Pietari ja ekologinen suunnittelu Tähdätystä mittauksesta pistepilveen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pietari ja ekologinen suunnittelu Tähdätystä mittauksesta pistepilveen"

Transkriptio

1 3/2011 Internetin paikkatietopalvelut Pietari ja ekologinen suunnittelu Tähdätystä mittauksesta pistepilveen Maakuntasuunnittelu Taksamiehen tarina OSA 2 Tarton tähtitorni Osa Struven ketjua Maanmittarit maailmalla

2 Rakennustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Kysy lisätietoja (09) Suomen uusin & nykyaikaisin RTK-tukiasemaverkko: Top Line Lower Line Lower Line Leica Geosystems rakentaa koko Suomen kattavaa tiheää RTK-tukiasemaverkkoa, joka koostuu nykyaikaisista GNSSsensoreista jotka tukevat tulossa olevia GPS L5:n, Galileon ja Compassin uudistuksia sekä Leica Spider RTK-ohjelmistosta. Kaikki GPS/GNSS-käyttäjät vastaanottimesta riippumatta voivat ottaa SmartNet-verkon käyttöönsä. Vuosikymmenen merkittävin RTK-tukiasemaverkko SmartNet kattaa koko Suomen vuoden 2011 aikana. Tervetuloa verkon käyttäjäksi! Leica SmartNet etuja: Säästöä! Huomattavasti edullisempi kuin VRS-verkko nyt Yhteensopiva kaikkien vastaanottimien kanssa Uusin tekniikka = parempi suorituskyky Tiheämpi verkko = yhdenmukaisemmat tulokset Ei tarvitse hankkia tai pystyttää tukiasemaa itse RTCM Master Auxiliary -konsepti on kansainvälinen ja tunnustettu verkko-rtk-standardi Cm-tarkkuus säilyy pidemmilläkin etäisyyksillä RTK-korjausten parempi luotettavuus Useita erilaisia lisenssejä eri tarpeisiin Leica GNSS Spider Korjaukset reaaliajassa RTK MAX, i-max, VRS, FKP, Lähin DGPS/DGNSS verkko-rtcm 1, 2 tai 9, 2 Leica SpiderWeb Jälkilaskentaan RINEX ja Virtual RINEX -lataukset Leica GeoOfficeen integroitu laskentapalvelu Verkkomonitorointi integroituna GNSS QC:hen Käyttökohteita mm. maanmittaus, insinöörimittaus, rakentaminen, koneohjaus, maatalous, GIS & omaisuuden ylläpito... Tutustu miten verkko on jo käytössä Euroopassa: Leica Geosystems Oy Sinikalliontie 3 A, Espoo, (09)

3 s i s ä l t ö 3/ Asmo Leskinen (pääkirjoitus) Muutosjohtamisen tuulia 6 Jarmo Vauhkonen Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta 11 Åsa Nystedt Ekologista kaupunkisuunnittelua Pietariin 14 Raimo Koivistoinen Tarinaa taksa-ajasta Osa 2 18 Göran Eriksson Tarton observatorion juhlallinen uudelleenvihkiminen 22 Pasi Laurila Tähdätystä mittauksesta pistepilveen 25 Jussi Nikander Internetin paikkatietopalvelut 27 Tuomo Heinonen ja Jukka Pekka Tolvanen Sansibarin maahallinnon kehit täminen vaatii kärsivällisy yttä 31 Timo Linkola Suomalaiset kartoit tivat ja suunnit telivat puolet Libyan kaupungeista 34 Pentti Onkalo Kiinteistörekisteriä kriisialueilla ja kehit ysyhteist yönä 40 Matti Myllyniemi Metsät uudelleen maaseudun Työllistäjiksi 43 RA JALINJALLA 45 JARRUMIES 49 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 51 Matti Holopainen Kunnat ja maankäy t tö yhteiskunnan taloushaasteen keskiössä taas kerran 52 FIG-UUTISIA 54 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 55 UUTISIA 65 HÄRKÄÄ SARVISTA 66 KESKUSTELUA 70 RESUME 72 PALVELUHAKEMISTO J A R M O VAU H KO N E N S. 6 Pikkukaupungit ja kirkonkylät tar vitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, luovia vaihtoehtoja nykyiselle kehitysuralle: rohkeaa, ennakkoluulotonta ajattelua. Mat ti MyllyniemI S. 40 Metsän jokaisen metsikkökuvion hoitotoimet k annattaa tehdä ajallaan ja realisoida ajallaan tuottoja mieluummin kuin loputtomasti spekuloida k antohinnoilla hintapiikkejä odotellen. MAT TI HOLOPAINEN S. 51 Yhtenäinen, kustannuste hok as yhdyskuntarakenne on keskeistä, jotta menot ja tulot saadaan vastaamaan toisiaan palvelujen laatua turvaten. Piirros Mirja Merikari Kustanta jat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Kuva Antero Aaltonen.

4 Aikaa varautua. Aikaa pelastaa. Paikkatiedolla on merkitystä. Paikkatieto on entistä merkittävämpi osa päivittäisiä palveluitamme. Oikea tieto sijainnista parantaa resurssien ohjausta, kertoo tuotantoketjun tilannekuvan ja auttaa ostopotentiaalin tunnistamisessa. Paikkatiedolla on arvoa eri toimialojen palveluille. Logican ratkaisut kattavat mm. kartta- ja paikkatietopalvelut, julkisen liikenteen palvelut, yleisen turvallisuuden ratkaisuja ja kuntien paikkatietoratkaisuja. Laajan kartta-aineistotarjontamme, kuten suorakäyttö-, rasteri- ja vektoriaineistot, saa käyttöön aineistoina tai palveluna. Lisätietoja:

5 K reikka on konkurssin partaalla. EU miettii muidenkin jäsenvaltioidensa P Ä Ä K I R J O I T U S Muutosjohtamisen tuulia tukemista. EKP miettii jopa Italian tukemista. Suomi haluaa lisää vakuuksia EU-maille annettaviin lainoihin. Kuntia Suomessa on yhdistymässä kuntaliitoksin. Maanmittauslaitos rimpuilee AVI-muutoksen kourissa. Nämä nykypäivän otsikot kertovat muutoksista ja haastavista ajoista, jolloin helposti huudetaan muutosjohtajien perään. Pitäisi kuitenkin muuttua ajankuvan mukaan eikä odotella jonkun sateentekijän saapumista ja ratkaisevan jokaisen ongelman. Sanana muutosjohtaminen on suorastaan hirviö ja ensireaktiot ovat negatiivisia. Miksi näin? Syynä on suomalainen johtamiskulttuuri. Tiedottaminen on riittämätöntä hierarkiassa alapuolelle ja päätökset tehdään hyvä veli -periaatteella. Suoranaista herranpelkoa ja herravihaa esiintyy organisaatioissa edelleenkin, mikä välillä johtaa konflikteihin. Sorrutaan asioiden pakottamiseen, ja muutosvastarintaa syntyy. Muutosjohtamiseen liittyy yleensä johtajaksi ylentäminen tai hierarkiassa eteneminen. Muutosjohtaja on täynnä energiaa. Hän haluaa räjäyttää pankin ja häikäistä muut johtajat kyvyillään. Valitettavasti on myös johtajia, joilta on hämärtynyt, mikä on organisaatiolle hyväksi. Esimerkkinä voisi mainita kuntaliitoksen, jossa lähdettiin tekemään liian montaa suurta muutosta samalla kertaa tapoihinsa piintyneillä johtajilla. Tuloksena oli täysi kaaos ja epävarmuus. Helposti juututaan tekemään työt samalla tavalla kuin ennenkin. Aika kulkee kuitenkin eteenpäin ja meidän tulisi muuttua sen mukana. Kaikki kehitys lähtee aina kysymyksestä: Miksi? Yleensä kysyjä saa osakseen aluksi vähintäänkin epäilevän katseen. Muutosjohtamisen pitäisi sisältää enemmän päämäärähakuisuutta valittuun suuntaan kuin asioiden junttaamista väkipakolla. Silloin asioiden takana on helposti vain johtaja itse ja perässähiihtäjäporukka, jollainen löytyy jokaisesta isosta organisaatiosta. Muutosjohtamisessa kysymys on muutosvastarinnan poistamisesta ja ihmisten käsittelystä. Positiivinen ihminen on paljon helpompi käsitellä kuin Muutosjohtaminen on enemmän ihmisten johtamista haluttuun suuntaan kuin asioiden junttaamista väkipakolla. negatiivinen. Sanan muutosjohtaminen voisikin muuttaa pelkäksi johtamiseksi, koska keskustelun pitäisi olla päivittäistä johtamisen rutiinia. Jos ainoa merkitsevä tavoite on viivan alle jäävä luku, voi unohtua, että ihmiset sen tuloksen kuitenkin tekevät. Pitämällä väki yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan tyytyväisenä johtajakin takaa itselleen rauhallisen yöunen. Miksi johtamiskulttuurista on tullut tällainen? Syynä on ihmisen pohjaton ahneus ja vauhtisokeus sekä ailahteleva taloustilanne. Hallituksilta tai johtokunnilta tulevat tavoitteet eivät ole todellisuudesta. Vaaditaan joka vuosi ainakin 15 % kasvua ja 10 % kannattavammin. On selvää, ettei se ole mahdollista vaan jossain vaiheessa pudotaan korkealta ja kovaa. Ainahan pitää pyrkiä tekemään asiat paremmin, mutta näkisin maltillisen kasvun ja maltillisen säästöpolitiikan ajavan johtamiskulttuurinkin hiukan eri raiteille. Asmo Leskinen asmo.leskinen turku.fi Kirjoittaja on MAKLI ry:n puheenjohtaja ja työskentelee Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksella kaupunkimittauspalveluissa paikkatietoinsinöörinä. Maankäyttö

6 Etelä-Savon Maakuntaliitto Kaikki pikkukaupunkien ja kirkonkylien puolesta Jarmo Vauhkonen Mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus. Etelä-Savo uusiutuu joka tapauksessa lähivuosikymmeninä nopeasti. Onneksi poikkeuksellisen vilkas investointibuumi mahdollistaa muun muassa Mikkelin ja Savonlinnan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisen. Keskustauudistuksen, toriparkin ja kaupan investointien myötä Etelä-Savon ideapark toteutuu Mikkelin ydinkeskustassa. Uuden rinnakkaistien rakentaminen Savonlinnaan (valtatie 14) ja keskustan liikennejärjestelyt mahdollistavat puolestaan Savonlinnan keskustan kehittämisen. Uusiutunut Mikkeli on Etelä-Savon stage myös jatkossa, mutta mikä on Mäntyharjun ja muiden kuntakeskusten (kirkonkylien) tulevaisuus. Entistä voimakkaammin uusiutuminen tulee kohdistumaan myös alueen paikalliskeskuksiin. Samalla kun ne nopean kaupungistumiskehityksen myötä joutuvat taistelemaan olemassaolostaan keskuksiin, muodostuu myös tilaa ja mahdollisuuksia uusiutumiselle. Keskusten vetovoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on erittäin suuri merkitys koko Etelä-Savon sujuvalle arjelle ja yritysten toimintaympäristölle. Kaupunkiseudut sekä keskusten kehittäminen (uusiutuminen) on linjattu Etelä-Savon maakuntastrategiassa, -kaavassa ja -ohjelmassa lähivuosien kehityksen yhdeksi painopistealueeksi. Voidaanko ja miten nykyistä paremmin varautua etenkin kirkonkylien tulevaan kehitykseen ja mahdollisen uusiutumispotentiaalin hyödyntämiseen? Paikalliskeskusten uusiutuminen ei ala asemakaavoituksella Etelä-Savon kirkonkylien uusiutumisen haasteet ja mahdollisuudet ovat osa laajempaa ja hyvin ajankohtaista valtakunnallista ilmiötä. Kaupungistumisen myötä paikalliskeskukset ovat menettäneet väestöä, palveluja ja työpaikkoja. Seuraukset näkyvät yhdyskuntarakenteen vajaakäyttöisyytenä, tyhjinä tiloina, vanhentuneina 6 Maankäyttö

7 Taidekeskus salmela ja Papinpuisto Mäntyharjussa ovat hyvä esimerkki uusiutuneesta kirkonkyläkohteesta. ja ylimitoitettuina kaavoina sekä keskusten vetovoimaisuudessa asunto- ja kiinteistömarkkinoilla. Samalla keskusten luonne ja rooli on pikku hiljaa muuttunut epämääräisemmäksi, vaikka monella on edelleen kuntakeskusstatus. Monen kirkonkylän visiona on ollut kehittyä ja kasvaa kuntakeskuksena pikkukaupungiksi. Visiosta on ollut vaikea luopua, vaikka jatkuvaan kasvuun ei olisi perusteita. Uusia asukkaita ja investointeja tarvitaan kipeästi ja uusia tontteja kaavoitetaan mieluummin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunoille ja ulkopuolelle kuin panostamalla rohkeasti keskusten uusiutumiseen sisältä päin. Lähes kaikissa maan kunnissa myös keskustaajamaa on pyritty kehittämään kaavoituksen, täydennysrakentamisen, liikenneympäristön parannustoimenpiteiden sekä rakennuskannan ylläpidon keinoin, mutta käytännössä hankekohtaisesti tapahtuvasta kehityksestä on puuttunut kokonaisnäkemys sekä sitoutumista ja poliittista tahtoa pitkäjänteiseen uudistustyöhön. Alueiden välisessä kilpailussa myös paikalliskeskukset joutuvat tarkistamaan olemassa olonsa perusteita ja tulevaisuuden visiotaan. Kasvukeskusten ulkopuolelle jäävien pikkukaupunkien ja kirkonkylien kestävä kehitys ei voi perustua kasvukeskuksien suunnitteluperiaatteille. Se johtaa helposti perusteettomaan ylimitoitukseen sekä alueen kilpailukyvyn ja sujuvan arjen toimintaedellytysten heikkenemiseen. Samalla keskuksiin muodostunut vajaakäyttöinen tila ja sen uusiutumispotentiaali jää taantuman kierteen alla liian vähälle huomiolle. Uusiutuminen tarvitsee tuekseen tavoitteellisen kehityskuvan ja sitoutumista sen pitkäjänteiseen toteuttamiseen. Uusiutuminen ei ala kaavoituksella eikä teknistaloudellinen tai arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun tukeutuva näkökulma yksin riitä. Tarvitaan huomattavasti kokonaisvaltaisempaa ja myös sosioekonomista tarkastelua mukaan lukien myös alueen asunto- ja kiinteistömarkkinat sekä alueen, seudun ja maakunnan imago. Ilman vetovoimaa ei voi saavuttaa menestystä ja ilman menestystä alueen asema voi olla heikko. Paikalliskeskusten uusiutuminen on erittäin haasteellista eikä onnistu aina, tehtiinpä mitä tahansa. Siitä huolimatta kirkonkylissä on uusiutumispotentiaalia, johon kannattaa panostaa. Myös sattumalla ja hyvällä onnella on merkitystä. Taidekeskus Salmela Mäntyharjussa on loistoesimerkki kirkonkylän uusiutumisesta. Purkutuomion alla Suomalainen kirkonkylä tarvitsee uutta näkemistä ja näkemystä. Pikkukaupungit ja kirkonkylät tarvitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, rohkeaa, ennakko luulotonta ajattelua. olleesta pitäjäntuvasta on kehittynyt pikku hiljaa valtakunnallisesti tunnettu taidekeskus ja rappeutuneesta kylämiljööstä kutsuva Papinpuisto. Pikkukaupungit ja kirkonkylät jäävät liian vähälle huomiolle Suomen kansallisvarallisuudesta kolme neljäsosaa on rakennetussa ympäristössä, jolla on pitkä elinkaari ja joka muuttuu hitaasti. Kasvukeskusten ulkopuolella vielä hitaammin kuin kasvukeskuksissa, koska kehityksen moottoreita (väestökehitys, investoinnit, raken- Piirros Mirja Merikari Maankäyttö

8 Etelä-Savon Maakuntaliitto Eniten uusiutumispotentiaalia on arvioitu olevan Mäntyharjun ydinkeskustassa. Kirkonkylissä on uusiutumis potentiaalia, johon kannattaa panostaa. tamisen volyymit) on vähemmän. Joka tapauksessa vuoden 2050 alue- ja yhdyskuntarakenne on jo olemassa ja olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen on lakisääteinen velvollisuus (VAT) riippumatta siitä, ollaanko kasvukeskuksissa vai niiden ulkopuolella ja mitkä ovat kehityksen moottorit. Kysymys on pikkukaupunkien ja kirkonkylien tulevaisuudesta, työpaikoista, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen puitteissa ilman kasvukeskuksille tyypillisiä kehityksen moottoreita, palvelujen ja työpaikkojen keskittyessä osin koko ajan kauemmaksi. Kasvukeskusten ulkopuoliset pikkukaupungit ja kirkonkylät tarvitsevat nopeasti uutta näkemistä ja näkemystä, luovia vaihtoehtoja nykyiselle kehitysuralle: rohkeaa, ennakkoluulotonta ajattelua. Jatkuvan väestönkasvun ja fyysisen kasvun sekä muiden kasvukeskuksille tyypillisten kehityspiirteiden ja suunnitteluperiaatteiden korostamisesta on päästävä irti. Omaleimaisuus on valttikortti. Tuekseen keskusten uusiutuminen tarvitsee lisää valtakunnallista perustutkimusta ja viestintää, jotta paikallisilla toimijoilla olisi käytössään käytännönläheisiä esimerkkejä ja toimintamalleja ja myös markkinavoimat nykyistä paremmin saadaan vakuuttumaan keskustojen uusiutumisesta ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Kuntaliiton Selviytymisen käsikirja maankäyttäjille (2002) tunnistaa väestöään menettävien kuntien maankäyttöä ja kunnallistekniikkaa koskevia haasteita. Käsikirjan päivitykselle ja kokonaisvaltaisemmalle uusiutumistarkastelulle olisi tilausta. Myös Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n tuottama Pikkukaupunkien virikekirja (2010) antaa nimensä mukaisesti virikkeitä pikkukaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle. Jotta voitaisiin luoda toimivia ja menestyksellisiä suuntaviivoja kehitykselle, on ensin päästävä jyvälle perustekijöistä. (Ote virikekirjasta, s. 93.) Myös muutamia hyviä tapaustutkimuksia ja hankkeita löytyy. Case Peltosaari, Miten kehittää lähiötä? tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta (2009), jäsentää asuinalueen uusiutumisen problematiikkaa. Pohjois-Pohjanmaan taajamien vetovoimaisuus -hankkeissa ( ) on tehty paikallisesti hyvää työtä pikkukaupunkien ja kirkonkylien uusiutumisen puolesta. Samoin Tähtitaajamat-hankkeessa ( ) Kouvolan seudulla. Edellä mainituista esimerkeistä huolimatta uusiutumisen eväiksi on tarjolla ja sovelletaan pääsääntöisesti kasvukeskusoppia erilaisina sovelluksina. Yhteiskunnan rooli tässä kehityksessä korostuu ja on yllättävää, miten vähän asiaan ja koko maan aluerakennekehityksen muutoksen hallintaan on kiinnitetty huomiota valtakunnan tasolla ilmiön laajuudesta, ajankohtaisuudesta ja nopeudesta sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja aluekehitystavoitteiden velvoitteista huolimatta. 8 Maankäyttö

9 Antero Aaltonen Mikkelissä keskustaa uudistetaan jatkuvasti Kauppakeskus Stella täydentää Mikkelin keskustauudistuksen, kun se avautuu tämän vuoden marraskuussa. Kauppakeskuksen korkean lasikatteen alle jää laaja julkinen kävelykatu. Katetun kävelyalueen keskelle sijoittuu kaupungin perinteinen kauppahalli. Mikkelin keskustauudistuksessa on parina viime vuonna rakennettu jo uusi kävelykatu Hallituskadulle aseman ja tuomiokirkon väliin. Kaupungin perinteisen torin alle valmistui viime talvena 630 autopaikkaa sisältävä keskuspysäköintilaitos. Ydinkeskustaan valmistui jo ennen Stellaa kaksi muodin ja muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan kauppakeskusta Forum ja Akseli. Mikkeliläiset pyrkivät jatkuvalla keskustauudistuksella viime kädessä muuttamaan kaupungin mainetta entistä paremmaksi. Myös asukkaan kaupunki voi olla mielenkiintoinen ja yllättävä. Kaupunki on onnistunut siinä, että kaupan suurinvestoinnit ovat kohdistuneet keskustaan eivätkä sen laidoille tai ulkopuolelle. Kaupunginvaltuusto määritteleekin keskustan yhdeksi kaupungin strategiseksi kehittämiskohteeksi. Kaupunki edistää urbaanin ympäristön muutosta koko ajan entistä vetovoimaisemmaksi ja paremmin toimivaksi. Kaupunki on sijoittanut rahaa katujen ja torin uudistamiseen ja matkakeskuksen rakentamiseen. Noin viiden vuoden aikana tehdyt yksityiset kaupalliset investoinnit ovat olleet arvoltaan yli kymmenkertaiset eli noin 150 miljoonaa euroa. Nyt täydentyvän uudistusvaiheen taustalla ovat kaupungin ja yritysten investointipäätökset. Kaupunki ja yritykset suunnittelivat omien hankkeidensa tuottamia yhteisiä mahdollisuuksia pitkäjänteisesti kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen vetämässä City projektissa vuosina Yleisö otettiin aktiivisesti mukaan yhteiseen ideasuunnitteluun. Kommunikatiivisen menetelmän katsotaan johtaneen esimerkiksi siihen, että torin alle rakennettua pysäköintilaitosta vastaan ei tehty yhtään hallintovalitusta. Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys laatii tänä syksynä kaupungin ja yritysten toimeksiannosta keskustauudistuksen seuraavan vaiheen projektisuunnitelman. Tulevassa Keskustauudistus projektissa suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa toimenpiteitä, joilla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, kaupunkivalaistusta, liikekiinteistöjä ja yritysten toimintaa parannetaan koko keskustan alueella. Vapaa-ajan asuminen ja matkailu Mäntyharjun uusiutumisen moottorina Mäntyharju on tunnettu vapaa-ajan asutuksen kunta Mikkelin seudulla. Noin asukkaan kuntakeskuksen ympärillä on noin lomarakennuspaikan osa-aikainen lisäasukasja asiakaspotentiaali. Kesällä 2011 Mäntyharjussa järjestettiin valtakunnalliset lomaasuntomessut ekotehokkuus-teemalla. Messujen innoittamana kunta on käynnistänyt keskustelun kuntakeskuksen uusiutumisesta juuri vapaa-ajan asutus -teemalla. Sijoittuuhan jatkossa yhä useampi loma-asunto myös paikalliskeskuksiin pelkästään kehityksen myötä markkinoille vapautuvien asuntojen seurauksena, eikä kirkonkyliä ole suunniteltu matkailu- ja vapaa-ajankeskuksiksi. Arkkitehti Mirja Merikari Oulun yliopistosta tarkasteli diplomityössään vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia Mäntyharjun kuntakeskuksen uusiutumisessa otsikolla Mäntyharjun kuntakeskuksen maankäytön kehityskuva teemana tulevaisuuden vapaa-ajan asuminen ja matkailu (2011). Vapaa-ajan asuminen ja matkailu on vain yksi mahdollisuus ja keskustelun avaus. Myös muita elinvoimaisuuden ja uusiutumisen mahdollisuuksia selvitetään. Parhaillaan kunta on ideoimassa ja työstämässä yhteistyössä mm. Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa keskustan kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä uusiutumistyötä. Maankäyttö

10 Vapaa-ajan asukasprofiilit kehityskuvan tukena Arkkitehti Mirja Merikari hahmotteli diplomityössään kehityskuvan tueksi mm. erilaisia vapaa-ajanasukasprofiileja. Ne pohjautuvat vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen asumisen erilaistumisesta, Anneli Juntto (toim.), Asumisen unelmat ja arki, Gaudeamus Keiteleet ovat tyyppiesimerkki naapurustolaisista: helsinkiläinen lapsiperhe muuttaa hitaan elämän matkailu- ja perinnealueelle. Jaana Keitele, 34 v., luokanopettaja Jussi Keitele, 33 v., graafinen suunnittelija / muusikko Helmi Keitele, 4 v., tytär Heimo Keitele, 2 v., poika Retu Keitele, 5 v., koira Jaana on kotoisin Mäntyharjulta ja kuuli vanhempiensa luona vieraillessaan junaradan itäpuolelle rakentuvasta hitaan elämän alueesta. Opettajan ammatista johtuvat pitkät kesälomat sekä puolisonsa Jussin etätyöntekomahdollisuudet innoittivat heitä hankkimaan vapaa-ajanasunnon tältä alueelta. Jussille vapaa-ajanasunnolla työskentely mahdollistaa myös hänen intohimoisen taiteiluharrastuksensa toteuttamisen. Hän unelmoi tekevänsä jonakin päivänä tästä harrastuksesta itselleen toisen ammatin. Sitä odotellessa Kauppatien vapaa-ajanasuntoihin osoitettu liiketila toimii hänen ateljeetilanaan. Jaana rakastaa hyvää ruokaa ja on erinomainen kokki. Hän peräänkuuluttaa erityisesti puhtaita raaka-aineita ja puhuu usein lähiruoan puolesta. Jaana on jo parin kesän ajan pitänyt ruokakursseja vanhan SOK:n funkkiskiinteistön tiloissa. Kurssille osallistujat ovat usein muita vapaa-ajanasukkaita sekä Mäntyharjulle muutamaksi päiväksi saapuvia matkailijoita. Innokkaat isovanhemmat ovat mielellään lastenhoitajina, vaikka perhe pyrkiikin viettämään aikaa mahdollisimman paljon myös yhdessä. Helmin ja Heimon lempipuuhaa on uiminen Asemanpuiston rannassa sekä isän kanssa tehdyt melontaretket. Popovit ovat tyyppiesimerkki kaupunkilaissäpisijöistä. He ovat venäläinen pariskunta Pietarista ja tulevat kenkätehtaan viereisen näköalahotellin asiakkaiksi. Ivan Popov, 45 v., pankkiiri Marina Popova, 39 v., vakuutusmyyjä Popovit kuulivat ensi kerran Mäntyharjusta Ivanin suomalaiselta työkaverilta, jonka sukulaisia asuu paikkakunnalla. He pyrkivät käymään Mäntyharjulla kerran kesässä ja viipyvät siellä yleensä vähintään viikon verran. Heistä on tullut kenkätehtaan viereisen näköalahotellin vakioasiakkaita. Hotellihuoneyksiköt, joissa asiakas tuntee asuvansa tilaan avautuvassa luontonäkymässä, viehättävät heitä. Se muistuttaa askeettisuudessaan perinteistä suomalaista mökkiä, josta on tullut menestyvä vientituote ulkomailla. Mäntyharju tarjoaa heidän mielestään hyvän vastakohdan suurkaupungin saasteille ja hektiselle elämäntyylille. Varsinkin Marina on Mäntyharjulla ollessaan ahkera kenkätehtaan hoivapalveluyritysten asiakas. Taiteesta kiinnostunutta Ivania viehättää erityisesti Kauppatien vanhaa aikaa sekä boheemia taiteilijaelämää henkivä ilmapiiri. Pariskunta päätyykin yleensä paikkakunnalla vieraillessaan tekemään jonkin uuden taidehankinnan Kauppatien ateljeetiloissa työskentelevältä taiteilijalta. Vesibussiretki kirkonkylälle taidekeskus Salmelaan sekä Kurkilahdessa järjestettyihin lavatansseihin osallistuminen kuuluu myös jokakesäiseen ohjelmaan. Mielikäiset ovat tyyppiesimerkki puurtajista: he ovat mikkeliläinen senioripariskunta, joille vapaa-ajanasunto Asemanpuiston reunalla on enemmän ykkösasunto kuin kakkosasunto. Markus Mielikäinen, 67 v., eläkeläinen Tuulikki Mielikäinen, 62 v., osa-aikaeläkeläinen Markus ja Tuulikki omistivat aikaisemmin rannallisen mökin Mäntyharjun ympäristössä. Mökin vaatima jatkuva nikkarointi kuitenkin kyllästytti pariskuntaa, joten he päättivät myydä sen pois. Mäntyharjun maisemia he eivät kuitenkaan halunneet vaihtaa. Markus olisi ollut kiinnostunut kenkätehtaan uusista loftasunnoista, mutta uusittu keskusta parannettuine kevyenliikenteenverkostoineen ja lähipalveluineen sekä varsinkin Asemanlahden ympäristön virkistysreitti houkuttelivat heitä hankkimaan vapaa-ajanasunnon Asemanpuiston laidalta. Tuulikki on onnellinen asunnon suuresta etelään avautuvasta kattopuutarhasta, jossa on hyvä kasvattaa kaikenlaista ja josta pystyy tarkkailemaan ranta-aukion elämää. Markus aloittaa päivänsä yleensä hölkkäämällä pari kertaa Kurkilahden ympäri vievällä rantaradalla ja tekemällä voimisteluliikkeitä Kurkiniemen kuntoilupuistossa. Asikaiset ovat tyyppiesimerkki vetäytyjistä: nuori jyväskyläläispariskunta ostaa ystäviensä kanssa yhteisen loma-osakkeen kenkätehtaan lähellä sijaitsevasta lomakylästä. Heikki Asikainen, 24 v., opiskelija Maija Asikainen, 26 v., mielisairaanhoitaja Iiris Asikainen, 0,5 v., tytär Asikaiset ovat innokkaita purjehtijoita ja saapuvat useimmiten Mäntyharjulle veneellä. Heillä on vakituinen venepaikka Asemanlahden pienvenesatamassa. Vene on hankittu yhteistuumin ystäväpariskunnan kanssa. Asikaiset nauttivat erityisesti siitä, että vapaa-ajanasunnolla vietetty aika on tehty miellyttäväksi ja helpoksi liittämällä siihen erilaisia palveluita. Arki pienen vauvan kanssa on toisinaan raskasta, joten Maija haluaa pitää loman lomana ja ulkoistaa yleensä jopa pyykinpesun. Vaikka vapaa-ajanasunnot sijaitsevatkin lomarannalla yhtenä ryhmänä, naapurit eivät tunnu olevan liian lähellä. Maijalle ja Heikille riittää pelkkä hyvänpäiväntuttuus muiden vapaaajanasukkaiden kanssa. Pariskunta vuokraa usein pyörän loma-ajaksi. Pyöräillen he tekevät pieniä retkiä lähiympäristöön. Kirjoittaja on aluesuunnittelujohtaja Etelä-Savon maakuntaliitossa. Sähköposti jarmo.vauhkonen esavo.fi. Piirrokset Mirja Merikari 10 Maankäyttö

11 Rinat Abdurafikov Ekologista kaupunkisuunnittelua Energiatehokas korjausrakentaminen on mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Pietariin Åsa Nystedt Pietarissa päivittäiset palvelut löytyvät läheltä mutta pietarilainen suosii kuitenkin yksityisautoilua. Energiatehokkaassa rakentamisessa on kehittämiseen varaa sekä teknisesti että hallinnollisesti. Energiatehokas korjausrakentaminen on huikea mahdollisuus suomalaisille yrityksille. VTT toteutti vuoden 2010 aikana kehitysprojektin, missä selvitettiin, mitä ekologinen kaupunkisuunnittelu tarkoittaa Pietarin olosuhteisiin sovellettuna. Kulmakivet ekologisessa kaupunkisuunnittelussa (ks. kaavio) ovat pieni energiankulutus, tiivis kaupunkirakenne, päivittäisten palvelujen tarjoaminen alueella, yksityisautoilun minimointi, uusiutuvan energian osuuden maksimointi sekä sosiaalisten ja kulttuuristen asioiden huomiointi. Pääperiaatteet ovat samat kuin meillä Suomessa, mutta niiden painotus ja kehitystarpeet ovat hieman erilaiset. Pietari on hyvin tiiviisti rakennettu kaupunki, joten kaupunkirakenteen tiivistäminen ei ole mikään iso kehityskohde. Päivittäiset palvelut löytyvät läheltä asuinrakennuksia, se onkin normeissa vaatimus. Sen sijaan energiatehokas rakentaminen on Pietarissa vielä lapsen kengissä. Normit tukevat ekologista kaupunkisuunnittelua palvelujen sijainnin osalta mutta energiatehokkaan rakentamisen saralla ne jarruttavat kehitystä. Normit eivät nimittäin hyväksy koneellista ilmanvaihtoa lämmöntalteenotolla, mikä on keskeinen komponentti hyvin eristetyssä ja ilmatiiviissä rakennuksessa. Energiatehokas rakentaminen on Pietarissa vielä lapsen kengissä. Maankäyttö

12 Tiivis kaupunkirakenne Palvelut lähellä asukkaita Minimoidaan liikkumisen tarve EcoGrad-konseptin peruselementit Integroitu suunnittelu Liikenne Toimivat julkiset liikenneyhteydet Hyvä kevyen liikenteen verkosto Keskitetyt pysäköintiratkaisut Energiantuotanto Perustuu uusiutuviin energialähteisiin Energian kulutuksen minimointi Energiatehokkaat rakennukset Ekologiset vesiratkaisut Ekologiset jäteratkaisut Sosiaaliset näkökohdat Ympäristön huomioiminen Kiinteistöjen huolto avainasemassa Kiinteistöjen huolto on nykyään usein melko hatarasti hoidettu. Usein asukkaat itse huolehtivat kerrostalojensa huollosta. Yleiset tilat, kuten rappukäytävä ja piha, voivat näyttää hyvin rähjäisiltä mutta itse asunnot ovat erittäin hienoja. Huollon puute tulee ongelmalliseksi, jos rakennuksissa on paljon tekniikkaa. Koneellinen ilmanvaihto vaatii säännöllistä huoltoa, rakennuksiin asennettu energiantuotto samoin, sähkönkäytön automatisointiratkaisut saattavat vaatia erityishuoltoa jne. Suunnittelussa tulee siis huomioida, että mikäli näitä elementtejä lisätään ratkaisuihin, tulee myös kiinteistöjen huolto sisällyttää konseptiin. Korjausrakentamisessa suuret mahdollisuudet Ekologista kaupunkisuunnittelua ei ole pelkästään uusien alueiden suunnittelua. Myös olemassa olevaa kaupunkirakennetta voi parantaa ja kehittää ekologisempaan suuntaan. Pietarissa on satoja kortteleita, joissa on iso korjausrakentamisen tarve. Miten nämä korjaukset toteutettaisiin niin, että ekologiset arvot ja asuinmukavuus paranisivat mahdollisimman paljon, on seuraavan kehitysprojektimme pääteema. Haasteita on tällä saralla paljon, mutta myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, joilla on tarjottavanaan energiatehokasta teknologiaa ja kokemusta korjausrakentamisesta. Asukaskysely paljasti piittaamattomuutta uusiutuvia energialähteitä kohtaan EcoGrad-hankkeessa toteutettiin asukaskysely yhteistyössä Finec:in (St. Petersburg State University of Economics and Finance) kanssa, jonka tuloksena saatiin selville, muun muassa, että asukkaat (92 %) eivät pidä tärkeänä uusiutuvan energian käyttöä talojen lämmityksessä. Koneellinen ilmanvaihto on suurelle osalle (80 %) tuntematon asia. Raitis ilma mielletään tärkeäksi asiaksi (80 %), mutta vain alle puolet vastaajista (40 %) on valmiita maksamaan siitä. Asukkaiden ottaminen mukaan kehitysprosessiin, eli nk. LivingLab-toimintaan, on tärkeä osatekijä ekologisessa suunnittelussa. Asukkaiden osallistumista tulisi kehittää edelleen Venäjällä ja liittää se osaksi suunnitteluprosessia. Liikenneratkaisut ovat haasteellisia Asukaskyselyssä selvitettiin myös liikenteeseen liittyviä käytäntöjä ja asenteita Venäjällä. Yli puolet vastaajista (56 %) omistaa auton, koska he arvostavat mukavuutta. Lopuilla vastaajista ei ole autoa, joko taloudellisista syistä, koska he eivät sitä tarvitse, tai he (4 %) pelkäävät autolla ajamista. Auton omistajat käyttävät autoaan yleensä päivittäisissä matkoissaan, koska se on kätevämpää kuin julkisen liikenteen käyttäminen. Kuitenkin kolme neljästä vastaajasta asuu talossa, jonka vierestä kulkee julkinen liikenneyhteys. Suurin osa vastaajista pitää julkista liikennettä kalliina. Vain muutamat vastaajat käyttävät polkupyörää, koska suurin osa vastaajista asuu liian kaukana yliopistolta tai työpaikasta. Yleensä pietarilaiset liikkuvat omilla autoillaan tai julkisella liikenteellä. Kysymyksiä Kyllä Ei Onko termisen viihtyvyyden kanssa ollut ongelmia? 8 % 92 % On tärkeää pystyä säätämään lämpötilaa 80 % 20 % Raitis ilma sisätiloissa on tärkeää 80 % 20 % Valmius maksaa raittiista sisäilmasta 40 % 60 % Onko koneellinen ilmanvaihto tuttu asia? 20 % 80 % Olisiko teille arvokasta että talonne lämpiäisi uusiutuvalla energialla? 8 % 92 % Onko oma puutarha tärkeä? 36 % 64 % 12 Maankäyttö

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Mäntyharju 18.4.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen + 400 000 as (2035) + 200 000 tp (2035) - 10 000 as (2020) 17.4.2013 2 Uusiutuvat keskukset uusiutuvan

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia

Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia EKK ry:n kevätseminaari 20.3.2014 Lieksa Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Mäntyharjun keskustan kehittäminen Projektin

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 SIIKAISTEN KUNTA 28.8.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KALLIJÄRVEN RANNALLA TILOJA: MARJAMÄKI 747-411-3-207 JA RANTAMÄKI 747-411-3-218 2 1.

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Toivottavasti kysymys ei ole Nastolan kunnan välinpitämättömyydestä tai jopa asenteellisuudesta ko. selvityksen ratkaisuja kohtaan.

Toivottavasti kysymys ei ole Nastolan kunnan välinpitämättömyydestä tai jopa asenteellisuudesta ko. selvityksen ratkaisuja kohtaan. UUDENKYLÄNKADUN RAKENTAMINEN Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 markku.meriluoto@ti eokas.fi www.tieokas.fi Y tunnus 1516503 5 Alv.rek.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen Kunnanhallitus 21.1.2008 39 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA Kh 26 Valmistelija: kunnansihteeri Sinikka Lappalainen, Kermanrannantie 7,

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot