PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN PERUSSOPIMUKSEN TAUSTAMUISTIO / PERUSTELUT PERUSSOPIMUKSEN ERI PYKÄLILLE

Transkriptio

1 1 (5) PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN PERUSSOPIMUKSEN TAUSTAMUISTIO / PERUSTELUT PERUSSOPIMUKSEN ERI PYKÄLILLE 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Koska henkilökunnan ja luottamushenkilöiden tekemistä nimiehdotuksista ei löytynyt sopivaa nimeä, on kuntayhtymän nimi valittu kuntalaisehdotuksen perusteella. Nimiehdotuksen perusteluna on, että nimi kuvaa Kasitien kolmen kunnan muodostamaa vahvaa yhteistoimintaa. Kuntayhtymän kotipaikka Masku on kuntayhtymän väkirikkain kunta. Kotipaikka ei muodosta Maskulle mitään erityistä hyötyä. 2 Jäsenkunnat Perussopimuksen 21 mahdollistaa myös uuden jäsenkunnan ottamisen. 3 Kuntayhtymän tehtävät ja tavoite Lasten päivähoitoa/varhaiskasvatusta lukuun ottamatta peruskuntiin ei jää sosiaali- ja terveydenhuollon eikä erikoissairaanhoidon palveluja. Kaikki tehtävät hoidetaan jatkossa uuden kuntayhtymän toimesta. Perusterveydenhuollon tehtävien lisäksi kuntayhtymä voi hoitaa joitakin erikoissairaanhoidon tehtäviä, mikäli tuleva lainsäädäntö tämän mahdollistaa. Palvelutasosuunnitelmassa määritellään toimipisteet ja niissä tarjottavien palveluiden laajuus. Alueellisissa ja keskitetyissä palveluissa keskeisenä lähtökohtana on palveluiden tuotannon edullisuus laadun lisäksi. Ensimmäinen palvelutasosuunnitelma tehdään vuosiksi Palvelutasosuunnitelma on hyväksyttävä ja valtuustokausittaiset tarkistukset tehtävä valtuustoissa mennessä. Jäsenkunnat valmistelevat vuosisopimusehdotukset yhdessä kuntayhtymän edustajien kanssa. 4 Jäsenkuntien valtuustojen tehtävät Päätösvalta kuntayhtymän kaikissa isoissa asioissa on kunkin kunnan valtuustolla. Luettelossa on erikseen mainittu, mitkä asiat on hyväksytettävä kuntien valtuustoissa. Kuntien ohjaavaa otetta korostetaan myös kuntayhtymän strategisessa ja operatiivisessa johtamisessa.

2 2 (5) Muu päätöksenteko kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle tai ellei se voimassa olevan lain mukaan kuulu jäsenkunnan valtuuston päätettäväksi. 5 Poikkeukselliset tilanteet ja yhtymäkokouksen koolle kutsuminen Kuntayhtymän yhtymäkokous kutsutaan koolle vain poikkeustapauksissa, silloin kun jäsenkunnat ovat erimielisiä jostakin suuresta kysymyksestä. Tällöin koolle kutsuttava yhtymäkokous päättää vain siitä kiistanalaisesta asiasta, mitä varten kokous koolle kutsuttiin. Yhtymäkokouksen toimikausi päättyy, kun ko. asia on saatu ratkaistuksi. Yhtymäkokoukseen kukin kunta saa lähettää yhden edustajan alkavaa tuhattaviittäsataa asukasta kohden. Virallisena väkilukuna on edellisen vuodenvaihteen väkiluku. Yhtymäkokousedustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajansa valitaan kunnanvaltuutetuista kuntakohtaisesti tasa-arvolain säädökset huomioiden. Päätös yhtymäkokouksessa tehdään enemmistöpäätöksenä. Yhtymäkokouksessa on kunnista sopimuksen allekirjoittamishetkellä seuraavat määrät edustajia ja henkilökohtaisia varaedustajia: Masku (n asukasta) 7 jäsentä ja 7 varajäsentä Mynämäki (n asukasta) 6 jäsentä ja 6 varajäsentä Nousiainen (n asukasta) 4 jäsentä ja 4 varajäsentä Yhtymäkokouksen paikkajakoa tarkistetaan väestömäärän perusteella kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin. 6 Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan kuntakohtaisesti tasa-arvolain säädökset huomioiden. Yhtymähallituksen jäsenen tulee olla ensisijaisesti kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen jäsen tai varajäsen. Yhtymähallitus työskentelee kuten kuntien kunnanhallitukset. Puheenjohtajuudet kuitenkin kiertävät säännöllisessä järjestyksessä kuntien asukasluvun mukaisessa järjestyksessä siten, että puheenjohtajistossa on edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Ensimmäisen yhtä vaalikautta lyhyemmän sekä ensimmäisen kokonaisen toimikauden puheenjohtaja valitaan Maskusta, ensimmäinen varapuheenjohtaja Mynämäestä ja toinen varapuheenjohtaja Nousiaisista. Äänestyksissä noudatetaan kuntalakia. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Yhtymähallituksen toimikausi on neljä vuotta. Läsnäolo- ja puheoikeudesta yhtymähallituksen kokouksissa, hallituksen kokousmenettelystä ja esittelystä määrätään hallintosäännössä. Yhtymähallituksen tai sen jäsenen erottamisessa kesken toimikauden sovelletaan kuntalakia. Kunnanjohtajien läsnäolosta ja puheoikeudesta yhtymähallituksen kokouksissa määrätään hallintosäännössä. Yksilöjaoksen sekä mahdollisten muiden jaosten tehtävät ja toimivalta määritellään hallintosäännössä. Kuntayhtymä toimii henkilöstöasioissa yhteistoimintalain mukaisesti.

3 3 (5) Yksilöjaoksen tehtävänä on käsitellä yksilöön kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon päätökset ja toimenpiteet siten kuin niistä laissa erikseen säädetään. 7 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta yhdessä johtajan kanssa. Yhtymähallitus valmistelee myös kunnanvaltuustoille menevät päätösehdotukset. Valtuustoille menevät päätösehdotukset kulkevat kuitenkin kunnanhallitusten kautta, sillä kuntalaki ei tunne muuta menettelyä. Yhtymähallitus käyttää myös kaikkea sitä päätösvaltaa, mikä nykyisin kuuluu kuntien perusturva- /sosiaalilautakunnille. Kunnissa ei sen jälkeen, kun kaikki tehtävät on siirretty kuntayhtymälle ole perusturva- /sosiaalilautakuntaa eikä perusturva- /sosiaalijohtajaa. 9 Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymän johtoryhmään kuuluu hallintosäännössä nimettyjen jäsenten lisäksi jäsenkuntien kunnanjohtajat. Tämä käytäntö on vaihtoehto sille, että perusturvakuntayhtymän johtaja istuu jäsenkuntien johtoryhmissä. Näin varmistetaan tiedon kulku kuntien ja kuntayhtymän kesken ja varmistetaan omistajaohjauksen toteutumista. 11 Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunta toimii kuten kunnan tarkastuslautakunta. Siinä on kuusi jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Kukin kunta valitsee jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus kiertävät samalla tavalla kuin yhtymähallituksessa. Samasta kunnasta ei voi olla samanaikaisesti sekä hallituksen että tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Ensimmäisen yhtä vaalikautta lyhyemmän sekä ensimmäisen kokonaisen toimikauden tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on Mynämäen kunnasta ja varapuheenjohtaja Nousiaisten kunnasta. Tarkastuslautakunta antaa esityksensä suoraan kunkin kunnan valtuustolle, samalla tavalla kuin jäsenkuntien omat tarkastuslautakunnat. 12 Peruspääoma Peruspääoman kuntakohtainen osuus määritellään asukaslukujen mukaisessa suhteessa siten, että se on 1/12-osa kuntayhtymän ensimmäisen toimintavuoden 3 :ssä tarkoitettujen tehtävien hoitoon tarvittavista bruttomenoista. Peruspääoma maksetaan tammikuun 2011 ensimmäisen viikon aikana. Kunnan tulee varautua etukäteen tämän maksamiseen. Summalla pyritään turvaamaan kuntayhtymän maksuvalmius toiminnan alkuvaiheessa. Pääomasijoitus muodostuu myös kunkin kunnan omistusosuudeksi kuntayhtymästä. Peruspääoman suuruus tarkistetaan vuodelle 2013 sen jälkeen, kun loput sovitut sosiaalitoimen tehtävät on siirretty kuntayhtymän hoidettaviksi.

4 4 (5) 13 Talousarvio ja -suunnitelma Kuntayhtymän valmistelema perusturvan palvelutasosuunnitelma, kuntayhtymän talousarvio, sairaanhoitopiirin valmistelema erikoissairaanhoidon suunnitelma ja jäsenkunnissa valmisteltu arvio tulevan vuoden verotuloista muodostavat asiakokonaisuuden, jota käsitellään kussakin kunnassa loppuvuodesta, loka-marraskuussa. Nämä asiakokonaisuudet määräävät keskeisesti kunnan taloustilanteen seuraavaksi vuodeksi, koska sosiaali- ja terveystoimen menot muodostavat huomattavan osan kunnan kokonaisvuosimenoista. Kuntayhtymän talousarvio sisältää myös irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelman. Kunkin kunnan valtuuston pitää hyväksyä hankintamääräraha. Lisäksi valtuustojen pitää hyväksyä kuntayhtymän talousarvio yhtäpitävin päätöksin. Vuosittaisen palvelukokonaisuuden muodostaa talousarvioehdotus, minkä kunkin kunnan kunnanvaltuusto hyväksyy. Talousarviota ei siis hyväksy kuntayhtymä, vaan kunta. Ainoastaan ristiriitatilanteissa talousarvion hyväksyminen siirtyy kuntayhtymän yhtymäkokoukselle. Kuntayhtymä vastaa siitä, että sovittu ja talousarvioon hyväksytty palvelu myös syntyy ja toteutuu. 14 Kuntien maksuosuudet Kustannukset pyritään jakamaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti aiheuttamisperiaatteella kuntien maksuosuuksiksi. Asiakas saa hakea tai vastaanottaa palvelua mistä tahansa kuntayhtymän toimipisteestä. Osa palveluista voi olla saatavilla vain yhdestä kuntayhtymän toimipisteestä, koska keskittäminen on perusteltua laitteistojen ja henkilöstön tehokkaan käytön ja kustannustehokkuuden vuoksi. Yhteisesti jaettavia kustannuksia ovat mm. kuntayhtymän hallinnon, talouden ja tietohallinnon kustannukset. Asia täsmentyy valmistelun edetessä. 16 Palveluiden myynti muille kuin jäsenkunnille Jäsenkuntien asukkaat priorisoidaan palvelujen tarjonnassa etusijalle, ellei ole pakottavaa syytä. Kuntayhtymän ensisijainen tehtävä on palvella jäsenkuntiensa kuntalaisia. 17 Toimitilat ja investointien toteuttaminen Kuntayhtymä toimii vuokratiloissa. Yhtenevä vuokrakäytäntö määritellään toiminnan alkuvaiheessa. On tärkeää, että kunkin kunnan perimät vuokrat ja korot määritellään samalla tavalla. Toiminnan alkaessa kunnilta vuokrattavissa toimitiloissa oleva irtaimisto luovutetaan kuntayhtymälle korvauksetta. Uuden irtaimiston kuntayhtymä ostaa itse valtuustojen hyväksymän hankintasuunnitelman mukaisesti.

5 5 (5) 22 Jäsenkunnan eroaminen Asiaan liittyy taloudellisia selvityksiä koskien mm. kuntayhtymän hankkimaa irtaimistoa sekä eläkevastuiden siirtoa. Tavoitteena on, että mahdollinen eroaminen tapahtuu oikeudenmukaisesti ja jäljelle jääviä kuntia vahingoittamattomalla tavalla. 24 Siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka, eläkkeiden omavastuut ym. velvoitteet Osa purkautuvien kuntayhtymien henkilökunnasta siirtyy uuteen perustettavaan kuntayhtymään ja osa (esim. tukipalvelut) peruskuntiin. Peruskunnista siirtyy vastaavasti henkilökuntaa perustettavaan kuntayhtymään. 29 Voimaantulo Kuntayhtymä aloittaa oikeustoimihenkilönä, kun valtuustojen päätökset ovat saaneet lainvoiman ja varsinainen ensimmäisen vaiheen palvelutuotanto alkaa Jäsenkuntien valtuustot nimeävät perussopimuksen hyväksymisen jälkeen perussopimuksen 6 2 momentin mukaisesti ohjausryhmän, joka hoitaa kuntayhtymän hallituksen tehtäviä siihen asti, kunnes yhtymähallitus on valittu ja aloittaa toimintansa. Ohjausryhmän esittelystä vastaavat jäsenkuntien kunnanjohtajat siihen asti, kunnes kuntayhtymän johtaja on valittu ja aloittanut tehtävässään. Ohjausryhmän osalta kukin jäsenkunta vastaa omien jäsentensä kokouspalkkioiden maksamisesta kunnan oman palkkiosäännön mukaisesti. Kuntayhtymän organisaatio sekä vuosien palvelutasosuunnitelma on tarkoitus hyväksyä lokakuun 2010 loppuun mennessä. Kuntakohtaiset vuosisopimukset on tarkoitus hyväksyä marraskuun 2010 loppuun mennessä. Kuntayhtymän johtaja valitaan keväällä Kuntayhtymän vastuualueiden johtajat nimetään lokakuun 2010 loppuun mennessä. Kuntayhtymän koko muu henkilökunta valitaan/nimetään marraskuun 2010 loppuun mennessä. Tätä ennen on käytävä valmiiksi neuvottelut henkilöstön kanssa. Tarkoituksena on, että kuntien perussopimuksen 3 lueteltujen toimintojen henkilöstö siirtyy kuntayhtymän palvelukseen. Samoin on suunniteltava omaisuuden siirrot kuntayhtymälle sekä miten kaikki tietokannat luovutetaan kuntayhtymälle. Kuntayhtymälle ja peruskuntiin jäljelle jääville toiminnoille tuotettavista tukipalveluista (talous- ja palkkahallinto, kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut, ruokapalvelut ym.) sovitaan erikseen. Perussopimus ja taustamuistio on tarkoitus hyväksyä kunnissa valtuuston kokouksissa. Tämä muistio ei ole sitova, vaan sen on tarkoitus taustoittaa perussopimuksen valintoja.