Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta. Mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta. Mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus."

Transkriptio

1 Etelä-Savon Maakuntaliitto Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta Jarmo Vauhkonen Mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus. Etelä-Savo uusiutuu joka tapauksessa lähivuosikymmeninä nopeasti. Onneksi poikkeuksellisen vilkas investointibuumi mahdollistaa muun muassa Mikkelin ja Savonlinnan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen. Keskustauudistuksen, toriparkin ja kaupan investointien myötä Etelä-Savon ideapark toteutuu Mikkelin ydinkeskustassa. Uuden rinnakkaistien rakentaminen Savonlinnaan (valtatie 14) ja keskustan liikennejärjestelyt mahdollistavat puolestaan Savonlinnan keskustan kehittämisen. Uusiutunut Mikkeli on Etelä-Savon stage myös jatkossa, mutta mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus. Entistä voimakkaammin uusiutuminen tulee kohdistumaan myös alueen paikalliskeskuksiin. Samalla kun ne nopean kaupungistumiskehityksen myötä joutuvat taistelemaan olemassaolostaan keskuksiin, muodostuu myös tilaa ja mahdollisuuksia uusiutumiselle. Keskusten vetovoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on erittäin suuri merkitys koko Etelä-Savon sujuvalle arjelle ja yritysten toimintaympäristölle. Kaupunkiseudut sekä keskusten kehittäminen (uusiutuminen) on linjattu Etelä-Savon maakuntastrategiassa, -kaavassa ja -ohjelmassa lähivuosien kehityksen yhdeksi painopistealueeksi. Voidaanko ja miten nykyistä paremmin varautua etenkin kirkonkylien tulevaan kehitykseen ja mahdollisen uusiutumispotentiaalin hyödyntämiseen? Paikalliskeskusten uusiutuminen ei ala asemakaavoituksella Etelä-Savon kirkonkylien uusiutumisen haasteet ja mahdollisuudet ovat osa laajempaa ja hyvin ajankohtaista valtakunnallista ilmiötä. Kaupungistumisen myötä paikalliskeskukset ovat menettäneet väestöä, palveluja ja työpaikkoja. Seuraukset näkyvät yhdyskuntarakenteen vajaakäyttöisyytenä, tyhjinä tiloina, vanhentuneina 6 Maankäyttö

2 Taidekeskus salmela ja Papinpuisto Mäntyharjussa ovat hyvä esimerkki uusiutuneesta kirkonkyläkohteesta. ja ylimitoitettuina kaavoina sekä keskusten vetovoimaisuudessa asunto- ja kiinteistömarkkinoilla. Samalla keskusten luonne ja rooli on pikku hiljaa muuttunut epämääräisemmäksi, vaikka monella on edelleen kuntakeskusstatus. Monen kirkonkylän visiona on ollut kehittyä ja kasvaa kuntakeskuksena pikkukaupungiksi. Visiosta on ollut vaikea luopua, vaikka jatkuvaan kasvuun ei olisi perusteita. Uusia asukkaita ja investointeja tarvitaan kipeästi ja uusia tontteja kaavoitetaan mieluummin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunoille ja ulkopuolelle kuin panostamalla rohkeasti keskusten uusiutumiseen sisältä päin. Lähes kaikissa maan kunnissa myös keskustaajamaa on pyritty kehittämään kaavoituksen, täydennysrakentamisen, liikenneympäristön parannustoimenpiteiden sekä rakennuskannan ylläpidon keinoin, mutta käytännössä hankekohtaisesti tapahtuvasta kehityksestä on puuttunut kokonaisnäkemys sekä sitoutumista ja poliittista tahtoa pitkäjänteiseen uudistustyöhön. Alueiden välisessä kilpailussa myös paikalliskeskukset joutuvat tarkistamaan olemassa olonsa perusteita ja tulevaisuuden visiotaan. Kasvukeskusten ulkopuolelle jäävien pikkukaupunkien ja kirkonkylien kestävä kehitys ei voi perustua kasvukeskuksien suunnitteluperiaatteille. Se johtaa helposti perusteettomaan ylimitoitukseen sekä alueen kilpailukyvyn ja sujuvan arjen toimintaedellytysten heikkenemiseen. Samalla keskuksiin muodostunut vajaakäyttöinen tila ja sen uusiutumispotentiaali jää taantuman kierteen alla liian vähälle huomiolle. Uusiutuminen tarvitsee tuekseen tavoitteellisen kehityskuvan ja sitoutumista sen pitkäjänteiseen toteuttamiseen. Uusiutuminen ei ala kaavoituksella eikä teknistaloudellinen tai arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun tukeutuva näkökulma yksin riitä. Tarvitaan huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja myös sosioekonomista tarkastelua mukaan lukien myös alueen asunto- ja kiinteistömarkkinat sekä alueen, seudun ja maakunnan imago. Ilman vetovoimaa ei voi saavuttaa menestystä ja ilman menestystä alueen asema voi olla heikko. Paikalliskeskusten uusiutuminen on erittäin haasteellista eikä onnistu aina, tehtiinpä mitä tahansa. Siitä huolimatta kirkonkylissä on uusiutumispotentiaalia, johon kannattaa panostaa. Myös sattumalla ja hyvällä onnella on merkitystä. Taidekeskus Salmela Mäntyharjussa on loistoesimerkki kirkonkylän uusiutumisesta. Purkutuomion alla Suomalainen kirkonkylä tarvitsee uutta näkemistä ja näkemystä. Pikkukaupungit ja kirkonkylät tarvitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, rohkeaa, ennakko luulotonta ajattelua. olleesta pitäjäntuvasta on kehittynyt pikku hiljaa valtakunnallisesti tunnettu taidekeskus ja rappeutuneesta kylämiljööstä kutsuva Papinpuisto. Pikkukaupungit ja kirkonkylät jäävät liian vähälle huomiolle Suomen kansallisvarallisuudesta kolme neljäsosaa on rakennetussa ympäristössä, jolla on pitkä elinkaari ja joka muuttuu hitaasti. Kasvukeskusten ulkopuolella vielä hitaammin kuin kasvukeskuksissa, koska kehityksen moottoreita (väestökehitys, investoinnit, raken- Piirros Mirja Merikari Maankäyttö

3 Etelä-Savon Maakuntaliitto Eniten uusiutumispotentiaalia on arvioitu olevan Mäntyharjun ydinkeskustassa. Kirkonkylissä on uusiutumis potentiaalia, johon kannattaa panostaa. tamisen volyymit) on vähemmän. Joka tapauksessa vuoden 2050 alue- ja yhdyskuntarakenne on jo olemassa ja olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen on lakisääteinen velvollisuus (VAT) riippumatta siitä, ollaanko kasvukeskuksissa vai niiden ulkopuolella ja mitkä ovat kehityksen moottorit. Kysymys on pikkukaupunkien ja kirkonkylien tulevaisuudesta, työpaikoista, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen puitteissa ilman kasvukeskuksille tyypillisiä kehityksen moottoreita, palvelujen ja työpaikkojen keskittyessä osin koko ajan kauemmaksi. Kasvukeskusten ulkopuoliset pikkukaupungit ja kirkonkylät tarvitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, luovia vaihtoehtoja nykyiselle kehitysuralle: rohkeaa, ennakkoluulotonta ajattelua. Jatkuvan väestönkasvun ja fyysisen kasvun sekä muiden kasvukeskuksille tyypillisten kehityspiirteiden ja suunnitteluperiaatteiden korostamisesta on päästävä irti. Omaleimaisuus on valttikortti. Tuekseen keskusten uusiutuminen tarvitsee lisää valtakunnallista perustutkimusta ja viestintää, jotta paikallisilla toimijoilla olisi käytössään käytännönläheisiä esimerkkejä ja toimintamalleja ja myös markkinavoimat nykyistä paremmin saadaan vakuuttumaan keskustojen uusiutumisesta ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Kuntaliiton Selviytymisen käsikirja maankäyttäjille (2002) tunnistaa väestöään menettävien kuntien maankäyttöä ja kunnallistekniikkaa koskevia haasteita. Käsikirjan päivitykselle ja kokonaisvaltaisemmalle uusiutumistarkastelulle olisi tilausta. Myös Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n tuottama Pikkukaupunkien virikekirja (2010) antaa nimensä mukaisesti virikkeitä pikkukaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle. Jotta voitaisiin luoda toimivia ja menestyksellisiä suuntaviivoja kehitykselle, on ensin päästävä jyvälle perustekijöistä. (Ote virikekirjasta, s. 93.) Myös muutamia hyviä tapaustutkimuksia ja hankkeita löytyy. Case Peltosaari, Miten kehittää lähiötä? tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta (2009), jäsentää asuinalueen uusiutumisen problematiikkaa. Pohjois-Pohjanmaan taajamien vetovoimaisuus -hankkeissa ( ) on tehty paikallisesti hyvää työtä pikkukaupunkien ja kirkonkylien uusiutumisen puolesta. Samoin Tähtitaajamat-hankkeessa ( ) Kouvolan seudulla. Edellä mainituista esimerkeistä huolimatta uusiutumisen eväiksi on tarjolla ja sovelletaan pääsääntöisesti kasvukeskusoppia erilaisina sovelluksina. Yhteiskunnan rooli tässä kehityksessä korostuu ja on yllättävää, miten vähän asiaan ja koko maan aluerakennekehityksen muutoksen hallintaan on kiinnitetty huomiota valtakunnan tasolla ilmiön laajuudesta, ajankohtaisuudesta ja nopeudesta sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja aluekehitystavoitteiden velvoitteista huolimatta. 8 Maankäyttö

4 Antero Aaltonen Mikkelissä keskustaa uudistetaan jatkuvasti Kauppakeskus Stella täydentää Mikkelin keskustauudistuksen, kun se avautuu tämän vuoden marraskuussa. Kauppakeskuksen korkean lasikatteen alle jää laaja julkinen kävelykatu. Katetun kävelyalueen keskelle sijoittuu kaupungin perinteinen kauppahalli. Mikkelin keskustauudistuksessa on parina viime vuonna rakennettu jo uusi kävelykatu Hallituskadulle aseman ja tuomiokirkon väliin. Kaupungin perinteisen torin alle valmistui viime talvena 630 autopaikkaa sisältävä keskuspysäköintilaitos. Ydinkeskustaan valmistui jo ennen Stellaa kaksi muodin ja muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan kauppakeskusta Forum ja Akseli. Mikkeliläiset pyrkivät jatkuvalla keskustauudistuksella viime kädessä muuttamaan kaupungin mainetta entistä paremmaksi. Myös asukkaan kaupunki voi olla mielenkiintoinen ja yllättävä. Kaupunki on onnistunut siinä, että kaupan suurinvestoinnit ovat kohdistuneet keskustaan eivätkä sen laidoille tai ulkopuolelle. Kaupunginvaltuusto määritteleekin keskustan yhdeksi kaupungin strategiseksi kehittämiskohteeksi. Kaupunki edistää urbaanin ympäristön muutosta koko ajan entistä vetovoimaisemmaksi ja paremmin toimivaksi. Kaupunki on sijoittanut rahaa katujen ja torin uudistamiseen ja matkakeskuksen rakentamiseen. Noin viiden vuoden aikana tehdyt yksityiset kaupalliset investoinnit ovat olleet arvoltaan yli kymmenkertaiset eli noin 150 miljoonaa euroa. Nyt täydentyvän uudistusvaiheen taustalla ovat kaupungin ja yritysten investointipäätökset. Kaupunki ja yritykset suunnittelivat omien hankkeidensa tuottamia yhteisiä mahdollisuuksia pitkäjänteisesti kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen vetämässä City projektissa vuosina Yleisö otettiin aktiivisesti mukaan yhteiseen ideasuunnitteluun. Kommunikatiivisen menetelmän katsotaan johtaneen esimerkiksi siihen, että torin alle rakennettua pysäköintilaitosta vastaan ei tehty yhtään hallintovalitusta. Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys laatii tänä syksynä kaupungin ja yritysten toimeksiannosta keskustauudistuksen seuraavan vaiheen projektisuunnitelman. Tulevassa Keskustauudistus projektissa suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa toimenpiteitä, joilla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, kaupunkivalaistusta, liikekiinteistöjä ja yritysten toimintaa parannetaan koko keskustan alueella. Vapaa-ajan asuminen ja matkailu Mäntyharjun uusiutumisen moottorina Mäntyharju on tunnettu vapaa-ajan asutuksen kunta Mikkelin seudulla. Noin asukkaan kuntakeskuksen ympärillä on noin lomarakennuspaikan osa-aikainen lisäasukasja asiakaspotentiaali. Kesällä 2011 Mäntyharjussa järjestettiin valtakunnalliset lomaasuntomessut ekotehokkuus-teemalla. Messujen innoittamana kunta on käynnistänyt keskustelun kuntakeskuksen uusiutumisesta juuri vapaa-ajan asutus -teemalla. Sijoittuuhan jatkossa yhä useampi loma-asunto myös paikalliskeskuksiin pelkästään kehityksen myötä markkinoille vapautuvien asuntojen seurauksena, eikä kirkonkyliä ole suunniteltu matkailu- ja vapaa-ajankeskuksiksi. Arkkitehti Mirja Merikari Oulun yliopistosta tarkasteli diplomityössään vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia Mäntyharjun kuntakeskuksen uusiutumisessa otsikolla Mäntyharjun kuntakeskuksen maankäytön kehityskuva teemana tulevaisuuden vapaa-ajan asuminen ja matkailu (2011). Vapaa-ajan asuminen ja matkailu on vain yksi mahdollisuus ja keskustelun avaus. Myös muita elinvoimaisuuden ja uusiutumisen mahdollisuuksia selvitetään. Parhaillaan kunta on ideoimassa ja työstämässä yhteistyössä mm. Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa keskustan kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä uusiutumistyötä. Maankäyttö

5 Vapaa-ajan asukasprofiilit kehityskuvan tukena Arkkitehti Mirja Merikari hahmotteli diplomityössään kehityskuvan tueksi mm. erilaisia vapaa-ajanasukasprofiileja. Ne pohjautuvat vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen asumisen erilaistumisesta, Anneli Juntto (toim.), Asumisen unelmat ja arki, Gaudeamus Keiteleet ovat tyyppiesimerkki naapurustolaisista: helsinkiläinen lapsiperhe muuttaa hitaan elämän matkailu- ja perinnealueelle. Jaana Keitele, 34 v., luokanopettaja Jussi Keitele, 33 v., graafinen suunnittelija / muusikko Helmi Keitele, 4 v., tytär Heimo Keitele, 2 v., poika Retu Keitele, 5 v., koira Jaana on kotoisin Mäntyharjulta ja kuuli vanhempiensa luona vieraillessaan junaradan itäpuolelle rakentuvasta hitaan elämän alueesta. Opettajan ammatista johtuvat pitkät kesälomat sekä puolisonsa Jussin etätyöntekomahdollisuudet innoittivat heitä hankkimaan vapaa-ajanasunnon tältä alueelta. Jussille vapaa-ajanasunnolla työskentely mahdollistaa myös hänen intohimoisen taiteiluharrastuksensa toteuttamisen. Hän unelmoi tekevänsä jonakin päivänä tästä harrastuksesta itselleen toisen ammatin. Sitä odotellessa Kauppatien vapaa-ajanasuntoihin osoitettu liiketila toimii hänen ateljeetilanaan. Jaana rakastaa hyvää ruokaa ja on erinomainen kokki. Hän peräänkuuluttaa erityisesti puhtaita raaka-aineita ja puhuu usein lähiruoan puolesta. Jaana on jo parin kesän ajan pitänyt ruokakursseja vanhan SOK:n funkkiskiinteistön tiloissa. Kurssille osallistujat ovat usein muita vapaa-ajanasukkaita sekä Mäntyharjulle muutamaksi päiväksi saapuvia matkailijoita. Innokkaat isovanhemmat ovat mielellään lastenhoitajina, vaikka perhe pyrkiikin viettämään aikaa mahdollisimman paljon myös yhdessä. Helmin ja Heimon lempipuuhaa on uiminen Asemanpuiston rannassa sekä isän kanssa tehdyt melontaretket. Popovit ovat tyyppiesimerkki kaupunkilaissäpisijöistä. He ovat venäläinen pariskunta Pietarista ja tulevat kenkätehtaan viereisen näköalahotellin asiakkaiksi. Ivan Popov, 45 v., pankkiiri Marina Popova, 39 v., vakuutusmyyjä Popovit kuulivat ensi kerran Mäntyharjusta Ivanin suomalaiselta työkaverilta, jonka sukulaisia asuu paikkakunnalla. He pyrkivät käymään Mäntyharjulla kerran kesässä ja viipyvät siellä yleensä vähintään viikon verran. Heistä on tullut kenkätehtaan viereisen näköalahotellin vakioasiakkaita. Hotellihuoneyksiköt, joissa asiakas tuntee asuvansa tilaan avautuvassa luontonäkymässä, viehättävät heitä. Se muistuttaa askeettisuudessaan perinteistä suomalaista mökkiä, josta on tullut menestyvä vientituote ulkomailla. Mäntyharju tarjoaa heidän mielestään hyvän vastakohdan suurkaupungin saasteille ja hektiselle elämäntyylille. Varsinkin Marina on Mäntyharjulla ollessaan ahkera kenkätehtaan hoivapalveluyritysten asiakas. Taiteesta kiinnostunutta Ivania viehättää erityisesti Kauppatien vanhaa aikaa sekä boheemia taiteilijaelämää henkivä ilmapiiri. Pariskunta päätyykin yleensä paikkakunnalla vieraillessaan tekemään jonkin uuden taidehankinnan Kauppatien ateljeetiloissa työskentelevältä taiteilijalta. Vesibussiretki kirkonkylälle taidekeskus Salmelaan sekä Kurkilahdessa järjestettyihin lavatansseihin osallistuminen kuuluu myös jokakesäiseen ohjelmaan. Mielikäiset ovat tyyppiesimerkki puurtajista: he ovat mikkeliläinen senioripariskunta, joille vapaa-ajanasunto Asemanpuiston reunalla on enemmän ykkösasunto kuin kakkosasunto. Markus Mielikäinen, 67 v., eläkeläinen Tuulikki Mielikäinen, 62 v., osa-aikaeläkeläinen Markus ja Tuulikki omistivat aikaisemmin rannallisen mökin Mäntyharjun ympäristössä. Mökin vaatima jatkuva nikkarointi kuitenkin kyllästytti pariskuntaa, joten he päättivät myydä sen pois. Mäntyharjun maisemia he eivät kuitenkaan halunneet vaihtaa. Markus olisi ollut kiinnostunut kenkätehtaan uusista loftasunnoista, mutta uusittu keskusta parannettuine kevyenliikenteenverkostoineen ja lähipalveluineen sekä varsinkin Asemanlahden ympäristön virkistysreitti houkuttelivat heitä hankkimaan vapaa-ajanasunnon Asemanpuiston laidalta. Tuulikki on onnellinen asunnon suuresta etelään avautuvasta kattopuutarhasta, jossa on hyvä kasvattaa kaikenlaista ja josta pystyy tarkkailemaan ranta-aukion elämää. Markus aloittaa päivänsä yleensä hölkkäämällä pari kertaa Kurkilahden ympäri vievällä rantaradalla ja tekemällä voimisteluliikkeitä Kurkiniemen kuntoilupuistossa. Asikaiset ovat tyyppiesimerkki vetäytyjistä: nuori jyväskyläläispariskunta ostaa ystäviensä kanssa yhteisen loma-osakkeen kenkätehtaan lähellä sijaitsevasta lomakylästä. Heikki Asikainen, 24 v., opiskelija Maija Asikainen, 26 v., mielisairaanhoitaja Iiris Asikainen, 0,5 v., tytär Asikaiset ovat innokkaita purjehtijoita ja saapuvat useimmiten Mäntyharjulle veneellä. Heillä on vakituinen venepaikka Asemanlahden pienvenesatamassa. Vene on hankittu yhteistuumin ystäväpariskunnan kanssa. Asikaiset nauttivat erityisesti siitä, että vapaa-ajanasunnolla vietetty aika on tehty miellyttäväksi ja helpoksi liittämällä siihen erilaisia palveluita. Arki pienen vauvan kanssa on toisinaan raskasta, joten Maija haluaa pitää loman lomana ja ulkoistaa yleensä jopa pyykinpesun. Vaikka vapaa-ajanasunnot sijaitsevatkin lomarannalla yhtenä ryhmänä, naapurit eivät tunnu olevan liian lähellä. Maijalle ja Heikille riittää pelkkä hyvänpäiväntuttuus muiden vapaaajanasukkaiden kanssa. Pariskunta vuokraa usein pyörän loma-ajaksi. Pyöräillen he tekevät pieniä retkiä lähiympäristöön. Kirjoittaja on aluesuunnittelujohtaja Etelä-Savon maakuntaliitossa. Sähköposti jarmo.vauhkonen esavo.fi. Piirrokset Mirja Merikari 10 Maankäyttö

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Mäntyharju 18.4.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen + 400 000 as (2035) + 200 000 tp (2035) - 10 000 as (2020) 17.4.2013 2 Uusiutuvat keskukset uusiutuvan

Lisätiedot

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savossa Suomen puhtaimmat vesistöt Loma-asumisen ykkösmaakunta 50

Lisätiedot

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:

Lisätiedot

PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 12.12.2013

PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 12.12.2013 PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 12.12.2013 Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Maakuntaliitot ja Elävät Kaupunkikeskustat

Lisätiedot

PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike)

PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike) PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike) Pike tietoisku 14.1.2014 pike kampanja pike lab etelä-savo mistä pikessä on kysymys? Pienten keskusten kehittämiskampanja

Lisätiedot

5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi

5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 www.esavo.fi/pike 5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi 1. Pike-kohteiden (kirkonkylien) kehittäminen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina - Esiselvitys

Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina - Esiselvitys Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina - Esiselvitys Etelä-Savon maakuntaliitto 2010 UUSIUTUVAT KESKUKSET UUSIUTUVAN ETELÄ-SAVON VETUREINa - esiselvitys ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO 2010 SISÄLLYS

Lisätiedot

Pietari ja ekologinen suunnittelu Tähdätystä mittauksesta pistepilveen

Pietari ja ekologinen suunnittelu Tähdätystä mittauksesta pistepilveen 3/2011 Internetin paikkatietopalvelut Pietari ja ekologinen suunnittelu Tähdätystä mittauksesta pistepilveen Maakuntasuunnittelu Taksamiehen tarina OSA 2 Tarton tähtitorni Osa Struven ketjua Maanmittarit

Lisätiedot

PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISKAMPANJA www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISKAMPANJA www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISKAMPANJA www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Yhteistyöhanke maakuntaliittojen ja Elävät kaupunkikeskustat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Mäntyharjun keskustan kehittäminen

Mäntyharjun keskustan kehittäminen Mikkelin seudu vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014 Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Projektin tavoitteet (08/2012 06/2014) Löytää Mäntyharjun keskustan kehittämismahdollisuudet

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON

LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON Mänttä-Vilppulan kaupunki 04.05.2015 Hallintopalvelut PL 69 35800 Mänttä Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12 PL 76 33201 Tampere LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOON Mänttä-Vilppulan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus Ympäristöpolitiikkakeskus 24.6.2015 Sisältö 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Suomalainen maaseututaajama 2010- luvulla

Suomalainen maaseututaajama 2010- luvulla Suomalainen maaseututaajama 2010- luvulla Lahden ammattikorkeakoulu / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta / Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 MIKKELI ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 Jouni Riihelä, tekninen johtaja Sotaväen harjoituskenttä vuosina 1721-1809 Luonto näyttää valinneen Mikkelin kirkonkylän kaupungin

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014. Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014

Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014. Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014 Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014 Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014 13.3.20142 Kaikki asunnot ovat hallintamuodosta riippuma;a velalla rahoite;uja. Vain omistusasuntonsa vela;omaksi

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia kaavan laadinnalle Taustaa Etelä-Savon maakuntakaava ollut voimassa 4.10.2010 alkaen Liitto seuraa kaavan ajantasaisuutta ja tekee vuosittain seurantaraportin,

Lisätiedot