Kohti näyttöperustaista yliopisto- ja tiedepolitiikkaa RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista
|
|
- Armas Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohti näyttöperustaista yliopisto- ja tiedepolitiikkaa RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista Yliopistolain 2 lähtökohtana keskitymme seuraavassa siihen, miten yliopistot voisivat omista lähtökohdistaan maksimaalisesti edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistojen perustehtävät ovat tieteellinen työ, korkein opetus ja ns. kolmas tehtävä niiltä osin kuin se nivoutuu yliopistoissa harjoitettavaan tutkimukseen ja opetukseen. Rahoitusmallin kehittämisen lähtökohdissa puhutaan tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamisesta, vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämisestä sekä profiloitumisesta. Erikseen todetaan vielä, että pelkkien tavoitteiden sijaan nimenomaan tuloksille tulee antaa painoarvoa. Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamisella sekä painoalojen vahvistamisella pyritään siihen, että suomalaisyliopistot menestyisivät mahdollisimman hyvin koko ajan kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) tuoreimmat koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopoliittiset (KTI)-linjaukset puhuvat niin ikään tietoon ja osaamiseen panostamisesta, tutkimuksen profiloimisesta sekä vahvuusaloille erikoistumisesta. Linjausten mukaan nykyinen koulutustarjonta on ylimitoitettu ja koulutuspaikkojen käyttö tehotonta. TIN esittääkin päällekäisyyksien poistamista, sisäänoton pienentämistä ja opintojen nopeuttamista. Näin vapautuisi TINnin arvion mukaan miljoonaa euroa, jotka voitaisiin käyttää tarkoituksenmukaisesti yliopistojen olennaisiin tarpeisiin. Resurssien rajallisuuden huomioon ottavien amerikkalaislaskelmien mukaan koko Euroopalla olisi ehkä varaa maailmanmitat täyttävään täysipainoiseen tutkimusyliopistoon. Laskelma lähtee siitä, että yksi tällainen yliopisto tarvitsee 1.5 Mrd. $ vuodessa - mihin tulee vielä 0.5 Mrd $ lisää, jos lääketiede on mukana. Vertailun vuoksi todettakoon, että Helsingin yliopiston nykyiset menot ovat US-rahaksi muunnettuna noin 0.8 miljardia $ (lääketiede siis mukaanlukien). Toisaalta Harvard yksin käyttää vuodessa enemmän rahaa kuin koko Suomen yliopistolaitos. Päättäjille linjattavaksi jää ensinnäkin se, kuinka monta em. maailman mitat täyttävää yliopistoa Suomeen havitellaan ja toiseksi tietysti se, mitkä ne ovat. Ottamatta tässä asiaan sen 1
2 enempää kantaa olisi kuitenkin outoa ellei Helsingin yliopisto olisi yksi niistä. Em. laskelmien valossa sekin tosin tarvitsisi rutkasti lisäresursseja yltääkseen aivan terävimpään kärkeen maailmassa. Selvää on, että kokonaisia yliopistoja helpommin Suomi saa nostettua maailman kärkeen yksittäisiä tieteenalayksiköitä ja tutkimusryhmiä. OECDn mukaan sen jäsenmaat ovat sellaisten haasteiden edessä, etteivät totutut inkrementalistiset rahoituskeinot riitä turvaamaan tieteen ja tutkimuksen edistystä. Lant Pritchettin mukaan koulutusekspansiota läpikäyvät OECD-maat kohtaavat kohoavien koulutuskustannusten ja heikkenevien oppisaavutusten dilemman. Muita haasteita ovat yliopistojen monien sidosryhmien erilaisten intressien yhteensovittaminen, kansainvälistyvän toimintaympäristön esiinnostamien mahdollisuuksien tunnistaminen sekä niiden aktiivinen hyödyntäminen. Samanaikaisesti olisi saatava sekä turvattua toimintaedellytykset tulokselliseksi osoittautuneelle tieteelliselle toiminnalle että mahdollistaa uudet avaukset. OECD-maat suuntautuvat ohjelmallisesti kohti näyttöperustaista yliopisto- ja tiedepolitiikkaa. Mitä tulee TIN-linjauksissakin tavoitteeksi asetettuun opintojen nopeuttamiseen, toteamme tässä vain, että KOTA-tietokanta sisältää opiskelijavirtojen koulutusaloittaiset läpäisytiedot, joiden analysointia varten olemme jo kehitteleet omaa analyysijärjestelmää. Valmistumisen ja sisäänoton keskinäissuhteiden selvittäminen antaa koulutusyksikkökohtaisesti faktatietoa opintojen kulusta ja koulutustarjonnan vetovoimaisuudesta. Läpäisyasteen nostaminen ja haamuopiskelijoiden karsiminen ei sinänsä ole huono ajatus. Jälkimmäisessä asiassa voisi saada oppia analysoimalla vaikka Uuden-Seelannin kokemuksia ja ratkaisumalleja. Mitä taas tulee Valtioneuvoston riihikannanotossakin väläyteltyyn valmistuneiden työmarkkinamenestyksen kytkemiseen yliopistojen rahoitusjärjestelmään, se ei ajatuksena kovin hyvin istu yliopistojen laadun arviointiin. Yliopistot eivät näet pysty lainkaan kontrolloimaan työmarkkinoiden toimintaa, vaan pikemmin joutuvat elämään globaalin työnjaon ja suhdannevaihteluiden kanssa ja armoillakin. Siinä missä Yhdysvaltain korkeakoulut toimivat markkinavetoisesti, Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa korkeakoulutusjärjestelmät ovat valtiovetoiset. Tiede- ja yliopistopolitiikan keskeiset päätökset tehdään eduskunnassa. Nyt kun elämme 2
3 evidence based policy -aikaa tutkijoilta odotetaan faktoja ja evidenssiä päätöksenteon kestäväksi pohjaksi mutta myös entistä osuvampia evaluointiratkaisuja. Näyttöperustaisen yliopisto- ja tiedepolitiikan itsestäänselviä lähtökohtia ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä noteeratut tutkimusnäytöt sekä opetuksen tuloksellisuus ja laatu. Tutkimusryhmän tai -laitoksen etabloituminen tiedeyhteisössä ei kuitenkaan käy vuodessa tai parissa. Jos lähdetään perustamaan jonkin tieteenalan uutta laitosta, niin kansainvälisesti vakiintuneen aseman saavuttamiseen tarvittavien tieteellisten näyttöjen aikaansaamiseen menee vähintään neljännesvuosisata. Tieteentutkijoiden mukaan vuotta on minimiaika, joka vaaditaan siihen, että tieteen huiput seuloutuvat esiin. Myös innovaatioiden arvoketju perustutkimuksesta IPR:ien kautta tuotteeksi on osapuilleen 20 vuotta. Viime aikoina suosioon nousseet yliopistorankingit ovat osaltaan tehneet tunnetuksi tiedeyhteisön tapoja noteerata tutkimusansiot. Laadun varmistuksen menettelytapoja ovat tieteellisten julkaisujen vertaisarviointi (referee-menettely) sekä asiantuntijalausunnot niin väitöskirjojen tarkastuksessa kuin tutkimuksen rahoituksessa. Usein käytettyjä mittoja ovat myös tutkijoiden keskinäisviittaukset (sitaatti-indeksit ja impact-faktorit monine variaatioineen), kansainväliset tiedepalkinnot (mm. Nobel palkinnot ja Fieldsin mitalit) sekä muut mahdolliset statusmitat. Esimerkiksi Puolassa kansainväliset rankingit (THE, QS, ARWU, HEEACT ja Webometrics) ovat saaneet oman painonsa yliopistojen rahoituskriteereissä. Myös Etelä-Koreassa yliopistojen rankingsijoitukset otetaan huomioon julkisessa rahoituksessa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE on jo jonkin aikaa suunnitelmallisesti kehitellyt KOTA-tietokannan sisältämien tietojen varaan rakentuvia yliopistotoiminnan tuloksellisuusanalyysejä. (Kivinen & Hedman 2004; Kivinen & Hedman 2005; Kivinen, Hedman & Kaipainen 2005; Kivinen, Hedman & Kaipainen 2007; Kivinen & Hedman 2008; Kivinen, Hedman & Peltoniemi 2008, Kivinen, Hedman & Peltoniemi 2009; Kivinen, Hedman & Peltoniemi 2010; Kivinen & Hedman 2010) Kehittelytyön tuoreimpana tuloksena on päädytty laatimaan tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuuden huomioonottava tieteenaloittainen luokitusjärjestelmä, jossa ratingluokkia on neljä (A 0, A, A + ja A ++ ). Tuloksellisuusanalyyseihin nojaava rating-järjestelmä 3
4 auttaa löytämään kullakin alalla vahvat ja/tai heikot näytöt antaneet yksiköt. Epäilemättä koko yliopistolaitoksen yhteinen etu on saada kaikilta aloilta seulottua esiin näytöiltään vakuuttavat toimijat, joiden varaan toiminta Suomessa voidaan jatkossa rakentaa. Huomionarvoista on, että kehittelemämme rating-järjestelmä soveltuu jo nyt olemassa olevien tietokantojen varassa käytettäväksi ilman, että sitä varten tarvitsee ryhtyä suurisuuntaisiin uudenlaisten tiedonkeruuapparaattien lanseeraustöihin. Toisaalta toki olemassa olevia indikaattoreita on aina varaa parantaa. Tieteenaloittaisten tuloksellisuusanalyysien varaan rakentuva rating-järjestelmä avaa myös uusia mahdollisuuksia entistä tarkemmin maaliinsa hakeutuville tutkimuksen ja opetuksen täsmärahoitusinstrumenteille, millä voidaan vähentää itsetarkoituksellisen hallinnoinnin kuluja. 4
5 A) Tuloksellisuusanalyysit a la Kivinen et. al. -tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuus -yliopistojen tieteenaloittainen rating-luokitus -faktoja näyttöperustaisen yliopistopolitiikan tarpeisiin tulos-panos suhteet RAHOITUS PANOKSET TULOKSET C) Rankingmetriikka a la ARWU, QS, HEEACT -statusnoteeraukset mainemarkkinoille -vertailuindikaattorit tulos-kustannus tulos-vaihtoehtoiskustannus suhteet B) Kustannuslaskenta a la Neittaanmäki et. al. -kustannusarviot toiminnan budjetointiin Kuvio 1. Kolme eri tapaa arvioida yliopistoja: Tuloksellisuusanalyysit (A), Kustannuslaskenta (B) ja Rankingmetriikka (C). Kuvioon 1 olemme tyypitelleet kolme yliopistotoimintaan sovellettavaa arviointitapaa, jotka tuottavat toisistaan poikkeavin menetelmin erilaisia tuloksia erilaisiin tarkoituksiin. Todettakoon tässä vain, että A-kohdassa mainitut RUSEn tuloksellisuusanalyysit (a la Kivinen et. al.) fokusoituvat aina tulosten ja panosten keskinäissuhteiden erittelyyn tieteenaloittain. Näiden analyysien antaman faktapohjan varaan olemme siis jo 5
6 kehitelleet rating-järjestelmän palvelemaan vaikkapa näyttöperustaisen politiikan tarpeita. B-kohdan jokseenkin perinteisessä kustannuslaskennassa (a la Neittaanmäki et. al.) haarukoidaan tulosten ja rahoitusresurssien suhdetta. Kustannuslaskenta tuottaa hintaarvioita toiminnan budjetoinnin tueksi. Kustannuslaskennalla saatuja tulos-kustannus suhteita sekä tulos-vaihtoehtoiskustannus-suhteita voidaan käyttää esimerkiksi kartoitettaessa erilaisia laskennallisia vaihtoehtoja toiminnan budjetointiin. C-kohdan statusta yliopistojen mainemarkkinoilla mittaavalla ranking-metriikalla (a la ARWU, QS, HEEACT) ei varsinaisesti ole suoraa käsitteellistä tai menetelmällistä suhdetta sen paremmin tuloksellisuusanalyyseihin kuin kustannuslaskentaankaan. Todettakoon, että rankingmetriikan bibliometrisiin menetelmiin tulemme ottamaan tarkemmin kantaa lausunnossamme Raketti-/JURE -raportista Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen käyttö suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun apuna. Mitä vielä kuvion 1 kuvaukseen tulee, vaikka kaikki kolme siinä havainnollistettua lähestymistapaa tuottavat tuloksensa eri tarkoituksiin, voidaan silti todeta, että epäilemättä tuloksellinen, kustannustehokas ja maailman maineeseen yltävä yliopistotoiminta olisi hyvinkin tavoittelemisen arvoista eikä varmasti jäisi vaille vastakaikua myöskään sidosryhmissä. Käsityksemme mukaan Suomen valtiovetoisessa korkeakoulujärjestelmässä tiede- ja yliopistopolitiikan faktapohjaa saadaan siis vahvistettua soveltamalla erityisiä tuloksellisuusluokituksia (ratings). Kun tuloksellisuusluokitusta täydennetään vakiintuneiden kansainvälisten tieteenalarankingien suomalaisyliopistoja koskevilla tiedoilla saadaan entistä tukevampi pohja, josta löytää Suomen oloihin parhaiten soveltuvia rahoitusratkaisuja. Oheen liittämämme uunituore Kohti parasta A-luokkaa raportti on yksi askel tällä tiellä. Siinä arvioidaan kaikkiaan yhdeksän tieteenalan 66 yliopistoyksikön tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuus sekä näkyvyys kansainvälisillä mainemarkkinoilla. Esitämme liitteessä 1 tuloksellisuusanalyyseissä soveltamamme tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuuslukujen laskennalliset periaatteet vaiheittain kuviona. Tilan puutteen vuoksi tarkemman selostuksen osalta joudumme tässä viittaamaan raporttiimme, joka on saatavissa on-line osoitteesta 6
7 Raportissa olemme soveltaneet Suomen oloihin, Thaimaassa jo testatusta TRF- Assesment of Academic Disciplines tuloksellisuusluokituksesta hieman poikkeavaa, neliportaista luokitusta, jossa A ++ on erinomainen kansainvälinen taso, A + edustaa hyvää kansainvälistä tasoa, A on vahva kansallinen taso ja A 0 on parannettavaa. III Opetus + I Tutkimus - Rating A Rating A ++ Tutkimus + Rating A 0 Rating A + IV Opetus - II *tutkimus + = tutkimuksen tuloksellisuusluku = 50 opetus + = opetuksen tuloksellisuusluku = 50 Kuvio 2. Tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuuden nelikenttäkuvaus rating- luokituksineen. 7
8 Kuvion 2 havainnollistamalla tavalla yksiköt, jotka saavat sekä tutkimuksen tuloksellisuusluvukseen vähintään 50 pistettä (tutkimus +) että opetuksen tuloksellisuusluvukseen vähintään 50 pistettä (opetus +) sijoittuvat nelikentän I neljännekseen rating-luokituksella A ++. Yksiköt, jotka saavat tutkimuksen tuloksellisuusluvukseen vähintään 50 pistettä (tutkimus +) mutta joiden opetuksen tuloksellisuusluku jää alle 50 pisteen (opetus -) sijoittuvat nelikentän II neljännekseen rating-luokituksella A +. Yksiköt, joiden tutkimuksen tuloksellisuusluku jää alle 50 pisteen (tutkimus -), mutta opetuksen tuloksellisuusluku ylittää 50 pistettä (opetus +) sijoittuvat nelikentän III neljännekseen rating-luokituksella A. Nämä yksiköt antavat alan laatuvaatimukset täyttävää tuloksekasta opetusta, mutta tutkimuspohjaa kaipaa vahvistusta. Sellaiset yksiköt, joiden molemmat tuloksellisuusluvut jäävät alle 50 pisteen (tutkimus -, opetus -) sijoittuvat nelikentässämme IV neljännekseen ja saavat ratingluokituksen A 0. Näillä yksiköillä näytöt pitkäjänteisestä tuloksellisesta tutkimuksesta ja opetuksesta jäävät muita ohuemmiksi. On kuitenkin muistettava, että rating-luokituksen A 0 saavat yksiköt ovat nekin toki saaneet aikaan tiedeyhteisön noteeraamia tuloksia, vaikka eivät samassa määrin kuin muihin neljänneksiin sijoittuvat. 8
9 RATING- LUOKITUS TIHEÄSTI RANKINGEISSA NOTEERATUT USEIN RANKINGEISSA NOTEERATUT SATUNNAISESTI RANKINGEISSA NOTEERATUT KOKONAAN VAILLA RANKING- NOTEERAUKSIA A ++ ERINOMAINEN KANSAINVÄLINEN TASO A + HYVÄ KANSAINVÄLINEN TASO Kerroin = 0.5 HY-lääk, HY-luon, TKKtekn, HY-yhtk, TaY-kasv, TY-kasv, HY-hum, TYterv, HY-psyk TY-lääk, TY-luon, TYyhtk, HY-kasv, TaY-hum 0.5 > Kerroin = 0.2 OY-lääk, JY-kaup, OYkaup, JY-hum, OY-terv, JY-psyk JY-kasv, TaY-terv Kerroin < 0.2 JY-luon, JY- yhtk, OYhum, KY-terv OY-luon, OY-kasv, HKKK-kaup Kerrointa ei määritelty ÅA-luon, LTY-kaup, ÅAkaup, ÅA-psyk JoY-luon, ÅA-tekn, SHH- kaup, JoY-hum A VAHVA KANSALLINEN TASO A 0 PARANNETTAVAA TaY-yhtk, TaY-kaup KY-lääk, KY-luon TaY-lääk LTY-tekn, TTY-tekn, JoY-kasv, LY-kasv, VYkaup TY-hum, TY-psyk, TaYpsyk OY-tekn, TY-tekn, KY-yhtk, JY-terv TaY-luon, VY-tekn, TuKKK-kaup, LY-yhtk, VY- yhtk, ÅA-yhtk, JoYyhtk, ÅA-kasv, ÅA-hum, VY-hum, ÅA-terv, JoYpsyk Asetelma 1. Yhdeksän tieteenalan 66 yksikköä ryhmiteltynä tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuusluokitusten (A ++, A +, A ja A 0 ) sekä ARWU-, QS- ja HEEACTranking- noteerausten perusteella. Yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuuntien jatkopohdintoja varten olemme oheen liittäneet tuoreesta raportistamme ( asetelman 1, jossa yhdeksän tieteenalan 66 yksikköä on ryhmitelty tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuusluokitusten (A ++, A +, A ja A 0 ) sekä ARWU-, QS- ja HEEACT-rankingnoteerausten perusteella. Tässä tila ei salli asian laajempaa käsittelyä, mutta olemme tarvittaessa valmiit selostamaan yksityiskohtaisemmin asetelmasta avautuvia näköaloja esimerkiksi pohdittaessa rahoitusmallivaihtoehtoja eri tieteenaloille. Jos koulutuksen ja tutkimuksen työnjakoa eri yliopistojen kesken päätetään tarkistaa, olisi nähdäksemme perusteltua tehdä sitä jo saatujen tulosten pohjalta. Ilmoittaudumme mielihyvin mukaan näyttöperustaisen yliopistopolitiikan faktapohjan rakentamistyöhön. Määrätietoinen yliopistopolitiikka on koko yliopistolaitoksen yhteinen etu Professori Osmo Kivinen Tutkija Juha Hedman 9
10 LIITE 1 Liitekuvio 1 Tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuuslukujen laskennalliset periaatteet Vaiheittain (Kivinen, Hedman ja Peltoniemi 2010) 10
KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista
KOHTI NÄYTTÖPERUSTAISTA YLIOPISTO JA TIEDEPOLITIIKKAA RUSEn ehdotukset ja näkemykset yliopistojen rahoitusmallin kehittämissuunnista OSMO KIVINEN JUHA HEDMAN RESEARCH UNIT FOR THE SOCIOLOGY OF EDUCATION
LisätiedotTutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuus kauppatieteessä- turkulaiskeskustelua
1 Julkaistu ewertissä 26.01.2011 Tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuus kauppatieteessä- turkulaiskeskustelua Osmo Kivinen ja Juha Hedman Julkaisimme äskettäin tuoreimman tuloksellisuusanalyysimme Kohti
LisätiedotKOHTI PARASTA A- LUOKKAA
KOHTI PARASTA A- LUOKKAA TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN TULOKSELLISUUS SUOMALAISYLIOPISTOISSA Osmo Kivinen, Juha Hedman ja Kaisa Peltoniemi Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE Turun yliopisto, Turku 2010
LisätiedotTutkimuksen huippulaatu menestystekijänä
Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin
LisätiedotJulkisuuskuva ja sen kehittäminen. Anu Mustonen
Julkisuuskuva ja sen kehittäminen Anu Mustonen Perusviestit: saavutuksia maan suosituimpia yliopistoja valtakunnallisin opiskelijarekrytoinniltaan Shanghain listalla tuottavin yliopisto (VATT 2007) tuloksellisin
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotLIITE 5. Pisteet. YLIOPISTOVERTAILU - Yritysnäkökulma 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2. Vuosi. Pisteet 1,6 1,4. Oikeus tieteellinen 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2
LIITE 5,6,4,,8,6,4, HY Teologinen Humanis tinen Oikeus tieteellinen Y hteis kuntatieteellinen Ps y kologia Kas v atus tieteellinen Maatalous - mets ätieteellinen Lääketieteellinen Hammas lääketieteellinen
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotJulkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa
Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön
1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tikauden tuloksen osuus kokonaistuotoista Kuvio 1b: Tilikauden tuloksen osuus
LisätiedotTieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset
Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotBibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa
Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotSisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle
Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta
LisätiedotYliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa
LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun
LisätiedotTIETEELLISEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS SUOMESSA 2002 2006
TIETEELLISEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS SUOMESSA 2002 2006 Osmo Kivinen, Juha Hedman & Kaisa Peltoniemi Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE Turun yliopisto, Turku 2008 ISBN: 978-951-29-3598-7 Sisällys
LisätiedotJulkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin
Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotJulkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotBibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC
Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön
Asemointitilastot 2016; Yhteinen osio katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tilikauden
LisätiedotYliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010
Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014
ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy
LisätiedotSuomen Akatemian toimikuntarakenne
Suomen Akatemian toimikuntarakenne 1. Sukupuoli Nainen Mies En halua kertoa 2. Vastaajan taustaorganisaatio Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos Muu julkinen sektori Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestö
LisätiedotJULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj
JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset
LisätiedotSitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen 29.10.
Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen 29.10. 2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tieteenalaluokitus Lausunnot ehdotuksesta
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotYliopistolaitos tänään ja huomenna
Yliopistolaitos tänään ja huomenna Hallintopäälliköiden neuvottelupäivät 2011 Levi 12.8.2011 Arvo Jäppinen Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmän puheenjohtaja Yliopistolain yliopisto Yliopistoista
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotKUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari
KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin
LisätiedotHeikki Mannila Suomen Akatemia SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN TILA 2016
Heikki Mannila Suomen Akatemia 14.3.2017 1 Tieteen tila selvitysten tavoitteet ja aineistot Tuottaa materiaalia, joka Tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä Vahvistaa tiedepolitiikan
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotJULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ
JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ Artikkelit avoimiksi - teemana rinnakkaistallentaminen Jyväskylän yliopisto 3.2.2011 Pirjo Sutela Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 HS 28.12.2010 3 TIETEELLISEN JULKAISEMISEN
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotKovissa tieteissä maailman kärkeen yltävä pohjoismainen ja itä-aasialainen yliopistotutkimus ja sen tuloksellisuus
156 HALLINNON TUTKIMUS 2/2013 Kovissa tieteissä maailman kärkeen yltävä pohjoismainen ja itä-aasialainen yliopistotutkimus ja sen tuloksellisuus Osmo Kivinen, Juha Hedman & Päivi Kaipainen JOHDANTO Yliopistorankingeista
LisätiedotOPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu
LisätiedotJohdatus julkaisufoorumin toimintaan
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
LisätiedotLaadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen
Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin
LisätiedotJulkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana
Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana Rehtori Matti Manninen Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 Tausta Julkaisut
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotYliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto
Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2
LisätiedotKorkeakoulujemme tulevaisuus. Yliopistopäivä 21.9.
Korkeakoulujemme tulevaisuus Yliopistopäivä 21.9. Tieteen kuva kriisissä? Valeuutisaika haastaa tieteen ja luotettavan tiedon perustaa yhteiskuntamme kivijalkana Tähän lähdettävä vastaamaan ja myös yliopistojen
LisätiedotSuomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen
1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa
LisätiedotTutkimuksen rahoituspäätökset 2018
Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018 Suomen Akatemian tutkimusrahoitus 2000 2018 Milj. euroa 500 450 2018 yhteensä 429,3 milj 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotTulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla
1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotOPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ
LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,
LisätiedotKATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN
LIITE 2 KATSAUS YLIOPISTOJEN TALOUTEEN JA HENKILÖSTÖÖN Yliopistojen taloutta on tarkasteltu aikajaksolla 2011 2013 kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Lisäinformaatiota
LisätiedotItä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori
Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotOperaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen
Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotKANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ
TIEDOTE KANSA: YLIOPISTOJEN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ 1 Yliopistojen tärkein tehtävä on vapaan tutkimuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen
LisätiedotJulkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia
Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa Maija Miettinen, Suomen Akatemia 1.4.2010 Bibliometriikan ja julkaisuanalyysien hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Missä käytetään Kansainväliset arvioitsijat/panelistit
LisätiedotNuorten tutkijoiden uralla eteneminen yliopistoissa selviämistä vai suunnitelmallisuutta?
Nuorten tutkijoiden uralla eteneminen yliopistoissa selviämistä vai suunnitelmallisuutta? Edistyksen päivät, Tieteiden talo Taru Siekkinen, projektitutkija, jatko-opiskelija, Koulutuksen tutkimuslaitos,
LisätiedotN:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
LisätiedotMiten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti
Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa
LisätiedotJulkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
LisätiedotKauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa
Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotUraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista
Uraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista KOTA-seminaari 22.8.2017 Jyväskylä Juha Sainio, TY Mitä kertoisit nyt generalistitutkintoa aloittavalle hänen mahdollisuudesta löytää töitä v. 2022? 1. Mitä
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotJulkaisufoorumien luokittelu
Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien
LisätiedotTutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa
Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki tutkimusjohtaja: Erkki Kaukonen vastuulliset tutkijat:
LisätiedotYliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia
Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotJulkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotErno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus
Vaikuttavaa tutkimusta ja tutkimusperustaista opettajien erikoistumiskoulutusta Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus MITEN TUTKIMUSTIETO VAIKUTTAA KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN Akateeminen
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan
LisätiedotKirjastoverkkopäivät, DSpace-sessio, 29.10.2010 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Suomalaiset julkaisuarkistot vuonna 2010 Kirjastoverkkopäivät, DSpace-sessio, 29.10.2010 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuarkistot, rajanvetoa OpenDoar (http://www.opendoar.org) org) listaa
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTieteen tila 2014: Yhteiskuntatieteet
Suomen Akatemia 24.1.214 : Yhteiskuntatieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta www.aka.fi/tieteentila
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotKansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva
Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta
LisätiedotTieteen tila 2014: Bio- ja ympäristötieteet
Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214: Bio- ja ympäristötieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotTieteen tila 2014: Luonnontieteet
Suomen Akatemia 24.1.214 : Luonnontieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta www.aka.fi/tieteentila
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotKorkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa
Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotYliopistojen kandipalaute
Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
Lisätiedot