TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2014

2 Teksti: Kannen kuvat: Jenna Pihlajamäki Jenna Pihlajamäki Iso kuva: Metsisianlampi (Pukalan valuma-alue) Pikkukuvat vasemmalta oikealle: Uasjärvenoja (Ilvesjoen valuma-alue), Kankunoja (Näsijärven alue), Viljamaanlähde (Velaatanjärven valumaalue), Jaakkolanlähde (Pulesjärven valuma-alue) Taulukot ja kuvat: Jenna Pihlajamäki Julkaisija: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö Copyright: Tampereen kaupunki, kaupunkimittaus 2014 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2014 aineistoa ISBN: (painettu) ISBN: (verkkojulkaisu) ISSN: Painopaikka: Tampere, Juvenes Print

3 Jenna Pihlajamäki Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2014 Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Joulukuu 2014

4 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Jenna Pihlajamäki Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Ympäristöteknologia Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tiivistelmä Pienvedet ovat ekologisesti merkittäviä kokonaisuuksia, joilla on myös maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja. Tästä huolimatta niiden tilasta tiedetään vähän. Pienvesien suojelu on erittäin tärkeää ensinnäkin ekologisten arvojen vuoksi, mutta myös siksi, että ihmistoiminta on hävittänyt niistä suurimman osan. Tässä selvityksessä pyrittiin kartoittamaan kaikki Tampereen Aitolahti-Teisko -alueen sisäosien pienvedet. Paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien perusteella kaikille löydetyille kohteille tehtiin kohdekortit, joihin kirjattiin mahdollisuuksien mukaan tieto sijainnista, valuma-alueesta, hydrologis-morfologisesta tilasta, fysikaalis-kemiallisesta veden laadusta, ekologisesta tilasta, maisema- ja virkistysarvoista ja maankäytöstä, sekä toimenpide-ehdotuksista. Selvityksessä on mukana yhteensä 324 pienvesikohdetta, joista virtavesiä on 252, lampia 40 ja lähteitä 32 kappaletta. Tampereen kaupunki saa käyttöönsä Excel-muodossa olevat kohdekortit ja kohteista laaditun paikkatietoaineiston. Tietoja on mahdollista käyttää jatkossa myös pienvesien kunnostusohjelman laadinnan tukena. Suurin osa kartoitetuista virtavesistä ja lammista oli luonnontilaisia, kun taas lähteet olivat pääasiallisesti jollain tavalla ihmistarpeisiin muokattuja. Selvitysalueella on luultavasti hyvin paljon lähteitä, joita ei ole merkattu karttoihin. Pienvedet olisi syytä oppia tunnistamaan ja ne tulisi huomioida kaavoituksessa, jotta niiden luonnontilan vaaliminen tästä eteenkinpäin on mahdollista. Asiasanat (avainsanat) ympäristönsuojelu, pienvesi, Tampere, puro, oja, noro, lampi, lähde, vesiensuojelu, kunnostaminen Sivumäärä Kieli Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Arto Sormunen Opinnäytetyön toimeksiantaja Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojeluyksikkö

5 DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis Author(s) Jenna Pihlajamäki Degree programme and option Environmental technology Name of the bachelor s thesis Report of small surface waters in the Aitolahti-Teisko area of Tampere Abstract Small surface water systems are ecologically significant entities, with great values for recreational purposes and the landscape. However, we know surprisingly little of their state. It is very important to protect the small surface water systems, not only for the ecological values but also for the fact that human activities have obliterated many of them. In this research the goal was to survey all the inland small surface water systems in the Aitolahti-Teisko region in the city of Tampere. Based on the spatial information and field trips, an identification sheet was created for all the detected systems. Each sheet has information, when possible, of the location, runoff area, hydrological and morphological factors, physical and chemical state of the water, ecological state, landscape and recreational values, land use and suggestions for measures to be taken. There are 324 small water systems in this research. 252 of them are flowing waters, 40 are ponds and 32 are springs. The city of Tampere will receive the identification sheets in excel format, and the spatial information collected from the systems. In the future, this information can be used to create a rehabilitation program. Most of the flowing waters and ponds in this research were in their natural state, whereas the springs were usually modified to service human purposes in one way or another. In the region, there are probably plenty of springs that are not marked on maps. It would be important to learn to recognize small surface waters so that they can be taken into consideration in the zoning process in order to preserve and protect their natural state in the future. Subject headings, (keywords) small surface water, Tampere, stream, trickle, ditch, spring, water protection, watercourse rehabilitation Pages Language Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Mr. Arto Sormunen Bachelor s thesis assigned by City of Tampere, Environmental Protection Department

6 ALKUSANAT Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Haluankin osoittaa kiitokseni ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willbergille mahdollisuudesta tehdä tämä selvitys. Työni ohjaajina toimivat Tampereen kaupungin puolesta Salla Kärki ja Sanna Markkanen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun puolesta Arto Sormunen. Haluan kiittää kaikkia heitä neuvoista, kommenteista ja kaikesta muusta avusta opinnäytetyöprosessin aikana. Eeva Punjua haluan kiittää korvaamattomasta avusta MapInfon kanssa. Lisäksi kiitän koko ympäristönsuojeluyksikön porukkaa kannustavasta ilmapiiristä ja mukavasta työympäristöstä. Tahdon osoittaa kiitokseni myös läheisilleni tuesta ja kärsivällisyydestä kiireisen arjen keskellä. Tampereella Jenna Pihlajamäki

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PIENVESIEN JAOTTELU Yleistä Virtavedet Lammet Lähteet PIENVESIEN UHAT, SUOJELU JA KUNNOSTAMINEN Yleistä Pienvesityyppien merkittävimmät uhat selvitysalueella Muita uhkia Pienvesien suojelu Pienvesien ennallistamis- ja kunnostustoimenpiteitä KOHTEIDEN OMINAISUUKSIEN MÄÄRITTELYPERUSTEET Taustaa Kohteen sijainti ja kuvaus Valuma-alue Hydrologis-morfologinen tila Fysikaalis-kemialliset tekijät Ekologinen tila Maisema- ja virkistysarvot Maankäyttö Suojelualueet Toimenpiteet Muuta huomioitavaa KARTOITETUT PIENVEDET KOHDEKORTIT Sorilanjoen valuma-alue Pulesjärven valuma-alue Vaavunjoen valuma-alue Lauttajärven-Hankajärven alue Kaletonjärven valuma-alue

8 6.6 Kiimajoen alue Ukaanjärven alue Pukalan valuma-alue Paloveden alue Ilvesjoen valuma-alue Velaatanjärven alue Löytänänjärven valuma-alue Rikalanjärven-Jouttenuksen valuma-alue Näsijärven alue YHTEENVETO JA JATKO Yleistä Kartoitettujen kohteiden tila ja jatkotoimet LÄHTEET LIITTEET 1 Selvitysalueen kartta valuma-alueineen 2 Valuma-aluekohtainen kohdekorttiluettelo ja kohdekorttien sivunumerot

9 1 JOHDANTO 1 Pienvedet, eli purot/norot, lammet ja lähteet vaikuttavat niin ekologisesti kuin hydrologisesti alapuolisiin vesistöihin, minkä vuoksi ne ovat erittäin tärkeitä vesiekosysteemeille. Pienvesien ainutlaatuinen lajisto lisää merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ja lisäksi useat uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia joko suoraan tai välillisesti pienvesistä (Vuori ym. 2006, 13, Suomen ympäristökeskus 2014a). Pienvedet ovat myös kalataloudellisesti merkittäviä, sillä ne ovat usein vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita (Vuori ym. 2006, 13). Ekologisten arvojen ohella pienvedet voivat olla maisemallisesti arvokkaita ja virkistysarvollisesti huomattavia kokonaisuuksia. Pienvesien merkittävyydestä huolimatta niiden tila tunnetaan yllättävän huonosti. Pienvesiin kohdistuneiden kunnostustoimien ohella tiedot niiden nykytilasta ovat varsin hajanaisia, sillä eri hankkeissa saadut tiedot eivät aina ole vertailukelpoisia, eikä tietojen tallennusta ole tehty tietojärjestelmiin systemaattisesti. Kaikkien pienvesien kartoittaminen maastokäynnein/näytteenotoin ei kuitenkaan ole mahdollista. (Vuori ym. 2006, 13, Suomen ympäristökeskus 2014a), vaan ensiarvoisen tärkeää olisi pyrkiä löytämään jäljellä olevat luonnontilaiset kohteet (Vuori ym. 2006, 13). Lisäksi yksi tärkeimmistä pienvesiin liittyvistä tutkimustarpeista on vaelluskalojen lisääntymisalueiksi sopivien pienten virtavesien kartoittaminen, etenkin alueilla, joissa ihmisen vaikutus ympäristöön on suuri (Suomen ympäristökeskus 2014a). Pienvesien suojelu on erittäin tärkeää ensinnäkin niille omaleimaisen lajiston vuoksi, mutta myös siksi, että ne ovat vähentyneet merkittävästi ihmistoimintojen seurauksena (Vuori ym. 2006, 13, Suomen ympäristökeskus 2014a). Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan valtaosa pienvesiin liittyvistä luontotyypeistä on silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. Uhanalaistuminen on huomattavasti suurempaa Etelä- kuin Pohjois-Suomessa (Suomen ympäristökeskus 2013a). Suomen pienvesistä vain muutama prosentti on luonnontilaisia. Pienvesien tilaa ovat heikentäneet useat eri tekijät, kuten valuma-alueella tapahtuva rakentaminen ja muu maankäyttö, sekä maa- ja metsätaloustoimenpiteet (Airaksinen & Karttunen 2001, Suomen ympäristökeskus 2013a).

10 2 Pienvesien heikkoa tilannetta selittänee ainakin osittain se, että maassamme on pääsääntöisesti suojeltu suuria järviä ja jokia, kun taas pienvedet ovat säilyneet luonnontilaisina, jos ne ovat sijainneet suojelualueiden ja kansallispuistojen alaisuudessa (Ahponen 2008, 20). Pienvesiä on alettu kartoittaa vasta 1990-luvulla etsimällä kalataloudellisesti merkittäviä pienvesikohteita (Räike 1994). Vuosien 1996 ja 1997 aikana pienvesibiotoopeista tuli osa vesi- ja metsälakia (Vuori ym. 2006), joissa niiden asema on säilynyt tähän päivään asti. Euroopan unionin (EU) vuonna 2000 laatiman vesipolitiikan puitedirektiivin (D 2000/60/EY) tavoitteena on ollut edistää pintavesien suojelua, siten että kaikkien jäsenmaiden vesistöjen tila olisi vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesien hyvää ekologista tilaa tavoiteltaessa myös pienvesien ja alueiden maankäytön rooli on merkittävä (Sarvilinna ym. 2012). Tampereen kaupungin pienvesiä on kartoitettu aiempina vuosina sekä suppeampina että laajempina kokonaisuuksina. Suurin osa selvityksistä on keskittynyt kantakaupunkialueen pienvesiin. Vuonna 2001 ilmestyi opinnäytetyö Tampereen Viinikanojan vesistön ojien veden laatu, jonka tarkastelukohteena on Viinikanojan valuma-alueeseen kuuluvien ojien tila (Vähätalo 2001). Tampereen kantakaupunkialueen pienvesien suojelutarve julkaisussa on huomioitu suurimat ojat ja kahdeksan lähdettä (Miettinen 2003). Kaupunkialueen ohella pienvesiä on kartoitettu Metsäkeskuksen toimesta myös yksityismetsistä vuosien aikana (Vesanto 2005). Vuonna 2011 ilmestyi julkaisu Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys, jossa on selvitetty kaupunkialueen pienvedet (Salo 2011). Viimeisin pienvesiin liittyvä selvitys Tampereen Aitolahti-Teisko alueen pienvesiselvitys valmistui vuonna 2013 (Galazkiewicz 2013), jossa on selvitetty Aitolahti-Teiskossa Näsijärven ranta-alueen pienvesiä. Tämän selvityksen tilasi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö ja se on kahden edeltäjänsä laajennus, joka koskee Tampereen pohjoisen suuralueen itäistä osaa. Opinnäytetyössä selvitettiin tietyillä rajausehdoilla kaikki Tampereen Aitolahti- Teisko alueen sisäosien alueella sijaitsevat vesilain mukaiset pienvesimuodostumat. Kartoitus toteutettiin paikkatietoperusteisesti. Paikkatiedon avulla valituista kohteista pyrittiin selvittämään kaikki olemassa oleva oleellinen tieto, joka kirjattiin kohdekorteille. Kustakin kohteesta selvitettiin mahdollisuuksien mukaan seuraavat tekijät: sijainti, valuma-alue, kohteen hydrologis-morfologinen- sekä ekologinen tila, vedenlaa-

11 3 tu, maisema- ja virkistysarvot, sekä maankäyttö. Lisäksi kohdekorteissa on esitetty kohteille toimenpidesuosituksia. Työn tuloksia tullaan käyttämään jatkossa pienvesien kunnostusohjelmaa suunniteltaessa, maankäyttösuunnitelmissa, sekä luonnonsuojelun suunnittelussa. 2 PIENVESIEN JAOTTELU 2.1 Yleistä Vesilain (587/2011) tavoitteena on 1) vesiympäristön ja vesivarojen käytön yhteensovittaminen, edistäminen ja järjestäminen siten, että se on ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää, 2) käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen, sekä 3) vesivarojen ja vesiympäristön tilan parantaminen. Vesilaissa vesialueella tarkoitetaan aluetta, jolla on pysyvästi vettä. Vesistöjä ovat lain mukaan järvet, lammet, joet, purot ja muut luonnolliset vesialueet, sekä tekojärvet, kanavat, tai muut keinotekoiset vesialueet. Noro, oja ja lähde eivät ole lain määrittelemiä vesistöjä, vaan kuuluvat pienvesiin, joihin luetaan kuuluvaksi myös enintään yhden hehtaarin kokoiset lammet (Vesilaki 587/2011). Käytännössä vesistön ja pienveden erottelu on havaittu paikoin hankalaksi ja niiden erottelu pohjautuu vesilain kolmannen luvun 2 yleiseen luvanvaraisuuteen (Galazkiewicz 2013). 2.2 Virtavedet Vesilaki määrittelee joen virtaavaksi vesistöksi, jonka valuma-alueen koko on vähintään 100 km 2, puron jokea pienemmäksi virtaavaksi vesistöksi ja noron sellaiseksi puroa pienemmäksi vesiuomaksi, jonka valuma-alue on alle 10 km 2 ja joka saattaa kuivua ajoittain ja jossa kalankulku ei ole merkittävässä määrin mahdollista (Vesilaki 587/2011). Vaikka vesilain mukaan puroa ei pidetä pienvetenä, on ne tässä selvityksessä otettu mukaan, koska ne ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä ja arvokkaita maisema- ja virkistyskäyttökohteita.

12 4 Purot ja norot alkavat useimmiten lammista, lähteistä, tai suoalueilta. (Ahponen 2008, 13-16). Niille on tyypillistä vahva yhteys ympärillä olevaan valuma-alueeseen ja niukasta omasta perustuotannosta johtuen pääosa niiden energiasta tulee ulkopuolelta (Allan 1995, Niemelä ym. 2004, 18). Luonnontilassa olevalle purolle ja norolle on ominaista mutkittelu ja tulviminen (Ahponen 2008, 13-16), sekä koskijaksojen ja suvantojen vuorottelu ja syvännekohdat (Aulaskari ym. 2008, 9). Varsinkin pienimpien virtavesien luomiin elinympäristön ominaisuuksiin kuuluvat myös vaihtelevuus ja laikuttaisuus (Allen 1995). Hyvävointisena purot ja norot parantavat alapuolella olevan vesistön tilaa esimerkiksi pidättämällä kiintoainesta ja ravinteita ja tasaamalla virtaamia etenkin valuma-alueen latvaosissa. Ne edesauttavat yhdessä lähiympäristönsä kanssa erilaisten eliöiden, kuten vaelluskalojen, rapujen ja esimerkiksi kasvien liikkumista muodostamalla merkittäviä ekologisia kulku- ja leviämisreittejä (Ahponen 2008, 13-16). 2.3 Lammet Lammet kuuluvat olennaisena osana maamme järviluontoon (Ahponen 2008,13). Pienvesiksi lukeutuvat kaikki alle hehtaarin kokoiset lammet (Vesilaki 587/2011). Lammet voidaan jakaa metsälampiin (harju- ja suolammet), kalliolampiin, tunturilampiin, kalkkilampiin, lähdelampiin ja savikkoalueiden lampiin. Lampityypeistä yleisimpiä ovat metsälammet, joista harjulampien vesi on kirkasta ja suolampien vesi pääosin erittäin humuspitoista (Ahponen 2008, 14). Lampien ekosysteemin ominaisuudet riippuvat pitkälti sijainnista, sekä maa- ja kallioperästä ja lampien luonto onkin hyvin moninaista riippuen lammen tyypistä. Esimerkiksi kirkasvetisten harjulampien, metsä-/ ja suolampien, sekä savimaiden lampien kasvillisuus ja sitä kautta eläimistö on hyvin erityyppistä. Lammet ovat myös monien lintujen pesimä- ja levähdyspaikkoja (Ahponen 2008, 13-16). 2.4 Lähteet Lähteet ovat pienvesikohteita, joissa joko orsivesi tai pohjavesi purkautuu maan pintaan, vesistöön tai suolle. Lähteet voidaan luokitella ravinteisuuden, vesimäärän ja lämpötilan perusteella ja jaotella sen mukaan, miten ne purkautuvat joko tihkupinta-, puro- tai allikkolähteiksi (Ahponen 2008,4, Ilmonen 2013, 22). Lisäksi jaottelu voi-

13 5 daan tehdä sijainnin perusteella moreeni-, harju- tai louhikkolähteeksi (Ahponen 2008, 4). Lähteet ovat pääosin hyvin pieniä, korkeintaan muutaman neliömetrin kokoisia, mutta voivat esiintyä myös laajempina kokonaisuuksina, eli lähteikköinä (Ahponen 2008,4, Ilmonen 2013, 22). Pohjavedet parantavat paikallisesti pintavesien tilaa esimerkiksi tuomalla kuormitettuun vesistöön puhdasta vettä (Ilmonen 2013, 23). Lähteille ominainen vakaan alhainen lämpötila yhdessä pohjavesivirran kuljettamien ravinteiden kanssa luo myös ympäristön omaleimaiselle eliöstölle rikastuttaen sitä kautta luonnon monimuotoisuutta (Ahponen 2008, 4-5). Lähteiden reunoilla elää luonnonsuojelun kannalta hyvin arvokasta ja herkkää lähdelajistoa (Ilmonen 2013). Lähteistä riippuvaisissa eliöissä on useita uhanalaisia lajeja, kuten lähdesirvikäs (Crunoecia irrorata), lähdesara (Carex paniculata) ja harsosammal (Trichocolea tomentella ) (Ilmonen 2013, 22). Lähdeympäristössä on tyypillisesti rehevä aluskasvillisuus ja varjostavaa lehtipuustoa. Lähdekasvillisuus ei vaativuutensa vuoksi levittäydy helposti lähteestä toiseen lähteiden pienuuden ja toisistaan erillään olevan sijaintinsa johdosta (Ahponen 2008, 4-5). 3 PIENVESIEN UHAT, SUOJELU JA KUNNOSTAMINEN 3.1 Yleistä Vähäisestä vesimäärästä johtuen pienvedet ovat erittäin alttiita ympäristössä ja veden laadussa tapahtuville muutoksille (Ahponen 2008, 3). Luonnontilaisten purojen, norojen ja lähteiden on todettu heikentyneen merkittävästi etenkin Etelä-Suomessa, jossa täysin luonnontilaisia puroja on jäljellä enää 2 % (Joensuu ym. 2006) ja lähteitä alle 10 %. Kaikki Lapin maakunnan eteläpuolella sijaitsevat lähde- ja purotyypit onkin todettu maassamme uhanalaisiksi (Ahponen 2008, 20). Uhanalaisista lajeista suoraan tai välillisesti pienvesistä riippuvaisia on arviolta 10 % (Ympäristöministeriö 2007, 2)2. Maamme eri osien välillä olevan pienvesien tilan eron taustalla on eteläisessä Suomessa voimakkaammat ihmisperäiset toiminnot (Ahponen 2008, 20). On kuitenkin syytä huomioida myös se, että maankäytöstä johtuneiden elinympäristöjen muutosten vaikutukset vesistöihin ja niissä eläviin eliöihin ovat kuitenkin osittain riippuvaisia alueella vallitsevista luontaisista ympäristöoloista (Mykrä ym. 2014).

14 3.2 Pienvesityyppien merkittävimmät uhat selvitysalueella 6 Pienten virtavesien suurimpana uhkatekijänä ovat metsätalouden ojitukset ja muokkaukset, sekä soiden kuivatukset, mutta myös metsäautoteiden rakentaminen ja perkaukset (Airaksinen & Karttunen 2001, 59, Ahponen 2008, 21). Hajakuormituksen ja valuma-alueella tapahtuvien ojitusten on havaittu muuttaneen purojen luonnontilaa ja lähdepuroihin on saattanut syntyä virtaamamuutoksia vedenoton seurauksena (Airaksinen & Karttunen 2001, 60). Kunnostusojitukset, uudishakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu aiheuttavat kiintoainekuormitusta, joka yhdessä samentumisen kanssa on näkyvin metsätaloudesta aiheutuva haitta vesissä. Hakkuista ja metsänlannoituksesta puolestaan syntyy ravinnepäästöjä (Joensuu ym. 2008). Puroissa ja noroissa tapahtuneiden muutosten seurauksena niissä elävät eliöt, kuten jokihelmisimpukka, taimen ja purosammalet ovat myös kärsineet (Ahponen 2008, 21). Lampien tilanne on pienvesistä luultavasti paras, sillä luonnontilassa olevista pienvesikohteista niitä on todettu olevan eniten. Tästä huolimatta Lapin eteläpuolella sijaitsevista lammista kaikki tyypit kalliolampia lukuun ottamatta ovat joko uhanalaisia tai vähintään silmälläpidettäviä. Suurimpana lampia heikentävänä tekijänä ovat niin ikään metsätalous ja soiden ojitukset, joiden vaikutukset kohdistuvat etenkin suo- ja metsälampiin. Soranotto ja pohjaveden otto sekä hakkuut ovat puolestaan vaikuttaneet harjulampityyppiin. Viime aikoina vilkastunut loma-asuntojen rakentaminen uhkaa myös pienten lampien luonnontilaisuutta ja niistä riippuvaa eliöstöä (Ahponen 2008, 21). Lähteiden tila on heikentynyt useiden ihmistoimintojen seurauksena; esimerkiksi pohjaveden- ja maanoton, peltojen raivaamisen sekä voimalinjojen ja teiden rakentamisen on todettu johtaneen lähteiden heikkoon tilaan (Ahponen 2008, 20). Haittavaikutukset näkyvät usein purkautuvan veden määrän vähenemisenä ja pinnan alenemisena (Ilmonen 2013, 22). Lisäksi suuri määrä lähteitä on kadonnut kokonaan varsinkin niiden kaivoiksi muuttamisen sekä metsätalouteen liittyvien ojitusten ja soiden kuivatuksen seurauksena. Lähteiden tilan heikkenemisen myötä myös niistä riippuvaiset lajit, kuten useat sienet, selkärangattomat ja sammaleet, sekä muutamat putkilokasvit ovat uhanalaistuneet (Ahponen 2008, 20).

15 3.3 Muita uhkia 7 Maataloutta on pidetty vesistöjen suurimpana typpi- ja fosforikuormittajana (Joensuu ym. 2008). Kuormitus aiheutuu pääasiallisesti peltoviljelystä, mutta myös lantavarastojen vuodoista, jaloittelutarhoilta valuvista vesistä ja maitohuoneiden pesuvesistä (Uusi-Kämppä 2004). Maatalouden vesistövaikutusten pienentämisessä yksi tärkeimmistä menetelmistä on ympäristötukijärjestelmä, jonka puitteissa pyritään muun muassa vähentämään lannoitusta, keventämään muokkausmenetelmiä, vähentämään torjunta-aineita ja jättämään suojakaistoja (Maa- ja metsätalousministeriö 2012). Haja-asutusalueella mahdollisesti maahan johdettavat jätevedet kulkeutuvat vesistöihin, myös pienvesiin ja pohjavesiin, jolloin niiden laatu saattaa heikentyä ja arvo pienentyä (Ympäristöministeriö 2011, 11). Turvetuotannon vesistövaikutukset koostuvat kiintoaine-, ravinne-, humus- ja rautakuormituksesta ja vaikutukset näkyvät selvimmin pienissä vesistöissä, kuten latvapuroissa ja niiden eliöstössä (Ympäristöministeriö 2013, 11-12). Pienvesien luonnontila heikkenee myös tierumpujen, myllyjen yhteydessä olevien patojen ja muiden kalojen ja vesieläinten vaelluksen estävien rakenteiden seurauksena (Ympäristöhallinto 2014b). Ilmaston muutoksen vaikutukset pienvesille saattavat olla myös merkittäviä. Esimerkiksi talviaikaisen sadannan lisääntyminen johtaa lisääntyneisiin ravinne- ja kiintoainekuormiin (Ahponen 2008, 22). 3.4 Pienvesien suojelu Pienvesien suojelussa tulee huomioida luontotyyppien ja kohteiden lajiston turvaaminen, sekä pienvesiä heikentävät tekijät ja niihin vaikuttaminen. Pienvesien suojelua ohjaavat useat lait. Vesilain 11 kieltää luonnontilaisten lähteiden, norojen ja alle yhden hehtaarin suuruisten lampien tai järvien luonnontilaisuuden vaarantamisen (Vesilaki 587/2011). Laissa säädetään myös ojituksista ja perkauksista. n tekeminen, puron/noron suurentaminen, oikaiseminen tai perkaaminen ovat toimintoja, jotka vaativat vesilain mukaisen luvan, mikäli toimenpide saattaa vaarantaa kohteiden luonnontilaisuuden, aiheuttaa kalakannoille vahinkoa, tai muuttaa vahingollisesti vesiekosysteemiä (Vesilaki 587/2011, Suomen ympäristökeskus 2013a). Metsälain (1093/1996) kolmannen luvun 10 määrittelee purojen, lähteiden, sekä pysyviä vedenjuoksu-uomia muodostavien norojen ja korkeintaan puolen hehtaarin kokoisten lampien välittömät lähiympäristöt erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi, joissa metsien hoito ja käyttö tulee

16 8 hoitaa siten, että näiden elinympäristöjen säilyminen on turvattu (Metsälaki 1093/1996). Saman pykälän mukaan metsänhoitotoimenpiteet, jotka sijoittuvat luonnontilaisten ja niiden kaltaisten norojen ja purojen välittömään läheisyyteen, on tehtävä siten, että uomien ominaispiirteet säilyvät. Kummankin lain tulkinnassa on kuitenkin luonnonsuojelullisia ongelmia (Karttunen 2013, 24). Luonnontilassa olevien lähteiden ja muiden pienvesien merkittävin uhkatekijä on metsätalous. Metsälain (1093/1996) tarkoittamien purojen, norojen ja lähteiden tunnistus ja huomiointi hakkuiden osalta on parantunut viime vuosien aikana, mutta siitä huolimatta kohteiden säilymistä ei ole pystytty turvaamaan riittävän tehokkaasti. Metsälaissa edellytetään ainoastaan pienvesien rakennepiirteiden säilytystä, minkä vuoksi niitä ympäröiville alueille sijoittuvat hakkuut voivat johtaa pienvesiympäristöistä riippuvien lajien kannalta oleellisen kostean pienilmaston menetykseen (Vuori ym. 2006, 13). Metsätaloudesta aiheutuvia vesistövaikutuksia on pyritty vähentämään erilaisin toimin. Hakkuualueilla vesiensuojelu järjestetään pääasiallisesti hakkualueen ja vesistön väliin jätettävillä suojavyöhykkeillä, joiden tarkoitus on vähentää sekä kiintoaineen että ravinteiden kulkeutumista veteen. Lisäksi hakkuista syntyvät tähteet pyritään keräämään pois suojavyöhykkeeltä. Huomiota kiinnitetään myös ajourien sijoittamiseen ja purojen sekä norojen ylityksiä pyritään välttämään. Kunnostusojitusten vesistövaikutuksia vähennetään perkaus- ja kaivukatkoilla, sekä pohjapadoilla, esimerkiksi rumpujen läheisyyteen sijoitettavilla virtaamansäätöpadoilla. (Joensuu ym. 2008). Oikein järjestetyn pintavalutuksen on havaittu olevan yksi parhaista keinoista vähentää kiintoaineksen, mutta myös ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Muita käytettyjä metsätalouden vesiensuojelumenetelmiä ovat laskeutusaltaat ja kosteikot. (Silvan 2004, Väänänen 2008). Pienvesien tilaan on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota aivan viime vuosien aikana. Kaupunkien kiinnostus pienvesien kunnostusta kohtaan on noussut ja sen myötä on tehty esimerkiksi pienvesikunnostusta edistäviä pienvesiohjelmia. Lisäksi maatalouteen liittyvät peruskuivatusohjeet ovat uudistumassa. Pienvesien suojelun, kunnostamisen ja ennallistamisen edistämiseksi ollaan laatimassa myös kansallinen strategia. (Suomen ympäristökeskus 2013a).

17 9 Tähänastiset suojelutoimet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä. Esimerkiksi virtavedet on todettu jo globaalisti ja kansallisesti uhanalaisiksi luontotyypeiksi (Ympäristöministeriö 2007, 22). Vesistöhaittojen ennalta ehkäisevien toimien ohjaamisessa sekä lainsäädännön ja suositusten toimeenpanossa on edelleen kehittämistarpeita (Ympäristöministeriö 2007, 12). Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kehittäminen on erityisen tärkeää kantakaupunkialueiden ulkopuolella. Tällaisten toimenpiteiden lisäksi olisi syytä aktivoitua pienvesien ennallistamisessa, sekä tehostaa luonnontilassa olevien kohteiden kartoitusta. (Vuori ym. 2006, 13). 3.4 Pienvesien ennallistamis- ja kunnostustoimenpiteitä Pienvesien ennallistamisen tavoitteena on pienvesikohteiden ja niiden lähiympäristön palauttaminen luontaiseen tilaansa. Pienvesien kunnostuksella taas pyritään kohteiden ekologisen tilan parantamiseen, sekä virkistyskäyttö- ja luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamiseen. Tähän mennessä valtaosa maamme pienvesien kunnostuksista on kohdistunut kalataloudellisesti arvokkaisiin kohteisiin ja luonnonsuojelualueille. Kunnostuksessa on tärkeätä huomioida varsinaisen kohteen ja sen lähiympäristön ohella kohteen koko valuma-alueen ominaisuudet ja siellä tapahtuva maankäyttö, kuten maaja metsätaloustoimet. (Ahponen 2008, 28). Pienten virtavesien kunnostamisella pyritään pienentämään ihmisen toiminnasta johtuneiden vaikutusten aiheuttamia haittoja esimerkiksi parantamalla uomien veden laatua ja lisäämällä monimuotoisuutta. Monimuotoisuutta voidaan lisätä muun muassa lisäämällä erikokoisia kiviaineksia ja tekemällä mutkia (Sarvilinna ym. 2012). Purojen ennallistaminen tapahtuu yleensä palauttamalla suoristettu uoma luontaiseen tilaansa ja poistamalla esteitä (Ahponen 2008, 28-29). Lampien kunnostuksessa on tärkeää ympäristön kunnostus, esimerkiksi ojien tukkiminen ja tulo- ja lasku-uomien ennallistaminen. Yksi merkittävä menetelmä on vedenpinnan nosto, jota suunniteltaessa on kuitenkin syytä huomioida mahdollinen alhaisemmasta vedenpinnasta riippuvainen vesilinnusto. (Ahponen 2008, 29). Lähteiden kunnostuksessa pohjaveden pinta pyritään usein nostamaan entiselle tasolleen. Tyypillisimpiä ennallistamistoimenpiteitä ovat hydrologian palauttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja vedenottorakenteiden poistaminen, tai esimerkiksi lähteen lähei-

18 10 syyteen syntyneiden ajourien ja metsäojien täyttö, sekä perattujen tai ojitettujen laskupurojen tai norojen pohjan nosto. Kunnostustoimenpiteet on tehtävä hyvin varovasti lähteiden herkkä lajisto huomioiden. (Ahponen 2008, 28, Suomen ympäristökeskus 2013c). Pienvesien ennallistamista tullaan tarkentamaan tulevaisuudessa julkaistavassa kansallisessa pienvesien ennallistamisstrategiassa (Olin 2013, 12). 4 KOHTEIDEN OMINAISUUKSIEN MÄÄRITTELYPERUSTEET 4.1 Taustaa Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) säätää vesien tilan arvioimisesta, seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman laatimisesta ja suunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä. Asetuksessa määritellään, miten järvien, jokien ja pohjavesien ominaisuuksia tulee arvioida. Samat periaatteet ovat sovellettavissa pienvesiin. Tässä selvityksessä kullekin kartoitetulle pienvesikohteelle on laadittu kohdekortti, johon on koottu kohteen perustietoja ja ominaisuuksia. Ominaisuudet on määritelty asetuksen (1040/2006) mukaisilla jaotteluperiaatteilla siten, että tarkastelussa on huomioitu hydrologis-morfologisia, fysikaalis-kemiallisia, biologisia sekä ekologisia tekijöitä. Edellä mainittujen tekijöiden ohella kohdekorteissa on huomioitu myös kunkin kohteen maankäyttö, maisema- ja virkistysarvot sekä annettu toimenpide-ehdotuksia. Kohdekorteissa olevat tiedot on kerätty paikkatieto-ohjelmiston (MapInfo) karttaaineistojen, maastokäyntien ja kirjallisten lähteiden avulla. Kohdekorteissa esiintyvien ominaisuuksien määrittelyperusteet on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. 4.2 Kohteen sijainti ja kuvaus Kunkin pienvesikohteen sijainti on ilmoitettu tilastoalueen perusteella, eli kaupunginosittain. Virtavedet saattavat kulkea useamman kaupunginosan läpi sekä naapurikunnan puolella (tässä tapauksessa Kangasalla, Orivedellä, ja Ruovedellä). Lammet ja

19 11 lähteet ovat tältä osin yksiselitteisempiä. Kaupunginosien tiedot on kerätty vektoriaineiston Tilastoalueet perusteella (Tampereen kaupunki 2014b). Kohteen kuvauksessa on luonnehdittu itse kohdetta ja kohteen ympäristöä yleispiirteisesti. Virtavesien kohdalta on tässä kohtaa huomioitu ympäristö, jossa uoma kulkee. Lampien ja lähteiden kohdalta kuvailu kohdistuu lähiympäristöön. Lähteiden kohdalla tässä kohtaa on kuvattu myös maaperän ja valuma-alueen ominaisuudet. Kuvailutiedot on koottu Maanmittauslaitoksen peruskartan perusteella (Maanmittauslaitos 2014a) ja tietoja on täydennetty maastokäyntien pohjalta. 4.3 Valuma-alue Valuma-alueella tarkoitetaan niin sanotun vedenjakajan rajaamaa aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan virtaveteen, järveen tai lampeen. Tällaisia vedenjakajia ovat maaston korkeimmat kohdat, joiden perusteella valuma-alue voidaan määrittää. Valuma-alueen ominaisuuksilla, kuten topografialla, maaperällä ja maankäytöllä on suuri merkitys veden laatuun. Näiden tekijöiden ohella valuma-alueen perusominaisuudet, kuten muoto, koko ja järvisyys ovat tärkeitä vaikuttajia veden laadussa (Tarvainen 2010). Suurista valuma-alueista käytetään nimitystä vesistöalue. Tämän selvityksen kohteet kuuluvat Kokemäenjoen päävesistöalueeseen (Tampereen kaupunki 2012, 6) ja edelleen Näsijärven-Ruoveden alueeseen (Palomäki 2007, 9). Päävesistöalue voidaan edelleen jakaa suurvaluma-alueisiin. Tämä selvitysalue jakautuu yhteensä 14 suurvaluma-alueeseen, joiden nimi ja numero on esitetty kohdekorteissa. Tiedot suurvalumaalueista saatiin SYKEn Valuma-alue rasteriaineistosta (Suomen ympäristökeskus 2014b) Myös pienvesikohteille voidaan määritellä oma valuma-alue. Tässä selvityksessä määritystä ei kuitenkaan tehty ajankäytöllisistä syistä johtuen. 4.4 Hydrologis-morfologinen tila Valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä hydrologis-morfologisiin oloihin lukeutuvat kohteen virtausolot, viipymä, veden korkeus, syvyyssuhteet, sekä pohjan ja rantavyöhykkeen rakenne ja yhteys pohjaveteen (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006). Kohdekorteissa on esitetty virtavesien osalta

20 12 uoman pituus ja purkupaikka. Uoman pituus saatiin selville MapInfon mittatyökalulla ja purkupaikka MML:n maastokartasta. Uomien linjaukset löytyvät kohdekorteissa olevista kartoista. Tietoja esimerkiksi virtaamista ja tulvaherkkyydestä ei ollut saatavilla kyseiseltä alueelta, mutta niiden täydentäminen kohdekortteihin on mahdollista myös myöhemmin. Lampien osalta on ilmoitettu pinta-ala, joka on MapInfosta saatava arvio. Tarkastelussa otettiin huomioon myös ihmistoiminnasta johtuvat muutokset, kuten erilaiset rakenteet (sillat, rummut/putket, laituri ja padot), sekä eroosiovauriot ja vesimuodostuman luonnontilaisuus, jotka ovat myös osa hydrologis-morfologista tilaa (Suomen ympäristökeskus 2013b). Virtavesien osalta näistä tekijöistä on huomioitu rakenteet, luonnontilaisuus ja eroosiovauriot. Lampien osalta on huomioitu rakenteet ja luonnontilaisuus ja lähteistä luonnontilaisuus. Tiedot rakenteista koottiin pääasiassa karttatarkastelun perusteella (Maanmittauslaitos 2014b) ja osittain maastokäynneillä. Eroosiovaurioita arvioitiin maastokäynnin perusteella. Myös kohteiden luonnontilaisuutta arvioitiin maastokäyntien perusteella. Arvio tehtiin ihmistoiminnasta johtuvien vaikutusten perusteella siten, että kohde arvioitiin sitä luonnontilaisemmaksi mitä vähemmän ihmisen vaikutus kohteeseen ja kohteen ympäristöön oli näkyvissä. On syytä kuitenkin huomioida, että arvio eroosiovaurioista ja luonnontilaisuudesta perustuu ainoastaan yhden havaintopaikan tietoihin, eikä esimerkiksi kata koko uomaa. 4.5 Fysikaalis-kemialliset tekijät Valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisessä fysikaalis-kemiallisiin tekijöihin luetaan näkösyvyys, lämpö- ja happiolot, suolaisuus, happamoitumistilanne, ravinneolot, sekä tietyt vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet, jotka on ilmoitettu erikseen asetuksen liitteessä 1D (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006). Suurten vesistöjen tilaa seurataan säännöllisesti, mutta esimerkiksi pienvesien veden laadun säännöllinen seuranta kohdistuu Tampereella pääasiassa vain kantakaupungin alueen kohteisiin (Tampereen kaupunki 2014a, Galazkiewicz 2013). Alueilta, joilla ei ole selkeitä ihmistoiminnan vaikutuksia, ei ole myöskään tietoa vedenlaadusta. Tästä johtuen tämän selvityksen pienvesikohteista vain muutamista löytyy vesianalyysituloksia. Nämä tulokset on esitetty kohdekorteissa.

21 13 Alla on kuvattuna tärkeimmät fysikaalis-kemialliset tekijät, joita on kirjattu myös kohdekortteihin. - Kokonaistyppi (N) [µg/l]: arvo kertoo kaikkien vedessä esiintyvien typpimuotojen (orgaaninen ja epäorgaaninen typpi) yhteispitoisuuden. Luonnontilaisissa, kirkkaissa vesissä pitoisuus vaihtelee µg/l välillä, humusvesissä pitoisuus on noin µg/l ja erittäin humuksisissa vesissä arvo ylittää usein pitoisuuden 1000 µg/l. Typpipitoisuutta lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi valuma-alueen peltovaltaisuus tai jätevedet (Oravainen 1999, 19). - Kokonaisfosfori (P) [µg/l]: arvo kertoo vedessä olevan fosforipitoisuuden ja kuvastaa veden rehevyyttä. Luonnontilaisissa, karuissa vesissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l. Lievästi rehevien vesien pitoisuudet ovat µg/l luokkaa, rehevissä µg/l, erittäin rehevissä µg/l ja ylirehevissä yli 100 µg/l. (Oravainen 1999, 17). - Sameus [FNU]: kuvaa veden kirkkautta. Kirkkaan veden sameus on alle 1 FNU, lievästi samean veden 1-5 FNU ja samean veden 5-10 FTU ja erittäin samean >10 FNU. Sameus vaihtelee voimakkaasti muun muassa vuodenajan ja sateisuuden mukaan. Sameutta lisää muun muassa levä ja savi (Oravainen 1999, 8-9, Wetzel 2001) - ph: arvo kuvastaa veden happamuutta. Normaalisti ph on lähellä neutraalia, eli arvoa 7. Suomen vesien ph on usein happaman puolella (6,5-6,8) vesiin kohdistuvan luontaisen humuskuormituksen johdosta. Veden happamuutta kasvattavat esimerkiksi valuma-alueella olevat suot. (Oravainen 1999, 12). - Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) [mg/l]: kuvastaa vedessä olevan kemiallisesti hapettavan orgaanisen aineksen määrää, mutta myös humuspitoisuutta. Humusvesissä arvo vaihtelee mg/l välillä ja värittömissä vesissä 4-10 mg/l välillä. Orgaanista ainesta sisältävät jätevedet nostavat arvoa. (Oravainen 1999, 15-16). - Sähkönjohtavuus [ms/m]: ilmoittaa liuenneiden suolojen määrän vedessä. Suomen vedet ovat pääasiallisesti vähäsuolaisia ja arvot vaihtelevat välillä 5-10 ms/m. Peltolannoitus, jätevedet ja hulevedet nostavat sähkönjohtavuutta. (Oravainen 1999,10).

22 14 - Rauta (Fe) [µg/l]: Rautapitoisuus on pienimmillään karuissa ja kirkkaissa vesissä µg/l, humusvesissä arvot ovat huomattavasti korkeampia µg/l ja erittäin ruskeissa suovesissä jopa 1000 µg/l. (Oravainen 1999, 21-22). - Koliformiset bakteerit [pmy/100 ml]: pitoisuus kuvastaa veden hygieenistä laatua siten, että vesi on juomakelpoista pitoisuuden ollessa alle 100 pmy/100 ml. (Oravainen 1999, 24-25). - Escherichia coli (E. coli) [pmy/100 ml]: kuvastaa ulosteperäisten bakteerien määrää siten, että vesi on juomakelpoista pitoisuuden ollessa 0 pmy/100 ml. (Oravainen 1999, 4-24). (Oravainen 1999, 24-25). Kohdekorteissa esitetyt vesianalyysitulokset ovat pääasiallisesti peräisin Sorilanjoen valuma-alueen tutkimuksesta (Skippari 2010). Lisäksi joidenkin kohteiden, kuten louhimoiden, vesianalyysitulokset perustuvat velvoitetarkkailuihin, jotka velvoittavat vesiä kuormittavia tahoja tarkkailemaan kuormituksesta aiheutuvia vesistövaikutuksia. 4.6 Ekologinen tila Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006, 9 ) määrittelee ekologisen laatusuhteen ekologista tilaa ilmentävien biologisten tekijöiden poikkeamana vertailuoloista. Käytetyt vertailuolot perustuvat sellaisten paikkojen aineistoihin, joissa on vähiten ihmistoiminnan vaikutuksia. Toisin sanoen ekologinen tila on sitä parempi, mitä vähemmän ihmisen toimet ovat kohteeseen vaikuttaneet. Luokittelussa käytettyjä biologisia tekijöitä ovat kasviplankton, vesikasvit, päällyslevät, pohjaeläimet ja kalat. Biologisten tekijöiden ohella ekologisen tilan luokittelussa otetaan huomioon joitain fysikaalis-kemiallisia (kokonaistyppi ja fosfori, ph) ja hydrologismorfologisia tekijöitä (esimerkiksi vaellusesteinä toimivat rakenteet) (Aroviita ym. 2012, 21-30). Huomionarvoista on se, että pienvesiltä puuttuvat vielä vertailuolot, mutta pintavesiin käytetyt vertailuolot antavat kuitenkin suuntaa niidenkin olosuhteiden arviointiin. Kohdekorteissa ekologista tilaa on kuvattu kohteen luonnontilaisuuden ja eliöstön avulla. Tarkastelu tehtiin pääasiallisesti kartta-aineistojen avulla. Vertailuolojen puuttumisen ja vähäisen saatavilla olevan tiedon vuoksi kohteille ei tehty Valtioneuvoston

23 15 asetuksen vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) mukaista ekologisen tilan luokittelua. Eliöstötiedot kerättiin paikkatietokannasta seuraavien aineistojen perusteella: Arvokas hyönteis-, kasvi-, lepakko-, lintualue, avainbiotooppi, liito-oravalle soveltuva elinympäristö, tummaverkkoperhosen elinympäristö ja vanhat metsät. Kohteita kuvaavat lajit valittiin aiempien pienvesiselvitysten perusteella. Kootut tiedot koostuvat pääasiallisesti tiedoista arvokkaista luontoarvoista ja luonnonsuojelualueista. Eliöstöstä (eläin- ja kasvilajit) on esitetty harvinaiset ja uhanalaiset lajit. Kalastotietoa ei ollut saatavilla tämän selvityksen kohteista. On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka tutkimustulokset puuttuvat, saattaa kohteissa esiintyä kaloja. Kunkin kohteen luonnontilaisuutta arvioitiin maastokäyntien avulla, sekä osittain paikkatietoaineistojen perusteella. 4.7 Maisema- ja virkistysarvot Erilaiset maisemat ovat tärkeitä ja oleellisia osia ihmisten arkiympäristön, alueellisen identiteetin, sekä hyvinvoinnin kannalta ja välittävät kulttuuri- ja historia-arvoja. Myös luonnonsuojelulaki, sekä maankäyttö- ja rakennuslaki sisältävät maisemansuojelua edistäviä säädöksiä. Suomessa on koottu tietoja valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja ne ovat esimerkiksi hoidettua viljelymaisemaa, perinteistä rakennuskantaa tai edustavat monimuotoista kulttuurivaikutteista luontoa. Perinnebiotoopit ovat syntyneet perinteisen maatalouden myötä ja ovat lajistollisesti ainutlaatuisia kokonaisuuksia, joiden katoaminen tarkoittaa myös elinympäristön katoamista useilta eläin- ja kasvilajeilta (Ympäristöhallinto 2014a). Niiden ohella maisema-arvoiksi on kohdekortteihin kirjattu, mikäli kohteella on maisemallisesti erityisiä arvoja tai mikäli kohde sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla alueella. Esimerkiksi perinnebiotooppeja löytyy myös tämän selvityksen kohteista. Virkistäytymismahdollisuudet metsissä ovat luonnon ihmiselle tarjoamia niin kutsuttuja ekosysteemipalveluita, joiden näkökulmasta ympäristö nähdään ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Ne nivovat yhteen luonto- ja maisemaarvot, joiden kautta luonnon monimuotoisuus ja toimivien ekosysteemien merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja koko yhteiskunnalle saadaan esiin (Mustajärvi 2014). Esimerkiksi erilaiset retkeilyalueet ja kansallispuistot tarjoavat hienoja maisemia, mutta myös rauhaisan ympäristön virkistyskäyttöön (Maa- ja metsätalousministeriö 2013).

24 16 Kohdekortissa virkistysarvo tarkoittaa kohteen sopivuutta virkistäytymiseen. Kohdekortteihin on kirjattu tieto, mikäli kohde sijaitsee virkistysalueella, kuten ulkoilumetsässä. Virkistysarvoa kohottaa myös kohteen mahdollinen sijainti luonnonsuojelualueella. Sekä maisemallisia että virkistyksellisiä arvoja on tarkasteltu lähinnä paikkatietoaineistojen, mutta osittain myös maastokäyntien perusteella. 4.8 Maankäyttö Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ohjaa kaavoitusta ja rakentamista. Maankäytön suunnittelu koostuu erilaisista kaavatasoista, jossa yleispiirteisemmän kaavan tehtävänä on ohjata yksityiskohtaisemman kaavan laadintaa. Maakuntakaava kattaa alueiden käytön yleispiirteisen suunnitelman maakuntatasolla, tai jollain sen osa-alueella. Kuntatasolla puolestaan ovat käytössä yleis- ja asemakaavat (Nuuja 2011). Luonnon monimuotoisuus ja muut luontoarvot kuuluvat alueiden käytön suunnittelun tavoitteisiin ja ne voidaan huomioida kaikissa kaavamuodoissa. Kaavamuodoista asemakaava on tehokkain tapa edistää ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, ja näin ollen myös vesiensuojelua, kaavoituksella (Ekroos & Majanmaa 2005, 33). Maankäytössä tapahtuvat muutokset, kuten veden laadun heikkeneminen tai sopivien maa- ja vesialueiden kaventuminen, voivat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia ekosysteemipalveluiden tuotannossa (Mustajärvi 2014). Mikään selvityksen kohde ei sijoittunut voimassa olevalle asemakaava-alueelle. Kohdekorttiin on kirjattu tiedot kohteen sijoittumisesta yleiskaava-alueelle, kohteeseen mahdollisesti liittyvät maankäyttösuunnitelmat ja vireillä olevat kaavat. Kohteen sijoittuminen yleiskaavaan ja mahdolliset vireillä olevat kaavat on selvitetty paikkatietoaineiston yleiskaavan käyttötarkoitusalue-, yleiskaavaindeksi- ja vireillä olevat yleiskaavat karttojen avulla. Selvitysaluetta koskevat yleiskaavat ovat seuraavat: Nurmi-Sorila osayleiskaava (yk013) 1981, Aitolahti-Teisko yleiskaava (yk014) 1982, Aitolahti-Teisko rantayleiskaava (yk016), Terälahden osayleiskaava (yk019), Kapeen osayleiskaava (yk020) ja Velaatan osayleiskaava (yk021). Vireillä olevat osayleiskaavat ovat seuraavat: Viitapohjan osayleiskaava (yk026), Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039) ja Terälahden osayleiskaava (yk042).

25 17 Kaavoituksen ohella selvitettiin kohteiden mahdollinen sijoittuminen Tampereen kaupungin omistamille alueille. Maanomistus selvitettiin virastokartan avulla (Tampereen kaupunki 2014c). 4.9 Suojelualueet Sijainti luontaisesti arvokkaalla alueella, kuten luonnonsuojelualueella, nostaa kohteen arvoa. Mikäli selvitykseen liittyvä kohde sijoittuu luonnonsuojelu- tai Natura-alueelle, tai täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön ehdot, on se mainittu kohdekortin kohdassa Suojelualue. Kohdekortteihin kirjatut tiedot on koottu ELY keskuksen paikkatietoaineiston Natura-alueet tietokannasta, tai Luonnonsuojeluohjelman kohteet ja perintömetsä, sekä Avainbiotooppi tietokantojen avulla (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014) Toimenpiteet Kohteelle tehdyillä toimenpiteillä pyritään kohteen ekologisen tilan parantamiseen, sekä maisemallisten arvojen säilyttämiseen siten, että tavoitteena on niin luonnontilainen kohde kuin mahdollista (Niemelä ym. 2004). Haja-asutusalueella merkittävimpiä pienvesiin vaikuttavia tekijöitä ovat maa- ja metsätalous, sekä jätevedet. Tällaisten tekijöiden vaikutusalueella oleville kohteille käytettyjä toimenpiteitä ovat esimerkiksi ravinnekuormituksen pienentäminen, suojavyöhykkeet, uomien palauttaminen luonnolliseen muotoonsa, sekä vaellusesteiden ja muiden rakenteiden poistaminen. Pienvesikohteen ekologisen tilan parantamiseksi kohdekorttien Toimenpiteet -kohtaan on koottu suosituksia. Tällaisia suosituksia ovat esimerkiksi erilaiset kunnostus- ja hoitotoimet. Suositukset perustuvat maastokäynneillä tehtyihin havaintoihin ja lähdeaineistoista saatuihin tietoihin. Kullekin kohteelle on määritetty myös suositukset mahdollisesta lisäselvitysten ja kunnostustoimenpiteiden tarpeesta Muuta huomioitavaa Pienvesikohteeseen vaikuttavat haja-asutusalueella hyvin erityyppiset toiminnot kuin kaupunkialueella. Kuten kaupunkialueella, myös näillä seuduilla suurimmat ekologiset haasteet pienvesikohteille luo kuitenkin ihmistoiminta. Pienvesikohteiden lähei-

26 18 syydessä ja/tai valuma-alueilla saattaa olla useita kohteen veden laatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten maa- ja metsätaloutta. Tällaiset toimet lisäävät esimerkiksi ravinteisuutta ja virtaamia, tai voivat päästää pilaavia aineita ympäristöön. Kohdekorttiin on kirjattu, mikäli maastokäynnillä tai karttatarkastelussa havaittiin tällaisia kohteen tilaan vaikuttavia tekijöitä, joita ei ole muussa kohdassa mainittu. 5 KARTOITETUT PIENVEDET Tämä selvitys sisältää 252 virtavesikohdetta, 40 lampea ja 32 lähdettä. Kohteet on esitetty valuma-alueittain. Tarkastelluiksi virtavesikohteiksi otettiin kaikki yli 500 metriä pitkät uomat, lukuun ottamatta selkeitä pelto- tai suo-ojia. Lampikohteista otettiin mukaan kaikki luonnolliset lammet, eli ei esimerkiksi tekolampia, joita selvitysalueella on jonkin verran. Lähteistä otettiin mukaan kaikki kartalta löydetyt kohteet. Kullekin kohteelle on laadittu oma kohdekortti. Kohteet paikannettiin paikkatieto-ohjelmistolla Maanmittauslaitoksen maastokartan avulla (Maanmittauslaitos 2014b). Kohteiden paikkansapitävyys käytiin selvittämässä maastokäynneillä kaikkien niiden kohteiden osalta, joille oli mahdollista päästä. Maastokäynnillä kiinnitettiin huomiota etenkin kohteen luonnontilaisuuteen, kuntoon, mahdollisiin rakenteisiin ja yleiseen olemukseen. Maastokäynnillä jokainen kohde myös valokuvattiin. Kohteissa on käytetty niiden virallisia nimiä, jos tieto nimestä on löytynyt. Mikäli kohteelle ei löydetty virallista nimeä, on sille annettu työnimi paikallisen nimistön mukaan. Jos kohteelle löytyi historiallinen nimi, se on mainittu kohdekortissa. Kaikki virtavedet on määritelty ojiksi, koska niiden valuma-alueiden kokoja ei pystytty määrittämään selvitykselle varatun ajan puitteissa. Liitteessä 1 on esitetty selvitysalue kokonaisuudessaan.

27 6 KOHDEKORTIT 19 Tämä osio sisältää kaikkien kartoitettujen kohteiden kohdekortit karttoineen ja valokuvineen. Kukin kohdekortti on omalla sivullaan ja niitä on yhteensä 324 kpl. Kohdekortit on esitetty valuma-alueittain ja aina aakkosjärjestyksessä siten, että ensin ovat virtavedet, sitten lammet ja viimeisenä lähteet. Ennen kunkin alueen kohdekortteja valuma-alue ja kohteet on esitetty kartalla, jossa näkyvät myös maanomistussuhteet. Liitteessä 2 on esitetty kohdekorttien sivunumerot. Kunkin kohteen sijainti on esitetty Maanmittauslaitoksen pohjakartan avulla. Virtavesiin liittyvät kartat on rajattu siten, että kohteen valuma-alue on huomioitu. Lisäksi niistä kohteista, joille pääsi maastokäynnillä tarkastukselle, on esitetty valokuvat. Taulukossa 1 on esitetty tärkeimmät kartoissa käytetyt merkinnät. TAULUKKO 1. Karttamerkinnät Puro/oja/noro Lampi Lähde Valuma-alueen rajaus Kaupungin omistama alue (vihreä)/ Muu maanomistaja (valkoinen) Metsä Suo/neva Pelto

28 6.1 Sorilanjoen valuma-alue 20 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 1. Sorilanjoen valuma-alueen pienvedet

29 21 Kämmenniemi Suo-oja. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota, sekä saraturvetta. Vanha metsä ja suo. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Haukilammi. RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella ja maa-ja metsätalousvaltaisella SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. "Haukioja" Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

30 Sorila Peurantajärvestä alkunsa saava uoma, joka muodostaa matkallaan lammen. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO "Hinkkalanoja" Maaperä saraturvetta, savea ja hiekkamoreenia. Havumetsävaltainen, ojitettua suota. UOMAN PITUUS (km) 3,2 Sorilanjoki RAKENTEET 1 silta ja 2 rumpua/putkea KESKIVIRTAAMA (l/s) 130 KOKONAISTYPPI (µg/l) 880 KOKONAISFOSFORI (µg/l) 22 SAMEUS (FNU) 6,8 ph 5,7 CODmn (mg/l O2) 25 SÄHKÖNJOHTAVUUS (ms/m) 3,3 RAUTA (µg/l) 700 ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi samea, runsashumuksinen. Tummaverkkoperhonen. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Arvokas hyönteisalue; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja jatkuu Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella ja päättyy Nurmi-Sorilan osayleiskaavan (yk013) 1981 alueelle. Osittain kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Uoma virtaa noin 100 metrin matkalta luonnonsuojelualueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Valuma-alueella runsasta asutusta, joka voi aiheuttaa likaantumista.

31 23 Sorila Uoma kulkee lehmien laidunalueen läpi ja laskee Hirsimoision suunnasta Sorilanjoen pohjoisosan kosteikkoon. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, saraturvetta, hiekkamoreenia ja rahkaturvetta. Maataloutta, peltoja ja metsää. UOMAN PITUUS (km) 2,3 Sorilanjoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea Osittain luonnontilainen KESKIVIRTAAMA (l/s) 11 NÄYTEPÄIVÄMÄÄRÄ KOKONAISTYPPI (µg/l) 1700 KOKONAISFOSFORI (µg/l) 36 SAMEUS (FNU) 26 ph 6,9 CODmn (mg/l O2) 11 SÄHKÖNJOHTAVUUS (ms/m) 9,3 RAUTA (µg/l) 1100 ARVIO VEDEN LAADUSTA Sameaa. Tummaverkkoperhosen nykyinen ja soveltuva elinympäristö, sekä kulkuyhteys. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Arvokas hyönteisalue; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Nurmi-Sorilan osayleiskaavan (yk013) 1981 alueella. "Hirsimoisionoja" Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen nykytila ja luontoarvot. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

32 24 "Kaakkolamminoja" Terälahti Tiikonojasta Kaakkolammiin virtaava uoma. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Kaakkolammi RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Laajoja eroosiovaurioita Osittain luonnontilainen. Uomaa kaivettu. ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi sameaa vettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Uoman loppuosa kulkee Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen nykytila. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuivunut maastokäynnin aikaan (09/2014)

33 25 "Kiikkisoja" Sorila Kapea ja tummavetinen, kivikkoinen uoma, joka virtaa Kiikkisjärvestä Harviaan. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, hiekkamoreenia, hiesua ja saraturvetta. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Harvia RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista vettä Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

34 26 Kivisenoja (historiallinen nimi) Sorila Tummavetinen, pääasiassa metsäalueella virtaava uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea ja hiekkamoreenia. Suota, havumetsää, peltoa ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Hinkkalanoja RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

35 27 "Korvenvuorenoja" Kämmenniemi Sammaloitunut pieni oja Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, savea ja hiekkamoreenia. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Pitkäjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (1982) alueella ja Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maaja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

36 Sorila Runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma, joka laskee Peurantaan. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta ja hiekkamoreenia. Pääasiassa havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Peuranta RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi rehevä ja humuksinen vesi. Ei erityisiä luontoarvoja. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa uomasta Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. 28 "Kuurnanoja"

37 29 "Lassinoja" Sorila Tummavetinen ja osittain kovapohjainen uoma, joka virtaa Lassijärvestä Kiikkisjärveen. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, karkeaa hietaa, saraturvetta ja kalliota. Lassijärvi, metsäistä aluetta, suota ja asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Kiikkisjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman keskivaihe sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

38 Sorila 30 "Loukkaankorvenoja" Loukkaankorvensuolta Niittylampeen kulkeva uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, savea ja saraturvetta. Suota, havumetsää ja peltoja. UOMAN PITUUS (km) 2,1 Niittylampi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

39 Sorila Viehättävä, metsäalueilla virtaava uoma, joka laskee Iso- Lumoojasta Sorilanjokeen. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, savea, saraturvetta ja kalliota. Iso- Lumooja. Havu-ja lehtimetsää, ei juurikaan peltoa. Asutusta. Puro UOMAN PITUUS (km) 3,3 Sorilanjoki RAKENTEET 1 rumpu/putki Lähes luonnontilainen. Uomaa on levennetty lammeksi. KESKIVIRTAAMA (l/s) 115 KOKONAISTYPPI (µg/l) 510 KOKONAISFOSFORI (µg/l) 14 SAMEUS (FNU) 4,3 ph 6,3 CODmn (mg/l O2) 11 SÄHKÖNJOHTAVUUS (ms/m) 3,2 RAUTA (µg/l) 380 ARVIO VEDEN LAADUSTA - 31 "Myllypuro" Liito-orava. Tummaverkkoperhoselle soveltuva ja nykyinen elinympäristö. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Arvokas hyönteisalue; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselta alueelta ja kulkee Aitolahti- Teisko yleiskaavan 1982 aluella ja päättyy Nurmi-Sorila osayleiskaavan (yk013) 1981 alueelle. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Mahdollisesti kalaston selvittäminen.

40 32 Sorila Suurimmaksi osaksi pelloilla virtaava uoma, jonka varrella jonkin verran asutusta. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta ja savea. Asutusta ja paljon peltoja, hieman lehti-ja kuusimetsää. UOMAN PITUUS (km) 2 Myllypuro/Sorilanjoki RAKENTEET 5 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA "Niittylammenoja" Kirkas vesi Liito-orava. Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö ja kulkuyhteys. Arvokas hyönteisalue; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee alussa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella ja päättyy Nurmi-Sorila osayleiskaavaan (yk013) 1981 alueelle. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

41 33 "Pahasuonoja" Sorila Viehättävä tummavetinen ja kovapohjainen uoma, joka saa alkunsa Pahasuolta ja päätyy Peurantaan. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, saraturvetta ja rahkaturvetta. Kiviainestoimintaa, suota, havumetsää ja metsäistä aluetta. UOMAN PITUUS (km) 1,7 Peuranta RAKENTEET 2 rumpua/putkea KOKONAISTYPPI (µg/l) 110 KOKONAISFOSFORI (µg/l) 9 SAMEUS (FNU) 1,2 ph 5,8 CODmn (mg/l O2) 32 SÄHKÖNJOHTAVUUS (ms/m) 10 ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi. Kokonkallion kiviaineksen ottoalueen kuivatusvedet saattavat vaikuttaa veden laatuun. Uoman loppuosa on arvokasta hyönteisaluetta; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee alussa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella ja viimeiset 200 metriä Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) pientalovaltaisella alueella sekä saman kaavan maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Jatketaan vedenlaadun seurantaa.

42 Sorila 34 Palonlammesta lähtevä uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea ja hiekkamoreenia. Metsää ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,73 Niittylammenoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - "Palonlammenoja" Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

43 35 "Pappilanoja" Sorila Kuusivaltaisessa metsässä virtaava tummavetinen uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja rahkaturvetta. Metsää ja suota. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Kiikkisjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

44 36 "Pehkusuonoja 1" Kämmenniemi Erittäin kapea, vähävetinen ja runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Suota ja havumetsää, Rajalammi. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Peräsuonoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

45 37 "Peräsuonoja" Kämmenniemi Kapea osittain kuivunut pehmeäpohjainen uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä pääosin savea, mutta myös hiekkamoreenia ja kalliota. Vanha metsä ja suota. UOMAN PITUUS (km) 2,3 Pitkäjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk 014) alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk 016), jossa uoma kulkee virkistysalueella, sitten maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja lopuksi loma-asuntoalueella. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

46 38 Peurnanoja (historiallinen nimi) Sorila Tummavetinen uoma, joka saa alkunsa Harviasta ja laskee Peurantaan. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta ja hiekkamoreenia. Harvia, suota, havumetsää ja asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,7 Peuranta RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas/lievästi humuksinen vesi Arvokas hyönteisalue; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee alussa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) loma-asunto ja loma-alueella, Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja lopussa Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

47 39 Pitkäjärvenoja Kämmenniemi-Sorila Kirkasvetinen uoma, joka virtaa Pitkäjärvestä Vähä-Lumoojaan. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta ja kalliota. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Vähä-Lumooja RAKENTEET 1 silta ARVIO VEDEN LAADUSTA Erittäin kirkas vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselta alueelta, jonka jälkeen kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (1982) alueella. Ei kaupungin omistuksessa Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

48 Sorila Osittain peltojen keskellä virtaava oja Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea. Runsaasti peltoa. Havumetsää ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,8 Sorilanoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Uoman loppuosa kulkee Nurmi-Sorila osayleiskaavan (yk013) 1981 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen. 40 "Pyydysluoma"

49 41 Viitapohja-Sorila Melko tummavetinen ja kovapohjainen, metsä- ja suoalueilla virtaava pitkä uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, rahkaturvetta ja hiesua. Pääasiassa havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 3,1 Kiikkisoja/Harvia RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja virkistysalueella. Pieni osa kaupungin omistuksessa. "Rukojylhänoja" Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

50 42 Sorila Uoma virtaa suurimmaksi osaksi peltoalueella ja on kasvanut lähes umpeen. Uoman alajuoksulla on karjanlaidunnusta. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea ja saraturvetta. Pääasiassa peltoa, mutta myös loma-asutusta ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Sorilanjoki RAKENTEET 1 rumpu/putki KESKIVIRTAAMA (l/s) 7,2 NÄYTEPÄIVÄMÄÄRÄ KOKONAISTYPPI (µg/l) 1500 KOKONAISFOSFORI (µg/l) 63 SAMEUS (FNU) 5,8 ph 6,6 CODmn (mg/l O2) 7,3 SÄHKÖNJOHTAVUUS (ms/m) 13,8 RAUTA (µg/l) 1100 ARVIO VEDEN LAADUSTA Vesi on rehevää ja paikoin veden pinnalla oli öljymäinen kalvo. Uoma sijaitsee osittain perinnebiotoopin (Kulkkaan laidun) alueella. Tummaverkkoperhoselle soveltuva elinympäristö. Arvokas hyönteisalue; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Nurmi-Sorilan osayleiskaavan (yk013) 1981 alueella. Suurin osa kaupungin omistuksessa. MUUTA HUOMIOITAVAA "Sorilanjoenoja" Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Maanviljelyn ja eläintilan kuormittava vaikutus näkyy uomassa.

51 Nurmi/Sorila Metsävaltaisella alueella virtaava uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä pääasiassa hiekkamoreenia ja savea. Peltoa ja havumetsää, sekä vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 3,6 Sorilanjoki RAKENTEET - KESKIVIRTAAMA (l/s) 26 NÄYTEPÄIVÄMÄÄRÄ KOKONAISTYPPI (µg/l) 880 KOKONAISFOSFORI (µg/l) 24 SAMEUS (FNU) 6,5 ph 6,4 CODmn (mg/l O2) 13 SÄHKÖNJOHTAVUUS (ms/m) 4,6 RAUTA (µg/l) 540 ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen. 43 "Sorilanoja" Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö ja kulkuyhteys. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Nurmi-Sorila osayleiskaavan (yk013) 1981 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

52 Sorila Pääosin metsäalueilla virtaava uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, savea ja saraturvetta. Havu- ja lehtimetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,8 Sorilanjoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita. Osittain luonnontilainen ARVIO VEDEN LAADUSTA - 44 "Sorilanoja 2" Tummaverkkoperhoselle soveltuva elinympäristö. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Nurmi-Sorila osayleiskaavan (yk013) 1981 alueella, mutta myös Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 aluella. Pieni osa kaupungin omistuksessa. Säilytetään/palautetaan kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

53 Sorila Teerinevalta Pitkäjärvenojaan laskeva uoma. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta ja hiekkamoreenia. Pääasiassa havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,61 Pitkäjärvenoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. 45 "Teerinevanoja" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Ei kaupungin omistuksessa Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

54 46 "Teerioja" Kämmenniemi Sammaloitunut ja vähävetinen, rämeessä kulkeva uoma, joka laskee Teerinevalta Pitkäjärveen. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, sekä sara-ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. Teerilammi. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Pitkäjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja kulkee lopuksi Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

55 47 Tiikonoja Nurmi Kangasalan puolelta alkava oja, joka kulkee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vierestä ja päättyy Sorilanjokeen. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiekkaa ja hiekkamoreenia. Mellijärvi. Jätteenkäsittelykeskus. Havumetsää ja alajuoksulla peltoa. UOMAN PITUUS (km) 4,5 Sorilanjoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea KESKIVIRTAAMA (l/s) 37 NÄYTEPÄIVÄMÄÄRÄ SÄÄNNÖLLINEN SEURANTA Kyllä KOKONAISTYPPI (µg/l) 2700 KOKONAISFOSFORI (µg/l) 26 SAMEUS (FNU) 7,6 ph 6,8 CODmn (mg/l O2) 25 SÄHKÖNJOHTAVUUS (ms/m) 15,2 RAUTA (µg/l) 1200 ARVIO VEDEN LAADUSTA n vedenlaatuun vaikuttaa Tarastejärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ojaan pääsevät valumavedet. Tummaverkkoperhoselle soveltuva ja nykyinen elinympäristö. Liito-oravan kulkuyhteys ja soveltuva elinympäristö. Kelta-apila. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Tampereen puolella Nurmi- Sorilan osayleiskaavan (yk013) 1981 alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Osa uomasta Kangasalan puolella. Jatketaan kohteen vedenlaadun seurantaa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

56 48 "Vähä-Lumoojanoja" Sorila Kuusivaltaisessa metsässä kulkeva uoma, joka laskee Pitkäjärvenojaan. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Pääasiassa havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Pitkäjärvenoja RAKENTEET 1 rumpu/putki Uomaa on kaivettu Kiviojantien kohdalla. ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei erityisiä maisema-tai virkistysarvoja. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselta alueelta ja jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (1982) alueella. Säilytetään kohteen nykytila. MUUTA HUOMIOITAVAA Vesi oli tarkastushetkellä sameaa luultavasti kunnostustöiden vuoksi.

57 Kämmenniemi Kapea tummavetinen suo-oja. Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, rahkaturvetta ja savea. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Pitkäjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. 49 "Värmälänoja" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

58 50 Iso Koiralammi Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Pieni suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Havumetsää ja suota. PINTA-ALA (ha) 0,5 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

59 51 "Järvenperänlampi" Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Viehättävä pieni lampi Pitkäjärven ja Iso-Päiväjärven välissä. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta ja savea. PINTA-ALA (ha) 0,02 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA 0 Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

60 52 Kaakkolammi Sorila LAMMEN KUVAUS Soisella alueella, Peurannan läheisyydessä oleva lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta. PINTA-ALA (ha) 0,1 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja Nurmi-Sorila osayleiskaavan 1981 alueella. Suurin osa kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

61 53 Koikanlammi Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Matala ja tummavetinen suolampi, jonka rannalla lomaasutusta. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suoaluetta. PINTA-ALA (ha) 0,6 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET 3 laituria KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista vettä. Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

62 54 "Liisankallionlampi" Sorila LAMMEN KUVAUS Hinkkalanojan varrelle muodostunut tummavetinen lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä savea. Lehtimetsää. PINTA-ALA (ha) 1 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Tummaa humusvettä Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus

63 LAMMEN KUVAUS 55 Matolammi (historiallinen nimi) Sorila Suolampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suota. PINTA-ALA (ha) 0,2 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella Kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

64 Sorila LAMMEN KUVAUS Peltojen välissä sijaitseva erittäin rehevä lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta. Havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,06 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä ja erittäin sameavetinen lampi. Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. 56 Niittylampi Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Siistitään lammen ympäristöä. MUUTA HUOMIOITAVAA Lammen lähialueella roskia.

65 LAMMEN KUVAUS 57 "Nurmenlampi" Nurmi Runsaan puuston ja heinikon ympäröimä lampi Tiikonojan läheisyydessä, kuusivaltaisen metsän reunalla. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä savea ja hiekkaa. Havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,06 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Nurmi-Sorilan osayleiskaavan 1981 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

66 Sorila LAMMEN KUVAUS Voimalinjan alla oleva lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä savea. Voimalinjan läheisyydestä poistettu puusto. Havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,2 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Tummaverkkoperhosen kulkuyhteys. 58 "Palonlampi" Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

67 Sorila LAMMEN KUVAUS Pehmeärantainen suolampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suoaluetta. PINTA-ALA (ha) 0,1 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. 59 Peräviidanlammi (historiallinen nimi) Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

68 Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Pieni suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta. Havumetsää ja suota. PINTA-ALA (ha) 0,4 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. 60 Pieni Koiralammi Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

69 61 Saapaslammi Sorila LAMMEN KUVAUS Suolampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suoaluetta. PINTA-ALA (ha) 0,85 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella Osittain kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

70 Sorila LAMMEN KUVAUS Suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suoaluetta. PINTA-ALA (ha) 0,08 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Arvokas hyönteisalue. 62 Teerilammi Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

71 LAMMEN KUVAUS YMPÄRISTÖN KUVAUS 63 "Tuomistonlampi" Sorila Kuivunut lampi Maaperä hiekkamoreenia. Havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,01 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus MUUTA HUOMIOITAVAA Täysin umpeenkasvanut

72 Sorila LAMMEN KUVAUS Peltojen läheisyydessä sijaitseva lampi, joka on kasvamassa umpeen. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä savea. Peltoa ja lehtimetsää. PINTA-ALA (ha) 0,3 Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä Tummaverkkoperhosen kulkuyhteys. 64 "Utukanlampi" Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Nurmi-Sorilan osayleiskaavan 1981 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

73 65 "Holvastin lähde" Nurmi Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Lähde sijaitsee kuusivaltaisessa metsässä, lähellä hevostilaa ja Sorilanjokea. Maaperä hiekkamoreenia ja savea. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Nurmi-Sorilan osayleiskaava 1981 Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

74 66 "Kulkkaanlähde" Sorila Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Lähde sijaitsee pellon kulmassa lähellä Sorilanlampea. Maanviljelyä ja eläintila: lehmiä ja hevosia. Maaperä savea. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Hieman muokattu. Lähteen yllä hajonnut puukate ja ympärillä kiviä. Tummaverkkoperhosen kulkuyhteys. Arvokas hyönteisalue; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Nurmi-Sorilan osayleiskaavan (yk013) 1981 alueella. Ennallistetaan kohden luonnontilaiseksi ja säilytetään kohteen luontoarvot.

75 67 Sorila Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - "Marttilan lähde" Vähävetinen pellon reunassa sijaitseva lähde. Maaperä savea. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Arvokas hyönteisalue; monipuolinen lajisto. Ei asemakaavaa. Nurmi-Sorila osayleiskaava Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

76 Sorila Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Maaperä hiekkamoreenia. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Ei tietoa Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Aitolahti-Teisko yleiskaava Ei kaupungin omistuksessa Kohteen sijainti tarkastettava. 68 "Myllypuron lähde"

77 Sorila Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Lehtometsässä sijaitseva lähes kuivunut lähde. Maaperä kalliota. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Nurmi-Sorila osayleiskaava Kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. 69 "Sorilan lähde"

78 70 "Turveluoman lähde" Sorila Sorilanjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Peltojen keskellä olevan pajukon keskellä sijaitseva lähde. Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja savea. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014 )alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

79 6.2 Pulesjärven valuma-alue 71 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 2. Pulesjärven valuma-alueen pienvedet.

80 72 "Eskolanoja" Viitapohja Tummavetinen, runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua ja hiekkamoreenia. Havumetsää ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1 Pulesjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

81 73 "Heinäsenoja" Viitapohja Paikoin pahoin kasvittunut ja rehevöitynyt uoma Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta ja savea. Soistuvaa ja läpipääsemätöntä aluetta. Peltoa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Sarkolanlampi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

82 74 Kämmenniemi-Sorila Tummavetinen, paikoin runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma, joka laskee Pulesjärveen. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO "Ihantolanoja" Maaperä kalliota ja saraturvetta. Suota. Lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Pulesjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Tummaverkkoperhoselle soveltuva elinympäristö. Arvokas hyönteisalue. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

83 Viitapohja Kasvittunut ja sammaloitunut oja. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, saraturvetta ja kalliota. Suota ja metsää, Sammakkolammi. UOMAN PITUUS (km) 0,55 Iso Sammakkolammi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. 75 "Iso Sammakkolamminoja"

84 Kämmenniemi Kapea tummavetinen oja. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, savea, hiekkamoreenia ja rahka- ja saraturvetta. Suota ja havu-ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Iso Kolujärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. 76 "Isosuonoja 1" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

85 Viitapohja Kasvillisuuden täyttämä uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, hiesua ja kalliota. Hevosia. Havumetsää, vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,48 Pulesjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. 77 "Itälahdenoja" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja osittain loma-asuntoalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

86 78 "Joutsenoja" Kämmenniemi Runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja hiesua, sekä saraturvetta. Vanha havumetsä. UOMAN PITUUS (km) 1 Pulesjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee osittain virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueelta, jatkuu Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelle ja kulkee lopuksi Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Uoma sijaitsee osittain luonnonsuojelualueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli kuiva käyntihetkellä (09/2014).

87 79 "Joutsijärvenoja" Viitapohja Kasvillisuuden peittämä, rehevä uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, kalliota, hiesua ja hiekkamoreenia. Havumetsää, peltoa ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Parkkuunoja RAKENTEET Ei rakenteita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Lisäksi uoma kulkee noin 100 metrin matkan Aitolahti- Teiskon yleiskaavan (yk014) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

88 80 "Kalalahdenoja" Viitapohja Sammaloitunut ja rehevän kasvillisuuden ympäröimä uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Pulesjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja osittain virkistysalueella. Pieni osa kaupungin omistuksessa. Säilytetään uoman luonnontilaisuus.

89 81 "Kallensuonoja" Viitapohja Paikoin runsaan kasvillisuuden ympäröimä tummavetinen uoma, joka laskee Kallansuon läpi Pulesjärveen. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, kalliota ja hiekkamoreenia. Pääasiassa havumetsää, vähäistä loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Pulesjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea EROOSIOVAURIOT Hieman eroosiovaurioita. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja loma-asuntoalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

90 Kämmenniemi-Viitapohja Uoma, jossa kaksi patorakennelmaa ja niihin muodostuneet lammet. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, saraturvetta ja savea. Havumetsää, asutusta ja patorakennelmia. UOMAN PITUUS (km) 0,65 Myllylammi RAKENTEET 1 silta ja Pohtolan ja Kämmenniemen myllyjen rakenteet Voimakkaasti muokattu ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. 82 "Kalliojärvenoja" Ei asemakaavaa. Uoma kukee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja lomaasuntoalueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen nykytila.

91 Kämmenniemi Kapea tummavetinen oja. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,6 Peräjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. 83 "Kaulamoisenoja" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

92 84 "Keltolamminoja" Kämmenniemi Viehättävä, kivikkoinen ja tummavetinen uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota, sekä saraturvetta. Vanhaa metsää, Keltolammi. Puro UOMAN PITUUS (km) 0,7 Pulesjärvi RAKENTEET Ei rakenteita. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee osittain virkistysalueella ja sen läheisyydessä on polkuja. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk 016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja osittain virkistysalueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus, sekä maisema- ja virkistysarvot.

93 85 Kämmenniemi Pääasiassa soisella alueella Kintulammista Kortejärveen virtaava uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä pääosin rahka-ja saraturvetta, sekä kalliota. Suota ja metsäistä aluetta. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Kortejärvi RAKENTEET Ei rakenteita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma sijaitsee osittain virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella sekä osittain virkistysalueella. Kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. "Kintulamminoja" Säilytetään kohteen nykytila.

94 86 "Kirkkokivenoja" Kämmenniemi Vanhassa kuusivaltaisessa metsässä kulkeva tummavetinen, sammaleiden ympäröimä uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota, sekä savea. Vanha metsä. Suoaluetta. UOMAN PITUUS (km) 1,6 - RAKENTEET Ei rakenteita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee osittain virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) e maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, sekä luonnonsuojelualueella ja virkistysalueella. Kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Uoma sijaitsee osittain luonnonsuojelualueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus, sekä maisema-ja virkistysarvot.

95 87 Viitapohja Kasvillisuuden ympäröimä oja. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO "Kirveslahdenoja" Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja saraturvetta. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,53 Pulesjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja osittain loma-asuntoalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

96 88 "Kortejärvenoja" Kämmenniemi Viehättävä, kuusivaltaisessa metsässä virtaava, tummavetinen uoma, joka laskee Kortejärvestä Keltolammiin. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoainesmoreenia, rahkaturvetta ja kalliota, sekä saraturvetta. Vanha metsä. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Keltolammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee osittain virkistysalueella. Maisemallisesti hieno kokonaisuus. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella sekä osittain virkistysalueella. Kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Uoma sijaitsee osittain luonnonsuojelualueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus, sekä maisema-ja virkistysarvot.

97 89 "Kuorejärvenoja" Viitapohja Paikoitellen sankan kasvuston ympäröimä oja Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, rahkaturvetta, saraturvetta, hienoainesmoreenia ja liejusavea. Vaikeakulkuinen alue, peltoa, voimalinja, UOMAN PITUUS (km) 1,5 Heinäsenjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevää vettä Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö ja kulkuyhteys. Arvokas hyönteisalue. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). SUOJELUALUE Pieni osa uomasta sijaitsee luonnonsuojelualueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

98 Kämmenniemi Erittäin kapea, kuusivaltaisessa metsässä kulkeva uoma. Tarkastushetkellä kuivunut. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota ja rahkaturvetta. Vanhaa metsää ja suota. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Keltolamminoja RAKENTEET Ei rakenteita. EROOSIOVAURIOT Ei eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee virkistysalueella. 90 "Kylmäsuonoja" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk 016) virkistysalueella. Suurin osa uomasta kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

99 91 "Kytösuonoja" Viitapohja Tarkastushetkellä kuiva ja kasvillisuuden täyttämä oja. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, hiesua, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,85 Pulesjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja loma-asuntoalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

100 Kämmenniemi Laukkisuolla kulkeva uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, rahkaturvetta ja kalliota. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Kintulamminoja RAKENTEET Ei rakenteita. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee virkistysalueella. 92 "Laukkisuonoja" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella. Kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus, sekä maisema- ja virkistysarvot.

101 Kämmenniemi Hieno kirkasvetinen oja/puro Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea. Runsaasti peltoja, asutusta, Myllylammi. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Sisaruspohja RAKENTEET 1 silta ja 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkasvetinen Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. 93 "Liutunoja" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

102 Viitapohja Kuorejärveen laskeva pelto-oja Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, saraturvetta, savea, hiesua ja hienoainesmoreenia. Runsaasti peltoa. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Kuorejärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Sameaa ja rehevää vettä Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Liito-oravan kulkureitti. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. 94 "Mattilansuonoja"

103 95 "Mustalahdenoja" Kämmenniemi Osittain sammaloitunut luonnontilainen uoma, jonka loppupäätä muokattu. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota ja hiekkamoreenia. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,5 Pulesjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea Osittain luonnontilainen. Luultavasti osaa uomasta kaivettu joskus. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

104 96 "Myllylammenoja" Viitapohja Kapea kuusivaltaisessa metsässä ja pellolla kulkeva kirkasvetinen uoma Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, savea ja saraturvetta. Havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Myllylampi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

105 97 "Mäkisuonoja" Viitapohja Metsäiseltä alueelta alkava, pirunnotkon läpi kulkeva uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja saraturvetta. Soista aluetta ja havu-ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Pulesjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Arvokas kasvialue. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Hakkuiden vaikutukset kasveille olisi hyvä tarkastaa. MUUTA HUOMIOITAVAA Alueella hakkuita.

106 98 Viitapohja Runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja rahkaturvetta. Soista aluetta ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 2,2 Pulesjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Vesi on rehevää Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. SUOJELUALUE Uoma kulkee osittain luonnonsuojelualueen reunalla. "Parkkuunoja" Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

107 Viitapohja Runsaan kasvillisuuden ympäröimä, vähävetinen oja. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiesua, hiekkamoreenia ja saraturvetta. Pehkusuo. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Pitkälahti/Pulesjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksista. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. 99 "Pehkusuonoja" Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

108 100 "Peräjärvenoja" Kämmenniemi Kapea kasvillisuuden ympäröimä oja. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiekkamoreenia, kalliota ja saraturvetta. Peräjärvi, havumetsää, suota ja asutusta. UOMAN PITUUS (km) 2,8 Sisaruspohja RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksista vettä. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Tummaverkkoperhonen. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Osa uomasta kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavassa MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

109 101 "Pohtolanoja" Kämmenniemi Kapea ja runsaan kasvillisuuden ympäröimä, Pulesjärveen laskeva uoma. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja hiesua. Kiviainestoimintaa. Suota, havu- ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Pulesjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

110 102 "Ruutananoja" Kämmenniemi Suo-oja. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, kalliota ja saraturvetta. Suota. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Ruutana RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee osittain virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella sekä osittain virkistysalueella. Osittain kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus, sekä maisema-ja virkistysarvot.

111 103 "Sarkolanoja" Kämmenniemi-Viitapohja Paikoin pahoin kasvittunut uoma Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä liejusavea, savea ja saraturvetta, sekä kalliota. Lehtimetsää ja loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Myllylammi RAKENTEET 2 siltaa ARVIO VEDEN LAADUSTA Erittäin rehevää Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

112 104 "Savonoja" Viitapohja Tummavetinen, runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma, joka virtaa läpi Pulesjärveen. Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, sekä sara-ja rahkaturvetta. Havu- ja lehtimetsää ja ojitettuja soita. UOMAN PITUUS (km) 3,4 Pulesjärvi RAKENTEET 3 rumpua/putkea EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita. ARVIO VEDEN LAADUSTA Tumma humusvetinen oja Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja osittain virkistysalueella. Uoma kulkee osittain myös Aitolahti- Pieni osa kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohde luonnontilaisena.

113 105 Kaukaloinen Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Kallioisessa maastossa sijaitseva lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä kalliota ja hiekkamoreenia. Havumetsä ja suo. PINTA-ALA (ha) 0,3 Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ruostekääpä. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella. Kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen nykytila.

114 106 "Liutunlampi" Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Leveämpi kohta "Liutunojassa" YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä savea. Asutusta ja peltoa. PINTA-ALA (ha) 0,04 Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - Lähes luonnontilainen ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi rehevää vettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

115 107 "Sarkolanlampi" Viitapohja LAMMEN KUVAUS Rehevä lampi, jonka rannalla loma-asutusta. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä savea ja liejusavea, sekä kalliota. PINTA-ALA (ha) 0,04 Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen. Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) loma-asuntoalueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

116 108 "Vattulanlampi" Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Vaikeakulkuisessa maastossa sijaitseva lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä hiekkamoreenia. Havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,8 Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Kohteen sijainti tarkistettava.

117 109 "Jaakkolanlähde" Kämmenniemi Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Vanhassa kuusimetsässä sijaitseva muokattu lähde. Maaperä kalliota. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Voimakkaasti muokattu. Betonirengas ja puukansi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016) lähde sijaitsee maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

118 110 "Kurkilähde" Kämmenniemi Pulesjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Kuusivaltaisessa metsässä sijaitseva muokattu lähde. Maaperä savea. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Voimakkaasti muokattu. 2 betonirengasta ja vanerikansi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa (yk016)lähde sijaitsee maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Sisaruspohjan osayleiskaava (yk039). Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

119 6.3 Vaavunjoen valuma-alue 111 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 3. Vaavunjoen valuma-alueen pienvedet

120 112 "Antinsuonoja" Viitapohja Kapea, runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja saraturvetta. Havumetsää, suota ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Vaavunjoki RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Viitapohjan osayleiskaava (yk026). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

121 113 "Korpioja 1" Viitapohja Paalijärveen laskeva lyhyt oja. Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, saraturvetta, hiekkaa ja kalliota. Suota ja havumetsää. /Noro UOMAN PITUUS (km) 0,7 Paalijärvi RAKENTEET Ei rakenteita. ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja osittain Aitolahti- Säilytetään kohteen luonnontilaisuus

122 114 "Kotilahdenoja" Viitapohja Viehättävä, kapea ja tummavetinen, kovapohjainen uoma. Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Vaavunjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

123 115 "Ollikanoja" Viitapohja Kirkasvetinen kapea oja. Osittain luonnonsuojelualueella vanhassa kuusivaltaisessa metsässä. Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, saraturvetta ja savea. Vanhaa kuusimetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,51 Peräjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Arvokas kasvialue. Ahokirkiruoho, ketoneilikka. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Viitapohjan osayleiskaava (yk026). SUOJELUALUE Uoma kulkee osittain luonnonsuojelualueella. Natura-alue. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

124 116 "Päivättömänlahdenoja" Viitapohja Kasvillisuuden peittämä Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, saraturvetta ja kalliota. Suota, metsää. UOMAN PITUUS (km) 0,5 Vaavunjärvi RAKENTEET Ei rakenteita. EROOSIOVAURIOT Ei eroosiovaurioita. ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohde luonnontilaisena.

125 117 "Rantalanoja" Viitapohja Suoalueelta Vaavunjokeen viraava uoma. Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia, saraturvetta ja kalliota. Havumetsää, suota ja asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1 Vaavunjoki RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään uoman nykytila.

126 118 "Rukojärvenoja" Viitapohja Heinittynyt oja. Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota, sekä sara-ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,7 Römperinsuo RAKENTEET 1 rumpu/putki. ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja Aitolahti-Teisko Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

127 119 "Syväoja" Viitapohja Metsisianvuorelta lähtevä uoma, joka laskee Vaavunjokeen Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, saraturvetta ja kalliota. Havumetsää ja suoaluetta. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Vaavunjoki RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Arvokas hyönteisalue. Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Viitapohjan osayleiskaava (yk026). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

128 120 Viitapohja Ruohottunut, vähävetinen uoma. Vaavunjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO UOMAN PITUUS (km) 0,7 0 RAKENTEET Ei rakenteita. EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita. ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä "Vaavunniitynoja" Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja saraturvetta. Suota. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus

129 121 "Mustalaisvuoren lähde" Viitapohja Vaavunjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Mustalaisvuoren läheisyydessä sijaitseva muokattu lähde. Maaperä kalliota ja saraturvetta. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Voimakkaasti muutettu. Betonirengas ja puukansi Arvokas kasvialue. Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Viitapohjan osayleiskaava (yk026). SUOJELUALUE Lähde sijaitsee luonnonsuojelualueen reunalla. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi ja säilytetään kohteen luontoarvot.

130 122 "Ollikanlähde" Viitapohja Vaavunjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Vanhassa kuusivaltaisessa metsässä sijaitseva kirkasvetinen ja muokattu lähde. Maaperä kalliota ja saraturvetta. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Voimakkaasti muokattu. Katettu. Arvokas kasvialue. Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Viitapohjan osayleiskaava (yk026). SUOJELUALUE Lähde sijaitsee luonnonsuojelualueen reunalla. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi ja säilytetään kohteen luontoarvot.

131 123 Piittalan lähde Viitapohja Vaavunjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Pellon reunassa sijaitseva muokattu lähde. Maaperä savea. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Voimakkaasti muokattu. Betonikehikko ja puukehikko sekä peltikansi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Viitapohjan osayleiskaava (yk026). Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi ja säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

132 124 "Piittalanmäen lähde" Viitapohja Vaavunjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Jyrkässä rinteessä sijaitseva lähde. Maaperä hiekkamoreenia. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Ei tietoa. Arvokas kasvialue. Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Viitapohjan osayleiskaava (yk026). Ei kaupungin omistuksessa Säilytetään kohteen luontoarvot. Kohteen sijainti tarkistettava.

133 125 "Viitalanlähde" Viitapohja Vaavunjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Pellon reunassa sijaitseva muokattu lähde. Maaperä hiesua ja kalliota. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Muokattu. Puinen kehikko ja peltikansi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Viitapohjan osayleiskaava (yk026). Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

134 6.4 Lauttajärven-Hankajärven alue 126 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 4. Lauttajärven-Hankajärven alueen pienvedet.

135 127 "Ahvenlamminoja" Terälahti-Viitapohja Ahvenlammiin virtaava metsäoja. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, saraturvetta ja hienoa hietaa. Metsää, suota ja vaikeakulkuista maastoa. UOMAN PITUUS (km) 2 Ahvenlammi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uuoman alku- ja loppuosa kulkee Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja keskiosa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

136 128 Viitapohja Melko kirkasvetinen, kasvillisuuden ympäröimä pelto-oja. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO "Hakalanoja" Maaperä hienoa hietaa ja hiesua. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Savonjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

137 129 "Hepovuorenoja" Viitapohja Osittain sammaleen peittämä ja osittain muokattu uoma, jonka vesi lievästi tummaa ja sameaa. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa hietaa, rahkaturvetta ja kalliota. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Ruoppahistonoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alku ja loppuosa kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja muuten Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

138 130 "Idänpäänoja" Kämmenniemi Osittain hakkuuaukolla sijaitseva uoma, joka kulkee lomaasutuksen läpi. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, savea ja hiekkamoreenia. Lauttajärvi, jonka rannalla loma-asutusta. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,6 Lauttajärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei puroympäristön kannalta erityisiä luontoarvoja. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja lopuksi lomaasuntoalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Käyntihetkellä (09/2014) kuiva uoma. Alueella hakkuita.

139 131 "Isosuonoja" Viitapohja Osittain luonnonsuojelualueella kulkeva tummavetinen ja kapea oja. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, kalliota, saraturvetta, hiekkamoreenia ja hienoa hietaa. Suota ja kuusi- ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Iso-Viljamoinen RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. SUOJELUALUE Uoma kulkee osittain luonnonsuojelualueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

140 132 "Kaakkosuonoja" Terälahti-Viitapohja Kapea tummavetinen oja, jonka läheisyydessä hakkualue. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahka- ja saraturvetta sekä hienoa ja karkeaa hietaa. Ojitettua suota ja havumetsää, hieman peltoa. Kaakkolammi. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Hanhilammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään uoman luonnontilaisuus.

141 133 "Karhuoja" Viitapohja Hieno, vuolaasti virtaava kapea oja. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, saraturvetta ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 2,3 Iso-Viljamoinen RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman keskiosa kuuluu Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

142 134 "Koivistonoja" Terälahti Vähävetinen oja Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Lauttajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

143 135 "Loppisenoja" Kämmenniemi Rehevä, runsaan kasvillisuuden ympäröimä oja. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea. Peltoa ja havumetsää. Asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,95 Loppiskoski RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Suurin osa kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

144 136 "Loppisjärvenoja" Terälahti Suoalueelta lähtevä Loppisjärveen laskeva oja. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, kalliota ja hiesua. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Loppisjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

145 137 Loppisoja Viitapohja Leveä kirkasvetinen uoma Pikku-Viljamoisesta Loppisjärveen. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta ja hienoa hietaa. Hakkuuaukea. Havu-ja lehtimetsä. Loppisjärvi ja Pikku-Viljamoinen. UOMAN PITUUS (km) 0,54 Loppisjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

146 138 Myllyoja Viitapohja Kirkasvetinen leveä uoma, jossa "pato"rakennelma Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, kalliota, saraturvetta ja hienoa hietaa. Hankajärvi. Metsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Iso Viljamoinen RAKENTEET Patorakenteita, 2 siltaa EROOSIOVAURIOT Lievää eroosiovauriota Osittain luonnontilainen ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Osa uomasta rauhoitettu kylteillä kalastukselta.

147 139 "Rajasuonoja" Terälahti-Viitapohja Kapea kuusivaltaisessa metsässä kulkeva kirkasvetinen matala oja Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa hietaa, kalliota ja saraturvetta, sekä hiekkamoreenia. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Loppisoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

148 140 "Saarikonperänoja" Kämmenniemi Osittain pellolla kulkeva uoma. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiekkamoreenia ja kalliota. Loppisjärvi. Pelto. Havu- ja lehtimetsä. Asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,66 - RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Liito-orava, vähäsilmupalkonen, juovaharjakas. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Suurin osa kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

149 141 "Sammaloja" Viitapohja Oriveden puolelta Sammalsuolta lähtevä uoma, joka virtaa Hankajärveen. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, saraturvetta ja hiekkamoreenia. Suota ja metsää. UOMAN PITUUS (km) 0,54 Hankajärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään uoman luonnontilaisuus.

150 142 "Savonlamminoja" Viitapohja Runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma, joka virtaa pääosin pelloilla. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta ja hiesua. Peltoa ja runsasta asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,4 Savonjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksinen, rehevä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

151 143 Savonoja Viitapohja Savonjärvestä Pikku-Viljamoiseen laskeva leveä tummavetinen uoma. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa hietaa, hiesua ja saraturvetta. Peltoa, soinen lehtimetsä. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Pikku-Viljamoinen RAKENTEET 1 silta ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi samea vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

152 144 Sorolanoja Terälahti-Viitapohja Pusikoitunut kapea oja Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta ja hienoa hietaa. Kaakkolammi, ojitettuja soita, peltoa, asutusta, lehti-ja kuusimetsää. UOMAN PITUUS (km) 4,5 Pikku-Viljamoinen RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alku ja loppuosa kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja muuten Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

153 145 "Valkeeoja" Terälahti-Viitapohja Sammaleinen oja. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä karkeaa ja hienoa hietaa, sekä sara- ja rahkaturvetta. Suota, kuusi-ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,9 Sorolanoja RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

154 146 "Vehkasuonoja" Viitapohja Kirkasvetinen kapea oja, joka virtaa osittain hakkuualueen vieressä. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa hietaa, saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja suota. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Iso-Viljamoinen RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Valuma-alueella laaja hakkuualue.

155 147 "Vehmaslamminoja" Viitapohja Kapea pelto-oja. Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa hietaa, saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Vehmaslammi, peltoa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Iso-Viljamoinen RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

156 148 Hanhilammi Viitapohja LAMMEN KUVAUS Tummavetinen peltojen ja soiden läheisyydessä oleva pehmeärantainen lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta. Soista aluetta ja peltoa. PINTA-ALA (ha) 0,6 Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä. Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lammen länsiosassa on kaavamerkintä lomaasuntoalueesta, joka varataan saunaa varten. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus

157 149 Iilammi (historiallinen nimi) Terälahti LAMMEN KUVAUS Tummavetinen pieni lampi, jonka rannalla asutusta. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta. Lehtimetsä ja suomaista aluetta. Loma-asunto. PINTA-ALA (ha) 0,01 Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET 1 laituri KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - Osittain luonnontilainen ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Lisäksi pieni osa rannasta on saman kaavan pientalovaltaisella asuinalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

158 150 "Savonlammi" Viitapohja LAMMEN KUVAUS Rehevä, pellolla sijaitsevan saarekkeen reunassa oleva lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta. Pelto. PINTA-ALA (ha) 0,09 Lauttajärven-Hankajärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

159 151 Viitapohja Lauttajärven-Hankajärven VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS "Juurakkoniemen lähde" Maaperä karkeaa hietaa. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - - Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) alueella. Kohteen sijainti tarkistettava.

160 152 "Salmenlähde" Viitapohja Lauttajärven-Hankajärven VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Kuusivaltaisessa metsässä sijaitseva muokattu lähde. Maaperä kalliota. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Voimakkaasti muokattu. Betonirengas ja puukansi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

161 6.5 Kaletonjärven valuma-alue 153 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 5. Kaletonjärven alueen pienvedet.

162 154 "Aittosuonoja" Kämmenniemi Aittovuoren alueella kulkeva uoma. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, saraturvetta, kalliota ja hiekkamoreenia. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Myllykylänoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

163 155 "Haukkalamminoja" Terälahti Tummavetinen uoma. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä pääasiassa savea. Havumetsää, peltoa ja puutarha. Asutusta. Haukkalammi. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Asuntilanjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiallisesti Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja päättyy saman kaavan loma-asuntoalueelle. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

164 156 "Isosuonoja 2" Kämmenniemi Tummavetinen uoma Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, savea, saraturvetta. Isosuo. Lehti- ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 2,2 Asuntilanjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Mehiläis- ja varpushaukka. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella sekä Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

165 157 "Kaiunmäenoja" Terälahti Rehevä pelto-oja Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Peltoa, havu-ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,7 Asuntilanjärvi RAKENTEET 3 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen Tummaverkkoperhoselle soveltuva elinympäristö. Tummaverkkoperhonen. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja päättyy Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

166 158 Kämmenniemi Rehevä oja Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, saraturvetta ja hiesua. Havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Isosuonoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen "Kirveslahdenoja 2" Mehiläis- ja varpushaukka. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella sekä Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

167 159 "Koppelosuonoja" Kämmenniemi Aittolammista Paskolammiin virtaava uoma. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja saraturvetta. Metsäaluetta. Aittolammi. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Paskolammi RAKENTEET - - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

168 160 "Korpioja" Terälahti Rehevä ja kapea uoma Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, kalliota ja hiekkamoreenia. Lehti-ja havumetsää, peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,7 Kaletonjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Ravinteikasta/rehevää vettä Liito-orava. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Teiskon kirkonseudun osayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

169 161 "Metsä-Riipinoja" Kämmenniemi Metsässä oleva uoma. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja saraturvetta. Metsää ja kalliomaastoa. UOMAN PITUUS (km) 0,8 - RAKENTEET - - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja päättyy Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

170 162 "Myllykylänoja" Kämmenniemi Kirkasvetinen kapea uoma Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja hiesua. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Asuntilanjoki RAKENTEET - EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Huuhkaja. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

171 163 "Myllyniemenoja" Kämmenniemi Paskolammista Asuntilanjokeen virtaava uoma. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, savea ja saraturvetta. Paskolammi. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Asuntilanjoki RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Lievi eroosiovaurioita Osittain luonnontilainen, uomaa kaivettu lähiaikoina ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi samea ja rehevä Liito-orava. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja päättyy Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Säilytetään kohteen nykytila ja luontoarvot.

172 164 "Paskovuorenoja" Kämmenniemi Metsäoja. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja rahkaturvetta. Suoaluetta ja metsää. Rahkasuo, lehti-ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,9 - RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkeeaitolahti-teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

173 165 "Pehkusuonoja 2" Terälahti Erittäin rehevä osittain pelloilla virtaava uoma. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, kalliota ja hiekkamoreenia. Havumetsää, peltoa ja suota, sekä vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 2,7 Kaletonjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja päättyy Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

174 166 "Rajalamminoja" Kämmenniemi Kasvittunut, tummavetinen uoma. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, rahkaturvetta, hiesua, ja kalliota. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,6 Purnulammi/Kaletonjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevää, humuksista vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja päättyy lomaasuntoalueeseen. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

175 167 "Rekolanoja" Kämmenniemi Rehevä pelto-oja Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, kalliota ja hiekkamoreenia. Peltoa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Asuntilanjoki RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä ja lievästi samea Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella ja jatkuu Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelle. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus, sekä maisema- ja virkistysarvot.

176 168 "Viitasenmoisionoja" Terälahti Kapea kuusivaltaisessa metsässä kulkeva oja. Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiesua, kalliota ja hiekkamoreenia. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Eskonlammi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi samea Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

177 169 Eskonlammi Terälahti LAMMEN KUVAUS Suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä savea ja saraturvetta. Suoaluetta ja havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,7 Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Arvokas kasvialue. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

178 170 Rajalammi Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Pehmeärantainen suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta ja hiekkamoreenia. PINTA-ALA (ha) 0,5 Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

179 171 Uittolammi Kämmenniemi LAMMEN KUVAUS Uitto-ja Omenavuoren välissä oleva lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä kalliota ja saraturvetta. Suoaluetta ja havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,4 Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

180 172 "Pentinahonlähde" Terälahti Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Kuusivaltaisessa metsässä pellon läheisyydessä sijaitseva lähde, jota on muokattu. Maaperä savea. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Muokattu. Betonirenkaat ja muovi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

181 173 "Vastamäenlähde" Kämmenniemi Kaletonjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Kuusivaltaisessa metsässä sijaitseva muokattu lähde. Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Muokattu. Betonirenkaat ja kate. Arvokkaan hyönteis- ja kasvialueen reunalla. Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Ennallistetaan kohde luonnontilaiseksi ja säilytetään kohteen luontoarvot.

182 6.6 Kiimajoen alue 174 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 6. Kiimajoen alueen pienvedet.

183 175 "Allosenoja" Terälahti Lähes umpeenkasvanut (sammaloitunut) uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja suota. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Laurilanoja/Kiimajoki RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevää Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

184 176 "Eteläjärvenoja" Terälahti Eteläjärvestä Kiimajokeen laskeva osittain kovapohjainen uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiesua ja kalliota. Peltoa, loma-asutusta ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Kiimajoki RAKENTEET 1 rumpu/purki ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksista vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Velaatan osayleiskaavan (yk021) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja viimeiset 200 m. Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

185 177 "Haukilamminoja" Terälahti Kapea runsashumuksinen uoma, joka virtaa suoalueen läpi Haukilammista "Levonkorvenojaan" Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Haukilammi, suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Levonkorvenoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista vettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselta alueelta ja jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

186 178 "Haukkavuorenoja" Terälahti Runsaan kasvillisuuden ympäröimä oja. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja peltoa, sekä vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Petääjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaiselta alueelta, jatkuu Terälahden osayleiskaavan (yk019) maa- ja Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

187 179 Terälahti Metsäalueella oleva uoma, joka laskee Petääjärveen. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO "Juurakkosuonoja" Maaperä saraturvetta ja kalliota. Petääjärvi, metsä. UOMAN PITUUS (km) 0,53 Petääjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

188 180 Terälahti Sydänmaanlammen alueelta Sahronjojaan virtaava uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota ja hiekkamoreenia. Sydänmaanlammi, havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Sahronoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Koiranoja Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueellta ja jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Uoma päättyy Terälahden osayleiskaavan (yk019) maa-ja metsätalousvaltaiselle alueelle. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Osittain vireillä olevan Terälahden osayleiskaavan 2014 (yk042) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

189 181 "Laurilanoja" Terälahti Erittäin tummavetinen uoma Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiesua, saraturvetta, kalliota ja hiekkamoreenia. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 2,1 Kiimajoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Erittäin humuksista vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselta alueelta ja jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

190 182 Terälahti Lievästi sameavetinen ja rehevä uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, savea ja kalliota. Havumetsää, lehtimetsää ja suota. UOMAN PITUUS (km) 2 Petääjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi sameaa vettä. "Leppiniemenoja" Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman loppuosa kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk019) maa-ja MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Osittain vireillä olevan Terälahden osayleiskaavan 2014 (yk042) alueella. Osittain kaupungin omistuksessa Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Siistitään vanha betonirumpu ja roskat uomasta.

191 183 "Leppioja" Terälahti Kirkasvetinen osittain kovapohjainen osittain vanhassa kuusimetsässä virtaava uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiesua, kalliota ja hiekkamoreenia. Peltoa, havuja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Kiimajoki RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Lievää eroosiovauriota ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkasta vettä Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Liito-orava. Mehiläishaukka. Hieno kokonaisuus. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk019) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Terälahden osayleiskaava 2014 (yk042). Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Mahdollisesti kalasto- ja vedenlaatuselvitys.

192 184 Terälahti Rehevöitynyt osittain pellolla virtaava uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, kalliota ja hiekkamoreenia, sekä savea ja saraturvetta. Lehti- ja havumetsää, peltoa, sekä vähäistä UOMAN PITUUS (km) 2,8 Kiimajoki RAKENTEET 5 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä "Levonkorvenoja" Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselta alueelta ja jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

193 185 Terälahti Sammaleiden ja runsaan kasvillisuuden täyttämä uoma, joka laskee Mustasuolta Kiimajokeen. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsä, suo. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Kiimajoki RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä "Mustasuonoja" Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

194 186 "Mustikkakorvenoja" Velaatta Rehevä, lähes umpeenkasvanut uoma Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, savea, saraturvetta ja kalliota. Havumetsää, asutust, peltoa ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Eteläjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevää Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Velaatan osayleiskaavan (yk021) Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

195 187 "Permunniitynoja" Terälahti Kiimajokeen laskeva uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää. Kiimajoki. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Kiimajoki RAKENTEET - EROOSIOVAURIOT 0 ARVIO VEDEN LAADUSTA - Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk019) alueella MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Terälahden osayleiskaava 2014 (yk042). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

196 188 "Peräoja" Terälahti Osittain pellolla virtaava uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, kalliota ja hiekkamoreenia. Havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Petääjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi sameaa vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman loppuosa kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk 019) maa-ja metsätalousvaltaisel MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Osittain vireillä olevan Terälahden osayleiskaavan 2014 (yk042) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

197 189 "Rahkasuonoja" Terälahti Runsaan heinän ja muun kasvillisuuden ympäröimä uoma. Uoma alkaa Rahkasuolta ja laskee Kiimajokeen. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, savea, kalliota ja hiekkamoreenia. Kiimajoki, soita, peltoa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 3,1 Kiimajoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi samea ja rehevä Liito-oravalle soveltuva elinympäristö ja kulkuväylä. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja loppuosa kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk 019) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Uoma on osittain vireillä olevan Terälahden osayleiskaavan 2014 (yk042) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

198 190 Terälahti Lähes umpeenkasvanut rehevä ja tummavetinen uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, saraturvetta, hiekkamoreenia ja liejua. Suota ja lehti- ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,8 Kiimajoki RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä. Rökäsoja Arvokas kasvialue. Ei asemakaavaa. Uoman alkupää kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Terälahden osayleiskaavan (yk019) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Osittain vireillä olevan Terälahden osayleiskaavan 2014 (yk042) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

199 191 Sahronoja Terälahti Puskittunut tummavetinen uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, saraturvetta ja kalliota. Havumetsää, peltoa ja asutusta. UOMAN PITUUS (km) 2,5 Rökäsoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Arvokas hyönteisalue.tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoman alkupää kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk019) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja ja uoman loppuosa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Osittain vireillä olevan Terälahden osayleiskaavan 2014 (yk042) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

200 192 "Terälahdenoja" Terälahti Rehevä tummavetinen uoma Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia, savea ja hiesua. Suota ja havumetsää, alajuoksulla asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Kiimajoki RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä ja lievästi humuksinen Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk019) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman loppuosa kulkee saman kaavan erillispientaloille varatulla asutoalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

201 193 "Tuhkurijärvenoja" Terälahti Lähes umpeenkasvanut rehevä uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, saraturvetta ja kalliota. Tuhkurijärvi. Havumetsää, vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Leppiniemenoja / Petäjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) loma-ja matkailualueelta, jatkuu saman kaavan maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman loppuosa kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk 019) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Osittain vireillä olevan Terälahden osayleiskaavan 2014 (yk042) alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

202 194 "Uusiniitynoja" Terälahti Metsässä ja pellon reunassa kulkeva uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, saraturvetta, kalliota, savea ja hiekkamoreenia. Peltoa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 - RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

203 195 "Vaariinniitynoja" Terälahti Kuusivaltaisessa metsässä virtaavat uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua ja savea. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Kiimajoki RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Mehiläishaukka. Liitoorava. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Terälahden osayleiskaavan (yk019) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Terälahden osayleiskaava 2014 (yk042). Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

204 196 Terälahti Metsässä kulkeva uoma. Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, kalliota, hiekkamoreenia ja hiesua. Havumetsää, peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,7 - RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - "Vähä-Mattilanoja" Liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Terälahden osayleiskaavan maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja osittain MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT Vireillä Terälahden osayleiskaava 2014 (yk042). Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

205 LAMMEN KUVAUS YMPÄRISTÖN KUVAUS 197 Sydänmaanlammi Terälahti Suolampi Maaperä hiekkamoreenia. Suoaluetta ja havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,6 Kiimajoen alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

206 6.7 Ukaanjärven alue 198 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 7. Ukaanjärven alueen pienvedet.

207 199 "Huhtasenoja" Terälahti Tummavetinen oja. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiesua, kalliota ja hiekkamoreenia. Suoalue, lehtimetsää, peltoa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Paskolammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksista vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

208 200 "Kalliosuonoja" Terälahti Vähävetinen kapea uoma. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Ahvenlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

209 201 "Koivupohjanoja" Vehokylä/Terälahti Kirkasvetinen ja kovapohjainen kapea uoma. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja hienoa hietaa. Havumetsää. Asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,68 Ukaanjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ja 1 puinen silta EROOSIOVAURIOT Lievää eroosiovauriota ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkasvetinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

210 202 "Lettosuonoja" Terälahti Runsaan kasvillisuuden ja puuston ympäröimä uoma. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota ja hiekkamoreenia, sekä saraturvetta. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Sirkkasuonoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

211 203 "Likosuonoja" Terälahti Tummavetinen uoma, jonka läheisyydessä avohakkuualue. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, kalliota, hiesua ja hiekkamoreenia. Suota, havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,5 Ukaanpohja/ Ukaanjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Lievää eroosiovauriota. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

212 204 "Nallinoja" Terälahti Metsästä alkava, pääosin pellon reunassa kulkeva uoma, joka laskee Ukaanpohjaan. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Ukaanjärvi, pelto, lehtimetsä, Paskolammi. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Ukaanpohja/Ukaanjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Liito-orava Uoma kulkee virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot, sekä maisemaja virkistysarvot. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

213 205 "Pirttioja" Terälahti Tummavetinen uoma. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiekkamoreenia, kalliota ja hiesua. Lehti- ja havumetsää, sekä peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Ukaanpohja/ Ukaanjärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Tummaverkkoperhoselle soveltuva elinympäristö. Uoma kulkee virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) loma-asuntoalueelta ja jatkuu samassa kaavassa virkistysalueella. Osittain kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot, sekä maisemaja virkistysarvot.

214 206 "Pitkäsuonoja" Terälahti Runsaan kasvillisuuden ja puuston ympäröimä uoma. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, kalliota, hiekkamoreenia ja saraturvetta. Suota, havumetsää, peltoa ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Ukaanpohja/Ukaanjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Tummaverkkoperhoselle soveltuva elinympäristö. Uoma kulkee osittain virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Uuoman loppuosa kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja Osittain kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojelualueen kohde: vanha metsä. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot, sekä maisemaja virkistysarvot.

215 207 "Punavuorenoja" Terälahti Tummavetinen lievästi samea oja Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Suota, peltoa ja asutusta, sekä havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Särkilahti/ Ukaanjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen ja hieman rehevä vesi. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

216 208 "Riihilammenoja" Terälahti Lähes umpeenkasvanut oja. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja suota. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Pikku Riihilammi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä ja humuksinen vesi. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

217 209 Terälahti Hitaasti virtaava runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota ja hiekkamoreenia, sekä saraturvetta ja hienoa hietaa. Havumetsää, peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Vehkakoskenoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Uoman loppuosa kulkee Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella "Sirkkasuonoja" Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

218 210 "Sivulanoja" Terälahti Sammaleinen ja osittain kovapohjainen metsässä kulkeva uoma. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja rahkaturvetta. Havuetsä. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Haukilammi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella ja maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus, sekä maisema- ja virkistysarvot. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

219 211 "Tiikonhaanoja" Terälahti Tiikonhaasta lähevä oja, joka kulkee osittain pelloilla. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa ja karkeaa hietaa, sekä kalliota. Peltoa, asutusta, suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,5 Frantsinlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki. ARVIO VEDEN LAADUSTA Sameaa ja rehevää vettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkupää kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Uoman loppuosa kulkee Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Sijaitsee osittain pohjavesialueella.

220 212 Vehkakoskenoja Terälahti Kapea osittain pelloilla virtaava uoma. Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia, kalliota ja hienoa hietaa. Peltoa, Havumetsää. Asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Frantsinlammi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman loppuosa kuuluu maa-ja metsätalousvaltaiseen alueella, Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

221 213 Pikku Riihilammi Terälahti LAMMEN KUVAUS Tummavetinen suolampi, jonka ranta-alueella yksi mökki. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta, kalliota ja hiekkamoreenia. Havumetsää ja suota. PINTA-ALA (ha) 0,07 Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET Laituri KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - Lähes luonnontilainen. ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) 1982 maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, sekä pieni osa lammen Säilytetään kohteen nykytila.

222 214 Soironlähde Terälahti Ukaanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Pellon kulmassa sijaitseva lähde. Maaperä karkeaa hietaa. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Muokattu. Puukehikko ja lukittu kansi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

223 6.8 Pukalan valuma-alue 215 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 8. Pukalan valuma-alueen pienvedet.

224 216 "Jokiniemenoja" Terälahti Kapea uoma, jonka alueella tehty kaivuutöitä lähiaikoina. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, karkeaa hietaa ja kalliota. Peltoa, suota, havumetsää ja vaikeakulkuista aluetta. UOMAN PITUUS (km) 0,74 - RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Sijaitsee osittain pohjavesialueella.

225 217 "Kaakkolamminoja" Terälahti Tiikonojasta Kaakkolammiin virtaava uoma. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Kaakkolammi RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Laajoja eroosiovaurioita Osittain luonnontilainen. Uomaa kaivettu. ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi sameaa vettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Uoman loppuosa kulkee Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen nykytila. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuivunut maastokäynnin aikaan (09/2014)

226 218 "Kehkisuonoja" Terälahti Tummavetinen oja Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä sara-ja rahkaturvetta ja hiekkamoreenia. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,5 Tiikonojan valuma-alue RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen ja lievästi rautainen vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa on Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, josta se jatkuu Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uomassa oli punertavaa levää ja lievää mädän hajua.

227 219 "Muurainkorvenoja" Terälahti Tummavetinen, osittain muokattu uoma. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, kalliota, saraturvetta ja hiekkamoreenia. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Kaakkolammi RAKENTEET 2 rumpua/putkea EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita Osittain luonnontilainen. Uomaa on kaivettu. ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi sameaa vettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Uoman loppuosa kulkee Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen nykytila.

228 220 "Niittyniemenoja" Terälahti Lievästi rehevä ja tummavetinen oja Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja hiesua. Pääasiassa havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Tiikonoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen, lievästi rehevä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

229 221 "Ruoppahistonoja" Terälahti-Viitapohja Tummavetinen uoma, joka kulkee pääasiassa suoalueilla. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta ja kalliota. Ojitettua suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 3,8 Tiikonoja RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

230 222 "Sydänmaansuonoja" Viitapohja Tummavetinen kapea uoma, jonka lähialueet pääasiassa suota. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Metsisianlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

231 223 "Tapiojärvenoja" Terälahti Tummavetinen, tiheässä kuusikossa virtaava uoma. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, saraturvetta ja kalliota. Tapiojärvi, suota, lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,53 Tiikonoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman loppuosa sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

232 224 "Tapionoja" Terälahti Kapea osittain hakkuaukealla kulkeva tummavetinen uoma, jota on muokattu aiemmin. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hienoa hietaa, hiesua ja hiekkamoreenia. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Tapiojärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita. Lähes luonnontilainen ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

233 225 "Tapionsuonoja" Terälahti Suo-oja. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä karkeaa hietaa, saraturvetta, kalliota, soraa ja hiekkaa. Ojitettu suo ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,5 Tapiojärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Sijaitsee osittain pohjavesialueella.

234 226 Tiikonoja 2 Terälahti Leveähkö tummavetinen pitkä verkkaisesti virtaava uoma. Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, saraturvetta, hiesua, karkeaa ja hienoa hietaa. Suota, havumetsää, peltoa ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 7,3 Frantsinlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Lievää eroosiovauriota ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Uoman loppuosa kulkee Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

235 227 "Tuohimetsänoja" Terälahti Lievästi tummavetinen oja Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, karkeaa hietaa ja kalliota. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Tiikonojan lähivaluma-alue RAKENTEET 1 rumpu/putki Osittain luonnontilainen, osittain kaivettu. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uuoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen nykytila. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoman valuma-alueella hakkuita.

236 228 "Äijänsuonoja" Viitapohja Tummavetinen kuusivaltaisessa metsässä virtaava kapea oja Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, rahkaturvetta, sekä hiekkamoreenia. Suota ja havumetsää. Metsisianlammi. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Yläinen Pitkäjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

237 229 Hirvilammi Terälahti LAMMEN KUVAUS Suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suota. PINTA-ALA (ha) 0,009 Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

238 230 Metsisianlammi Viitapohja LAMMEN KUVAUS Matala suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. PINTA-ALA (ha) 0,08 Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

239 231 Mullinsilmä Terälahti LAMMEN KUVAUS Kirkasvetinen pehmeärantainen suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä hiekkaa, soraa ja rahkaturvetta. Havumetsää ja suota. PINTA-ALA (ha) 0,6 Pukalan valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetäänkohteen luonnontilaisuus.

240 6.9 Paloveden alue 232 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 9. Paloveden alueen pienvedet.

241 233 "Jylhänoja" Kaanaa/Terälahti Upea runsasvetinen virtaava uoma, paikoin jyrkästi putoava ja osittain kivikkoinen uoma Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, saraturvetta, hiekkamoreenia, rahkaturvetta ja hiekkaa. Ukonjärvi, havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 3,5 Rautajärvi RAKENTEET 1 silta, 2 rumpua/putkea EROOSIOVAURIOT Eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Aho- ja ketonoidanlukko, ketokatkero. Maisemallisesti hieno kokonaisuus. Ei asemakaavaa. Uoman alku- ja loppuosa kulkee Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot, sekä maisemaja virkistysarvot. Vedenlaatu ja kalasto olisi hyvä selvittää.

242 234 "Karpulamminoja" Kaanaa/Terälahti Erittäin tumma ja kapea sammaloitunut rehevähkö oja Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, hiekkamoreenia, kalliota ja saraturvetta. Havumetsää ja nevaa. UOMAN PITUUS (km) 1,8 Jylhänoja RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä ja humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

243 235 "Kotilahdenoja 2" Terälahti Vähävetinen ja erittäin tumma uoma Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Suota ja havumetsää, loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,65 Enojärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

244 236 "Kylmälänoja" Terälahti Osittain kuivunut tummavetinen uoma, jonka reunat runsaan kasvillisuuden peittämiä. Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, kalliota ja hiekkamoreenia. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Kylmälänlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueelta ja päättyy Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk014) alueelle. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

245 237 "Myllymäenoja" Kaanaa/Terälahti Ruosteenpunainen, runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, kalliota, hiekkamoreenia ja hiekkaa. Nevaa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Jylhänoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Rautapitoista Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueelta ja jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

246 238 "Rautajärvenoja" Terälahti Erittäin tummavetinen uoma, joka virtaa hakkuuaukon läpi. Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Rautajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Erittäin humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja saman kaavan loma-asuntoalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Alueella laajoja hakkuita.

247 239 "Rautalanoja 1" Terälahti Erittäin tummavetinen uoma, joka virtaa hakkuuaukolla. Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, kalliota ja saraturvetta. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,65 Rautajärvenoja/Rautajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

248 240 "Rautalanoja 2" Terälahti Erittäin tummavetinen hakkuuaukolla virtaava uoma. Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, saraturvetta ja hiekkamoreenia. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Rautajärvenoja, Rautajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

249 241 "Rautaoja" Terälahti Metsäoja. Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsä. UOMAN PITUUS (km) 0,9 - RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

250 242 Karpulammi 1 Kaanaa/Terälahti LAMMEN KUVAUS Ojitetulla metsäalueella sijaitseva lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä sara- ja rahkaturvetta, sekä hiekkamoreenia. Metsää ja suoaluetta. PINTA-ALA (ha) 0,4 Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus MUUTA HUOMIOITAVAA Alueella hakkuita.

251 243 Karpulammi 2 Kaanaa/Terälahti LAMMEN KUVAUS Hakkuuaukon läheisyydessä sijaitseva lampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta. Metsää ja suoaluetta. PINTA-ALA (ha) 0,3 Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus

252 244 Pajulammi Kaanaa/Terälahti LAMMEN KUVAUS Erittäin pieni lampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suota. PINTA-ALA (ha) 0,05 Paloveden alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

253 6.10 Ilvesjoen valuma-alue 245 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 10. Ilvesjoen valuma-alueen pienvedet.

254 246 "Autiokorvenoja" Kaanaa/Terälahti Punertava, erittäin heikkovirtainen ja ympäristöltään pahoin puskittunut uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, hiekkamoreenia ja saraturvetta. Havumetsää, peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Makkaraoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella

255 247 "Hehkosnevanoja" Velaatta Suurien neva-alueiden läpi kulkeva oja. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä pääasiassa hiekkaa ja soraa, mutta myös hiekkamoreenia, rahkaturvetta ja kalliota. Nevaa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 2,9 Ilvesjoki RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Arvokas hyönteisalue. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Uoman viimeiset 150 metriä kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella. Uoma oli lähes kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

256 248 Pehunperä/Terälahti Tumma, vähävetinen ja runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia ja kalliota. Lehtimetsää, peltoa ja loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,6 Vääräjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. "Housuvuorenoja"

257 249 "Iso-Jakamanoja" Kaanaa, Velaatta Uoman yläosa kuivunut, mutta alajuoksulla kirkasta vettä. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, hiekkaa, karkeaa hietaa ja kalliota. Havumetsää ja nevaa, sekä peltoa. Teiskon lentokenttä. UOMAN PITUUS (km) 3,1 Suokselmanoja/Ilvesjoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Suurin osa kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

258 250 "Jakamankankaanoja" Kaanaa, Velaatta Jakamanevan läpi kulkeva suo-oja Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta ja hiekkaa. Jakamaneva. Teiskon lentokenttä. UOMAN PITUUS (km) 1,5 - RAKENTEET - EROOSIOVAURIOT 0 ARVIO VEDEN LAADUSTA - Arvokas hyönteisalue. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

259 251 "Jakamanoja" Kaanaa, Velaatta Vähävetinen nevaoja Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta ja hiekkaa. Moottoriurheilukeskus. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Syväoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella. Moottoriurheilukeskukselta saattaa päästä valumia uomaan.

260 252 "Kaukalokorvenoja" Terälahti Vähävetinen, erittäin hitaasti virtaava tummavetinen uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota. Suota, peltoa ja asutusta ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Uasjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, mutta myös Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan Ei kaupungin omistuksessa Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

261 253 "Koivunevanoja" Kaanaa, Velaatta Kapea ja tummavetinen uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, karkeaa hietaa, hiekkaa, kalliota ja saraturvetta. Koivuneva, havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Makkaraoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Valuma-alueella metsänhakkuita.

262 254 "Koljonvuorenoja" Kaanaa, Velaatta Osittain salaojitettu uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä karkeaa hietaa, kalliota ja rahkaturvetta. Havumetsää, peltomaista aluetta, peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Suokselmanoja RAKENTEET Salaojaputki Voimakkaasti muokattu ARVIO VEDEN LAADUSTA - Liito-orava. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen nykytila ja luontoarvot.

263 255 "Kuokkomoisionoja" Velaatta Metsäalueilta pelloille ja edelleen Ilvesjokeen laskeva uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, hiesua ja hienoa hietaa. Lehti- ja havumetsää, sekä peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Ilvesjoki RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

264 256 Kaanaa/Terälahti Sammaleinen oja Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO "Kuuselannevanoja" Maaperä hiekkaa. UOMAN PITUUS (km) 1 Makkaraoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella. Uoma oli kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

265 257 Kaanaa/Terälahti Kapea ja kirkasvetinen, osittain hiekkapohjainen uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, rahkaturvetta, kalliota ja saraturvetta. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Makkaraoja RAKENTEET - EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. "Kuuselanoja"

266 258 "Loukankorvenoja" Terälahti Rehevä ja tummavetinen osittain pelloilla virtaava uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä karkeaa hietaa, hiekkamoreenia ja kalliota. Suo, havumetsä ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Uasjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja pyritään vähentämään uomaan pääsevien ravinteiden määrää.

267 259 Makkaraoja Velaatta-Kaanaa/Terälahti Pitkä ruosteenpunainen, samea ja paljon kiemurteleva uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, saraturvetta, karkeaa hietaa ja rahkaturvetta. Valkealammi, havumetsä, Iso-ja Pikkujakama, nevaa. UOMAN PITUUS (km) 3,8 Ilvesjoki RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA Rautapitoista Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaiselta alueelta, jonka jälkeen kulkee jonkun matkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu edelleen Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Osittain pohjavesialueella.

268 260 "Marjalanmäenoja" Kaanaa, Velaatta Pusikoitunut tummavetinen uoma Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä karkeaa hietaa, kalliota ja hienoa hietaa. Peltoa ja havumetsää. Vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,5 Ilvesjoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Liito-orava. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

269 261 "Murronoja" Vehokylä Rehevä, lievästi sameavetinen ja pääasiassa pelloilla virtaava uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä karkeaa hietaa, saraturvetta ja hienoa hietaa. Pääasiassa peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1 Ilvesjoki RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteista. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

270 262 "Mäntymäenoja" Velaatta Havumetsässä kulkeva vähävetinen uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa hietaa ja kalliota. Havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,6 - RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

271 263 "Paattikumonoja" Kaanaa/Velaatta Kuusivaltaisessa metsässä ja pellolla virtaava kirkasvetinen ja osittain hiekkapohjainen uoma Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, hiesua ja hienoa hietaa. Havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Ilvesjoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea EROOSIOVAURIOT Laajoja eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Sijaitsee osittain pohjavesialueella.

272 264 "Rankosenoja" Vehonkylä/Pehunperä Suurimmaksi osaksi pelloilla virtaava kasvillisuuden ympäröimä uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta, hienoa hietaa, kalliota ja hiekkamoreenia. Suota ja peltoa, vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Ilveslammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

273 265 "Rauhalanoja" Kaanaa, Velaatta Lähteen luota alkava kirkasvetinen kapea uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä karkeaa hietaa ja kalliota. Lehti- ja havumetsää, sekä peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,7 Ilvesjoki RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA - Noin puolet uomasta sijaitsee perinnebiotoopin alueella (Kuolemannotkon metsälaidun). Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

274 266 Vehokylä/Terälahti Kallioisessa maastossa ja pellolla virtaava uoma Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja hiesua. Peltoa ja havumetsää, suota. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Ilvesjoki RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - "Rotkovuorenoja" Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

275 267 Kaanaa Puskittunut tummavetinen uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja hienoa hietaa. Peltoa, suota, sekä havu- ja lehtimetsää. Vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Ilvesjoki RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen "Sikomäenoja" Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

276 268 Kaanaa, Velaatta Teiskon lentokentältä alkava sameavetinen uoma Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, saraturvetta, karkeaa hietaa, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja peltoa. Moottoriurheilukeskus. UOMAN PITUUS (km) 3 Ilvesjoki RAKENTEET 3 rumpua/putkea ja moottoriurheilukeskuksen ARVIO VEDEN LAADUSTA Ravinteikas "Suokselmanoja" Liito-orava. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Sijaitsee osittain pohjavesialueella. Moottoriurheilukeskukselta saattaa päästä valumia uomaan.

277 269 "Syväjärvenoja" Velaatta Erittäin sameavetinen pääasiassa pelloilla virtaava uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Syväjärvi, lehtimetsää, runsaasti peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Velaattajärvi RAKENTEET 1 silta ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi rehevä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja pyritään vähentämään uomaan pääsevää ravinnekuormaa. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

278 270 Syväoja Kaanaa/Terälahti Viehättävä, Teiskon lentokentältä alkunsa saava, kuusivaltaisessa metsässä virtaava ruosteenpunaiseksi värjäytynyt uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, saraturvetta ja hiekkamoreenia. Moottoriurheilukeskus. Havumetsä, hieman peltoa. Asutusta. UOMAN PITUUS (km) 2,3 Ilvesjoki RAKENTEET Moottorikeskuksen rakenteita ja 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Osittain kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella. Moottoriurheilukeskukselta saattaa päästä valumia uomaan.

279 271 "Tuohikotasenoja" Kaanaa, Velaatta Tummavetinen uoma Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkaa, soraa, saraturvetta ja hiekkamoreenia. Pääasiassa suota ja peltoa. Asutusta ja loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Tuohikotanen RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Arvokkaan kasvialueen reunalla. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. MUUTA HUOMIOITAVAA Osittain pohjavesialueella.

280 272 "Uasjärvenoja" Vehokylä/Kaanaa Viehättävä, lievästi tummavetinen, kuusivaltaisessa metsässä ja pelloilla virtaava uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja hienoo ja karkeaa hietaa, sekä saraturvetta. Havumetsää, peltoa ja asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Ilveslammi RAKENTEET 1 rumpu/putki. Uomaa on padottu kivillä Mois Lähes luonnontilainen ARVIO VEDEN LAADUSTA Lieväsi humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alku- ja loppuosat kulkeevat Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja puretaan kivistä tehty padotus.

281 273 "Vesisalonoja" Kaanaa, Velaatta Erittäin tummavetinen, sammaleinen nevaoja. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä rahkaturvetta ja hiekkaa. UOMAN PITUUS (km) 1,2 Ilvesjoki RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Erittäin humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella.

282 274 "Vääräjärvenoja" Vehokylä/Terälahti Tummavetinen runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia, saraturvetta ja kalliota. Lehtimetsä, loma-asutusta ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,5 Ilveslammi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

283 275 "Lentokentänlampi" Kaanaa LAMMEN KUVAUS Pehmeärantainen ja tummavetinen suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suota. PINTA-ALA (ha) 0,2 Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksista vettä. Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella. Alueella hakkuita.

284 276 "Likolammi" Kaanaa LAMMEN KUVAUS Pehmeärantainen suolampi. YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suota. PINTA-ALA (ha) 0,2 Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella.

285 277 Pikku-Jakama Kaanaa LAMMEN KUVAUS Samea ruosteenpunaiseksi värjäytynyt pehmeärantainen lampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. PINTA-ALA (ha) 0,08 Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Rautapitoista ja sameaa vettä. Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella.

286 278 Valkealammi Kaanaa/Terälahti LAMMEN KUVAUS Kirkasvetinen ja pehmeärantainen lampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä hiekkaa. PINTA-ALA (ha) 0,2 Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus MUUTA HUOMIOITAVAA Pohjavesialueella

287 279 "Kulmalanlähde" Velaatta Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Muokattu lähde kuusivaltaisen metsän reunassa. Maaperä karkeaa hietaa. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Merkittävästi muokattu. Betoniset rakenteet. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

288 280 "Lentokentänlähde" Kaanaa, Velaatta Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Suoalueen reunalla sijaitseva muokattu lähde. Maaperä rahkaturvetta. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Voimakkaasti muokattu. Betonirenkaat ja kansi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

289 281 "Rankosenlähde" Terälahti Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Kuivunut/vähävetinen, asuinrakennusten läheisyydessä metsän reunassa oleva lähde. Maaperä hienoa hietaa. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Lähteen päälle on kasattu muun muassa puutavaraa. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavaan (yk014) 1982 alueella. Palautetaan lähteen luonnontilaisuus siistimällä puut pois lähteen päältä.

290 282 "Rauhalanlähde" Kaanaa Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Betonirenkainen, kirkasvetinen, kuusivaltaisessa metsässä sijaitseva lähde. Maaperä karkeaa hiekkaa. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Muokattu. Betonirengas Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Palautetaan kohteen luonnontilaisuus poistamalla betonirengas.

291 283 "Suokselmanlähde" Velaatta Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Betonirenkaalla reunustettu kirkasvetinen lähde, jonka läpi virtaa uoma. Maaperä rahkaturvetta. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Muokattu. Betonirengas. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Palautetaan lähteen luonnontilaisuus ja poistetaan betonirengas.

292 284 "Syrjänlähde" Kaanaa,Velaatta Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Keskellä peltoa sijaitseva betonirenkailla ympäröity lähde. Maaperä rahkaturvetta. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Muokattu. Betonirakenteet, ei kantta. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Lisätään kansi lähteen päälle. MUUTA HUOMIOITAVAA Lähde on betonirengastettu, mutta kansi puuttuu. Lähde on heinien peitossa ja siksi vaarallinen.

293 285 "Syväjärvenlähde" Velaatta Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Sameavetinen, useamman metrin pituinen lähde. Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja hiesua. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Osittain luonnontilainen. Lähteen toiseen päähän on sijoitettu betonirengas. Liito-orava. Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luontoarvot. Palautetaan lähteen luonnontilaisuus poistamalla betonirenkaat.

294 286 Velaatta Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Kuivunut lähde. Maaperä karkeaa hietaa. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - "Syvälänlähde" Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään lähteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Metsäkeskus on kunnostanut lähteen luonnonhoitohankkeena vuonna 2008.

295 287 Kaanaa, Velaatta Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Kuusivaltaisessa metsässä oleva lähde. Maaperä hiekkaa. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Tuohikotasenlähde Osittain luonnontilainen. Betonirengas ja puulava Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Palautetaan lähteen luonnontilaisuus poistamalla rakenteet. MUUTA HUOMIOITAVAA Lähde oli kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

296 288 Valtolan lähde Terälahti Ilvesjoen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Koivuvaltaisessa metsässä, järven rannan tuntumassa sijaitseva muokattu lähde. Maaperä hiekkaa ja karkeaa hietaa. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Voimakkaasti muokattu. Betonirenkaat ja vanerikansi. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) loma-asuntoalueella. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

297 6.11 Velaatanjärven alue 289 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 11. Velaatanjärven alueen pienvedet.

298 290 "Jänismäenoja" Velaatta Kapea pääasiassa pellolla virtaava uoma Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia ja kalliota. Pääasiassa peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Velaattajärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea Osittain luonnontilainen ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi sameaa vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Velaatan osayleiskaavassa (yk021) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Suojavyöhykkeet.

299 291 "Kiikkeränperänoja" Terälahti Kuusivaltaisessa metsässä oleva sammaloitunut uoma. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua ja hiekkamoreenia. Lehti-ja havumetsä. UOMAN PITUUS (km) 0,5 Kiikkeränperä/Velaattajärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

300 292 "Kurjenjärvenoja" Velaatta Pehmeäpojainen ja matala uoma. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja hiesua. Havumetsä. UOMAN PITUUS (km) 0,5 Kurjenjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

301 293 "Kurjensuonoja" Velaatta Lähes umpeenkasvanut oja Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiesua, hiekkamoreenia ja kalliota. Peltoa ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 3 Nuutilanlahti/Velaatta RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista vettä Laskee lintujärveen. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Velaatan osayleiskaavan (yk021) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ympäristö säilytetään. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

302 294 "Lahdenpohjanoja" Velaatta Umpeenkasvanut oja, jossa vain vähän vettä. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, hiesua, saraturvetta ja kalliota. Peltoa ja asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Nuutilanlahti/Velaattajärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA - Laskee lintujärveen. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Velaatan osayleiskaavan (yk021) alueelta ja jatkuu saman kaavan erillispientaloille varatulle asuinalueelle ja edelleen saman kaavan maa-ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla ympäristö säilytetään. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

303 295 "Loukkaansuonoja" Velaatta Sammaloitunut ja matala uoma Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja saraturvetta. Suota. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Vähä-Kurjenjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk014) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

304 296 "Mutakorvenoja" Velaatta Tummavetinen uoma, jonka ympärillä runsaasti kasvillisuutta. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä karkeaa hietaa, saraturvetta, kalliota, hiekkamoreenia ja hiesua. Suota, havumetsää ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 2,1 Velaattajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksista vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkaa Velaatan osayleiskaavassa (yk021) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Sijaitsee osittain pohjavesialueella.

305 297 "Paskolamminoja" Velaatta Peltoalueella virtaava rehevä uoma Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiesua, hienoa hietaa ja hiekkaa. Pääasiassa peltoa, lehtimetsä. UOMAN PITUUS (km) 0,66 Kurjenjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksinen ja rehevä uoma Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueelta ja jatkuu Velaatan osayleiskaavan (yk021) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

306 298 "Saarikonoja" Velaatta Metsäoja Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää, niittyä ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,7 - RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Velaatan osayleiskaavan (yk021) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen nykytila.

307 299 "Savikorvenoja" Velaatta Pääosin peltoalueilla kulkeva runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Uoma alkaa metsäalueelta ja laskee Velaattajärveen. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiesua, kalliota ja hiekkamoreenia. Peltoa ja havumetsää. Vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,4 Velaattajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista vettä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkaa Velaatan osayleiskaavassa (yk021) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

308 300 "Savilahdenoja" Velaatta Kirkasvetinen uoma, joka virtaa aluksi metsässä ja lopulta pellolla. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia, kalliota ja hiesua. Peltoa, havumetsää ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Velaattajärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu Velaatan osayleiskaavassa (yk021) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

309 301 "Tolppalanoja" Velaatta Erittäin rehevä, kasvilliisuuden täyttämä uoma. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä savea, hiesua ja saraturvetta. Peltoa ja ranta-aluetta. UOMAN PITUUS (km) 0,54 Nuutilanlahti/Velaattajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Erittäin rehevä Laskee lintujärveen. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Velaatan osayleiskaavan maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ympäristö säilytetään. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

310 302 "Valkeajärvenoja" Velaatta Kapea vähävetinen uoma, joka saa alkunsa Vähä Valkeajärvestä ja laskee Velaattajärveen. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,6 Valkeapohja/Velaattajärvi RAKENTEET - EROOSIOVAURIOT Lievää eroosiovauriota ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee virkistysalueen reunalla. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus, sekä maisema-ja virkistysarvot.

311 303 "Valkeamäenoja" Velaatta Jyrkästi laskeva kirkasvetinen uoma Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää, peltoa ja vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Valkeapohja velaattajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkas vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella Säilytetään kohteen luonnontila ja luontoarvot.

312 304 "Yrjölänoja" Velaatta Erittäin rehevä vähävirtainen uoma. Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, saraturvetta ja hiekkamoreenia. Asutusta, peltoa ja lehtimetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,58 Nuutilanlahti/Velaattajärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Rehevä Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Velaatan osayleiskaavan lomaasuntoalueelta ja jatkuu saman kaavan maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja edelleen maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ympäristö säilytetään. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

313 305 Paskolammi Velaatta LAMMEN KUVAUS Pieni suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Suota. PINTA-ALA (ha) 0,1 Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) 1982 maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

314 306 "Viljamaanlähde" Velaatta Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS lähde. Maaperä hiesua ja kalliota. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Velaatan osayleiskaavassa (yk021) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

315 307 "Vuorelanlähde" Velaatta Velaatanjärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Kuusivaltaisessa metsässä sijaitseva luonnontilainen lähde. Maaperä kalliota. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Velaatan osayleiskaavassa (yk021) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

316 6.12 Löytänänjärven valuma-alue 308 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 12. Löytänänjärven valuma-alueen pienvedet.

317 309 Ajoksenoja Velaatta Sammalpeitteinen uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää, Santasillansuo. UOMAN PITUUS (km) 2,4 Kaustaranjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja jatkuu edelleen Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuivanut maastokäynnin aikaan (09/2014)

318 310 "Hakavuorenoja" Velaatta Lievästi tummavetinen, samea ja lähes umpeenkasvanut uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, hiesua, savea ja kalliota. Havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,2 - RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja pyritään vähentämään ravinnekuormitusta.

319 311 Hautanevanoja Velaatta Lievästi sameavetinen ja pääasiassa pelloilla virtaava uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia, hiesua ja kalliota. Pääasiassa peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,8 Löytänänjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueelta ja jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja pyritään vähentämään ravinnepäästöjä uomaan.

320 312 "Hautanevanoja 2" Velaatta Lievästi sameavetinen ja rehevä pelloilla virtaava uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia ja kalliota. Runsaasti peltoa, havumetsä. UOMAN PITUUS (km) 2,5 Löytänänjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja pyritään vähentämään ravinnepäästöjä uomaan. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

321 313 "Heinäsuonoja" Velaatta Erittäin tummavetinen uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä kalliota, hiekkamoreenia ja saraturvetta. Lehti- ja havumetsää. Vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Ajoksenoja RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

322 314 Helmioja Velaatta Lievästi humuksinen ja runsaan kasvillisuuden ympäröimä uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, kalliota ja hiekkamoreenia. Kaustaranjärvi. Vakituista asutusta ja loma-asutusta. Havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Löytänänjärvi RAKENTEET 1 silta ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

323 315 Iilamminoja Velaatta Sameavetinen, osittain pellolla virtaava uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, hiesua ja kalliota. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Löytänänjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Ravinteikas Uoman loppuosa sijaitsee perinnebiotoopilla (Järvenpään rantaniitty). Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

324 316 "Kaustaranoja" Velaatta Rehevä ja vähävetinen kasvittunut uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja hiesua. Sekametsää ja lehtimetsää, loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Kaustaranjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueelta ja jatkuu edelleen Aitolahti-Teisko Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

325 317 "Loukaskorvenoja" Velaatta Kapea, pääosin taimikossa kulkeva uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsä. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Kaustaranjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksinen vesi Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja jatkuu edelleen Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Alueella hakkuita.

326 318 "Luomanlamminoja" Velaatta Kirkasvetinen osittain hiekkapohjainen uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia, kalliota ja saraturvetta. Pääasiallisesti havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 2,6 Kaustaranjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Kirkasvetinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueelta, jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014)1982 alueella ja jatkuu edelleen Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

327 319 Velaatta Lievästi sameavetinen ja rehevä uoma, johon on muodostunut altaita. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Myllyoja 2 Maaperä saraturvetta ja hiesua. Asutusta ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,7 Rikalanlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Ravinteikas Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen.

328 320 "Mäntymäenoja 2" Velaatta-Terälahti Lähes umpeenkasvanut vähävetinen uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, liejuhiesua, hiekkaa, hiekkamoreenia ja kalliota. Suoaluetta ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 - RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014)1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

329 321 "Oronoja" Velaatta Tummavetinen, kuusivaltaisessa metsässä virtaava uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota, rahkaturvetta ja hiesua. Havumetsää, alajuoksulla loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Löytänänjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista Liito-orava. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014)1982 alueella ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

330 322 "Peltokarinoja" Velaatta Tummavetinen kapea pelto-oja Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkamoreenia ja kalliota. Pääasiassa peltoa. Loma-asutusta. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Löytänänjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja jatkuu edelleen Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

331 323 "Pirttikankaanoja" Velaatta Kapea ja heinittynyt uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, rahkaturvetta ja kalliota. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,3 Luomanlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Alueella hakkuita.

332 324 "Pirttilahdenoja" Velaatta Erittäin tummavetinen, sammaleinen ja kapea uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, saraturvetta, hiesua ja kalliota. Soista aluetta ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,7 Luomanlammi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Erittäin humuksista Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueelta, jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014)1982 alueella ja jatkuu edelleen Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

333 325 "Puukkosuonoja" Velaatta Puukkosuolta Syväojaan kulkeva uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, hienoa hietaa, kalliota ja hiekkamoreenia. Vanhaa havumetsää ja suota. UOMAN PITUUS (km) 1 Syväoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Uoma kulkee virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) virkistysalueella. Kaupungin omistuksessa. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Sijaitsee osittain pohjavesialueella.

334 326 "Rahkaoja" Velaatta Viehättävä kuusivaltaisessa metsässä kulkeva kapea uoma. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, kalliota ja hiekkamoreenia. Rahkasuo ja kuusivaltainen metsä. UOMAN PITUUS (km) 1 - RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

335 327 "Rikalanlamminoja" Velaatta Vähävetinen ja kirkas, sekä kapea uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, kalliota ja hiekkamoreenia. Havu-ja lehtimetsää, sekä peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,6 Rikalanlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

336 328 Syväoja 2 Velaatta Kuusivaltaisessa metsässä virtaava tummavetinen uoma, joka saa alkunsa Ala-Pirttijärvestä. Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta ja hienoa hietaa. Vanhaa kuusimetsää ja muuta havumetsää, suota ja osaksi lehtimetsää. Ala-Pirttijärvi. UOMAN PITUUS (km) 2 Luomanlammi RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista Arvokas kasvialue. Kanahaukka. Uoma kulkee osittain virkistysalueella. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella sekä virkistysalueella. Osittain kaupungin omistuksessa. SUOJELUALUE Luonnonsuojeluohjelman kohde: suokohde, vanha metsä Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot.

337 329 "Vanhatalonoja" Velaatta Sameavetinen uoma Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, savea, saraturvetta ja hiekkamoreenia. Havumetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Löytänänjärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014)1982 alueella ja jatkuu edelleen Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

338 LAMMEN KUVAUS 330 Luomanlammi Velaatta Heinittynyt ja lähes umpeenkasvanut pehmeärantaisessa vaikeakulkuisessa maastossa sijaitseva lampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä saraturvetta. Suota. PINTA-ALA (ha) 0,05 Löytänänjärven valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista vettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus

339 Rikalanjärven-Jouttenuksen valuma-alue Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 13. Rikalanjärven-Jouttenuksen valuma-alueen pienvedet.

340 332 "Pitkäjärvenoja" Velaatta Pitkä tummavetinen uoma Rikalanjärven-Jouttenuksen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, hienoa hietaa, kalliota ja saraturvetta. Runsaasti asutusta. Havu- ja lehtimetsää, suota ja peltoa. Pitkäjärvi. UOMAN PITUUS (km) 2,5 Ylisenjärvi/Ruovesi RAKENTEET 3 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueelta, jatkuu Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja edelleen Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

341 333 "Ullakkosuonoja" Velaatta Ullakkosuolta Pitkäjärveen laskeva uoma. Rikalanjärven-Jouttenuksen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, rahkaturvettaja, hiekkamoreenia ja kalliota. Suo, Pitkäjärvi, niitty. UOMAN PITUUS (km) 0,8 Pitkäjärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

342 334 Vehkaoja Velaatta Kapea lievästi tummavetinen uoma. Rikalanjärven-Jouttenuksen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa hietaa, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja metsäistä aluetta. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Ylisenjärvi/Ruovesi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksista. Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueelta ja jatkuu Ruoveden puolella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

343 335 "Vehkasuonoja 2" Velaatta Ruoveden puolelta lähtevä uoma, joka laskee Vehkajärveen. Rikalanjärven-Jouttenuksen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, hiesua ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,9 Vehkajärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma alkaa Ruoveden puolelta ja jatkuu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

344 336 "Vähä-Rapuskanoja" Velaatta Tummavetinen uoma Rikalanjärven-Jouttenuksen valuma-alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hienoa hietaa, saraturvetta, hiekkamoreenia, rahkaturvetta ja kalliota. Vähä-Rapuska. Lamminsuo. UOMAN PITUUS (km) 1 Taalinkangas/Pitkäjärvenoja RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuivunut maastokäynnin aikaan (09/2014)

345 6.14 Näsijärven alue 337 Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014 KUVA 14. Näsijärven alueen pienvedet.

346 338 "Alasuonoja" Velaatta Rehevä, osittain pelloilla virtaava uoma. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota, savea, saraturvetta, hiesua ja hienoa hietaa. Suota, havumetsää ja hieman peltoa. Asutusta. UOMAN PITUUS (km) 2,5 Rypynlahti/Näsijärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Ravinteikas ja humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

347 339 "Autionlahdenoja" Velaatta Alkupäästään kapea ja humuksinen uoma, joka virtaa loppupäässä pelloilla ja muuttuu sameaksi. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä pääasiassa hiesua, liejuhiesua ja saraturvetta, sekä kalliota. Runsaasti asutusta. Peltoa ja kuusivaltaista metsää. UOMAN PITUUS (km) 2,7 Autionlahti/Näsijärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea Osittain luonnontilainen KOKONAISTYPPI (µg/l) 2900 KOKONAISFOSFORI (µg/l) 90 SAMEUS (FNU) 2,3 ph 8,1 CODmn (mg/l O2) 0,94 SÄHKÖNJOHTAVUUS (ms/m) 14 ARVIO VEDEN LAADUSTA Ravinteikas Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee pääasiassa Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Uoman loppuosa kulkee Kapeen osayleiskaavassa (yk020) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, erillispientaloille varatulla asunto-alueella, jälleen maa-ja Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Maatalouden kuormitusvaikutuksen selvittäminen. Jatketaan louhimon vesistövaikutusten seurantaa.

348 340 "Haapalahdenoja" Velaatta Kapea ja tummavetinen uoma Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, hiekkaa ja saraturvetta. Pääasiassa peltoa, hieman havumetsää. Asutusta. Alueella kivenlouhintaa. UOMAN PITUUS (km) 1,1 Haapalahti/Näsijärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksinen, ravinteikas Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Maatalouden ja kivenlouhinnan kuormitusvaikutusten selvittäminen.

349 341 "Heikkilänsuonoja" Velaatta Kapea ja tummavetinen uoma. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota, saraturvetta ja hiesua. Heikkilänsuo, kuusi-ja lehtimetsää ja peltoa. UOMAN PITUUS (km) 1,6 Autiolahdenoja / Näsijärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

350 342 Kankunoja Velaatta Alkuosastaan mahdollisesti osittain salaojaputkeen vedetty sameavetinen, pääasiassa pelloille sijaitseva uoma. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiesua, liejuhiesua ja saraturvetta. Runsaasti peltoa. Havumetsää. Alueella kivenlouhintaa. UOMAN PITUUS (km) 2,8 Näsijärvi RAKENTEET - EROOSIOVAURIOT Eroosiovaurioita Voimakkaasti muokattu ARVIO VEDEN LAADUSTA Samea ja runsasravinteinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Uoman loppuosa kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. MUUTA HUOMIOITAVAA Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. Uoman alajuoksulle on rakennettu kosteikko.

351 343 "Karhukorvenoja" Velaatta Vähävetinen ja kapea uoma Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä pääasiassa hiekkamoreenia ja kalliota. Pääasiallisesti havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1 Loukaskorvenoja/Juurakkolahti (Näsijärvi) RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Valuma-alueella laajoja hakkuita.

352 344 "Kuumasuonoja" Velaatta Pääosin metsässä virtaava uoma. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja saraturvetta. Pääasiallisesti havumetsää, Kuuma-ja Kytösuo. UOMAN PITUUS (km) 1,1 - RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, sekä Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja lopuksi Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella aluee Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

353 345 "Kuusistonmäenoja" Velaatta Kapea uoma Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota, sara- ja rahkaturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 1,5 Latonevanoja / Näsijärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Valuma-alueella hakkuita.

354 346 "Lakeissuonoja" Velaatta Sameavetinen ja rehevä uoma. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaprä rahkaturvetta, saraturvetta, hiekkamoreenia ja hiesua. Peltoa, lehtimetsää ja havumetsää. Vähäistä asutusta. UOMAN PITUUS (km) 1,1 - RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Lievää eroosiovauriota Osittain luonnontilainen ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsasravinteinen ja samea Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uomaa kaivettu päätien varrella.

355 347 "Latonevanoja" Velaatta Viehättävä, tummavetinen kapea uoma Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia, kalliota. Asutusta. Havumetsää, soita. UOMAN PITUUS (km) 4,5 Juurakkolahti/Näsijärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea EROOSIOVAURIOT Lieviä eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Kanahaukka. Ei asemakaavaa. Uoman alku ja loppuosa kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja keskivaiheet Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus ja luontoarvot. Mahdollisesti kalastotutkimuksia. MUUTA HUOMIOITAVAA Valuma-alueella hakkuita.

356 348 Velaatta Viehättävä,kovapohjainen, kuusivaltaisessa metsässä virtaava uoma. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota, saraturvetta ja savea. Pääasiassa havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0 Juurakkolahti/Näsijärvi RAKENTEET 3 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Lievästi humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella, sekä Aitolahti- Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja lopuksi Aitolahti- Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. "Loukaskorvenoja 2" Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

357 349 "Niitynniemenoja" Velaatta Kuivunut uoma Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota ja hiesua. Havumetsä. UOMAN PITUUS (km) 0,51 Näsijärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

358 350 "Orislahdenoja" Velaatta Kapea uoma. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, hiesua ja kalliota. Havumetsää ja peltoa. Alueella kivenlouhintaa. UOMAN PITUUS (km) 0,53 Näsijärvi RAKENTEET 1 rumpu/putki ARVIO VEDEN LAADUSTA Humuksista, ravinteikasta Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella ja lopuksi saman kaavan loma-asuntoalueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

359 351 "Patasuonoja" Velaatta Kapea, tummavetinen uoma Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä saraturvetta, hiekkamoreenia ja kalliota. Havumetsää ja suota. UOMAN PITUUS (km) 0,9 - RAKENTEET 1 rumpu/putki EROOSIOVAURIOT Eroosiovaurioita ARVIO VEDEN LAADUSTA Ravinteikas ja lievästi humuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

360 352 "Pertunniitynoja" Velaatta Metsäoja. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia ja kalliota. Metsä. UOMAN PITUUS (km) 0 Latonevanoja RAKENTEET -. ARVIO VEDEN LAADUSTA - Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

361 353 "Pöytäkannonoja" Velaatta Tummavetinen melko kapea uoma. Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, rahkaturvetta ja saraturvetta. Suota ja havumetsää. UOMAN PITUUS (km) 0,85 Latonevanoja/Näsijärvi RAKENTEET - ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoma kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

362 354 "Yläsuonoja" Velaatta Pehmeäpohjainen ja tummavetinen uoma Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO Maaperä hiekkamoreenia, kalliota, hiesua ja saraturvetta. Havumetsää ja suota, hieman peltoa. UOMAN PITUUS (km) 2,1 Rypynlahti/Näsijärvi RAKENTEET 2 rumpua/putkea ARVIO VEDEN LAADUSTA Runsashumuksinen Ei erityisiä luontoarvoja puroympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Uoman alkuosa kulkee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella ja loppuosa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus. MUUTA HUOMIOITAVAA Uoma oli lähes kuiva maastokäynnin aikaan (09/2014)

363 355 Koiralammi Velaatta LAMMEN KUVAUS Suolampi YMPÄRISTÖN KUVAUS Maaperä rahkaturvetta. Valuma-alueella laajoja hakkuita. PINTA-ALA (ha) 0,7 Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO RAKENTEET - KOKONAISTYPPI (µg /l) - KOKONAISFOSFORI (µg /l) - ARVIO VEDEN LAADUSTA Humusvettä Ei erityisiä luontoarvoja lampiympäristön kannalta. Ei asemakaavaa. Lampi sijaitsee Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan (yk016) maa-ja metsätalousvaltaisella alueella. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

364 356 "Kankunlähde" Velaatta Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Lievästi sameavetinen, pellolla sijaitseva lähde. Maaperä hiesua. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - Muokattu. Betonirenkaita, putki. Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Ennallistetaan lähde luonnontilaiseksi.

365 357 "Kuusistonmäenlähde" Velaatta Näsijärven alue VALUMA-ALUEEN NUMERO LÄHTEEN KUVAUS Maaperä kalliota. KOLIFORMISET BAKTEERIT (pmy/100ml) - E. COLI (pmy/100ml) - - Ei erityisiä luontoarvoja lähdeympäristön kannalta Ei asemakaavaa. Lähde sijaitsee Aitolahti-Teisko yleiskaavan (yk014) 1982 alueella. Sijainti tarkistettava. Säilytetään kohteen luonnontilaisuus.

366 358 7 YHTEENVETO JA JATKO 7.1 Yleistä Selvityksen tavoite oli kartoittaa kaikki Aitolahti-Teiskon itäisen alueen pienvesikohteet. Selvityksestä rajattiin pois kaikki alle 500 metrin uomat, sekä selkeät suo- ja pelto-ojat ja tekolammet. Rajauksesta huolimatta selvityksessä on erittäin suuri määrä kohteita. Kohteiden suuresta määrästä johtuen tämän selvityksen tekemiseen varattu aika ei riittänyt virtavesien lähivaluma-alueiden määrittämiseen, jolloin olisi pystytty selvittämään, luetaanko virtavesi puroksi, vai sitä pienemmäksi ojaksi tai noroksi. Tämän vuoksi kaikki virtavesikohteet on merkattu kohdekorteissa ojiksi. Suurimmalle osalle kohteita ei ollut olemassa virallisia nimiä, joten ne nimettiin pääasiallisesti kohteen lähialueen nimistön mukaisesti. Pienvesikohteille olisikin hyvä laatia tunnistamista helpottava yhdenmukainen nimistö. Kohteille tehdyt maastokäynnit olivat erittäin tärkeä osa selvityksen tekoa. On syytä huomioida, että havainto uomasta on tehty vain yhdestä pisteestä, eikä siten välttämättä kuvasta koko uoman tilannetta. Osa kohteista oli myös paikoissa, joihin ei päässyt esimerkiksi porttien tai vaikeakulkuisen maaston vuoksi. Tällaisten kohteiden osalta tietoja olisi hyvä tarkastaa myöhemmin. Selvityksen tekovuonna (2014) kesä ja syksy olivat melko kuivia ja vaikuttivat kohteiden vesitilanteeseen ja luultavasti osittain tästä syytä muutamat kohteet olivat täysin kuivia maastokäynnin aikana. Kohteille ei voitu tehdä vesienhoidon järjestämistä käsittelevän asetuksen (1040/2006) mukaista luokittelua, koska siihen tarvittavia tietoja vedenlaadusta ja eliöstöstä ei ollut saatavilla. Lisäksi pienvesiltä puuttuvat luokittelussa tarvittavat vertailuolot. Kohdekorteille kirjatut toimenpiteet on kirjattu melko pääpiirteisesti, sillä tarkemmat suunnitelmat vaativat lisätiedon saamista kohteista. 7.2 Kartoitettujen kohteiden tila ja jatkotoimet Tämän selvitysalueen pienvesikohteiden laatu eroaa huomattavasti esimerkiksi Tampereen kantakaupunkialueelta tehdyn selvityksen kohteista. Kantakaupungin pienvesikohteet on suurimmaksi osaksi jollain tavalla muokattuja ja niihin kohdistuu suurimmaksi osaksi hieman erityyppisiä uhkia (esimerkiksi roskaantuminen ja hulevedet)

367 359 kuin haja-asutusalueen kohteisiin. Suurin osa tämän selvityksen virtavesistä ja lammista oli luonnontilaisia, kun taas lähteet olivat pääasiallisesti jollain tavalla ihmistarpeisiin muokattuja. Selvitysalueen kohteiden valuma-alue oli pääasiallisesti metsää, peltoa tai suota. Osassa kohteista näkyi maatalouden vesiä rehevöittävä vaikutus, tai esimerkiksi suolta tulevan humuskuormituksen vettä runsaasti tummentava vaikutus. Maatalouden vesistövaikutuksia tulisikin tarkkailla niiden vaikutusalueella olevien pienvesien osalta. Lisäksi olisi syytä kiinnittää huomiota maatalouden vesiensuojeluun, kuten suojakaistojen ja laskeutusaltaiden olemassaoloon. Kohdealueen merkittävin vedenlaatua heikentävä tekijä on kuitenkin mitä luultavimmin metsätalous. Asutuksen läheisyydessä sijaitsevien kohteiden vedenlaatuun saattaa vaikuttaa myös asutuksen jätevedet. Selvitysalueen pohjois- ja eteläosissa on myös vedenlaatuun vaikuttavaa louhintatoimintaa, jonka vesistövaikutuksia on syytä tarkkailla jatkossakin. Selvitysalueen virtavedet ja lammet löytyivät kaupungin paikkatiedon kartoista melko kattavasti. Kartoittamattomia lähteitä on alueella varmasti huomattavasti enemmän kuin kartoissa ja tässä selvityksessä on esitetty, joten myös niiden lisäkartoittaminen olisi tarpeen kattavien tietojen saamiseksi. Tietojen kattavuutta lisäisi myös pienimpien, alle 500 metriä pitkien uomien, läpikäynti. Selvitysalueen pienvesien merkitystä muulle ympäristölle olisi myös hyvä tutkia lisäselvityksin. Pienvesillä on esimerkiksi huomattava kalataloudellinen merkitys, minkä vuoksi osassa kohteista olisi syytä tehdä kalastoselvitys, jonka perusteella voitaisiin punnita jatkotoimenpiteiden ja kunnostuksen tarve. Etenkin merkittävimmille muokatuille pienvesikohteille olisi tärkeää laatia kunnostussuunnitelmat. Suurin osa kohdealueen lähteistä oli muokattuja, joten ne tulisi palauttaa luonnontilaan, mikäli toimenpide ei aiheuta merkittävää haittaa alueen muulle ympäristölle. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä kalataloudellisesti arvokkaissa kohteissa on vaellusesteiden poisto. Mahdolliset toimenpiteet tulisi suunnitella ja toteuttaa kohdekohtaisesti. Jo suunnitelmia tehtäessä on syytä selvittää valuma-alueen toiminnot ja maankäyttö, koska valuma-alueen ominaisuuksilla on huomattava vaikutus myös pienvesiin. Kohdealueella olevien luontoarvojen ja muiden merkityksellisten tietojen tarkastaminen esimerkiksi paikkatiedosta ennen toimenpiteiden alkua on myös tärkeää, jotta kaikki hankkeeseen vaikuttavat seikat voidaan huomioida.

368 360 Pienvesien erottelu muista vesistä on paikoin hankalaa, minkä vuoksi ne olisi tärkeä oppia tunnistamaan. Pienvesikohteiden ympäristöön ja valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden luvantarve olisi tärkeä ennakoida ajoissa. Lisäksi pienvesien huomioiminen kaavoituksessa olisi tärkeää. Selvitysalueella on useita maisemallisesti ja virkistyksellisesti arvokkaita kokonaisuuksia, joihin tulisi niin ikään kiinnittää erityishuomiota. Paikkatietoa tulisi ylläpitää ja uudet havainnot kirjata välittömästi, jotta tärkeä tieto on kaikkien toimijoiden saatavilla ja pienvedet pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin. Lähialueiden asukkaita olisi myös syytä tiedottaa pienvesien arvokkuudesta ja saada mukaan suojelemaan pienvesiä. Tampereen kaupunki saa tämän selvityksen tuloksena käyttöönsä pienvesiä käsittelevän paikkatietoaineiston, jota on mahdollista tarvittaessa muokata. Tämän työn valmistumisen myötä koko Tampereen kattava pienvesiaineisto voidaan yhdistää yhdeksi isoksi tietokannaksi. Lisäksi kaupunki saa käyttöönsä tämän selvityksen kohteista tehdyt Excel-muotoiset kohdekortit, sekä kohdekohtaiset kartat ja valokuvat. Kerättyä tietoa on mahdollista käyttää jatkossa niin pienvesien kunnostussuunnitelmia tehtäessä kuin maankäytön suunnittelussa.

369 LÄHTEET 361 Ahponen, H Pienvedet - luonnon helmiä. Opas pienvesiluontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto ry.. Nordprint. Helsinki Airaksinen, O. & Karttunen, K Natura2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. 2. korjattu painos. Oy Edita Ab, Helsinki s. Allan, J.D Stream Ecology: Structure and Function of Running Waters. 1. painos. Lontoo: Chapman and Hall. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K. ja Sutela, T., Vehanen, T. ja Vuori, K-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnan ohjeita 7/2012. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Aulaskari, H., Koivurinta, M., Laitinen, L., Marttinen, M., Samanen, K. & Böhling, P Purot elävää maaseutua. Purokunnostusopas. Maa- ja metsätalousministeriö. Rakennuspaino Oy, Ekroos, A. & Majanmaa, V Maankäyttö- ja rakennuslaki.2. painos. Helsinki: Edita Publishing Oy. Galazkiewicz, P. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun julkaisuja 6/2013. Tampere: Juvenes Print. Ilmonen, J Lähteiden luontoarvot heikkenevät herkästi. AQUARIUS Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n tiedotuslehti 1/2013. Joensuu, S., Makkonen, T., Vuollekoski, M. Nieminen, M., Leinonen, A. & Sarkkola, S Metsätalouden vesiensuojelu. Vesitalous 6/2008. Karttunen, K Lähteiden suojelu ja kunnostus. AQUARIUS Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n tiedotuslehti 1/ s. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004). www-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Lehtoranta, V., Sarvilinna, A. & Hjerppe, T. Purojen merkitys helsinkiläisille. Helsingin pienvesiohjelman yhteiskunnallinen kannattavuus. Suomen ympäristö 5/2012. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. www-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Maa- ja metsätalousministeriö Vesiensuojelu. www-dokumentti. enymparistonhoito/vesiensuojelu.html. Päivitetty Luettu

370 362 Maa- ja metsätalousministeriö Metsissä liikutaan, harrastetaan ja viihdytään. www-dokumentti. Päivitetty Luettu Maanmittauslaitos. 2014a. Rasteriaineistot. Peruskartta. MapInfo-paikkatietoohjelmisto. Maanmittauslaitos. 2014b. Rasteriaineistot. Maastokartta. MapInfo-paikkatietoohjelmisto. Metsälaki 1093/1996. www-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Mustajärvi, K Ekosysteemipalvelunäkökulmalla käyttäjien erilaiset tarpeet esiin. Ympäristö- ja terveys lehti 4/ vsk. s Mykrä, H., Tolkkinen, M., Annala, M. & Muotka, T Valuma-alueen geologia vaikuttaa jokieliöstön monimuotoisuuteen. Vesitalous 5/2014. Niemelä, J., Helle, I. & Jormola, J Purovesistöjen merkitys kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Suomen ympäristö 724. Ympäristöministeriö. Helsinki Nuuja, K Maankäytön suunnittelu ja vesitalous Sääntelystä ja sen kehittämisestä. Vesitalous 2/2011. Kaavoitus ja maankäyttö. s Olin, S. (2013). Vesien kunnostusstrategia. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. Helsinki Oravainen, R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. www-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Palomäki, R Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvien kehitys ja niiden vedenlaatu Tampereen kaupunki. Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2007. Tampere: Juvenes Print. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Oraclepaikkatietoaineistot. Räike, A Valtakunnallinen pienvesi-inventointi. Alustavat tulokset vuosilta Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 588. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Salo, P Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys. Tampereen kaupunki. Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2011. Sarvilinna, A., Hjerppe, T., Arola, M., Hämäläinen, L., & Jormola, J. Kaupunkipuron kunnostaminen. Ympäristöopas Suomen ympäristökeskus. Helsinki Silvan, N Nutrien retention in a restored peatland buffer. Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen julkaisuja 32.

371 363 Skippari, K Sorilanjoen valuma-alueen ja Laalahden veden laadun tehostettu seuranta vuosina Tampereen kaupunki. Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2010. Tampere: Juvenes Print. Suomen ympäristökeskus. 2013a. Pienvesien kunnostus. www-dokumentti. Päivitetty Luettu Suomen ympäristökeskus. 2013b. Vesienhoidon suunnittelun ohjeistus 2. kaudelle. Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten pintavesien tunnistaminen ja tilan arviointi. www-dokumentti. Päivitetty Luettu Suomen ympäristökeskus. 2013c. Lähteiden ennallistaminen. www-dokumentti. FI/Tutkimus kehittaminen/ekosysteemipalvelut_ja_luonnon_monimuotoisuus/asian tuntijatyo/metsoohjelma/tietoa_luonnonhoidosta/lahteiden_ennallistaminen(7797). Päivitetty Luettu Suomen ympäristökeskus. 2014a. Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella (Pienvesi-GIS). wwwdokumentti. FI/Tutkimus kehittaminen/tutkimus_ja_kehittamishankkeet/hankkeet/pienvesien_ti lan_kartoitus_ja_tiedon_hyodyntaminen_vaelluskalojen_palauttamisessa_iijoen_valu maalueella_pienvesigis. Päivitetty Luettu Suomen ympäristökeskus. 2014b. Rasteriaineistot. Valuma-alueet. MapInfo- paikkatieto-ohjelmisto. Tampereen kaupunki Tampereen kantakaupungin valuma-alueselvitys. Liite 1. www-dokumentti. Luettu Tampereen kaupunki. 2014a. Vesiensuojelu. www-dokumentti. PÄivitetty Luettu Tampereen kaupunki. 2014b. Vektoriaineistot. Tilastoalueet. MapInfo paikkatietoohjelmisto. Tampereen kaupunki. 2014c. Rasteriaineistot. Virastokartta MapInfo- paikkatieto-ohjelmisto. Tarvainen, M Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa. VOPPE-koulutus, Eura. Pyhäjärvi-Instituutti.www-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu

372 364 Uusi-Kämppä, J Kotieläintalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito. Vesitalous 3/ s Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006). www-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Vesanto, T Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt. Yksityismetsien kartoituss Pirkanmaalla Tampere: Domus-Offset Oy. Vesilaki 587/2011. www-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Vesipolitiikan puitedirektiivi 60/2000/EY. www-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Vuori, K-M., Bäck, S., Kemppainen, E., Kokko, A., & Wahlgren, A. Vesiluonnon suojelu ja vesien monimuotoisuuden turvaaminen. Taustaselvitys osa V. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Suomen ympäristökeskuksen raportteja 26/2006. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Vähätalo, S Tampereen Viinikanojan vesistön ojien veden laatu. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, Environmental management. Väänänen, R Phosphorus retention in forest soils and the functioning of buffer zones used in forestry. Dissertationes Forestales s. Wetzel, R. G Limnology: Lake and river ecosystems. Academic Press, San Diego. Ympäristöhallinto. 2014a. Maisemat. www-dokumentti. FI/Luonto/Maisemat. Päivitetty Luettu Ympäristöhallinto. 2014b. Padot ja penkereet. www-dokumentti. FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Virtavesien_kunnostus/Kunnostustarvetta_aiheuttavia_t ekijoita/padot_ja_penkereet. Päivitetty Luettu Ympäristöministeriö Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Valtioneuvoston periaatepäätös. Suomen ympäristö 10/2007. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. Ympäristöministeriö Haja-asutuksen jätevedet. Lainsäädäntö ja käytäntö, Ympäristöopas Helsinki: Edita Prima Oy. Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnan ohjeita 2/2013. Helsinki 2013.

373 LIITE 1. Yksisivuinen liite Selvitysalueen kartta valuma-alueineen. Kaupunkimittaus, Tampere 10/2014

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot

SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS

SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Ympäristöteknologia Hämeenlinna, 12.12.2011 Ville Tanskanen TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Ympäristöteknologian koulutusohjelma

Lisätiedot

Lehijärven valuma-alueen laskeutusallas- ja kosteikkokartoitus sekä Haikonojan allaskosteikkosuunnitelma

Lehijärven valuma-alueen laskeutusallas- ja kosteikkokartoitus sekä Haikonojan allaskosteikkosuunnitelma Lehijärven valuma-alueen laskeutusallas- ja kosteikkokartoitus sekä Haikonojan allaskosteikkosuunnitelma Piia Tuokko Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 3 2005 Hämeenlinnan kaupunki Tuokko,

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito

Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito YMPÄRISTÖOPAS 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito Auri Sarvilinna Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito Auri Sarvilinna ja Ilkka

Lisätiedot

Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa

Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa (RM) Ilmari Valovirta Pekka Tuulenvire Vili Englund Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsinki 2003 Jokihelmisimpukan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on tänään 30.8.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä tehnyt tämän periaatepäätöksen

Lisätiedot

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma Forssan seutu 2/2010 Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 2 2010 Monivaikutteisten

Lisätiedot

Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma

Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma PIRKANMAAN ELY-KESKUS Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25791 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 1 (30) Sisällysluettelo 1 Hankkeen

Lisätiedot

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Hämeenlinna 23.2.2007 Teemu Sandberg OPINNÄYTETYÖ Ympäristöteknologian koulutusohjelma Visamäentie 35 13100 HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012 Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu Yleissuunnitelma 2012 Tiina Karjalainen 17.2.2012 2 Esipuhe Tämä julkaisu on syntynyt osana vuosien 2010-2012 aikana toimivaa Yhdessä

Lisätiedot

Maa-ainesten kestävä käyttö

Maa-ainesten kestävä käyttö YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten LUONNON- VARAT YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009*

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* Sisältö: 1. Johdanto: Metsien hoito ja käyttö Suomessa 2008... 2 1.1 Metsien merkitys

Lisätiedot

MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ

MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Jari Haiko Risto Jouslahti MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 15 2012 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen Kuvaus hyvistä menettelytavoista Airi Karvonen, Tuire Taina, Juhani Gustafsson,

Lisätiedot

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla Suomen PEFC-standardi Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009 9.11.2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen

Lisätiedot

Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen

Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen Katumajärven hulevesikuormitus ja sen vähentäminen Heli Jutila & Outi Kesäniemi Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 4 2006 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi JÄRKI-hanke Kannen kuva:

Lisätiedot

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ Kosteikot ovat yksi uhanalaisimmista, ja samanaikaisesti rikkaimmista, ekosysteemeistä maailmassa. Arvioiden mukaan Euroopassa vielä viime vuosisadan alussa olleista

Lisätiedot

WWF Suomen raportteja 32

WWF Suomen raportteja 32 RAPORTTI 2014 WWF Suomen raportteja 32 Saaristomme on suojeltava Esitys Saaristomeren, Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen suojelun kehittämiseksi ja Porkkalan kansallispuiston

Lisätiedot

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Esko Vuorinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 234/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa Ennallistajan opas. Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa. 2006 Ennallistajan opas Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Lisätiedot

Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa

Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa Olli Saastamoinen, Matleena Kniivilä, Janne Alahuhta, Kyösti Arovuori, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne, Antti Otsamo & Matti Vaara Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa Publications of the University

Lisätiedot

Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 1: NYKYTILA-ANALYYSI

Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 1: NYKYTILA-ANALYYSI Uudenmaan tuulivoimaselvitys, osa 1: NYKYTILA-ANALYYSI Uudenmaan liiton julkaisuja E127-2013 Uudenmaan liiton julkaisuja E127-2013 ISSN 2341-8885 ISBN 978-952-448-372-8 Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat:

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2015. Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta. Martti Vuollekoski, Samuli Joensuu, Maija Kauppila

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2015. Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta. Martti Vuollekoski, Samuli Joensuu, Maija Kauppila Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2015 Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta Martti Vuollekoski, Samuli Joensuu, Maija Kauppila Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta Martti Vuollekoski,

Lisätiedot

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen

Lisätiedot

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi 3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo

Lisätiedot

Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen. Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta

Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen. Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla 62011 Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto

Lisätiedot

HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003.

HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003. TURUN YLIOPISTO Geologian laitos HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003. Pro gradu tutkielma, 70 s., 32 liites.

Lisätiedot

Immalanjärven vedenlaatu, maisema, alueen virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus. Osa I

Immalanjärven vedenlaatu, maisema, alueen virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus. Osa I 1 Immalanjärven vedenlaatu, maisema, alueen virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus. Osa I Immalanjärvi Imatran kaupungin juomavesi- ja virkistyslähde Saimaan ja Vuoksen tuntumassa 1. Salpausselän kupeessa

Lisätiedot

VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA

VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA OPASVIHKONEN VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA Tämä opasvihkonen on laadittu tyydyttämään sitä tarvetta, jota esiintyy eri tahoilla ns. ei asiantuntijoiden keskuudessa velvoitetarkkailuraportteja

Lisätiedot

Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma

Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 83 / 2014 Arja Palomäki, Heikki Alaja, Irene Kuhmonen ja Pekka

Lisätiedot