RAKENNUSTIETO JA SÄHKÖTIETO TIIVISTÄVÄT YHTEISTYÖTÄÄN. Samansisältöiset kortit julkaistaan jatkossa sekä ST- että RT-kortteina.

Transkriptio

1 ST-UUTISET SARI ALHAVA, TEKSTI RAKENNUSTIETO JA SÄHKÖTIETO TIIVISTÄVÄT YHTEISTYÖTÄÄN Samansisältöiset kortit julkaistaan jatkossa sekä ST- että RT-kortteina. Rakennustieto Oy palvelee kattavasti koko rakentamisen toimialaa lukuun ottamatta sähkö- ja telealaa, joka on ST-kortteja julkaisevan Sähkötieto ry:n ja kortteja kustantavan Sähköinfo Oy:n hallussa. ST- ja RT-tietopalvelutuotteiden kehitys- ja jakelutoimintamallit ovat kuitenkin hyvin samantapaisia. Näillä ajatuksin alkoivat Rakennustiedon ja Sähköinfon toimitusjohtajat, Pasi Hulkkonen ja Olli- Heikki Kyllönen, kehitellä yhteistyön lisäämistä. Tuotteiden digitalisaatio mahdollistaa laajemman yhteistyön kuin printtimaailmassa olisi mahdollista, ja toisaalta printtimaailmaa varten tehdyt Rakennustiedon projektipäällikkö Seppo Niiranen uskoo, että yhteistyön lisääminen tulee edistämään resurssien järkevää käyttöä ja säästää korttien tuotantokustannuksia. aiemmat toimintamallit ja sopimukset eivät vastaa digimaailman mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin, Kyllönen kuvaa uuden yhteistoiminnan lähtötilannetta. Asiakkaiden kannalta oleellisinta on, että samaa asiaa koskeva tieto esitetään molemmissa korteissa samanlaisena. Tässä toteutuu yhden luukun periaate: rakennuspuolen ammattilaiset saavat tarvitsemansa sähkö- ja automaatiotiedon Rakennustiedolta muun tiedon ohessa ja sähköalan ammattilaiset taas vastaavasti tarvitsemaansa rakennuspuolen tietoa Sähköinfolta, Kyllönen listaa yhteistyön etuja. Rakennustieto Oy:n projektipäällikkö Seppo Niirasen mukaan yhteistyö tulee tiivistymään myös korttien laadintapuolella. RT-korteissa käsitellään usein sähköasioita, ja ST-korttien aiheet vaikuttavat monesti laajemminkin rakennusalaan, joten kortistotuotteissa yhteistyö on järkevää, Niiranen toteaa. SÄHKÖTIETO RY 40 VUOTTA Sähkötieto ry:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin Ajatus sähkötietokortiston laatimisesta ja sähkötöiden vakioimisesta syntyi silloisessa rakennushallituksessa aiemmin julkaistun RT-kortiston innoittamana. Sähkötieto ry:n perustivat silloiset rakennushallitus, Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat ry, Suomen Konsulttitoimistojen Liitto ry, Suomen Sähköteollisuusyhdistys ry ja Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry. Kaikki yhdistyksen perustajajäsenet ovat muuttaneet sittemmin nimiään, mutta Sähkötieto ry:n toimintaan muutokset eivät ole vaikuttaneet. Yhdistys kehittää edelleen aktiivisesti sähkötietoa välittävää aineistoa koko alan tarpeisiin. Historian ensimmäiset ST-kortit luovutettiin rakennushallituksen pääjohtaja Viljo Ahteelle

2 SARI ALHAVA, TEKSTI VALAISTUSAIHEISET ST-KORTIT RUKATAAN UUTEEN USKOON Laajassa selvityksessä kävi ilmi, että valaistusaiheisissa ST-korteissa on vanhentuneita ja jopa vääriä tietoja, ristiriitaisuuksia sekä epäselviä rakenteita. Asiantuntijaryhmä ryhtyi toimeen, jotta kortistosta saadaan yhdenmukainen, tiivis ja ajantasainen paketti. Sähköistyksen asiantuntijaryhmä kokoontui keväällä Sähkötalolle keskustelemaan valaistusaiheisten ST-korttien päivityksistä. Ryhmää vahvistettiin SThallituksen päätöksen mukaisesti kutsumalla mukaan valaistusalan asiantuntijoita. Koska sähköalalla tukeudutaan pitkälti standardeihin ja ST-kortteihin, on tärkeää, että kortit ovat ajan tasalla. STkortteja käyttää arviolta sähkömiestä. Sähköurakoitsijoiden ja -suunnittelijoiden lisäksi käyttäjinä ovat muun muassa oppilaitokset, kiinteistöjen omistajat sekä valvovat tarkastajat. Korttien päivitysvauhdin tavoitteena on viiden vuoden kierto, mutta tarpeen vaatiessa kortteja päivitetään tiheämminkin, jopa vuoden välein. Nopeasti kehittyvällä valaistusalalla kortteja täytyy uudistaa vauhdilla, ja myös kokonaan uusia kortteja tarvitaan. ST-korttien tulisi palvella nykyhetkeä. Lisäksi ohjeiden pitäisi olla yhdenmukaisia. Korjausten lisäksi tulee poistaa päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia, sähköistysasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Matti Suomalainen Valaistuksen asiantuntijaryhmä. Takana vasemmalta Jani Suojanen, Pasi Lönnberg, Seppo Niiranen, Matti Suomalainen, Juha Långström, Henrik Rousku ja Pentti Härkönen. Edessä Miio Mätäsaho, Antti Pessa ja Tapio Kallasjoki. tiivistää valaistusaiheisten korttien päivitystarpeita. Perussuureille ja -määreille oma ST-korttinsa Päivitystyö pohjautuu selvitykseen valaistusaiheisen julkaisutoiminnan nykytilanteesta ja kehitystarpeista. Selvityksen kustansivat ja ohjasivat Rakli ry, Senaatti-kiinteistöt, Sähkösuunnittelijat NSS ry, Sähkötieto ry, Sähköinfo Oy, Rakennustieto Oy ja Suomen Valoteknillinen Seura ry. Selvityksen tekijäksi valittiin Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Tapio Kallasjoki. Selvitykseen kerättiin aineistoa Sähkötieto ry:n ja Rakennustieto ry:n materiaalien lisäksi alan kirjallisuudesta, muilta järjestöiltä, viranomaisilta, standardeista sekä naapurimaista. Selvityksessä merkittiin myös aineistossa havaitut selvät virheet ja niiden korjausehdotukset sekä havaitut puutteet. Vanhentuneet tiedot osoitettiin ja kerrottiin, mistä uuden tiedon löytää. Kattava selvitys päättyi kunkin kortin kohdalla toimenpidesuosituksiin. Kallasjoki totesi yleisenä havaintona, että monissa korteissa oli virheitä valaistustekniikan perustermeissä ja suureissa. Korttien laatijat ovat poimineet käsitteet eri lähteistä, joissa määritelmät poikkeavat jonkin verran toisistaan. Onpa joukossa suoranaisia virheitäkin, Kallasjoki kertoo.

3 Sähköistysasiantuntijaryhmä olikin yhtä mieltä siitä, että valaistustekniikan perussuureista ja -määritelmistä on syytä laatia oma kortti, jonka ajan tasalla pitäminen on helpompaa kuin nykyisen, hajautetun menetelmän. Muissa korteissa voitaisiin viitata perussuureiden ja -määritelmien osalta tähän uuteen korttiin. Tämä yksinkertaistaisi muita kortteja, kun määrittelyä ei tarvitsisi tehdä jokaisessa kortissa enää erikseen. Kaikki toimijat käyttäisivät tämän jälkeen samoja suureita ja määreitä, ja ne olisi myös helppo löytää ja ylläpitää, Suomalainen summaa uuden kortin hyötyjä. Sähkötieto ry:n STkortiston kehityspäällikkö Pentti Härkösen mukaan muutoksia vaativissa korteissa on kymmenen sellaista, joihin täytyy tehdä vain vähäisiä korjauksia. Ja koska juuri niiden joukossa on kirjavaa käytäntöä perussuureiden ja -määrien osalta, kannattaa niiden korjaukset tehdä yhtä aikaa uutta korttia luotaessa. Vanhentuneita tietoja ja kirjavia käsittelytapoja Selvitys paljasti myös, että monien korttien viitteet toisiin kortteihin, standardeihin ja lähdeteoksiin olivat vanhentuneita. Viitteitä on tuolloin turha päivittää, ellei koko korttia päivitetä. Korttien aihealuejako ei selvityksen mukaan ole kaikilta osin kattava ja selkeä. Selkeyttä lisäisi myös otsikoiden ja korttien sisäisten rakenteen yhtenäistäminen. Selvityksessä ehdotettiin ST-korttien kirjoittajien ohjeistusta asioiden käsittelytavasta. Käsikirjoittajien tyylien erot aiheuttavat toisinaan hankaluutta löytää tietoa korteista tai ymmärtää otsikkojen perusteella, mitä kortit sisältävät. Sähköistysasiantuntijaryhmä totesi puolestaan, että urakoitsijoiden näkökulmasta jotkut kortit ovat auttamatta liian pitkiä. Tiivistys olisi monin paikoin paikallaan. Muillekin uusille korteille on tarvetta Kokouksen osallistujat kaipasivat perussuureiden ja -määreiden lisäksi muitakin uusia kortteja. Esimeriksi toimistovalaistuksesta sekä museo- ja teollisuuskohteista ei ole omaa korttiaan, kun taas esimerkiksi liiketiloista ja myymälöistä on. Valaistuksen elinkaarikustannuslaskelma saattaisi myös kaivata oman korttinsa. Asiantuntijaryhmä tutustuu nykyisiin kortteihin vielä tarkemmin ja tekee ehdotuksia, mistä aiheista tarvittaisiin omat korttinsa. Keskustelua käytiin myös siitä, pitäisikö korttien olla ohjaavia eli olisiko niissä suosituksia silloin, jos standardi mahdollistaa useita vaihtoehtoja. Kortteja ei ole järkevää pitää aktiivisena turhaan. Muutamia aihepiirin kortteja päätettiinkin siirtää arkistoon. Valaistusalan ST-korttien päivitystyö on aikaa vievä urakka, jonka aikana kysytään laajasti alan toimijoiden mielipiteitä. Päivitystyön jälkeen kortit tulevat käymään laadun varmistamiseksi läpi samanlaisen lausuntokierrosprosessin kuin kaikki muutkin ST-julkaisut. VALAISTUKSEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Pentti Härkönen, ST-kortiston kehityspäällikkö, Sähkötieto ry Tapio Kallasjoki, lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Jorma Kuusela, projektipäällikkö, Instakon Oy Pasi Lönnberg, tekninen päällikkö, Helsingin kaupunki Juha Långström, sähkösuunnittelija, Granlund Oy Miio Mätäsaho, sähkösuunnittelija, laatuvastaava, Yhtyneet Insinöörit Oy Seppo Niiranen, projektipäällikkö, arkkitehti, Rakennustieto Oy Helena Orasvuo, toimitusjohtaja, Sähköinsinööritoimisto SHS Antti Pessa, asennuspäällikkö, EMC Talotekniikka Suomi Oy Henrik Rousku, tekninen asiantuntija, Sähköinfo Oy, ryhmän sihteeri Jani Suojanen, avainasiakaspäällikkö, Philips Oy Matti Suomalainen, asiantuntija, ABB Oy, ryhmän puheenjohtaja PÄIVITETTÄVÄT KORTIT ST Valaisimen valinnan perusteet ST LED-valaistusjärjestelmät ST Valaistuksen laadun arviointi ja mittaus ST Valaistuksen laatumittauspöytäkirja ST Valonlähteiden ominaisuudet ST Ulkovalaistus ST Valaistushuolto ST Valaistushuollon toimenpiteet KORJATTAVIA JA TÄYDENNETTÄVIÄ KORTTEJA ST Valaisimien vastaavuus. Vertailutaulukon laadinta. ST Julkisivuvalaistus ja muu erikoistilojen ulkovalaistus ST Valaistuksen toteutus standardin SFS- EN mukaisesti ST Valaistuslaskennan lähtötiedot ja laskennan tulosten arviointi ST Ohjeita valaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen ST Valaistuksen tavoitteet ja valaistuksen tavoitteiden toteutus ST Tenniskentän valaistuksen suunnitteluja toteutusohjeita ST Jalkapallokentän valaistuksen suunnittelu- ja toteutusohjeita ST Sähköjärjestelmien kuntotutkimus. Valaistus ja valaistusjärjestelmät.

4 UUTTA JA UUDISTETTUA ST-AINEISTOA Tuulivoiman liittämisohjeet Yksittäisiin kiinteistöihin asennettavat tuulisähköjärjestelmät ovat kooltaan usein pienehköjä ja ne pystytään yleensä helposti liittämään rakennuksen sähkönjakeluverkkoon. Uudistetussa ST-kortissa Tuulienergiaa hyödyntävät laitteet ja niiden liittäminen rakennuksen sähkönjakelujärjestelmään tarkastellaan tuulienergiajärjestelmiä sekä annetaan ohjeita niiden liittämisestä rakennuksen sähkönjakeluverkkoon. ARI KORKALA Hankesuunnitelmapohjat Kuluvan vuoden aikana ST-kortistossa on julkaistu toinen osa (23 kpl) täysin uusia hankesuunnitelmapohjia, jotka on tarkoitettu talonrakennushankkeen hankekehitysvaiheessa tehtävien suunnittelutavoitteiden määrittelyyn sekä hankesuunnittelun tarveselvitysten apuvälineeksi. ST-esimerkissä 11 Toimitilakiinteistö, sähkö- ja tietotekniset järjestelmät kuvataan esimerkinomaisesti toimitilakiinteistön sähkö- ja tietoteknisistä järjestelmistä laadittua hankesuunnitelmaa, johon sisältyy myös esimerkki rajaustaulukosta. Talotekniikan käyttöliittymät ST-kortissa Talotekniikan tietojärjestelmien käyttöliittymät käsitellään talotekniikan tietojärjestelmien suunnittelua ja toteutusta. Uudistuksen yhteydessä sisältöön on lisätty muun muassa mobiililaitteet, pilvipalvelut sekä olosuhde- ja käyttöaikaraportit. Sähkötekniikan piirrosmerkit ST-kortin Sähkötekniikan piirikaavioissa käytettäviä piirrosmerkkejä merkkikirjasto on tarkoitettu käytettäväksi piirikaavioita laadittaessa. Kortti sisältää piirrosmerkkikokoelman sekä piirrosmerkkeihin liittyviä soveltamisohjeita. MIKKO ARVINEN PERTTI A. MAKINEN Ylijännitesuojauskortti Uudistetussa ST-kortissa käsitellään rakennusten sähköasennusten (pääkeskus, ryhmäkeskukset, johtojärjestelmät ja kiinteästi asennetut sähkölaitteet sekä tietoliikenneverkot ja -laitteet) ylijännitesuojausta. PERTTI A. MAKINEN Akkujen huolto-ohjeet Akkujen huolellinen hoito on edellytys niiden luotettavalle toiminnalle ja pitkälle käyttöiälle. ST-kortti Akkujen hoito ja kunnossapito on uudistettu vastaamaan aihepiirin uusimpia standardeja ja tekniikoita.

5 Kulunvalvontajärjestelmät kehittyvät MIKKO ARVINEN, TEKSTI JA KUVAT Kulunvalvonta- ja murtoilmaisujärjestelmien uusitussa käsikirjassa kulunvalvontapuolen asiat jouduttiin suurelta osin päivittämään, mutta murtoilmaisupuolelle muutoksia tarvittiin selvästi vähemmän. ST-käsikirjasta 11 Kulunvalvonta- ja murtoilmaisujärjestelmät julkaistiin kesäkuussa kokonaan uudistettu painos. Kaikille turva-alan ammattilaisille ja alan opiskelijoille suunnatussa käsikirjassa syvennytään järjestelmien hankinnassa ja suunnittelussa huomioitaviin asioihin, tekniikkaan, lainsäädäntöön ja standardointiin. Kirjan turvallisuusjärjestelmien suunnittelua ja toteutusta sekä kulunvalvontajärjestelmiä käsittelevien osioiden päivitystyöstä vastanneen T1Consulting Oy:n johtavan turvallisuuskonsultti Pekka Syvälahden mukaan perinteinen kulunvalvontamaailma on muuttumassa nopeasti entistä kevyemmäksi ja osin myös yksinkertaisemmaksi. Kaapelointia ja sähköisiä järjestelmiä käytetään jatkuvasti vähemmän, ja tilalle on tullut entistä kevyempiä, langattomia ratkaisuja. Samalla myös laitteiden hintataso on pudonnut selvästi, Syvälahti sanoo. Kulunvalvonta- ja murtoilmaisujärjestelmille ei rakenneta enää automaattisesti omaa verkkoa, vaan yhteyksien turvallisuus hoidetaan yleisessä IP-verkossa salauksen ja palomuurien avulla. Tämä samoin kuin järjestelmien jatkuvasti yleistyvä Pekka Syvälahden mukaan oviympäristössä tapahtuu jatkuvasti suuria muutoksia. Tämän oven lukitus on vielä kaapeloitu, mutta uudemman rakennuksen ovelle kaapeleita ei välttämättä olisi enää vedetty. integrointi edellyttää jatkuvasti parempaa IPmaailman ja tietoturvakysymysten tuntemusta kaikilta laitteita asentavilta henkilöiltä. Aivan kaikkia uusimpia tekniikoita kirjassa ei käsitellä. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia ratkaisuja, mutta osa tekniikoista muuttuu niin nopeasti, ettei niitä kannata välttämättä nostaa kirjaan. Osa uusista tekniikoista saattaa myös jäädä hyvinkin lyhytaikaisiksi vaihtoehtoisten tekniikoiden kehittyessä. Uusimpana asiana langattomat lukkoohjaimet haluttiin ottaa kuitenkin mukaan, koska niiden käyttö on jatkuvasti yleistymässä, Syvälahti kertoo. Murtoilmaisupuolella muutoksia on tapahtunut viime vuosina selvästi vähemmän kuin kulunvalvontapuolella. Murtohälytyslaitteet ovat pysyneet varsin samanlaisia viimeiset kymmenen vuotta. Sillä puolella isompi muutos tapahtui 1990-luvun alussa, jolloin laitteiden hintataso putosi murto-osaan aiemmasta. Kirjan päätoimittajana toimi Sähköinfon tekninen asiantuntija, Turvaalan yrittäjien toimitusjohtaja Kimmo Arenius. Hänen ja Pekka Syvälahden lisäksi kirjan päivitykseen osallistuivat myös Schneider Electric Finlandin Reijo Hovinen ja Terho Korkeavuori sekä Sähköinfon Veijo Kauppi. 28 SÄHKÖINFO SYKSY 2016