Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri"

Transkriptio

1 1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Talouden ja hallinnon rakenteiden arviointi Luottamuksellinen

2 Johdanto 2 Eräs uusien monitoimijaisten ja suurten sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioiden johtamisen ja kehittämisen suurimmista ongelmista liittyy uuden rakenteen myötä nousseisiin epärealistisiin, jopa paradoksaalisiin odotuksiin. Etenkin luottamushenkilöillä on ajatuksia, joiden mukaan uuden rakenteen avulla tulisi saavuttaa välittömiä säästöjä ja samalla parempia palveluita, mutta esimerkiksi palveluverkkoon ei saa kajota. Ristiriitaisten odotusten taustalla on usein tilanne, jossa yhteistoiminnan aloittamista on perusteltu säästöillä kuntien vaikeassa taloustilanteessa. Toinen yhtä suosittu argumentti on ollut kuntaliitosten välttäminen. Tämä yhdistelmä on tulkittu lupauksena siitä, että kunnan itsenäisyys tarkoittaa palveluverkon pitämistä ennallaan ja samalla yhteinen organisaatio tarkoittaa sitä, että palveluverkko pidetään ennallaan huomattavasti halvemmalla kuin ennen. Yhteistoiminta-alueen odotetaan siis toimivan siten, että mikään ei muutu, mutta kaikki on halvempaa. (Kuntoutus 1/2012 Helena Härkönen ja Jenni Airaksinen: Johtajuuksien rajapinnat sosiaali- ja terveydenhuollossa)

3 Selvityksen tavoitteet ja periaatteet Johdanto 3 Selvityksen laatimisessa on keskitytty erityisesti seuraaviin tavoitteisiin 1. Jäsenkuntien väliset kustannusvastuut toteutuvat läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen kustannustenjaon mukaisesti 2. Eksoten alijäämäkehitys saadaan pysäytettyä, eli jäsenkuntien maksuosuudet yhdessä vastaavat palvelujen tuotantokustannuksia. Kertyneen alijäämän kattamiseksi seuraavan viiden vuoden aikana on laadittu talousennusteskenaariot. Laskelmat ovat indikatiivisia yksinkertaistettuja ennusteita päätöksenteon tueksi, eivätkä sellaisenaan ole sovellettavissa ilman yksityiskohtaista konkretisointia palvelutuotannon näkökulmasta. 3. Jäsenkunnilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa omistajaohjauksen keinoin yhteistoimintaorganisaation kustannuksiin. Omistajaohjauksen ja operatiivisen ohjauksen roolit ovat selkeitä. Selvitykseen on sisällytetty palvelutuotannon tuottavuuteen ja tehokkuuteen liittyviä analyyseja laskelmien taustoittamiseksi ja selventämiseksi

4 Kuntien laskutusperiaatteiden selkiyttäminen ja kuntien omistajaohjauksen kehittäminen 4 Pitkällä aikavälillä suoriteperusteinen laskutusmalli alijäämän kattamiseksi lisää kuntien välistä oikeudenmukaisuutta verrattuna kustannusten jakamiseen peruspääoman suhteessa. Paras tapa välttää epäoikeudenmukaista laskutusta on pyrkiä mahdollisimman täsmällisiin talousarvioihin. Nykyisen sopimusmallin mukaan alijäämä laskutetaan peruspääoman suhteessa. Ajan kuluessa kuntien palvelukäyttö saattaa eriytyä peruspääoman mukaisesta jakaumasta. Sopimusmallia tulisi uudistaa tältä osin. Kahden erilaisen laskutusmallin käyttö heikentää kuntien keskinäistä oikeudenmukaista kohtelua Nykyisen laskutusmallin käyttäminen ja alijäämän korjaaminen perustuen peruspääomaan ei johda oikeudenmukaiseen laskutusperiaatteeseen Imatran osalta. Imatran tulisi kattaa alijäämää todellisen käytön ja siitä aiheutuneiden kustannusten mukaan. Ratkaisevaa maksuosuuksien laskentamallin valinnassa on omistajakuntien tahtotila, järjestämisvastuu sekä luottamus toisiin ja Eksoteen Erilaiset mallit maksuosuuksien määräytymiselle aiheuttaisivat merkittäviä muutoksia kuntien maksuosuuksiin verrattuna nykytilanteeseen. Mikäli jatketaan nykymallilla (jossa juridinen järjestämisvastuu on Eksotella, mutta tosiasiassa kunnilla on vielä paljon määräysvaltaa Eksoten asioihin mm. palveluverkon peittävyyteen ja palveluiden kattavuuteen), paras vaihtoehto on aiheuttamisperiaate, jossa maksetaan todellisen käytön mukaan. Tämä malli on kuitenkin Eksoten strategian vastainen ja voi jarruttaa Eksoten kehittämistä kokonaisuutena. Jos annetaan Eksotelle kokonaisvaltainen ja aito palveluiden järjestämisvastuu, paras vaihtoehto olisi kapitaatiomalli. Kapitaatiomallin edellytyksenä on kuntien luottamus Eksoten toimintaan. Kapitaatiomallin mukainen ikärakenne- ja sairastuvuuserojen huomioiminen johtaa oikeudenmukaisempaan lopputulokseen.

5 Kuntien laskutusperiaatteiden selkiyttäminen ja kuntien omistajaohjauksen kehittäminen 5 Eksoten omistajaohjausta tulee selkeyttää. Omistajaohjauksella viitataan tässä yhteydessä siihen miten kunnat käyttävät valtaa Eksotessa oman kuntansa edun ajamisen näkökulmasta. Sama ongelma on käytännössä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä eikä siihen ole yksiselitteistä ratkaisua. Yksinkertaistettuna ongelma on se että omistajat (erityisesti luottamushenkilöt) haluavat säilyttää vahvan vaikutusmahdollisuuden operatiiviseen toimintaan niissä asioissa jotka ovat positiivisia oman kunnan näkökulmasta ( mitä palveluita tuotetaan minun kunnassani ). Omistajat eivät halua antaa konkreettisia vastauksia siihen mitä palveluita voidaan vähentää, leikata tai keskittää jotta kustannustavoitteisiin voidaan päästä. Tuottajaorganisaatio voi luottaa siihen että vaikka budjetti ylitettäisiinkin, kunnat maksavat lopulta laskun joka tapauksessa. Omistajaohjauksen ja operatiivisen ohjauksen rooleja tulee selkiyttää. Omistajaohjauksen tulee keskittyä strategisiin kysymyksiin, mitä tavoitellaan (esimerkiksi: kustannusten kasvu max. 2%) ja mitä tehdään (Esimerkiksi: nämä palvelut tuotetaan lähipalveluina ja loput voidaan keskittää). Jos omistajat päättävät esimerkiksi budjetista, joka alittaa palkkainflaation, sen tulee myös hyväksyä irtisanomiset ja yksiköiden lakkauttamiset. Operatiivisella johdolla tulee olla nykyistä suurempi vapaus määritellä miten tehdään (Esimerkiksi: lähipalvelu voidaan tuottaa liikkuvana ratkaisuna) ja kuinka palvelutuotanto organisoidaan (Esimerkiksi miten avosairaanhoidon vastaanottotoiminta organisoidaan) Operatiivinen johto laatii omistajille konkreettisen ehdotuksen miten omistajien esittämiin tavoitteisiin päästään. Se voi sisältää esim. yksiköiden lakkauttamisia, palveluiden keskittämisiä tai irtisanomisia. Omistajien tulee joko hyväksyä ehdotus tai ehdottaa vaihtoehtoista konkreettista ratkaisua jolla tavoitteeseen voidaan päästä.

6 Kuntien laskutusperiaatteiden selkiyttäminen ja kuntien omistajaohjauksen kehittäminen 6 Poliittinen päätöksenteko kunnissa vaikuttaa omistajaohjaukseen enemmän kuin Eksoten hallintorakenteet. Ongelmia ei ole mahdollista korjata vain Eksoten rakenteita tai ohjausta muuttamalla Yhteistoiminta-alueen hyötyjä ei ole mahdollista saavuttaa jos palvelurakennetta ei voi muuttaa merkittävästi (kuntakohtainen palveluiden saatavuus, valikoima ja resursointi) Eksoten ja omistajien välillä vallitseva luottamuspula heijastuu Eksoteen alibudjetointina. Luottamuspulan korjaaminen edellyttää Eksotelta nykyistä läpinäkyvämpää raportointia ja avoimempaa keskustelua toiminnan vaihtoehdoista. Arvovalinta- ja resurssienkohdentamiskeskustelun yhdistäminen on mahdollista ainoastaan Eksoten ammatti- ja professiojohdon ja kunnanvaltuutettujen välisen, nykyistä paremman vuoropuhelun kautta. Lisäksi kunnanvaltuustojen on alijäämän umpeen kuromiseksi kyettävä päättämään, mihin palveluihin mahdolliset lisäpanostukset suunnataan ja mistä voidaan vastaavasti karsia. Imatran eritysasema Eksotessa heikentää erikoissairaanhoidon kehittämismahdollisuuksia koko maakunnassa Voimassaoleva Eksoten ja Imatran välinen palvelujen järjestämismalli sallii Imatralle sitä hyödyttävän erityisaseman suhteessa muihin kuntiin. Imatran sote-kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet nopeampaan tahtiin kuin muissa kunnissa. Kokonaisuuden kannalta yhtenäinen sosiaali- ja terveyspiiri olisi Etelä-Karjalan maakunnan sekä kuntien edun mukaista, koska kahden kapasiteetin ylläpitäminen on kalliimpaa kuin yhden.

7 Alijäämän syntyminen ja ongelmakohtien ratkaisut 7 Alijäämä on seurausta kuntien alibudjetoinnista ja Eksoten hyödyntämättömästä tehostamispotentiaalista Vuosina Eksoten kokonaiskustannukset ovat kasvaneet yli 10 % ja talousarvio ylittyi kumulatiivisesti 6,8 % vuonna Erosta n. 1,0%-yksikkö selittyy luontaisella kysynnän kasvulla, 3,1 %-yksikköä toteutumattomalla kehittämispotentiaalilla ja 3,7 %-yksikköä alibudjetoinnilla. Kustannuskehitys on laskennallisesti ollut noin 2,9 % -yksikköä pienempi kun aikana ennen Eksotea. Näin ollen kunnat ovat hyötyneet laskennallisesti Eksotesta mutta ero kuntien maksukyvyn ja Eksoten kustannustason välillä on suuri, sillä alijäämä on päässyt kasvamaan suureksi. Eksoten kustannustaso vastaa maan keskiarvoa, mutta verrattaessa muihin suuriin kaupunkeihin voidaan tunnistaa kehittämiskohteita. Esimerkiksi Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Seinäjoella on matalammat sote-kustannukset asukasta kohden kuin Eksotessa. Eksoten erikoissairaanhoidon kustannukset ovat n. 4% yli keskisuurten kaupunkien keskiarvon, perusterveydenhuollon kustannukset 11% yli keskiarvon, mutta sosiaalipalveluiden kustannukset 7% alle keskiarvon. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden erot tasautuvat, kun huomioidaan palvelurakenne. Palvelutuotannon tärkeimmät kehittämiskoheet ovat somaattinen erikoissairaanhoito, perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut sekä ikäihmisten palvelut.

8 Alijäämän syntyminen ja ongelmakohtien ratkaisut 8 Eksoten alijäämä on kasvanut huolestuttavalla vauhdilla ja on kasvamassa niin suureksi, että sen korjaaminen pelkästään maksuosuuksia korottamalla on mahdotonta. Mikäli halutaan saavuttaa kumulatiivisen alijäämän poistuminen vuonna 2016, vaatisi tämä maksuosuuden nostamista 6% joka vuosi mikäli kustannukset kasvaisivat 2% vuosittain. Jäsenkuntien on valittava erittäin haastavien alijäämän kattamisvaihtoehtojen välillä, mikäli käytettävissä olevia maksutuloja ei lisätä korottomalla kunnallisveroprosenttia. Tarvittavia tehostamis- ja leikkaustoimenpiteitä voidaan siis lieventää verotusta kiristämällä. Toimintatuottoihin tehdään 20 miljoonan euron kertakorotus vuonna 2014 Supistetaan toimintakuluja vuonna 2014 toimintatuottoja pienemmäksi Alibudjetoinnista syntynyt alijäämä maksetaan pois, lisäksi nostetaan maksuosuuksia ja leikataan kustannuksia Alibudjetoinnista syntynyt alijäämä maksetaan pois, sopeutetaan poistoja ja leikataan toimintakuluja Koko alijäämä maksetaan pois vuoden 2013 lopussa ja toimintakulut leikataan tuottojen tasolle Syntynyt alijäämä tulisi jakaa kuntien välillä aikaisempien vuosien käytön mukaan. Mahdollisesti syntyvä lisäalijäämä tulisi kattaa tämän saman periaatteen mukaisesti. Lähtökohtaisesti alijäämää ei saa syntyä.

9 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden toteuttamismalli 9 Riippumatta hallintomallista on sovittava Palvelutuotannon organisoinnista (hajautetut ja keskitetyt palvelut) Hyväksyttävästä kustannustasosta ja sen noususta On huomattava, että palvelutuotannon organisointi saattaa vaikuttaa kustannustasoon Maksuperiaatteesta Tulevaisuuden kiinteistöinvestoinneista Miten jatkossa sovitaan asioista, joista ei ole etukäteen sovittu Mikäli vaihdetaan hallintomallia nykyisestä, on sovittava lisäksi Omaisuuden arvonmääritykset Kiinteän omaisuuden luovutus/ vuokraaminen Irtaimiston luovutus ja uuden hankinta Mahdolliset vuokraperusteet Pitkän aikavälin liiketaloussuunnitelma ja kannattavuuslaskelma mukaan lukien toimintapoliittiset kehittämistoimenpiteet Päätöksenteosta, omistajaohjauksesta, mahdollisista veto-oikeuksista

10 Hallintomallin valinta Hallintomalleja vertailtaessa on huomioitava, että tarvittava päätöksenteko monien kriittisten ongelmakohtien, kuten kertyneen alijäämän kattamisen, ratkaisemiseksi ovat hallintomallista riippumattomia. Alla on esitetty vastuukuntamallin edut vaihtoehtona nykymallille, mutta toimivia yhdistelmämalleja esimerkiksi: osakeyhtiö, kuntayhtymäliikelaitos, liikelaitos, sosiaalinen yritys, osuuskunta. 10 Nykymallin edut Nykymallilla jatkamisen etu on, että uuden hallintomallin rakentamiseen liittyisi todennäköisesti organisaatiomuutos, joka työllistäisi merkittävästi päätöksentekijöitä ja henkilöstöä. Tämä veisi huomiota alijäämän syntymisen ehkäisyltä, jonka tulisi olla Eksoten ensisijainen tavoite. Kuntayhtymän nykyistä perussopimista tulee kuitenkin korjata merkittävästi, jotta Eksote saadaan toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Seuraavilla sivuilla on esitetty suosituksia nykyisen toiminnan kehittämiselle. Vastuukuntamallin edut Vastuukuntamallissa suurin etu on, että omistajaohjaus on selkeämpää ja suoraviivaisempaa kuin nykymallissa, koska se on yhden kunnan vastuulla. Tämän myötä vastuukunnan ja kuntien taloudelliset intressit eivät voi olla ristiriidassa, koska kuntalaki asettaa rajat alijäämän kasvattamiselle ja kuntaa voidaan sanktioida tästä.

11 Nykymallin puutteiden korjaamisen vaihtoehdot 11 Maakunnallinen laajuus Suositellaan, että koko maakunta on osana Eksotea kaikkien palveluiden osalta ja että kaikilla tulisi olla samanlainen sopimus. Tämä mahdollistaa kapasiteetin käytön optimoinnin koko Eksotessa. Lisäksi vältetään ristiriitoja kuntien väillä ja keskittyminen palvelutuotantoon sen laatuun ja tehokkuuteen korostuu. Maksuosuuksien määräytyminen: Nykyisessä sopimusmallissa maksuosuudet määräytyvät sekamallilla. Uudessa sopimusmallissa maksuosuuksien pitäisi määräytyä aiheuttamisperusteisesti, jos Eksote ei voi vaikuttaa siihen, miten ja missä palvelut tuotetaan. Maksuosuuden pitäisi määräytyä kapitaatiomallilla, jos Eksote saa päättää palvelurakenteesta. Lisäksi on huomioitava, että valtionosuusjärjestelmä vaikuttaa oikeudenmukaiseen maksuosuuden määräytymiseen: uusi valtionosuusjärjestelmä ennakkotietojen perusteella kannustaa kuntia kustannustehokkuuteen. Mikäli maksuperuste on puhdas kapitaatio, paljon palveluita käyttävät kunnat saavat enemmän valtionosuuksia kuin niille kuuluisi ja joku toinen kunta saa vähemmän kuin jos maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperusteella. Kapitaatiohinnan korjaaminen ikärakenteella ja sairastavuudella pienentää tätä vaikutusta. Alijäämän korjaamisen periaate Nykyisessä sopimuksessa jäsenkunnat vastaavat vastuista ja veloista, mutta perussopimuksessa ei ole varsinaista alijäämän kattamista koskevaa säännöstä. Käytännössä alijäämä on määritelty laskutettavaksi peruspääoman suhteessa. Uudessa sopimusmallissa alijäämän korjaus pitäisi olla sidottu palvelujen käyttöön, mikä on oikeudenmukaisempi periaate. Lisäksi ensisijainen tavoite pitäisi olla, että alijäämää ei synny.

12 Nykymallin puutteiden korjaamisen vaihtoehdot Operatiivisen johdon valta Johdolla pitää olla operatiivinen valta. Lisäksi tulisi harkita, voisiko palvelurakenteesta päättäminen olla operatiivisen johdon päätettävissä. Tämä lisää operatiivisen johdon vastuuta ja mahdollisuutta vastata kuntien maksukykyyn. 12 Kuntajohtajien neuvottelukunta Kunnanjohtajien neuvottelukunnan roolia tulisi tarkentaa uudessa sopimuksessa. Neuvottelukunta tulisi toimia operatiivisen johdon asiantuntijatukena ja muodostua ainoastaan kunnanjohtajista sekä operatiivisesta johdosta. Kumulatiivisen alijäämän salliminen Nykyinen perussopimus sallii kumulatiivisen alijäämän kerryttämisen. Uudessa sopimuksessa kuntien tulisi sopia keskenään, että alijäämä tulisi maksaa vuosittain pois sekä määrätä sanktioita mikäli kunnat eivät seuraa tätä velvoitetta. Uuden alijäämän syntymisen estäminen Uudessa sopimuksessa on sovittava, miten varmistetaan, ettei alijäämää enää synny. Tarvittaessa on sallittava aktiiviset sopeuttamistoimenpiteet toimintakulujen leikkaamiseksi. Sopimuksessa tulisi arvioida kuntien maksukyvyn muutos vuosittain seuraavan 5 vuoden aikana (eli pidemmällä aikavälillä kuin nyt) ja sovittava, miten palvelutuotantoa sopeutetaan, että sovittu kustannuskehitys on mahdollinen (huomioiden ennusteet palkkatason muutoksesta ja hintatason noususta ja verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä)

13 Nykymallin puutteiden korjaamisen vaihtoehdot 13 Omistajien vaikutus budjetointiin ja alijäämän syntymiseen Käytännössä alijäämän syntymistä ei voi estää kokonaan, mutta riskiä voidaan vähentää kolmella alla mainitulla keinolla: Budjetin valmistelulle tulee olla riittävästi aikaa niin, että sekä päättäjät (jotka tekevät päätökset arvojen pohjalta) että substanssiosaajat (joilla on näkemys siitä, mitä voidaan ensimmäisenä karsia) ehtivät käydä dialogia keskenään. Eksoten edustajat osallistuvat kuntien budjetointiin yhteistyössä kuntien kanssa. Budjetin hiomisvaiheessa Eksoten edustajat keskustelevat budjetista päättävän valtuuston kanssa, ja esittävät ymmärrettävästi sen, että alijäämäisellä budjetilla kaikkia palveluita ei voi toteuttaa vaaditunlaisena. Kunnissa säilytetään nykyisenmallinen sote-lautakunnan kaltainen elin, jossa sote-asioihin on mahdollista paneutua perusteellisesti, vaikka järjestämisvastuu onkin siirtynyt pois kunnalta. Näin Eksoten esittämät budjettiraamit eivät pääse yllättämään. Kertyneen alijäämän pois maksaminen Jo syntyneen alijäämän maksuperiaatteista tulisi sopia. Oikeudenmukaisin tapa olisi kattaa alijäämä toteutuneen käytön suhteessa. Palvelusopimuksien seurannan sopimisesta Palvelusopimuksen toteutumisen todentamiseksi raportointia pitää parantaa: kunnille on tuotettava tietoa kustannusnousun taustalla olevista tekijöistä Sovitaan mittarit, joita seurataan, ja jotka kertovat keskeisten trendien taustalla olevista tekijöistä: kustannustason nousu (palkkatason nousu, inflaatio), palveluiden käytön muutokset, muutokset henkilöstöresursseissa

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5. Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5. Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 2905/00.01.00/2012 80 19.11.2012 80 Lausunto Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutosehdotuksista Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN TAUSTAMUISTIO PERUSTELUT PERUSSOPIMUKSEN ERI PYKÄLILLE

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN TAUSTAMUISTIO PERUSTELUT PERUSSOPIMUKSEN ERI PYKÄLILLE 1 23.6.2008 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN TAUSTAMUISTIO PERUSTELUT PERUSSOPIMUKSEN ERI PYKÄLILLE 1. Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on sama, mikä oli voittanut nimiehdotus

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut tilinpäätös 2013

Sosiaali- ja terveyspalvelut tilinpäätös 2013 Sosiaali- ja terveyspalvelut tilinpäätös 2013 Perussopimuksen 2 mukaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote on järjestänyt erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, kansanterveystyön

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Kunnanhallitus 144 16.06.2014 Lausuntopyyntö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkunnille kuntayhtymän vuoden 2015 ja talousarvion vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 193/00.04.01/2014

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle

Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle Kunnanhallitus 235 19.10.2015 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus, lausunto luonnoksesta 628/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 235 Päijät-Hämeen sote-valmistelun ohjausryhmä pyytää

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Hallituksen selvitykset valtuustolle vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta

Hallituksen selvitykset valtuustolle vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta Tarkastuslautakunta 28 21.05.2013 Valtuusto 19 19.06.2013 Hallitus 204 21.08.2013 Valtuusto 33 05.09.2013 Hallituksen selvitykset valtuustolle vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta 341/00.02.02/2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Suvi Aherto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS 2013-2016

PALVELUSOPIMUS 2013-2016 PALVELUSOPIMUS 2013-2016 2 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. PALVELUSOPIMUKSEN TAVOITE JA SISÄLTÖ... 3 3. EKSOTEN TALOUS JA KUNNAN MAKSUOSUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 4 4. PALVELUJEN TUOTTAMINEN... 7 4.1 Palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTOALUE 14.11.2014 ratkaisu SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Talouden ja hallinnon rakenteiden arviointi Loppuraportti 30.4.2013 Luottamuksellinen Johdanto 2 Eräs uusien monitoimijaisten ja suurten sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä. 1 (7) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Perussopimus A. Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

TOIMIALOJEN LISÄMÄÄRÄRAHAESITYKSET JA EKSOTEN LISÄMAKSUOSUUS V. 2012

TOIMIALOJEN LISÄMÄÄRÄRAHAESITYKSET JA EKSOTEN LISÄMAKSUOSUUS V. 2012 Kaupunginhallitus 457 22.10.2012 Kaupunginvaltuusto 128 29.10.2012 TOIMIALOJEN LISÄMÄÄRÄRAHAESITYKSET JA EKSOTEN LISÄMAKSUOSUUS V. 2012 353/110/2011 KH 457 Talousjohtaja Tuija Ahosen kirje 4.10.2012: Puolivuotiskatsauksen

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

TERVE SOS 2010 Lahti. Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä?

TERVE SOS 2010 Lahti. Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä? TERVE SOS 2010 Lahti Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä? L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Etelä-Karjalan ensimmäinen rakennemuutos Luovutetun Karjalan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011 KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011 (PUNKAHARJUN KUNTA / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITO- PIIRIN KY) SISÄLLYSLUETTELO 1. SOPIJAOSAPUOLET 3 2. KUNTAKOHTAINEN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta.

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta. Luonnos 26.2.15 Allekirjoittaneet NuVa kuntayhtymän jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän uusitun perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja

Lisätiedot

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että 8 KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUS 1. SOPIMUK SEN TAR KOITUS Kainuun maakunta - kuntayhtymä on huolehtinut maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

22.3.2011. Kuntayhtymän vuotuisen maksuosuuden määräytyminen ja käsittely jäsenkunnan kirjanpidossa

22.3.2011. Kuntayhtymän vuotuisen maksuosuuden määräytyminen ja käsittely jäsenkunnan kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 98 22.3.2011 Kuntayhtymän vuotuisen maksuosuuden määräytyminen ja käsittely jäsenkunnan kirjanpidossa 1 Lausuntopyyntö ja sen perustelut 1.1 Lausuntopyyntö A:n

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kannuksen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sirpa Kiianmies 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Savonlinna Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Savonlinna Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Savonlinna Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä Kimmo Mikander kaupunginjohtaja Etelä-Savossa käsitellyt rakennevaihtoehdot Tohtori Kari Puron

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TUOTTAVUUSOHJELMA 2010-2012 Liite 7.

TUOTTAVUUSOHJELMA 2010-2012 Liite 7. 18 TUOTTAVUUSOHJELMA 2010-2012 Liite 7. 1. YLEISTÄ Lappeenranta 2012-strategian mukaan tuottavuuden lisäämistä tavoitellaan järjestelmällisesti ja toimeenpannaan tuottavuusohjelma. Tavoitteen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Mäkinen Heikki ja Alkkiomäki Jari

Mäkinen Heikki ja Alkkiomäki Jari ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanhallitus Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Keskiviikko 04.02.2015 klo 22:20 23:00 Puumilan Taitotalo Törmä Tapani Hellgren Jussi Annala Tarmo

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

KEITURIN SOTE OY TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISVALMISTELUT

KEITURIN SOTE OY TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISVALMISTELUT 1 KEITURIN SOTE OY TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISVALMISTELUT 18.8/21.8.2015 Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki 31.8.2015 2 Asian valmistelu Kaupunginvaltuusto päätti 4.5.2015, että o Virtain kaupunki siirtää kaupungin

Lisätiedot

Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11.

Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11. Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11.2011 29.11.2011 1 Teesejä 1) Suomelle on vaikeaa peilata omaa terveydenhuoltoa

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Perussopimus 1 (7) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus 1. Luku Kuntayhtymä 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan

Lisätiedot