ENTR OP 2000/037/C1-Innovation
|
|
- Ismo Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FI ENTR OP 2000/037/C1-Innovation 0
2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, xxx KOM(2000) 567 lopullinen. KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa EN. 1
3 LIITE: Euroopan innovaatioiden tulostaulu Euroopan innovaatioiden tulostauluun on koottu indikaattoreita, jotka yhdessä tarjoavat arvion Euroopan innovaatiotoiminnasta. Se kuuluu osana huomattavasti laajempaan esikuvaanalyysiin, jonka yritystoiminnan pääosasto toteuttaa Euroopan yrityspolitiikasta ja kilpailukyvystä yleisesti. Tässä liitteessä esitellään tulokset, jotka on saatu ensimmäisistä toimista Euroopan innovaatioiden tulostaulun kokoamiseksi, ja se perustuu nyt käytettävissä oleviin tilastotietoihin. Innovaatioiden tulostaulun avulla voidaan arvioida eri jäsenvaltioiden innovaatiotoiminnan suhteellisia vahvuuksia tai heikkouksia sekä vertailla Euroopan unionin innovaatiotoimintaa Yhdysvaltoihin ja Japaniin tiettyjen indikaattoreiden osalta, joista tarvittavat tiedot ovat saatavilla. Tulostaulun on määrä antaa tietoja osaamiselle rakentuvan talouden tärkeimmistä tekijöistä sekä useista innovaatiotuotoksen mittareista. Indikaattorit jakautuvat neljään luokkaan: henkilöresurssit uuden osaamisen syntyminen osaamisen välittäminen ja soveltaminen innovaatiorahoitus, -tuotos ja -markkinat. Tulostaulun indikaattoreiden tiedot ovat peräisin virallisista tilastoista (esim. Eurostat ja OECD). Jos virallisia tilastotietoja ei ole saatavilla, on käytetty luotettavia yksityisiä tilastoja. Tulostauluun sisältyvät sekä "perinteiset" indikaattorit, jotka perustuvat T&K- ja patenttitilastoihin, että tuoreista tutkimuksista johdetut indikaattorit. Tärkeä lähde on yhteisön innovaatiotutkimus (CIS), jonka Euroopan komissio laati vuosina yhteistyössä OECD:n kanssa. Jäsenvaltiot toteuttavat tutkimuksen yhdenmukaisesti, ja siitä on muotoutunut yhteisölle innovaatiotilastojen väline sekä malli myös unionin ulkopuolisille maille, kuten Kanadalle ja Australialle. Tutkimus toteutetaan vain joka neljäs vuosi, joten nyt saatavilla ovat vuoden 1996 tiedot. Maiden välinen innovaatioindikaattoreiden vertailu voi auttaa havaitsemaan sekä kansalliset vahvuudet että heikommat alueet, joilla voidaan toteuttaa julkisia ja yksityisiä toimia. On kuitenkin pidettävä mielessä innovaatiotoiminnan monimuotoisuus ja se, että siihen vaikuttavat moninaiset tekijät. Innovaatioiden tulostaulu voi tarjota ainoastaan karkean yleiskuvan eri jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin vahvuuksista ja heikkouksista. Syy-yhteys harjoitetun politiikan ja kansallisen innovaatiotoiminnan kohentumisen välillä on useimmissa tapauksissa edelleenkin spekulaatioiden varassa. Tulostaulua on tämän vuoksi määrä täydentää "vertaisarvioinneilla", joissa pyritään löytämään selvemmin laadullisia esikuva-analyysin kohteita ja tarkastelemaan innovaatiopolitiikan hyvien toimintatapojen vaihtoa. Taulukossa 1 on tulostaulun viimeisin luonnosversio. 28
4 Taulukko 1: Euroopan innovaatioiden tulostaulu (indikaattorit, lähteet ja vuodet) Nro Indikaattorin lyhyt kuvaus Lähde Vuosi 1. Henkilöresurssit 1.1 Tiede- ja teknologia-alojen osuus kaikista keskiasteen jälkeisistä tutkinnoista EUROSTAT, koulutustilastot Korkea-asteen koulutusta saaneiden osuus työvoimasta OECD 1996 EUROSTAT, T&K-tilastot, perustuu työvoimatutkimuksen tietoihin Keskitason tekniikan ja huipputekniikan teollisuuden prosenttiosuus kokonaistyöllisyydestä Huipputekniikan palveluiden prosenttiosuus kokonaistyöllisyydestä 22 EUROSTAT, T&K-tilastot, perustuu työvoimatutkimuksen tietoihin Osaamisen syntyminen 2.1 Julkinen T&K-rahoitus, prosenttia BKT:sta (GOVERD + HERD) EUROSTAT, T&K-tilastot, OECD Yritysten T&K-menot, prosenttia BKT:sta (BERD) EUROSTAT, T&K-tilastot, OECD Huipputekniikan luokkiin kuuluvien patenttihakemusten määrä miljoonaa asukasta kohden 3. Osaamisen välittäminen ja soveltaminen EUROSTAT, T&K-tilastot, perustana EPV:n tiedot Omia innovaatioita tuottavien teollisuuden pk-yritysten prosenttiosuus EUROSTAT, Yhteisön innovaatiotutkimus Innovaatioyhteistyöhön osallistuvien teollisuuden pk-yritysten prosenttiosuus EUROSTAT, Yhteisön innovaatiotutkimus Kokonaisinnovaatiomenot prosentteina teollisuudessa toimivien yritysten kokonaisliikevaihdosta EUROSTAT, Yhteisön innovaatiotutkimus Keskitason tekniikan ja huipputekniikan aloihin sisältyvät kemialliset tuotteet NACE (24), konttorikoneet (NACE 30), sähkölaitteet (NACE 31), tietoliikennelaitteet (NACE 32), hienomekaaniset instrumentit (NACE 33), kulkuneuvot (NACE 34)sekä ilma- ja avaruusalukset ja muut kulkuneuvot (NACE 35). Kokonaistyövoima kattaa kaikki teollisuus- ja palvelualat. Tanskan, Saksan, Ranskan, Italian, Suomen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltojen ja Japanin tiedot ovat vuodelta 1998 ja kaikkien muiden maiden tiedot vuodelta 1997, lukuun ottamatta Itävaltaa, jota koskevat tuoreimmat tiedot ovat vuodelta
5 Nro Indikaattorin lyhyt kuvaus Lähde Vuosi 4. Innovaatiorahoitus, -tuotos ja markkinat 4.1 Pääomasijoitukset teknologiayrityksiin prosentteina BKT:sta 24 European Technology Investment Report 1999, perustuu Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (EVCA) tietoihin 4.2 Uusien markkinoiden kapitalisoinnin osuus prosentteina BKT:sta International Federation of Stock Exchanges Markkinoille uusien tuotteiden osuus teollisuuden pk-yritysten myynnistä EUROSTAT, Yhteisön innovaatiotutkimus Internetin käyttäjät/ 100 asukasta EUROSTAT, perustuu Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) tietoihin 4.5 Tieto- ja viestintätekniikan markkinoiden osuus prosentteina BKT:sta Euroopan tietotekniikan seurantakeskus (European Information Technology Observatory) 4.6 Osuus huipputekniikan alojen tuotoksesta OECD:ssä, muutos vuosina OECD Teknologia-aloihin kuuluvat: viestintälaitteet ja -välineet, Internet, tiekonelaitteet, -ohjelmat ja -palvelut sekä puolijohtimet; muu elektroniikka; lääketieteelliset alat; biotekniikka. 30
6 Henkilöresurssit Henkilöresurssien laajuus ja laatu ovat tekijöitä, jotka merkittävältä osin määräävät sekä innovaatioita (uuden osaamisen luomista) että niiden leviämistä (osaamisen leviämistä kaikkialle talouteen). Ensiksi mainitun osalta keskeinen tekijä on käytettävissä oleva tieteen ja tekniikan erikoisasiantuntijoiden määrä, jota tarkastellaan indikaattorissa 1.2. Levittämisen ja sen myötä tuottavuuden kannalta merkittävää on työvoiman osaamistaso uusien laitteiden sekä myös toimisto-ohjelmistojen ja käytössä olevan uuden tuotantotekniikan (Advanced Manufacturing Technology AMT) osalta. Nämä välitason tekniset taidot saadaan usein keskiasteen jälkeisillä kursseilla. Ne kuuluvat osittain indikaattorin 1.1 piiriin, mutta tähän alaan kuuluvat taidot, jotka on hankittu keskiasteen koulutuksessa ja työpaikkakoulutuksessa, eivät sisälly saatavilla oleviin indikaattoreihin. Tulostaulu kattaa siis hyvin edellytykset, jotka koskevat innovaatioihin liittyviä henkilöresursseja, mutta heikommin ne edellytykset, jotka liittyvät innovaatioiden leviämiseen. Indikaattorit 1.3 ja 1.4 eivät varsinaisesti kuvaa innovaatioiden henkilöresursseja vaan pikemminkin innovaatioiden työllisyysvaikutusta. Ne kuvaavat myös talouden rakennetta. Uuden osaamisen syntyminen Osaamisen syntymistä kuvaa kolme keksintöjä mittaavaa indikaattoria. Keksinnöt ovat kaikkien innovaatioetujen lähde. Nämä indikaattorit perustuvat perinteisiin innovaatiotilastoihin. Muut innovaatioiden syntymiseen liittyvät menetelmät, kuten uuden laitteiston sovittaminen yrityksen tuotanto- ja palvelujärjestelmiin, kuuluvat osaamisen välittämistä ja soveltamista kuvaavien indikaattorien piiriin. Uuden osaamisen välittäminen ja soveltaminen Varsinainen keksintöjen tekeminen sisältyy osaamisen syntymiseen, ja se on vain yksi osa innovaatiotoimintaa. Yritykset tekevät innovaatioita myös silloin, kun ne sovittavat toisten yritysten tai laitosten innovaatioita omiin tarpeisiinsa. Yritykset voivat myös saada ideoita ja teknistä tietoa ulkoisista lähteistä ja käyttää näitä innovaatioiden luomiseen yrityksen sisällä tai yhteistyössä muiden kanssa. Tähän osaan kuuluu kolme indikaattoria, jotka on kaikki johdettu toisesta yhteisön innovaatiotutkimuksesta (CIS-2). Niillä mitataan erilaisia seikkoja, jotka liittyvät osaamisen välittämiseen. Indikaattoreista kaksi koskee ainoastaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), joilla on työntekijää. Tälle rajoitukselle on kaksi perustetta. Pk-yritykset ovat ensinnäkin keskeisellä sijalla innovaatiotoiminnassa: ne toimivat välittäjinä julkisen tutkimusmaailman ja suuryritysten välillä (esim. biotekniikan alalla) ja ne myös kehittävät uusia ideoita. Yhteisön innovaatiotutkimus sisältää useita mittareita, jotka kuvaavat innovatiivisten pk-yritysten prosenttiosuutta ja jotka eivät perustu viralliseen T&K-toimintaan (jossa suuryritykset menestyvät paremmin). Toiseksi myös lähes kaikki suuryritykset osallistuvat innovaatiotoimintaan, jota mainitut kolme indikaattoria kuvaavat. Näiden indikaattorien tuloksissa pk-yritykset ovat joka tapauksessa vallitsevia, koska pk-yritykset muodostavat suurimman ryhmän EU-maiden teollisuusyrityksissä. Kaikkiin yhteisön toisen innovaatiotutkimuksen (CIS-2) indikaattoreihin vaikuttaa vaihtelu tutkimuksen vastausasteessa. Tämä on kyselytutkimuksille tyypillinen ongelma, ja vastausaste vaihtelee tässä tapauksessa Saksan alle 30 prosentista Ranskan 85 prosenttiin. Suurin ongelma 31
7 alhaisessa vastausasteessa on se, että kyselyyn vastanneet yritykset voivat olla keskimäärin enemmän tai vähemmän innovatiivisia kuin vastaamatta jättäneet yritykset. Tämä ja muut kyselytutkimuksesta saadut kokemukset otetaan huomioon, kun tutkimus toteutetaan seuraavan kerran. Tällä hetkellä CIS:n tiedoille ei ole käyttökelpoista vaihtoehtoa, ja se on edelleenkin Euroopan tärkein innovaatiotietojen lähde. Innovaatiorahoitus, -tuotos ja -markkinat Tähän ryhmään kuuluu kuusi indikaattoria, jotka kattavat useita kysymyksiä: pääomasijoitusten tarjonnan(kaksi indikaattoria), innovaatioiden myynnin, internetin käytön, investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan sekä taloudellisen toiminnan teknisesti kehittyneillä toimialoilla. Näiden indikaattoreiden tietolähteitä ovat sekä yksityisten yritysten keräämät tiedot että julkiset tiedot. Ensiksi mainittujen luotettavuudesta ja laadusta tiedetään varsin vähän. Monet indikaattorit perustuvat kuitenkin näihin tietoihin, koska vastaavia julkisia tietoja ei ole saatavilla useista poliittisesti erittäin kiinnostavasta indikaattorista, kuten pääomasijoitusten tarjonnasta. Tiivistelmä tuloksista Taulukossa 2 annetaan tiivistelmä kunkin maan innovaatioindikaattoreista. Yleisesti ottaen taulukko vahvistaa käsityksen siitä, että Euroopan maiden innovaatiotoiminnassa on merkittäviä eroja. Erityisesti pienemmissä maissa saadaan varsin hyviä tuloksia joskus jopa parempia kuin Yhdysvalloissa. Korkeimmat pisteet saa Ruotsi, jonka tulokset ovat keskimääräistä parempia 12 indikaattorissa (kaikkiaan kuudestatoista). Seuraavina tulevat Suomi (8), Tanska ja Saksa (kumpikin 7). Suurista talouksista innovatiivisin on Saksa, joka on erityisen vahvoilla osaamisen luomisessa. Italia ja Espanja ovat tämän ryhmän vähiten innovatiiviset maat, ja Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta tarjoavat epäyhtenäisen kuvan, jossa on sekä tiettyjä vahvuuksia että tiettyjä heikkouksia. Vaikutelma siitä, että pienet taloudet (esim. Irlanti, Alankomaat, Suomi ja Ruotsi) ovat innovatiivisimpia, saattaa olla harhaanjohtava. Pienissä talouksissa toiminta on usein keskittynyt tietyille toimialoille, ja suurissa talouksissa jakauma on laajempi ja kattaa kaikki alat perustekniikasta huipputeknologiaan. Tämä voi painottaa monien suurten talouksien tuloksia lähemmäs keskimääräistä, kun taas pienissä talouksissa voi esiintyä joko erittäin korkeaa tai matalaa innovaatiokapasiteettia sen mukaan, mitkä toimialat hallitsevat taloutta. Tämä käy selvästi ilmi, kun tarkastellaan Ruotsin, Suomen ja Irlannin korkeaa innovaatiokapasiteettia ja vastaavasti Kreikan ja Portugalin matalaa kapasiteettia. Painottuminen teknologian alempiin tai huippusektoreihin ei tietenkään ole sattumanvaraista, vaan se voi kuvastaa sekä julkisten että yksityisten toimijoiden pyrkimystä löytää verrattain menestyviä ja hyvin tuottavia toimialoja. Suomen pk-yritykset saavat keskimääräistä huonompia tuloksia suurimmassa osassa pkyrityksiä koskevia indikaattoreita. Tämä antaa aiheen olettaa, että Suomen innovaatiovoima on suuryrityksissä, mikä saattaa olla tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa. Toisaalta Tanskan pk-yritykset vastaavat innovaatiokapasiteetiltaan keskiarvoa tai ovat sitä parempia. Tämä taas saattaa osittain johtua Tanskan teollisuuden rakenteesta, johon kuuluu vain vähän suuryrityksiä. 32
8 Yhdysvallat saa useimmista innovaatioindikaattoreista keskimääräistä parempia tuloksia. Huipputekniikan tuotannon osuutta koskeva Yhdysvaltojen tulos on kuitenkin rajatapaus ja se osoittaa 1 %:n kasvua. 33
9 Taulukko 2: Tiivistelmä innovaatioindikaattoreista maittain Nro Indikaattori EU B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK US JP 1.1 Tiede- ja teknologiatutkintojen osuus 1.2 Korkea-asteen koulutusta saaneiden osuus työvoimasta, % 1.3 Huipputekniikan teollisuuden osuus työllisyydestä, % 1.4 Huipputekniikan palveluiden osuus työllisyydestä, % ,7 7,2 6,8 11,0 2,4 5,5 7,0 7,4 7,5 1,6 4,8 6,5 3,5 7,2 8,6 7,8 3,0 3,5 4,2 2,6 1,5 1,9 3,6 2,4 2,6 2,5 3,3 2,5 1,4 4,6 4,4 3,7 2.1 Julkinen T&K-rahoitus / BKT 0,70 0,42 0,72 0,82 0,22 0,36 0,90 0,32 0,53 0,83 0,72 0,44 0,90 0,97 0,58 0,78 0, Yritysten T&K-menot / BKT 1,20 1,31 1,26 1,53 0,13 0,49 1,38 1,03 0,55 1,11 0,83 0,14 2,06 2,77 1,21 2,04 2, Huipputekniikan patentit / väestö 14,9 12,5 19,3 23,9 0,3 1,7 16,3 0,9 4,2 1,9 26,8 9,1 0,0 69,6 41,7 15,0 19,7 9,4 3.1 Omia innovaatioita tuottavat pkyritykset, % 3.2 Innovaatioyhteistyöhön osallistuvat pk-yritykset, % 3.3 Innovaatiomenot % / kokonaismyynti 44,0 29,4 59,0 58,7 36,0 62,2 44,4 24,5 51,0 59,1 21,8 27,4 44,8 35,8 11,2 8,9 37,4 14,7 4,6 12,0 23,2 4,7 9,6 14,6 12,9 4,5 19,9 27,5 15,7 3,7 2,1 4,8 4,1 1,8 3,9 3,3 2,6 3,8 3,5 1,7 4,3 7 3,2 4.1 Pääomasijoitukset % / BKT 0,06 0,16 0,02 0,06 0,01 0,02 0,07 0,08 0,02 0,11 0,01 0,01 0,05 0,15 0, Uusien markkinoiden kapitalisoinnin osuus prosentteina BKT:sta 4.3 Markkinoille uusien tuotteiden myynnin osuus prosentteina kokonaismyynnistä 19,6 11,3 18,1 30,5 13,7 12,1 24,4 17,9 18,3 22,5 7,1 10,8 19,6 19,1 4,7 2,0 4,0 3,1 4,5 3,2 8,2 9,8 4,1 2,8 1,9 2,3 3,9 2,6 4.4 Internetin käyttäjät/ 100 asukasta 14,9 13,7 28,2 19,4 7,1 7,2 9,7 11,8 8,7 17,4 19,0 10,5 7,0 32,3 41,4 21,0 39,8 14,5 4.5 Tieto- ja viestintätekniikan markkinat % / BKT 4.6 Huipputekniikan osuuden muutos %, ,0 5,1 5,5 4,5 4,4 3,9 5,0 5,7 4,1 5,9 4,3 4,9 5,3 6,5 6,4 7,6 4,
10 Huom.:Tulokset, jotka poikkeavat yli 20 % EU:n keskiarvosta, on merkitty lihavoinnilla (yli keskiarvon) tai kursiivilla (alle keskiarvon). Indikaattorissa 4.6 maat on arvotettu sen mukaan, onko niiden osuus nousussa vai laskussa. 35
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotLIITE 2.3. Tilastot ja taulukot
LIITE 2.3 Tilastot ja taulukot Taulukko 1. Euroopan unionin asema maailmassa tutkimuksen osalta: johtokolmikon T&K -toiminnan mittarit EU15 USA JAPANI T&K -toiminnan menot yhteensä (milj. ecua) 1994 121
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotValtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut
IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotJulkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotEUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET
EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?
LisätiedotTutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu
1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003
Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotTekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus
Tekes rohkaisee uudistumaan Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus 27.1.2015 Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 440 Finnvera
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
Lisätiedot6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W
0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotSuhdannetilanne vahvistunut yhä
Luottamusindikaattorit kesäkuu 6 Julkaistavissa 27.6.6 klo 9. Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit korkealla tasolla Teollisuuden luottamusindikaattori kohosi yhä kesäkuussa. Tuotanto-odotukset
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
LisätiedotSuomen talouden näkymät ja haasteet
Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotTilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65
Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka
Lisätiedot(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4062)
26.6.2014 FI L 186/103 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2014, kuparia sisältävien biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta välttämättömiin käyttötarkoituksiin (tiedoksiannettu numerolla
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotKansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama
Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Kasvu jatkuu, näkymät vaimentuneet 4.10.2018 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit kasvu hidastumassa asteittain,
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotEU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010
IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotElintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011
ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotFinanssikriisistä pankkiunioniin
Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi
LisätiedotOECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi
OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotPaperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti
EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan soveltaminen - komission unionin tuomioistuimelle rikkomusmenettelyn yhteydessä
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotLaajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee
IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotLausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa v.2002
SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotKasvua poikkeuksellisten riskien varjossa
Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli
LisätiedotMistä investointien vaimeus
Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotKotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko
Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000
Lisätiedot