ST-KORTISTOON LAADITAAN UUDET TIETOTURVAOHJEET

Transkriptio

1 st-uutiset ST-KORTISTOON LAADITAAN UUDET TIETOTURVAOHJEET MIKKO ARVINEN, TEKSTI JA KUVA ST-kortistoon laaditaan rakennusautomaatiojärjestelmien yleiset tietoturvaohjeet. Lisäksi ajantasaiset tietoturvaohjeet päivitetään moniin olemassa oleviin ST-julkaisuihin. Vaativiin rakennusautomaatiojärjestelmiin erikoistuneen Integrio Oy:n kehitysjohtaja, diplomiinsinööri Timo Silver sai marraskuussa haastavan urakan laatia ST-kortistoon riittävän laaja-alaiset ja kattavat, mutta silti selkeät ja ymmärrettävät yleisohjeet rakennusautomaatiojärjestelmien tietoturvan varmistamiseen sekä järjestelmien toteutus- että ylläpitovaiheessa. Tarkastuslista-tyyppiseen korttiin listataan kaikki olennaisimmat tietoturva-asiat, mitä rakennusautomaatiojärjestelmän suunnittelussa, rakentamisessa sekä luovutus- ja ylläpitovaiheessa tulee ottaa huomioon pahimpien riskien minimoimiseksi. Ongelmana tässä on, että meillä ei ole yhtä valmista ratkaisua tai mitään valmista laatikkoa, jonka ostamalla kaikki tietoturvaongelmat saisi ratkaistua, vaan tarvittavat ratkaisut riippuvat aina siitä, mitä ollaan suojaamassa. Yleispätevät perusohjeet on kuitenkin mahdollista listata konkreettisesti, Silver kertoo. Toimivien rakennuttamis- ja ylläpitokäytäntöjen varmistamiseksi korttiin kirjataan myös erilaisia vastuunjakomalleja, jotta Integrio Oy:n kehitysjohtaja Timo Silver laatii uudet rakennusautomaatiojärjestelmien tietoturvaohjeet ST-kortistoon. tietoturvan varmistamiseen ja laitteiston ylläpitoon liittyvät vastuut ja velvollisuudet osataan kirjata sopimuksiin riittävän yksiselitteisesti. Tavoitteena on, että nyt laadittavaa ohjeistusta voitaisiin käyttää myös urakka-asiakirjojen viiteaineistona. ST-kortiston kehityspäällikkö Pentti Härkösen mukaan tietoturvaa ei ole aiemminkaan unohdettu ST-kortistossa, mutta verkkoon kytkettyjen järjestelmien lisääntyessä myös ajantasaisen ohjeistuksen tarve kasvaa jatkuvasti. Tekniikan nopea kehitys on haaste myös ST-kortiston ylläpitäjille. Lähtökohtana on, että tärkeät asiat päivitetään kortistoon. Joitakin kortteja päivitetään jo nyt vuosittain, Härkönen kertoo. Sähkötieto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen katsoo, että ST-kortistolla on merkittävä rooli hyvien tietoturvakäytäntöjen jalkauttamisessa kentälle. Jos ST-kortistoon ei laadita kunnollista materiaalia aiheesta, niin on vaikea kuvitella, miten muuten hyvät käytännöt saadaan leviämään riittävän laajalti, Kyllönen ST-UUTISET, KEVÄT

2 RAKENNUSAUTOMAATION TIETOTURVA HALTUUN MIKKO ARVINEN, TEKSTI JA KUVAT ST-kortistoon laadittavien rakennusautomaatiojärjestelmien yleisten tietoturvaohjeiden toivotaan jalkauttavan hyvät peruskäytännöt kentälle pahimpien riskien välttämiseksi. Verkkoon kytkettyjen automaatiojärjestelmien tietoturva on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua kiinteistöautomaatiojärjestelmiin kohdistuneiden hyökkäysten myötä. Vaikka todellisia ongelmia on jo nähty, ovat Suomessa tähän saakka koetut asiat ovat olleet vielä suhteellisen harmittomia pahimpiin skenaarioihin verrattuna. Tässä tilanteessa ennen kuin mitään pahempaa on vielä sattunut kannattaa sähköalan herätä paikkaamaan olemassa olevien automaatio- ja turvajärjestelmien tietoturva-aukot ja estämään aktiivisesti uusien haavoittuvuuksien syntyminen. Sähkötieto ry:n hallitukseen kuuluvan Senaattikiinteistöjen talotekniikkaryhmän päällikkö Pasi Hyypän mukaan järjestelmiä asentavat sähköurakoitsijat eivät ole missään tapauksessa yksin vastuussa laitteiden tietoturvasta, mutta nyt alalla on hyvä tilaisuus osoittaa, että urakoitsijat ovat omalta osaltaan valmiita kantamaan vastuuta myös järjestelmien ylläpitoon liittyvistä haasteista. Asiasta on keskusteltu viime aikoina esimerkiksi sähköturvallisuuden neuvottelukunnassa ja TEM:issä. Isoja ongel- Sähkötieto ry:n kiinteistöautomaation asiantuntijaryhmä kokoontui STUL:n Espoon Leppävaaran Sähkötalolla. Kuvassa ylhäällä vasemmalta Antti Sahala, Toivo Sahlstén, Harri Pulkkinen, Hannu Herrala, Börje Sandström, Veijo Piikkilä sekä Marko Pulliainen. Etualalla ST-kortiston kehityspäällikkö Pentti Härkönen sekä Sähköinfo Oy:n tekninen asiantuntija Riikka Liedes. makohtia on olemassa, ja tässä tilanteessa on tärkeää, että Sähkötieto ja muut toimijat laativat ohjeistuksia, joiden perusteella tilaajat osaavat vaatia ja urakoitsijat osaavat toteuttaa asioita oikein, Hyyppä Integrio Oy:n kehitysjohtaja, diplomi-insinööri Timo Silveriltä ST-kortistoon tilattujen rakennusautomaatiojärjestelmien yleisten tietoturvaohjeiden odotetaan valmistuvan kuluvan kevään aikana. Kentällä pohditaan jatkuvasti, mitä kaikkea tietoturvan varmistamiksi pitäisi tehdä, joten on hyvä, että perusasiat kirjataan ST-kortistoon selkeiksi ohjeiksi, Sähkötieto ry:n hallitukseen kuuluva Aro Systems Oy:n varatoimitusjohtaja Jarmo Töyräs Laitteiden toiminta on kyettävä varmistamaan Sähkötieto ry:n hallitukseen kuuluvan RAKLI ry:n kehitysjohtaja Erkki Aallon mukaan etähallittavia järjestelmiä suunniteltaessa tulisi varautua aina myös pahimpiin kyberhyökkäyksiin ja varmistaa, ettei etähallinnan kaatuminen esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen seurauksena vaikuta laitteiden perustoimintaan. Kaikkiin kohteisiin tarvitaan jatkossakin niin sanottu käsiajomahdollisuus, jotta poikkeustilanteissa pystytään hallitsemaan lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien toimintaa esimerkiksi kovilla pakkasilla ja varmistamaan, ettei ovien lukitus jää auki, Aalto Sähkötieto ry:n kiinteistöautomaatioryhmän puheenjohtaja Toivo Sahlsténin mielestä vastuu laitteiden perustason tietoturvan varmistamisesta kuuluu myös laitteiden asentajille, vaikka tätä ei sopimuksissa suoraan sanottaisikaan. 30 SÄHKÖINFO KEVÄT 2017

3 Sähkötieto ry:n hallituksen pidettyyn kokoukseen osallistuivat Insinööritoimisto SIR-Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Tapani Sahlström, ST-kortiston kehityspäällikkö Pentti Härkönen, Senaatti-kiinteistöjen talotekniikkaryhmän päällikkö Pasi Hyyppä, Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Risto Hiltunen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, SHS Sähköinsinööritoimisto Oy:n johtava asiantuntija Leif Virtanen, RAKLI ry:n kehitysjohtaja Erkki Aalto sekä Aro Systems Oy:n varatoimitusjohtaja Jarmo Töyräs. KIINTEISTÖ- AUTOMAATION ASIANTUNTIJARYHMÄ Toivo Sahlstén. Ryhmän puheenjohtaja. Kiinteistöautomaatio Tmi Toivo Sahlstén Hannu Herrala. Toimitusjohtaja, Digicontrol Ky Veijo Piikkilä. Taloautomaatiokonsultti, Stateko Oy Harri Pulkkinen. Projektipäällikkö, Granlund Oy Marko Pulliainen. Tietopalveluiden tuotepäällikkö, Rakennustieto Oy Antti Sahala. Kehityspäällikkö, Sweco Talotekniikka Oy Börje Sandström. Myyntipäällikkö, Fidelix Oy Etäyhteyksien rakentajien ja niiden käyttäjien on tunnettava vastuunsa, sillä jos mietitään vaikka yksittäisten taloyhtiöiden isännöitsijöitä ja omistajia, niin eivät he ymmärrä näitä asioita, Sahlstén Tästä seuraa kysymys, kannattaako kiinteistöihin ylipäätään rakentaa etävalvonta- ja etähallintaratkaisuja jos kiinteistön haltijalla ei ole riittävästi osaamista tai halua järjestelmien ylläpitoon, mutta tässä tuskin kannattaa lähteä taistelemaan tuulimyllyjä vastaan ja estämään tekniikan kehitystä. Haavoittuvuudet löytyvät helposti Timo Silverin mukaan suojaamattomat automaatiojärjestelmät on nykyisin erittäin helppoa paikantaa julkisesta verkosta hakuohjelmien avulla. Verkkoon liitettyjen automaatiojärjestelmien suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että suojaamattomat laitteet joutuvat jossakin vaiheessa varmasti jonkinlaisen hyökkäyksen kohteeksi. Vaikka erilaisten kauhuskenaarioiden maalailu kuuluu olennaisena osana tietoturvasta käytävään keskusteluun, kuuluu kentältä myös hyviä uutisia. Sähkötieto ry:n kiinteistöautomaation asiantuntijaryhmään kuuluvan Stateko Oy:n taloautomaatiokonsultti Veijo Piikkilän mukaan KNX-järjestelmien tietoturva on nykyisin varsin hyvällä tolalla, sillä KNX-protokollan uusimmassa versiossa kaikki laitteiden välinen liikenne on salattua, minkä lisäksi järjestelmään kytketyille laitteille voidaan asettaa yhtenäinen varmenne, mitä ilman liikennettä ei sallita. Tämän ansiosta tavallisten omakotitalojen KNX-järjestelmien suojaukseksi riittää käytännössä hyvä palomuuri, minkä toimivuuden voi varmistaa hankkimalla se esimerkiksi nettiliittymän tarjoavalta operaattorilta erillistä kuukausikorvausta vastaan. SÄHKÖTIETO KIITTÄÄ JUKKA VIERROSTA Sähkötieto ry kiittää Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajan projektinjohtajan tehtävästä marraskuussa eläkkeelle jäänyttä Jukka Vierrosta hänen aktiivisesta osallistumisestaan ST-kortiston kehitystyöhön. Alkuvuodesta 65 vuotta täyttävä Vierros työskenteli Helsingin kaupungin palveluksessa yli 25 vuotta. Seuraavaksi pitäisi alkaa kalastelemaan ja vähän metsästelemäänkin Lapin eräkämpällä, ensimmäiselle lapsenlapselle pitää opettaa kaikenlaisia konnankoukkuja ja kai sitä pitää alkaa jotakin matkailuakin harrastamaan, Vierros kertoo. Jukka Vierros vastaanotti sähköistyksen asiantuntijaryhmän puheenjohtajan, ABB:n asiantuntija Matti Suomalaisen onnittelut ja kiitokset Espoossa ST-UUTISET, KEVÄT

4 SISÄVERKKOMÄÄRÄYKSEN VAATIMUKSET PÄIVITETTIIN ST-KORTTEIHIN Viestintäviraston määräys 65 B/2016 kiinteistön sisäverkoista astui voimaan Monet määräyksen velvoitteista astuvat voimaan puolen vuoden siirtymäajan jälkeen Määräystä sovelletaan vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitettujen asuinkiinteistöjen, toimitilakiinteistöjen sekä julkisten kiinteistöjen sisäverkkoihin. Määräyksessä sisäverkon riittäväksi nopeudeksi katsotaan EU:n direktiivin (2014/61) mukaisesti vähintään 30 Mbit/s tiedonsiirtonopeus downlink-suunnassa. Jos olemassa olevan sisäverkon suorituskyky täyttää tämän nopeusehdon, ei sisäverkkoa ole välttämätöntä uudistaa peruskorjauksen yhteydessä. Asia tulee varmistaa ammattilaisen suorittamalla arvioinnilla. Mikäli arvioinnissa herää epäilyksiä verkon suorituskyvyn riittävyydestä, voidaan arviointia täydentää teknisillä mittauksilla. Uuden määräyksen mukaiset verkon suorituskyvyn mittausohjeet on koottu tietoliikenneasiantuntija, diplomi-insinööri Pekka Koiviston päivittämään ST-korttiin Puhelinsisäverkon laajakaistaisen suorituskyvyn mittaamisohje. Viestintäviraston määräyksen 65 mukaan olemassa olevan puhelinsisäverkon laajakaistaisuuden mittaus tulee suorittaa VDSL2-tekniikalla. Mittaus suoritetaan talojakamossa olevan nousukaapeloinnin päätteen ja huoneistossa olevan puhelinpistorasian välillä. Mittauslaitteella tulee voida mitata molempiin suuntiin siirtonopeus (Mbit/s), kohinamarginaali (db), vaimennus (db) sekä teho (dbm). Mikäli mittauksilla halutaan varmistaa, ettei taloyhtiön tarvitse uudistaa sisäverkkoaan merkittävän peruskorjaushankkeen yhteydessä, tulee mittaus tehdä kaikissa kiinteistön huoneistoissa. Kuva 1. Mittausjärjestelmän periaate. Antennikäsikirja päivitettiin ST-käsikirja 12, Antennijärjestelmät, on päivitetty vastaamaan Viestintäviraston määräystä 65 B/2016. Viestintäviraston määräys pitää sisällään muun muassa antenniverkon rakennetta, suorituskykyä sekä antennivastaanoton toteutusta koskevia vaatimuksia. Kirjan uusi, 8. painos valmistuu viimeistään helmikuussa. Sähköinen versio kirjasta tulee luettavaksi Sähköinfon Severi-palveluun jo tammikuun aikana. Kirjan päivitystyöstä vastasi diplomi-insinööri Juha Ristilä. PÄIVITETTYJÄ ST-KORTTEJA Asuinkiinteistön sisäverkon kuntotutkimusohje Puhelinsisäverkon laajakaistaisen suorituskyvyn mittaamisohje Puhelinsisäverkon kuntotutkimuspöytäkirja Mittauspöytäkirja. Puhelinsisäverkon laajakaistaisen suorituskyvyn mittaaminen Puhelinsisäverkot. Käyttö, ylläpito ja huolto Yleiskaapelointijärjestelmät. Käyttö, ylläpito ja huolto Tarkastuspöytäkirja, asuinkiinteistöjen yleiskaapelointijärjestelmät Toimitilakiinteistöjen yleiskaapelointijärjestelmät. Suunnitteluohje Asuinkiinteistöjen yleiskaapelointijärjestelmät. Suunnitteluohje Yleiskaapelointijärjestelmät. Asennusohje Tarkastuspöytäkirja. Toimitilojen yleiskaapelointi Yleiskaapelointijärjestelmät. Testaukset ja tarkastukset Ari Uusitalo 32 SÄHKÖINFO SYKSY 2016

5 AURINKOSÄHKÖSTANDARDIT KEHITTYVÄT VAUHDILLA SÄHKÖTIETO RY, TEKSTI JA KUVA Sähköurakoitsijoiden työn kannalta olennaisia standardeja nostetaan ST-kortistoon kevään korttiuudistusten yhteydessä. Aurinkosähkögeneraattorin sähköasennuksia koskevat suomalaiset sähköasennusstandardit on koottu SFS standardiin. Standardin tällä hetkellä voimassa olevassa versiossa aurinkosähkölaitteiston sähköasennuksia käsitellään reilun viiden sivun verran, mutta standardin uudessa, vuoden 2017 syksyllä ilmestyvässä versiossa näille on varattu tilaa jo noin 30 sivua. Sähköalan standardointijärjestö Seskossa uusiutuvien energianlähteiden standardointityön seurannasta vastaavan Arto Sirviön mukaan aurinkosähköstandardeja valmisteleva komitea 82 on tällä hetkellä yksi kansainvälinen standardointijärjestö IEC:n aktiivisimmista ryhmistä. IEC:n aurinkosähkökomitean TC 82 julkaisuissa määritellään vaatimukset aurinkosähkölaitteistojen suunnittelusta aina käyttöön ja kunnossapitoon sisältäen pääkomponenttien tuotestandardit ja testimenetelmät. Standardit sisältävät muun muassa käsitteet, prosessit ja paneeliteknologian ominaisuudet, mitkä muodostavat eri osapuolille käsityksen aurinkosähköprojektista, Sirviö kertoo. Aurinkosähkölaitteistojen vaativat, sillä niiden toimintaan vaikuttavat esimerkiksi sää, ympäristöolosuhteet, paneeliteknologia, kokoonpano, varjojen muodostuminen sekä likaantuminen ja kunnossapitorutiinit. Sitä mukaa, kun rakennettu kapasiteetti on kasvanut, on kentällä huomattu puutteita suunnittelun, asennuksen ja laadunhallinnan standardoinnissa. Aurinkosähköjärjestelmiä on standardoitu jo 35 vuotta, mutta nyt on tarve uudistettuun ohjeistukseen, Sirviö Tuorein suomeksi julkaistu aurinkosähköön liittyvä standardi SFS-EN käsittelee aurinkosähkölaitteiston dokumentointia, tarkastuksia ja käyttöönottotestejä. Standardin vaatimukset tullaan päivittämään lähiaikoina ST-kortiston Aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan ST ST-kortistosta löytyy myös mikrotuotantolaitoksen yleistietolomake ST 55.35, jolla ilmoitetaan sähköverkon haltijalle tuotantolaitteiston sähköverkkoon liittämisestä. Lisäksi Sähkötieto ry on aloittanut laajan Aurinkosähköjärjestelmien asennusta käsittelevän ST-käsikirjan laadintatyön. Uuden julkaisun odotetaan valmistuvan käyttöolosuhteet ovat vuoden 2017 aikana. Seskon ryhmäpäällikkö Arto Sirviö kertoi uudistuvista aurinkosähköstandardeista syksyllä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n tiloissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Asennuskoulutusta pian myös Espoossa Sähköinfon Espoon Sähkötalolle hankitaan vuoden 2017 aikana koulutuskäyttöön sopiva aurinkopaneelijärjestelmä aurinkosähköasentajien sertifiointikoulutuksen käytännön harjoituksia varten. Näin Sähköinfo tarjoaa jatkossa mahdollisuuden suorittaa sertifiointikoulutus kokonaisuudessaan Porin ja Tampereen lisäksi myös Espoossa. Sähköinfon teekkarityöntekijä Samuli Mononen selvitti koulutuksessa käytettävän aurinkosähkölaitteiston vaatimuksia Aalto-yliopistolle tekemässään kandidaatintyössä. Monosen mukaan järjestelmän hankinnassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuuteen ja selkeisiin varoitusmerkintöihin. Hankittava laitteisto täyttää Energiaviraston sertifiointikoulutussuosituksen kriteerit ja sillä voi harjoitella kaikkia asennuksen eri vaiheita.