Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma"

Transkriptio

1 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU

2 Alkusanat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristölupa-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa eikä sillä ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia. Suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Tämä edellyttää sekä suunnitelmallisuutta että riittävää tietoa pohjavesialueista samoin kuin niillä suoritettavista pohjavesien laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista. Suojelusuunnitelmamenettelyä voidaan soveltaa kaikilla pohjavesialueilla, myös alueilla, jotka eivät ole vedenhankintakäytössä. (Rintala, ym. 2007) Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Pohjaveden laatua vaarantavien toimintojen sijoittamiseen pohjavesialueiden ulkopuolelle voidaan vaikuttaa tehokkaasti ottamalla huomioon maankäytön suunnittelussa ja eriasteisissa kaavoissa suojelusuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykerajaukset ja toimenpidesuositukset. Suojelusuunnitelmien tavoitteena on myös tehostaa pohjaveden laadun tarkkailua sekä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Jyväskylän Energia Oy tuottaa lähes m³ vuorokaudessa talousvettä Jyväskylään, Laukaan Lievestuoreelle sekä useille vesiosuuskunnille. Käytössä on kolme päävedenottamoa: Vuonteen tekopohjavesilaitos, Kaivovesi-Janakka rantaimeytyslaitos, ja Viitaniemen pintavesilaitos. Edellä mainituista laitoksista toimitetaan vettä pääasiassa kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle. Pienempiä määriä vettä pumpataan Liinalammen, Vihtakankaan, Pekonniemen ja Vesangan pohjavedenottamoilta. Tikkakosken alueen talousvesi tuotetaan Liinalammella, Korpilahden alueen Vihtakankaalla, Keljonkankaan alueen ja Keljonlahden voimalaitoksen Pekonniemessä ja Kuohu Vesanka Ruoke -alueen Vesangan pohjavedenottamolla. Säynätsaloon toimitetaan Muuramen kunnan pohjavettä ja kantakaupungin alueen talousvettä. (Jyväskylän Energia Oy, 2011a ja b) Pekonniemestä pumpataan vettä noin m 3 /d. Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinta on aloitettu huhtikuussa Suojelusuunnitelma liittyy hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia Jyväskylän kaupungin alueella oleville riskipohjavesialueille suojelusuunnitelmia. Hankkeeseen liittyviin kustannuksiin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, yhdyskuntatekniikka, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta ja Keski-Suomen ELY-keskus. Suojelusuunnitelman laatiminen on tapahtunut kaupungin ympäristötoimessa ja projektipäällikkönä on toiminut Pasi Huotari. Suojelusuunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon kuuluivat: Pekka Pulkkinen ympäristögeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Kari Illmer, hydrogeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Erkki Kemiläinen, Lvi-insinööri, Jyväskylän kaupunki Jukka Tyrväinen, vesihuoltopäällikkö, Jyväskylän Energia Oy Päivi Pietarinen ympäristöjohtaja, Jyväskylän kaupunki Pasi Huotari ympäristönsuojelupäällikkö, Jyväskylän kaupunki Mika Koliseva, yleissuunnitteluinsinööri, Jyväskylän kaupunki Paula Tuomi, kaavasuunnittelija, Jyväskylän kaupunki Pirjo Lonka-Huotari, vs. johtava terveystarkastaja, Jyväskylän kaupunki

3 Lisäksi suunnitelman laadinnassa suureksi avuksi ovat olleet: Marja-Liisa Puttonen, tuotantoinsinööri, Jyväskylän Energia Oy Pekka Kupari, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Kirsi Hänninen-Valjakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Petteri Ahonen, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Anu Surakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Pirkko Hakkarainen, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Parhaat kiitokset ohjausryhmän jäsenille sekä kaikille sidosryhmille, jotka ovat osallistuneet suunnitelman tekoon. Erityiskiitos Kirsi Hänninen-Valjakalle oikoluvusta ja tekstin muokkaamisesta. Jyväskylässä Alkuperäisestä tekstistä muokattu www-sivuja varten Marika Masalin-Weijo

4 Sisältö 1 Yleistä Keljonkankaan pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta Maankäyttö ja kaavoitus Keljonkankaan pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot ja niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle Asutus Yleistä asutuksen aiheuttamista riskeistä pohjavedelle Viemärit ja jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisilla kiinteistöillä Lämmitysjärjestelmät Rakentaminen Hulevedet Maatalous Muuntamot Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Neste Oy:n Jyväskylän terminaalin polttoainevuoto ja maaperän kunnostus Sarvivuoren öljyjätteellä likaantunut alue ja sen kunnostus Yksityisen lämmitysöljysäiliöön liittynyt öljyvahinko Teollisuus ja yritystoiminta Keljonlahden voimalaitos Liikenne ja tienpito Rautatiet Tiet Vedenhankinta Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma Pekonniemen vedenottamo, raakaveden laatu ja pumpatut vesimäärät Venelaituri Määräykset ja toimenpidesuositukset Keljonkankaan pohjavesialueen pohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille Asutus Viemäriin liittämättömiä kiinteistöjä koskevat määräykset Viemäreitä koskevat toimenpidesuositukset Lämmitysjärjestelmät Kaukolämpö Rakentaminen ja kaavoitus Maatalous Maataloutta koskevat määräykset Muuntamot Muuntamoja koskevat suositukset Liikenne Teiden hoitoa koskevat suositukset Venelaituri Venelaiturin käyttöön liittyvät määräykset Venelaituriin liittyvät suositukset Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Toimenpideohjelma Suojelusuunnitelman seuranta Lähdeluettelo... 29

5 KARTAT Kartta 1. Keljonkankaan pohjavesialue, siellä sijaitsevia riskikohteita ja näytteenottopisteitä

6 6 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 1 Yleistä Keljonkankaan pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta Keljonkankaan I-luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee noin viisi kilometriä Jyväskylän keskustasta etelään. (kuva 1. kartta 1.). Sen kokonaispinta-ala on 2,34 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 1,19 km 2. Imeytymiskerroin on 0,3 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 2200 m 3 /d. Akviferityyppi on reunamuodostuma. Keljonkangas on kansallisesti sekä euroopanyhteisöllisesti riskinalainen pohjavesialue. Alueen määrällinen tila on hyvä mutta kemiallinen tila on huono. Pohjavesialueen kemiallinen tila on arvioitu huonoksi trikloorieteenin kansallisen laatunormin ylittymisen vuoksi. (OIVA, 2012) Pohjavesialue sijoittuu lounas-koillissuuntaiselle Sisä-Suomen reunamuodostumalle. Reunamuodostuma on kasautunut kalliomäkien päälle sekä näiden kalliomäkien välisiin kallioperän ruhjelaaksoihin. Reunamuodostuman maaperä on lounaisosassa silttiä, hiekkaa ja soraa, kaakkoisosassa moreenin sekaista soraa ja kiviä ja keskiosassa silttiä ja hiekkaa. Pekonniemen vedenottamon alueella maaperässä on siltin ja hiekan alla yleensä soraa. Reunamuodostuman lounaisosan kairauksissa on päästy syvimmillään yli 16 metrin syvyyteen ja keskiosan kairauksissa lähes 14 metrin syvyyteen. Pekonniemen vedenottamon ympäristössä on kairauksissa päästy syvimmillään yli 13 metrin syvyyteen ja vedenottamon kohdalla yli 8 metrin syvyyteen. Pohjavesi virtaa reunamuodostuman itäosassa pääasiassa lounaasta koilliseen kohti Pekonniemen vedenottamoa. (OIVA, 2012) Kuva 1. Keljonkankaan pohjavesialue 1.1 Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se on saanut lainvoiman Keljonkankaan pohjavesialue on merkitty kaavaan pohjavesialueen (pv) aluetunnuksella. Kaavakartassa alueelle on merkitty moottoritie, valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata, merkittävä parantaminen; satama-alue, työpaikka-alue, energiahuollon alue, taajamatoimintojen alue sekä virkistysalue. (Keski-Suomen liitto, 2009)

7 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaiheessa on Keljonkankaan pohjavesialueen Keljonlahden puoleiseen osaan merkitty erityiskysymysalue, jolla maankäyttö ratkaistaan tarkemmin myöhemmässä kaavoituksessa. Kyseisen erityiskysymysalueen alustavassa maankäyttöhahmotelmassa on alueelle esitetty työpaikkatoimintaa ja asumista. Työpaikat voisivat olla esim. teollisuustyöpaikkoja. (Tuomi, 2012) Noin 70 % koko pohjavesialueen pinta-alasta on asemakaavoitettu. Alueella on voimassa 21. kaupunginosan asemakaava muutoksineen. Kaava on tullut lainvoimaiseksi Lisäksi alueella on Keljonrannantien, Keljonlahden lämpövoimalan ja lämpövoimalan sillan asemakaavat. 2 Keljonkankaan pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot ja niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle Keljonkankaan pohjavesialueella sijaitsevia, pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja ovat asutus, liikenne ja tienpito, maatalous, muuntamot, pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet (PIMA-alueet), teollisuus ja yritystoiminta sekä venelaituri. (kartta 1.) 2.1 Asutus Keljonkankaan pohjavesialueella on yhteensä n. 340 rakennettua kiinteistöä, joissa asuu yhteensä n henkilöä. Varsinaisella muodostumisalueella rakennettuja kiinteistöjä on n. 220 ja niissä asuu yhteensä n. 980 henkilöä. (WebMap, 2012). Suuri osa alueen asuinrakennuksista on pientaloja, mutta alueella on myös rivi- ja kerrostaloja. Asutus on keskittynyt pääasiassa pohjavesialueen länsiosiin Yleistä asutuksen aiheuttamista riskeistä pohjavedelle Asutus itsessään aiheuttaa pohjavedelle riskiä erityisesti silloin, kun asutus on sijoittunut alueelle, jossa pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Kun pohjavettä peittävä maakerros on ohut, on pohjavesi altis pilaantumiselle. Tällöin esimerkiksi rakennus- tai muut maanmuokkaustyöt ulottuvat herkästi pohjavesipinnan alapuolelle, jolloin maanpinnalle noussut pohjavesi on vaarassa pilaantua. Myös päällystettyjen pintojen suuri määrä on riski pohjavedelle, kun sadevesi ei pääse päällysteen läpi imeytymään maaperään. Asumiseen liittyvistä toiminnoista riskiä pohjavedelle aiheuttavat lämmitysjärjestelmät sekä viemäriverkostossa ja jätevesijärjestelmissä esiintyvät puutteet ja vahingot. Mikäli pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö ei ole liittynyt viemäriin tai sen jätevesijärjestelmä ei ole määräysten mukainen, jätevesien mukana maahan ja siitä edelleen pohjaveteen voi päästä ravinteita, happea kuluttavia aineita ja ympäristön hygieenistä tilaa heikentäviä taudin aiheuttajia. Em. aineita voi maaperään päästä myös viemäriputken rikkoutumisen tai pumppaamon ylivuodon seurauksena. Lämmitysjärjestelmistä pohjavedelle aiheutuvan riskin kannalta olennaisimpia on arvioitu olevan öljylämmitys, kaukolämpö ja maalämpö. Pohjavesi voi pilaantua huonokuntoisten maanalaisten tai

8 8 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma maanpäällisten öljysäiliöiden vuotojen seurauksena tai öljyn valuessa maaperään säiliöiden ylitäytön vuoksi. Maalämmön aiheuttama riski pohjavedelle liittyy lämpökaivon poraamisen aiheuttamiin seurauksiin ja haitallisten aineiden vuotamiseen pohjaveteen. Lämpökaivon poraamisen takia pohjaveden virtausolosuhteet voivat muuttua, jonka seurauksena hyvä- ja huonolaatuinen pohjavesi tai kalliopohjaveden makea ja suolainen kerros voivat sekoittua keskenään. Porauslaitteiden heikko kunto voi aiheuttaa öljy- ja vaseliinivuotoja, jolloin haitalliset aineet voivat päästä pohjaveteen. Käytön aikainen riski on, että lämmönkeruuputkiston vuotojen takia maalämpöneste pääsee vuotamaan maaperään ja edelleen pohjaveteen. Maalämpökaivon suojahattu tai tarkastuskaivo voi myös vuotaa, jolloin pintavesiä pääsee porausreikään tai keskeytyneistä porauksista aiheutuneet reiät jäävät avonaisiksi ja porausreikiin jääneet rikkoutuneet porauslaitteet poistamatta. (Uurtamo, 2011) Kaukolämmössä merkityksellistä pohjavedelle on verkostossa kiertävään veteen lisättävät korroosionesto- ja väriaineet sekä mahdolliset ph:n nostamiseen käytettävät aineet Viemärit ja jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisilla kiinteistöillä Keljonkankaan pohjavesialueella on viemäriverkkoa yhteensä noin 11 kilometriä, josta n. 6 km muodostumisalueella. Materiaaliltaan suurin osa verkostosta on betonia ja seuraavaksi eniten on muovia. Alueen vanhimmat putket on asennettu ja uusimmat 2010 tai sen jälkeen. Suurin osa putkista on asennettu Pohjavesialueella ei sijaitse jätevedenpumppaamoja. Betoniputkiverkoston käyttöikään vaikuttaa kaivu- ja asentamistyön laatu, täyttötyöt, maaperän olosuhteet ja sen kuormittaminen sekä putkessa johdettavan veden laatu. Lisäksi putkilinjan käyttöikä riippuu saumojen ja tiivisteen käyttöiästä sekä betonin ja raudoitteiden kestävyydestä. (Rakennusteollisuus RT Ry, 2003) Keljonkankaan viemäreissä ei ole ongelmia juurikaan ollut. Saneeraustarve alueella on yli 40- vuotiailla betoniputkilla lähellä. Alueella ei ole toistaiseksi tehty kovin suuria saneerauksia. (Pahkamäki, 2012). Pohjavesialueella on kolme kiinteistöä, joilla on vesiliittymä, mutta ei viemäriliittymäsopimusta. Kaikki kolme kiinteistöä sijaitsevat asemakaava-alueella ja viemärilaitoksen toiminta-alueella Lämmitysjärjestelmät Öljysäiliöt Touko-kesäkuussa 2012 pohjavesialueen kiinteistöiltä pyydettiin tietoja kiinteistöllä mahdollisesti olevista maanpäällisistä, maanalaisista ja käytöstä poistetuista maanalaisista öljy- ja polttoainesäiliöistä. Kyselyjä lähetettiin 131 kiinteistölle ja niitä palautui 109. Selvityksen perusteella pohjavesialueella on 18 maanalaista öljysäiliötä, joista vanhimmat on asennettu luvulla. Säiliöiden tilavuudet ovat 3 5 m 3 ja materiaaliltaan ne ovat metallia, muovia tai lasikuitua ja vain osa säiliöistä on määräaikaistarkastettu Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen /344 mukaisesti.

9 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9 Kyselyn vastausten perusteella maanpäällisiä säiliöitä pohjavesialueella on 14 kiinteistöllä. Säiliöiden tilavuudet ovat n m 3 ja materiaaliltaan ne ovat metallia, muovia tai lasikuitua. Kaikissa säiliöissä on valuma-allas tai kaksoisvaippa. Pohjavesialueella on lisäksi 19 maanalaista säiliöitä, jotka on poistettu käytöstä ja jätetty maaperään. Maalämpö Rakennusvalvonnalla ei ole tiedossa maalämpöjärjestelmiä Keljonkankaan pohjavesialueella. Öljysäiliökyselyn yhteydessä tuli ilmi yksi maalämpöä hyödyntävä kiinteistö. Kaukolämpö Jyväskylän Energian kaukolämpölinjaa on Keljonkankaan pohjavesialueella n. 8 km, josta hieman yli puolet on pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Kaukolämpölinja on lähimmillään vedenottamosta noin parinkymmenen metrin päässä. Kaukolämpövedessä käytetään johtokyvyn nostamiseen glaubersuolaa, väriaineena pyraniinia ja hapenpoistoaineena hydratsiinia (< 0,0003 g/l) (Saarno, 2012). Kaukolämpöveden sähkönjohtavuudella on merkitystä magneettisten määrämittausten toiminnan kannalta. Väriainetta lisätään vuotojen paikallistamisen helpottamiseksi ja happea poistetaan sen aiheuttaman korroosion vuoksi. Glaubersuola eli natriumsulfaatti ja väriaine ovat ihmisen terveydelle haitattomia. Hydratsiinin varoitusmerkinnät ovat myrkyllinen (T) ja ympäristölle vaarallinen (N). (Energiateollisuus ry. 2007) Kaukolämpövedessä käytetty pitoisuus on kuitenkin hyvin pieni, eikä ole tiedossa tapauksia, että kaukolämpöveden pääsy maaperään olisi aiheuttanut pohjaveden pilaantumista Rakentaminen Keljonkankaan pohjavesialueelle voi tulla uudisrakentamista uuden yleiskaavan ja sitä mahdollisesti seuraavan asemakaavan myötä. Muutoin uudisrakentaminen lienee vähäistä Hulevedet Keljonkankaan pohjavesialueella osa hulevesistä imeytetään syntypaikalleen ja osa johdetaan ojiin ja viemäreihin. 2.2 Maatalous Maaperä- ja pohjavesiolosuhteista riippuen sekä peltoviljely että karjatalous voivat pilata pohjavettä. Yleisin maataloudesta pohjavesille aiheutuva haitta on nitraattipitoisuuden kasvaminen. Nitraattipitoisuuden lisäksi bakteerit, virukset ja torjunta-aineet voivat pilata pohjavettä.

10 10 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Keljonkankaan pohjavesialueella on vähän maataloutta. Tiedossa on pieni hevostila sekä peltoviljelyä. Hevostila sijaitsee n. 400 m vedenottamolta länsi-luoteeseen. Peltoja on viisi ja niiden pinta-ala yhteensä on n. 6,2 ha. Lähin pelto sijaitsee vedenottamolta n. 220 m luoteeseen (kartta 1.) Alueella on lisäksi n. hehtaarin ala merkitty puutarha-aluetunnuksella. 2.3 Muuntamot Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto, joko pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. (Remes ja Valta, 2007) Muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle vaihtelee tyypeittäin. Ilmajohtoverkossa käytetään pylväsmuuntamoita 1- tai 2-pylväsrakenteella ja maakaapeliverkossa käytetään puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Riskiä voidaan vähentää öljynkeruukaukaloilla. Myös muuntajaöljyllä on vaikutusta muuntajan riskiin pohjavedelle. Yleisimmin käytetty muuntajaöljy on raakaöljystä jalostettu mineraaliöljyseos. Käytössä on myös Midel synteettinen esteri, joka on valmistajan taholta luokiteltu helposti biohajoavaksi. Saksan liittovaltion ympäristöministeriö on luokitellut sen vedelle vaarattomaksi aineeksi. Tuoteselosteen mukaan Midel ei myöskään aiheuta vaaraa vesieläimille eikä sitä luokitella ongelmajätteeksi. (Mandelin, 2009) Keljonkankaan pohjavesialueella sijaitsee Jyväskylän Energian Siirto Oy:n (JES) hallinnoimia muuntamoita yhteensä 14 kappaletta (taulukko 1.), joista kuusi on pylväsmuuntamoita ja loput kahdeksan puistomuuntamoita. Muuntamoiden muuntajatehot ovat väliltä kva ja keskimääräinen teho on 390 kva. Yleisin muuntajakoko alueella on 500 kva. Muuntajissa oleva öljy on mineraaliöljyä ja keskimäärin muuntajissa on öljyä n. 320 kg. Keljonkankaan pohjavesialueella sijaitsee lisäksi kolme yksityistä kiinteistömuuntamoa. (Leppämäki, 2012) Puistomuuntamoissa on muuntajan alapuolella öljynkeräysallas. Uudempiin 2000 luvun jälkeen rakennettuihin puistomuuntamoihin on pohjavesialueella asennettu myös roiskesuojaus, joka kerää öljyn paremmin suoja-altaaseen muuntajavaurio/muuntajapalo tapauksissa. Pylväsmuuntamoiden alapuolelle ei ole rakennettu suojauksia, mutta muuntajavaurion riskiä on minimoitu uusimalla muuntajia suojaavia ylijännitesuojia. (Leppämäki, 2012) Kaikille muuntamoille tehdään tarkastusohjelman mukaiset tarkastukset 1-3 vuoden välein, jolloin mahdolliset ongelmatapaukset tulevat esille ja niihin puututaan välittömästi. Pohjavesialue on yksi luokittelukriteeri muuntamoiden kunnossapitokriittisyystarkastelussa. Mahdollisessa onnettomuustapauksessa toimitaan sähkö- ja verkonrakennusyhtiöille räätälöidyn HeadPowerportaalin ympäristöohjeiston mukaisesti. (Leppämäki, 2012) JES:n verkkostrategian mukaan pylväsmuuntamoista luovutaan vuoteen 2030 mennessä ja ne korvataan puistomuuntamoilla tai vastaavilla. Uusia pylväsmuuntamoita ei enää rakenneta muutoin kuin erikoistapauksissa esim. väliaikainen työmaamuuntamo. (Leppämäki, 2012)

11 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11 Taulukko 1. Keljonkankaan pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Tunnus Nimi Rakentamisvuosi Rakenne Teho (kva) Öljyn määrä (kg) 0109 Sysmälä 1967 Pylväs Sysmälänperä 2007 Pylväs Keljonkankaantie 1991 Pylväs Erämaantie 1986 Pylväs Lotilanmutka 2010 Puisto Pekonniemen pumppaamo 2008 Puisto Soratie 1990 Pylväs Häkkinen 1992 Pylväs Kiviharjuntie (Puomitie) 1980 Puisto Särkänsivu 1981 Puisto Keljonkankaantie Puisto Pihkatie (Neulastie) 1987 Puisto Vanhatie 1986 Puisto Keljonkankaantie 74 (Muuramentie) 1987 Puisto Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 214/2007 (PIMA-asetus). Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava ympäristönsuojelulain pilaamiskiellon mukaisesti kohdekohtaiseen arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle tai ympäristölle. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tarpeellista alueilla, joilla on harjoitettu tai harjoitetaan toimintaa, jossa haitallisia aineita on voinut joutua ympäristöön. (Valtion ympäristöhallinto, 2011) Maaperän tilan tietojärjestelmässä Keljonkankaan pohjavesialueella on kaksi kohdetta. Toinen on metalliteollisuuden yritys, ja toinen on huoltoasema, jossa on ollut bensiinin ja dieselöljyn aiheuttama maaperän kunnostustarve. Huoltoasemalla on suoritettu vuonna 2003 pilaantuneen maaperän kunnostustyö massanvaihtona. Pohjaveden laatua paikalla on tarkkailtu vuosina Vuonna 2007 Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että tarkkailutulosten perusteella pohjavesitarkkailu voidaan lopettaa. Lisäksi on muutamia kohteita, jotka eivät ole maaperän tilan tietojärjestelmässä, mutta joiden pilaantumisesta ja puhdistamisesta on tietoja. Niitä ovat Neste Oy:n Jyväskylän terminaalin polttoainevuoto ja maaperän kunnostus, Sarvivuoren öljyjätteellä likaantunut alue ja sen kunnostus sekä yksityisen lämmitysöljysäiliön vuoto. Alueella sijaitsee myös maankaatopaikka, jolle on tuotu mm. rakennuksilla syntyneitä ylijäämämaita. (kartta 1.)

12 12 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Neste Oy:n Jyväskylän terminaalin polttoainevuoto ja maaperän kunnostus Metyylitertbutyylieetteriä(MTBE) löydettiin trikloorieteenitutkimusten yhteydessä Pekonniemen vedenottamolta vuonna MTBE on bensiinissä käytettävä oksygenaatti eli happipitoinen lisäaine, joka nostaa bensiinin oktaanilukua, tehostaa palamista ja vähentää päästöjä. Suuren vesiliukoisuuden ja heikon pidättyvyyden vuoksi päästyään pohjaveteen pienet määrät MTBE:ä riittävät pilaamaan suuren määrän pohjavettä. Alhaisen haju- (15 μg/l) ja makukynnyksen (40 μg/l) takia MTBE rajoittaa jo hyvin alhaisissa pitoisuuksissa pohjaveden käyttöä talousvetenä. Terveydelle haitallisille pitoisuuksille altistuminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä johtuen em. syistä. Varsin pian havaittiin, että MTBE oli peräisin Neste Oy:n polttoainevarastoista, jotka sijaitsivat nykyisen Keljonlahden voimalan alueella. Varastolla oli bensiinisäiliön viemärissä ollut vuoto, josta bensiiniä oli päässyt maaperään. Säiliön viemäriin vesitys loppui syyskuussa 1995, jonka jälkeen maaperään ei oleteta päässeen enää haitta-aineita. Vuosina alueella tehtiin useita selvityksiä sekä tarkastus- ja kunnostustoimenpiteitä. Esimerkiksi vuonna 1997 viemärin maaperä puhdistettiin kaivamalla pilaantuneet maat pois. Vuonna 1998 Neste lopetti toiminnan alueella, purki rakennelmat (mm. öljysäiliöt ja jakelulaitteet), ja luovutti alueen Jyväskylän kaupungille. Vuoden 2003 jälkeen ei Pekonniemen vedenottamolla ole havaittu MTBE:ä Sarvivuoren öljyjätteellä likaantunut alue ja sen kunnostus Sarvivuoressa, Jyväskylän kaupungin entisen soranotto- ja murskausalueen laitamilla on luvuilla sijainnut vanha jäteöljyjen keräysallas. Allas löytyi, kun aluetta tutkittiin vuosina trikloorieteeni-lähteen selvittämiseksi. Altaan pohjamassa oli varsin öljypitoista ja massassa oli havaittavissa myös jonkin verran muita hiilivetyjä, kuten PCB:tä ja PAH-yhdisteitä, sekä raskasmetalleista kromia. Pahiten saastunut alue oli pinta-alaltaan noin 400 m 2 ja vähemmän likaantunut alue lähes yhtä laaja. Paikoin musta öljymäinen massa ulottui kolmen metrin syvyyteen. Alue on sittemmin kunnostettu. Kunnostuksesta on tehty suunnitelma (Martikainen, 1993) Yksityisen lämmitysöljysäiliöön liittynyt öljyvahinko Vuoden 1989 loppupuoliskolla kiinteistön omistaja oli hankkinut maanalaisen, huonokuntoisen 5 m 3 :n öljysäiliönsä tilalle tilavuudeltaan yhteensä 1,5 m 3 :n muoviset öljysäiliöt, jotka oli asennettu kattilahuoneeseen. Uudet säiliöt otettiin käyttöön marraskuussa Vanha maanalainen säiliö täytettiin hiekalla, miesluukku jätettiin pois, piha asfaltoitiin ja säiliön täyttöputki jäi ennalleen rakennuksen seinustalle. (Hokkanen, 1990) Kun öljy loppui uusista säiliöistä joulukuussa 1989, tilattiin säiliöiden täyttö. Täytön jälkeisenä aamuna todettiin, että uudet säiliöt ovat tyhjät ja pääteltiin, että öljy (2954 litraa) oli laitettu vanhaan säiliöön. Ilmoitus ympäristötoimistoon todennäköisestä vahingosta tuli toukokuussa Tuolloin tehtiin vanhan öljysäiliön poisto ja viranomaisten katselmus tapahtumapaikalla. Piha-alueelta vietiin maamassoja kaatopaikalle ja öljyistä pohjavettä poistettiin imuautoilla kaivannosta. Toukokuussa 1990 alueelle tehtiin lisäksi porakaivoja ja pohjavettä pumpattiin niistä öljynerottimien kautta viemäriin. Lähialueen vesikaivoja otettiin tarkkailuun ja asennettiin uusia havaintoputkia. Tutkimuksissa ei löytynyt öljyä tontin ulkopuolelta. (Hokkanen, 1990) Jälkitarkkailu alueella

13 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13 lopetettiin kesäkuussa 1991, kun alueen pohjavesitilanteen todettiin olevan normaali. (Hokkanen, 1991) 2.5 Teollisuus ja yritystoiminta Ympäristöluvitettuja toimintoja Keljonkankaan pohjavesialueella on Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos, joka sijaitsee osittain pohjavesialueella. Ympäristölupaharkinta on pohjavesialueella tehty kolmelle yritykselle (Keljonkankaan Neste, Nesteen D-piste Keljonkangas ja Sovella Oy), joiden kohdalla on todettu, että luvan hakeminen ei ole tarpeen. Alueella tiedossa oleva muu yritystoiminta (päivittäistavarakauppa, kauneushoitola, parturi-kampaamoita, eläinlääkäriasema, hierontapalvelut ym.) on sen kaltaista, että sen ei arvioida aiheuttavan asumista suurempaa riskiä pohjavedelle, eikä sitä näin ollen ole tässä työssä selvitetty tarkemmin Keljonlahden voimalaitos Yleistä laitoksen toiminnasta Vuonna 2010 valmistunut Keljonlahden voimalaitos tuottaa yhteistuotantona sähköä ja lämpöä sekä erillistuotantona lauhdesähköä. Voimalaitoksen toimintaa varten on perustettu tytäryhtiö Jyväskylän Voima Oy. Jyväskylän kaupunki omistaa yksin Jyväskylän Energia Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy omistaa enemmistön Jyväskylän Voima Oy:stä, jolla on yhteensä kahdeksan osakasta. Jyväskylän Energia Oy:llä on ulkopuolisen tahon auditoima ympäristöjärjestelmä. Kaukolämpöä laitos tuottaa Jyväskylän kaupungin kaukolämpöverkkoon ja sähköä valtakunnan verkkoon. Voimalaitoksen kattilan nimellispolttoaineteho on 495 MW (lämpö 260 MW ja sähkö 215 MW). Kaukolämpöä tuotetaan tarpeen mukaan. Laitoksella tuotettava sähkö on suurimmaksi osaksi vastapainesähköä. Lauhdesähkön tuotannon määrä vaihtelee sähkömarkkinatilanteen mukaan. Vuodessa tuotetaan lämpöä GWh, vastapainesähköä GWh ja lauhdesähköä GWh. Voimalaitos toimii ympäri vuoden ympärivuorokautisesti lyhyttä huoltoseisokkia lukuun ottamatta. Polttoaineina laitos käyttää puuperäisiä polttoaineita sekä jyrsinturvetta. Poltettava puu on käsittelemätöntä puuta, lähinnä metsähaketta, jonka lisäksi poltetaan kuorta, kokopuuhaketta, purua, kutterinlastua, kantomurskaa ym. puhdasta puuta. Puun osuus polttoaine-energiasta on normaalissa ajossa tällä hetkellä 40 %. Raskasta polttoöljyä käytetään käynnistyksissä sekä tuki- ja varapolttoaineena. Laitoksella on myös lupa kivihiilen polttoon, jota ei tällä hetkellä kuitenkaan käytetä kivihiilen syöttöön tarvittavien laitteiden puuttumisen vuoksi. Polttoaineet tuodaan laitokselle autokuljetuksina. Laitoksen toimiessa täydellä teholla raskaan liikenteen määräksi on arvioitu 160 kpl/vrk. Myös kemikaalit ja öljy tuodaan maanteitse voimalaitokselle. Voimalaitokselle tulee Ratahallintokeskuksen pistoraide, mutta tällä hetkellä sitä ei käytetä voimalaitoksen polttoainekuljetuksiin. Rannassa on lisäksi rakenteellinen varaus proomun purulle, mikäli tulevaisuudessa kuljetukset vesireittien kautta tulisivat mahdollisiksi.

14 14 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Laitosta koskevia lupia Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Jyväskylän Voima Oy:lle kivihiilivaraston rakentamista sekä kivihiilen ja ruokohelven käyttämistä polttoaineena Keljonlahden voimalaitoksella koskevan ympäristöluvan sekä toiminnanaloittamisluvan Nro 89/09/1. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Jyväskylän Voima Oy:lle Keljonlahden voimalaitoksen ympäristö- ja vesiluvan Nro 21/08/1. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen 09/0254/1 em. lupaa koskeneista valituksista. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Jyväskylän Voima Oy:lle Keljonlahden voimalaitoksen raskaan polttoöljyn käyttöä koskevan ympäristöluvan sekä vesiluvan Nro 148/08/1. Tätä koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 09/0255/1, Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös (KSU-2006-L229/254, ) liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämistä koskevasta luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaisesta poikkeusluvasta. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös (KSU-2008-Y-61/114, ) Jyväskylän Voima Oy:n tekemästä pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. Voimalaitoshankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisesti. Yhteysviranomainen (Keski-Suomen ympäristökeskus) on antanut lausunnon YVA-selostuksesta Voimalaitoksen pohjavesialueelle sijoittuvat toiminnot ja riskit pohjavedelle Voimalaitosalueen toiminnoista pohjavesialueella sijaitsevat kytkinkenttä, puupolttoaineen murskaamo ja varastokenttä, varastosiilot, autovaa at, polttoaineautojen jonotusalue, autopesula sekä piha-alueelta ja autopesulasta johdettavien hulevesien viivästysallas. Voimalaitosalueelle tultuaan rekat ajavat vaa alle. Punnituksen jälkeen autojen kuorma puretaan joko turpeen vastaanottohalliin, puupolttoaineen varastokentälle tai varastosiiloihin. Lähtiessään rekat ajavat vielä vaa alle ja halutessaan, lämpötilan ollessa nollan yläpuolella, autopesulaan. Haketta voidaan varastoida lyhytaikaisesti kentällä tai se ajetaan suoraan siiloihin. Rungot ajetaan murskaimeen. Runkojen lyhytaikainen varastointi tulee mahdolliseksi rakenteilla olevalla varastoalueella. Laitoksella on rakenteisiin sijoitettu, maan pinnan alla oleva kiinteä murskain. Kiinteän murskauksen määrä on n % laitokselle tuotavasta puusta. Toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat öljyn tai kemikaalin pääsy vesistöön tai maaperään ja edelleen pohjaveteen sekä tulipalo.

15 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pohjaveden suojelemiseksi tehtyjä toimenpiteitä Turvekuormien purkaminen vastaanottohallissa ehkäisee pölyn leviämistä laitosalueella. Pölyämistä ja roskaantumista estää myös turve- ja hakekuormien kuljetus umpinaisina, polttoaineiden varastointi siiloissa, kuljettimien kotelointi, pölynpoistoyksiköt (6 kpl) kuljettimilla, polttoaineiden kosteus, joka ehkäisee myös itsesyttymistä sekä rekkojen mahdollisuus ajaa kuorman purkamisen jälkeen pesuhalliin. Pesu on vesipesu eikä sisällä liuottimien, pesuaineiden tai harjojen käyttöä. Piha-alue on tupla-asfalttipäällysteinen ja alueella muodostuvat sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta viivästysaltaaseen ja sieltä edelleen Päijänteeseen. Öljynerottimissa on öljynilmaisimet, ja niistä tulevat hälytykset ovat ympärivuorokautisen päivystyksen piirissä. Laitosalueen viemäröinti on toteutettu siten, että myös sammutusvedet ja sammutuskemikaalit voidaan johtaa viivästysaltaaseen. Kemikaalien ja öljyn varastointi sekä voimalaitoksen viemäröinti on suunniteltu siten, että mahdolliset vuodot esim. laiterikkojen seurauksena saadaan kiinni voimalaitoksella suoja-altaisiin tai viemäriverkostosta. Teknisten keinojen lisäksi onnettomuuksiin on varauduttu henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella erikoistilanteiden hoitamiseksi. Laitosalueelle on asennettu pohjavesialue-merkkejä. Liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi liikenne voimalaitosalueella on järjestetty niin, ettei kohtaavaa liikennettä ole ja nopeusrajoitus on 30 km/h. Laitosalueen ulkopuolelta yläpuolisesta rinteestä kertyvät pintavedet kerätään aluetta kiertävään niskaojaan ja johdetaan Päijänteeseen Pohjaveden tarkkailu Jyväskylän Voima Oy:llä on toiminnan ympäristönsuojelua koskevat käyttö- ja päästötarkkailuohjelmat, myös pohjavettä tarkkaillaan. Tarkkailuohjelmassa esitettyjen tarkkailutoimenpiteiden tavoitteena on seurata Keljonlahden voimalaitoksen mahdollisia vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeusasemaan ja pohjaveden laatuun. Vuoden 2011 pohjavesitarkkailuraportissa (Veijola, 2012) pohjaveden korkeusaseman tarkkailupisteitä on 11 ja pohjaveden laadun tarkkailua varten näytteet on otettu Pekonniemen pohjavedenottamon kaivosta ja kolmesta havaintoputkesta. Kolmesta havaintoputkesta on pinnankorkeustuloksia vuodesta 2010 lähtien. Muista havaintoputkista pinnankorkeudet on mitattu ensimmäisen kerran Vedenlaatua on ennen vuotta 2011 tutkittu pelkästään pohjavedenottamon kaivosta. Näytteet on otettu touko- ja syyskuussa Näytteistä on analysoitu happipitoisuus (O 2, %, ), sameus, sähkönjohtavuus, ph, kemiallinen hapen kulutus, kokonaistyppi, nitriitti, kokonaisfosfori, kloridi, orgaaninen hiili, sulfaatti, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja hiilivetyjä. Tarkkailutulokset Pohjavesiputkissa, joista on pinnankorkeustuloksia vuosilta 2010 ja 2011, oli pohjavesipinta 2011 matalammalla kuin edellisenä vuonna. Laadultaan pohjavedet olivat lievästi happamia (ph-arvo 6,2-6,6). Orgaanisen aineksen ja metallien pitoisuudet olivat alhaisia kaikissa pohjavesinäytteissä.

16 16 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Putkien typpi- ja happipitoisuuksissa sekä sähkönjohtavuudessa oli hieman eroja. Toisella mittauskerralla kahdesta putkesta havaittiin hyvin pieniä pitoisuuksia C20-C40 hiilivetyjä. (Veijola, 2012) 2.6 Liikenne ja tienpito Teiden, katujen ja siltojen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia haittoja maaperälle ja vesistölle. Liikenneonnettomuuksien seurauksena voi ympäristöön levitä vaarallisia aineita ja myös liukkaudentorjuntaan käytetty suola (NaCl) on riski pohjavesien pilaantumiselle. Vedenhankinnalle tärkeällä alueella maaperä johtaa hyvin vettä ja tällaisilla hiekka- ja sora-alueilla myös suola ja muut aineet kulkeutuvat helposti tieltä pohjaveteen. Kaavoitetuilla alueilla ongelmat voivat olla lievempiä, koska pintavedet johdetaan useimmiten omiin viemäreihinsä. Junaradoilla suurin pohjaveden pilaantumisriski liittyy vaarallisten aineiden kuljetuksiin, erityisesti kemikaalikuljetuksiin. Rikkaruohojen torjuntakemikaalien käyttö rata- ja tiealueilla aiheuttaa lisäksi riskin pohjavedelle. Maaperän saastumista voivat aiheuttaa myös kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt Rautatiet Keljonkankaan pohjavesialueen halki kulkee pitkittäissuunnassa n. 1,9 km matkan Orivesi- Jyväskylä rata. Radasta n. 1,3 km on pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Radan pohjavesialueelle sijoittuvalla osalla on kaksi tunnelia. Lähimmillään rautatie on vedenottamosta n. 360 metrin päässä. Pohjavesialueella on myös Keljonlahden satamaraide. Satamaraidetta pohjavesialueella on n. 1,2 km. Lähimmillään se kulkee vedenottamosta n. 60 metrin päässä. Orivesi-Jyväskylä rata on Liikenneviraston omistuksessa. Satamaraide on sekä Liikenneviraston että Jyväskylän Energian omistuksessa siten että omistus- ja kunnossapitoraja kulkee kiinteistörajassa. (Toikkanen, 2012) Pääraide Jyväskylästä Jämsään on valmistunut 1977, jolloin se on otettu tavaraliikennekäyttöön. Matkustajaliikenne radalla on alkanut vuonna Keljonlahden satamaraide on valmistunut vuonna Ratapölkyt ovat betonisia. Radoilla ei ole pohjavesisuojauksia. Ratahallintokeskuksen mukaan pohjavesisuojausten rakentaminen vanhoille raiteille on teknistaloudellisesti hyvin vaikeaa. Pohjavesisuojaus olisi rakennettava koko ratarakenteen alle ja rataosuus olisi suljettava liikenteeltä rakentamisen ajaksi. Rakentamisen ajaksi rataverkolla ei ole usein mahdollista järjestää liikenteelle kiertomahdollisuutta. Pohjavesisuojausten rakentaminen on siten mahdollista käytännössä vain uusilla rataosuuksilla ja perusparannustöiden yhteydessä. Vanhoille rataosuuksille pyritään siten ensisijaisesti löytämään muita riskienhallintatoimenpiteitä. (Ratahallintokeskus, 2008) Radanpidon vesakontorjunta (reuna-alueet) on loppunut 1970-luvulla, jonka jälkeen on siirrytty mekaaniseen torjuntaan. Tämän jälkeen torjunta-aineita on käytetty rikkakasvien torjuntaan vain noin 3 metriä raiteen keskilinjasta kummallekin puolelle. Liikennevirasto lopetti torjunta-aineiden käytön kaikilla pohjavesialueilla vuoteen 2007 mennessä. Rikkakasvien torjuntatarvetta on pääasiassa ratapihoilla. (Koivujärvi, 2012)

17 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Tiet Keljonkankaan pohjavesialueella olevia valtion teitä ovat Säynätsalontie (tie 6110) ja Keljonkankaantien pohjoisosa Lotilantien tienhaaraan asti. Kaupungin hoitamia teitä ei pääsääntöisesti suolata, kuin poikkeustapauksissa. Myös mustan jään torjunnassa saatetaan käyttää suolaliuosta silloilla ja jyrkimmillä tieosuuksilla. Kesäaikana suolaa käytetään sorapintaisten katujen pölynsidonnassa. Pölynsidonnassa suolan määrä on kuitenkin huomattavan pieni talvikäyttöön verrattuna. Keljonkankaalla saatetaan suolaa käyttää Jyväskylän Energia Oy:n voimalalle johtavalla kadulla, jossa on paljon raskasta liikennettä, sekä linja-autopysäkeillä, joissa liukkautta joudutaan torjumaan tehostetusti. 2.7 Vedenhankinta Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt Jyväskylän kaupungille luvan n:ro 51/I/67 Keljonkankaan pohjavedenottamon rakentamiseen. Ottamosta otetaan vettä n m 3 /d. Vedenottomääriä on esitelty kuvaajassa 2. Edellä mainituilla määrillä ei tapahdu rantaimeytymistä Keljonlahdelta. Jyväskylän Energialla on hyväksytty pohjavedenpinnan tarkkailuohjelma ja havaintoputkia on lisätty vuosien varrella Pekonniemen vedenottamo, raakaveden laatu ja pumpatut vesimäärät Pekonniemen vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vedenottamo suljettiin korkean trikloorieteenipitoisuuden vuoksi vuonna Talousvesiasetuksen mukainen pitoisuusraja trikloorieteenille oli talousvesiasetuksen siirtymäajan puitteissa saakka 70 µg/l minkä jälkeen pitoisuusraja muuttui 10 µg/l:ksi (tri- ja tetrakloorieteeni yhteensä) (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000). Vedenottamo suljettiin siirtymäajan päättyessä. Vedenottamo otettiin uudelleen käyttöön saneerauksen jälkeen huhtikuussa Saneerauksessa vedenottamon tilat moninkertaistuivat. Suurimman neliömäärän uudistiloista vievät aktiivihiilisuodattimet, joilla vedestä poistetaan trikloorieteeni. Vedenottamolla on käytössä yksi kuilukaivo. Ottamoalue on aidattu ja lukittu ja varustettu kameravalvonnalla. Ottamolla käytössä olevia vedenkäsittelymenetelmiä ovat aktiivihiilisuodatus, alkalointi lipeällä, uv-desinfiointi sekä kloriamiinikäsittely. Trikloorieteenitutkimusten yhteydessä vuonna 1995 vedenottamon vedessä havaittiin myös pieniä pitoisuuksia MTBE:ä, joka oli peräisin Neste Oy:n Jyväskylän terminaalilta. MTBE-pitoisuudet vedessä olivat kuitenkin niin pieniä, ettei veden käytölle asetettu rajoituksia. Vuoden 2003 jälkeen ei Pekonniemen vedenottamolla ole havaittu MTBE:ä ja Keski-Suomen ympäristökeskus on todennut, että pohjaveden tarkkailu siltä osin voidaan lopettaa. Muutoin raakavedestä ja lähtevästä vedestä tehdään käyttötarkkailuanalyysit ja aktiivihiilisäiliöiden eri korkeuksilta seurataan tri- ja tetrakloorieteenipitoisuuksia. Verkostoon menevä vesi kuuluu

18 18 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma jatkuvan valvonnan piiriin sekä käyttötarkkailun piiriin. Trikloorieteenipitoisuuksien vaihtelua on esitelty kuvaajassa 1.. Ennen vuotta 2005 pitoisuudet on mitattu joko raaka- tai verkostovedestä. Sen jälkeen pitoisuudet on mitattu raakavedestä. Vuosien 2004 ja tuloksia ei ollut saatavilla. Mitattuihin pitoisuuksiin näyttäisi vaikuttaneen se onko kaivosta pumpattu vettä. Kun ottamolta ei ole pumpattu verkostoon vettä, trikloorieteenipitoisuudet ovat olleet alhaisia. Kun pumppaus on aloitettu, myös trikloorieteenipitoisuudet ovat kohonneet. Vuoden 2012 kolmessa viimeisimmässä mittauksessa (helmi-, huhti- ja toukokuu) trikloorieteenipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan, vaikka vettä on pumpattu normaalisti. Veden keskimääräisiä pumppausmääriä vuosilta on esitelty kuvaajassa 2. Kun keskimääräiset pumpatut vesimäärät ovat jääneet kuukaudessa alle 650 m 3 /d, laitos on ollut suljettuna usean peräkkäisen päivän ajan. Vuonna 2010 vedenottamolta verkostoon on pumpattu vettä vain huhtikuussa ja joulukuussa. Vähäistä verkostoon pumppausta selittää vedenottamon saneerauksen jälkeisessä käyttöönotossa ilmenneet tekniset ongelmat, joiden vuoksi laitosta ei voitu käyttää. Pitoisuus (mikrog/l) Näytteenottopäivämäärä Kuvaaja 1. Trikloorieteenipitoisuus Pekonniemen vedessä. (Pumppaus keskeytetty ja käynnistetty uudelleen Pumppaus pysäytetty ja aloitettu )

19 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 tammi.12 helmi.12 maalis.12 huhti.12 touko.12 Kuvaaja 2. Keljonkankaalta vuosina 2011 ja 2012 keskimäärin pumpatut vesimäärät kuukausittain. m3/d Yleistä trikloorieteenistä Trikloorieteeni (trikloorietyleeni, trileeni) C 2 HCl 3 on kirkas, helposti haihtuva neste, jonka rakennekaava on ClCH=CCl 2. Se on ympäristön kannalta veteen hyvin liukenevaa (1,1 g/l), mutta aine haihtuu nopeasti pintavedestä. Laskentamallien avulla on arvioitu, että trikloorieteenin määrä puoliintuu haihtumisen vuoksi matalassa joessa (syvyys yksi metri) noin kolmessa tunnissa ja matalassa lammessa (syvyys yksi metri) noin viidessä vuorokaudessa. Jos ainetta joutuu veteen suuria määriä, veteen liukenematon osa painuu vettä raskaampana pohjaan (Trikloorieteenin tiheys=1,5, veden tiheys=1). Biologisen hapenkulutuksen (BOD 2,4 % / 14 vrk) perusteella trikloorieteenin on todettu olevan hitaasti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa, mutta hajoaminen nopeutuu mikrobien sopeuduttua aineen hajottamiseen. Trikloorieteeni voi hajota nopeammin, jos vedessä on riittävästi muita yhdisteitä, joita mikrobit pystyvät hyödyntämään ravintonaan. (ovaohje) Maahan joutunut trikloorieteeni haihtuu nopeasti pintamaasta. Aine on maaperän laadusta riippuen helposti tai kohtalaisesti kulkeutuvaa, joten se voi kulkeutua pohjaveteen. Trikloorieteeni on pohjaveteen sekoittuneena hyvin pysyvässä muodossa ja käytännössä pitoisuus voi alentua lähinnä laimentumalla. Trikloorieteenin biologinen hajoaminen maaperässä on hidasta sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Anaerobisessa hajoamisessa voi muodostua dikloorietyleeniä ja vinyylikloridia, jotka voivat myös kulkeutua pohjaveteen. Trikloorietyleenin puoliintumisajan maaperässä on arvioitu olevan puolesta vuodesta vuoteen.(ova-ohje) Trikloorieteeniä käytetään teollisuudessa rasvojen, hartsien, vahojen, kumien ja värien sekä selluloosaestereiden ja -eetterien liuottimena. Metalliteollisuudessa sitä käytetään pääasiassa

20 20 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma rasvanpoisto- ja puhdistusliuottimena. Ainetta käytetään pesuliuottimena myös mm. kemianteollisuudessa sekä paperi- ja painoteollisuudessa. Vaatteiden kemiallisessa pesussa aineella on laajalti käyttöä. Trikloorieteeniä käytetään myös liimoissa ja tahranpoistoaineissa sekä liuottimena lääkeaineiden ja palonestoaineiden valmistuksessa. Aine on myrkyllistä ja usein toistuva altistus voi aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Trikloorieteeni on haitallista vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä Keljonkankaalla tehdyt selvitykset trikloorieteenilähteen löytämiseksi, oletetut lähteet ja suunnitellut toimenpiteet Vuonna 1992 Pekonniemen vedenottamolla havaittiin kohonnut trikloorieteenipitoisuus pohjaveden laadun tarkkailussa. Trikloorieteenin lähdettä selvitettiin vuosina ottamalla alueen talousvesikaivoista, puroista ja lammista vesinäytteitä sekä maastosta maanäytteitä. Varmuutta trikloorieteenin lähteestä ei ole, mutta erilaisia arvailuja siitä on esitetty. Tutkimukset vedestä ja niiden perusteella tehdyt päätelmät Pekonniemen vedenottamon lisäksi trikloorieteeniä on löytynyt entisen Karjaportin teurastamon porakaivosta, Myllylammesta ja Sysmälän porakaivosta (kartta 1.). Marraskuussa 1992 otetuissa vesinäytteissä Karjaportin porakaivon trikloorieteenipitoisuudet ovat olleet samaa tasoa kuin Pekonniemessä. Myllylammesta on mitattu huomattavasti pienempiä, lähellä analyysirajaa olevia pitoisuuksia ja Sysmälän pitoisuudet ovat suuruusluokaltaan Karjaportin ja Myllylammen pitoisuuksien välissä antamassaan lausunnossa teknisen palvelukeskuksen diplomi-insinööri Kari Hokkanen on päätellyt seuraavaa: Porakaivo (kirjoittajan huomio: tarkoittaa Karjaportin kaivoa) ulottuu noin 30 metrin syvyyteen eli noin 25 metriä Päijänteen pinnan alapuolelle. Porakaivoon tulevan veden kulkusuunta määräytyy kallion ruhjeisuuden mukaisesti ja vesi saattaa tulla hyvin laajalta alueelta. Voi päätellä, että valtaosa vedestä tulee länsisuunnasta ensin maakerroksessa ja porakaivon lähialueella kallioperän halkeamissa. Havainto, että molemmissa paikoissa (kirjoittajan huomio: tarkoittaa Karjaporttia ja Pekonniemeä) on sama pitoisuus, on hyvin merkittävä. Sen perusteella voi päätellä seuraavaa: 1. Pohjaveden likaantuminen on varsin pitkäaikaista ja laajaa. Pitoisuus on ehtinyt tasoittua koko pohjavesimassaan ja se on pysynyt ainakin kahden kuukauden ajan lähes samana. 2. Jos saastelähteitä on vain yksi, se sijaitsee esiintymien yhteisellä valuma-alueella. Aine ei ole peräisin aivan vedenottamon lähistön päästöstä, koska pitoisuus on sama suhteellisen kaukana toisistaan olevissa paikoissa. Lausunnossaan Hokkanen edelleen toteaa, että aineen kuljetus ja tai kaataminen maahan saattaa olla satunnaisen päästön aiheuttaja lähes missä tahansa ja saastelähteeltä vain pieni osa huuhtoutuu veden mukana, ja jos pitoisuus pysyy samana, alkuperäisen saastemäärän pitää olla satoja litroja. Hokkanen on esittänyt seuraavia mahdollisuuksia trikloorieteenin lähteiksi: 1. Nelostien ja rautatien välissä, Lotilantien yläpuolella on pistemäinen likaaja, jossa ainetta on päässyt maaperään. Lausunnossa on nimetty kaksi mahdollista paikkaa. 2. Em. paikkojen kanssa samalla kohtaa nelostien länsipuolella on sijainnut varastoalue ja nelostien alle on jäänyt romuliike, joissa ainetta on voinut olla

21 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Jyväskylä-Jämsä rautatiellä on kulkenut trikloorieteeniä vuotanut säiliövaunu 4. Ainetta on vuotanut kuljetusautosta 5. Ainetta on hävitysmielessä kaadettu maahan suuri määrä Ei ole tiedossa, että Hokkasen esittämiä mahdollisia lähteitä olisi selvitetty tarkemmin lisätutkimuksilla. Tutkimukset maaperästä on päivätty projektiyhteenveto, joka on otsikoitu Trikloorieteeni selvitys epäillyistä maanäytteistä. Siinä kuntoradan ylämontusta on otettu kolme näytettä, joissa trikloorieteenipitoisuudet ovat 700, 1000 ja 1100 µg/kg. Saman yhteenvedon mukaan sorakentän kahdesta näytteestä ja Vasikkalammen pohjalietteen kahdesta näytteestä ei havaittu trikloorieteeniä. Tarkka paikka, josta näytteet olisi otettu, ei ole tiedossa. On esitetty arvailuja, että kemiallisen pesulan lietteitä olisi ajettu alueella olevaan soramonttuun ja sen vuoksi aluetta on tutkittu. Vasikkalampi on ollut tutkimuksissa mukana, sillä on arveltu, että myös sinne olisi lietteitä voitu viedä. Suunnitellut tutkimukset Keski-Suomen ELY-keskus ryhtyy selvittämään yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Energian kanssa trikloorieteenin lähdettä. Tutkimusten yhteydessä asennetaan maastoon uusia havaintoputkia. 2.8 Venelaituri Venelaiturin käytöstä voi olla haittaa pohjavedelle, mikäli veneisiin tarkoitettuja öljyjä, polttoaineita tai muita kemikaaleja pääsee ranta-alueella maaperään. Riskin muodostavat myös veneiden hiontaja pesujätteet, mikäli em. toimenpiteitä suoritetaan ranta-alueella. Jyväskylän kaupungin omistamat Pekonniemen venelaiturit (2 kpl) sijaitsevat n. 150 m vedenottamolta etelään. Laitureissa on yhteensä 66 venepaikkaa. Pekonniemessä ei enää vuosiin ole ollut veneiden talvisäilytystä vaan veneet viedään talvisäilytyksen pohjavesialueen ulkopuolelle noin kilometrin päähän Harakkasaareen. (Viilos, 2012) 3 Määräykset ja toimenpidesuositukset Keljonkankaan pohjavesialueen pohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille Kun toimitaan pohjavesialueella, tulee toiminnassa aina huomioida ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja vesilain pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18).. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu alueella voimassa olevista määräyksistä ja suojelusuunnitelman yhteydessä laadituista toimenpidesuosituksista. Määräykset ovat luonteeltaan velvoittavia ja niitä tulee noudattaa. Toimenpidesuositukset ovat nimensä mukaan suosituksia, joita olisi hyvä

22 22 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma noudattaa, jotta pohjaveden likaantumisen riski olisi mahdollisimman pieni. Jotta suositukset olisi helpompi erottaa määräyksistä, ne on kursivoitu. Kaikille toiminnoille ei ole esitetty määräyksiä tai suosituksia. 3.1 Asutus Viemäriin liittämättömiä kiinteistöjä koskevat määräykset Vesihuoltolain 3. luvun 10 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Koska kaikki kolme Keljonkankaan pohjavesialueella sijaitsevaa, viemäriin liittämätöntä kiinteistöä ovat viemärilaitoksen toiminta-alueella, ne tulee liittää viemäriin tai niiden tulee hakea vapautusta liittämisvelvollisuudesta Viemäreitä koskevat toimenpidesuositukset Viemäreitä tulisi saneerata siten, että viemärit, joissa vuotoriski on suurin, saneerattaisiin ensin. Toivottavaa olisi, että saneerattavia alueita valittaessa ensin saneerattaisiin viemäriverkostot, jotka sijaitsevat I- luokan pohjavesialueilla ja joilla on vedenottamo Lämmitysjärjestelmät Öljylämmitys Maanalaisia öljysäiliöitä Keljonkankaan pohjavesialueella koskee Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista ( /344). Päätös ei koske kaksoisvaippasäiliöitä tai niihin verrattavia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä; eikä suojaaltaassa olevia maanalaisia säiliöitä, joissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. Niihin sen sijaan sovelletaan Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräyksiä vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista sekä säiliötarkastuksista, mikäli säiliö on määräyksissä mainitun kaltainen sekä öljysäiliön käytöstä poistosta Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on yleisiä ja erityisiä määräyksiä vaarallisten kemikaalien varastoinnista. Näistä molemmat ovat voimassa pohjavesialueilla, myös Keljonkankaan pohjavesialueella.

23 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Määräykset, jotka koskevat kemikaalisäiliötarkastuksia Keljonkankaan pohjavesialueella oleva maanalainen poltto- tai dieselöljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (344/1983) edellytetään. Päätös koskee yksivaippaisia säiliöitä ja sellaisia kaksoisvaippasäiliöitä, joissa ei ole vuodonilmaisujärjestelmää sekä suoja-altaalla varustettuja säiliöitä, joissa ei ole hälyttävää vuodonilmaisujärjestelmää. Päätöksen mukaan säiliö on määräaikaistarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tarkastuksessa säiliö luokitellaan kunnon perusteella A; B; C tai D luokkaan. A-luokan metallisäiliö on tarkastettava uudelleen viiden vuoden ja muu kuin metallisäiliö, joka tarkastuksen perusteella kuuluu luokkaan A, 10 vuoden väliajoin. B- luokan säiliö on tarkastettava uudelleen kahden vuoden väliajoin. C-luokan säiliö on poistettava käytöstä kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksen suorittamisesta, jollei palopäällikkö erityisistä syistä määrää säiliön poistettavaksi käytöstä lyhyemmässä ajassa tai salli sen käyttöä tätä pidempään. D-luokan säiliö on välittömästi poistettava käytöstä. Maanalaisen öljysäiliön määräaikaistarkastuksesta laaditusta pöytäkirjasta tulee toimittaa jäljennös kunnan palopäällikölle. (Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös /344, 2.luku 5 ) Muu kuin edellä mainitussa päätöksessä tarkoitettu, käytössä oleva maanalainen kemikaali- öljy- tai polttoainesäiliö on säiliön omistajan tai haltijan tarkastutettava Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan. Näin ollen ympäristönsuojelumääräysten mukaan esimerkiksi maanalaiset vuodonilmaisujärjestelmällä varustetut kaksoisvaippasäiliöt ja suojaaltaalliset hälyttävällä vuodonilmaisujärjestelmällä varustetut maanalaiset säiliöt tulee tarkastuttaa. Ensimmäisen kerran tarkastus tulee tehdä 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta aiemmin Määräykset jotka koskevat käytöstä poistetun, maanalaisen säiliön käsittelyä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan Öljy-, polttoaine- tai muun kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on poistettava käytöstä poistettu säiliö maaperästä putkistoineen ja puhdistutettava säiliö ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa säiliö maaperästä. Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan säiliövuotojen aiheuttama maaperän pilaantuminen, tulee todetusta säiliövuodosta tehdä välittömästi ilmoitus Keski-Suomen Elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle.

24 24 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Öljysäiliöitä koskevat suositukset Uusia öljysäiliöitä sekä niiden putkistoja ei tulisi sijoittaa maan alle tärkeällä pohjavesialueella. Säiliö voitaisiin sijoittaa maanpinnan tason alapuolelle rakennuksen kellaritiloihin, jos säiliö on kaksoisvaippasäiliö. Uusista öljysäiliöistä polttoneste tulisi johtaa polttimolle yksiputkijärjestelmällä tai muulla vastaavantasoisella tekniikalla Maalämpö Maalämpöä koskevat määräykset Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen ja maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentaminen on muuttunut luvanvaraiseksi Toimenpidelupa vaaditaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. (Maankäyttöja rakennusasetus 895/1999, 11 luku, 62 ) Toimenpidelupaa haetaan Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupa ei koske uudisrakentamista, sillä uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä Maalämpöä koskevat suositukset Myöntäessään toimenpidelupaa maalämpöjärjestelmän asentamiseen, vaihtamiseen tai uusimiseen Keljonkankaan pohjavesialueelle tai muille I-luokan pohjavesialueille, tulisi rakennusvalvonnan pyytää asiasta lausunto/kommentti Keski-Suomen ELY-keskukselta Kaukolämpö Kaukolämpöä koskevat suositukset Mikäli Keljonkankaan pohjavesialueella tapahtuu kaukolämpöputkistossa vuoto niin, että verkostossa kiertävää kaukolämpövettä pääsee maaperään, tulisi toiminnanharjoittajan ilmoittaa asiasta kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille Rakentaminen ja kaavoitus Rakentamista koskevat määräykset Pohjavesialueella rakentamiseen ja pohjaveden huomioon ottamiseen rakentamisessa on annettu määräyksiä Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksessä (8. luku, ).

25 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Kaavoitukseen liittyvä suositus Keljonkankaan pohjavesialueelle tulevaisuudessa laadittavan asemakaavan yhteydessä tulisi ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioida rakentamisen vaikutukset pohjaveden määrään ja laatuun. 3.2 Maatalous Maataloutta koskevat määräykset Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialuilla (I- ja IIluokka). Maatuva maatalousjäte, esim. pilaantunut säilörehu ja naatit, on käsiteltävä joko muokkaamalla peltoon, mädättämällä tai kompostoimalla asianmukaisesti taikka toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuurekset tulee käsitellä muutoin kuin muokkaamalla peltoon. Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. (Valtioneuvoston asetus 931/2000, 4 ) Joidenkin kasvinsuojeluaineiden käyttö pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II) on kielletty kokonaan tai käyttöä on rajoitettu. Käyttökielto tai rajoitus on merkitty myyntipäällyksen tekstiin. (Tukes, 2011) Maataloutta koskevat suositukset Kuivalantaa ei tulisi levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti ja voidaan varmistua siitä, että se ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 3.3 Muuntamot Muuntamoja koskevat suositukset Pohjavesialueelle ei tulisi rakentaa uusia suoja-altaattomia muuntamoita. Rakennettavat muuntamot pitäisi pyrkiä sijoittamaan pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Ensisijaisesti rakennettavien muuntamoiden tulisi olla puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Olemassa olevat, mineraaliöljyä sisältävät muuntamot tulisi korvata Midel-öljyä sisältävillä pylväsmuuntamoilla tai puistomuuntamoilla, jotka on varustettu suoja-altaalla. Muuntamoiden vaihto tulisi toteuttaa siten, että muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle arvioitaisiin ja vaihtaminen aloitettaisiin pohjavedelle eniten riskiä aiheuttavista muuntamoista.

26 26 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3.4 Liikenne Teiden hoitoa koskevat suositukset Teiden liukkauden ja pölyämisen torjuntaan ei tulisi käyttää suolaamista. 3.5 Venelaituri Venelaiturin käyttöön liittyvät määräykset Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla on ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon tai muuhun rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään jätevesien käsittelyjärjestelmään Venelaituriin liittyvät suositukset Rantaan voisi laittaa pohjavesialuemerkin ja tiedotteen veneiden pesukiellosta. 4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa 4.1 Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta on laatinut ja ylläpitää varautumissuunnitelmaa, joka on osa kaupungin valmiussuunnittelua. Varautumissuunnitelman pääpaino on toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa eriasteisissa poikkeustilanteissa ja se koskee koko vesihuoltolaitostoimintaa. Lisäksi on laadittu erillisiä riskitarkasteluja. Suunnitelma päivitetään vuosittain ja siihen tarvittaessa tehtävistä muutoksista tiedotetaan kaupungin varautumissuunnitelmasta vastaaville henkilöille, pelastuslaitokselle, ympäristöterveysosastolle sekä Jyväskylän Energia Oy:n varallaolosta vastaaville ja poikkeusolojen organisaation toimijoille. 4.2 Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitoksella on öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma Suunnitelman päivitys on käynnissä. (Ahlroos, 2012)

27 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 27 5 Toimenpideohjelma Taulukossa 2. on esitetty Keljonkankaan pohjavesialueelle toimenpideohjelma, jossa on määritelty tehtävä toimenpide, toteuttaja ja toteutuksen aikataulu.

28 28 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

29 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 29 6 Suojelusuunnitelman seuranta Pohjavesialueen suojelusuunnitelma lähetetään tiedoksi Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnalle, kaupunkirakennelautakunnalle ja perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaostolle. Suojelusuunnitelman toteuttamisen kannalta on tärkeää, että joka kolmas vuosi pidetään seurantaryhmän kanssa yhteiskokous suojelusuunnitelman nykytilasta, toimenpideohjelman toteutumisesta ja mahdollisista uusista alueeseen liittyvistä hankkeista. Seurantaryhmässä ovat edustettuina samat tahot kuin suojelusuunnitelman ohjausryhmässä. Tarvittavat päivitykset tekee Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, joka toimii myös seurantaryhmän kokoonkutsujana. 7 Lähdeluettelo Energiateollisuus ry Kaukolämmön kiertoveden käsittely. Saatavilla www-muodossa osoitteessa Luettu Gustafsson, Juhani., Kinnunen, Timo., Kivimäki, Anna-Liisa., Suomela, Tapani Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Taustaselvitys, Osa V, Pohjavesien suojelu, luonnos. Suomen ympäristökeskus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Jyväskylän Energia Oy. 2011a. Pohjaveden tuotanto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Jyväskylän Energia Oy. 2011b. Veden tuotantopolitiikka. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Jyväskylän Energia Oy. 2011c. Tilastot pumpatuista vesimääristä. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntakaava. Alueluettelo. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Keski-Suomen ympäristökeskus Pohjavesialuekortti. Mandelin, Katri Ympäristöystävällisten eristysnesteiden ominaisuudet ja käyttö, Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Martikainen, Esko Sarvivuoren öljyaltaan saastuttaman alueen kartoitus ja saastuneen maan biologinen puhdistus. Ympäristöntutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto.

30 30 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu OVA-ohje:Trikloorietyleeni. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Rakennusteollisuus RT ry, Betoniteollisuustoimiala BETONIVIEMÄRIT käsikirja. Ratahallintokeskus Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinnan kehittäminen. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 9/2008. Remes, Paula., Valta, Helena Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 1 / Saatavilla www-muodossa Luettu Rintala, Jari., Hyvärinen, Vesa., Illmer, Kari., Nylander, Esko., Pulkkinen, Pekka., Rantala, Pasi., Siiro, Petri Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä taustaselvitys. Saatavilla www-muodossa osoitteessa Luettu Tukes, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Pohjavesirajoitus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineet/ymparistorajoitukset- /Pohjavesirajoitus/#Pohjavesialueilla%20sallitut%20valmisteet. Luettu Uurtamo, Juha Maalämmön hyödyntäminen ja sen riskit pohjavesialueella. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: 3%A4ytety%C3%B6%20Uurtamo.pdf. Luettu Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu Valtion ympäristöhallinto Asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: Luettu WebMap Tieto haettu rajaamalla WebMapissa pohjavesialue ja hakemalla asukastietoja. Veijola, Heikki Jyväskylän Voima Oy, Keljonlahden voimalan pohjavesitarkkailun raportti vuodelta Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 45/2012.

31 Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 31 Keskustelut, sähköpostiviestit, kirjeet ja muistiot Ahlroos, Arto Palopäällikkö. Keski-Suomen pelastuslaitos. Sähköpostiviesti Hokkanen, Kari Diplomi-insinööri. Jyväskylän kaupungin tekninen palvelukeskus. Keljonkankaan öljyvahingon tutkimusten tulokset. Raportti Hokkanen, Kari Diplomi-insinööri. Jyväskylän kaupungin tekninen palvelukeskus. Keljonkankaan öljyvahinko. Loppukatsaus Hokkanen, Kari Diplomi-insinööri. Jyväskylän kaupungin tekninen palvelukeskus. Keljonkankaan pohjaveden trikloorieteeni. Lausunto Koivujärvi, Susanna Ympäristöasiantuntija. Liikennevirasto. Sähköpostiviesti Leppämäki, Marko. Käyttömestari. Jyväskylän Energia. Sähköpostiviesti Martikainen, Esko. Tutkija. Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Muistio. Sarvivuoren öljyjätteellä likaantuneen alueen kunnostus Mård, Tapio. Työmaapäällikkö. Destia Oy. Sähköpostiviesti Pahkamäki, Pekka a). Verkostomestari. Jyväskylän Energia Oy. Sähköpostiviestit 11. ja Piispanen, Jukka. Ylläpidon rakennuttaja. Jyväskylän kaupunki. Sähköpostiviesti Saarno, Tero. Tuotantojohtaja. Jyväskylän Energia Yhtiöt. Sähköpostiviesti Toikkanen, Simo. Ylitarkastaja. Liikennevirasto. Sähköpostiviesti Tuomi, Paula. Kaavasuunnittelija. Jyväskylän kaupunki Viilos, Jan. Katu- ja satamamestari. Jyväskylän kaupunki. Sähköpostiviesti

32 Kartta 1. Keljonkankaan pohjavesialue, siellä sijaitsevia riskikohteita ja näytteenottopisteitä

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-207-111 No YS 1696 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Långmossebergeniin

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 ASIA Tornion nestekaasuterminaalin ympäristöluvan tarkistaminen, Tornio HAKIJA Neste Oil Oyj Keilaranta 21 02150

Lisätiedot

Lämpökaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 20 09

Lämpökaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 20 09 YMPÄRISTÖOPAS 20 09 Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus Y M PÄ R I S TÖ O PA S 2 0 0 9 Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa Janne Juvonen

Lisätiedot

Helsinki 21.10.2009. No YS 1292

Helsinki 21.10.2009. No YS 1292 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.10.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-289-111 No YS 1292 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Edita Prima Oy:n Hakuninmaan

Lisätiedot

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011.

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011. LAUSUNTO UUDELY/59/07.04/2010 26.10.2011 Vantaan Energia Oy PL 95 01301 Vantaa LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA 1.

Lisätiedot

Takapelto, Kulmakorpi

Takapelto, Kulmakorpi Ramboll Finland Oy Espoon kaupunki Takapelto, Kulmakorpi Maankaatopaikan yleissuunnitelma [LUONNOS] Ramboll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi Sivu 1 1. HANKKEEN

Lisätiedot

No YS 1409. Nummi-Pusulan kunta Tekninen toimisto Siipoontie 1, 09810 Nummi

No YS 1409. Nummi-Pusulan kunta Tekninen toimisto Siipoontie 1, 09810 Nummi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 5.10.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2003-Y-594-121 ASIA No YS 1409 Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Nummi-Pusulan kunnan

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 1 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/2003 KOSKIEN HAJA ASUTUSALUEIDEN TALOUSJÄTEVESIÄ...3 1.1

Lisätiedot

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupapäätös Nro 71/2011/1 Dnro LSSAVI/465/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2011 ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa-asia, Kokkola HAKIJA

Lisätiedot

Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kaupunginvaltuusto 25.4.2005/62 KERAVAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua.

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 185/2012/1 Dnro LSSAVI/87/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Mika ja Sari Tuominiemi Ahontie

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(25) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA

HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Nokian kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä Helmikuu 2014 Projekti 1510007770 HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS VESIENKÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA HÄPESUON KAATOPAIKAN KUNNOSTUS

Lisätiedot

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET 129 10. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS 10.1 Vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutuksia tässä arvioinnissa on tarkasteltu muutoksena

Lisätiedot

Maitotilojen jätevesijärjestelmien käyttökokemuksia

Maitotilojen jätevesijärjestelmien käyttökokemuksia Maitotilojen jätevesijärjestelmien käyttökokemuksia Kyselytutkimus Heli Hyttinen Lokakuu 2007 Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishanke Tekijä(t) Heli Hyttinen Julkaisun laji Selvitys Sivumäärä

Lisätiedot

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 15 2012 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen Kuvaus hyvistä menettelytavoista Airi Karvonen, Tuire Taina, Juhani Gustafsson,

Lisätiedot

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Hämeenlinna 23.2.2007 Teemu Sandberg OPINNÄYTETYÖ Ympäristöteknologian koulutusohjelma Visamäentie 35 13100 HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe 4. 1 Alkusanat 6. 2 Määritelmiä 9. 3 Taajamahydrologia ja hulevesijärjestelmät 18. 4 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet 20

Sisällys. Esipuhe 4. 1 Alkusanat 6. 2 Määritelmiä 9. 3 Taajamahydrologia ja hulevesijärjestelmät 18. 4 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet 20 Hulevesiopas 1 Sisällys Esipuhe 4 1 Alkusanat 6 Määritelmiä 9 3 Taajamahydrologia ja hulevesijärjestelmät 18 4 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet 0 5 Hulevesien hallinnan suunnitteluprosessi 6 Hulevesien

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi

Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi Ympäristölautakunta 9 06.02.2014 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi 236/11.01.00/2013 Ymplk 9 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi,

Lisätiedot

Maa-ainesten kestävä käyttö

Maa-ainesten kestävä käyttö YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten LUONNON- VARAT YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten

Lisätiedot

TERMINAALIKÄSIKIRJA VTT-R-08634-11. Biopolttoaineterminaalit Ohjeistus terminaalien perustamiselle ja käytölle. Impola Risto Tiihonen Ismo

TERMINAALIKÄSIKIRJA VTT-R-08634-11. Biopolttoaineterminaalit Ohjeistus terminaalien perustamiselle ja käytölle. Impola Risto Tiihonen Ismo TERMINAALIKÄSIKIRJA VTT-R-08634-11 Biopolttoaineterminaalit Ohjeistus terminaalien perustamiselle ja käytölle Impola Risto Tiihonen Ismo 30.11.2011 2 (38) Alkusanat Tämä biopolttoaineterminaalien perustamista

Lisätiedot

Raaseporin Karjaan kaupunginosan Myllylammen eli Kvarnträskin kunnostussuunnitelma

Raaseporin Karjaan kaupunginosan Myllylammen eli Kvarnträskin kunnostussuunnitelma Uusimaa Raaseporin Karjaan kaupunginosan Myllylammen eli Kvarnträskin kunnostussuunnitelma 20/2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet. Koekäytössä 28.4.2014 alkaen

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet. Koekäytössä 28.4.2014 alkaen 15 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Sähkö- ja telejohdot ja maantiet Koekäytössä 28.4.2014 alkaen Sähkö- ja telejohdot ja maantiet 28.4.2014 Liikenneviraston ohjeita 15/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 2 HANASAAREN B-VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSRISKIEN KARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003.

HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003. TURUN YLIOPISTO Geologian laitos HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003. Pro gradu tutkielma, 70 s., 32 liites.

Lisätiedot

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Erillinen liikenneosioiden vastaus: Tehtyjen liikenneselvitysten perusteella voidaan todeta, että Lahelanpellon liikenne pystytään järjestämään

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro UUDELY/0003/05.02.09/2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Mäntsälän kunta Projekti nro H04560.P012 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AJT,

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet 1.9.2011 tätä opasta päivitetään ajoittain. uusin versio on saatavilla if vahinkovakuutuksen kotisivuilta if.fi Tähän oppaaseen on koottu kiinteistöjen

Lisätiedot

Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten. 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba

Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten. 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 SUURONNETTOMUUDET JA MAANKÄYTÖN

Lisätiedot