Talousarvioesitys 2010

Transkriptio

1 3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet 3.1. FinanssipolitiikkaSuomen talouden pitkään jatkunut voimakas kasvu hiipui nopeasti kansainvälisen talouskriisin myötä. Kriisi kohdistuu voimakkaasti Suomen kaltaiseen pieneen avotalouteen, jossa viennin ja teollisuustuotannon merkitys on suuri. Suomen talouden avoimuus on lisääntynyt viime vuosina. Kokonaistuotanto supistuukin tänä vuonna voimakkaasti ja myös ensi vuonna talouskasvu on vielä varsin vaatimatonta. Kansainvälisen talouskriisin seurauksena Suomen julkinen talous on ajautumassa vaikeaan tilanteeseen. Taloudellista aktiviteettiä on pyritty vauhdittamaan julkisen vallan toimenpitein samalla kun joudutaan kantamaan vielä aiempaa enemmän huolta julkisen talouden pidemmän aikavälin rahoitusaseman kestävyydestä. Mitä pidempiaikaisemmiksi kriisin vaikutukset julkiseen talouteen muodostuvat, sitä enemmän finanssipoliittisessa päätöksenteossa joudutaan antamaan painoa julkisen talouden rahoitusasemalle muiden tavoitteiden kustannuksella.taloustilanteen kehitykseen on reagoitu sekä raha- että finanssipolitiikan keinoin. Korot ovat laskeneet euroalueella tuntuvasti, ja euroalueen sisällä korkojen lasku on välittynyt hyvin kotitalouksien ja yritysten uusien luottojen korkoihin. Samalla Euroopan keskuspankki on lisännyt pankkien saatavilla olevaa likviditeettiä.talouskriisin aikana finanssipolitiikan tavoitteen asetannassa ja mitoituksessa korostuu huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Finanssipoliittinen elvytys on ollut tuntuvaa sekä Suomessa että muissa maissa. Suomessa koko julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemisestä tänä vuonna karkeasti puolet aiheutuu päätösperäisistä, kasvua tukevista toimista, ts. veronkevennyksistä ja menonlisäyksistä, puolet suhdanneherkkien verotulojen automaattisesta pienenemisestä ja työttömyys- yms. suhdanneherkkien julkisten menojen kasvusta.hallituksen toimet ovat jakautuneet karkeasti kahteen ryhmään: rahoituksen saatavuuden turvaamiseen ja varsinaisiin elvytystoimiin. Elvytystoimilta on edellytetty, että ne ovat nopeasti täytäntöön pantavissa ja vaikutuksiltaan mahdollisimman tehokkaita työllisyyden kannalta. Rahoituksen saatavuutta on turvattu mm. vientiluototuksella ja -takuilla, Finnveran suhdannelainoilla sekä pankkien varainhankinnan takuilla. Muiden varsinaisten elvytystoimien kattavuus ja mittaluokka on suuri. Valtaosa hallitusohjelman veronkevennyksistä on ajoitettu vuodelle Kansaneläkemaksun poistaminen auttaa työllisyyden ylläpitämisessä taantuman aikana. Korjausrakentamisen tuet sekä kotitalousvähennyksen laajentaminen ja korottaminen lisäävät korjausrakentamista. Vuokra-asuntorakentamista on lisätty ja uusia väylähankkeita aloitettu. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy lukuisia ehdotuksia investointien aikaistamisesta ja muista toimenpiteistä, joilla pyritään nopeisiin työllistämisvaikutuksiin kustannustehokkaasti. Tavoitteena on samalla tukea pidemmän ajan talouskasvua. Talousarvioesityksessä lisätään myös työllisyys- ja koulutustoimenpiteitä, ja valtion tukeman ansuntotuotannon poikkeuksellisen korkea taso säilytetään myös v Kokonaisuutena finanssipolitiikka on sekä tänä että ensi vuonna kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa.elvytyksen rinnalla finanssipolitiikassa on katsottava kauemmaksi tulevaisuuteen. Ensi vuonna valtiontalouden rahoitusasema uhkaa painua 6 prosenttia alijäämäiseksi suhteessa kokonaistuotantoon ja koko julkinen talouskin 4½ prosenttia alijäämäiseksi. Tilannetta pahentaa se, että väestön ikääntymisen seurauksena eläkemenot kasvavat voimakkaasti ensi vuosikymmenellä, ja myöhemmin myös terveydenhoito- ja hoivamenojen kasvu alkaa rasittaa julkista taloutta. Finanssipolitiikassa tarvitaankin strategiaa ja toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä. Kestävyyttä voidaan parantaa periaatteessa kolmella tavalla: rakenteellisilla uudistuksilla, veroja korottamalla tai menoja leikkaamalla. Näistä vaihtoehdoista hallitus on painottanut julkisen talouden kestävyyttä kohentavia rakenteellisia uudistuksia, joista keskeisin on työurien pidentäminen.julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi hallitus on sitoutunut vaalikauden yli ulottuviin menojen kasvua rajoittaviin menokehyksiin. Tuottavuutta pyritään parantamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä valtion tuottavuusohjelman avulla. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuviin tarpeisiin Veropolitiikka Hallituksen veropolitiikan keskeiset tavoitteet ovat -työllisyyden edistäminen työn verotusta keventämällä Kuvio 4. Valtion verotulot verolajeittain vuosina , milj. euroa -työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon parantaminen -verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen -yrittäjyyden, osaamisen, kotimaisen omistajuuden ja säästämisen edistäminen -ympäristönäkökohtien painottaminen ja -harmaan talouden torjuminen. Vuonna 2010 hallituksen veropolitiikan liikkumavaraa rajoittaa maailmanlaajuinen taantuma. Heikosta taloustilanteesta johtuen valtion verotulojen arvioidaan alenevan v vajaalla 5,8 mrd. eurolla vuoden 2008 tilinpäätökseen nähden ja edelleen vajaalla puolella mrd. eurolla v Kuviossa 4. on esitetty valtion verotulot verolajeittain vuosina **. Kuviosta käy ilmi valtion verotulojen huomattava aleneminen vuoden 2008 jälkeen. Siitä näkyy myös tuloverojen suhteellisen osuuden pieneneminen, mihin vaikuttaa pääomatulo- ja yhteisöverojen tuoton aleneminen ja toteutetut tuloveronkevennykset, ja välillisten verojen suhteellisen osuuden nousu. Ansiotulojen verotus Hallituksen veropolitiikan painopiste on työn verotuksen keventämisessä. Koko hallituskaudella työn verotuksen keventämiseen varattiin hallitusohjelmassa yhteensä 1,11 mrd. euroa. Vuosina 2008 ja 2009 verotusta kevennettiin ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensoinnin lisäksi yhteensä 870 milj. eurolla. Hallitusohjelman verokevennysvarasta on jäljellä 240 milj. euroa. Tätä jäljellä olevaa veronkevennysvaraa ei esitetä käytettäväksi v Työn verotus uhkaa kiristyä v palkansaajamaksujen nousun seurauksena. Työeläkevakuutusmaksun arvioidaan nousevan 0,2 %-yksikköä, sairausvakuutuksen päivärahamaksun 0,27 %-yksikköä, sairaanhoitomaksun 0,2 %-yksikköä ja työttömyysvakuutusmaksun 0,2 %-yksikköä. Työn verotuksen kokonaistasoon vaikuttaa valtionverotuksen ja maksujen lisäksi kunnallisverotuksen taso. Hallitus haluaa tukea työllisyyttä, kotitalouksien ostovoiman kehitystä ja kotimaista kysyntää tuloverotuksen keinoin. Ansiotason nousun sekä palkansaajamaksujen nousun verotusta kiristävää vaikutusta lievennetään keventämällä valtion tuloveroasteikkoa sekä kasvattamalla työtulovähennystä. Lisäksi verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten aseman helpottaminen Yrittäjyyden, osaamisen, kotimaisen omistajuuden ja säästämisen edistäminen kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää eurosta euroon. Eläkkeensaajien verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon verotus ei muodostu vastaavan palkkatulon verotusta kireämmäksi. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi työsuhdematkalipun verovapaata määrää kasvatetaan. Hallitusohjelman mukaisesti muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Yritysten maksuvaikeuksien helpottamiseksi verotuksen viivästyskorkoa alennetaan 7 prosenttiin vuodeksi Näin tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevat yritykset voivat hakea maksujärjestelyllä lisäaikaa verojensa maksamiseen nykyistä kohtuullisemmalla korolla. Vuonna 2009 verotuksen viivästyskorko on 11,5 % ja ilman ehdotettua muutosta sen odotettaisiin laskevaan 8 prosenttiin. Pitkäaikaissäästämistä tuetaan laajentamalla vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin kohdistuva verotuki koskemaan myös muuta pitkäaikaissäästämistä. Maatalouden rakennekehitystä edistetään pellon väliaikaisella myyntivoittoverovapaudella. Pellon luovuttamisesta ammattimaista maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille syntyvät luovutusvoitot ovat verovapaita vuosina 2009 ja Pienituloisimpien elinkeinonharjoittajien asemaa parannetaan muuttamalla yksityisten elinkeinonharjoittajien ja maataloudenharjoittajien sekä verotusyhtymien ansio- ja pääomatulojakoa koskevia säännöksiä siten, että jaettava yritystulo voidaan verovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. Välillinen verotus Elintarvikkeiden arvonlisävero alennetaan 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuussa Vuonna 2010 heinäkuun alusta lukien kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Samalla alennetaan ravintolaruoan arvonlisäveroa 22 prosentista elintarvikkeiden arvonlisäveron tasolle, 13 prosenttiin. Tupakoinnin aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa korotetaan noin 5 % ja irtotupakan veroa 15 % vuoden 2010 alusta. Hallituksen tarkoituksena on antaa keväällä 2010 hallituksen esitys makeisveron käyttöönotosta ja virvoitusjuomaveron korottamisesta, joiden arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 100 milj. eurolla. Tätä ei ole voitu vielä sisällyttää talousarvioesitykseen, koska talousarvion verotuottoarvion on perustuttava voimassa olevaan lainsäädäntöön. Arvonlisäverolainsäädäntöön tehdään palvelujen verotuspaikkaa sekä toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden elinkeinonharjoittajien hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palautuksia koskevat Euroopan yhteisön lainsäädännön edellyttämät muutokset. Tarkoituksena on nykyaikaistaa ja yksinkertaistaa palvelujen verotuspaikkaa koskevia sääntöjä ja varmistaa, että palvelujen verotus tapahtuu mahdollisimman usein kulutusmaassa. Palautusmenettelyn tarkoituksena on helpottaa arvonlisäverosäännösten noudattamista verovelvollisille, jotka eivät ole sijoittautuneet jäsenvaltioon, jossa heillä on liiketoimintaa. Muutosten vaikutusten arvonlisäveron tuottoon v arvioidaan olevan vähäiset. Kuntien taloustilanteen helpottamiseen liittyviä toimenpiteitä Kiinteistöveron vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotetaan kuntien verotuottojen lisäämiseksi. Alarajojen korotus kasvattaa kuntien kiinteistöverotuloja automaattisesti arviolta vajaalla 50 milj. eurolla. Lisäksi kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korottaminen tarjoaa kunnille mahdollisuuden kasvattaa kiinteistöverotuottoja enimmillään noin 900 milj. eurolla, mikäli kaikki kunnat nostaisivat kiinteistöveroprosenttinsa vaihteluvälin ylärajoille. Yhteisöveron tuoton arvioidaan alenevan heikon taloustilanteen seurauksena v yli 30 %. Kuntien yhteisöverokertymän pitämiseksi ennallaan kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan väliaikaisesti 10 %-yksiköllä 32,03 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 3.3. Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä lisäävän kuntien yhteisöverotuloja vajaalla 400 milj. eurolla v Korotus on voimassa vuosina Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nopeammin kuin missään muussa EUjäsenvaltiossa. Työikäinen väestö alkaa supistua jo v. 2010, kun ensimmäinen suuri ikäluokka, v syntyneet, täyttää 65 vuotta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan työikäinen väestö (15 64-vuotiaat) supistuu vuoteen 2050 mennessä n hengellä. Työvoiman supistumista voidaan aktiivisin toimin hidastaa pidentämällä työuria sekä alku- että loppupäästä. Lisäksi vähenemistä voidaan yrittää kompensoida aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla, jolla nykyarvioiden mukaan ongelmaa ei kuitenkaan pystytä poistamaan, ainoastaan lieventämään. Työikäisen väestön supistuminen tulee hidastamaan merkittävästi tulevaa talouskasvua. Kun viime vuosisadalla totuimme runsaan kolmen prosentin vuosikasvuun, joudumme jatkossa tyytymään runsaaseen 1½ prosentin vuosikasvuun, kun talouskasvu on yksistään tuottavuuden kasvun varassa. Samanaikaisesti kun työikäinen väestö vähenee, seniori-ikäisten lukumäärä kasvaa jyrkästi. Vuoteen 2050 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy n hengellä ja vanhushuoltosuhde kaksinkertaistuu. Kun tällä hetkellä yhtä seniori-ikäistä kohden on neljä työikäistä, v heitä on enää kaksi. Seniori-ikäisten lukumäärän kasvu ei aiheudu pelkästään suurten ikäluokkien siirtymisestä eläkeikään, vaan taustalla on myös eliniän jatkuva piteneminen. Tämän seurauksena yli 85-vuotiaiden lukumäärä kasvaa kaikkein nopeimmin. Vuonna 2050 heitä arvioidaan olevan jo , kun heitä on nyt runsas Väestöennusteen mukaan 65-vuotiaan miehen elinajanodote kasvaa kuudella vuodella ja vastaavan ikäisen naisen viidellä vuodella vuoteen 2050 mennessä. Eliniän piteneminen on myönteinen asia ja heijastaa hyvinvoinnin kasvua mutta lisää samalla vanhusten hoidon tarvetta. Hoito- ja hoivamenojen rahoitusongelmia lieventäisi, jos vanhusten toimintakykyisten vuosien määrää pystyttäisiin kasvattamaan likimain yhtä paljon kuin elinikä pitenee. Elinajan piteneminen ei ole pitkällä aikavälillä merkittävä uhka eläkkeiden kestävälle rahoitukselle v käyttöön otettavan elinaikakertoimen takia, joka sopeuttaa eläkemenot elinajan odotteen muutoksiin. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tulee kuitenkin kasvattamaan eläkemenoja merkittävästi 2010-luvulla. Julkisen talouden kestävä rahoitus joutuu koetukselle tilanteessa, jossa eläke- ja hoivapalvelujen menopaineet kasvavat samanaikaisesti työvoiman vähentyessä ja kansantuotteen sekä veropohjan kasvun hidastuessa. EU:n piirissä tehtyjen laskelmien mukaan ikäsidonnaiset menot, eli eläke- ja terveydenhuollon sekä pitkäaikaishoidon menot, kasvavat Suomessa runsaat 6 %-yksikköä suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2035 mennessä. Eläkemenojen kovin nousupaine ajoittuu 2010-luvulle, kun taas hoivapalvelujen menot kasvavat voimakkaimmin tämän jälkeen. Suomessa on jo pitkään varauduttu väestön nopean ikääntymisen aiheuttamiin menopaineisiin: -Valtio on kurinalaisella finanssipolitiikallaan vähentänyt velkaantuneisuuttaan ja siten korkomenojaan vuoteen 2008 asti. Tällä tavoin on luotu tilaa väestön ikääntymisestä aiheutuvalle menojen kasvulle. -Työeläkkeitä on rahastoitu, minkä vuoksi nousupaine eläkemaksuissa jää olennaisesti pienemmäksi kuin eläkemenoissa. Lisäksi on sovittu lisärahastoinnista vuoteen 2013 saakka. -On tehty useita eläkeuudistuksia, jotka vahvistavat merkittävästi eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä mm. kannustamalla pitempiin työuriin. -Julkisen talouden rahoituspohjaa vahvistetaan kasvua ja työllisyyttä tukevalla talouspolitiikalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Meneillään olevan syvän taantuman aikana kuitenkin valtion velkaantuneisuus kasvaa nopeasti ja julkisen talouden rahoituspohja heikentyy voimakkaasti työllisyysasteen laskun myötä. Tämä varjostaa myös julkisen talouden pidemmän aikavälin näkymiä. On arvioitu, että pitkän aikavälin kestävyyden turvaava julkisen talouden ylijäämä olisi n. 4½ % suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden kestävyyttä koskevaan haasteeseen vastaamisessa työurien pidentämiseen tähtäävät rakenteelliset uudistukset eivät välttämättä ole riittäviä toimenpiteitä, vaan voidaan tarvita myös verojen korotuksia ja menojen leikkauksia. Taulukko 5. Väestön ikärakenne Suomessa ) henkeä Yhteensä 0 14-vuotiaat vuotiaat yli 65-v. yli 85-v Muutos 2008/ EU:n talouspoliittinen koordinaatio EU-tason koordinaation merkitys on kasvanut taantuman myötä. Vaikka valtaosa elvytystoimista on kansallisia, on tärkeä, että näitä toimia pannaan täytäntöön yhteisten periaatteiden mukaisesti, jotta sisämarkkinoiden toimintaan ei kohdistu häiriöitä. Tämä koskee sekä reaalitalouteen että rahoitusmarkkinoihin kohdistuvia elvytys- ja pelastustoimia. Koska Eurooppa on hyvin avoin talous, ei ole syytä väheksyä niitä myönteisiä rajat ylittäviä vaikutuksia, joita yksittäisten maiden tai yhteisöbudjetin elvytystoimilla on koko alueen talouden kannalta. Koordinaatio on koskenut myös rahoitusavun myöntämistä niille maille, jotka ovat kriisin vuoksi suurissa vaikeuksissa (Unkari, Latvia, Romania). Euroopan taloudellinen elvytyssuunnitelma (EERP), jonka komissio käynnisti Eurooppaneuvoston kehotuksesta syksyllä 2008, koostuu kahdesta pilarista, joista toinen (1,2 % suhteessa bruttokansantuotteeseen) muodostuu jäsenvaltioiden elvytystoimista ja toinen (0,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen) yhteisötason toimista. Suunnitelma näyttää pääosin toteutuvan, joskaan kaikki maat eivät ole kyenneet osallistumaan sen täytäntöönpanoon yhtä suurella panoksella mm. korkean velkasuhteensa vuoksi. Komission arvion mukaan vuonna 2009 jäsenvaltioiden elvytystoimenpiteet olisivat yhteensä 1,1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa jokseenkin vertailukelpoisella tavalla arvioitu elvytyksen määrä on tänä vuonna 1,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen v ja 1,4 % v Julkisen talouden heikentyessä tuntuvasti lisääntyy myös velkaantuminen monissa maissa nopeasti. Euroalueen velkasuhteen odotetaan kohoavan vuosina lähes 18 %-yksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vaikeuttaa jäsenvaltioiden asemia väestön ikääntymiseen liittyvien kestävyyshaasteiden kasaantuessa. Keskeinen elvytystoimille asetettu kriteeri suunnitelmassa on ollut niiden väliaikaisuus. Elvytystoimet ovatkin pääosin määräaikaisia, mutta avainkysymys on, kuinka julkista taloutta rasittavista tukitoimista päästään eroon ja kuinka nopeasti julkista taloutta voidaan ryhtyä tervehdyttämään, kun kasvu jälleen vauhdittuu. Komission arvion mukaan tämän vuoden loppuun mennessä jo kahtakymmentä unionin jäsenvaltioita koskee päätös liiallisesta julkisen talouden alijäämästä. Samalla on käynyt ilmi, että kestää useita vuosia ennen kuin julkisen talouden tila korjaantuu riittävästi, jotta eri maat yltävät julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaviin keskipitkän aikavälin tavoitteisiinsa. 1) Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2007, vuoden 2008 osalta toteutunut kehitys. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Päätösperäinen elvytys näyttää EU-alueella helposti vaatimattomalta, kun se rinnastetaan Yhdysvalloissa toimeenpantuihin massiivisiin elvytystoimiin. Vertailu ei ole oikeudenmukainen, koska toisin kuin Yhdysvalloissa Euroopan maissa automaattisilla vakauttajilla on keskeinen suhdanteita tasaava ja elvyttävä merkitys. Elvytyspolitiikkaa verrattaessa olisi myös tarpeellista arvioida toimien tehokkuutta. Kriisin globaalin luonteen ja rahoitusmarkkinoiden keskeisen merkityksen vuoksi on vaikea nähdä, että mikään maa tai alue voisi auttaa itsensä ulos taantumasta pelkästään julkisen talouden panostusten avulla. Lähinnä on kysymys ollut siitä, että mahdollisuuksien mukaan on vahvistettu rahoitusmarkkinoiden ja pankkien toimintakykyä ja ylläpidetty työllisyyttä niin kauan, että rahoituskanavat aukeavat ja reaalitalouden kasvu käynnistyy. Koska talouskriisi on maailmanlaajuinen, sen syihin on pyritty vaikuttamaan globaalisti, ei vain yksittäisten maiden tai alueiden tasolla. Kun kysymys on perimmältään markkinoiden luottamuksesta, elvytyspanostukset voivat vaikuttaa vain, jos rahoitusmarkkinoilta lähtenyt luottamuspula purkautuu ja luottokanavat lopulta aukenevat. Kriisi on kohdistunut erityisen voimakkaasti maailmankauppaan, joten vaatimus rahoituskanavien avautumisesta koskee myös kaupan rahoitusta. Protektionismin laajeneminen kansallisten tukitoimien ja rahoitusmarkkinoiden vääristymisen seurauksena on todellinen uhka, joka voi johtaa itseään vahvistavaan negatiiviseen kierteeseen. Koordinaatio ei olekaan rajoittunut vain EU-tasolle, vaan kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten kuten G20 -ryhmän merkitys ratkaisujen etsimisessä on ollut suuri. EU:lla on vuorostaan ollut olennainen merkitys Euroopan yhteisen kannan välittämisessä näillä areenoilla. Yksi keskeinen syy siihen, että kriisistä on muodostunut poikkeuksellisen syvä ja pitkäkestoinen on se, että ensi kertaa laskusuhdanne toteutuu maailmanlaajuisesti synkronoituneena eli se kohdistuu kaikkiin alueisiin samanaikaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6