Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategia vuosille

Transkriptio

1 Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategia vuosille

2 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN STRATEGIA VUOSILLE VISIO Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus

3 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) valmistelee ensimmäistä strategiaansa. Strategialla on tärkeä merkitys Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäjänteisessä ja johdonmukaisessa kehittämisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategia kuvaa haluttua tulevaisuutta ja osoittaa keinoja sen saavuttamiseksi. Strategiatyössä tunnistetaan toiminnan kannalta keskeiset haasteet ja luodaan yhteinen näkemys niiden edellyttämistä muutostarpeista. Strategia kertoo kuntayhtymän valtuuston ja operatiivisen johdon tahdon sekä toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. Toiminnan tasapainoinen onnistuneisuus Asiakkaat ja palvelut Toimintamallit ja prosessit TOIMINTA-AJATUS VISIO ARVOT STRATEGIA Talous ja tuloksellisuus Ihmiset ja osaaminen Suurimpana tulevaisuuden haasteena strategiassa korostuu toiminnan tuottavuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveyspiirin tulee löytää sellaiset ratkaisut ja toimintatavat, joilla tuottavuutta voidaan nostaa mahdollisimman paljon. Päättäjille ja henkilöstölle strategia luo toiminnalliset kehykset ja auttaa ymmärtämään omaa päätöksentekoa ja työtä osana piirin kokonaisuutta. Se luo pohjan strategiselle johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle strategian osoittamaan suuntaan.

4 Seuraavalla sivulla olevassa kartassa strategia jaetaan visioon, strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin menestystekijöihin. Lisäksi strategiakartassa kuvataan piirin arvot. Strategiset tavoitteet on ryhmitelty neljään eri näkökulmaan, jotka ovat ns. tasapainotetun mittariston mukaisesti 1. Talous ja tuloksellisuus 2. Asiakkaat ja palvelut 3. Toimintamallit ja prosessit sekä 4. Ihmiset ja osaaminen Tasapainotetun mittariston nimi viittaa nimenomaan tasapainon löytämiseen eri näkökulmien ja eri aikavälin tavoitteiden sekä taloudellisten ja ei-taloudellisten tavoitteiden ja niille asetettavien mittareiden välillä. Toimintamallit ja prosessit -näkökulma korostuu erityisesti piirin ensimmäisessä strategiassa. Uusien toimintamallien ja prosessien kehittäminen mukaan lukien asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen on tuottavuuden nostamisen kannalta tärkein tavoite. Tähän näkökulmaan liittyvät myös piirin toiminnan kehittämisen kannalta tärkeimmät kehittämishankkeet. Myöhemmin strategian tarkistamisen yhteydessä nousee myös muiden näkökulmien merkitys. Tavoitteenamme on onnistua toiminnassamme tasapainoisesti kaikilla neljällä eri näkökulmalla mitattuna. Strategiakartassa kukin näkökulma on jaettu erikseen päätavoitteisiin (strategiset tavoitteet) ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin keskeisiin toimenpiteisiin (kriittiset menestystekijät). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kullekin strategiselle tavoitteelle asetettu kriittinen menestystekijä kuvaa asiaa, joka pitää tehdä strategisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kriittisellä menestystekijällä konkretisoidaan strategista tavoitetilaa. Jokaisen näkökulman yhteydessä on lyhyesti kuvattu näkökulmaan liittyviä haasteita ja toimintaympäristöä.

5 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategiakartta VISIO Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Visio Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä Talous ja tuloksellisuus Asiakkaat ja palvelut Toimintamallit ja prosessit Ihmiset ja osaaminen Strategiset tavoitteet Toiminnan rahoitustarve on sovitettu kuntien maksukykyyn Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Palvelutuotannon uudistaminen ja palveluiden uusi logistiikka Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen Toimintakykyä edistävät vaikuttavat ja laadukkaat palvelut Laitoshoidon vähentäminen Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Oikea ja riittävä informaatio toiminnasta ja taloudesta Asiakkaan omavastuun ja valinnanmahdollisuuksien tukeminen Sähköisten työkalujen käyttö kaikilla alueilla Työhyvinvointia ja kehittymistä edistävä johtaminen Vastuullisuuteen perustuva palvelusopimusprosessi Kumppanuuksien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Liikkuvien ja kotiin suuntautuvien palvelujen kehittäminen Monien mahdollisuuksien ja työurien työpaikka Yhteiset arvot Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus

6 VISIO Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin visiossa on kuvattu lyhyesti millainen piiri haluaa olla tulevaisuudessa. Visio kuvaa piirin perustamisen päätarkoitusta: kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallia ja sitä mihin suuntaan toimintaa halutaan kehittää. Visio kuvaa myös toista piirin perustamisen päätarkoitusta: sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä ilman hallinnollisia rajoja. Strategian yleisenä tavoitteena voidaan pitää sitä, että olemme hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä maakunnallinen ja valtakunnallinen edelläkävijä. Yhdessä tekeminen on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ehdoton edellytys tällä hetkellä ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Visio tuo mieleen sujuvan ja joustavan yhteistyön, joka edellyttää monien perinteisten rajojen ylittämistä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vapaaehtoinen perustaminen on valtakunnallisesti merkittävä asia. Tästä johtuu eri tahojen mielenkiinto piirin tavoitteiden toteutumiseen erityisesti kustannuskehityksen ja toiminnan tuottavuuden parantamisen kannalta. Toiminnan tuloksellisuus ja kustannustehokkuus ilmenevät vision kohdasta tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana. Vision osa paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä viittaa yleiseen tavoitteeseen toimintakyvyn edistämisestä ja tukemisesta. Uuden teknologian merkitys kehittämisessä on merkittävä. Työyhteisön kehittämiseen liittyvät asiat ovat vision kohdassa innostavin ja iloisin työyhteisö.

7 Arvot Yhteisillä arvoilla halutaan kuvata sosiaali- ja terveyspiirin toiminnan kannalta tärkeitä perusperiaatteita. Arvojen mukainen toiminta on ennustettavaa ja tuloksellista. Kaikki piirin toiminta perustuu näille arvoille, jotka on laadittu toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toimimme näiden arvojen mukaisesti suhteessa asiakkaisiin, potilaisiin, henkilöstöön ja muihin sidosryhmiin. Piirin johtoryhmä vastaa siitä, että arvot saatetaan koko henkilöstön tietoon. Esimiesten on huolehdittava siitä, että arvot ymmärretään oikein ja johtaminen ja toiminta on järjestetty arvojen mukaisesti. Asiakaslähtöisyys on tavoite ja toimintatapa, jossa palvelu tai tuote pyritään tekemään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Asiakaslähtöisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa korostetaan asiakkaan palvelu- ja hoidontarpeen mukaista palveluiden tuottamista ja asiakkaan ja potilaan ohjaamista palvelujen piiriin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa asiakkaan vahvaa osallisuutta palvelutapahtumassa sekä ymmärrettävän kielen käyttöä ja hyvää käytöstä asiakkaan kanssa asioitaessa. Asiakkaan ja potilaan erilaisuutta ja arvokkuutta kunnioitetaan ja palveluja kehitetään asiakkailta saadun palautteen mukaisesti. Vastuullisuus on sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Asiakas kantaa vastuuta oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpidosta. Vastuullisuus työyhteisössä tarkoittaa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja toimimista yhteisten arvojen mukaisesti. Päättäjillä, johtajilla, esimiehillä ja työntekijöillä on yhteinen vastuu tuloksellisesta toiminnasta ja taloudesta. Jokainen kantaa vastuun itsestään, toiminnastaan päätöksentekijänä tai omassa työyhteisössään. Epäkohdat tuodaan esille avoimesti ja rakentavasti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti ja niistä opitaan. Oikeudenmukaisuus korostaa erityisesti ihmisarvoa ja oikeudenmukaista kohtelua, mikä on kaiken hoitamisen ja huolenpidon ydinasioita. Samanlaisessa hoito- ja palvelutarpeessa oleville tarjotaan samalla periaatteella hoitoa ja palveluja. Toimintaa ohjaavat yhtenäiset kriteerit. Oikeudenmukaisuus on myös kustannusten tasapuolista jakamista palvelun ja hoidon toteuttamiseksi. Henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu on yhdenmukaisten toimintatapojen noudattamista, mikä ilmenee töiden tasapuolisena jakamisena, samanlaisen palkan maksamisena samanlaisesta työstä sekä tasapuolisena rekrytointina ja henkilöstön muuna kohteluna. Avoimuus on toiminnan läpinäkyvyyttä, avointa viestintää ja tiedottamista sekä päätösten perustelemista. Sosiaali- ja terveyspiiri on vuoropuhelun salliva työyhteisö, jossa on tilaa erilaisille mielipiteille. Avoimuuteen kuuluu myös toimiva palautejärjestelmä. Tuloksellisuus on kustannusten sekä palveluiden ja hoidon vaikuttavuutta, tehokkuutta ja mittaamista, suunnitelmallisuutta ja sovittujen asioiden edistämistä. Tuloksellinen johtaminen ja työskentely edellyttävät toiminnan ja talouden periaatteiden tuntemista ja itsensä ja oman työyksikön aktiivista kehittämistä.

8 STRATEGISET TAVOITTEET JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Näkökulma: Talous ja tuloksellisuus Kuntien verotulojen kehityksellä on ratkaiseva merkitys kunnan maksukykyyn ja palvelujen hankkimiseen pitkällä aikavälillä. Piirin perustamisen yhteydessä asetettiin tavoite siitä, että palvelukustannukset ja kustannuskehitys ovat alle valtakunnallisen keskitason. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,2 % vuodessa. Vuonna 2010 ja 2011 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kehittyvän viime vuosia maltillisemmin, kun kunnat joutuvat tulojen kasvun hidastuessa hillitsemään menojensa kasvua. Tehtyjen oletusten seurauksena toimintamenojen arvioidaan lisääntyvän sekä vuonna 2010 että 2011 noin 3,5 %. Tämän jälkeinen menokehitys riippuu monesta asiasta, kuten mm. vuoden 2011 vielä avoimina olevista sekä tämän jälkeisistä palkkasopimuksista sekä siitä miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta. Vuosien menojen kasvuksi on tässä vaiheessa oletettu vajaat 4 % vuodessa. (Peruspalveluohjelma ) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ilman lasten päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa / asukas Etelä-Karjalassa verrattuna koko maahan ovat olleet: Koko maa Etelä Karjala (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Kustannukset Etelä-Karjalassa ovat olleet tarkastelujaksona korkeammat kuin koko maan keskiarvo ja ero on kasvanut vuotta 2006 TALOUS JA TULOKSELLISUUS Strategiset tavoitteet Toiminnan rahoitustarve on sovitettu kuntien maksukykyyn Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen Kriittiset menestystekijät Oikea ja riittävä informaatio toiminnasta ja taloudesta Vastuullisuuteen perustuva Tavoitteet/toimenpiteet Palvelusopimusten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen edellyttää molemmilta osapuolilta vastuullisuutta ja luottamusta. Toiminnan ja talouden ennakoitavuus ja rahoituksen vakaus ovat molemmille sopijaosapuolille tärkeä asia. Raportointijärjestelmän kehittäminen ja hyvä taloussuunnittelu yhdessä Tulokset/mittarit Käyttötalousmenot kasvavat alle maan keskitason. Kehittämishankkeiden toimenpiteet ja tulokset raportoidaan määrävälein

9 palvelusopimusprosessi kuntien kanssa Oman toiminnan ja ostopalvelutoiminnan kehittäminen tuloksellisuutta parantaen Talousarvion mukainen toiminta Kehittämishankkeissa ja investointiohjelmassa pääpaino on tuottavuutta lisäävien toimintamallien ja hankkeiden käynnistämisessä ja toimeenpanossa Seurantaa kuvaavat mittarit Ikä-, tarve- ja olosuhdevakioidut kustannukset /asukas Toimiva raportointijärjestelmä Kehittämishankkeet

10 Näkökulma: Asiakkaat ja palvelut Valtioneuvoston selonteossa on arvioitu PARAS- hankkeen tämän hetkistä etenemistä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tähänastiset vaikutukset näkyvät erityisesti hallinnollisten rakenteiden kehittämisessä. Uudistus ei ole vielä vahvasti edennyt palvelujen kehittämiseen. Palvelujen järjestämisen tavoitteena on mahdollisimman toimintakykyinen ja aktiivinen kansalainen. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäksi palveluiden tulee tuottaa vaikuttavuutta, terveyshyötyjä ja täyttää sovitut laatukriteerit Etelä-Karjalan väestön terveydentila on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin ja 84 % eteläkarjalaisista koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi ja 16 % huonoksi tai melko huonoksi. Sairastavuus on samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin. Kuntien välinen vaihtelu on suurta. Rautjärvellä, Parikkalassa ja Suomenniemellä sairastetaan eniten Etelä-Karjalassa. Etelä- Karjalassa ikääntyneiden yli 75-vuotiaiden palveluiden kattavuus vastaa maan keskitasoa. Puolet yli 65-vuotiaista naisista ja noin neljäsosa miehistä asuu yksin. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin kuin maassa keskimäärin. (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ja valmisteilla oleva Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia) ASIAKKAAT JA PALVELUT Strategiset tavoitteet Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Toimintakykyä edistävät vaikuttavat ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Asiakkaan omavastuun ja valinnanmahdollisuuksien tukeminen Kumppanuuksien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Tavoitteet/toimenpiteet Hyvinvointia ja terveyttä lisääviä sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla tarpeenmukaisesti Kuvataan ja muodostetaan asiakaslähtöisiä palveluprosesseja Seurataan palvelujen laatua säännöllisesti. Palvelutason ylläpito ja jatkuva palvelutarjonnan priorisointi Toiminnan tukena on toimiva omaishoitajajärjestelmä, kolmas sektori, hyvinvointiyrittäjät, tutkimuslaitokset ja hankerahoittajat. Laaditaan palvelustrategia Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palveluissa terveyttä edistävät ja kuntouttavat toimenpiteet voimistuvat Toimintakyvyn parantaminen edellyttää kansalaiselta itseltään aktiivista roolia ja vastuun ottamista omista ratkaisuistaan. Mahdollistetaan palvelujen käyttö yli kuntarajojen. Palvelusetelin käyttöä lisätään. Itsepalvelupisteitä lisätään. Tiedottamista ja palveluneuvontaa lisätään. Tulokset/mittarit Matalan kynnyksen palveluja on lisätty, määrä IVA-arviointikäytäntöjen soveltaminen Kuvatut palveluprosessit, määrä Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä edistävät toimenpiteet kuvataan. Yhteistyökumppaneiden määrä ja toimintamallit, ostetut palvelut Palveluseteli käytössä eri toiminnoissa Palvelustrategia on/ei ole laadittu Laatu- ja asiakastyytyväisyysmittaukset

11 Asiakasryhmäkohtaiset painopisteet: Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut: peruspalvelujen toiminnan vahvistaminen lasten ja nuorten psykososiaalisen huolen selvittelyssä ja hoitamisessa. Otetaan käyttöön uusia palveluratkaisuja kehitysvammaisten asumisessa ja tukipalveluissa. Kasvavaan ikääntyvien palvelutarpeeseen vastaaminen Jatketaan työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saavien asiakkaiden aktivointi- ja työllistämistoimia yhteistyössä kuntien, työhallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kroonisesti sairaiden hoidossa pääpaino on terveyshyötymallin käyttöönotossa Ohjelmat Maakunnallinen hyvinvointistrategia Mielenterveys ja päihde Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisohjelma Kehittämishankkeet

12 Näkökulma: toimintamallit ja prosessit Eri lainsäädännön ja järjestämisvastuun kautta kuntiin on syntynyt monia erilaisia palvelu- ja hoitokäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tärkein tavoite on yhtenäistää palveluprosesseja sekä yhteisten toimintamallien kautta tehostaa ja sujuvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien käyttöä. Kuntien valmius tietojärjestelmien kehittämiseen on ollut hyvä. Kuntien tietoteknisten menojen kasvu on viime vuosina ollut suurta, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle on tuotu nopeassa tahdissa perinteistä paperityötä korvaavia automatisoituja ratkaisuja. Kehittämistyötä on kuitenkin vaivannut lyhytjännitteisyys, hajanaisuus ja pirstaleisuus. Tämä on johtunut toimijoiden suuresta lukumäärästä, paikallisista osaamiseroista ja vaihtelevista kehittämispanostuksista ja -linjauksista. Erityisesti tietoteknisillä ratkaisuilla ja sähköisillä palveluilla on mahdollisuus rakentaa uudentyyppisiä palveluprosesseja. Tavoitteena sähköisillä palveluilla on tarjota kansalaille uusia tapoja olla yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin paikasta ja ajasta riippumatta. Lisäksi tavoitteena on taata yhdenmukaiset palvelut alueen kaikille kansalaisille. Sähköisessä asioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota turvalliseen käyttöön sekä käyttäjäystävällisten ratkaisujen löytämiseen. TOIMINTAMALLIT JA PROSESSIT Strategiset tavoitteet Palvelutuotannon uudistaminen ja palveluiden uusi logistiikka Laitoshoidon vähentäminen Kriittiset menestystekijät Sähköisten työkalujen käyttö kaikilla alueilla Liikkuvien ja kotiin suuntautuvien palvelujen kehittäminen Tavoitteet/toimenpiteet Laitospalveluita vähennetään viemällä palveluja kotiin. Tehostetaan yhteistyötä omaishoitajien kanssa. Luodaan verkostomaisia rakenteita ja puretaan laitosvaltaisuutta. Määritetään ydinprosessit ja toteutetaan alueellisia ja muiden toimijoiden kanssa yhteisiä hankkeita. Palveluprosessien tehostamisessa tehdään tutkimusyhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Sähköisillä ratkaisuilla tehostetaan asiakas- ja potilastiedon käsittelyä ammattihenkilöiden työssä. Sähköisellä asioinnilla tehostetaan kansalaisen kommunikointia ja yhteydenpitoa palvelujärjestelmän kanssa. Määritellään sähköisten palvelujen tavoitetila ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluja. Tulokset/mittarit Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Matalan kynnyksen palveluja saatavissa Yli 75-vuotiaiden pitkäaikaislaitoshoidon osuus vähenee 3-4 %:iin vuoteen 2013 Laitoshoidon suhteellinen osuus vähenee eritysryhmien hoiva- ja hoitopalveluissa Avopalvelujen suhteellinen määrä kasvaa Kotiin annettavien palvelujen, omaishoitajien tukemisen sekä ikäihmisten kuntouttavien toimintamallien tutkimus ja kehittämiskeskus SeniorSaimaan osaamiskeskittymän syntyminen Kansalaisilla on mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluja. Sairaalaan ja toimipisteisiin ilmoittautuminen, esitiedot ja

13 Ohjelmat Laaditaan ikäpoliittinen ohjelma Laaditaan kehitysvammaisten asumisohjelma Laaditaan tietotekniikan toimeenpano-ohjelma Lastensuojelusuunnitelman toimeenpano toteutetaan yhteistyössä kuntien eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. ajanvaraus eri toimipisteisiin on mahdollista tehdä kotoa. Ammattilaisten käyttämien sähköisten työvälineiden käyttö on lisääntynyt Kehittämishankkeet

14 Näkökulma: Ihmiset ja osaaminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on syntynyt usean eri organisaation toiminnan yhdistyessä. Piirin henkilöstö tulee erilaisista toimintakulttuureista. Uuden, yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen on muutostilanteessa ensisijainen tavoite. Toimiva organisaatiokulttuuri johtaa parempaan työhyvinvointiin ja tukee työssä jaksamista. Toimintakulttuurin perustana oleville yhteisille arvoille annetaan työyhteisön jäsenten kanssa yhteinen merkitys. Useissa tutkimuksissa on todettu, että lähiesimiestyö ja johtaminen ovat keskeisimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Toimintakulttuurin ja arvojen jalkauttamisessa esimiestyön merkitys korostuu entisestään. Vuosina piirin palveluksessa noin 90 henkilöä saavuttaa vuosittain henkilökohtaisen eläkeiän. Muista syistä palveluksesta lähtevät henkilöt huomioon ottaen voidaan arvioida, että piirin palveluksesta poistuu seuraavan viiden vuoden aikana yli 650 henkilöä eli yli 15 prosenttia henkilöstöstä. Tämä on erittäin suuri haaste eikä siihen pystytä vastaamaan pelkästään rekrytoinnin keinoin. Uudenlainen työnjako ja tehtävien siirrot antavat uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja vastata henkilöstön eläkkeelle siirtymisestä aiheutuviin haasteisiin. Tehtävien siirto toteutetaan laajasti niin ammattilaisten välillä kuin ammattilaisten ja kansalaisten välillä. Työnjako ja tehtävien siirrot lisäävät työn moniulotteisuutta ja tekevät piiristä kiinnostavan työpaikan. IHMISET JA OSAAMINEN Strategiset tavoitteet Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet/toimenpiteet Tulokset/mittarit Työhyvinvointia ja kehittymistä Laaditaan yhteisen toimintakulttuurin määrittelevä Johtamisen käsikirja on käytössä vuoden edistävä johtaminen johtamisen käsikirja 2011 alusta Tuetaan esimiesten osallistumista johtamis- ja muutosvalmennukseen Esimiehet ovat osallistuneet johtamis- ja muutosvalmennukseen Luodaan henkilöstön kanssa yhteinen näkemys työhyvinvoinnista, sitä tukevista toimenpiteistä ja sen mittaamisesta Tuetaan kehittymistä läpinäkyvällä ja kannustavalla, työstä suoriutumiseen perustuvalla piirin tarpeisiin rakennetulla palkkausjärjestelmällä. Työhyvinvointia seurataan vuodesta 2011 alkaen vuosittain, perusmittarit ovat: - työtyytyväisyyskysely - poissaolojen seuranta ja analysointi - henkilöstön vaihtuvuuden seuranta Palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2011 ja palkat on täysimääräisesti määritelty uuden järjestelmän mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

15 Monien mahdollisuuksien ja työurien työpaikka Kehitetään työnjakoa ja tehtävien siirtoja eri ammattiryhmien kanssa Tuetaan tehtävien siirtoja ennakoituun osaamistarpeeseen perustuvalla koulutussuunnittelulla ja tehtävien siirrot huomioon ottavalla, piirin tarpeisiin rakennetulla tehtävien vaativuuteen perustuvalla palkkausjärjestelmällä Laaditaan henkilöstösuunnitelman sisältävä henkilöstöpoliittinen ohjelma Tehostetaan rekrytointiprosessia sähköisten ratkaisujen avulla ja osallistutaan suunnitelmallisesti rekrytointitapahtumiin Hyödynnetään rekrytoinnissa erilaisia ja eripituisia työuria Ohjelmat Henkilöstöpoliittinen ohjelma Kehittämishankkeet Henkilöstön osaaminen on tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä Koulutussuunnittelu toteutetaan vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä ennakoituun osaamistarpeeseen perustuen Kartoitetaan tuleva osaamistarve sekä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle valmistuvan ammattihenkilöstön määrä ja osaaminen Keskeiset rekrytoinnin mittarit ovat: - hakemusten määrä avointa tehtävää kohti - Eksoten palveluksesta muusta syystä kuin eläkkeelle jäämisen takia lähteneet henkilöt

16 HANKEKARTTA Myönnetyt rahoitukset: HANKKEEN NIMI JA SISÄLTÖ 1. Kaakon SOTE-INTO Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa Hankkeen tavoitteena on edistää kansalaisten itsenäistä suoriutumista, luoda integroidut palvelurakenteet ja - prosessit sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vahvistaa henkilöstön osaamista, osallisuutta ja johtamista sekä hillitä kustannuskehitystä.. 2. Toimintamalli työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalvelujen järjestämiseksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli sosiaali- ja terveyspiirin alueelle työttömien ja maahanmuuttajien terveyspalvelujen järjestämiseksi. 3. Lapsen ääni/rajan lapset ja nuoret Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa Päätavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Kaakkois-Suomen osahankkeessa vahvistetaan ja monipuolistetaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kasvatustoimen henkilöstön toimintavalmiuksia lasten ja lapsiperheiden auttamiseksi 4. Renewing Health Hankkeessa tehdään laaja-alainen tutkimus telelääketieteen hyödyistä kroonisesti sairaiden potilaiden hoidossa. HANKKEEN RAHOITTAJA HALLINNOIJA JA OSALLISTUJAT Rahoittaja: STM Hallinnoija: Eksote Osallistujat: Eksote, Etelä- Kymenlaakson kunnat, Kouvola, Socom Oy Rahoittaja: THL Hallinnoija: THL Osallistujat: Eksotella oma alahanke Rahoittaja: STM Hallinnoija: Helsingin kaupunki Osallistujat: pääkaupunkiseutu, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan kunnat, Kaakkois-Suomen kunnat, Eksote Rahoittaja: EU-CIP-ohjelma Osallistujat: yhdeksän EU-maata Suomen osahankkeen hallinnoija: Eksote AIKATAULU EKSOTEN KOKONAIS- BUDJETTI OMA- RAHOITUS- OSUUS

17 5. ISISEMD Hankkeen tavoitteena on tukea lievästi muistihäiriöisten henkilöiden kotona selviytymistä ja omaishoitajia. 6. Hyvinvointistrategia Maakunnallisen hyvinvointistrategian laatiminen. 7. Sosiaalinen yritystoiminta Etelä-Karjalassa Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hankkeen osaprojekti. Hankkeessa tiedotetaan sosiaalisesta työllistämisestä ja yritystoiminnasta, luodaan kontakteja potentiaalisiin sosiaalisiin yrityksiin, valmistellaan sosiaalisten kriteerien käyttöönottoa hankinnoissa sekä levitetään saatuja tuloksia ja hyviä käytäntöjä Etelä-Karjalan kuntiin. 8. Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke/kannatellen Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa Kaakon SOTE-INTO 2 Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa Hankkeessa jatketaan ensimmäisessä hankekokonaisuudessa keskeneräisiksi jääneitä asioita. Erityinen painopiste palvelurakenteiden uudistamisessa ja prosessien mallintamisessa. 10. SeniorSaimaa (suunnittelu) Lappeenrannan yliopisto ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri tekevät selvitystyötä vanhusten hoitoon ja hoivaan liittyvästä osaamiskeskittymästä, johon kootaan vanhusten ja muiden erityisryhmien kotihoitoon liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavat toimijat. Hanke on työ- ja elinkeinoministeriön hyvinvointipalvelujen tuottavuuden ja yrittäjyyden kehittämisen (HYVÄ-hanke) alueellinen kehittämishanke. Selvitystyön valmistuttua hankkeen toimeenpanolle haetaan jatkorahoitusta. Rahoittaja: EU-CIP-ohjelma Osallistujat: neljä EU-maata Suomen osahankkeen vastuutaho: Eksote Rahoittaja: Etelä-Karjalan maakuntaliitto Hallinnoija: Eksote Rahoittaja: EAKR Hallinnoija: THL Osallistujat: Eksotella oma alahanke Rahoittaja: STM Hallinnoija: Vantaan kaupunki Osallistujat: useita Eksotella oma alahanke Rahoittaja: STM Hallinnoija: Kouvolan kaupunki Osallistujat: Eksote, Etelä- Kymenlaakson kunnat, Kouvola, Socom Oy Rahoittaja: Etelä-Karjalan maakuntaliitto Osallistujat: Eksote, LUT/Nordia alustava luku alustava luku 2010 selvitys jatko Selvitystyö I vaihe alustava luku alustava luku Selvitystyö I vaihe RAHOITUS YHTEENSÄ

18 Seuraavia hankekokonaisuuksia valmistellaan ja rahoitusta on haettu tai ollaan hakemassa. Rahoitus on varmistumatta. HANKKEEN NIMI JA SISÄLTÖ 11. KEKSI Sähköisen asioinnin alustaratkaisu sekä sähköisten perusasiointipalveluiden toteutus ja niihin liittyvien toimintaprosessien kuvaaminen yhteisesti neljän maakunnan alueella. Projektissa rakennetaan peruspalvelut esitietojen, ajanvarauksen, sähköiseen vuorovaikutukseen jne. liittyen. Alustaan voidaan jatkossa liittää muita sähköisiä palveluita dynaamisesti. Tavoitteena projektilla on vastuuttaa kansalaista hoitamaan enemmän itse perusasioita ja osallistumaan enemmän omaan hoitoonsa. Alustalla haetaan ketteryyttä kehittää uusia palveluita, joilla itsepalvelun kautta haetaan tuottavuuden nousua sekä osaltaan mahdollisuutta toteuttaa uuden tyyppistä osaamisen uusjakoa ammattilaisten välillä. Kansalaisten sähköinen asiointi on osa hoitologistiikan kehittämistä ja tehostamista. 12. Muistikuntoutus Tavoitteena on tukea muistisairaita ja heidän omaisiaan kotona selviytymisessä. Hankkeessa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia teknologialla tuettuja muistisairaiden ja heidän omaistensa kuntoutusta tukevia toimintamalleja. 13. SeniorSaimaa (toteutus) Toimeenpanohanke. 14. Moniammatillisen sähköisen kirjaamisen kehittäminen ja johtaminen Tavoitteena on luoda yhteiset toimintamallit moniammatilliselle kirjaamiselle. 15. OSUMA Hankkeen tavoitteena on kansalaisten ja eri ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen. Rahoitusta haetaan Kaste-ohjelman vuoden 2010 valtionavustushaussa. HANKKEEN RAHOITTAJA HALLINNOIJA JA OSALLISTUJAT Rahoitus: haettu Maakuntien kehittämisrahoista; toimintamallien suunnitteluun rahaa haetaan TEKESiltä. Lisäksi neljä piiriä on ilmoittautunut mukaan SADe ohjelmaan. Hallinnoija: rahoituksen osalta kukin piiri itsenäisesti, Medi-IT Oy koordinoi työtä Eksoten ohjauksessa Osallistujat: Eksote, ESSHP, ISSHP ja Carea Rahoitus: haetaan TEKESistä Osallistujat: Muistiliitto, Eksote ja Kainuun maakunta Rahoitus: haetaan useista eri lähteistä Rahoitus: haetaan TEKESistä Osallistujat: Saimaan AMK, Laurea, Eksote, muita sosiaali- ja terveyspiirejä Rahoitus: haetaan STM:stä Osallistujat: Eksote, useita sosiaali- ja terveyspiirejä AIKATAULU EKSOTEN KOKONAIS- BUDJETTI OMA- RAHOITUS- OSUUS

19 16. CCM Hankkeen tavoitteena on kroonisten sairauksien hoitomallien kehittäminen. Rahoitusta haetaan Kasteohjelman vuoden 2010 valtionavustushaussa. 17. Kaatero Terveyserojen kehittämisohjelma. Rahoitusta haetaan Kaste-ohjelman vuoden 2010 valtionavustushaussa. 18. Työhyvinvoinnin kehittäminen Tavoitteena työntekijöiden terveyden edistäminen ja Eksoten työhyvinvoinnin toimintamalli 19. Kotihoidon mobiiliratkaisut ja sähköinen asiointi ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä 20. MALLU Etelä-Karjalan maakunnan logistiikan uudistamishanke Hankkeessa tehdään toimenpiteitä, joilla lisätään sähköisiä palveluja sekä logistisia parannuksia palveluprosesseihin sekä käynnistetään toimenpiteet avohoitoa tukevan palvelurakenteen aikaansaamiseksi. Rahoitus: haetaan STM:stä Osallistujat: Eksote, useita sairaanhoitopiirejä Rahoitus: haetaan STM.stä RAHOITUS YHTEENSÄ