LASTEN JA NUORTEN TAIDEKASVATUS PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN TAIDEKASVATUS PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA"

Transkriptio

1 Esko Korkeakoski (toim.) LASTEN JA NUORTEN TAIDEKASVATUS PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA Arviointi 9/1998 OPETUSHALLITUS

2 Esko Korkeakoski (toim.) LASTEN JA NUORTEN TAIDEKASVATUKSEN TULOKSELLISUUS PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA taidekasvatuksen painotukset, opettajien kelpoisuudet, opetusresurssit, oppimistulokset ja kehittämistarpeet III osa Arviointi 9/1998 OPETUSHALLITUS

3 Opetushallitus ja tekijät Graafinen suunnittelu ja taitto Opetushallitus/Sirpa Ropponen ISBN: ISSN: Yliopistopaino, Helsinki

4 KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Taideaineiden opettajien kelpoisuudet 1. Ala-asteen taideaineiden opettajista on hyvin pieni osa lehtoreita ja päätoimisia tuntiopettajia. Taideaineisiin erikoistuneilla luokanopettajilla on opetettavanaan vain vähän enemmän taideaineiden tunteja kuin muilla luokanopettajilla. Erikoistumista ja aineenopettajien osaamista tulisi hyödyntää selvästi enemmän. Erikoistuneiden luokanopettajien määrissä oli selviä alueellisia eroja taideaineissa. 2. Yläasteella musiikin ja kuvaamataidon opettajien kelpoisuustilanne on yhä erittäin huono koko maassa. Ei-kelpoisia musiikin lehtoreita ja päätoimisia tuntiopettajia oli koko maassa noin 33 %. Näitä opettajia oli vastaavasti maaseutumaisten kuntien opettajista noin 58 % ja kaupunkimaisten kuntien opettajista noin 23 %. Vastaavat luvut kuvaamataidossa olivat jonkin verran pienempiä. Musiikin ja kuvaamataidon opettajien kelpoisuuksissa oli lisäksi suuria alueellisia eroja. 3. Myös lukion musiikin ja kuvaamataidon opettajien kelpoisuustilanne on pysynyt melko vaikeana koko maassa. Musiikin opettajien tilanne oli huonompi kuin kuvaamataidon opettajien tilanne. Musiikissa ja kuvaamataidossa ei-kelpoisten opettajien määrä oli selvästi suurempi maaseutumaisissa kuin muissa kunnissa. Alueelliset erot olivat myös liian suuria. Musiikin ja kuvaamataidon päätoimisten tuntiopettajien kelpoisuustilanne oli selvästi huonompi kuin lehtoreiden. 4. Mahdollisuus perustaa useiden eri oppilaitosten yhteisiä virkoja ei ole sinällään helpottanut yläasteen ja lukion opettajien kelpoisuustilannetta. Erityisesti koulun koko ja mahdollisuus perustaa yläasteen ja lukion yhdistelmävirkoja ovat tärkeitä siltä kannalta, hoitavatko kelpoiset opettajat musiikin ja kuvaamataidon tunteja vai eivät. Näiden aineiden kaikille yhteisten tuntien määrät olivat uuden tuntijaon (1993) myötä useammin vähentyneet kuin lisääntyneet. Kerhotunteja näissä aineissa oli erittäin vähän. 3

5 Musiikin opetus 5. Paikallisella opetussuunnitelmatyöllä on ollut myönteistä vaikutusta peruskoulujen ja lukioiden musiikin opetuksen suunnitteluun. Opetussuunnitelman perusteissa on kuitenkin tavoite- ja sisältöalueita, jotka eivät tulleet riittävästi esille opettajien ilmoittamissa keskeisissä tavoitteissa ja heidän opettamissaan sisällöissä. Opetussuunnitelman perusteet eivät nykyisellään tue riittävän hyvin ainekohtaisten opetussuunnitelmien laatimista. 6. Tuntimäärien lisäämistä pidettiin yhtenä keskeisimmistä musiikin opetuksen kehittämiskohtesta. Yläasteen ja lukion musiikin tuntimäärien pienuus aiheuttaa sen, että opettajan työ saattaa koostua yläasteen ja lukion lisäksi myös jonkun muun oppilaitoksen tunneista. Musiikkikasvatuksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ei tällöin ole riittävästi edellytyksiä. Jos koulut ovat pieniä, ei tuntien kokoaminen useistakaan eri oppilaitoksista aina riitä viran perustamiseksi. 7. Yläasteen ja lukion oppilaat pitivät musiikin opiskelua yleisesti kiinnostavana. Kiinnostavuus ja vaatimustaso lisääntyivät musiikin erityistehtävän saaneissa lukioissa. Oppilaat kokivat yleisesti, että musiikin opetus auttaa heitä kehittymään musiikin opinnoissa. Myönteisyys musiikin opiskeluun ja harrastamiseen sekä kokemus musiikin opiskelun tuottamasta lisäarvosta olivat vähäisempää maaseutumaisten kuntien yläasteilla ja lukioissa. Ilmiö on yhteydessä pieniin tuntimääriin ja ei-kelpoisten opettajien määrään. 8. Peruskoulun taidekasvatuksen opetussuunnitelma toimeenpantuna voi koulusta, sen toimintakulttuurista, resursseista ynnä muista seikoista johtuen vaihdella runsaastikin. Erot voivat olla alueellisia, kuntakohtaisia ja koulujen välisiäkin sen suhteen, missä määrin ja millaista taidekasvatusta oppilaalla on mahdollisuus saada peruskoulun aikana. Huonoimmillaan tilanne on esimerkiksi musiikin opetuksessa silloin, jos oppilaille järjestetään ala-asteella musiikin opetusta vähimmäisviikkotuntimäärä (6 tuntia) ja yläasteella samoin yhteisenä aineena minimituntimäärä (1 tunti). Opetus saatetaan järjestää vähimmäisviikkotuntimäärien mukaan siksi, että ei ole kelpoisia opettajia tai kaikkia opettajia (ala-aste) ei kiinnosta musiikin opetus. Yksipuolisimmillaan opetus voi olla levyraatia ja bänditoimintaa. Parhaimmillaan oppilaalla voi minimiin nähden olla yhteisenä aineena kaksinkertainen määrä musiikin tunteja, ainetta voi opiskella lisäksi valinnaisena, musiikkia painotetaan koulussa (esim. musiikkiluokka) ja musiikkia voi opiskella kerhossa tai taiteen perusopetuksessa. Opetus on lisäksi kelpoisten opettajien hoidossa. Jälkimmäisessä tilanteessa koulutuspoliittinen tarkoitus toimii ja oppilaalla on valinnanvapaus. Kuvattu koulutuksellinen mekanismi toimii eriarvoistavasti ainakin peruskoulun musiikin ja kuvaamataidon opetuksessa yhdessä kelpoisten opettajien vaihtelun kanssa. 4

6 Kuvaamataidon opetus 9. Peruskoulun ja lukion opettajien ilmoittamat keskeiset kuvaamataidon tavoitteet ja opetetut sisällöt ovat opetussuunnitelman perusteiden mukaisia, mutta osa tavoitteista ja sisällöistä jäi lähes kokonaan huomiotta. Ala-asteen opettajien kuvailemissa sisällöissä oli puutteita enemmän. Opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet eivät näin ollen toteudu kokonaan tarkoitetulla tavalla. Suuri osa opettajista ei ole myöskään täysin tyytyväinen opetussuunnitelman perusteiden antamaan tukeen ainekohtaisen opetussuunnitelman laadinnassa. Lukion opettajat olivat yläasteen opettajia tyytyväisempiä. 10. Kouluarvosanoin arvioiden ala-asteen oppilaat saavuttivat kuvaamataidon tavoitteet kokonaisuutena keskimäärin melko hyvin (8). Oppilasarviointia koskevan Opetushallituksen määräyksen (58/011/95) mukaan luokitellen yläasteen kuvaamataidon arvosanoista peräti 65 % oli hyviä tai kiitettäviä. Osaamisen ja oppimisen tasosta ja eroista on näin ollen vaikeaa saada todellista kuvaa. Lukioissa kuvaamataidon kaikille yhteisten opintojen arvosanojen keskiarvo oli pakollisissa opinnoissa 8,3 ja syventävissä opinnoissa 8,5. Arvosanat keskittyivät asteikon yläpäähän niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Ongelma asteikon käytössä saattaa liittyä toisaalta liian yleisiin tavoitteisiin sekä löysähköön ja ongelmalliseen numeroarviointiin kuvaamataidossa. 11. Yläasteen kuvaamataidon opetus on onnistunut opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa tehtävässään oppilaiden hyvinvoinnin vaalijana. Selvä enemmistö oppilaista oli opiskeluunsa ja oppimiseensa tyytyväinen. Suuri osa oppilaista valitsi kuvaamataidon ja harrasti kuvaamataitoa. Maaseutumaisissa kunnissa tyytyväisyys, valintojen määrä ja harrastaminen olivat vähäisempää kuin muissa kunnissa. Lukion opiskelijat olivat yläasteen oppilaiden tapaan tyytyväisiä opiskeluunsa. Aikaisemmasta kuvaamataidon opiskelusta ei ollut kuitenkaan jäänyt oppilaille kovinkaan monta mieleenpainuvaa elämystä. 12. Yläasteen ja lukion oppilaiden myönteiset kokemukset vahvistavat käsitystä niin kuvaamataidon kuin musiikinkin opiskelun positiivisesta merkityksestä lasten ja nuorten kokonaispersoonallisuuden kasvulle. Oppilaiden kokemusten erot erityisesti kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien välillä viittaavat kuitenkin motivaatioperustan eroihin. Kelpoiset opettajat ja asianmukaiset opetus- ja oppimisedellytykset (tilat, laitteet, materiaalit, tuntimäärät, täydennyskoulutus) kaventavat eroja. Täydennyskoulutuksen tarve tuli esiin kaikissa taideaineissa, mutta kiireellisin tarve oli kuvaamataidon opettajilla. 5

7 Sanataiteen opetus 13. Peruskoulun sanataiteen opetuksessa keskeisin huolenaihe liittyi lukemiseen. Kirjallisuutta luetaan liian vähän. Poikien lukuharrastusta tulisi lisätä. Lisäksi lapsia ja nuoria varten ei ole käytettävissä useinkaan riittävän monipuolista, kiinnostavaa ja ajantasaista lukumateriaalia. Uusiin kirjallisuushankintoihin oli niukasti varoja. Opettajakohtaiset erot lukemisen määrässä olivat suuret alaasteella. Äidinkielen tuntimäärien ja oppimistavoitteiden perusteella kirjallisuudella tulisi olla merkittävämpi rooli ala-asteella. Erityisesti uudempaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta luetaan vähän. Kirjallisuuden lukemisen määrä jäi myös yläasteella ja lukiossa vaatimattomaksi. Ilmaisutaidon opetus 14. Ilmaisutaidon opetusta oli yläasteilla ja lukioissa vähän. Opetuksen kehittäminen kärsii jossain määrin opetussuunnitelman perusteiden puuttumisen vuoksi. Opettajien kokemus ja koulutus ovat olleet ilmaisutaidossa toistaiseksi vaatimatonta. Aineen opetustilojen taso on kirjava. Laitteiston ja välineistön tarkoituksenmukaisuudessa on parantamisen varaa. Opettajien täydennyskoulutus kohottaisi ilmaisutaidon asemaa ja loisi edellytyksiä opetuksen kehittämiselle. Käsityön opetus 15. Luokanopettajat hoitavat valtaosan käsityön tunneista ala-asteella. Vajaa neljäsosa heistä oli erikoistunut käsityöhön. Lisäkoulutusta ei juuri ole aineessa ollut valmistumisen jälkeen satunnaista täydennyskoulutusta lukuunottamatta. Esimerkiksi ala-asteen käsityön opettajista noin 52 % ja yläasteen käsityön opettajista vain noin 46 % katsoi koulutuksensa riittäväksi käsityön esteettisten seikkojen opettamisessa. Lisäksi oppiaineen luonteen muututtua sukupuolesta riippumattomaksi oppiainekokonaisuudeksi, huomattava osa opettajista tarvitsisi pitempikestoista käsityön täydennyskoulutusta. Tavallisimmin neljänneltä luokalta alkaen pojat valitsevat lähes aina teknisen työn (98 %) ja tytöistä suurin osa tekstiilityön (89 %). Oppilaiden valintoja pitäisi ohjata sukupuolesta riippumattomampaan suuntaan. 16. Käsityötilat ovat epätyydyttävät ala-asteen kouluissa. Ongelma pahenee siirryttäessä haja-asutusalueille ja pieniin kouluihin. Myös yläasteella ja lukiossa koettiin tilat melko usein ongelmallisiksi. Välineistön puutteet tulivat esiin erityisesti peruskoulussa. Käsityön opiskelussa niin tilat, välineet kuin myös materiaalit ovat oppimisen perusta. Ylläpitäjien asiana on kartoittaa koulukohtaiset puutteet ja turvata lain edellyttämät asianmukaiset opetus- ja oppimisedellytykset. 6

8 Taidekasvatuksen painotukset 17. Peruskoulussa ja lukiossa taideaineiden painotettua opetusta saavien oppilaiden määrät olivat pieniä (esim. musiikkiluokka, taidelinja tms. opetuksen järjestelmällinen rikastaminen). Eniten tällaisia painotuksia oli musiikissa, jonka piirissä oli noin 3 % oppilaista. Kuvaamataidon painotettua opetusta oli vähemmän. Muiden taideaineiden painotusten osuus oli vielä vähäisempää. Myös alueellisia eroja painotuksissa oli jonkin verran. Painotetun opetuksen määrää tulisi lisätä eri taidealoilla. Opettajien kelpoisuustilanteen parantuessa myös painotetussa opetuksessa olevien oppilaiden määrä kasvoi hieman. 18. Painotteisella opetuksella tarkoitettiin kyselyssä ratkaisuja, joilla kiinnitettiin huomiota järjestelmällisesti painotettavaan asiaan. Jos kuitenkin painotuksista puhutaan yleisellä tasolla, voidaan niillä tarkoittaa esimerkiksi teemavuotta jonkun painotettavan asian ympärillä. Tällaisia painotuksia oli selvällä enemmistöllä sekä peruskouluja että lukioita. Näistä painotuksista taidekasvatukseen liittyi osin tai kokonaan noin viidesosa. Painotusten määrä lienee lisääntynyt uuden opetussuunnitelmakulttuurin myötä. Monet opettajien kokemat kehittämistarpeet liittyivät opetussuunnitelmaan ja pedagogiikkaan. Resurssipuutteita ei silti ollut unohdettu. Taidekasvatuksen tilojen, laitteiden ja välineiden määrässä ja tasossa oli liian suuria koulukohtaisia eroja. Taiteen perusopetus 19. Taiteen perusopetusta antavien yksiköiden, opettajien ja oppilaiden määrät olivat kasvaneet selvästi ajanjaksona Suunta on myönteinen. Ylivoimainen osuus opetuksesta on kuitenkin edelleen musiikin opetusta. Muiden taiteenalojen osuutta tulisi voida myös lisätä. Koska noin joka kymmenes peruskoululainen oli taiteen perusopetuksen piirissä, taiteen perusopetus tukee myönteisellä tavalla peruskoulun usein määrältään vaatimatonta taideopetusta. Peruskoulun valinnaisen opiskelun tapaan myös taiteen perusopetus on selvästi enemmän tyttöjen suosiossa. Poikien osuutta tulisi voida lisätä. Lahjakkuuserot eivät voine olla perusteena sille, että tyttöjä valikoituu tähän opetukseen poikia huomattavasti enemmän. 7

9 Yhteistyö taidekasvatuksessa 20. Yhteistyön tilanne taideaineissa ala- ja yläasteen välillä oli varsin heikko. Ottaen huomioon erilaiset yhteistyön mahdollisuudet peruskoulussa ja lukiossa yhteistyön määrällinen taso oli taidekasvatuksessa kuitenkin tyydyttävä tai välttävä kaikissa kuntaryhmissä ja alueellisestikin. Kansainvälistä yhteistyötä ja samalla kouluasteella tapahtuvaa koulujen keskinäistä yhteistyötä oli kuitenkin jonkin verran vähemmän maaseutumaisissa kunnissa. Kuntarajojen yli ulottuva yhteistyö taidekasvatuksessa oli koko maassa vaatimatonta. Yhteenveto 21. Koulun koko, sijainti ja opettajien kelpoisuudet olivat yhteydessä siihen, millaisen taideoppimisen ja -opiskelun ympäristön peruskoulu ja lukio tarjosivat itsekullekin lapselle ja nuorelle kokonaispersoonallisuuden kehityksen kannalta. Erot oppimisympäristöissä liittyivät mm. siihen, paljonko taidekasvatusta oli tarjolla, missä määrin voitiin tehdä valintoja, hoitiko opetuksen kelpoinen opettaja vai ei sekä mikä oli tilojen, välineiden ja materiaalien taso koulussa. Tytöt osallistuivat poikia useammin valinnaiseen ja vapaaehtoiseen taideopetukseen. Koulun koosta ja sijainnista riippumatta taideaineen opettajan persoonallisuus ja osaaminen vaikuttavat ratkaisevasti opetuksen onnistumiseen. 8

10 ESIPUHE Emotionaalinen valmennus on yksi koulun päätehtävistä. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta teknologian dominanssi ja siihen perustuva koulutuksen tuotantotehtävä ovat työntäneet tämän alueen koulun täyteohjelmaksi, mukavaksi pikku lisäksi tarpeellisen ja tärkeän lomassa. Sivistyskoulun luonteeseen pitää kuitenkin kuulua muutakin kuin tietoa, informaatiota, osaamista. Sivistykseen kuuluu kyky aistia ja kokea esteettisiä elämyksiä, taitoa ymmärtää taiteen avulla syvällisemmin itseämme ja omaa aikaamme. Taiteen perusopetus on suomalainen ratkaisu tukea niiden lasten ja nuorten taideharrastusta, joille koulun pakolliset oppitunnit eivät riitä. Tässä ratkaisussa muodollinen ja epämuodollinen koulutus on nivottu yhteen oppilaan persoonallisuuden rakentamiseksi taipumuksia ja lahjoja kannustavalla tavalla. Taideaineisiin ei ole aikaisemmin kohdistettu valtakunnallista arviointia. Peruskoulun tasa-arvoa koskevaan arviointiin (1996) liittyi kuvaamataidon ja musiikin opetuksen tilannekartoitus 9. luokan valinnaisaineiden - musiikin ja kuvaamataidon - näkökulmista. Kartoituksen perusteella nousi esiin huolenaiheena mm. taideaineiden arvostus sekä pienet tuntimäärät. Taideaineiden opettajien kelpoisuudessa havaittiin selviä eroja maan eri osissa. Saatujen tietojen pohjalta nousi tarve arvioida taidekasvatusta laajemmin. Lasten ja nuorten taidekasvatuksen arviointiprojektin osajulkaisuina ovat ilmestyneet seuraavat raportit: Taiteen perusopetuksen vuosikirja 1998 (yhteistyössä Kuntaliiton kanssa), artikkelijulkaisu Lasten ja nuorten taidekasvatuksen tuloksellisuus ja Tapaustutkimuksia peruskoulun kuvaamataidon ja musiikin opetuksesta lukuvuonna Tässä raportissa painopiste on peruskoulun ja lukion kuvaamataidon ja musiikin opetuksen arvioinnissa. Arviointitietoja on myös sanataiteesta, ilmaisutaidosta ja käsityöstä. Arvioinnin lähtökohdat ovat olleet käytännölliset. Tärkeänä on pidetty arvioida kohteita, jotka ovat keskeisiä valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon sekä taideaineiden opetuksen kehittämisen kannalta. Raportoitava aineisto keskittyy niihin edellytyksiin, joiden vallitessa taidekasvatusta lasten ja nuorten keskuudessa järjestetään. Taiteen perusopetus täydentää peruskoulun ja lukion taidekasvatusta. Tästä syystä raportissa on myös suppea kuvaus taiteen perusopetuksen eri taiteenaloihin liittyvistä määrällisistä muutoksista vuosina Helsingissä 21. joulukuuta 1998 Jukka Sarjala 9

11 SISÄLTÖ KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET... 3 ESIPUHE.. 9 SISÄLLYSLUETTELO Esko Korkeakoski PERUSKOULUN JA LUKION TAIDEKASVATUS ARVIOINNIN KOHTEE- NA. 13 Esko Korkeakoski PERUSKOULUN JA LUKION TAIDEKASVATUS PAINOTUKSET, OPET- TAJATILANNE JA KEHITTÄMISTARPEITA KUNNISSA... TAIDEAINEIDEN OPETUKSEN PAINOTUKSET.. TAIDEAINEIDEN OPETTAJIEN MÄÄRÄT JA KELPOISUUDET TAIDETARJONTA JA TAIDEKASVATUKSEN YHTEISTYÖN LAAJUUS KUNNISSA.. TAIDEKASVATUKSEN HANKESUUNNITELMAT KUNNISSA LÄHTEET Renata Svedlin UNDERVISNING I KONSTÄMNEN - I GRUNDSKOLAN OCH I GRUN- DUNDERVISNINGEN I KONST Esko Korkeakoski TAIDEKASVATUKSEN RESURSSEISTA PERUSKOULUSSA JA LUKIOS- SA... ALA-ASTEEN TAIDEKASVATUKSEN RESURSSIT. YLÄASTEEN TAIDEKASVATUKSEN RESURSSIT.. LUKION TAIDEKASVATUKSEN RESURSSIT. Terhi Heino MUSIIKINOPETUS PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA... PERUSKOULU.. ALA-ASTE. YLÄASTE.. LUKIO.. YHTEENVETO Inari Grönholm PERUSKOULUN JA LUKION KUVAAMATAIDON OPETUS.. PERUSKOULU

12 ALA-ASTE. YLÄASTE.. LUKIO.. YHTEENVETO. Pirjo Sinko PERUSKOULUN JA LUKION SANATAITEEN OPETUS.. ALA-ASTEEN SANATAIDE.. YLÄASTEEN SANATAIDE LUKIO.. YHTYEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ.. Inari Grönholm & Anu Kungas ILMAISUTAIDON OPETUS YLÄASTEELLA JA LUKIOSSA.. YLÄASTE.. LUKIO.. YHTEENVETO. Maija-Liisa Ojala KÄSITYÖNOPETUS LASTEN JA NUORTEN TAIDEKASVATUKSEN OSA- NA PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA. YLEISTÄ. PERUSKOULUN ALA-ASTE.. PERUSKOULUN YLÄASTE LUKIO YHTEENVETO Päivi Palmu ALA-ASTEEN KÄSITYÖTILOJEN TARKOITUKSENMUKAISUUS Esko Korkeakoski & Anu Kungas TAITEEN PERUSOPETUKSEN MÄÄRÄLLISET MUUTOKSET VUOSINA OPETUSYKSIKÖT. OPETTAJAT JA OPISKELIJAT

13 Esko Korkeakoski KESKEISIÄ TULOKSIA SEKÄ ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖK- SET TAIDEKASVATUKSEN PAINOTUKSET, OPETTAJIEN KELPOISUUDET JA KEHITTÄMISTARPEITA KUNTIEN YLEISSIVISTÄVÄSSÄ OPETUKSESSA.. PERUSKOULUN JA LUKION RESURSSEISTA TAIDEKASVATUKSESSA.. MUSIIKIN OPETUKSEN JA OPPIMISEDELLYTYSTEN ARVIOINTIA.. KUVAAMATAIDON OPETUKSEN JA OPPIMISEDELLYTYSTEN ARVIOINTIA. SANATAITEEN OPETUKSEN JA OPPIMISEDELLYTYSTEN ARVIOINTIA. ILMAISUTAIDON OPETUKSEN JA OPPIMISEDELLYTYSTEN ARVIOINTIA. KÄSITYÖN OPETUKSEN JA OPPIMISEDELLYTYSTEN ARVIOINTIA. TAITEEN PERUSOPETUKSEN MÄÄRÄLLISISTÄ MUUTOKSISTA JULKAISUN TOIMITTAJA JA KIRJOITTAJAT

14 Esko Korkeakoski PERUSKOULUN JA LUKION TAIDEKASVATUS ARVIOINNIN KOHTEENA Taidekasvatus on osa kokonaispersoonallisuuden kasvatusta ja yleissivistystä. Kuuluihan jo antiikin aikana sivistyksen perusarvoihin hyvyys, totuus ja kauneus Nykykäsityksen mukaisesti yleissivistyksen kulttuurialueita ovat esimerkiksi eettinen ja esteettinen herkkyys, kehittynyt tunne-elämä sekä havainnoimisen taito. Yksilön kulttuuri-identiteetille ja kokonaispersoonallisuuden kasvulle antavat aineksia myös yhteisömme elämänmuoto, kieli, historia, uskonto, elinkeinot, taide ja luonto. Taidekasvatuksen osatehtävä on kulttuuriin sosiaalistaminen. Taidekasvatuksessa on tärkeää kasvu emotionaalisten, esteettisten ja eettisten tavoitteiden suunnassa sekä alan taitojen kehittäminen. Taideosaaminen on myös tietoa materiaaleista ja välineistä, harjaantumista havainnoinnissa sekä eräänlaista tunne-elämyksellistä kokemista, sekä myös kykyä ajatella taiteellisesti. Taidekasvatuksenkin taustalla ovat käsitykset oppijasta, oppimisesta ja opetuksesta. Näitä käsityksiä ilmentävät ehkä parhaiten kunakin aikana syntyneet opetussuunnitelmat. Taidekasvatusta voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Tarkastelu voidaan rajata esimerkiksi eri oppilaitosten taideaineiden opetusta koskevaksi. Näkemys voi olla myös laajempi käsittäen miltei koko kulttuurikasvatuksen ja erityisesti esteettisen kasvatuksen. Taidekasvatusta voidaan tarkastella myös osana yhteiskunnan harjoittamaa kulttuuripolitiikkaa. Käsillä olevassa arvioinnissa näkökulma on ensi sijassa oppilaitosten taideaineiden opetuksessa. Tämän arvioinnin säännöspohjana ovat olleet peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman perusteet 1994 sekä vuoden 1998 loppuun voimassa olleet peruskoulua koskevat säännökset (L 476/83, A 718/84), vastaavat lukiota koskevat säännökset (L 477/83, A 719/84) sekä taiteen perusopetusta koskevat säännökset (L 424/92, A 463/93). Arviointia koskeva käsitteistö perustuu Opetushallituksen vahvistamaan Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalliin. Lasten ja nuorten taidekasvatuksen valtakunnallinen arviointihanke perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen vuodelle Hanke on myös valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille

15 Valtakunnallisesti taidekasvatuksen arvioinnin keskeisiä kriteerejä ovat koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen, kansallinen sivistysvarannon kasvu sekä rikastuva ja monipuolinen kansallinen kulttuurielämä. Yksittäisen oppilaitoksen tasolla opetussuunnitelman perusteet on se väline, jonka avulla valtakunnallinen tahto toteutuu parhaiten opetuksessa. Lasten ja nuorten taidekasvatuksen arviointitiedot kerättiin ajankohtana, jolloin liki kaikki peruskoulut ja lukiot olivat ottaneet uudet opetussuunnitelmat käyttöönsä. Tuntijako oli peruskoulussa ja lukiossa valtioneuvoston päätösten mukainen. Taidekasvatuksen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, mutta ennen muuta koko ikäluokkaa koskevassa peruskoulussa. Lukio jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää. Mitä monimuotoisempaa, rikkaampaa ja runsaampaa kouluopetus on, sitä enemmän se luo kysyntää muulle taidekasvatukselle. Tästä syystä oli erityisen perusteltua arvioida peruskoulun ja lukion taidekasvatusta sekä sen rinnalla toimivaa taiteen perusopetusta. Vaikuttavuuden arviointi on taidekasvatuksessa ongelmallista, koska kouluopetuksen taideosaamisen tai taiteellisen työn laadun arviointiin ei ole olemassa monipuolisia ja luotettavia mittareita. Oma ongelmansa on se, missä taideosaaminen on hankittu. Eri instrumenttien taitavat soittajat ovat tuskin hankkineet osaamistaan esimerkiksi peruskoulussa. Joskus oppilasarvioinnin suoraviivaista soveltamista taidekasvatuksen arviointiin on pidetty haitallisena tai jopa vahingollisenakin. Tällöin opettaja saattaa pitää kiinni liikaa "oikeasta" tavasta kuvata, piirtää tai maalata, ja edellyttää sitä (myös arvioinneissaan) oppilaan mielikuvitusmaailmalta, kauneuden tajulta ja tekniseltä toteutukselta. Oppilasarviointi voi joskus olla myös kahle oppilaan luovuudelle. Onhan luovuus ainakin osittain tiedostamaton prosessi. Oppilaan maalauksen tai portfolion arviointi numerona tai sanallisesti ei tee välttämättä oikeutta sille, mikä on oppilaan tuotoksen tai oppimistuloksen "arvo". Taide-elämys tuloksena on jo sinänsä arvokas. Opetuksen laatu taidekasvatuksessakin on enemmän kuin osiensa summa tai lopullisen taiteellisen luomuksen taso. Tässä arvioinnissa pääpaino oli taidekasvatusta koskevien opetus- ja oppimisedellytysten selvittämisessä. Usein on niin, että hyvien edellytysten vallitessa syntyy myös hyviä oppimistuloksia. Opettajan persoonallisuus ja hänen ammatillinen osaamisensa ovat avainresursseja. Tässä arvioinnissa selvitettiin vaikuttavuutta kyselyllä erikseen opettajille ja erikseen oppilaille. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta arvioitiin myös tapaustutkimuksin eri julkaisuna toimitetussa raportissa. 14

16 Kuntakyselyn keskeisimpiä arviointikohteita olivat taideaineiden painotukset, opettajien pätevyydet ja koetut taidekasvatuksen kehittämistarpeet kunnissa. Kyselyyn vastattiin varsin kattavasti (85 %). Otosperustaisiin oppilaitoskyselyihin kuuluivat rehtorikysely, opettajakysely ja oppilaskysely. Rehtorikyselyissä keskeisimpiä arviointikohteita olivat koulun taustatiedot, taidekasvatusta koskevat yleiset resurssitiedot. Opettajille osoitetussa kyselyssä keskeisimpiä arviointikohteita olivat ainekohtaiset opetussuunnitelma-asiat, opetuksessa käytettävien tilojen, välineiden ja materiaalien tarkoituksenmukaisuus sekä opettajien kelpoisuustiedot. Oppilaskyselyissä (peruskoulun 7. luokan oppilaat ja lukion 1. vuoden opiskelijat) keskeisimpiä arviointikohteita olivat taideharrastukset, opetuksen kiinnostavuus, itsearviointi omasta menestymisestä musiikissa ja kuvaamataidossa sekä näiden aineiden aikaisemmat opiskelukokemukset. Oppilaitoskyselyssä oli useita eri kyselylomakkeita. Joidenkin lomakkeiden palautusprosentti jäi melko alhaisiksi johtuen kyselyn ajankohdasta loppukeväällä Joihinkin kysymyksiin jäi vastausprosentti myös alhaiseksi. Nämä puutteet on otettu huomioon asianomaisia tietoja raportoitaessa. Kokonaisuutena aineisto antaa hyvän yleiskuvan yleissivistävän taideopetuksen tehokkuudesta ja osittain myös vaikuttavuudesta. Taloudellisuustietoja oli mukana erittäin vähän. Eräissä yhteyksissä nyt saatuja tuloksia on verrattu muuhun olemassa olevaan tietoon. Tulosanalyyseissä osa tuloksista esitetään erilaisina tunnuslukuina, osa yhteystietoina ja erojen merkitsevyyden testaustuloksina. Määrällisen tiedon ohella raportoidaan myös laadullista tietoa. Koulutuksellisen tasa-arvon kannalta pääpaino oli alueellisella tasa-arvolla (vanha läänijako ja tilastollinen kuntaryhmitys). Taideaineiden arvo muihin aineisiin nähden tulee osin esiin lausuttuina käsityksinä ja osin tulkinnallisena tietona. Vaikuttavuustieto tulee esiin parhaiten opettajien ja oppilaiden käsityksinä siitä, miten hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu tai miten järjestetty opetus on auttanut oppilasta kehittymään kyseisessä taideaineessa. Arvioinnin toteuttamista varten Opetushallituksessa toimi taidekasvatuksen arvioinnin projektiryhmä, johon kuuluivat opetusneuvos Esko Korkeakoski puheenjohtajana sekä jäseninä ylitarkastaja Inari Grönholm, opetusneuvos Terhi Heino, opetusneuvos Pirjo Sinko, ylitarkastaja Renata Svedlin sekä johtaja Pentti Takala. Osastosihteeri Tuula Tammi-Sirén toimi ryhmän sihteerinä. Projektiryhmä sai työlleen arvokasta asiantuntija-apua useilta Opetushallituksen virkamiehiltä. Suunnitteluvaiheessa ryhmä kuuli myös Opetushallituksen ulkopuolisia taideaineiden ja -alojen asiantuntijoita ja tutkijoita. 15

17 Projektiryhmä vastaa aineiston keruusuunnitelmasta ja käytetyistä kyselyistä. Kirjoittajat vastaavat omasta raportointiosuudestaan. Heidät on esitelty teoksen lopussa. Raportin toimittaja vastaa keskeisimmistä johtopäätöksistä julkaisun alussa. 16

18 Esko Korkeakoski PERUSKOULUN JA LUKION TAIDEKASVATUS: PAINOTUKSET, OPETTAJATI- LANNE JA KEHITTÄMISTARPEITA KUNNISSA Peruskoulun ja lukion taidekasvatuksen perustan muodostavat peruskoululaki ja -asetus, lukiolaki ja -asetus sekä peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 ja lukion opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelma virallisesti hyväksyttynä asiakirjana ilmaisee paikallisen päättäjän koulutuspoliittista tahtoa osana valtakunnallista koulutuspolitiikkaa. Opetussuunnitelma muodostaa opetuksen suunnittelun, arvioinnin ja toteuttamisen keskeisimmän perustan koulussa. Opetussuunnitelmissa voidaan painottaa opetusta eri tietojen ja taitojen alueilla. Tuntijaon joustavuus antaa mahdollisuuden kehittää koulua sen omista erityispiirteistä käsin. (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994, 16, 17.) Peruskoululain (476/94, 27 ) mukaan opetussuunnitelmaan tulee sisältyä mm. kuvaamataitoa, musiikkia, käsityötä, teknistä työtä ja tekstiilityötä. Valtioneuvosto on päättänyt kullekin aineelle tietyt vähimmäisviikkotuntimäärät (VNp 834/93). Koulujen lisääntynyt valta päättää itse voimavarojensa käytöstä tarjoaa myös lukioille monipuoliset mahdollisuudet painottaa erikoisosaamistaan. Koulu voi tuntijaon puitteissa profiloitua syventävien kurssien määrällä ja painotuksella, soveltavien kurssien määrittelyllä sekä yhteistyöllä muiden oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa. (Lukion ops-perusteet 1994, 8, 19, 20.) Lukiolaki mainitsee lukion taideaineina musiikin ja kuvaamataidon (477/83, 18 ). Valtioneuvosto on päättänyt lukion pakollisten kurssien määrät ja syventävinä kursseina tarjottavien kurssien vähimmäismäärät (VNp 835/93). Aineiston kuvaus Peruskoulun ja lukion taidekasvatuksen painotuksia, taideaineiden opettajien pätevyyksiä ja taideaineiden kehittämistarpeita koskeva kysely lähetettiin kaikille Suomen kunnille keväällä Kyselyyn vastattiin lukuvuoden tilanteen pohjalta. Vuonna 1997 oli maassamme kuntia 452, joista vastauksen palautti 382 kuntaa (85,5 %). Taulukoiden 1-2 yhteydessä on esitetty tiedot vastanneiden kuntien ja oppilaiden määristä kuntaryhmittäin ja lääneittäin. Yläaste- ja lukiotietojen osalta kuntamäärä on pienempi, koska osassa kuntia on vain ala-aste ja osassa vain peruskoulu. Kysely toimitettiin kunnan koulutoimesta vastaaville. Kyselyvuonna 1997 kunnan ylläpitämissä yleissivistävissä oppilaitoksissa oli 17

19 oppilasta ja muun ylläpitäjän esimerkiksi kuntayhtymän, valtion tai yksityisen oppilaitoksissa oli oppilasta. (Koulutus 1998:1, 13). Yleissivistävässä opetuksessa oppilaita oli siis kunnan ylläpitämissä oppilaitoksissa kaikkiaan noin 95 %. Näin ollen kuntien antama tieto kuvaa varsin hyvin yleissivistävän opetuksen tilannetta maassamme. Kunnat on jaettu tässä raportin osassa kaupunkimaisiin kuntiin (N = 69), taajamakuntiin (N = 62) ja maaseutumaisiin kuntiin (N = 251). Myös muissa raportin osissa tilastollista kuntaryhmitystä käytetään jonkin verran taustamuuttujana kuvaamaan kaupunkimaisuuden astetta. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuja kuntia ovat taas kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman asukasluku on alle Seuraavissa taulukoissa aineisto on kuvattu kuntaryhmittäin peruskoulussa ja lukiossa sekä lääneittäin peruskoulussa ja lukiossa. Kuntien yhteismäärät ja oppilasmäärät ovat samat molemmissa taulukoissa. Taulukoissa ovat sekä suomenettä ruotsinkielisten kuntien tiedot. TAULUKKO 1. Kuntien määrät kuntaryhmittäin ja niiden ylläpitämien oppilaitosten oppilasmäärät. Kuntaryhmitys kaupunkimaiset kunnat taajamakunnat maaseutumaiset kunnat kaikki kunnat yhteensä Ala-aste Yläaste Lukio kuntia oppilaita kuntia oppilaita kuntia oppilaita

20 Edellisen taulukon vastanneiden kuntien joukossa oli 31 ruotsinkielistä kuntaa, joissa ala-asteen opetusta sai oppilasta. Tämä on noin 5 % kaikista edellä mainituista ala-asteiden oppilaista. Vastanneissa 25 ruotsinkielisessä kunnassa oli yläasteen opetusta sai oppilasta. Tämä on noin 5 % kaikista yläasteen oppilaista. Vuonna 1997 kaikista peruskoulun oppilaista oli ruotsinkielisiä 5,8 %. Vastanneissa 22 ruotsinkielisessä kunnassa lukio-opetusta sai opiskelijaa. Tämä on noin 6 % kaikista lukion oppilaista Vastaava 6 %:n osuus oli myös ruotsinkielisiä oppilaita kaikista lukiolaisista vuonna Seuraavassa taulukossa ovat kyselyyn vastanneiden kuntien määrät vanhojen läänien mukaan. Taulukon oppilasmäärä kuvaa näiden kuntien yhteistä oppilasmäärää vuonna 1996 peruskoulussa ja lukiossa. TAULUKKO 2. Kuntien määrät lääneittäin ja niiden ylläpitämien oppilaitosten oppilasmäärät. Lääni Ala-aste Yläaste Lukio kuntia oppilaita kuntia oppilaita kuntia oppilaita Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Kymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Kaikki läänit yhteensä TAIDEAINEIDEN OPETUKSEN PAINOTUKSET Arvioinnin pääpaino kuntakyselyssä oli tiedoissa, jotka koskevat musiikin ja kuvaamataidon opetusta. Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu, missä määrin oppilaita (%) on painotetussa opetuksessa koko maassa sekä eri kuntaryhmissä. Tietoja on esitetty myös muiden aineiden painotuksista, mikäli oppiaineen tavoitteisiin liittyy taidekasvatuksellisia sisältöjä. Näitä aineita ovat käsityö (esteettinen näkökulma), äidinkieli (sanataide), ilmaisutaito ja liikunta (tanssi). Muiden kuin musiikin ja kuvaamataidon painotukset opetuksessa olivat pieniä. Muutoinkin oppilaiden suhteelliset määrät ovat taideaineiden painotetussa opetuksessa valtakunnallisesti varsin pieniä. Alueellisia eroja tarkasteltiin vanhojen läänien mukaan, koska kysely tehtiin vanhan läänijaon voimassa ollessa ja pe- 19

21 ruskoulun 9. luokan taidekasvatusta tarkasteltiin peruskoulun tasaarvoraportissa (Issakainen 1996) vanhan läänijaon mukaan. Lisäksi alueelliset erot hahmotetaan - ainakin toistaiseksi - selkeämmin vanhan läänijaon mukaan. Taidepainotteisuudella ymmärretään tässä taidekasvatuksen kyseiseen alaan liittyvää erityistä määrällistä tai/ja laadullista panostusta kyseiseen taidealaan tai - aineeseen. Painotukseksi luokitellaan esimerkiksi se, jos oppilaat on erikseen valittu pääsykokein opetukseen, tuntimäärä on selvästi korkeampi kuin keskimäärin, sisältöjä on rikastettu huomattavan paljon jossakin aineessa tai taidekasvatuksen jokin alue on annettu koulun erityistehtäväksi tai koulussa on taidelinja. Ala-asteiden painotukset taideaineissa Ala-asteen oppilaita oli vuonna 1997 koko maassa kaikkiaan ja vastanneissa kunnissa oli oppilaita (noin 85 %). Seuraavassa taulukossa on esitetty musiikin ja kuvaamataidon painotettua opetusta saavien ala-asteen oppilaiden prosenttiosuudet (oppilasmäärillä painotettu keskiarvo) koko maassa ja erityyppisissä kunnissa. Jos painotteisuus oli luokkamuotoista (esim. musiikkiluokka), taulukossa luokkien määrät on esitetty absoluuttisina lukuina sulkeissa. TAULUKKO 3. Oppilaiden määrät ja luokkien määrät ala-asteen painotteisessa opetuksessa. Painotustapa Koko maa % (f) musiikki - musiikkiluokka 2,1 Kaupunki % (f) Taajama % (f) Maaseutu % (f) (244) 3,5 (216) 0,9 (15) 0,3 (12) - valinnaisaine, (-kurssi) 0,2 0,3 0,2 0,2 - lisätuntiresurssi 0,3 0,2 0,3 0,5 - muu painotus (kuoro, orkesteri, työpajat, projektit tms.) kuvaamataito - kuvaamataitoluokka 0,3 (31) 0,4 0,2 0,2 1,0 0,5 (30) 0,2 (0) 0,0 (1) - valinnaisaine (-kurssi) 0,3 0,3 0,3 0,2 - lisätuntiresurssi 0,1 0,1 0,1 0,2 työpajat, projektit, integraatio 0,4 0,3 0,3 0,7 oppilaita yhteensä (f)

22 Muissa ala-asteen aineissa, joissa on taidekasvatuksellisia sisältöjä, painotuksia oli selvästi vähemmän. Käsityössä painotuksia oli muun muassa projekteina ja työpajoina. Koko maassa oli oppilaita mukana painotetussa käsityön opetuksessa 0,2 %, painotetussa viestintä- ja ilmaisutaidon opetuksessa noin 0,1 % oppilaista, muussa painotetussa opetuksessa esimerkiksi projekteissa ja työpajoissa tms. noin 0,2 % oppilaista, painotetussa teatteri-ilmaisun, suullisen ilmaisun tms. piirissä noin 0,1 % oppilaista. Muut vähäiset painotukset liittyivät lähinnä liikuntaan (esimerkiksi tanssi ja jumppasirkus). Luokkamuotoista painotusta esiintyi muissa taideaineissa erittäin vähän alaasteella. Kyselyaineiston perusteella koko maassa oli ainoastaan 2 tanssiluokkaa ja 2 liikuntaluokkaa. Musiikin painotuksia vanhojen läänien mukaan tarkasteltaessa, havaitaan, että musiikkiluokilla oli oppilaita prosenttiosuuksina eniten Kymen läänissä (4,3 %) ja vähiten Mikkelin läänissä (0,3 %). Muissa musiikin painotuksissa ei ollut vastaavan suuruisia läänikohtaisia eroja. Kaikkiaan musiikin painotuksia oli vähiten Mikkelin, Kuopion ja Lapin lääneissä. Vastaavasti eniten painotuksia oli Kymen, Pohjois-Karjalan ja Vaasan lääneissä. Musiikkiluokkia oli ala-asteella kyselyyn vastanneissa kunnissa lääneittäin seuraavasti: Uudenmaan 60, Turun ja Porin 32, Hämeen 40, Kymen 34, Mikkelin 1, Pohjois-Karjalan 8, Kuopion 4, Keski-Suomen 12, Vaasan 17, Oulun 30 ja Lapin läänissä 6 luokkaa. Musiikkiluokkien määrissä oli jonkin verran alueellisia eroja. Kuvaamataidon painotuksia vanhojen läänien mukaan tarkasteltaessa havaitaan, että kuvaamataidon luokilla oli vanhan läänijaon mukaan eniten oppilaita prosenttiosuuksina tarkastellen Vaasan läänissä (1,7 %) ja vähiten Hämeen ja Kymen lääneissä (0 %). Muissa kuvaamataidon painotuksissa ei ollut vastaavan suuruisia eroja. Kaikkiaan kuvaamataidon painotuksia oli vähiten Uudenmaan, Kuopion ja Keski-Suomen lääneissä ja eniten Turun ja Porin, Vaasan ja Oulun lääneissä. Kuvaamataitoluokkia oli kyselyyn vastanneissa kunnissa lääneittäin seuraavasti: Hämeen läänissä 10, Turun ja Porin läänissä 8, Oulun läänissä 5, Kymen läänissä 4, Lapin läänissä 2, Pohjois-Karjalan ja Vaasan lääneissä, molemmissa 1 luokka. Uudenmaan, Mikkelin, Kuopion, Keski-Suomen lääneissä ei ollut yhtään kuvaamataitoluokkaa. 21

23 Kelpoisten opettajien määrät ja taidepainotteisuus ala-asteella Kelpoisia musiikin lehtoreita ja päätoimisia tuntiopettajia oli ala-asteilla oppilasta kohden 24 lv Jos tähän määrään lisätään musiikkiin erikoistuneet luokanopettajat, määrä on 368. Vastaavana aikana musiikin painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden prosenttiosuus oli 3,1. Onko valtakunnallisella tasolla musiikin opettajien muodollisella kelpoisuudella ja musiikin painotettuun opetukseen osallistuvien määrällä yhteyttä? Korrelaatioanalyysissä oppilasmäärillä painotettu korrelaatiokerroin oli 0,155 (p = 0,002). Jos joukkoon lisätään erikoistuneet luokanopettajat, vastaavat luvut ovat 0,106 (p = 0,037). Jos asiaa tarkastellaan oppilasmäärillä painottamattomilla korrelaatioilla, huomataan, että vastaavat luvut ovat 0,348 (p = 0,001) ja erikoistuneet luokanopettajat mukana 0,018 (p = 0,726). Korrelaatiot olivat alhaisia. Ala-asteella toimivien kelpoisten kuvaamataitoa opettavien kuvaamataidon lehtorien ja päätoimisten tuntiopettajien määrä lukuvuonna oli :ta oppilasta kohden 13. Jos tähän määrään lisätään kuvaamataitoon erikoistuneet luokanopettajat, määrä on 283. Vastaavana aikana kuvaamataidon painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden prosenttiosuus oli 1,1. Missä määrin valtakunnallisella tasolla kuvaamataidon opettajien muodollisen pätevyyden lisäys nostaa painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden määrää? Korrelaatioanalyysissä oppilasmäärillä painotettu korrelaatiokerroin oli 0,022 (p = 0,673). Jos joukkoon lisätään erikoistuneet luokanopettajat, vastaavat luvut ovat 0,087 (p = 0,090). Jos asiaa tarkastellaan oppilasmäärillä painottamattomilla korrelaatioilla, huomataan, että vastaavat luvut ovat 0,019 (p = 0,708) ja erikoistuneet luokanopettajat mukana 0,015 (p = 0,773). Toisin sanoen kuvaamataidon painotetun opetuksen oppilasmäärällä ja kuvaamataidon kelpoisten opettajien määrällä, mukaan lukien erikoistuneet luokanopettajat, ei voida osoittaa yhteyttä ala-asteella. Yläasteiden painotukset taideaineissa Yläasteiden osalta tiedot oli käytettävissä 327 kunnasta. Vastanneissa kunnissa yläasteiden oppilaita oli yhteensä Vuonna 1997 kaikkiaan yläasteen oppilaita oli kunnissa Taulukossa 4 on esitetty eri taideaineiden painotettua opetusta saavien yläasteiden oppilaiden prosenttiosuudet (oppilasmäärillä painotettu keskiarvo), koko maassa ja erityyppisissä kunnissa. Jos painotuksessa on käytetty luokkamuotoista painotusta, luokkien absoluuttiset määrät (f) ovat sulkeissa prosenttilukujen jälkeen. 22

24 TAULUKKO 4. Painotetun opetuksen piirissä olevat oppilaat ja luokat yläasteilla. Painotustapa Koko maa % (f) Kaupunki % (f) Taajama % (f) Maaseutu % (f) musiikki - musiikkiluokka 2,5 (172) 3,9 (145) 1,0 (13) 0,6 (14) - projektit yms. painotus 0,1 0,2 0,0 0,0 - tuntiresurssien lisäys tms. 0,1 0,1 0,1 0,3 - valinnaisaine 0,4 0,4 0,3 0,4 - kurssit 0,1 0,1 0,0 0,1 kuvaamataito - kuvaamataitoluokka 0,5 (41) 0,8 (35) 0,0 (0) 0,2 (6) - erilaiset kurssit 0,2 0,3 0,0 0,2 - valinnaisaine 0,5 0,4 0,5 0,7 - muu (erilaiset projektit yms.) 0,3 0,3 0,1 0,2 oppilaita koko maassa (f) Muissa yläasteen aineissa, joissa oli mukana taidekasvatuksellisia sisältöjä, painotuksia oli vähemmän. Liikunta (muun muassa jumppasirkus) ja luova osaaminen tms. painottui yläasteilla koko maassa 0,1 %:n osuudella. Yhteensä viestinnässä, ilmaisutaidossa ja sanataiteessa painotus oli vastaavasti valinnaisaineena tai -kurssina 0,1 %:n osuudella ja muissa painotuksissa (esim. viestintäkasvatus) 0,2 %. Muita huomattavia painotuksia yläasteilla oli teatteri-ilmaisussa (koko maa 0,3 %), käsityössä valinnaisaineena 0,1 % ja muuna käsityöpainotuksena (mm. projektit) 0,1 %. Edellä mainituissa painotuksissa erot kuntaryhmien välillä olivat pieniä. Vastanneissa kunnissa luokkamuotoista painotusta oli lisäksi tanssin opetuksessa (N = 3), liikunnassa (N = 14) ja viestinnässä (N = 3). Jos tarkastelemme edellisen taulukon 4 mukaisia painotuksia vanhan läänijaon mukaan, havaitsemme, että yläasteiden musiikkiluokilla eniten oppilaita oli prosenttiosuuksina tarkastellen Hämeen läänissä (3,5 %) ja vähiten Mikkelin läänissä (0,4 %). Muissa musiikin painotuksissa ei ollut vastaavan suuruisia eroja. Kokonaisuutena tarkastellen vähiten painotuksia oli Uudenmaan, Mikkelin ja Kuopion lääneissä. Vastaavasti eniten painotuksia oli Pohjois-Karjalan, Hämeen sekä Turun ja Porin lääneissä. Musiikkiluokkia oli yläasteilla kyselyyn vastanneissa kunnissa vanhan läänijaon mukaan seuraavasti: Turun ja Porin 31, Hämeen 27, Uudenmaan 26, Vaasan 21, Oulun 19, Kymen 12, Lapin 12, Keski-Suomen 10, Pohjois-Karjalan 6, Kuopion 5 ja Mikkelin läänissä 3 luokkaa. 23

25 Jos tarkastelemme edellisen taulukon 4 mukaisia painotuksia vanhan läänijaon mukaan, havaitsemme, että kuvaamataidon luokilla oli eniten oppilaita prosenttiosuuksina Lapin läänissä (2,4 %) ja vähiten Uudenmaan, Mikkelin, Pohjois- Karjalan, Vaasan, ja Keski-Suomen lääneissä (0 %). Muissa kuvaamataidon painotuksissa ei ollut vastaavia läänikohtaisia eroja. Eri painotuksia kokonaisuutena tarkastellen vähiten kuvaamataidon painotuksia oli Keski-Suomen, Kymen ja Oulun lääneissä, vastaavasti eniten Lapin, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneissä. Kuvaamataitoluokkia yläasteilla oli vanhoissa lääneissä kyselyyn vastanneissa kunnissa seuraavasti: Lapin 11, Turun ja Porin 9, Hämeen 9, Uudenmaan 5, Oulun 3, Kymen 2, Kuopion 2 läänissä. Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Keski- Suomen ja Vaasan lääneissä ei ollut kuvaamataitoluokkia lainkaan. Kelpoiset opettajat ja taidepainotteisuus yläasteella Yläasteella kelpoisten musiikin lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien määrä lukuvuonna oli oppilasta kohden 143. Vastaavana aikana musiikin painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden prosenttiosuus oli 3,2. Onko valtakunnallisesti musiikin opettajien muodollisella pätevyydellä ja painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden määrällä yhteyttä? Korrelaatioanalyysissä oppilasmäärillä painotettu korrelaatiokerroin oli 0,169 (p = 0,002). Jos asiaa tarkastellaan oppilasmäärillä painottamattomilla korrelaatioilla, huomataan, että vastaavat luvut ovat 0,362 (p = 0,0001). Toisin sanoen musiikin pätevien opettajien määrä lisää musiikin painotetussa opetuksessa olevien oppilaiden määrää yläasteella. Yläasteella sellaisten kelpoisten kuvaamataitoa opettavien määrä, jotka toimivat kuvaamataidon lehtorina tai päätoimisena tuntiopettajana lv tilanteen mukaan oli oppilasta kohden 222. Vastaavana aikana kuvaamataidon painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden prosenttiosuus oli 1,5. Onko kuvaamataidon opettajien muodollisella pätevyydellä ja painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden määrällä yhteyttä? Korrelaatioanalyysissä oppilasmäärillä painotettu korrelaatiokerroin oli 0,024 (p = 0,6591). Jos asiaa tarkastellaan oppilasmäärillä painottamattomilla korrelaatioilla vastaavat luvut ovat - 0,011 (p = 0,843). Toisin sanoen kuvaamataidon kelpoisten opettajien määrällä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kuvaamataidon painotetussa opetuksessa olevien oppilaiden määrään yläasteella. 24

26 Lukioiden painotukset taideaineissa Lukiota koskeviin kysymyksiin vastanneiden kuntien määrä oli koko maassa 254 (91 % kunnista, joissa on lukio). Tietojen keräysvuonna 1997 oli päivälukioissa oppilaita koko maassa Seuraavassa taulukossa ovat musiikin ja kuvaamataidon painotettua opetusta saavien oppilaiden prosenttiosuudet (oppilasmäärillä painotettu keskiarvo), koko maassa ja erityyppisten kuntien lukioissa. TAULUKKO 5. Painotetun opetuksen piirissä olevat oppilaat lukioissa. Painotustapa musiikki - musiikkiluokka tai - vastaava - kurssit, valinnaisaine, tms. - juhlat, orkesteri, kuoro, Koko maa % Kaupunki % Taajama % Maaseutu % 1,0 1,3 0,0 0,8 0,4 0,2 0,5 0,8 0,0 0,1 0,0 0,0 tms. kuvaamataito - KU-luokka /taidelinja 0,7 0,9 0,0 0,8 - erilaiset kurssit/ valinnaisaine 0,8 0,8 0,7 0,9 - juhla, diplomityö, yms. 0,1 0,1 0,0 0,0 oppilaita kaikkiaan lukioissa (f) Muut edellisiä vähäisemmät painotukset lukiossa liittyivät lähinnä viestintään, ilmaisutaitoon ja sanataiteeseen sekä teatteri-ilmaisuun (oppilaita yhteensä näissä noin 0,3 %). Näitäkin vähemmän painotuksia esiintyi käsityössä ja liikunnassa. Jos tarkastelemme edellisen taulukon 5 mukaisia painotuksia vanhan läänijaon mukaan, toteamme, että musiikkiluokilla (tai vastaavilla) oli eniten oppilaita prosenttiosuuksina tarkastellen Mikkelin läänissä (4,4 %) ja vähiten Pohjois- Karjalan, Hämeen, Kuopion ja Keski-Suomen lääneissä (0 %). Muissa musiikin painotuksissa ei ollut vastaavan suuruisia eroja läänien välillä. Painotuksia kokonaisuutena tarkastellen vähiten painotuksia oli Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Hämeen lääneissä. Eniten painotuksia oli taas Oulun, Mikkelin ja Vaasan lääneissä. 25

27 Jos tarkastelemme edellisen taulukon 5 mukaisia painotuksia vanhan läänijaon mukaan, toteamme, että lukion kuvaamataidon luokilla tai taidelinjoilla oli eniten oppilaita prosenttiosuuksina Kuopion läänissä (5,4 %) ja vähiten Vaasan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen sekä Turun ja Porin lääneissä. Muissa kuvaamataidon painotuksissa ei ollut vastaavan suuruisia läänien välisiä eroja. Kuvaamataidon painotuksia vähiten oli Uudenmaan, Pohjois-Karjalan ja Keski- Suomen lääneissä ja vastaavasti eniten Kuopion, Mikkelin ja Vaasan lääneissä. Kelpoiset opettajat ja taidepainotteisuus lukiossa Lukion kelpoisten musiikin lehtorien ja päätoimisten tuntiopettajien määrä lukuvuonna oli oppilasta kohden 76. Vastaavana aikana musiikin painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden prosenttiosuus oli 1,4. Onko valtakunnallisesti musiikin opettajien muodollisen pätevyyden lisäys yhteydessä painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden määrään? Korrelaatioanalyysissä oppilasmäärillä painotettu korrelaatiokerroin oli 0,3833 (p = 0,0001). Jos asiaa tarkastellaan oppilasmäärillä painottamattomilla korrelaatioilla vastaavat luvut ovat 0,371 (p = 0,0001). Toisin sanoen musiikin pätevien opettajien määrä vaikuttaa lisäävästi musiikin painotetussa opetuksessa olevien oppilaiden määrään lukiossa. Tulos on johdonmukainen peruskoulun tulosten kanssa. Lukiossa sellaisten kelpoisten kuvaamataitoa opettavien määrä, jotka toimivat kuvaamataidon lehtorina tai päätoimisena tuntiopettajana lv tilanteen mukaan oli oppilasta kohden 127. Vastaavana aikana kuvaamataidon painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden prosenttiosuus oli 1,6. Onko valtakunnallisesti kuvaamataidon opettajien muodollisen pätevyyden lisäyksellä yhteys painotetun opetuksen piirissä olevien oppilaiden määrään? Korrelaatioanalyysissä oppilasmäärillä painotettu korrelaatiokerroin oli 0,21 (p = 0,0006). Jos asiaa tarkastellaan oppilasmäärillä painottamattomilla korrelaatioilla, todetaan, että vastaavat luvut ovat 0,154 (p = 0,01). Toisin sanoen kuvaamataidon kelpoisten opettajien määrällä on yhteys kuvaamataidon painotetussa opetuksessa olevien oppilaiden määrään lukiossa. Tieto poikkeaa näiltä osin peruskoulun tuloksista. 26

28 TAIDEAINEIDEN OPETTAJIEN MÄÄRÄT JA KELPOISUUDET Opettajien määrät ja kelpoisuudet ala-asteilla Kyselyyn vastanneissa 382 kunnassa (85 %) oli ala-asteilla oppilaita seuraavasti: koko maa (v) = kaupunkimaiset kunnat (k) = taajaan asutut kunnat (t) = maaseutumaiset kunnat (m) = Kaikkien kuntien ala-asteiden oppilasmäärä koko maassa vuonna 1996 oli Taulukossa 6 on esitetty päätoimisten opettajien määrät taideaineissa kuntien ala-asteilla :ta oppilasta kohden. Taulukon luvut ovat vertailukelpoisia sekä sarakkeissa että riveillä, koska määrät on suhteutettu mainittuun oppilasmäärään. TAULUKKO 6. Päätoimisten musiikin, kuvaamataidon ja käsityön opettajien määrät alaasteella. Musiikki Kuvaamataito Tekstiilityö Tekninen työ Opettajat v k t m v k t m v k t m v k t m kelpoisia (65) (42) lehtoreita kelpoisia päätoimisia tuntiopettajia ei kelpoisia lehtoreita tai päätoimisia tuntiopettajia erikoistuneita luokanopettajia 7 (27) 12 (46) (11) (15) (46) (27) (27) (30) Taulukon tietojen perusteella voidaan tarvittaessa laskea esimerkiksi ala-asteen musiikin ei kelpoisten lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien määrät koko maassa. Yhteismäärä saadaan laskemalla 12 x 3,81, joka on noin 46 opettajaa. Koska taulukon luvut ovat :ta oppilasta kohden ja luku 3,81 kuvaa tässä 27

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Opettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille

Opettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille Opettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille LIITE 1 Armi Mikkolan esitykseen 26.11.2003 liittyviä poimintoja Opettajatarvetyöryhmän muistiosta, joka löytyy kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten voimassa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Määräykset ja ohjeet 2014:6 Opetushallitus

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä. KMO-päivät Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia

Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä. KMO-päivät Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä KMO-päivät 27.3.2010 Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia www.siba.fi/toive Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve Toive Rahoitus 1.8.2008-31.3.2011

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008. Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008. Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008 Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 978-952-13-3976-9

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

2 Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite) kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus

2 Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite) kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus OSIO B Liite 3 Aikuislukio Soveltaminen ja palkka OSIO B LIITE 3 AIKUISLUKIO I SOVELTAMINEN 1 Sovellettavat liitteen 2 sopimusmääräykset Aikuislukion opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 6.luokka Johdanto Uuden opetussuunnitelman mukaisesti Veromäen koulussa opiskellaan valinnaisaineita alakoulun neljänneltä luokalta alkaen. Valinnaisten opintojen opiskelu

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 8. ja 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 8. ja 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 8. ja 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta 10.12.2015 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015 Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Torstai 10.12.2015 klo 18.00 Kunnanhallituksen kokoushuone Inkinen Anneli Koivukoski

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) Järjestämisluvan muutoshakemus lukiolain (629/1998) 4 ja 4 a :ssä säädetyn erityisen koulutustehtävän myöntämiseksi Mikäli hakijalla ei ole aikaisemmin ollut

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot