Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymissopimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymissopimus"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymissopimus Vaasan kaupunginvaltuusto Vähänkyrön kunnanvaltuusto

2 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Kuntajaon toteuttaminen ja muoto Kuntien yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet Kuntien yhdistymisen edellytykset Kuntien yhdistämisen visio ja tavoitteet Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus ja sen toimivalta Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien kanssa Uuden kunnan palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa Palvelujen järjestäminen Vähänkyrön alueella Luottamushenkilöorganisaatio ja aluedemokratia Luottamushenkilötoimielimet Alueellinen demokratia ja kuntalaisten osallistuminen Uuden kunnan palveluorganisaatio ja henkilöstö Kunnanjohtajien asema Henkilöstö ja henkilöstöasiat Taloudenhoidon periaatteet Yhdistymisavustuksen käyttö Talouden hoito ennen yhdistymistä Omaisuus, velat ja vastuut yhdistymishetkellä Taloudelliset tavoitteet Investointi- ja kehittämisohjelma

3 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain 8 :n mukainen yhdistymissopimus, jossa osapuolina ovat Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta. Vaasan ja Vähänkyrön kuntien yhdistymisessä Vähänkyrön kunta lakkaa ja yhdistyy Vaasan kaupunkiin. Kuntien yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan uudeksi kunnaksi. Uusi kunta vahvistaa nykyistä yhteistyötä paremmin alueen elinvoimaisuutta ja kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toimivuutta sekä turvaa palvelujen saatavuutta ja luo edellytykset rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiselle. 2. Kuntajaon toteuttaminen ja muoto Sopimus tulee voimaan, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesityksen valtioneuvostolle ja se sitoo sen jälkeen kuntia. Uusi kunta aloittaa toimintansa Kunnan nimi on Vaasan kaupunki ja vaakuna on Vaasan kaupungin vaakuna. Tavoitteena on, että sopimusta noudatetaan myös kuntajakolain edellyttämän kolmen vuoden määräajan jälkeen. 3. Kuntien yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet 3.1. Kuntien yhdistymisen edellytykset Kuntajakolain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Kuntajakolain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Yhdyskuntarakenteen yhtenäinen suunnittelu ja alueen kokonaisnäkökulma varmistaa asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämisedellytykset. Elinkeinojen kehittämisosaamisen ja taloudellisten panosten yhdistäminen vahvistaa kaupunkiseudun elinvoimaa, vetovoimaisuutta ja mahdollistaa teollisuuden, matkailun ja hyvinvointipalvelujen voimakkaamman kehittämisen. Samalla kuntien resurssien yhdistäminen turvaa paremmat edellytykset järjestää kuntapalvelut myös tulevaisuudessa. 3

4 3.2. Kuntien yhdistämisen visio ja tavoitteet Kuntajaon muutoksella luodaan mahdollisuudet toiminnallisesti ja taloudellisesti vahvempaan kuntaan, joka turvaa alueella palvelut ja edistää elinvoimaa. Uuden kunnan toimintaedellytysten kannalta tärkeintä on oman alueen vahvuuksien hyödyntäminen sekä kasvupohjan ja vetovoiman vankistaminen. Yhtenäisellä toiminnalla ja resurssien yhtenäistämisellä luodaan perusta työlle, toimeentulolle ja talouden kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa Vähänkyrön alueen elinvoimaa ja kasvua asunto- ja yritysrakentamista lisäämällä sekä liikenneyhteyksiä ja joukkoliikennettä parantamalla. Lähtökohtana on että peruspalvelut Vähänkyrön alueella säilytetään ja niitä tarvittaessa parannetaan. Vähäänkyröön luodaan toimiva ja päätösvaltaa omaava aluehallintokokonaisuus. 3.3 Uuden kunnan visio Uusi Vaasa on vetovoimainen Länsi-Suomen kansainvälinen kasvukeskus, joka lisää kaupunkiseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä luo edellytykset rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiselle. 3.4 Uuden kunnan strategiset tavoitteet Seudun elinvoiman, vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääminen Seudun imagoa parannetaan uudenlaisella näkyvyydellä yhteistyössä naapurikuntien kanssa Väestökasvuun ja työpaikkojen lisäykseen panostetaan sekä kilpailukykyä suurten kaupunkiseutujen joukossa parannetaan Kaupunkia kehitetään koulutuskaupunkina varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen Kulttuurikaupungin imagoa vahvistetaan Elinkeinojen kehittämiseen ja matkailuun panostaminen nykyistä enemmän PK-yritysten sijoittumista maaseutualueille vahvistetaan tonttitarjonnalla Maaseudun elinkeinojen kehittämisohjelma laaditaan ja resursoidaan Kuntatalouden hallinta ja tuottavuuden parantaminen Tasapainoisen talouden varmistaminen palvelurakenteen uudistamisella Tuottavuutta parannetaan uudistamalla organisaatiota ja johtamista sekä tehostamalla palveluprosessien sujuvuutta ja teknologian hyödyntämistä Palvelurakenteet ja lähipalvelut Kuntalaisille taataan lähipalvelujen saatavuus koko uuden kunnan alueella Palveluverkostoa uudistetaan kuntalaislähtöisesti 4

5 3.4.4 Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Henkilöstön osaamista kehitetään koulutuksella ja antamalla mahdollisuus työtehtävien muutoksiin ja työkiertoon Henkilöstön saatavuus varmistetaan henkilöstöpolitiikkaa kehittämällä Yhdyskuntarakenne ja taajamien kehitys Kaupunki- ja maaseututaajamia kehitetään eheän yhdyskuntarakenteen ja viihtyisän monimuotoisen asumisen periaatteilla (kaupunkimaisesta maaseutumaiseen) Tehostetaan yleiskaavan mukaista rakentamista Vähässäkyrössä ja mahdollistetaan rakennustoiminta myös yleiskaava-alueiden ulkopuolella monimuotoisen asumisen ja yrittämisen turvaamiseksi Liikenneväyliä ja joukkoliikennettä kehitetään työssäkäynnin, asumisen, opiskelun ja asioinnin vaatimien tarpeiden mukaisesti. Maantie 717 parannetaan välillä Vähäkyrö Vaasa yhteistyössä valtion ja mahdollisesti muiden kuntien kanssa sekä toteutetaan yhteys maantien 717 ja moottoritien välille. Kuntien yhdistämispäätösten jälkeen käynnistetään uuden kunnan strategian ja sitä toteuttavien strategisten ohjelmien ja osa-strategioiden laadinta. 4. Yhdistymishallitus 4.1. Yhdistymishallitus ja sen toimivalta Kuntajakolain 10 :n mukaan yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen toimikausi käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat yhdistymisesityspäätösten jälkeen valinneet hallitukseen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2012 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Yhdistymishallituksen käyttöön turvataan uuden kunnan valmistelun edellyttämät henkilöstö- ja talousresurssit Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan yhteensä 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhdistymishallituksessa on Vaasan kaupungista 11 ja Vähänkyrön kunnasta 4 edustajaa ottaen huomioon yhdistyvien kuntien poliittiset voimasuhteet. 5

6 4.3. Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien kanssa Yhdistymishallituksen sekä kuntien valtuustojen ja hallitusten yhteistyöstä sovitaan erillisellä ohjelmalla. Yhdistyvien kuntien valtuustojen foorumeja pidetään vuosina säännöllisesti vähintään 3 kertaa vuodessa. Foorumeissa raportoidaan yhdistymishallituksen valmistelutyöstä ja käsitellään teemoittain uuden kunnan elinvoiman, palvelujen ja talouden kysymyksiä. 5. Uuden kunnan palvelujen järjestäminen 5.1. Palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa Palvelujen järjestämisen periaatteina ovat asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen, alueen palvelujen kehittäminen asukkaiden tarpeiden mukaan ja yhdenmukaiset perusteet palvelujen saannissa. Kuntalaisille taataan lähipalvelujen saatavuus sekä kattava ja toimiva palveluverkosto. Uutta Vaasaa koulutuskaupunkina vahvistetaan. Muutoksia palveluverkkoon tehdään, jos palvelujen käyttäjien määrässä tai rakenteessa tapahtuu oleellisia muutoksia. Uuden kunnan asukkaiden tarvitsemat palvelut järjestetään taloudellisten voimavarojen puitteissa tarkoituksenmukaisina palvelukokonaisuuksina, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti mahdollisimman lähellä palveluiden käyttäjiä. Kumppanuutta kolmannen sektorin kanssa lisätään ja sen toimijoiden palvelujen tuotantoa tuetaan. Kolmannen sektorin toimijoiden kyvystä ja mahdollisuuksista osallistua palvelutuotantoon tehdään selvitys. Uuden Vaasan organisaatiokulttuurissa vahvistetaan tulevaisuuteen suuntautuvia ja innovatiivisia käytäntöjä, joissa jatkuva oppiminen, kehittyvät palvelut ja toimiva vuorovaikutus ovat perustana. Palveluissa ja yhteispalveluissa hyödynnetään teknologian antamia mahdollisuuksia Palvelujen järjestäminen Vähänkyrön alueella Vähänkyrön aluelautakunta seuraa ja valvoo alueen palvelujen organisointia, toteuttamista ja kehittämistä. Lähipalvelut tarjotaan asiakaslähtöisesti eri palvelukanavista, suoraan kotiin, yhteispalveluyksiköstä tai kiinteistä toimipisteistä. Palvelut järjestetään asiakas- ja käyttäjälähtöisesti kuntalaisten elämänvaiheen ja tilanteen lähtökodista ottaen huomioon Vähänkyrön alueen erityispiirteet. Palvelujen järjestämisessä otetaan erityisesti huomioon mahdollisuudet uudenlaisiin tuotantotapoihin ja teknologian hyödyntämiseen. 6

7 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lääkärin, hammaslääkärin, terveydenhoitajan ja laboratorionäytteiden vastaanotto sekä neuvolapalvelut järjestetään vähintään nykyisen tasoisena. Lääkärin vastaanotto järjestetään viitenä arkipäivänä viikossa Vähänkyrön terveysasemalla. Kotihoitoa (kotipalvelu ja kotisairaanhoito), päivätoiminta, palveluasuminen, hoivaosasto ja tarvittava vuodeosastohoito sekä omaishoitajien vapaapäivien aikainen hoito järjestetään Vähänkyrön alueella ja yhdistetään sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuteen. Perustetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen perhepalvelukeskus Vähänkyrön alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteyteen. Perhepalvelukeskuksesta tarjotaan mm. sosiaali- ja lastensuojelutyön, neuvolan, päivähoidon ja perhetyöntekijän palvelut. Vaasan Aluetyöterveyden toimipiste säilytetään Vähänkyrön alueella. Eläinlääkäripalvelut järjestetään nykyiseen tapaan yhteistoiminta-alueella Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatus järjestetään vähintään nykyisen tasoisena. Perusopetus järjestetään Kirkonkylän yhtenäiskoulussa sekä Tervajoen ja Merikaarron koulussa. Tuntikehys pidetään ainakin nykytasolla. Kieliohjelma ja opetussuunnitelma ovat yhteneväiset siirtymäkauden jälkeen. Oppilashuollon järjestämisessä noudatetaan Vaasan kaupungin oppilashuoltostrategiaa, jossa Vähäkyrö muodostaa oman alueellisen työryhmän. Vähänkyrön kouluille taataan kouluterveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorien palvelut. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään vähintään nykyisen tasoisena ja pääsääntöisesti kouluissa. Köpingin koulu säilytetään ja palveluja tarjotaan edelleenkin ostopalveluna muille kunnille Kirjasto Vähänkyrön alueella tarjotaan kirjastopalveluja kolmella taajama-alueella ja niitä kehitetään kiinteässä yhteydessä kouluihin Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen palvelut sekä liikuntapaikkojen hoito pidetään vähintään nykyisellä tasolla. Nuorisotilat rakennetaan investointija kehittämisohjelman mukaisesti. Kansalaisopistotoiminta Vähässäkyrössä jatkuu ja lähtökohtana on yhteistyö Kyrönmaan opiston kanssa. 7

8 Yhdyskuntatekniset palvelut ja ympäristönsuojelu Yhdyskuntateknisiä palveluja kuten rakennus- ja terveysvalvontapalveluja tarjotaan Vähänkyrön yhteispalvelutoimistosta. Vähänkyrön Vuokratalot kiinteistö Oy toimii konserniyhtiönä ja sen hallitus valitaan aluelautakunnan esityksen pohjalta. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely järjestetään Vähänkyrön hajaasutusalueiden viemäröinnin yleissuunnitelma 2008 pohjalta. Rahoituksessa noudatetaan Vaasan nykyistä toimintamallia, jossa puolet rahoittaa kaupunki ja puolet liikelaitos Vaasan Vesi. Liikenneväylien hoito ja kunnossapito järjestetään vähintään nykyisen tasoisena. Pitkällä tähtäimellä liikenneväylien hoito ja kunnossapito pyritään yhtenäistämään Suomen Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. Yksityisteiden kunnossapidon tukitoimet yhtenäistetään ja harmonisoidaan sekä rahoitus pidetään vähintään nykytasolla. Joukkoliikenteen parantamisella luodaan hyvät edellytykset panostamalla työ- ja opiskelu- asiointi- ja palveluliikenteen sekä koulukuljetusten sujuvuuteen ja laatuun. Vähänkyrön alueen joukkoliikenteen palvelutaso, bussireitit ja palveluliikenne järjestetään noudattaen laadittavana olevan seudullisen joukkoliikennesuunnitelman periaatteita. Vähänkyrön alueen julkisen liikenne ja bussiliikenne ja palveluliikenne järjestetään noudattaen seudullisen joukkoliikenteen kehittämisen periaatteita Pohjanmaan pelastuslaitoksen toiminnot (ml. ambulanssi ja paloasema) pyritään säilyttämään Vähänkyrön alueella Yhteispalvelukokonaisuuden toteuttaminen Vähänkyrön alueelle perustetaan yhteispalvelutoimisto, josta tarjotaan kunnan eri hallinnon alojen ja Vähänkyrön vuokratalot kiinteistö Oy:n lähipalveluja. Yhteispalvelutoimistossa pyritään tarjoamaan kunnan palvelujen lisäksi valtion, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluja Maaseudun kehittäminen Laaditaan Vähänkyrön alueen maaseutuohjelma, jossa keskeisenä osiona on elinkeinojen kehittäminen. Ohjelman laadinta ja sen toteutus resursoidaan investointi- ja kehittämisohjelmassa. Yhyres kehittämisyhdistyksen toimintaa jatketaan ja tuetaan. 8

9 Työllistäminen ja työpajatoiminta Työpajatoimintaa jatketaan Vähänkyrön alueella. 6. Luottamushenkilöorganisaatio ja aluedemokratia 6.1. Luottamushenkilötoimielimet Uuden kunnan luottamushenkilöorganisaatio rakennetaan järjestämisvastuun näkökulmasta. Lautakuntien tehtävänä on määrittää palvelutavoitteet, jotka mahdollistavat palvelujen tuotannon taloudellisesti ja tehokkaasti. Uuden kunnan valtuuston jäsenmäärä on 67 valtuutettua valtuustokaudella Valtuustokaudelle luottamushenkilöiden jäsenmäärät toimielimissä ovat seuraavat: kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 15 jäsentä, joista vähintään neljä jäsentä on Vähänkyrön alueelta. lautakuntien, joiden jäsenmäärä on jäsentä vähintään neljä jäsentä on Vähänkyrön alueelta. lautakuntien, joiden jäsenmäärä on jäsentä vähintään kolme jäsentä on Vähänkyrön alueelta. lautakuntien ja johtokuntien, joiden jäsenmäärä on 8-10 jäsentä vähintään kaksi jäsentä on Vähänkyrön alueelta. lautakuntien ja johtokuntien, joiden jäsenmäärä on 5-7 vähintään yksi jäsen on Vähänkyrön alueelta. Vähänkyrön aluelautakunnassa on 11 jäsentä. Sosiaali- ja terveystoimen alueellisesta organisoinnista sovitaan vuoden 2011 aikana samalla, kun määritellään sosiaalitoimen palvelujen järjestämisestä yhteistoimintaalueella Alueellinen demokratia ja kuntalaisten osallistuminen Vähänkyrön alueelle perustetaan kunnanosahallinto, joka sisältää aluelautakunnan sekä kohdassa 6.1 mainitun sosiaali- ja terveyslautakunnan mahdollisen alueorganisaation. Kunnanosahallinnolla on laaja toimivalta Vähänkyrön alueen kehittämisessä ja peruspalvelujen järjestämisessä. Aluelautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan Vähänkyrön alueen asukkaista alueen poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. 9

10 Aluelautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen ja sen jaostojen kokouksissa. Aluelautakunnan nimeämällä edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa ja sen suomenkielisessä jaostossa. Aluelautakunnan alaisena toimii päätoiminen lautakunnan valitsema aluejohtaja ja muita tarvittavia työntekijöitä. Aluejohtaja ja eri toimialojen Vähänkyrön alueen vastuuviranhaltijat muodostavat aluehallinnon johtoryhmän. Johtoryhmän tehtävänä on koordinoida ja tukea eri palveluiden kehittämistä ja yhteistyötä. Aluejohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana ja muut johtoryhmän jäsenet valitsee asianomaisen toimialan viranomainen. Aluelautakunnalle sekä mahdolliselle muulle alueorganisaatiolle sekä alueen viranhaltijoille delegoidaan johtosäännöillä omaa toimialuetta koskevaa päätösvaltaa. Aluelautakunnalle myönnetään pysyvästi vuosittain erillinen alueellinen avustusmääräraha, jolla edistetään kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, kylä-, kotiseutu- ja asukasyhdistysten, potilas- ja vammaisjärjestöjen toimintaa sekä harrastus- ja liikuntatoimintaa. Avustusmääräraha määritellään vuosina kohdassa 9. Aluelautakunnan tehtävänä on: vastata o yhdistymissopimuksen noudattamisen valvonnasta o yhdessä kaupungin viestintäyksikön kanssa Vähänkyrön alueella kaupungin viestinnästä o Vähänkyrön yhteispalvelutoimiston toiminnasta o yhdyskunnan ja palvelujen kehittämisesitysten ja aloitteiden tekemisestä o kuntalaisten kanssa yhteistyössä Vähänkyrön alueen perinteiden säilyttämisestä ja identiteetin vahvistumisesta o paikallisten tapahtumien, kansalaisten kuulemistilaisuuksien ja foorumien järjestämisestä päättää o päättää maaseutuohjelman mukaisista kehittämiskohteista myönnettyjen määrärahojen puitteissa (sisältyvät liitteenä 1 olevaan investointi- ja kehittämisohjelmaan) o alueelle myönnettävien avustusmäärärahojen jakamisesta valita o Vähänkyrön aluehallinnon aluejohtaja o alueen edustajat edellä mainittuihin kaupungin toimielimiin o Vähänkyrön Vuokratalot kiinteistö Oy:n hallituksen jäsenet antaa lausunto o alueen toimintojen ja palvelujen talousarvioesityksistä o alueen asema- ja yleiskaavoista o aluetta sivuavista organisaatio- ja johtosääntömuutoksista o rakennusjärjestyksestä ja muista vastaavista säännöistä o yksityistieavustusten jakoperusteista o muista alueen kannalta tärkeiksi katsomistaan asioista Aluelautakunta voi tarvittaessa esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle tarkennuksia investointi- ja kehittämisohjelman toteuttamisesta. 10

11 Aluelautakunnalla on oikeus tehdä esityksiä ja aloitteita alueen kannalta tärkeiksi katsomistaan asioista. Aluelautakunta antaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä arvion Vähänkyrön alueen yleisestä kehityksestä ja palvelujen tilanteesta kaupunginvaltuustolle. Hallinto ja palvelut järjestetään Vähänkyrön alueen kielellisiä olosuhteita vastaaviksi. 7. Uuden kunnan palveluorganisaatio ja henkilöstö 7.1. Kunnanjohtajien asema Vaasan kaupunginjohtaja siirtyy uuden kunnan kaupunginjohtajaksi. Vähänkyrön kunnanjohtajan osalta sovitaan eläkejärjestelyistä ennen uuden kunnan käynnistymistä Henkilöstö ja henkilöstöasiat Uuden kunnan vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät entisin palvelusuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaavanlaisiin tai uusiin tehtäviin. Valtuustojen päätösten jälkeen siirrytään välittömästi henkilöstön rekrytoinnissa yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin ja eläköitymisen ennakoinnin suunnitteluun sekä henkilöstöhakuun ja valinnan valmisteluun. Yhdistymishallitus vastaa henkilöasioiden ja rekrytointien koordinoinnista kaupunginjohtajan kanssa. Toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa hyvin suunniteltu ja hallittu henkilöstövoimavarojen yhdistäminen. Uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstöstrategia ja sen toteuttamisohjelma. Tässä yhteydessä laaditaan henkilöstön koulutusohjelma. Laaditaan vuoden 2012 loppuun mennessä palkkojen harmonisoinnin ja henkilöstön kuntakohtaisten etujen yhteensovittamisen suunnitelma. 8. Taloudenhoidon periaatteet 8.1. Yhdistymisavustuksen käyttö Valtiolta vuosina saatava yhdistymisavustus 3,2 milj. euroa käytetään täysimääräisesti Vähänkyrön alueen investointeihin Vähänkyrön alueen palvelujen, yhdyskuntarakenteen ja asumisviihtyvyyden parantamiseksi (sisältyy kohtaan 9). 11

12 8.2. Talouden hoito ennen yhdistymistä Kunnat hoitavat taloutta vuosien aikana vastuullisesti hyväksyttyjen suunnitelmiensa mukaisesti. Kuntien vuoden 2012 talousarvio valmistellaan yhteistyössä yhdistymishallituksen kanssa. Kunnat eivät vuosien aikana tehtävillä ratkaisuilla sido laajentuvaa kuntaa uusiin taloudellisiin velvoitteisiin. Mikäli jossakin kunnassa ilmenee tarve talousarviosta poikkeaviin merkittäviin käyttömenoihin tai investointihankkeisiin asia on käsiteltävä yhdistymishallituksessa tai uuden kunnan hallituksessa. Vähänkyrön kuntakonsernin omistamat energiayhtiöosakkeet siirtyvät liitoksessa muodostettavalle uudelle kunnalle tai sen konserniyhtiölle. Tavoitteena on, että Hiirikosken Energia Oy fuusioidaan Vaasan Sähkö Oy konserniin Omaisuus, velat ja vastuut yhdistymishetkellä Yhdistyvien kuntien omaisuus, velat ja vastuut siirretään uuden kunnan omaisuudeksi, vastuiksi ja veloiksi Taloudelliset tavoitteet Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan vastuullisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä siten, että tavoitteen mukainen terve kuntatalous toteutuu. Eläke- ja muu luonnollinen poistuma hyödynnetään palvelujen järjestämisessä ja henkilöstösuunnittelussa. Tuottavuuden parantamiseksi tehdään vuoden 2012 aikana yksikkötasoiset suunnitelmat, joissa asetetaan tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle, prosessien tehostamiselle ja teknologian hyödyntämiselle sekä eläköitymisen huomioon ottamiseksi. 9. Investointi- ja kehittämisohjelma Vähänkyrön alueen palvelujen, yhdyskuntarakenteen ja asumisviihtyisyyden parantamiseksi ja turvaamiseksi toteutetaan liitteenä 1 oleva investointi- ja kehittämisohjelma. Ohjelma toteutetaan 21,3 milj. euroon saakka, johon sisältyy kohdassa 8.1. mainittu yhdistymisavustus. Edellä mainittu 21,3 milj. euron rahoituspanos käytetään vuosien aikana toteutettaviin/käynnistettäviin liitteen 1 mukaisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeiden suunnittelu voi alkaa jo vuonna Tämä investointi- ja kehittämisohjelma ei poissulje muita mahdollisia välttämättömiä investointeja, jotka toteutetaan normaalijärjestyksessä. Tämän lisäksi kaupungin talousarviossa hyväksytään erillinen alueellinen avustusmääräraha Vähänkyrön aluelautakunnan käyttöön (sopimuksen kohta 6.2. kahdeksas kappale). Ko, määräraha on euroa/vuosi vuosina

13 VAASA VÄHÄKYRÖ YHDISTYMISSOPIMUS LIITE 1 INVESTOINTI- JA KEHITTÄMISOHJELMA ( ) 1. Vähänkyrön terveysasema Rakennetaan uusi terveysasema, johon tulee lääkärin- ja hammaslääkärin vastaanottotilat, neuvolan ja perhekeskuksen tarvitsemat tilat. Perhekeskuksen tiloja voidaan sijoittaa myös Vähäkyrö-talolle (kunnantalo). Suunnittelu käynnistetään v lopulla ja toteutus alkaa viimeistään v Nykyisen terveysaseman jatkokäytöstä tehdään erillinen selvitys. Investointi sijoittuu kunnan omistamalle alueelle nykyisen terveysaseman viereen. (Lääkärin tontti- ja Vähävainio- tilat, joilta vanhat rakennukset puretaan). 2. Tervajoen koulun laajennus ja peruskorjaus Koululle rakennetaan uudet liikuntatilat, Tervajoen sivukirjaston tarvitsemat tilat ja oppilasmäärän kasvun johdosta tarvittavat uudet opetustilat. Vanhat tilat peruskorjataan. Nykyiset Tervajoen kirjaston vuokratilat jäävät pois käytöstä. Suunnittelutyö käynnistetään v lopulla ja toteutus alkaa viimeistään v Vanhusten palvelukeskus Fyrrykartanon laajennus ja peruskorjaus sekä vanhusten päiväpalvelukeskuksen ja palveluasuntojen rakentaminen Fyrrykartanon yhteyteen rakennetaan uusi dementiayksikkö, peruskorjataan vuodeosasto ja keittiö ym. tiloja. Laaditaan vanhustenhuollon kokonaissuunnitelma ennen investointihankeen varsinaista suunnittelua. Suunnitelmassa selvitetään mahdollisuudet rakentaa päiväpalvelukeskus ja palveluasuntoja uuden terveysaseman läheisyyteen. Selvitetään mahdollisuudet saada hankkeeseen rahoitusta myös ARA:n kautta. 4. Merikaarron koulun kunnostaminen Vanha piharakennus puretaan ja AIP-toiminnan tilat sijoitetaan nykyisiin teknisen työn tiloihin. Teknisen työn tilat rakennetaan uuden osan kellaritiloihin. Koulun piha-alue kunnostetaan. 5. Pesäpallo- ja urheilukentän kunnostaminen Kyrölän kentälle (pesäpallokenttä) rakennetaan hiekkatekonurmi ja urheilukenttä kunnostetaan. Myös katsomotiloja uusitaan. Toteutus v Nuorisotilat Tilat rakennetaan kirkonkylän keskustaan. Mahdollinen sijoituspaikka Vähäkyrö-talo. 7. Kirkkosaaren ja kirkkolammen kunnostaminen virkistyskäyttöön huomioiden alueen historiallinen luonne 13

14 Hankkeeseen haetaan lisäksi rahoitusta ELY-keskukselta ja toteutus alueen muiden maanomistajien kanssa yhteistyössä 8. Haja-asutusalueiden viemäröinnin rakentaminen Toteutusjärjestys kunnanvaltuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 9. Vanhojen asuinalueiden infrakunnostukset Kaavateiden/yksityisteiden peruskorjaaminen ja asfaltointi ja katuvalaistuksen rakentaminen. Myös asuntoalueiden viihtyisyyden parantaminen (puistoalueet, leikkikentät ym.) Kunnostuskohteita tulee kirkolle, Tervajoelle ja Merikaartoon. 10. Kunnantalon (Vähäkyrö-talo) kunnostaminen Taloon sijoittuu yhteispalvelutoimisto ja mahdollisesti perhepalvelukeskuksen toimintoja. Selvitetään mahdollisuudet sijoittaa nuorisotilat ko. kiinteistöön. 11. Yleisten teiden kunnostushankkeet - Pt välillä Ojaniemi Mullolantie, tiesuunnitelman 2010 mukaisesti, pituus 1,7 km - Mt 7200 (Hiiripellontie) kevyen liikenteen väylä, pituus 2,2 km - Mt (Vanhankyläntie) kevyen liikenteen väylä, pituus 2,2 km - Mt 718 (Vöyrintie) kevyen liikenteen väylä, pituus 0,7 km - Mt 717 Merikaarto Mustasaaren raja, tievalaistus, pituus 1,2 km 12. Vähänkyrön alueen maaseutuohjelman toteuttaminen Sopimuksen kohdan toteuttamiseen käytetään vv yhteensä

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 17 Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 25 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen luonnos 14.12.

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen luonnos 14.12. 1 Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen luonnos 14.12.2007 2 1. Kuntien yhdistymisen toteuttaminen Tämä asiakirja on

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta.

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta. Johtoryhmä 26.9.2011 Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan YHDISTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus ja sitovuus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Juankosken ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Uusi Imatra. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS

Uusi Imatra. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS Uusi Imatra Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS UUSI IMATRA YHDISTYMISSOPIMUS 300914 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA KUNNAN NIMI... 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus...

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien YHDISTYMISSOPIMUS

Laukaan ja Konneveden kuntien YHDISTYMISSOPIMUS Laukaan ja Konneveden kuntien YHDISTYMISSOPIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopimuksen tarkoitus ja sitovuus... 3 2. Yhdistymisen toteuttamistapa ja ajankohta... 3 3. Kunnan nimi ja vaakuna... 3 4. Kuntien yhdistymisen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Varajäsenet Markku Ruokonen varajäsen Hamina. Poissa Hannah Jurvansuu jäsen Hamina

Varajäsenet Markku Ruokonen varajäsen Hamina. Poissa Hannah Jurvansuu jäsen Hamina HAMINA VIROLAHTI KUNTALIITOSSELVITYS Pöytäkirja 2/2011 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika 15.6.2011 klo 10.00 11.20 Paikka Hamina, raatihuone, valtuustosali Läsnä Arja Filppu jäsen Hamina Riitta Hytönen jäsen Hamina

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus

Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 30.9.2014 Hankasalmen kunta Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Toivakan kunta Uuraisten kunta 1 Jyväskylän seudun kuntien

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Anni Antila 16.3.2016 Kitee Tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS

RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 22.4.2015 1.1.2017 31.12.2019 YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

ALAVUDEN KAUPUNGIN JA TÖYSÄN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS

ALAVUDEN KAUPUNGIN JA TÖYSÄN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS ALAVUDEN KAUPUNGIN JA TÖYSÄN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Sisältö 1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta... 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.3.

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 8.4.2014

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 8.4.2014 PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 8.4.2014 2 HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN PERUSTEET... 3 1.1. Yhdistymisperuste...3 1.2. Yhdistymisen muut tavoitteet...3

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

KERIMÄEN, PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI, YHDISTYMISSOPIMUS KERIMÄEN JA PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI

KERIMÄEN, PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI, YHDISTYMISSOPIMUS KERIMÄEN JA PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI KERIMÄEN, PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI, YHDISTYMISSOPIMUS KERIMÄEN JA PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISEKSI SOPIMUKSEN TARKOITUS, SITOVUUS JA VOIMAANTULO

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Sosiaali ja Terveys Veli Nummela esitteli ryhmän työn tuloksia.

Sosiaali ja Terveys Veli Nummela esitteli ryhmän työn tuloksia. KUNTARAKENNESELVITYS Ohjausryhmä Pöytäkirja Ti 20.12.2011 Teuva Kurikka klo 13.00 16.00, Kurikan kaupungintalo Läsnä: Kunnanjohtaja Veli Nummela Esko Lehtimäki, Teuva Paula Kaleva, Teuva Teijo Toivonen,

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuus Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI JA VIHANNIN KUNTA

RAAHEN KAUPUNKI JA VIHANNIN KUNTA RAAHEN KAUPUNKI JA VIHANNIN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS 2.4.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN TAUSTA JA KUNNAN NIMI... 3 1.1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo...

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot