Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategia vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategia vuosille 2010 2013"

Transkriptio

1 Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategia vuosille

2 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN STRATEGIA VUOSILLE VISIO Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus

3 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) valmistelee ensimmäistä strategiaansa. Strategialla on tärkeä merkitys Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäjänteisessä ja johdonmukaisessa kehittämisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategia kuvaa haluttua tulevaisuutta ja osoittaa keinoja sen saavuttamiseksi. Strategiatyössä tunnistetaan toiminnan kannalta keskeiset haasteet ja luodaan yhteinen näkemys niiden edellyttämistä muutostarpeista. Strategia kertoo kuntayhtymän valtuuston ja operatiivisen johdon tahdon sekä toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. Toiminnan tasapainoinen onnistuneisuus Asiakkaat ja palvelut Toimintamallit ja prosessit TOIMINTA-AJATUS VISIO ARVOT STRATEGIA Talous ja tuloksellisuus Ihmiset ja osaaminen Suurimpana tulevaisuuden haasteena strategiassa korostuu toiminnan tuottavuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveyspiirin tulee löytää sellaiset ratkaisut ja toimintatavat, joilla tuottavuutta voidaan nostaa mahdollisimman paljon. Päättäjille ja henkilöstölle strategia luo toiminnalliset kehykset ja auttaa ymmärtämään omaa päätöksentekoa ja työtä osana piirin kokonaisuutta. Se luo pohjan strategiselle johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle strategian osoittamaan suuntaan.

4 Seuraavalla sivulla olevassa kartassa strategia jaetaan visioon, strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin menestystekijöihin. Lisäksi strategiakartassa kuvataan piirin arvot. Strategiset tavoitteet on ryhmitelty neljään eri näkökulmaan, jotka ovat ns. tasapainotetun mittariston mukaisesti 1. Talous ja tuloksellisuus 2. Asiakkaat ja palvelut 3. Toimintamallit ja prosessit sekä 4. Ihmiset ja osaaminen Tasapainotetun mittariston nimi viittaa nimenomaan tasapainon löytämiseen eri näkökulmien ja eri aikavälin tavoitteiden sekä taloudellisten ja ei-taloudellisten tavoitteiden ja niille asetettavien mittareiden välillä. Toimintamallit ja prosessit -näkökulma korostuu erityisesti piirin ensimmäisessä strategiassa. Uusien toimintamallien ja prosessien kehittäminen mukaan lukien asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen on tuottavuuden nostamisen kannalta tärkein tavoite. Tähän näkökulmaan liittyvät myös piirin toiminnan kehittämisen kannalta tärkeimmät kehittämishankkeet. Myöhemmin strategian tarkistamisen yhteydessä nousee myös muiden näkökulmien merkitys. Tavoitteenamme on onnistua toiminnassamme tasapainoisesti kaikilla neljällä eri näkökulmalla mitattuna. Strategiakartassa kukin näkökulma on jaettu erikseen päätavoitteisiin (strategiset tavoitteet) ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin keskeisiin toimenpiteisiin (kriittiset menestystekijät). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kullekin strategiselle tavoitteelle asetettu kriittinen menestystekijä kuvaa asiaa, joka pitää tehdä strategisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kriittisellä menestystekijällä konkretisoidaan strategista tavoitetilaa. Jokaisen näkökulman yhteydessä on lyhyesti kuvattu näkökulmaan liittyviä haasteita ja toimintaympäristöä.

5 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategiakartta VISIO Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Visio Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä Talous ja tuloksellisuus Asiakkaat ja palvelut Toimintamallit ja prosessit Ihmiset ja osaaminen Strategiset tavoitteet Toiminnan rahoitustarve on sovitettu kuntien maksukykyyn Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Palvelutuotannon uudistaminen ja palveluiden uusi logistiikka Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen Toimintakykyä edistävät vaikuttavat ja laadukkaat palvelut Laitoshoidon vähentäminen Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Oikea ja riittävä informaatio toiminnasta ja taloudesta Asiakkaan omavastuun ja valinnanmahdollisuuksien tukeminen Sähköisten työkalujen käyttö kaikilla alueilla Työhyvinvointia ja kehittymistä edistävä johtaminen Vastuullisuuteen perustuva palvelusopimusprosessi Kumppanuuksien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Liikkuvien ja kotiin suuntautuvien palvelujen kehittäminen Monien mahdollisuuksien ja työurien työpaikka Yhteiset arvot Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus

6 VISIO Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin visiossa on kuvattu lyhyesti millainen piiri haluaa olla tulevaisuudessa. Visio kuvaa piirin perustamisen päätarkoitusta: kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallia ja sitä mihin suuntaan toimintaa halutaan kehittää. Visio kuvaa myös toista piirin perustamisen päätarkoitusta: sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä ilman hallinnollisia rajoja. Strategian yleisenä tavoitteena voidaan pitää sitä, että olemme hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä maakunnallinen ja valtakunnallinen edelläkävijä. Yhdessä tekeminen on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ehdoton edellytys tällä hetkellä ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Visio tuo mieleen sujuvan ja joustavan yhteistyön, joka edellyttää monien perinteisten rajojen ylittämistä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vapaaehtoinen perustaminen on valtakunnallisesti merkittävä asia. Tästä johtuu eri tahojen mielenkiinto piirin tavoitteiden toteutumiseen erityisesti kustannuskehityksen ja toiminnan tuottavuuden parantamisen kannalta. Toiminnan tuloksellisuus ja kustannustehokkuus ilmenevät vision kohdasta tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana. Vision osa paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä viittaa yleiseen tavoitteeseen toimintakyvyn edistämisestä ja tukemisesta. Uuden teknologian merkitys kehittämisessä on merkittävä. Työyhteisön kehittämiseen liittyvät asiat ovat vision kohdassa innostavin ja iloisin työyhteisö.

7 Arvot Yhteisillä arvoilla halutaan kuvata sosiaali- ja terveyspiirin toiminnan kannalta tärkeitä perusperiaatteita. Arvojen mukainen toiminta on ennustettavaa ja tuloksellista. Kaikki piirin toiminta perustuu näille arvoille, jotka on laadittu toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toimimme näiden arvojen mukaisesti suhteessa asiakkaisiin, potilaisiin, henkilöstöön ja muihin sidosryhmiin. Piirin johtoryhmä vastaa siitä, että arvot saatetaan koko henkilöstön tietoon. Esimiesten on huolehdittava siitä, että arvot ymmärretään oikein ja johtaminen ja toiminta on järjestetty arvojen mukaisesti. Asiakaslähtöisyys on tavoite ja toimintatapa, jossa palvelu tai tuote pyritään tekemään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Asiakaslähtöisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa korostetaan asiakkaan palvelu- ja hoidontarpeen mukaista palveluiden tuottamista ja asiakkaan ja potilaan ohjaamista palvelujen piiriin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa asiakkaan vahvaa osallisuutta palvelutapahtumassa sekä ymmärrettävän kielen käyttöä ja hyvää käytöstä asiakkaan kanssa asioitaessa. Asiakkaan ja potilaan erilaisuutta ja arvokkuutta kunnioitetaan ja palveluja kehitetään asiakkailta saadun palautteen mukaisesti. Vastuullisuus on sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Asiakas kantaa vastuuta oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpidosta. Vastuullisuus työyhteisössä tarkoittaa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja toimimista yhteisten arvojen mukaisesti. Päättäjillä, johtajilla, esimiehillä ja työntekijöillä on yhteinen vastuu tuloksellisesta toiminnasta ja taloudesta. Jokainen kantaa vastuun itsestään, toiminnastaan päätöksentekijänä tai omassa työyhteisössään. Epäkohdat tuodaan esille avoimesti ja rakentavasti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti ja niistä opitaan. Oikeudenmukaisuus korostaa erityisesti ihmisarvoa ja oikeudenmukaista kohtelua, mikä on kaiken hoitamisen ja huolenpidon ydinasioita. Samanlaisessa hoito- ja palvelutarpeessa oleville tarjotaan samalla periaatteella hoitoa ja palveluja. Toimintaa ohjaavat yhtenäiset kriteerit. Oikeudenmukaisuus on myös kustannusten tasapuolista jakamista palvelun ja hoidon toteuttamiseksi. Henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu on yhdenmukaisten toimintatapojen noudattamista, mikä ilmenee töiden tasapuolisena jakamisena, samanlaisen palkan maksamisena samanlaisesta työstä sekä tasapuolisena rekrytointina ja henkilöstön muuna kohteluna. Avoimuus on toiminnan läpinäkyvyyttä, avointa viestintää ja tiedottamista sekä päätösten perustelemista. Sosiaali- ja terveyspiiri on vuoropuhelun salliva työyhteisö, jossa on tilaa erilaisille mielipiteille. Avoimuuteen kuuluu myös toimiva palautejärjestelmä. Tuloksellisuus on kustannusten sekä palveluiden ja hoidon vaikuttavuutta, tehokkuutta ja mittaamista, suunnitelmallisuutta ja sovittujen asioiden edistämistä. Tuloksellinen johtaminen ja työskentely edellyttävät toiminnan ja talouden periaatteiden tuntemista ja itsensä ja oman työyksikön aktiivista kehittämistä.

8 STRATEGISET TAVOITTEET JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Näkökulma: Talous ja tuloksellisuus Kuntien verotulojen kehityksellä on ratkaiseva merkitys kunnan maksukykyyn ja palvelujen hankkimiseen pitkällä aikavälillä. Piirin perustamisen yhteydessä asetettiin tavoite siitä, että palvelukustannukset ja kustannuskehitys ovat alle valtakunnallisen keskitason. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,2 % vuodessa. Vuonna 2010 ja 2011 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kehittyvän viime vuosia maltillisemmin, kun kunnat joutuvat tulojen kasvun hidastuessa hillitsemään menojensa kasvua. Tehtyjen oletusten seurauksena toimintamenojen arvioidaan lisääntyvän sekä vuonna 2010 että 2011 noin 3,5 %. Tämän jälkeinen menokehitys riippuu monesta asiasta, kuten mm. vuoden 2011 vielä avoimina olevista sekä tämän jälkeisistä palkkasopimuksista sekä siitä miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta. Vuosien menojen kasvuksi on tässä vaiheessa oletettu vajaat 4 % vuodessa. (Peruspalveluohjelma ) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ilman lasten päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa / asukas Etelä-Karjalassa verrattuna koko maahan ovat olleet: Koko maa Etelä Karjala (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Kustannukset Etelä-Karjalassa ovat olleet tarkastelujaksona korkeammat kuin koko maan keskiarvo ja ero on kasvanut vuotta 2006 TALOUS JA TULOKSELLISUUS Strategiset tavoitteet Toiminnan rahoitustarve on sovitettu kuntien maksukykyyn Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen Kriittiset menestystekijät Oikea ja riittävä informaatio toiminnasta ja taloudesta Vastuullisuuteen perustuva Tavoitteet/toimenpiteet Palvelusopimusten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen edellyttää molemmilta osapuolilta vastuullisuutta ja luottamusta. Toiminnan ja talouden ennakoitavuus ja rahoituksen vakaus ovat molemmille sopijaosapuolille tärkeä asia. Raportointijärjestelmän kehittäminen ja hyvä taloussuunnittelu yhdessä Tulokset/mittarit Käyttötalousmenot kasvavat alle maan keskitason. Kehittämishankkeiden toimenpiteet ja tulokset raportoidaan määrävälein

9 palvelusopimusprosessi kuntien kanssa Oman toiminnan ja ostopalvelutoiminnan kehittäminen tuloksellisuutta parantaen Talousarvion mukainen toiminta Kehittämishankkeissa ja investointiohjelmassa pääpaino on tuottavuutta lisäävien toimintamallien ja hankkeiden käynnistämisessä ja toimeenpanossa Seurantaa kuvaavat mittarit Ikä-, tarve- ja olosuhdevakioidut kustannukset /asukas Toimiva raportointijärjestelmä Kehittämishankkeet

10 Näkökulma: Asiakkaat ja palvelut Valtioneuvoston selonteossa on arvioitu PARAS- hankkeen tämän hetkistä etenemistä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tähänastiset vaikutukset näkyvät erityisesti hallinnollisten rakenteiden kehittämisessä. Uudistus ei ole vielä vahvasti edennyt palvelujen kehittämiseen. Palvelujen järjestämisen tavoitteena on mahdollisimman toimintakykyinen ja aktiivinen kansalainen. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäksi palveluiden tulee tuottaa vaikuttavuutta, terveyshyötyjä ja täyttää sovitut laatukriteerit Etelä-Karjalan väestön terveydentila on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin ja 84 % eteläkarjalaisista koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi ja 16 % huonoksi tai melko huonoksi. Sairastavuus on samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin. Kuntien välinen vaihtelu on suurta. Rautjärvellä, Parikkalassa ja Suomenniemellä sairastetaan eniten Etelä-Karjalassa. Etelä- Karjalassa ikääntyneiden yli 75-vuotiaiden palveluiden kattavuus vastaa maan keskitasoa. Puolet yli 65-vuotiaista naisista ja noin neljäsosa miehistä asuu yksin. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin kuin maassa keskimäärin. (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ja valmisteilla oleva Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia) ASIAKKAAT JA PALVELUT Strategiset tavoitteet Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Toimintakykyä edistävät vaikuttavat ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Asiakkaan omavastuun ja valinnanmahdollisuuksien tukeminen Kumppanuuksien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Tavoitteet/toimenpiteet Hyvinvointia ja terveyttä lisääviä sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla tarpeenmukaisesti Kuvataan ja muodostetaan asiakaslähtöisiä palveluprosesseja Seurataan palvelujen laatua säännöllisesti. Palvelutason ylläpito ja jatkuva palvelutarjonnan priorisointi Toiminnan tukena on toimiva omaishoitajajärjestelmä, kolmas sektori, hyvinvointiyrittäjät, tutkimuslaitokset ja hankerahoittajat. Laaditaan palvelustrategia Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palveluissa terveyttä edistävät ja kuntouttavat toimenpiteet voimistuvat Toimintakyvyn parantaminen edellyttää kansalaiselta itseltään aktiivista roolia ja vastuun ottamista omista ratkaisuistaan. Mahdollistetaan palvelujen käyttö yli kuntarajojen. Palvelusetelin käyttöä lisätään. Itsepalvelupisteitä lisätään. Tiedottamista ja palveluneuvontaa lisätään. Tulokset/mittarit Matalan kynnyksen palveluja on lisätty, määrä IVA-arviointikäytäntöjen soveltaminen Kuvatut palveluprosessit, määrä Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä edistävät toimenpiteet kuvataan. Yhteistyökumppaneiden määrä ja toimintamallit, ostetut palvelut Palveluseteli käytössä eri toiminnoissa Palvelustrategia on/ei ole laadittu Laatu- ja asiakastyytyväisyysmittaukset

11 Asiakasryhmäkohtaiset painopisteet: Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut: peruspalvelujen toiminnan vahvistaminen lasten ja nuorten psykososiaalisen huolen selvittelyssä ja hoitamisessa. Otetaan käyttöön uusia palveluratkaisuja kehitysvammaisten asumisessa ja tukipalveluissa. Kasvavaan ikääntyvien palvelutarpeeseen vastaaminen Jatketaan työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saavien asiakkaiden aktivointi- ja työllistämistoimia yhteistyössä kuntien, työhallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kroonisesti sairaiden hoidossa pääpaino on terveyshyötymallin käyttöönotossa Ohjelmat Maakunnallinen hyvinvointistrategia Mielenterveys ja päihde Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisohjelma Kehittämishankkeet

12 Näkökulma: toimintamallit ja prosessit Eri lainsäädännön ja järjestämisvastuun kautta kuntiin on syntynyt monia erilaisia palvelu- ja hoitokäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tärkein tavoite on yhtenäistää palveluprosesseja sekä yhteisten toimintamallien kautta tehostaa ja sujuvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien käyttöä. Kuntien valmius tietojärjestelmien kehittämiseen on ollut hyvä. Kuntien tietoteknisten menojen kasvu on viime vuosina ollut suurta, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle on tuotu nopeassa tahdissa perinteistä paperityötä korvaavia automatisoituja ratkaisuja. Kehittämistyötä on kuitenkin vaivannut lyhytjännitteisyys, hajanaisuus ja pirstaleisuus. Tämä on johtunut toimijoiden suuresta lukumäärästä, paikallisista osaamiseroista ja vaihtelevista kehittämispanostuksista ja -linjauksista. Erityisesti tietoteknisillä ratkaisuilla ja sähköisillä palveluilla on mahdollisuus rakentaa uudentyyppisiä palveluprosesseja. Tavoitteena sähköisillä palveluilla on tarjota kansalaille uusia tapoja olla yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin paikasta ja ajasta riippumatta. Lisäksi tavoitteena on taata yhdenmukaiset palvelut alueen kaikille kansalaisille. Sähköisessä asioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota turvalliseen käyttöön sekä käyttäjäystävällisten ratkaisujen löytämiseen. TOIMINTAMALLIT JA PROSESSIT Strategiset tavoitteet Palvelutuotannon uudistaminen ja palveluiden uusi logistiikka Laitoshoidon vähentäminen Kriittiset menestystekijät Sähköisten työkalujen käyttö kaikilla alueilla Liikkuvien ja kotiin suuntautuvien palvelujen kehittäminen Tavoitteet/toimenpiteet Laitospalveluita vähennetään viemällä palveluja kotiin. Tehostetaan yhteistyötä omaishoitajien kanssa. Luodaan verkostomaisia rakenteita ja puretaan laitosvaltaisuutta. Määritetään ydinprosessit ja toteutetaan alueellisia ja muiden toimijoiden kanssa yhteisiä hankkeita. Palveluprosessien tehostamisessa tehdään tutkimusyhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Sähköisillä ratkaisuilla tehostetaan asiakas- ja potilastiedon käsittelyä ammattihenkilöiden työssä. Sähköisellä asioinnilla tehostetaan kansalaisen kommunikointia ja yhteydenpitoa palvelujärjestelmän kanssa. Määritellään sähköisten palvelujen tavoitetila ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluja. Tulokset/mittarit Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Matalan kynnyksen palveluja saatavissa Yli 75-vuotiaiden pitkäaikaislaitoshoidon osuus vähenee 3-4 %:iin vuoteen 2013 Laitoshoidon suhteellinen osuus vähenee eritysryhmien hoiva- ja hoitopalveluissa Avopalvelujen suhteellinen määrä kasvaa Kotiin annettavien palvelujen, omaishoitajien tukemisen sekä ikäihmisten kuntouttavien toimintamallien tutkimus ja kehittämiskeskus SeniorSaimaan osaamiskeskittymän syntyminen Kansalaisilla on mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluja. Sairaalaan ja toimipisteisiin ilmoittautuminen, esitiedot ja

13 Ohjelmat Laaditaan ikäpoliittinen ohjelma Laaditaan kehitysvammaisten asumisohjelma Laaditaan tietotekniikan toimeenpano-ohjelma Lastensuojelusuunnitelman toimeenpano toteutetaan yhteistyössä kuntien eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. ajanvaraus eri toimipisteisiin on mahdollista tehdä kotoa. Ammattilaisten käyttämien sähköisten työvälineiden käyttö on lisääntynyt Kehittämishankkeet

14 Näkökulma: Ihmiset ja osaaminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on syntynyt usean eri organisaation toiminnan yhdistyessä. Piirin henkilöstö tulee erilaisista toimintakulttuureista. Uuden, yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen on muutostilanteessa ensisijainen tavoite. Toimiva organisaatiokulttuuri johtaa parempaan työhyvinvointiin ja tukee työssä jaksamista. Toimintakulttuurin perustana oleville yhteisille arvoille annetaan työyhteisön jäsenten kanssa yhteinen merkitys. Useissa tutkimuksissa on todettu, että lähiesimiestyö ja johtaminen ovat keskeisimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Toimintakulttuurin ja arvojen jalkauttamisessa esimiestyön merkitys korostuu entisestään. Vuosina piirin palveluksessa noin 90 henkilöä saavuttaa vuosittain henkilökohtaisen eläkeiän. Muista syistä palveluksesta lähtevät henkilöt huomioon ottaen voidaan arvioida, että piirin palveluksesta poistuu seuraavan viiden vuoden aikana yli 650 henkilöä eli yli 15 prosenttia henkilöstöstä. Tämä on erittäin suuri haaste eikä siihen pystytä vastaamaan pelkästään rekrytoinnin keinoin. Uudenlainen työnjako ja tehtävien siirrot antavat uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja vastata henkilöstön eläkkeelle siirtymisestä aiheutuviin haasteisiin. Tehtävien siirto toteutetaan laajasti niin ammattilaisten välillä kuin ammattilaisten ja kansalaisten välillä. Työnjako ja tehtävien siirrot lisäävät työn moniulotteisuutta ja tekevät piiristä kiinnostavan työpaikan. IHMISET JA OSAAMINEN Strategiset tavoitteet Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet/toimenpiteet Tulokset/mittarit Työhyvinvointia ja kehittymistä Laaditaan yhteisen toimintakulttuurin määrittelevä Johtamisen käsikirja on käytössä vuoden edistävä johtaminen johtamisen käsikirja 2011 alusta Tuetaan esimiesten osallistumista johtamis- ja muutosvalmennukseen Esimiehet ovat osallistuneet johtamis- ja muutosvalmennukseen Luodaan henkilöstön kanssa yhteinen näkemys työhyvinvoinnista, sitä tukevista toimenpiteistä ja sen mittaamisesta Tuetaan kehittymistä läpinäkyvällä ja kannustavalla, työstä suoriutumiseen perustuvalla piirin tarpeisiin rakennetulla palkkausjärjestelmällä. Työhyvinvointia seurataan vuodesta 2011 alkaen vuosittain, perusmittarit ovat: - työtyytyväisyyskysely - poissaolojen seuranta ja analysointi - henkilöstön vaihtuvuuden seuranta Palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2011 ja palkat on täysimääräisesti määritelty uuden järjestelmän mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

15 Monien mahdollisuuksien ja työurien työpaikka Kehitetään työnjakoa ja tehtävien siirtoja eri ammattiryhmien kanssa Tuetaan tehtävien siirtoja ennakoituun osaamistarpeeseen perustuvalla koulutussuunnittelulla ja tehtävien siirrot huomioon ottavalla, piirin tarpeisiin rakennetulla tehtävien vaativuuteen perustuvalla palkkausjärjestelmällä Laaditaan henkilöstösuunnitelman sisältävä henkilöstöpoliittinen ohjelma Tehostetaan rekrytointiprosessia sähköisten ratkaisujen avulla ja osallistutaan suunnitelmallisesti rekrytointitapahtumiin Hyödynnetään rekrytoinnissa erilaisia ja eripituisia työuria Ohjelmat Henkilöstöpoliittinen ohjelma Kehittämishankkeet Henkilöstön osaaminen on tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä Koulutussuunnittelu toteutetaan vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä ennakoituun osaamistarpeeseen perustuen Kartoitetaan tuleva osaamistarve sekä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle valmistuvan ammattihenkilöstön määrä ja osaaminen Keskeiset rekrytoinnin mittarit ovat: - hakemusten määrä avointa tehtävää kohti - Eksoten palveluksesta muusta syystä kuin eläkkeelle jäämisen takia lähteneet henkilöt

16 HANKEKARTTA Myönnetyt rahoitukset: HANKKEEN NIMI JA SISÄLTÖ 1. Kaakon SOTE-INTO Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa Hankkeen tavoitteena on edistää kansalaisten itsenäistä suoriutumista, luoda integroidut palvelurakenteet ja - prosessit sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vahvistaa henkilöstön osaamista, osallisuutta ja johtamista sekä hillitä kustannuskehitystä.. 2. Toimintamalli työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalvelujen järjestämiseksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli sosiaali- ja terveyspiirin alueelle työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalvelujen järjestämiseksi. 3. Lapsen ääni/rajan lapset ja nuoret Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa Päätavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Kaakkois-Suomen osahankkeessa vahvistetaan ja monipuolistetaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kasvatustoimen henkilöstön toimintavalmiuksia lasten ja lapsiperheiden auttamiseksi 4. Renewing Health Hankkeessa tehdään laaja-alainen tutkimus telelääketieteen hyödyistä kroonisesti sairaiden potilaiden hoidossa. HANKKEEN RAHOITTAJA HALLINNOIJA JA OSALLISTUJAT Rahoittaja: STM Hallinnoija: Eksote Osallistujat: Eksote, Etelä- Kymenlaakson kunnat, Kouvola, Socom Oy Rahoittaja: THL Hallinnoija: THL Osallistujat: Eksotella oma alahanke Rahoittaja: STM Hallinnoija: Helsingin kaupunki Osallistujat: pääkaupunkiseutu, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan kunnat, Kaakkois-Suomen kunnat, Eksote Rahoittaja: EU-CIP-ohjelma Osallistujat: yhdeksän EU-maata Suomen osahankkeen hallinnoija: Eksote AIKATAULU EKSOTEN KOKONAIS- BUDJETTI OMA- RAHOITUS- OSUUS

17 5. ISISEMD Hankkeen tavoitteena on tukea lievästi muistihäiriöisten henkilöiden kotona selviytymistä ja omaishoitajia. 6. Hyvinvointistrategia Maakunnallisen hyvinvointistrategian laatiminen. 7. Sosiaalinen yritystoiminta Etelä-Karjalassa Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hankkeen osaprojekti. Hankkeessa tiedotetaan sosiaalisesta työllistämisestä ja yritystoiminnasta, luodaan kontakteja potentiaalisiin sosiaalisiin yrityksiin, valmistellaan sosiaalisten kriteerien käyttöönottoa hankinnoissa sekä levitetään saatuja tuloksia ja hyviä käytäntöjä Etelä-Karjalan kuntiin. 8. Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke/kannatellen Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa Kaakon SOTE-INTO 2 Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa Hankkeessa jatketaan ensimmäisessä hankekokonaisuudessa keskeneräisiksi jääneitä asioita. Erityinen painopiste palvelurakenteiden uudistamisessa ja prosessien mallintamisessa. 10. SeniorSaimaa (suunnittelu) Lappeenrannan yliopisto ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri tekevät selvitystyötä vanhusten hoitoon ja hoivaan liittyvästä osaamiskeskittymästä, johon kootaan vanhusten ja muiden erityisryhmien kotihoitoon liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavat toimijat. Hanke on työ- ja elinkeinoministeriön hyvinvointipalvelujen tuottavuuden ja yrittäjyyden kehittämisen (HYVÄ-hanke) alueellinen kehittämishanke. Selvitystyön valmistuttua hankkeen toimeenpanolle haetaan jatkorahoitusta. Rahoittaja: EU-CIP-ohjelma Osallistujat: neljä EU-maata Suomen osahankkeen vastuutaho: Eksote Rahoittaja: Etelä-Karjalan maakuntaliitto Hallinnoija: Eksote Rahoittaja: EAKR Hallinnoija: THL Osallistujat: Eksotella oma alahanke Rahoittaja: STM Hallinnoija: Vantaan kaupunki Osallistujat: useita Eksotella oma alahanke Rahoittaja: STM Hallinnoija: Kouvolan kaupunki Osallistujat: Eksote, Etelä- Kymenlaakson kunnat, Kouvola, Socom Oy Rahoittaja: Etelä-Karjalan maakuntaliitto Osallistujat: Eksote, LUT/Nordia alustava luku alustava luku 2010 selvitys jatko Selvitystyö I vaihe alustava luku alustava luku Selvitystyö I vaihe RAHOITUS YHTEENSÄ

18 Seuraavia hankekokonaisuuksia valmistellaan ja rahoitusta on haettu tai ollaan hakemassa. Rahoitus on varmistumatta. HANKKEEN NIMI JA SISÄLTÖ 11. KEKSI Sähköisen asioinnin alustaratkaisu sekä sähköisten perusasiointipalveluiden toteutus ja niihin liittyvien toimintaprosessien kuvaaminen yhteisesti neljän maakunnan alueella. Projektissa rakennetaan peruspalvelut esitietojen, ajanvarauksen, sähköiseen vuorovaikutukseen jne. liittyen. Alustaan voidaan jatkossa liittää muita sähköisiä palveluita dynaamisesti. Tavoitteena projektilla on vastuuttaa kansalaista hoitamaan enemmän itse perusasioita ja osallistumaan enemmän omaan hoitoonsa. Alustalla haetaan ketteryyttä kehittää uusia palveluita, joilla itsepalvelun kautta haetaan tuottavuuden nousua sekä osaltaan mahdollisuutta toteuttaa uuden tyyppistä osaamisen uusjakoa ammattilaisten välillä. Kansalaisten sähköinen asiointi on osa hoitologistiikan kehittämistä ja tehostamista. 12. Muistikuntoutus Tavoitteena on tukea muistisairaita ja heidän omaisiaan kotona selviytymisessä. Hankkeessa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia teknologialla tuettuja muistisairaiden ja heidän omaistensa kuntoutusta tukevia toimintamalleja. 13. SeniorSaimaa (toteutus) Toimeenpanohanke. 14. Moniammatillisen sähköisen kirjaamisen kehittäminen ja johtaminen Tavoitteena on luoda yhteiset toimintamallit moniammatilliselle kirjaamiselle. 15. OSUMA Hankkeen tavoitteena on kansalaisten ja eri ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen. Rahoitusta haetaan Kaste-ohjelman vuoden 2010 valtionavustushaussa. HANKKEEN RAHOITTAJA HALLINNOIJA JA OSALLISTUJAT Rahoitus: haettu Maakuntien kehittämisrahoista; toimintamallien suunnitteluun rahaa haetaan TEKESiltä. Lisäksi neljä piiriä on ilmoittautunut mukaan SADe ohjelmaan. Hallinnoija: rahoituksen osalta kukin piiri itsenäisesti, Medi-IT Oy koordinoi työtä Eksoten ohjauksessa Osallistujat: Eksote, ESSHP, ISSHP ja Carea Rahoitus: haetaan TEKESistä Osallistujat: Muistiliitto, Eksote ja Kainuun maakunta Rahoitus: haetaan useista eri lähteistä Rahoitus: haetaan TEKESistä Osallistujat: Saimaan AMK, Laurea, Eksote, muita sosiaali- ja terveyspiirejä Rahoitus: haetaan STM:stä Osallistujat: Eksote, useita sosiaali- ja terveyspiirejä AIKATAULU EKSOTEN KOKONAIS- BUDJETTI OMA- RAHOITUS- OSUUS

19 16. CCM Hankkeen tavoitteena on kroonisten sairauksien hoitomallien kehittäminen. Rahoitusta haetaan Kasteohjelman vuoden 2010 valtionavustushaussa. 17. Kaatero Terveyserojen kehittämisohjelma. Rahoitusta haetaan Kaste-ohjelman vuoden 2010 valtionavustushaussa. 18. Työhyvinvoinnin kehittäminen Tavoitteena työntekijöiden terveyden edistäminen ja Eksoten työhyvinvoinnin toimintamalli 19. Kotihoidon mobiiliratkaisut ja sähköinen asiointi ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä 20. MALLU Etelä-Karjalan maakunnan logistiikan uudistamishanke Hankkeessa tehdään toimenpiteitä, joilla lisätään sähköisiä palveluja sekä logistisia parannuksia palveluprosesseihin sekä käynnistetään toimenpiteet avohoitoa tukevan palvelurakenteen aikaansaamiseksi. Rahoitus: haetaan STM:stä Osallistujat: Eksote, useita sairaanhoitopiirejä Rahoitus: haetaan STM.stä RAHOITUS YHTEENSÄ

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Kuntoutuskeskuksen esittely 27.3.2014. Jouko Saramies

Vanhusneuvosto Kuntoutuskeskuksen esittely 27.3.2014. Jouko Saramies Vanhusneuvosto Kuntoutuskeskuksen esittely 27.3.2014 Jouko Saramies Eksoten visio, missio, arvot ja tavoitteet 2014 2016 Visio Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa 10.3.2011 Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Mikä on oikea tapa järjestää hyvinvointi palvelut kansallisesti?

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tilanne Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan terveyspiiri selvitys 2005 ( Stakes)

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri Etelä-Karjalan terveydenhuollon kolme suurta rakennemuutosta I Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote

Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote Etelä-Karjalan terveydenhuollon kolme suurta rakennemuutosta I Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot järjesteltiin

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot