ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi"

Transkriptio

1 3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo tätä hanketta edeltäneessä Lappajärvi Life projektissa järjestettyjen koulujen vesiteemapäivien yhteydessä. Monet koulut esittivät toivomuksensa materiaalista, joka kertoo oman alueen vesistöistä ja niiden tilasta. Tämän paketin tarkoituksena on olla tukena ja taustamateriaalina käsiteltäessä vesiteemaa oppitunneilla. Opetuspaketissa painotetaan alueellista näkökulmaa. Esimerkiksi opiskeltaessa rehevöitymistä on hyvä tarkastella asiaa mahdollisimman tutussa ympäristössä, jolloin teoria ja omat havainnot kohtaavat. Tietopaketin kokoajana olen halunnut tuoda esiin mahdollisimman paljon Ähtävänjoen vesistön erityispiirteitä, jotta oma vesistö pääsisi esittäytymään kokonaisuutena, jossa historia, luonto ja kulttuuri yhdessä herättävät mielenkiinnon ja arvostuksen. Uskon, että oman ympäristönsä yhä parempi tunteminen vahvistaa lasten ja nuorten sitoutumista omaan alueeseensa ja tukee halua toimia ympäristönsä hyväksi. "Ähtävänjoen vesistö tutuksi" on suunnattu erityisesti peruskoulun 7-9.luokkien käyttöön. Opetuspaketista on pyritty tekemään mahdollisimman helppokäyttöinen, niin että sen osia pystyisi käyttämään erillisinäkin ja soveltamaan myös pienempien oppilaiden opetuksessa samoin kuin mahdollisesti lukiossakin. Paketti toimii opettajan työkaluna, jossa on kalvojen lisäksi jokaisesta teemasta lyhyt yleisosa ja sen sovellutus Ähtävänjoen vesistöön. Haluttaessa opetuspaketin kuvia ja tekstejä voi vapaasti kopioida oppilaille. Opetuspaketin viimeinen osa "Kotitalouksien vedenkäyttö" on oma itsenäisempi kokonaisuus, jossa tehdään havaintoja arkisista veden käyttöön liittyvistä asioista. Se voi myös toimia johdatteluna vesiteemaa aloitettaessa. Opetuspaketin on laatinut tiimi, jossa Eeva-Maija Savola on tukenut minua tekstin kirjoittamisessa ja Henna Latvala on taitavin piirroksin elävöittänyt tekstiämme. Kalvojen taitto on Marita Björkströmin käsialaa. Myös Länsi-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat, ennen kaikkea Liisa Maria Rautio, ovat toimineet tietolähteinäni. Ilman opettajien Maiju Viitaniemen, Marko Timon ja Marja-Liisa Kasken kommentteja tämä opetuspaketti olisi jäänyt vaille kosketusta opetuskenttään. Kiitän heitä kaikkia yhteistyöstä. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi Vaasassa, Lisätietoja: Länsi-Suomen Ympäristökeskus PL VAASA puh. (06) / Sirkka Hippi ja Ympäristöystävällinen Järviseutu hanke Eeva-Maija Savola Maneesintie LAPPAJÄRVI puh. (06) tai

2 4 1. VEDEN KIERTOKULKU (kalvot 1a ja 1b) Ikiaikainen vesi (1a) Vesi on kaiken elämän perusedellytys. Elämä maapallolle syntyi vedessä. Ikiaikaista, samaa vettä, joka juoksee vesihanastamme, ovat juoneet niin dinosaurukset kuin Kleopatrakin. Maapallon vesi on yhtämittaisessa kierrossa, se ei häviä. Se vain muuttaa olomuotoaan. Puhdas vesi on arvokkaimpia luonnonvarojamme. Veden kiertokulku voidaan käydä läpi pohtimalla esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat veden olomuodot? - Mistä vesi tulee puroihin ja jokiin? - Minne sadevesi kulkeutuu? - Miten pilvet muodostuvat? - Miten vesisade ja lumisade syntyvät? - Mitä on haihtuminen? Miten lämpötila vaikuttaa haihtumiseen? Eli mistä energia saadaan haihtumiseen? - Miten syntyy pohjavettä? - Millainen maalaji suodattaa/imee parhaiten vettä? Vinkki : Kysymys oppilaille haihtumisen selventämiseksi: Mitä eroa on kiehumisella ja haihtumisella? Kun vesi kiehuu, höyrystymistä tapahtuu myös veden sisässä, pohjasta alkaen. Jos vesi ei kiehu, haihtumista tapahtuu vain veden pinnasta. Miksi vesi ei lopu? (1b) Auringon lämpöenergia pyörittää luonnon "suurta vesiratasta" haihduttamalla vettä ilmakehään meristä, vesistöistä, kasvien lehdiltä, maasta, jäätiköiltä ja lumesta. Vesihöyry voi kulkeutua ilmavirtojen mukana pitkiäkin matkoja ennen kuin se tiivistyy pisaroiksi ja jääkiteiksi ja syntyy sade. Suuri osa vedestä sataa takaisin meriin. Maahan satanut vesi kertyy vesistöiksi ja valuu pintavetenä kohti merta. Osa mantereiden sateista imeytyy maaperän vedeksi ja osa vajoaa ja suodattuu pohjavedeksi. Maaperän ominaisuuksista riippuu, minkä verran vedestä jää pintakerrokseen ja minkä verran painuu vajovetenä syvemmälle. Vesi vajoaa, kunnes se saavuttaa läpäisemättömän maakerroksen (esim. savi) tai pohjaveden pinnan. Pohjaveden pinta yleensä myötäilee maaston muotoja. Myös pohjavesi on mukana veden kierrossa, mutta sen uusiutumiskierto kestää tuhansia vuosia. Sademäärät vaikuttavat pohjaveden pinnan korkeuteen. Virtausnopeutta hidastavat esimerkiksi pohjaveden pinnan vähäinen kaltevuus ja huonosti vettä läpäisevät maalajit. Kaikki maapallon vesi on kuitenkin mukana ns. laajassa kierrossa (hydrologisessa kierrossa) (Lukiolaisen Terra). Kalvossa 1a vedenkiertokulku nähdään pienemmässä maisemakokonaisuudessa, järviympäristössä.

3 5 Pohjavesi Maassa oleva vesi virtaa alaspäin suuremmasta painekorkeudesta pienempään aivan kuten maan päälläkin. Paine-eron lisäksi maaperän ominaisuudet, ennen kaikkea huokoisuus, raemuoto ja raekoko vaikuttavat suuresti veden virtausnopeuteen. Maa- ja kallioperässä oleva kiinteästä aineesta (mineraalista tai orgaanista) vapaa tila on aina joko ilman tai veden täyttämä; mikäli toisen määrä pienenee, toisen puolestaan kasvaa. Osittain kyllästyneessä maassa olevia vesiä sanotaan maavedeksi ja kokonaan kyllästyneessä maassa olevaa pohjavedeksi. Pohjavesi ei kulje erityisissä vesisuonissa, vaan maaperän sisäinen rakenne ja vedenjohtavuuden jopa miljoonakertaiset vaihtelut pienelläkin matkalla säätävät täysin veden esiintymistä ja liikettä. Siitä johtuen pohjavesivyöhykkeeseen kaivettu kuoppa voi pysyä päiväkausia lähes kuivana, täyttyä välittömästi nopeasti vaihtuvalla raikkaalla vedellä tai olla jotain siltä väliltä. Pohjaveden pinta noudattaa pääpiirteissään maan korkokuvaa. Se leikkaa maanpintaa ja yhtyy pintavesiin lähteinä, soilla ja vesistöissä. Kaivoveden pinta on sama kuin pohjaveden pinta. Suomessa pohjavesi on tavallisesti 2-4 metrin syvyydellä, paitsi ympäristöstään kohoavilla harjualueilla, missä se voi olla jopa m syvällä. Eniten pohjaveden pinnan tasoa vaikuttavat muutokset sadannassa ja haihdunnassa. Suomessa vuotuinen veden kierto pitää pohjaveden suunnilleen samalla tasolla ja vaihtelu on normaalisti 0,1-1m/vuosi. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan, mutta se laskee kesällä suuren haihtumisen vuoksi (kappaleessa 7 on lisää vuoden 2003 poikkeuksellisesta kuivuudesta). Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateiden tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolle. Pohjavesi on juotavaksi kelpaavaa. Hyvä pohjavesi on mautonta ja hajutonta. Hiekka- ja soramaassa liukenee vain vähän mineraaleja veteen. Vesijohtoputkia varten pohjaveden ph:ta täytyy säädellä. Maaperäolosuhteet ovat tärkein pohjavesien esiintymiseen vaikuttava tekijä Moreenimaa on meillä yleisin maaperätyyppi; se peittää pintamaana yli 50% maamme alasta. Moreenimaassa on heikko vedenjohtokyky ja vain 10-30% sateesta imeytyy maahan. Tällaisiin kerrostumiin rakennetuista kaivoista saadaan yleensä vettä vain yksittäisen talouden tarpeisiin. Hiekka- ja sorakerrostumat ovat parhaita pohjavesivarastojamme. Niiden alueella 30-60% sadannasta suotautuu pohjavedeksi ja on helposti otettavissa talousvesikäyttöön. Harjujen karkeat ydinkerrokset ovat erinomaisia vedenjohtokyvyltään ja niihin saattaa liittyä huomattavia pohjavesivaroja. Pohjaveden pinta on niissä syvällä ja sen taso on lähes vaakasuora ilmentäen suurta vedenjohtavuutta. Pohjavesivarat voivat olla jopa metrin syvyydessä, jolloin kaivon teko vaatii jo järeää kalustoa.

4 6 Soissa pohjaveden pinta yhtyy turvekerroksen pintaan. Vesi imeytyy hyvin, jopa 100% sadannasta, mutta pohjaveden käyttöarvo on vähäistä. Savikolla vain 0-10% sadevedestä imeytyy pohjavedeksi. Suomessa irtaimet maalajit ovat suhteellisen ohuita. Niiden alla on kallio ja siinä olevat rakoilut, halkeamat ja ruhjeet jatkavat käyttökelpoisia pohjavesivarojamme monin paikoin vielä lisää. Rakoja on runsaasti, sillä vanha kallioperä on ruhjoutunut pitkän geologisen historian aikana ja vielä vääntyillyt viimeisten jääkausien puristuksissa. Kallion rakoilu saattaa ulottua jopa metrin syvyyteen, ja pohjavesi täyttää nämä tilat. Kalliopohjaveden hyödyntämisessä pitää etsiä voimakkaita ruhjevyöhykkeitä, sillä on havaittu, että mitä lähemmäksi ruhjetta porataan sitä antoisampi porakaivo saadaan. Liitteistä 1-4 löytyvät Alajärven, Lappajärven, Vimpelin ja Evijärven pohjavesikartat. Pohjavesialueet Asutus, tiet ja teollisuus ovat perinteisesti keskittyneet hiekka- ja sora-alueille, koska ne ovat luonnostaan helppokulkuisia ja kantavia ja niissä käyttövesi on helposti saatavilla. Nykyisin pohjavesialueiden käyttö on tarkasti säädetty erilaisilla lailla, jotka pyrkivät suojelemaan pohjavesiä. Pohjavesi voi muuttua käyttökelvottomaksi, kun veden laatu huononee vaikkapa joinkin vieraan aineen päästöillä. Pohjavesiesiintymän antoisuus voi heikentyä liiallisen maaainesten oton seurauksena. Pohjaveden likaantumisen kannalta tärkeitä valvontakohteita ovat esimerkiksi huoltoasemat, autokorjaamot, hautausmaat, kaatopaikat ja jätevedenpuhdistamot. Oppilailta voisi kysyä tuntevatko he tai ovatko nähneet jossakin sinisen POHJAVESI- ALUE -kyltin? Vesi ja me 2. (1991). Vesi- ja viemärilaitoksen asiakaslehti, Vesihuoltoliitto. Ervasti, V. ym. (1991). Lukiolaisen Terra. WSOY, Porvoo. Salonen, V.-P., M. Eronen & M. Saarnisto. (2002). Käytännön maaperägeologia. Tehtäviä: 1.Ottakaa selvää, paljonko on oman alueen vuotuinen sademäärä. Mihin aikaan vuodesta, minä kuukausina sataa eniten? (Järviseudulla lähin säähavaintoasema on Kauhavalla. Etelä-Pohjanmaalla sademäärä on keskimäärin 650 mm/vuosi ja haihdunta 320 mm/vuosi. Keskimääräinen sadanta Suomessa on mm/vuosi. Elokuu on yleensä runsassateisin, helmi-maaliskuu niukkasateisin.) 2. Tutkikaa oman kuntanne pohjavesialueita liitteessä 1 olevien karttojen avulla. Mitä maalajia näillä alueilla yleensä on? 3. Mistä vesi tulee kotiisi? (kuntien vesilaitokset liitteessä 5) 4. Kauanko ihminen tulee toimeen ilman vettä? Paljonko vettä ihminen tarvitsee päivässä? (Ihminen tulee toimeen ilman vettä n. 3 vrk. Ihminen käyttää vettä normaalisti n. 2 l/vrk, maasto-oloissa 3-3,5 l/vrk) 5.Paljonko ihmisessä on vettä? (Ihmisessä on vettä noin 70%. Naisissa on vettä hieman vähemmän kuin miehissä.)

5 7 2. VESISTÖ JA SEN VALUMA-ALUE (kalvot 2a-d) - esimerkkinä Ähtävänjoen vesistö Mikä on valuma-alue? Valuma-alue tarkoittaa sitä seutua, jonka sadevedet virtaavat samaan vesistöön. Vedenjakaja, joka noudattelee maaston korkeimpia kohtia, jakaa vedet virtaamaan kahteen eri suuntaan ja erottaa siten valuma-alueet toisistaan. Yksittäiselle järvelle, joelle tai purolle voidaan määrittää oma lähivaluma-alueensa. Ähtävänjoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 2030 km². Ähtävänjoen valuma-alue ja sen erityispiirteet Ähtävänjoen vesistö jakaantuu (osittain tai kokonaan) kahdeksan kunnan alueelle, jotka yläjuoksulta päin lueteltuina ovat Lehtimäki, Soini, Alajärvi. Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi, Pedersöre sekä Pietarsaari. Ähtävänjoen vesistö on tunnettu järvistään, jokihelmisimpukoistaan, purotaimenistaan, Lappajärven erikoisesta syntyhistoriasta sekä Kurejokilaakson kauniista kulttuurimaisemista ja Kuninkaanjoen erämaaseudusta. Sen erityispiirteisiin kuuluvat myös runsas järvisyys sekä suistoalueen maannousu. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Lehtimäellä sijaitsevasta Livonlähteestä ja joki laskee Pohjanlahteen Pietarsaaren ja Pedersören rajalla Luodon- Ojänjärven kautta. Livonlähteeltä (Liitteessä 6 kartta vedenjakaja-alueelta ja Ähtävänjoen pituusleikkaus) Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Livonlähteestä. Vielä luvulle saakka Ähtärinjärvi oli Ähtävänjoen vesistön lähdejärvi, mutta maannousun seurauksena ns. suurina tulvavuosina vesimassat mursivat uuden väylän, Hyvösenjoen, Inhankankaaseen Ähtärissä. Silloin Ähtärinjärven vedet lähtivätkin etelään, kohti Perännettä ja muita Kokemäenjoen vesistön latvajärviä. Näin siirtyi Ähtävänjoen ja Kokemäenjoen välinen vedenjakaja Livonlähteelle Lehtimäelle. Livonlähteen vedet virtaavat keväisin lumien sulaessa alueelta kahteen suuntaan Ähtärinjärveen ja Ähtävänjokeen, kuivanakin aikana erisuuntaan laskevien purojen latvat ovat lähellä toisiaan. Tässä voidaan mainita, että Ähtärinjärven laskiessa vielä Ähtävänjokeen Alajärvi oli sen reittijärvenä, mutta vedenjakajan muututtua Alajärvestä tulikin "Yläjärvi". Vanha nimi jäi kuitenkin käyttöön. Suomenselän vedenjakaja-alueella maastosta yli puolet on suota. Pohjanmaan aapasuovyöhyke työntyy etelässä Ähtävänjoen latvoille. Suot toimivat suurina vesivarastoina, jotka tasoittavat sulamis- ja sadeveden valuntaa vesistöihin. Soiden lisäksi on vedenjakajalla kankaita. Niillä muodostuu runsaasti pohjavettä. Lähteitä ja pohjavettä purkautuu myös alueen puroihin ja soihin. Latvajoissa ja puroissa elää purotaimenia. Ähtävänjoen vesistön korkeimmat paikat kohoavat jopa yli 200 metriä Pohjanlahden yläpuolelle (Lehtimäki: Suokon-

6 8 mäki noin 230 m, Soini: Vuorenmaa noin 195 m). Lehtimäeltä alkava joensuuntainen harjujakso ulottuu aina Evijärven alapuolelle saakka. Livonlähde on vanha Satakunnan ja Hämeen välinen rajalähde. Sen kautta kulki pirkkalaisten suuri pohjantie Ähtärinjärveltä Ähtävänjoen vesistön kautta Pohjanlahdelle ja aina Lapin perille. Reitti oli venekulkukelpoinen. Muisto entisajan ihmisten matkoista veneineen Livonlähteen yli pohjoiseen on elänyt seudulla perimätietona. Myöhemmin vesireitti ehtyi, mutta vanha väylä yhä johdatti kulkijat vesistöstä toiseen. Uoman varrelta löytyy yhä vanhoja tervahautoja, joista terva kuljetettiin vesiteitä rannikolle. Kulku- ja kuljetusreittinä Ähtävänjoki toimi vielä 1960-luvulle saakka, jolloin suoritettiin viimeinen uitto. Vielä 1700-luvun alkaessa ei kunnon tieyhteyksiä ollut. Raskaimmat tavarat, kuten terva, piti kuljettaa talvi- tai vesitietä pitkin. Joki oli koskinen ja vaarallisen vaikeakulkuinen. Suurten järvien ansiosta vettä oli kuitenkin myös kesäaikaan. Vilkkaimmillaan liikenne joella oli tervakautena. Vesistön latvoilla Lehtimäellä ja Soinissa tervanpoltto jatkui pisimpään aina 1800-luvun alkuun saakka. Tervaa solui jokea pitkin rannikon kauppapaikoille vuosittain tuhansia tynnyreitä. Kesäinen joki oli täynnä elämää. Veneillä käytiin kaupungissa ja merikalassa. Veneillä kuljettiin heinään ja mentiin kirkkoon ja suoritettiin muutkin jokapäiväisen elämän vaatimat matkat. Joen keskijuoksulla voi vieläkin nähdä niittyjä, latoja ja venevajoja, joiden saavuttaminen on helpointa vettä myöten. Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym., Vaasa. Rautio, L. M. ja H. Ilvessalo (toim.). (1998). Ympäristön tila Länsi-Suomessa. Pöntinen, B. ja P. Sevola. (2001). Heijastus, Vaasa. Viitaniemi, M. (2002). Hoiskon kyläkirja, Saarijärvi. Junnila, H. ja H. Rantatupa. (1983). Järviseudun historia. Osa I. Vaasa Oy.1036 s. Pohjanlahteen Ähtävänjoki laskee Pohjanlahteen Luodon-Öjanjärven kautta Pietarsaaren ja Pedersören rajalla. Luodon-Öjanjärvi on padottu merestä erilliseksi altaaksi. Luodonjärvi padottiin luvun alussa makeavesialtaaksi, koska Pietarsaaren selluteollisuus tarvitsee prosessivedeksi runsaasti makeaa vettä (monta kuutiota sekunnissa), jota ei ole tarpeeksi saatavissa suoraan esimerkiksi Ähtävänjoesta, jossa virtaamat ovat kesäaikana välillä liian pienet. Suolavesi merestä ei sovellu raakavedeksi, koska se syövyttää laitteita ja häiritsee muutenkin sellunvalmistusta. Altaaseen voi varastoida vettä niin, että sen saanti kuivanakin aikana on turvattu. Luodonjärven vesiä juoksutetaan mereen kahdesta isosta tulvaluukusta ja kalatien kautta. Järveen laskevat Ähtävänjoen lisäksi Kruunupyynjoki, Purmonjoki ja Kovjoki. Öjanjärvi padottiin luvun taitteessa Kokkolan teollisuuden tarpeisiin. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa kanavan avulla ja niiden pinta on samalla korkeudella. Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym., Vaasa.

7 9 Monta järveä Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-ala on 2030 km². Siitä on kymmenesosa veden peitossa, mikä on lähes saman verran kuin koko Suomessa keskimäärin. Pohjanmaan muissa jokivesistöissä vettä on keskimäärin vain 2% pinta-alasta. Pohjanmaalla Ähtävänjoen vesistö on siten ainutlaatuinen juuri järvisyytensä takia. Ähtävänjoen alueella on 26 yli sadan hehtaarin kokoista järveä ja kymmeniä pienempiä. Suurimmat järvet alueella ovat Lappajärvi, Alajärvi ja Evijärvi. Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym., Vaasa. Lappajärven synty Lappajärven syntyhistoria poikkeaa muista Suomen järvistä. Liitukauden lopulla, samoihin aikoihin kun dinosaurukset hävisivät maapallolta, noin 73 miljoonaa vuotta sitten maahan iskeytyi meteoriitti nykyisen Lappajärven kohdalla. Meteoriitin vauhti oli hyvin suuri; km/sekunti ja se aiheutti kaiken elämän tuhoutumisen usean sadan kilometrin etäisyydellä. Noin 400 metriä halkaisijaltaan ollut meteoriitti tuhoutui täysin syöksyessään maahan ja kiviaines sulautui pääosin kallioperään. Meteoriitin synnyttämä kraatteri on rengasmainen ja siinä on keskuskohouma Lappajärven suurimman saaren, Kärnän, kohdalla. Meteoriitin törmäyksen seurauksena syntyi useita Suomen kallioperästä poikkeavia kivilajeja. Kärnäiitti sai nimensä löytymispaikkansa Kärnänsaaren mukaan ja se on nimetty Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveksi. Kemialliselta koostumukseltaan kärnäiitti muistuttaa ympäristön kivilajeja ja siinä on paljon sulamattomia mineraaleja täysin sulaneessa kivimassassa, mistä syystä se näyttää hyvin laavamaiselta. Lappajärveä pidettiinkin vielä 1970-luvulla tulivuoren kraatterina. Toinen yleinen meteoriitin synnyttämä kivilaji on sueviitti, joka on syntynyt meteoriitin törmäyksessä ilmaan lentäneistä aineksista Vuosimiljoonien aikana kraatterin kallioperä on rapautunut ja kulunut sekä jääkauden vaikutukset ovat hävittäneet sen maljamaisen muodon. Nykyisen kraatterin halkaisija on 17 km ja syvyys 150 m. Lappajärvi kimmeltelee tässä syvälle kuluneessa vanhassa meteoriittikuopassa. (Vert. Lappajärven syvin kohta 38 m, pituus 24 km ja leveys 12 km). Lappajärvi kuuluu ainoana Etelä-Pohjanmaan järvenä niihin suomalaisiin järviin, joissa esiintyy jääkauden jälkeisten kylmien merivaiheiden muistona niin sanottuja reliktieläimiä. Järvellä esiintyy ainakin valkokatka (Monoporeia affinis), reliktiäyriäinen (Mysis relicta) ja okakatka (Pallasea quadrispinosa). Lehtinen, M. (1976). Lake Lappajärvi, a meteorite impact in western Finland - Geological survey of Finland, Bulletin 282. Lehtinen, M. (1991). Lappajärven shokkimetamorfisista kivistä - Geologia 43 N;o 1, Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa.

8 10 Monipuoliset Kurejoen maisemat Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä on luokitellut Lappajärven - Kurejokilaakson maiseman maakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Kurejoki on noin 15 km pitkä ja siihen rajoittuu parisataa peltolohkoa. Kurejoen alajuoksun pellot on perustettu kydöttämällä suolle. Yleisimpiä metsätyyppejä Kurejoen ympäristössä ovat tuoreet kankaat, mutta joen rannoilla esiintyy myös lehtomaista kasvillisuutta. Koskenvarren rantojen luonto on rehevää ja monipuolista. Sieltä löytyy vielä laitumena käytettävä koivuhaka. Erikoisia ja viehättäviä luontokohteita ovat pienet saaret, joilla on laidunnettu lampaita ja vasikoita. Jokivarsi tarjoaa myös asuinpaikkoja monille eläimille. Useimmin nähtyjä ovat hirvet, rusakot, oravat, siilit ja monet linnut. Jokivarressa elää myös saukko ja liito-orava. Lappajärven rannassa lähellä Kurejoen suuta on tärkeä lintualue, jolla pesii mm. törmäpääskyjä. Jokisuulla on myös kalojen kutupaikka. Kurejoen aluetta on asuttu jo varhaisella kivikaudella. Asuinpaikat sijaitsivat tuolloin Litorina-meren lahden rannoilla ja saarilla, nykyisillä noin sadan metrin korkeuteen merenpinnasta nousevilla mäillä. Nykyiset talot sijaitsevat osaksi samoilla paikoilla, joilla tiedetään asutun jo ainakin luvulla. Vanhimmat talot sijaitsevat nauhana joen töyräillä Sissalan tienoilla ja Poutakankaalla lähellä joen suuta. Koskenvarren mäkiseen maastoon perustetut talot ovat parisataa vuotta nuorempia. Suuri osa nykyisistä rakennuksista on 1950-luvulta. Kurejoen rantoja on raivattu pelloksi 1400-luvulta lähtien. Karjan laiduntaminen soilla, niitto ja lehdesten kerääminen synnyttivät niityt ja hakamaat. Heinää korjattiin joen rantaniityiltä joen ja purojen varsilta sekä kauempaa suoniityiltä. Lisää peltoa hankittiin kydöttämällä soita ja nevoja. Metsät "säästettiin" tervan raaka-aineeksi. Koskenvarren maastossa on useita tervahaudan paikkoja. Uusi viljelytekniikka käynnisti siirtymisen vanhasta kaski- ja kytöviljelystä uudenaikaiseen peltoviljelyyn 1800-luvun lopulla. Suuri murros maataloudessa koettiin 1960-luvulla koneistumisen myötä. Kurejokea on käytetty myös kulkemiseen ja puutavaran uittoon ja sen voimalla on jauhettu viljaa yli 20 myllyssä. Ennen sähkövoimalan ja uuden ohitusuoman rakentamista 1963 joki pauhasi yhtenäisenä koskena kolmen kilometrin matkan Saarikoskelta Turpelanlammille. Kurejoki nimi tulee sanasta Kurjenjoki. Matti Kurki-niminen heimopäällikkö etelästä on pitänyt varastoaittojaan Kurjenjoen rannalla lappalaisten veronkannon aikoihin. Simolin, E. (2001). Kurejoen maisema- kulttuurimaiseman ja vesistön hoito Kurejokilaaksossa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisusarja, n:o 207. Junnila, H. ja H. Rantatupa. (1983). Järviseudun historia. Osa I. Vaasa Oy.1036 s.

9 11 Kuninkaanjoen erämaisemat Suomenselältä virtaavan Kuninkaanjoen seudut ovat retkeilijöiden suosiossa. Kuninkaanjoki virtaa laajan ja yläjuoksulla paikoin varsin syvän kanjonin pohjalla. Kuninkaanjokilaaksosta on löytynyt merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Löytöpaikat sijaitsevat kaukana nykyisestä jokiuomasta. Kuninkaanjoen nimen arvellaan tulleen joko Kuningas-nimisen asukkaan mukaan tai siitä, että Ruotsin kuningas olisi juottanut hevostaan siellä. Junnila, H. ja H. Rantatupa. (1983). Järviseudun historia. Osa I. Vaasa Oy.1036 s. Pöntinen, B. ja P. Sevola. (2001). Heijastus, Vaasa. Jokihelmisimpukoita (kuva kalvossa 2c sekä elinkierto kalvossa 2d) Jokihelmisimpukoita (Margaritifera margafitifera) eli raakkuja on Suomessa Oulun eteläpuolelta löytynyt vain kahdeksasta joesta. Eniten niitä on Ähtävänjoessa, noin simpukkaa. Joen simpukkakanta on vain murto-osa alkuperäisestä. Esiintymät ovat keskittyneet rajatuille jokiosuuksille Kattilakosken, Björkforssin ja Värnumin alapuolella (koskipaikat näkyvät joen pituusleikkauskuvassa). Tuhansia vuosia eristyneenä olleet simpukat poikkeavat perimältään Pohjois-Suomen simpukoista. Ähtävänjoen simpukat ovat pohjoisia sukulaisiaan nopeakasvuisempia. Helmisimpukka tulee sukukypsäksi vuotiaana ja elää yli satavuotiaaksi. Ähtävänjoen simpukat eivät ole enää lisääntyneet kymmeniin vuosiin. Nuorimmat niistä ovat syntyneet 1960-luvulla. Lisääntyäkseen jokihelmisimpukka tarvitsee lohensukuisen väli-isännän, jonka kiduksissa toukka loisii ennen muodonmuutosta simpukaksi. Jokihelmisimpukka ja sen elinympäristöt on rauhoitettu. Simpukkakannan turvaamiseksi on turvattava vedenlaatu, kunnostettava koskia ja saatava jokeen riittävästi taimenta. Pöntinen, B. ja P. Sevola. (2001). Heijastus, Vaasa. Purotaimenia (kuva kalvossa 2c sekä yhteys jokihelmisimpukan elinkiertoon kalvossa 2d) Purotaimen on pienin ja kotipaikkauskollisin taimenen muoto. Se on runsashappisten, vähävetisten purojen ja ojien asukas, joka ei yleensä kasva kiloa painavammaksi. Purotaimenet tarvitsevat kylmää happipitoista vettä ja sorapohjaisia kutualueita sekä riittävän syviä talvehtimispaikkoja. Purotaimenen ruokavalio on vaihteleva, mutta tärkein lähde ovat hyönteiset ja niiden toukat (vesiperhoset, päivä- ja koskikorennot). Kesällä se pyydystää hyönteisiä veden pinnasta ja täysikasvuisena purotaimen syö myös kaloja.

10 12 Purotaimenen elinoloja uhkaavat purojen perkaukset ja muutkin ojitukset sekä vesistöjen rehevöityminen. Etelä- ja Keski-Suomessa luonnontilaiset purot ovat harvinaisia ja purotaimenkannat ovat häviämässä. Ähtävänjoella on purotaimenia erityisesti Kuninkaanjoella ja Lohijoen alueella. Purotaimenia esiintyy myös Ähtävänjoen pääuomassa Evijärven alapuolella. Nämä purotaimenet ovat elintärkeitä alueen jokihelmisimpukoille. Tälle alueelle on myös istutettu purotaimenia, jotta jokihelmisimpukan toukat löytäisivät väli-isännän ja voisivat jälleen lisääntyä. Lohijokea ja Peränpuroa kunnostettiin Lappajärvi Life projektissa vuonna Tavoitteena oli purojen veden laadun parantaminen, ravinnekuormituksen vähentäminen sekä alkuperäisen purotaimenkannan elinvoimaisuuden turvaaminen. Taimenpurojen kunnostaminen on edullista ja Lohijoen ja Peräpuron kunnostus onnistui hyvin. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa. Rautio, L. M. ja H. Ilvessalo (toim.). (1998). Ympäristön tila Länsi-Suomessa. Maannousu Jääkauden aikana kolmen kilometrin paksuinen mannerjää painoi maata kymmeniä tuhansia vuosia. Jään painosta vapautunut maa kohoaa takaisin edelleenkin. Pohjanmaan rannikolla nousu on keskimäärin 8 mm vuodessa. Joet syntyvät uudelleen ja järvet kuroutuvat erilleen merestä. Ähtävänjoen muinainen uoma jatkuu syvälle mereen. Maannousun takia jokisuisto laajenee saaristoon. Entiset saaret ovat nykyään mäkiä tai muita korkeampia maastopaikkoja, joiden saariin viittaavat nimet ovat säilyneet. Entisillä meriselillä lainehtii nyt vilja. Merestä nousevia maita on hyödynnetty esihistoriallisilta ajoilta lähtien. Vesijättömaat kuivuivat vähitellen niitty- ja laidunnusmaiksi ja myöhemmin pelloiksi. Jokisuut ja kosteikot ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita, joista niitä on helppo pyytää alkeellisinkin pyyntivälinein. Ähtävänjoen alaosaa on kutsuttu Kainunjoeksi. Kainu tarkoittaa alankoa, alavaa, vesiperäistä tai viettävää maata. Kainulainen oli alamaan asukas, rannikkolainen tai pohjalainen. Nimitykset viittaavat ammoisista ajoista maannousurannikolla kukoistaneeseen kainu-talouteen, jossa hyödynnettiin ranta- ja luhtaniittyjä monipuolisesti jo rautakaudella. Maannousutalouden jälkiä voi seurata pitkälle yläjuoksulle maaston muotojen, asutuksen sijainnin ja nimistön avulla. Maan noustessa syntyi koko ajan uutta hyödynnettävää maata. Asutuksen myötä hyödynnettävät alueet siirtyivät vähitellen kauemmaksi kylistä. Nautinta-alueet menivät ristiin ja lomittain uusien kylien nautintoalueiden kanssa. Uusille asumiskelpoisille alueille saattoi muuttaa uudisasukkaita muualta. Tällä on selitetty myös rannikon kylien välisiä murre-eroja. Varhaisin tapa hyödyntää uusia maita oli laiduntaminen ja heinänniitto yrittämättä kuivattaa niitä. Maita myös poltettiin heinäsadon parantamiseksi. Soiden polttamisesta kehittyi suoviljelys, joka ei Ähtävänjoella laajentunut Kyrön- ja Lapuanjoen suolakeuksien kaltaiseksi kytöviljelyksi. Sen sijaan savolaiset toivat Järviseudulle metsien kaskeamisen 1600-luvulla.

11 13 Saaristossa on säilynyt vanha tapa polttaa saaria. Matalakasvuinen kataja peittää vähitellen muun kasvillisuuden, jolloin heinäntuotto tyrehtyy ja lampaiden ja muun karjan on vaikea löytää riittävästi ravintoa ja liikkuminen katajikossa on hankalaa. Siksi saaria poltetaan keväällä, kun maanpäällinen kasvusto on kuivunut, mutta maa on vielä kostea ja routainen. Oikeaan aikaan poltettaessa kasvien juuristo ja maassa olevat siemenet eivät tuhoudu. Polttamisen jälkeen kehitys on nopeaa. Heinäkasvit ja puolukka tulevat katajan sijaan. Usean vuoden aikana saadaan hyviä puolukkasatoja ja eläimille riittää ruokaa. Kataja valloittaa asemansa vuoden kuluessa ja kierto aloitetaan alusta. Palamisesta ja polttamisesta kertovat paikannimet ovat yleisiä maannousurannikolla. Järviseudulla saariston polttokulttuuri kohtaa sisämaan kaskikulttuurin. Pöntinen, B. ja P. Sevola. (2001). Heijastus, Vaasa. Tehtävä. Tutustukaa (vanhoja) karttoja tutkimalla paikannimistöön. Löytyykö mantereelta entisiä saaria? Kertovatko nimet palamisesta tai polttamisesta saaristossa? Ähtävänjoen vesistöstä tavataan seuraavia kalalajeja: ahven, ankerias, harjus, hauki, harmaanieriä (istutettu), härkäsimppu, järvilohi (istutettu), kiiski, kirjolohi (istutettu), kivennuoliainen, kivisimppu, kuha, kuore, kymmenpiikki, lahna, made, muikku, pasuri, ruutana, salakka, seipi, siika, sorva, suutari, särki, säyne ja taimen. Lisäksi on tavattu särjen ja lahnan risteymiä, särkilahnoja sekä nahkiaisia ja pikkunahkiaisia (jotka kuuluvat ympyräsuisiin, eivät siis ole kaloja). Ähtävänjoen vesistön eläimistön erityispiirteitä: Ähtävänjoella on suuri merkitys uhanalaisten lajien suojelussa, sillä joki on yksi viimeisimpiä jokihelmisimpukan elinalueita. Ähtävänjoen linnusto on runsas. Alueen erikoisuus on mustatiira, jota pesii Evijärvellä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Ähtävänjoella on vahva saukkokanta, mikä kertoo siitä, että kalakanta on runsas.

12 14 Mihin Ähtävänjoen vesistön vettä käytetään? Ähtävänjoen vesistö on vedenhankintavesistö, sillä Pietarsaaren kaupunki ottaa raakaveden Ähtävänjoen suulta ja Kokkolan ja Pietarsaaren suuret teollisuuslaitokset Öjan- Luodonjärvestä. Ähtävänjoen vesistössä on yhdeksän voimalaitosta (seitsemän niistä on Evijärven alapuolisella osuudella), joten vesistö on voimakkaasti valjastettu ja säännöstelty. Vesistöalueen järviä Alajärveä, Lappajärveä ja Evijärveä on säännöstelty vuodesta 1960 voimatalouden tarpeisiin. Järvien säännöstelykäytäntöä on muutettu tämän jälkeen vuosina 1975 ja Muutoksilla on yritetty sovittaa yhteen maatalouden, kalatalouden, vedenhankinnan, uiton, voimatalouden ja virkistyskäytön tarpeet. Alueella on edelleen ammattikalastusta, erityisesti Lappajärvellä, vuonna 2003 ammattikalastajiksi oli rekisteröitynyt 50 kalastajaa ( Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä projekti ). Vesistön virkistyskäytön arvoa ei sovi unohtaa, kuten ei myöskään sitä, että vesistö tarjoaa elinympäristön kasveille ja eläimistölle. Alue on tärkeä virkistyskalastuskohde ja yleisiä uimarantoja on useita. Varsinkin alueen järvien ympärillä on runsaasti kesämökkejä. Esimerkiksi Lappajärven rannoilla on yli 1000 loma-asuntoa. Aikanaan vesistö toimi myös tärkeänä liikennereittinä ja moni mylly pyöri sen voimasta viljaa jauhaen. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa. Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym., Vaasa.

13 15 3. IHMISTOIMINNAN AIHEUTTAMA KUORMITUS VALUMA- ALUEELLA (kalvot 3a-d) Vesistö on valuma-alueensa lapsi (3a) Ähtävänjoen valuma-alueella asuu noin ihmistä. Asutus keskittyy vesistöjen läheisyyteen, taajamia on vähän ja asutus on enimmäkseen haja-asutusta. Pellot on raivattu vesistöjen varrelle, missä maa on luonnostaan viljavaa. Maaston korkeampia paikkoja peittävät metsät. Suot on pääosin ojitettu metsänkasvun parantamiseksi. Osa niistä on otettu turvetuotantoon. Kalvossa 3a esitetään myös maankäyttömuotojen suhteelliset osuudet Ähtävänjoen valumaalueella. Metsää on 50%, peltoja 19%, suota n. 20%, vettä 10% ja asutuksen osuus on n.1%.. (Uusimmissa maankäyttöä koskevissa taulukoissa metsien osuudeksi lasketaan 62%, sillä metsäojitusten takia osa soista muuttuu hiljalleen metsiksi). Tehtävä: Kalvossa 3a voidaan nähdä yleinen maankäytön sijoittuminen. Sen yhteydessä voidaan jo pohjustaa seuraavaa aihetta "Mistä kuormitus tulee?" ja tarkastella sadeveden/pintaveden kulkeutumista. Mitä esim. pelloilta huuhtoutuu mukaan tai minne kotitalouden jätevedet menevät? Maisemaa on hyvä myös tarkastella muuttuvana: kalvon maisema on vielä melko yksinkertainen, mutta oppilaiden kanssa voidaan miettiä, miten maisema on nykyajassa muuttunut, miten ihminen on muokannut maisemaa? (Konehallit, autot talojen pihoissa, kesämökit, pato/voimalaitos, metsäojitus, isot pellot /salaojitus, karjan laidunnus, jne.) Mistä kuormitus tulee? Pintavesien mukana maastosta huuhtoutuu vesistöön kiintoainesta ja ravinteita. Vesistön vedenlaatu määräytyy sen perusteella, miten paljon kiintoainesta ja ravinteita valuma-alueelta kulkeutuu ojiin, puroihin, jokiin ja järviin. Vesistöön tulevan kiintoaineksen ja ravinteiden määrää sanotaan kuormitukseksi. Kaikki valuma-alueen toiminnot; asutus, maanviljely, karjanhoito, turkistarhaus, metsätalous, turvetuotanto, teollisuus, rakennettu vesivoima ja säännöstely sekä virkistyskäyttö kuormittavat vesistöä (kalvo 3b). Kuormitukseen liittyvää sanastoa opettajalle: Tietystä pisteestä kuten kuntien ja teollisuuslaitoksen puhdistamoiden purkuputkista, vesistöön tulevaa kuormitusta sanotaan pistekuormitukseksi. Se, mitä maastosta huuhtoutuu pintavesien mukana vesistöön, on hajakuormitusta. Maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus on tyypillistä hajakuormitusta

14 16 Luonnonhuuhtoumaksi kutsutaan sitä kuormitusta, joka pintavesien mukana tulee alueelta, joihin ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Eli luontaisestikin vesistöihin kulkeutuu pieni määrä ravinteita. Milloinkaan siis ei voida päästä 0-tasolle huuhtouman suhteen. Luonnontilaisia alueita on kovin vähän, koska esimerkiksi tiet, hakkuut, ojitukset ja turvetuotanto ulottuvat lähes kaikkialle. Siksi puhutaan yleensä perushuuhtoumasta, joka on noin kolme kertaa luonnonhuuhtouma. Kaikki valuma-alueen toiminnot; asutus, maanviljely, karjanhoito, turkistarhaus, metsätalous, turvetuotanto, teollisuus, rakennettu vesivoima ja säännöstely sekä virkistyskäyttö kuormittavat vesistöä. Tätä kuormitusta kutsutaan ulkoiseksi kuormitukseksi. Rehevöityneessä järvessä voi esiintyä myös sisäistä kuormitusta, jolloin järven pohjaan sedimentoitunut fosfori alkaa liueta takaisin veteen hapen vähyydestä johtuen (tarkemmin kappaleessa 5). Ähtävänjoen kuormitus (kalvo 3c) Ähtävänjoki kuljettaa mukanaan vuosittain noin kiloa fosforia. Tämä vastaa yli 1200 lannoitesäkillistä puhdasta fosforia (yleensä lannoitesäkin sisällöstä on noin kolmannes fosforia). Tämä fosfori rehevöittää Ähtävänjokea ja sen järviä ja lopulta myös Itämerta. Vaikka fosforikuormitus on 1990-luvulla pienentynyt, on kuormitus edelleen liian suurta. Valuma-alueella on tehtävä vielä paljon vesiensuojelua, jotta vesistöt voisivat hyvin. Ähtävänjoen valuma-alueella erityisesti teollisuuden aiheuttama pistekuormitus on vähentynyt 1990-luvulla. Tämä johtuu siitä, että alueen perunanjalostusteollisuus on ottanut käyttöön uudet puhdistamot. Kun pistekuormituksen määrä on vähentynyt, niin haja-asutuksen suhteellinen osuus on lisääntynyt, vaikka sen kokonaismäärä on osin jopa pienentynyt. On siis pyrittävä vähentämään erityisesti maatalouden, turkistarhauksen, haja-asutuksen, metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta tasolle, jonka vesistö pystyy sietämään. Vuoden 2005 tavoitepylväs on mahdollista saavuttaa erilaisilla vesiensuojelutoimilla (kuormituksen vähentämisestä lisää kappaleessa 6). Ähtävänjoen vesistöalueen yhdyskuntien jätevesipuhdistamot : Soinin, Alajärven, Vimpelin, Lappajärven, Evijärven kuntien puhdistamot. Pedersören kunnan alueelta viemäröidyt jätevedet johdetaan Pietarsaaren jätevedenpuhdistamolle. Teollisuuden puhdistamot: Järviseudun peruna ja Evijärven Peruna Tarvitsen apuasi - Vesiensuojeluopas Ähtävänjoelle ja Järviseudulle. (1994). Ähtävänjokirahasto ym. WR GRAPHCS Oy, Vaasa. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa.

15 17 4. JÄRVIEN MERKITYS VESISTÖSSÄ (kalvo 4a-e) Järven muoto Jokainen järvi on erilainen. Järvialtaan muoto vaikuttaa suuresti järven ominaisuuksiin. Järven pinta-ala, syvyys, ranta-alueen koon suhde ulappa-alueen kokoon ja monet muut järven muotoon liittyvät seikat vaikuttavat järven luonteeseen. Suomen järvet ovat yleisesti matalia ja sokkeloisia ja niiden vesitilavuus on pieni. Suomen järvien keskisyvyys on vain noin seitsemän metriä, Pohjanmaan järvien keskisyvyys on vain 1-2 metriä. Vesitilavuudeltaan pieni, matala järvi on täysin erilainen kuin esimerkiksi keskieurooppalainen yleensä hyvin syvä järvi. Vaikka järvet olisivat samankokoiset ja niiden päällysveden tilavuus olisi sama, on alusveden tilavuus matalassa järvessä paljon pienempi, samoin happivarat. Järvien luokittelu ravinnepitoisuuden mukaan Järvet voidaan luokitella ravinnetason mukaan. Ravinnetaso vaikuttaa järven ekosysteemiin ratkaisevasti. Järvet ovat luonnostaan rehevyydeltään erilaisia. Rehevyystasoon vaikuttavat kallio- ja maaperä sekä ilmastolliset tekijät. Järvet voidaan luokitella perustuotannon eli kasviplankton tuotannon mukaisesti rehevyydeltään vähätuottoisiin eli oligotrofisiin, runsastuottoisiin eli eutrofisiin sekä perustuotannoltaan edellisten väliin jääviin eli mesotrofisiin järviin. Suomen järvistä 60 % on luonnostaan ruskeavetisiä (humuspitoisia eli dystrofisia ) ja samalla vähätuottoisia. Ruskeavetisiä järviä on eniten rannikoilla ja kirkasvetisiä järviä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Ihmisen toiminnan kautta veteen tulleet ravinteet ovat lisänneet järvien tuotantoa. Karuista järvistä kehittyy vähitellen runsastuottoisia rehevöityneitä järviä. Järvi tasaa virtausta ja puhdistaa vettä (kalvo 4a) Järven veden laatuun vaikuttaa siihen laskevien purojen ja jokien vedenlaatu sekä ihmisen toiminta valuma-alueella. Veden viipymä järvessä vaikuttaa järvestä lähtevän veden laatuun. Mitä pitempään vesi viipyy järvessä sitä puhtaampana vesi jatkaa alavirralle päin. Veden viipymä tarkoittaa sitä teoreettista aikaa, jona vesi vaihtuu järvessä. Sinä aikana humus ja ravinteet laskeutuvat ja sitoutuvat järven pohjalle (sedimentoituvat). Tätä voidaan tarkastella kalvon 4a avulla, jossa on kuvattuna vesinäytepullot ylä- ja alajuoksulta ja todeta veden olevan puhtaampaa järvestä eteenpäin jatkaessaan. Oppilailta voidaan kysyä, millainen järvi on kyseessä (läpivirtausjärvi vai keskusjärvi), millainen täytyy viipymän olla (lyhyt vai pitkä)? Kuvassa olevat luvut kertovat Lappajärveen Kurejoen kautta tulevasta vedestä fosfori- (P) ja typpipitoisuuksista (N) sekä Välijoen kautta lähtevän veden pitoisuuksista. Järven vuosi (kalvo 4b) Lauhkean vyöhykkeen järvissä, kuten Suomessa, lämpötilaero eri vuodenaikojen välillä saa aikaan sen, että vedet jäähtyvät ja lämpenevät säännöllisesti. Tämä aiheuttaa järviin vuodenajat, joissa veden täyskierto keväällä ja syksyllä vuorottelevat kesä- ja talvikerrostuneisuuden kanssa. Keväällä jäiden lähdön jälkeen veden lämpötila on tasainen koko järvessä. Veden tiheyskin on sama kaikkialla, kun päällysveden lämpötila on ehtinyt lämmetä alusveden lämpötilaan eli noin +4ºC. Vähäinenkin tuuli pystyy sekoittamaan koko vesimassan pohjaa myö-

16 18 ten. Tätä kutsutaan kevättäyskierroksi. Ilmasta liukenee tällöin happea pinnalla olevaan veteen, ja veden kierron mukana sitä kulkeutuu kaikkiin vesikerroksiin. Kesän tullessa auringon säteily alkaa vähitellen lämmittää päällysvettä, jonka tiheys pienenee veden lämpötilan noustessa. Päällysvesi kerrostuu syvemmällä olevan kylmemmän ja raskaamman veden päälle. Kun tiheyserot suurenevat, ei kovakaan tuuli enää pysty sekoittamaan vesikerroksia. Kesäkerrostuneisuus on syntynyt. Kesäkerrostuneisuuden aikana järven päällysvesi on selvästi alusvettä lämpimämpää. Näiden kahden kerroksen väliin jää vesikerros, jossa lämpötila laskee jyrkästi syvyyden kasvaessa. Päällysveden kierto on mahdollista tuulien ansiosta koko kesäkerrostuneisuuden ajan. Kun pintavesi syksyn tullen viilenee, tulee tuulen aiheuttamaan kiertoon mukaan aina vastaavan lämpöinen vesikerros alusvedestä, jolloin harppauskerros siirtyy alemmaksi. Alusveden ja päällysveden tiheyserot pienenevät, kesäkerrostuneisuuden vakavuus vähenee. Lopulta tuulen voima sekoittaa koko vesipatsaan, ja syystäyskierto alkaa. Järven vesi jatkaa jäähtymistään talven lähestyessä. Vaikkei tuuli sekoittaisikaan vettä, jäähtyy päällysvesi alusvettä nopeammin. Päällysveden tiheys suurenee, jolloin vesimolekyylit painuvat kohti pohjaa ja pitävät siten yllä syystäyskiertoa. Se jatkuu kunnes vesi on raskaimmillaan eli koko vesikerros on noin +4ºC. Sen jälkeen päällyskerroksen vesi alkaakin jäähtyessään kevetä. Jos on tyyntä ja pakkasta, jäähtyy päällyskerros lähelle nollaa ja vesi jäätyy. Jääpeitteen alla on pinnan lähellä oleva vesi kylmempää kuin syvällä oleva vesi. Tilannetta kutsutaan talvikerrostuneisuudeksi. Se purkautuu jäiden lähdön myötä uutena keväänä. Kerrostuneisuuskausina alusvesi on eristetty ilmakehästä ja päällysvedestä, joten aineiden vaihtoa kerrosten välillä ei tapahdu. Alusvesi ei saa happea päällysvedestä. Vastaavasti alusvedestä hajotuksen kautta vapautuneet ravinteet eivät pysty nousemaan päällysveteen, jossa yhteyttäminen on mahdollista. Alusveden hallitsevana tapahtumana on happea kuluttava hajotus. Mikäli happea kuluttavaa ainesta on kerrostunut paljon pohjalle, kuten rehevöityneissä järvissä, saattaa alusveden happipitoisuus heiketä kerrostuneisuuden edetessä ja johtaa jopa alusveden täydelliseen happikatoon. Hapettomissa olosuhteissa sedimenttiin kiinnittyneet ravinteet alkavat liueta takaisin veteen ja näin järvi alkaa kuormittaa itse itseään, mitä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi. Lappajärvi käyttäytyy tyypillisen kerrostuneen järven tavoin. Kerrostuneisuuskausina syvänteissä on lähes poikkeuksetta happikato. Myös Alajärvi käyttäytyy syvänteiden osalta kerrostuneen järven tavoin, vaikka Alajärvi onkin läpivirtausjärvi. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa. Tyystjärvi-Muuronen, K. (toim.). (1985). Vesiopas- vedet ja vesiluonto. Suomen luonnonsuojelun Tuki Oy.

17 19 Ähtävänjoen vesistön järvet Lappajärvi on Ähtävänjoen vesistön keskusjärvi ja sen merkitys vedenlaadun ja virtaamien tasaajana on erittäin suuri. Vesi viipyy Lappajärvessä melkein kolme vuotta. Suuren tilavuutensa ja veden hitaan vaihtumisen johdosta järven syvänteisiin laskeutuu suuri osa jokien, purojen ja ojien tuomasta kiintoaineksesta ja ravinteista. Valuma-alueen muut isot järvet, Evijärvi ja Alajärvi ovat luonteeltaan läpivirtausjärviä, eivätkä ne pidätä ravinteita tai säätele virtaamia läheskään samassa mittakaavassa kuin Lappajärvi. Vesi vaihtuu Evijärvessä noin 6 viikossa ja Alajärvessä noin 5 viikossa. Pohjanmaalla Ähtävänjoen vesistö on ainutlaatuinen juuri järvisyytensä takia. Ähtävänjoen alueella on 26 yli sadan hehtaarin kokoista järveä ja kymmeniä pienempiä. Pienemmät järvistä ovat yleensä matalia, jään rouhimia maakuoppia, jotka ruohottuvat, rehevöityvät ja kasvavat helposti umpeen. Alueen järviä on aikoinaan myös kuivattu paljon pelloiksi. Osaa niistä on alettu kunnostaa takaisin luonnontilaan virkistyskäyttöä varten sekä maiseman elävöittämiseksi. Esimerkiksi Evijärvellä on vedenpintaa laskettu useissa järvissä kuten Haapajärvessä, Kivijärvessä ja Särkijärvessä. Kyläläisten aktiivisuuden tuloksena veden pintaa on nostettu esimerkiksi Haapajärvessä ja Kivijärvessä. Lisäksi voidaan käsitellä oman seudun järvi ja sen erityispiirteet. Erilliset kalvot Alajärvestä, Lappajärvestä ja Evijärvestä. Alajärvi (kalvo 4c) Alajärven nimi on nykyään harhaanjohtava. Satoja vuosia sitten Ähtärinjärven vedet laskivat Alajärveen. Maannousun johdosta vesi kuitenkin syövytti puhki Inhankankaan ja vesien virtaus muuttui etelään. Vain Ähtärinjärven pohjoispuolelta vedet virtaavat Levijokea pitkin Alajärveen. Alajärven nimi voisi olla nyt paremminkin "Yläjärvi", josta vedet virtaavat Kurejokea pitkin Lappajärveen. Alajärvi on matala ja tasapohjainen. Vesi on ruskeaa ja sameaa ja veden ravinnepitoisuudet ovat suuret. Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Rannat, laiturit ja verkot limoittuvat ja likaantuvat ja sinileväkukintoja esiintyy lähes joka kesä. Talvella on usein hapen vajausta. Alajärvi saa vetensä erityisesti Kuninkaanjoen ja Levijoen kautta, mutta myös Ojajärvestä ja Kaartusenjärvestä. Levijoki virtaa asuttujen peltoviljelmien läpi ja Kuninkaanjoki metsätalousmaiden ja peltojen läpi. Haja-asutuksen lisäksi, Soinin kunnan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet ja turvetuotantoalueen kuivatusvedet (esim. Kuninkaansuo) laskevat Alajärveen Kuninkaanjoen kautta.

18 20 Alajärvi on voimakkaasti säännöstelty. Lupaehtojen mukaisesti järven veden ylärajan korkeus on N m. Alaraja on vähintään N m. Järvi voi säännöstelyn vuoksi olla kevättalvella tilavuudeltaan puolet pienempi kuin syksyllä sateiden jälkeen. Tietoja Alajärvestä: pinta-ala 11 km 2 valuma-alueen pinta-ala 465 km 2 syvin kohta 8 m keskisyvyys 1,2 m teoreettinen veden viipymä 5 viikkoa veden laatu huono yleisimmät kalalajit ahven, hauki, särki, lahna, muikku, siika suurin saatu kala hauki, kg Lappajärvi (kalvo 4d) Lappajärvi poikkeaa maisemiltaan selvästi Järvi-Suomen sokkeloisista, lukuisten saarien ja niemien pilkkomista järvistä. Rantaviiva on melko ehyt ja maisemia luonnehtivat aukeat selät ja saarien vähyys: saaria on puolisen sataa, pienet karit mukaan lukien. Rantamaita hallitsevat viljelykset, kylät ja maatilat sekä runsas mökkiasutus, minkä vuoksi maisema onkin selvästi kulttuurivaikutteista. Lappajärven ympäristö on melko alavaa etenkin järven itäpuolella. Korkeampia mäkiä löytyy järven kaakkois- ja eteläpuolelta, joissa sijaitsevat näköalapaikkoina tunnetut Pyhävuori ja Lakeaharju (175 m). Lappajärven vesikasvillisuus on vähäistä, sillä järven pohja on karu ja järvi on altis tuulille. Sarojen, järvikortteen ja järviruo'on sekä kelluslehtisten kuten lumpeen muodostama kasvillisuus käsittää vain noin 2 % pinta-alasta. Lappajärvi jakaantuu kahteen, suunnilleen samankokoiseen ja syvyiseen altaaseen, pohjoiseen ja eteläiseen. Altaat jakaa järven keskellä sijaitseva suuri Kärnän saari ja siitä etelään jatkuva matala kynnysalue. Syvänteet ovat pohjois-eteläsuuntaisia ja niissä sijaitsevat järven syvimmät kohdat: Veanteensyvänne (36 m) ja Aholan syvänne (38 m). Järvi on avoimeksi ja suureksi järveksi muuten melko matala: pinta-alasta neljännes on alle kolme metriä syvää rantavyöhykettä, yli puolet 3-10 metriä syvää, noin neljännes metriä syvää ja vain yksi prosentti yli 20 m syvää. Keskisyvyys on noin 7,5 metriä. Lappajärven vedenpintaa on laskettu ainakin kahdesti, vuosina 1834 ja yhteensä noin 1,5 metrillä. Lappajärveä oli jo vuosina säännöstelty väliaikaisesti sotateollisuuden tarpeisiin, mutta varsinainen säännöstely alkoi luvun alussa järven luusuassa sijaitsevalla Niskan padolla. Voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeitten vuoksi Lappajärven pinta lasketaan talven aikana siten, että keväinen aliveden korkeus on noin puoli metriä luonnontilaista alempana säännöstelyn vuoksi. Keväiset tulvahuiput jäävät myös luonnontilaisia alemmaksi. Lappajärven laskujokeen, Välijokeen, virtaa vettä enemmän talvella ja syksyllä, mutta vähemmän kesällä kuin luonnontilassa. Talvella ja syksyllä Välijokeen virtaa vettä enemmän kuin luonnontilassa. Kesällä vettä virtaa taas vähemmän. Tyytymättömyys Lappajärven ankaraan säännöstelyyn purkautui vuonna 1979, kun Niskan säännöstelypadon eteen rakennettiin kansanpato,

19 21 jonka tarkoituksena oli estää järven tyhjentäminen. Nykyisten lupaehtojen mukaisesti Lappajärven säännöstelyn yläraja on korkeudella N ,65 m (169,76) ja alaraja korkeudella N ,85 m (167,96). Tietoja Lappajärvestä: pinta-ala 145 km 2 valuma-alueen pinta-ala 1526 km 2 suurin pituus 24 km suurin leveys 12 km rantaviivan pituus 160 km keskisyvyys 7,4 m suurin syvyys 38 m teoreettinen veden viipymä 2,8 vuotta keskimääräinen jääpeite veden laatu tyydyttävä yleisimmät kalalajit ahven, hauki, särki, muikku, kuore, made, kuha, taimen, siika suurin saatu kala hauki, kg Evijärvi (kalvo 4e) Evijärvi on matala ja sokkeloinen. Evijärvessä on runsaasti saaria, joten aallokkoisuus ei yhtä tehokkaasti pääse huuhtomaan rantoja kuten Lappajärvellä. Järven keskiosa on läpivirtausaluetta. Eristyneet ja ruohottuneet lahdet ovat selvästi järven keskiosaa rehevämpiä, ja talven happitilanne on niissä usein huono. Matalassa Evijärvessä on ilmaversoisten ja kelluslehtisten vesikasvien osuus maisemassa huomattava. Vesikasvit peittävät noin 33 % järven pinta-alasta. Evijärvessä esiintyy runsaasti järviruokoa, järvikaislaa sekä ulpukkaa. Pääosa Evijärven vedestä tulee Välijoen kautta. Kun Lappajärvi on puhdistanut yläpuoliselta valuma-alueelta tulevaa vettä, on Evijärveen tuleva vesi laadultaan melko hyvää. Evijärven lähivaluma-alueelta tuleva hajakuormitus heikentää kuitenkin järven veden laatua ja varsinkin suljetut lahdet kärsivät rehevöitymisestä. Evijärveä kuormittavat myös Evijärven ja Lappajärven jätevedenpuhdistamoilta tulevat jätevedet. Evijärvi on säännöstelty järvi. Säännöstelyn yläraja on veden korkeudella N ,15 m (161,75) ja alaraja korkeudella N ,40 m (160,75). Lappajärven säännöstely vaikuttaa Evijärven vedenkorkeuksiin. Evijärvi on ollut Pohjanmaalla tunnettu runsaista kalan saaliista, erityisesti lahnasaaliista. Evijärvellä on myös pitkät perinteet kaislan keräämisessä ja sen käytössä käsitöissä.

20 22 Tietoja Evijärvestä: pinta-ala 28 km² lähivaluma-alue, 84 km² josta peltoa 19 % syvin kohta 3,5 m (5,5 m / paikallistieto*) keskisyvyys 1,7 m teoreettinen veden viipymä 6 viikkoa veden laatu hyvä yleisimmät kalalajit ahven, hauki, lahna, särki, siika, kuha, suutari suurin saatu kala hauki 16,5 kg (Arvo Lintala, Isoteerinevanlahti) * Paikallistiedon mukaan Evijärven syvin kohta on 5,5 m ja se on Lipsunninsalmen ja Puotisenlahdensuun välisellä järvenselällä. Granberg K., M. Anttila, L. Hakkari, J. Hyvärinen, I. Kolari, I. Kurttila & L. Virkki. (1989). Säännöstelyn vaikutuksista Lappajärven, Evijärven, Välijoen ja Ähtävänjoen limnologiaan, kalastoon ja kalatalouteen. Ympäristöntutkimuskeskuksen tiedonantoja No 134. Jyväskylän Yliopisto. Rautio, L. M. (toim.). (2003). Lappajärvi Yhteistyöllä vesistöt kuntoon! Vaasa. Viitaniemi, M. (1986). Alajärvi kotiseutuni, Kauhavan Sanomalehti Oy.

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Vesijärven ötököitä. kasveja

Vesijärven ötököitä. kasveja Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI Päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä

Lisätiedot

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Panu Oulasvirta Alleco Oy Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokemäen kaupunki Rakennustoimisto Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Osastopäällikkö, kaupungininsinööri Markus Virtanen puh. 040 488 6190 fax. (02)

Lisätiedot

Jokirahastojen toiminta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Eeva-Kaarina Aaltonen Evijärvi

Jokirahastojen toiminta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä. Eeva-Kaarina Aaltonen Evijärvi Jokirahastojen toiminta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä Eeva-Kaarina Aaltonen 30.8.2016 Evijärvi Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena vanha Vaasan lääni Jokivesistöt ja rannikkoalueet

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

LEMPOISTEN UIMALAN UIMAVESIPROFIILI

LEMPOISTEN UIMALAN UIMAVESIPROFIILI LEMPOISTEN UIMALAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN

JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN I JOHDANTO Kaikki Etelä- Suomen virtavesityypit uhanalaisia Isot ja keskikokoiset kunnostukset toteutettu Va:n latvavesien monimutkainen vesiensuojeluongelma

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot