokeskustelu Toimintaympäristön muutoksen analyysi Me 2015 Vision määrittely Strategian luominen -operationalisointi - yhteistyöverkosto Strategia

4 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä? Mihin toimeksiantoon tehtävämme perustuu? (Työstetty lokakuussa 2006) Toimeksianto säädösten mukaan -annettu - löytyy säädöksistä, teologiasta -suhteellisen pysyvä Tehtävä kokonaiskirkon verkoston osana - annettu ja löydetty - löytyy säädöksistä, sopimuksista, toimintatraditiosta, paikasta verkostossa, teologiasta - pysyvä ja muuttuva Tuomiokapitulin / meidän perustehtävämme on Kohti visiota

5 PERUSTEHTÄVÄMME Tuomiokapituli toteuttaa kirkon tehtävää hiippakunnassa kehittämällä seurakuntien toimintaa ja hallintoa verkostoituneena kirkkoon ja yhteiskuntaan.

6 ARVOMME Kirkon usko ja elämän pyhyys Asiakkaan hyvä laillisuus oikeudenmukaisuus läpinäkyvyys joustava ja joutuisa palvelu vastuullisuus Monialainen asiantuntijuus ajantasainen ammattitaito ennakoiva vaikuttaminen Työyhteisömme hyvinvointi (Työstetty joulukuu helmikuu 2007)

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIRKKO YHTEISKUNNASSA JA MAAILMASSA Muut hpk:t KOKONAISKIRKON TASOLLA SOVITUT HANKKEET TUOMIOKAPITULI Perustehtävänä toteuttaa kirkon tehtävää kehittämällä seurakuntien toimintaa ja hallintoa verkostoituneena kirkkoon ja yhteiskuntaan KIRKKO- HALLITUS, TO KIRKOLLIS- KOKOUS KIRKON PALVELUJÄRJESTÖT TOIMINTA SEURAKUNTIEN KANSSA HIIPPAKUNNAN SEURAKUNNAT Yliopistot, Amk:t HKI TKU

8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 4:SSÄ KORISSA: I Yksilö ja elämäntapa 1900 luvun lopun privatisoitunutta yhtenäiskulttuurin sukupolvea seuraa uudenlaisen yksilöllisyyden aika. Yksilöllä on tarve oman äänen kuuluville saattamiseen, vahva käsitys omasta autonomiastaan, tarvetta kantaa vastuuta tärkeiksi kokemistaan asioista. Oma tekeminen ja vaikuttaminen synnyttää uudenlaista vertaisyhteisöihin perustuvaa yhteisöllisyyttä. Elämäntyylien kirjo lisääntyy, kun ikäryhmäsidonnaisten elämäntyylien ja käyttäytymismallien vaikutus heikkenee. Perinteisten elämäntyylimallien ohjausvaikutus heikkenee, mikä näkyy esim. monimuotoisina pari- ja perherakenteina. Ikäryhmien sisäiset elämäntyyli- ja varallisuuserot kasvavat. Varakas, hyväkuntoinen ja ammattitaitoinen eläkeläisten ryhmä on mahdollisuus kirkon vapaaehtoistoiminnalle samalla kun syrjäytymiskynnyksellä oleva vanhusväestö on haaste kirkon diakonialle. Nettimaailma on arjen realiteetti, joka tarjoaa uudelle yksilölle paikan saada äänensä kuuluville ja ajaa asiaansa vertaistensa kanssa. Myös asiantuntijuutta etsitään ja löydetään yhä useammin tietoverkosta.

9 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 4:SSÄ KORISSA: II Työ ja toimeentulo Suomalaiset pelkäävät eniten tulevaisuuden suunnitelmista luopumista, rahapulaa, perheenjäsenten työpaikan menetystä ja vakavia perheongelmia. Uhkia ovat myös kodin ja työn yhteensovittamisen vaikeus, lasten ja nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen, elämäntapasairaudet sekä elämänhallinnan pettäminen. Hyvinvointi polarisoituu tuloerojen kasvaessa. Uusi yksilö ilmaisee itseään ja elämäntyyliään kulutuksen välityksellä. Joustoa ja ahdinkoa luovat lisääntyvät kulutusluotot. Syrjäytyminen monimuotoistuu: Tietoyhteiskunta edellyttää uudenlaisia kansalaistaitoja. Rakennemuutoksesta edelleen kärsivän maaseutuväestön syrjäytymisriskiä pyritään estämään tukemalla maaseudun nuorten yrittäjyyttä ja työelämä-valmiuksia. Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä vähennetään määrätietoisella päihdepolitiikalla. Väestön ikääntyminen johtaa työikäisten määrän supistumiseen, työvoimapulaa aiheuttaa myös kohtaanto-ongelma (työtä olisi, mutta ei sopivasti koulutettua työvoimaa). Myös vierastyövoima lisääntyy. Työn luonne muuttuu, pätkätyö lisääntyy. Työura muodostuu useista eri tyyppisistä töistä ja vain harva voi luotaa elinikäiseen virkauraan. Monimuotoiset työaikajärjestelyt lisääntyvät: Työn tarjontaan vaikuttavat maailmantalouden suhdanteet. Tavoitteena on todellisen eläkeiän nouseminen.

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 4:SSÄ KORISSA: III Muuttuva yhteiskunta Maahanmuuttajien määrä, monikulttuurisuus ja uskonnollinen moninaisuus lisääntyvät, mikä aiheuttaa kantaväestössä jyrkkenevää suhtautumista muihin maihin ja niiden kansalaisiin. Elintapojen ja arvojen muuttuminen yhä monimuotoisemmiksi on globaali ilmiö, joka vaikuttaa voimakkaasti myös Suomessa. Elämäntapojen moninaisuuden rinnalla lisääntyy vaatimus entistä elämäntapaneutraalimmasta valtiosta ja kirkosta. Uudelle yksilölle tasaarvo on oikeutta elää omaa elämää, ei ylhäältä annetun normin mukaista massaelämää. Kirkosta eroaminen on yhä runsasta ja painottuu nuoriin aikuisiin. Eroaminen ei useinkaan ole protesti. Kirkkoon kuulumisen ei koeta tuovan lisäarvoa arkeen. Kulutuskulttuurin ilmentymänä myös kirkolta odotetaan palveluita. Eläkeikäisten (yli 65 v) määrä suhteessa kokonaisväestöön kasvaa, mikä vääristää erityisesti maaseutupaikkakuntien ikäjakaumaa. Maaseutu hiljenee talveksi kesäasutus herättää kirkonkylät lomakuukausiksi. Paluumuuttajiakin on.

11 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 4:SSÄ KORISSA: IV Rakennemuutokset ja kirkko Väestökehitys on negatiivinen, vain Lappeenrannan ja Länsi- Saimaan seutukunnissa on odotettavissa lievää väestönkasvua. Vuosina noin 17 % kirkon ja seurakuntien viranhaltijoista siirtyy eläkkeelle: kirkkoherroista 45 % ja kappalaisista 46 %. Kirkon toimistohenkilöistä yli 55 vuotiaita on 33 % ja vuotiaita 20 %. Kunnallinen palvelu- ja hallintorakenneuudistus vaikuttaa seurakuntien määrän vähenemiseen vuoteen 2013 asti. Myös omaehtoisia seurakuntaliitoksia syntyy. Vuoteen 2015 mennessä hiippakunnan alueella seurakuntien määrä vähentynee noin 45:een ja talousyksikköjen määrä noin 8:aan. Kirkosta eroaminen ja väestökato pienentävät seurakuntien verotuloja. Myös verotuskäytäntöihin liittyvät muutokset saattavat vaikuttaa voimakkaastikin seurakuntien talouteen.

12 VISIO 2015 Tuomiokapituli on 1. Seurakuntia hengellisen perustehtävän toteuttamisessa varustava yksikkö 2. Muutoksen agentti, joka näyttää suuntaa, lisää seurakuntien strategista osaamista ja edistää verkostoitumista 3. Työyhteisöjen, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kouluttaja, tukija ja rekrytoija 4. Tarkoituksenmukaisen hallinnon toteuttaja ja edistäjä 5. Innostava ja moderni työpaikka, dynaaminen ja palveleva

13 Seurakuntia hengellisen perustehtävän toteuttamisessa varustava yksikkö ME 2015 visio Vision osatekijät Mitä ja miten Vastuut Toiminta Me olemme seurakuntia hengellisen perustehtävän toteuttamisessa varustava yksikkö Seurakuntia hengellisen perustehtävän laaja-alaiseen kyselyyn, määrittelyyn ja päivittämiseen rohkaiseminen Hengellisen perustehtävän mieltämistä, toimintaympäristön muutoksen analyysiä ja johtopäätösten tekoa tukevaa työskentelyä piispantarkastusten, muun konsultatiivisen toiminnan ja koulutuksen välinein. Kehittämis- ja työelämäpalvelut, piispantarkastusten toteuttajat. Jumalanpalvelus- ja rukouselämän tukeminen Seurakuntien tukeminen jumalanpalveluselämän toteutustapojen ja muotojen kehittämiseen. Spiritualiteetin vahvistaminen. Piispa, hiippakuntasihteerit ja hiippakuntakanttori. Julistuksen, kasvatuksen ja palvelun vahvistaminen Julistuksen, kasvatuksen ja palvelun näkeminen hengellisenä perustehtävänä kaikessa koulutuksessa. Hiippakuntasihteerit Erilaisen uskonnollisuuden kohtaamiseen varustaminen Moniarvoistumiseen, uskonnollisuuden monimuotoisuuteen ja eri uskontojen kohtaamiseen liittyvän ajankohtaisen tiedon välittäminen sekä koulutus. Piispa, hiippakuntasihteerit, lähetyssihteeri, uskontosihteeri

14 Muutoksen agentti, joka näyttää suuntaa, lisää seurakuntien strategista osaamista ja edistää verkostoitumista 2. Me olemme muutoksen agentti, joka näyttää suuntaa, lisää seurakuntien strategista osaamista ja edistää verkostoitumista. Trendien tunnistaminen, tulevan visiointi ja vaihtoehtojen valitseminen Tiedon ja kokemusten kokoaminen, arvioiminen ja välittäminen Työn priorisointiin opastaminen ja muutoksen voimavarojen vahvistaminen Kirkon yhteisten hankkeiden eteenpäin vieminen ja tiedon välittäminen Verkostoitumisen edistäminen, itsekin osana verkostoja. Tarkoituksenmukaisen johtajuuden kehittäminen Tilanneanalyysi- ja johtopäätösseminaari keväällä ennen toimintasuunnitelmien tekemistä. Aktiivinen materiaalin kerääminen, muutoksen havainnointi ja näin saadun tiedon hyödyntäminen toiminnassa. Työneuvottelut ja arviointikokoukset, koulutuksen arvioinnin hyödyntäminen, vuosikertomusten laadinta, toiminnan suunnittelu ja strategian tarkentaminen. Seurakuntien työyhteisöjen strategisen osaamisen vahvistaminen ohjauksen ja koulutuksen avulla, konsultointiapu seurakuntien hankkeissa. Osallistuminen kirkon yhteisten hankkeiden valmisteluun ja niiden soveltaminen käytäntöön yhdessä seurakuntien kanssa. Vahvistetaan seurakuntien toimintaa edistävää verkkoyhteistyötä, välitetään osaamista verkostossa seurakuntien käyttöön. Tehdään hiippakuntatasolla yhteistyötä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Kirkon johtamiskoulutuksen toteuttaminen ja sen kehittämiseen osallistuminen, johtajuuden tukitoimintojen ja johtamisjärjestelmien kehittäminen. Hiippakuntavaltuusto, tuomiokapituli ja henkilökunta Tuomiokapitulin henkilökunta Kehittämis- ja työelämäpalveluiden henkilöstö Tuomiokapitulin jäsenet ja henkilökunta Piispa ja muu tuomiokapitulin henkilöstö Johtotiimi, kehittämisja työelämäpalveluiden henkilöstö

15 Työyhteisöjen, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kouluttaja, tukija ja rekrytoija 3. Me olemme työyhteisöjen, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kouluttaja, ohjaaja ja rekrytoija. Strategisesti oikean koulutuksen järjestäminen ja joustavan koulutusvalmiuden ylläpitäminen Rakennemuutoksissa ratkaisujen etsiminen yhdessä seurakuntien kanssa. Arviointiin ja uudistumiseen motivoiminen Kriisien käsittelyjen tukeminen Kirkon palvelukseen rekrytoitumisen tukeminen Oma aktiivinen kouluttautuminen Seurakuntien koulutustarpeen aktiivinen seuranta. Ennakoivan henkilöstökoulutuksen järjestäminen. Suunnitelmallisen henkilöstökoulutuksen edistäminen. Oman henkilöstön osaamisen ylläpitäminen. Konsultointi- ja muun avun järjestäminen muutosprosesseissa. Työyhteisöjen tukeminen. Muutosprosesseihin liittyvän tuomiokapitulin toimintastrategian sanoittaminen. Valvonta, ohjaus ja konsultointi, työnohjaus ja sen välittäminen sekä työyhteisöjen ohjaus. Avun tarpeen arviointi, avun antaminen ja välittäminen seurakuntien ja työntekijöiden kriisitilanteissa. Yhteyksien kehittäminen kirkon virkaan kouluttaviin oppilaitoksiin. Opiskelijoiden työelämäyhteyksien tukeminen sekä ohjaajien koulutukseen osallistuminen. Tuomiokapitulin strategiaa tukeva oma henkilöstökoulutus. Tuomiokapitulin henkilöstö Kehittämis- ja työelämäpalveluiden henkilöstö, lakimiesasessori, piispa Tuomiokapituli, työelämä- ja kehittämispalveluide n henkilöstö. Työnohjaajat. Työyhteisökonsultit. Kehittämis- ja työelämäpalveluiden henkilöstö, työyhteisökonsultit, piispa Kehittämis- ja työelämäpalveluiden henkilöstö, notaari, piispa Johtoryhmä ja tuomiokapitulin henkilökunta

16 Tarkoituksenmukaisen hallinnon toteuttaja ja edistäjä 4. Me olemme tarkoituksenmukaisen hallinnon toteuttaja ja edistäjä Seurakuntien toimintaa joustavasti palvelevan hallinnon edistäminen Hallinnollisen koulutuksen ja asiantuntija-avun tarjoaminen Pysyminen ajan tasalla hallinnollisissa muutoksissa sekä yhteyden pitäminen lainsäätäjiin Pyrimme keventämään hallintokulttuuria Tuemme seurakuntien tarkoituksenmukaisi a työmenetelmiä ja päätöksenteon avoimuutta Tuomiokapitulin istunnot ja tuomiokapitulin henkilökunnan päivittäinen toiminta. Hallinnon kehittämiseen liittyvä ajantasaisen ja ennakoivan koulutuksen järjestäminen ja välittäminen. Lainsäädännön kehityksen seuranta; lainsäädännölliseen kehittämistyöhön vaikuttaminen ja osallistuminen. Päätöksenteko-organisaatioiden ja niiden rakenteiden seuranta sekä ajantasaistaminen; koulutus- ja konsultointitoiminta. Voimassa olevan lainsäädännön tunnetuksi tekeminen, hallintokulttuurien uudistaminen koulutuksen ja konsultointitoiminnan kautta. Tuomiokapitulin jäsenet, valmistelijat ja henkilökunta. Lakimiesasessori, notaari (osana kehittämis- ja työelämäpalveluide n kokonaisuutta) Lakimiesasessori, notaari, soveltuvin osin muu henkilöstö Lakimiesasessori, notaari, soveltuvin osin muu henkilöstö, piispantarkastusten toteuttajat

17 Innostava ja moderni työpaikka, dynaaminen ja palveleva 5. Me olemme innostava ja moderni työpaikka, dynaaminen ja palveleva. Ajan tasalla eläminen ja muutoksissa eteenpäin katsominen Omien toimintatapojen kriittiseen arviointi ja tehtävien yhteinen priorisointi Asiakaslähtöisyys ja tavoitettavuus Toisten osaamisen, asiantuntemuksen ja ammattitaidon arvostaminen sekä hyvän työpaikkahengen vaaliminen Yhteistyöhakuisuus ja työjärjestelyjen joustavuus Yhdenvertaisuuden toteutuminen Tilamme, välineemme, työkalumme ja menetelmämme ovat ajan tasalla. Tilanneanalyysi- ja johtopäätösseminaari keväisin. Tiimien työneuvottelut sekä henkilökunnan säännölliset yhteiset arviointipalaverit. Jatkuva strateginen työskentely, strategian arviointi ja päivittäminen. Työ- ja kehittämiskeskustelut. Asiallinen ja palveluhenkinen toiminta. Käyttäydymme arvostaen ja hyvän käytöksen mukaisesti toisiamme kohtaan työyhteisössämme. Annamme palautetta ja olemme valmiit myös ottamaan sitä vastaan. Toteutamme säännöllisesti työ- ja kehittämiskeskusteluita. Yhteisiin tavoitteisiin ja pelisääntöihin sitoutuminen. Yhteisesti sovittujen sääntöjen soveltaminen tasapuolisesti huomioon ottaen eri työtehtäviin liittyvät säädökset, määräykset ja erityispiirteet Vuosittaiset riskikartoitukset. Keskustelemme työympäristöön liittyvistä puutteista ja suhtaudumme innovatiivisesti työmenetelmien parantamiseen. Tartumme välittömästi puutteisiin ja annamme panoksemme niiden korjaamiseen. Tuomiokapituli ja tuomiokapitulin henkilökunta.

18 Strategian swot -analyysi VAHVUUDET Yhdessä tehty auttaa sitoutumaan Kokonaisuus hahmottuu paremmin Antaa ymmärryksen toisten töiden osalta ja vahvistaa siten työyhteisöä Antaa työlle mielekkyyden ja merkityksen Sitoo arkirutiinit strategiaan Ohjaa toimintasuunnitelman tekemistä Arvot ja perustehtävä on sanoitettu Rakenteeltaan selkeä MAHDOLLISUUDET Antaa välineet työn rajaamiselle Selkeyttää tehtävien erilaisuuden ymmärtämiseen Strategian päivittäminen on helppoa Helpottaa tavoitteiden saavuttamista Avoin erilaisille toteutustavoille Helpottaa perehdyttämistä Lisää toimintamme ymmärrystä ja avoimuutta - läpinäkyvyyttä HEIKKOUDET Liikaa sanoja, liian laaja Arviointijärjestelmä puuttuu toistaiseksi Onko työympäristön ja työelämän muutokset otettu riittävästi huomioon Integraatio muiden tuomiokapituleiden strategioihin puuttuu Verkostostrategian vaikeus strategioiden monimuotoisuus UHAT Ulkopuoliset paineet ohjaavat työskentelyä Strategia ei toteudu käytännössä Toimiminen verkoston solmukohtana on myös uhka Strategian joustavuus nopeiden toimintaympäristöjen muutoksissa Määrittää asioita nykyhetkessä Laajuus houkuttaa paisuttamaan toimintaa, jolloin resurssit eivät riitä eikä priorisointia osata Nykyisen henkilöstön tuote henkilökunnan vaihtuessa sitoutuminen kärsii Seurakunnat eivät ymmärrä strategian juonta, sisältöä ja merkitystä

19 Arviointijärjestelmä Strategiaan sisältyy vuotuinen arviointipäivä, johon osallistuu koko henkilökunta sekä tuomiokapitulin jäsenet. Jälkikäteisarviointi suoritetaan vuosittain toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä. Tähän arviointiin ottavat osaa henkilökunnan ja tuomiokapitulin jäsenten lisäksi hiippakuntavaltuuston jäsenet. Toimintakertomuksessa suoritetun arvioinnin pohjalta toinen arviointi toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tällöin otetaan huomioon myös toimintaympäristön muutos ja asetetaan toiminnalliset tavoitteet seuraavalle kolmivuotiskaudelle tarvittaessa strategian linjauksia tarkistaen. Toiminnalliset tavoitteet kirjataan strategialomakkeelle. Arviointi suoritetaan käyttämällä strategialomaketta, johon lisätään uusi arviointisarake. Tällöin varsinainen toimintastrategia täydentyy arviointikortiksi. Arviointi on sanallista kvalitatiivista arviointia. Ennalta asetetut mittarit liittyvät talouteen ja toiminnan volyymiin (Kirkon keskusrahaston toimintakertomuskäytäntö)

20 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Tavoitteena on, että tuomiokapitulin henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja valmis osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Henkilöstön rakenne vastaa asetettuja tavoitteita ja tukee tuomiokapitulin tperustehtävän toteutumista. Henkilöstön sitoutumisen tukeminen: Kiinnitetään huomiota työskentelyolosuhteisiin ja työvälineisiin. Uuden palkkausjärjestelmän puitteissa otetaan käyttöön henkilökohtaiset palkanlisät vuonna Palkkausjärjestelmällä pyritään tukemaan henkilökunnan sitouttamista. Henkilöstön osaamisen tukeminen: Strategian toteuttamisen edellyttämän osaamiskartoituksen suorittaminen. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään koulutuksen avulla perustehtävän toteutumista tukien. Henkilöstön kehittymisen ja työssä jaksamisen tukeminen: Tuetaan viranhaltijoiden omaa tehtävien ja työnkuvien kehittämistä tuomiokapitulille hyväksytyn toimintastrategian näkökulmasta. Kiinnitetään huomiota työtehtävien tasapuoliseen jakaantumiseen viranhaltijoiden kesken Toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon työsuojelulliset näkökulmat. Tuetaan henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa. Henkilöstön rakenteen kehittäminen: Tuomiokapitulin virat tukevat perustehtävän toteutumista. Tarpeen vaatiessa virkojen tehtävänkuvauksia muutetaan. Mahdollisten yhteistyökumppaneiden tarjoaman verkostoyhteistyön jäsentäminen tuomiokapitulin työyhteisön toimintaan.

21 Talous Tuomiokapitulin tulot koostuvat kirkon keskusrahastosta maksetusta toimintamäärärahasta ja hiippakunnallisista kolehdeista. Lisäksi tuomiokapitulilla on hallinnassaan omakatteisia rahastoja, joiden vuosituottoa käytetään tuomiokapitulin toimintaan. Pääosa menoista katetaan keskusrahastosta maksettavalla määrärahalla. Kapitulin toiminnan mahdollisuudet ovat siten riippuvaisia kyseisen määrärahan suuruudesta. Kirkon keskusrahastosta maksettavan toimintamäärärahan kehysbudjetti on tiukka, eikä anna juurikaan joustoa paikallistasolle. Tämän johtaa siihen, että entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota toiminnan ja talouden pitkän tähtäimen suunnitteluun. Asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tulisi olla myös mitattavissa, jolloin kyettäisiin seuraamaan, onko toiminta edennyt asetettujen strategisten linjausten suunnassa. Tällöin pystytään myös arvioimaan, onko taloudelliset resurssit käytetty / kohdennettu oikein.