Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta. Mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus.

Transkriptio

1 Etelä-Savon Maakuntaliitto Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta Jarmo Vauhkonen Mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus. Etelä-Savo uusiutuu joka tapauksessa lähivuosikymmeninä nopeasti. Onneksi poikkeuksellisen vilkas investointibuumi mahdollistaa muun muassa Mikkelin ja Savonlinnan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen. Keskustauudistuksen, toriparkin ja kaupan investointien myötä Etelä-Savon ideapark toteutuu Mikkelin ydinkeskustassa. Uuden rinnakkaistien rakentaminen Savonlinnaan (valtatie 14) ja keskustan liikennejärjestelyt mahdollistavat puolestaan Savonlinnan keskustan kehittämisen. Uusiutunut Mikkeli on Etelä-Savon stage myös jatkossa, mutta mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus. Entistä voimakkaammin uusiutuminen tulee kohdistumaan myös alueen paikalliskeskuksiin. Samalla kun ne nopean kaupungistumiskehityksen myötä joutuvat taistelemaan olemassaolostaan keskuksiin, muodostuu myös tilaa ja mahdollisuuksia uusiutumiselle. Keskusten vetovoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on erittäin suuri merkitys koko Etelä-Savon sujuvalle arjelle ja yritysten toimintaympäristölle. Kaupunkiseudut sekä keskusten kehittäminen (uusiutuminen) on linjattu Etelä-Savon maakuntastrategiassa, -kaavassa ja -ohjelmassa lähivuosien kehityksen yhdeksi painopistealueeksi. Voidaanko ja miten nykyistä paremmin varautua etenkin kirkonkylien tulevaan kehitykseen ja mahdollisen uusiutumispotentiaalin hyödyntämiseen? Paikalliskeskusten uusiutuminen ei ala asemakaavoituksella Etelä-Savon kirkonkylien uusiutumisen haasteet ja mahdollisuudet ovat osa laajempaa ja hyvin ajankohtaista valtakunnallista ilmiötä. Kaupungistumisen myötä paikalliskeskukset ovat menettäneet väestöä, palveluja ja työpaikkoja. Seuraukset näkyvät yhdyskuntarakenteen vajaakäyttöisyytenä, tyhjinä tiloina, vanhentuneina 6 Maankäyttö

2 Taidekeskus salmela ja Papinpuisto Mäntyharjussa ovat hyvä esimerkki uusiutuneesta kirkonkyläkohteesta. ja ylimitoitettuina kaavoina sekä keskusten vetovoimaisuudessa asunto- ja kiinteistömarkkinoilla. Samalla keskusten luonne ja rooli on pikku hiljaa muuttunut epämääräisemmäksi, vaikka monella on edelleen kuntakeskusstatus. Monen kirkonkylän visiona on ollut kehittyä ja kasvaa kuntakeskuksena pikkukaupungiksi. Visiosta on ollut vaikea luopua, vaikka jatkuvaan kasvuun ei olisi perusteita. Uusia asukkaita ja investointeja tarvitaan kipeästi ja uusia tontteja kaavoitetaan mieluummin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunoille ja ulkopuolelle kuin panostamalla rohkeasti keskusten uusiutumiseen sisältä päin. Lähes kaikissa maan kunnissa myös keskustaajamaa on pyritty kehittämään kaavoituksen, täydennysrakentamisen, liikenneympäristön parannustoimenpiteiden sekä rakennuskannan ylläpidon keinoin, mutta käytännössä hankekohtaisesti tapahtuvasta kehityksestä on puuttunut kokonaisnäkemys sekä sitoutumista ja poliittista tahtoa pitkäjänteiseen uudistustyöhön. Alueiden välisessä kilpailussa myös paikalliskeskukset joutuvat tarkistamaan olemassa olonsa perusteita ja tulevaisuuden visiotaan. Kasvukeskusten ulkopuolelle jäävien pikkukaupunkien ja kirkonkylien kestävä kehitys ei voi perustua kasvukeskuksien suunnitteluperiaatteille. Se johtaa helposti perusteettomaan ylimitoitukseen sekä alueen kilpailukyvyn ja sujuvan arjen toimintaedellytysten heikkenemiseen. Samalla keskuksiin muodostunut vajaakäyttöinen tila ja sen uusiutumispotentiaali jää taantuman kierteen alla liian vähälle huomiolle. Uusiutuminen tarvitsee tuekseen tavoitteellisen kehityskuvan ja sitoutumista sen pitkäjänteiseen toteuttamiseen. Uusiutuminen ei ala kaavoituksella eikä teknistaloudellinen tai arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun tukeutuva näkökulma yksin riitä. Tarvitaan huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja myös sosioekonomista tarkastelua mukaan lukien myös alueen asunto- ja kiinteistömarkkinat sekä alueen, seudun ja maakunnan imago. Ilman vetovoimaa ei voi saavuttaa menestystä ja ilman menestystä alueen asema voi olla heikko. Paikalliskeskusten uusiutuminen on erittäin haasteellista eikä onnistu aina, tehtiinpä mitä tahansa. Siitä huolimatta kirkonkylissä on uusiutumispotentiaalia, johon kannattaa panostaa. Myös sattumalla ja hyvällä onnella on merkitystä. Taidekeskus Salmela Mäntyharjussa on loistoesimerkki kirkonkylän uusiutumisesta. Purkutuomion alla Suomalainen kirkonkylä tarvitsee uutta näkemistä ja näkemystä. Pikkukaupungit ja kirkonkylät tarvitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, rohkeaa, ennakko luulotonta ajattelua. olleesta pitäjäntuvasta on kehittynyt pikku hiljaa valtakunnallisesti tunnettu taidekeskus ja rappeutuneesta kylämiljööstä kutsuva Papinpuisto. Pikkukaupungit ja kirkonkylät jäävät liian vähälle huomiolle Suomen kansallisvarallisuudesta kolme neljäsosaa on rakennetussa ympäristössä, jolla on pitkä elinkaari ja joka muuttuu hitaasti. Kasvukeskusten ulkopuolella vielä hitaammin kuin kasvukeskuksissa, koska kehityksen moottoreita (väestökehitys, investoinnit, raken- Piirros Mirja Merikari Maankäyttö

3 Etelä-Savon Maakuntaliitto Eniten uusiutumispotentiaalia on arvioitu olevan Mäntyharjun ydinkeskustassa. Kirkonkylissä on uusiutumis potentiaalia, johon kannattaa panostaa. tamisen volyymit) on vähemmän. Joka tapauksessa vuoden 2050 alue- ja yhdyskuntarakenne on jo olemassa ja olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen on lakisääteinen velvollisuus (VAT) riippumatta siitä, ollaanko kasvukeskuksissa vai niiden ulkopuolella ja mitkä ovat kehityksen moottorit. Kysymys on pikkukaupunkien ja kirkonkylien tulevaisuudesta, työpaikoista, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen puitteissa ilman kasvukeskuksille tyypillisiä kehityksen moottoreita, palvelujen ja työpaikkojen keskittyessä osin koko ajan kauemmaksi. Kasvukeskusten ulkopuoliset pikkukaupungit ja kirkonkylät tarvitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, luovia vaihtoehtoja nykyiselle kehitysuralle: rohkeaa, ennakkoluulotonta ajattelua. Jatkuvan väestönkasvun ja fyysisen kasvun sekä muiden kasvukeskuksille tyypillisten kehityspiirteiden ja suunnitteluperiaatteiden korostamisesta on päästävä irti. Omaleimaisuus on valttikortti. Tuekseen keskusten uusiutuminen tarvitsee lisää valtakunnallista perustutkimusta ja viestintää, jotta paikallisilla toimijoilla olisi käytössään käytännönläheisiä esimerkkejä ja toimintamalleja ja myös markkinavoimat nykyistä paremmin saadaan vakuuttumaan keskustojen uusiutumisesta ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Kuntaliiton Selviytymisen käsikirja maankäyttäjille (2002) tunnistaa väestöään menettävien kuntien maankäyttöä ja kunnallistekniikkaa koskevia haasteita. Käsikirjan päivitykselle ja kokonaisvaltaisemmalle uusiutumistarkastelulle olisi tilausta. Myös Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n tuottama Pikkukaupunkien virikekirja (2010) antaa nimensä mukaisesti virikkeitä pikkukaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle. Jotta voitaisiin luoda toimivia ja menestyksellisiä suuntaviivoja kehitykselle, on ensin päästävä jyvälle perustekijöistä. (Ote virikekirjasta, s. 93.) Myös muutamia hyviä tapaustutkimuksia ja hankkeita löytyy. Case Peltosaari, Miten kehittää lähiötä? tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta (2009), jäsentää asuinalueen uusiutumisen problematiikkaa. Pohjois-Pohjanmaan taajamien vetovoimaisuus -hankkeissa ( ) on tehty paikallisesti hyvää työtä pikkukaupunkien ja kirkonkylien uusiutumisen puolesta. Samoin Tähtitaajamat-hankkeessa ( ) Kouvolan seudulla. Edellä mainituista esimerkeistä huolimatta uusiutumisen eväiksi on tarjolla ja sovelletaan pääsääntöisesti kasvukeskusoppia erilaisina sovelluksina. Yhteiskunnan rooli tässä kehityksessä korostuu ja on yllättävää, miten vähän asiaan ja koko maan aluerakennekehityksen muutoksen hallintaan on kiinnitetty huomiota valtakunnan tasolla ilmiön laajuudesta, ajankohtaisuudesta ja nopeudesta sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja aluekehitystavoitteiden velvoitteista huolimatta. 8 Maankäyttö

4 Antero Aaltonen Mikkelissä keskustaa uudistetaan jatkuvasti Kauppakeskus Stella täydentää Mikkelin keskustauudistuksen, kun se avautuu tämän vuoden marraskuussa. Kauppakeskuksen korkean lasikatteen alle jää laaja julkinen kävelykatu. Katetun kävelyalueen keskelle sijoittuu kaupungin perinteinen kauppahalli. Mikkelin keskustauudistuksessa on parina viime vuonna rakennettu jo uusi kävelykatu Hallituskadulle aseman ja tuomiokirkon väliin. Kaupungin perinteisen torin alle valmistui viime talvena 630 autopaikkaa sisältävä keskuspysäköintilaitos. Ydinkeskustaan valmistui jo ennen Stellaa kaksi muodin ja muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan kauppakeskusta Forum ja Akseli. Mikkeliläiset pyrkivät jatkuvalla keskustauudistuksella viime kädessä muuttamaan kaupungin mainetta entistä paremmaksi. Myös asukkaan kaupunki voi olla mielenkiintoinen ja yllättävä. Kaupunki on onnistunut siinä, että kaupan suurinvestoinnit ovat kohdistuneet keskustaan eivätkä sen laidoille tai ulkopuolelle. Kaupunginvaltuusto määritteleekin keskustan yhdeksi kaupungin strategiseksi kehittämiskohteeksi. Kaupunki edistää urbaanin ympäristön muutosta koko ajan entistä vetovoimaisemmaksi ja paremmin toimivaksi. Kaupunki on sijoittanut rahaa katujen ja torin uudistamiseen ja matkakeskuksen rakentamiseen. Noin viiden vuoden aikana tehdyt yksityiset kaupalliset investoinnit ovat olleet arvoltaan yli kymmenkertaiset eli noin 150 miljoonaa euroa. Nyt täydentyvän uudistusvaiheen taustalla ovat kaupungin ja yritysten investointipäätökset. Kaupunki ja yritykset suunnittelivat omien hankkeidensa tuottamia yhteisiä mahdollisuuksia pitkäjänteisesti kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen vetämässä City projektissa vuosina Yleisö otettiin aktiivisesti mukaan yhteiseen ideasuunnitteluun. Kommunikatiivisen menetelmän katsotaan johtaneen esimerkiksi siihen, että torin alle rakennettua pysäköintilaitosta vastaan ei tehty yhtään hallintovalitusta. Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys laatii tänä syksynä kaupungin ja yritysten toimeksiannosta keskustauudistuksen seuraavan vaiheen projektisuunnitelman. Tulevassa Keskustauudistus projektissa suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa toimenpiteitä, joilla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, kaupunkivalaistusta, liikekiinteistöjä ja yritysten toimintaa parannetaan koko keskustan alueella. Vapaa-ajan asuminen ja matkailu Mäntyharjun uusiutumisen moottorina Mäntyharju on tunnettu vapaa-ajan asutuksen kunta Mikkelin seudulla. Noin asukkaan kuntakeskuksen ympärillä on noin lomarakennuspaikan osa-aikainen lisäasukasja asiakaspotentiaali. Kesällä 2011 Mäntyharjussa järjestettiin valtakunnalliset lomaasuntomessut ekotehokkuus-teemalla. Messujen innoittamana kunta on käynnistänyt keskustelun kuntakeskuksen uusiutumisesta juuri vapaa-ajan asutus -teemalla. Sijoittuuhan jatkossa yhä useampi loma-asunto myös paikalliskeskuksiin pelkästään kehityksen myötä markkinoille vapautuvien asuntojen seurauksena, eikä kirkonkyliä ole suunniteltu matkailu- ja vapaa-ajankeskuksiksi. Arkkitehti Mirja Merikari Oulun yliopistosta tarkasteli diplomityössään vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia Mäntyharjun kuntakeskuksen uusiutumisessa otsikolla Mäntyharjun kuntakeskuksen maankäytön kehityskuva teemana tulevaisuuden vapaa-ajan asuminen ja matkailu (2011). Vapaa-ajan asuminen ja matkailu on vain yksi mahdollisuus ja keskustelun avaus. Myös muita elinvoimaisuuden ja uusiutumisen mahdollisuuksia selvitetään. Parhaillaan kunta on ideoimassa ja työstämässä yhteistyössä mm. Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa keskustan kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä uusiutumistyötä. Maankäyttö

5 Vapaa-ajan asukasprofiilit kehityskuvan tukena Arkkitehti Mirja Merikari hahmotteli diplomityössään kehityskuvan tueksi mm. erilaisia vapaa-ajanasukasprofiileja. Ne pohjautuvat vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen asumisen erilaistumisesta, Anneli Juntto (toim.), Asumisen unelmat ja arki, Gaudeamus Keiteleet ovat tyyppiesimerkki naapurustolaisista: helsinkiläinen lapsiperhe muuttaa hitaan elämän matkailu- ja perinnealueelle. Jaana Keitele, 34 v., luokanopettaja Jussi Keitele, 33 v., graafinen suunnittelija / muusikko Helmi Keitele, 4 v., tytär Heimo Keitele, 2 v., poika Retu Keitele, 5 v., koira Jaana on kotoisin Mäntyharjulta ja kuuli vanhempiensa luona vieraillessaan junaradan itäpuolelle rakentuvasta hitaan elämän alueesta. Opettajan ammatista johtuvat pitkät kesälomat sekä puolisonsa Jussin etätyöntekomahdollisuudet innoittivat heitä hankkimaan vapaa-ajanasunnon tältä alueelta. Jussille vapaa-ajanasunnolla työskentely mahdollistaa myös hänen intohimoisen taiteiluharrastuksensa toteuttamisen. Hän unelmoi tekevänsä jonakin päivänä tästä harrastuksesta itselleen toisen ammatin. Sitä odotellessa Kauppatien vapaa-ajanasuntoihin osoitettu liiketila toimii hänen ateljeetilanaan. Jaana rakastaa hyvää ruokaa ja on erinomainen kokki. Hän peräänkuuluttaa erityisesti puhtaita raaka-aineita ja puhuu usein lähiruoan puolesta. Jaana on jo parin kesän ajan pitänyt ruokakursseja vanhan SOK:n funkkiskiinteistön tiloissa. Kurssille osallistujat ovat usein muita vapaa-ajanasukkaita sekä Mäntyharjulle muutamaksi päiväksi saapuvia matkailijoita. Innokkaat isovanhemmat ovat mielellään lastenhoitajina, vaikka perhe pyrkiikin viettämään aikaa mahdollisimman paljon myös yhdessä. Helmin ja Heimon lempipuuhaa on uiminen Asemanpuiston rannassa sekä isän kanssa tehdyt melontaretket. Popovit ovat tyyppiesimerkki kaupunkilaissäpisijöistä. He ovat venäläinen pariskunta Pietarista ja tulevat kenkätehtaan viereisen näköalahotellin asiakkaiksi. Ivan Popov, 45 v., pankkiiri Marina Popova, 39 v., vakuutusmyyjä Popovit kuulivat ensi kerran Mäntyharjusta Ivanin suomalaiselta työkaverilta, jonka sukulaisia asuu paikkakunnalla. He pyrkivät käymään Mäntyharjulla kerran kesässä ja viipyvät siellä yleensä vähintään viikon verran. Heistä on tullut kenkätehtaan viereisen näköalahotellin vakioasiakkaita. Hotellihuoneyksiköt, joissa asiakas tuntee asuvansa tilaan avautuvassa luontonäkymässä, viehättävät heitä. Se muistuttaa askeettisuudessaan perinteistä suomalaista mökkiä, josta on tullut menestyvä vientituote ulkomailla. Mäntyharju tarjoaa heidän mielestään hyvän vastakohdan suurkaupungin saasteille ja hektiselle elämäntyylille. Varsinkin Marina on Mäntyharjulla ollessaan ahkera kenkätehtaan hoivapalveluyritysten asiakas. Taiteesta kiinnostunutta Ivania viehättää erityisesti Kauppatien vanhaa aikaa sekä boheemia taiteilijaelämää henkivä ilmapiiri. Pariskunta päätyykin yleensä paikkakunnalla vieraillessaan tekemään jonkin uuden taidehankinnan Kauppatien ateljeetiloissa työskentelevältä taiteilijalta. Vesibussiretki kirkonkylälle taidekeskus Salmelaan sekä Kurkilahdessa järjestettyihin lavatansseihin osallistuminen kuuluu myös jokakesäiseen ohjelmaan. Mielikäiset ovat tyyppiesimerkki puurtajista: he ovat mikkeliläinen senioripariskunta, joille vapaa-ajanasunto Asemanpuiston reunalla on enemmän ykkösasunto kuin kakkosasunto. Markus Mielikäinen, 67 v., eläkeläinen Tuulikki Mielikäinen, 62 v., osa-aikaeläkeläinen Markus ja Tuulikki omistivat aikaisemmin rannallisen mökin Mäntyharjun ympäristössä. Mökin vaatima jatkuva nikkarointi kuitenkin kyllästytti pariskuntaa, joten he päättivät myydä sen pois. Mäntyharjun maisemia he eivät kuitenkaan halunneet vaihtaa. Markus olisi ollut kiinnostunut kenkätehtaan uusista loftasunnoista, mutta uusittu keskusta parannettuine kevyenliikenteenverkostoineen ja lähipalveluineen sekä varsinkin Asemanlahden ympäristön virkistysreitti houkuttelivat heitä hankkimaan vapaa-ajanasunnon Asemanpuiston laidalta. Tuulikki on onnellinen asunnon suuresta etelään avautuvasta kattopuutarhasta, jossa on hyvä kasvattaa kaikenlaista ja josta pystyy tarkkailemaan ranta-aukion elämää. Markus aloittaa päivänsä yleensä hölkkäämällä pari kertaa Kurkilahden ympäri vievällä rantaradalla ja tekemällä voimisteluliikkeitä Kurkiniemen kuntoilupuistossa. Asikaiset ovat tyyppiesimerkki vetäytyjistä: nuori jyväskyläläispariskunta ostaa ystäviensä kanssa yhteisen loma-osakkeen kenkätehtaan lähellä sijaitsevasta lomakylästä. Heikki Asikainen, 24 v., opiskelija Maija Asikainen, 26 v., mielisairaanhoitaja Iiris Asikainen, 0,5 v., tytär Asikaiset ovat innokkaita purjehtijoita ja saapuvat useimmiten Mäntyharjulle veneellä. Heillä on vakituinen venepaikka Asemanlahden pienvenesatamassa. Vene on hankittu yhteistuumin ystäväpariskunnan kanssa. Asikaiset nauttivat erityisesti siitä, että vapaa-ajanasunnolla vietetty aika on tehty miellyttäväksi ja helpoksi liittämällä siihen erilaisia palveluita. Arki pienen vauvan kanssa on toisinaan raskasta, joten Maija haluaa pitää loman lomana ja ulkoistaa yleensä jopa pyykinpesun. Vaikka vapaa-ajanasunnot sijaitsevatkin lomarannalla yhtenä ryhmänä, naapurit eivät tunnu olevan liian lähellä. Maijalle ja Heikille riittää pelkkä hyvänpäiväntuttuus muiden vapaaajanasukkaiden kanssa. Pariskunta vuokraa usein pyörän loma-ajaksi. Pyöräillen he tekevät pieniä retkiä lähiympäristöön. Kirjoittaja on aluesuunnittelujohtaja Etelä-Savon maakuntaliitossa. Sähköposti jarmo.vauhkonen esavo.fi. Piirrokset Mirja Merikari 10 Maankäyttö