TASEKIRJA Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto xx.x.xxxx

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2009 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto xx.x.xxxx

2 SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sisäisen valvonnan järjestäminen (sis. konsernivalvonnan) Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen TOTEUTUMISVERTAILUT Tavoitteiden toteutuminen toiminta ja käyttötalous EK 1 Lapsiperhepalvelut EK 2 Aikuisten palvelut EK 3 Vanhusten palvelut EK 4 Ympäristöterveydenhuolto EK 5 Tukipalvelut EK 6 Keskushallinto ja terveydenedistäminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Palvelualueet, tuloslaskelmat ja keskeiset toimintaluvut Palvelualueet tulosalueittain ja yksiköittäin toimintaluvut Henkilöstö Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Valtuuston sitovuustason määrärahojen toteuma Kuntalaskutus Taloustavoitteiden toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET... 76

3 1 TOIMINTAKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Yleinen ja myös alueellinen kehitys toimintavuotena 2009 jatkoi vuoden 2008 alkanutta taloudellista taantumaansa. Jäsenkuntien reagoinnin rinnalla myös sairaanhoitopiiri päätti palauttaa jäsenkunnille maksuosuuksia 2 milj. euroa toimintavuoden loppuun mennessä. Talouden taantuman vaikutukset tulevat vain voimistumaan vuoden 2010 aikana ja tämä tulee vääjäämättä vaikuttamaan myös jäsenkuntien kantokykyyn vastata kunnallisten palvelujen toteutuksesta. Paras hankkeeseen ja puitelakiin perustuva terveydenhuoltolain ja siihen liittyvä järjestämislain valmistelu eteni toimintavuoden aikana suunniteltua aikataulua huomattavasti hitaammin. Lainsäädäntötyön hidastumisella on ollut sairaanhoitopiirin toimintojen suunnittelun kannalta haitallinen vaikutus, varsinkin, kun kaikkien jäsenkuntien kanssa saakka voimassa olevat kuntasopimukset on irtisanottu. Vireillä oleva lainsäädäntötyö aiheuttaa epävarmuutta niin perussopimuksen kuin kuntasopimustenkin valmistelussa. Kuopion yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen toimintastrategian mukainen sisältötyö jatkuu viiden pysyväisluonteisen työryhmän valmistelutyön kautta. Näiden lisäksi merkittäväksi erityisselvittelyn kohteena olevan neljän sairaanhoitopiirin suurpiirin (ns. ISER-piiri) muodostamista koskeva kartoitustyö käynnistyi toimintavuoden aikana ja valmistuu vuoden 2010 aikana. Myös tätä selvitystyötä on haitannut terveydenhuoltolain valmistumisen viivästyminen. Yksittäiset toiminta- ja talousluvut ilmenevät vuosikatsauksen eri osioissa. Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat sekä kokonaistalouden kehitys voidaan yleistäen tiivistää seuraavasti: - Hoitotakuun tarkoittamia, yli kuusi kuukautta hoitoon pääsyä odottaneiden potilaiden lukumäärä on saatettu lain edellyttämälle tasolle. Keskimääräisen jonotusajan lyhentäminen nykyisestään vaatii vielä toiminnan tehostamista. Kun uusitut leikkaussalit ja niihin liittyvät tilaratkaisut ovat valmistuneet keväällä 2010, voidaan hoitotakuun vaateisiin vastata aiempaa paremmin. Mikäli kaavailtu jonotusajan lyhentäminen kuudesta kolmeen kuukauteen toteutuu, velvoitteisiin vastaaminen edellyttää selkeää lisäresurssointia. - Lääkäripulasta johtuva palvelujen saatavuuden turvaaminen on vaatinut lisäresursseja. Kunnittaisessa resurssoinnissa on ollut eroja ja resurssivajetta. Resurssoinnin pullonkaulat ovat edelleen ortopediassa, radiologiassa, synnytys- ja naistentaudeissa sekä terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden saatavuudessa. Virkalääkäriresurssia on korvattu ostopalveluilla, mitä ei voida pitää tavoiteltavana toimintamallina. - Vuoden 2008 alusta toimintansa aloittanut Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ISLAB on toiminut kustannustehokkaasti, mistä osoituksena on reilusti ylijäämäinen, omistajilleen palautusta tuova tilinpäätös. Laboratoriohintoja ei nostettu vuodesta Sairaanhoitopiiri käytti kuitenkin toimintavuonna palve-

4 2 luja ennakoitua enemmän. Tästä johtuen sopeuttamisohjelmaan liittyen luodaan uusia toimintatapoja tutkimusten kasvun hillitsemiseksi. - Sairaanhoitopiirin historian suurin rakennushanke, leikkaussalien ja päivystystoimintojen uudisrakennushankkeen ns. LEIPÄ- hankkeen I -vaihe (leikkaussalit) otettiin käyttöön Lopullisesti kaikki tilat otetaan valmistuttuaan käyttöön huhtikuussa 2010, jolloin vielä tässä vaiheessa heräämötiloina olevat kaksi leikkaussalia saadaan tehokkaaseen käyttöön. - Koko organisaatiota koskeva, järjestyksessään kolmas ulkoinen laaduntunnustus vuosille varmistettiin toimintavuoden kesäkuussa suoritetussa ylläpitoauditoinnissa. - Parikkalan kunnan siirtyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin jäseneksi lukien käynnisti laajamittaisen sopeuttamisohjelman laadinnan toimintavuoden syksyllä. Ohjelman laadinnan keskeisenä tavoitteena on sopeutua vaikeaan taantumaan ja vastata rakenteellisin muutoksin vähentyvän erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntään, minkä Parikkalan irrottautuminen aiheuttaa. - Tilikauden tulos jäi n. 1,48 milj. alijäämäiseksi. Kun huomioidaan aiempi 0,60 milj. :n kumulatiivinen ylijäämä, katettavaksi alijäämäksi tulevina vuosina jää 0,90 milj.. Asetetun säästöohjelman tavoitetta eli kahden milj. :n kuntapalautusten toteutumista 0-tuloksella ei saavutettu. Menojen kasvu edelliseen tilinpäätökseen verrattuna oli 4,35 % (tavoite < 3 %). Tähän sisältyy Savonrannan ja Savonlinnan kuntaliitoksen myötä tullut vanhusten palvelujen osuus, jota ilman nousu % oli noin 3,3. Kuntien maksuosuuksissa sen sijaan alitettiin 3 %:n katto eli kuntaosuuksien kasvua vuoden 2008 tilinpäätökseen verrattuna ei käytännössä ollut. - Ostoreskontra suljettiin tilinpäätöksen jouduttamiseksi ja tietojen toimittamiseksi jäsenkuntiin. Sulkemisesta johtuen toimintakuluista n ,00 ja toimintatuotoista n ,00 jäi kirjattavaksi vuodelle 2010, nettovaikutus n ,00. - Tileihin jäävä alijäämä ,49 esitetään siirrettäväksi alijäämätilille. SOSTERI:n kolmannen täysimääräisen toimintavuoden toiminnan ja talouden voidaan kokonaisuutenaan katsoa olleen aloitettuine sopeuttamistoimineen haasteellinen. Selvänä riskitekijänä on edelleen nähtävä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kuntahinnoittelussa syntyneet näkemyserot jäsenkuntien kesken. Ristiriitaisuudet ovat vakava este myös välttämättömäksi katsottaville rakenteellisille muutoksille. Hemmo Pirhonen Sairaanhoitopiirin johtaja

5 3 1.2 Sisäisen valvonnan järjestäminen (sis. konsernivalvonnan) Selonteon perusta Selonteko perustuu seuraavista aineistoista muodostettuun katsaukseen merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä: Sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQS qualityn mukaiset ulkoisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset (kesäkuu) Vakuutusyhtiön kanssa yhteistyössä suoritettu riskienkartoituksen päivitys (marraskuu) Riskienhallintapolitiikka (yhtymävaltuusto, joulukuu) Sisäisen tarkastuksen kohteista laadittu loppuraportti (joulukuu) Arvioinnin suorittaminen ja kohdentuminen Sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän mukaisessa ulkoisessa auditoinnissa toimintaa arvioitiin SHQS -arviointikriteereillä, jotka sisältävät myös sisäisen valvonnan arviointia. Laatujärjestelmän ulkoisen auditoinnin yhteydessä todettiin sisäiseen valvontaan liittyviä kehittämiskohteita, joita on työstetty organisaation eri tasoilla ja tehdyt toimenpiteet arvioidaan osana ylläpitoauditointia Vakuutusyhtiön kanssa v suoritetun riskikartoituksen päivitys toimintavuoden aikana kattaa kaikki merkittävät sairaanhoitopiirin strategiset, operatiiviset, talouden sekä vahinkoriskit ja niiden arvioinnin. Riskikartoitus on ajan tasalla ja se on tehty riittävän kattavasti. Riskienhallinta ja seuranta on vastuutettu sairaanhoitopiirin tasolla. Sairaanhoitopiirille ei ole realisoitunut sellaisia merkittäviä riskejä, joihin ei olisi varauduttu. Taloudellisen taantuman seurauksena ja mm. Parikkalan kunnan irrottautuminen sairaanhoitopiiristä lukien käynnisti laajan sopeuttamisohjelman valmistelun, jonka tavoitteena on toiminnallisten ja taloudellisten riskien minimointi. Arvioinnin perusteella suoritettavat kehittämistoimenpiteet Suoritetussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa ja auditoinnissa ei tullut esille olennaisia puutteita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä. Sisäisen valvonnan arvioidaan toimivan hyvin, jota täydentää sisäisen tarkastuksen systematisointi vuosisuunnitelman mukaisesti. Arvioinnissa tunnistettiin kuitenkin kehittämiskohteita, jotka on otettu huomioon sisäistä valvontaa ja tarkastusta toteutettaessa. Osa tunnistetuista kehittämiskohteista on sellaisia, joita kehitetään sairaanhoitopiirin jatkuvan laadunhallintatyön osana eikä niille siten määritellä erillisiä kehittämistoimenpiteitä. Olennaisimmat arvioinnin perusteella suoritettavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet vuonna 2010 ovat:

6 4 1) Uuden raportointijärjestelmän kattavan käyttöönoton (talousraportointi otettu käyttöön 2009) yhteydessä keväällä 2010 raportointijärjestelmää kehitetään ja ylläpidetään siten, että se tuottaa säännöllisesti tietoa tavoitteiden toteutumisesta sovittujen mittareiden mukaisesti. 2) Aloitettua riskienhallinnan kehittämistyötä jatketaan edelleen vuoden 2010 aikana siten, että järjestetään johdolle ja henkilöstölle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvää koulutusta riskitietoisuuden lisäämiseksi. Tietoturvariskikoulutus toteutetaan jatkossa kiinteänä osana laajempaa riskienhallintaa liittyvää koulutusta ja tällöin hyödynnetään intranetissä ylläpidettävän jo käyttöönotetun turvallisuusportaalin kerryttämää ja analysoitua tietoa riskitapahtumista. 3) Toteutetaan vuodelle 2010 päätetyt sisäisen tarkastuksen kohteet (kuusi kohdetta) laaditun yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti ja aikataulutettuna. Sisäisen tarkastuksen organisointi 2009 Sisäisen tarkastuksen ulkoistamista jatkettiin ja annetun toimeksiannon painotukset vuonna 2009 olivat: rahoitussopimusten analysointi ja raportointi kulunvalvonnan toteutumisen onnistuminen työajanseurannan toteutumisen onnistuminen Tarkastuskohteiden määrä rajautui kolmeen ja ne suoritettiin toimintavuoden toisella vuosipuoliskolla.

7 1.3 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen 5

8 6 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Kuntayhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymähallitus - sosiaalijaosto - ympäristöterveydenhuoltojaosto Kuntakohtainen peruspalveluiden koordinointiryhmä Piirin johtaja Johtoryhmä 1. Lapsiperhe palvelut 2. Aikuisten palvelut 3. Vanhusten palvelut 4. Ympäristöterveydenhuolto 5. Tukipalvelut 6. Keskushallinto ja terveyden edistäminen - Neuvola * lasten neuvola * äitiysneuvola * perhesuunnitteluneuvola - Perhepalvelukeskus - Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Lastentaudit ja lasten neurologia - Lasten psykiatria - Vastaanottotoiminta - Sairaankuljetus ja valmius - Hammashuolto - Työterveyshuolto - Kuntoutus, apuvälinepalvelu, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus - Sosiaalityöntekijäpalvelut - Röntgen - Patologia - Ravitsemusterapia - Kirurgia - KNK - SIL - Synn. ja naistentaudit - Leik. anest, päiväkirurgia; tehohoito - Aikuis- ja nuorisopsykiatria, mielenterveystyö - Päihdehuolto - Kotihoito/ kotisairaanhoito - Kotihoito/kotipalvelu - Kotipalvelun tukipalvelut - Palveluasuminen/ asumispalvelut - Laitoshoito - Päivystys ja tarkkailu - Sisätaudit (ml. dialyysi ja infektioyksikkö) - Keuhkosairaudet - Neurologia - Neurofysiologia - Ihotaudit - Eläinlääkintä - Terveysvalvonta - Talous- ja hallinto * talous- ja laskentapalvelut * henkilöstöpalvelut * työsuojelu- ja tykytoiminta * tietohallinto ja arkistotoimi - Huolto * ravintohuolto * kiinteistöhuolto * laitoshuolto * materiaalikeskus * lääkehuolto * välinehuolto - Tulosaluejohtajat - Johtajaylilääkäri - Hallintoylihoitaja - Sosiaalijohtaja - Ylihoitajat - Turvallisuuspäällikkö - Suunnittelija - Sosiaali/ potilasasiamies - Sihteerit

9 Sairaanhoitopiirin hallinto, organisaatio ja johtaminen Kuntayhtymävaltuusto 7 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Anja Kuuramaa Pekka Nousiainen Harri Halko Kunta Jäsen Varajäsen Enonkoski Anja Kuuramaa Jukka Kaasinen Kerimäki Maire Hämäläinen Toini Räisänen Anneli Räisänen Ari Silvennoinen Teuvo Luostarinen Parikkala Pekka Anttonen Aarni Repo Matti Saikkonen Jouni Tiainen Punkaharju Pekka Nousiainen Aune Kupiainen Katja Silvennoinen Kaija Ovaska Rantasalmi Liisa Kämäräinen Matti Haikonen Markku Varis Leena Uosukainen Savonlinna Harri Halko Vuokko Mikkonen Juha Hirvonen Markku Nousiainen Riitta Härkönen Maarit Eronen-Raivio Sirpa Luukkainen Anne Herttuainen Sulkava Kaisa Ralli Esa Repo Pekka Kinnunen Paula Suomalainen Valtuusto kokoontui 3 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 19 asiaa. Pöytäkirjanpitäjänä oli sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen. Kuntayhtymähallitus saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Virve Pasanen-Harju Helena Haverinen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Helena Haverinen Enonkoski Raija Hirvonen Kerimäki Virpi Kaksonen Punkaharju Ritva Suomalainen Savonlinna Matti Korhonen Rantasalmi Matti-Pekka Parkkinen Savonranta Atte Sakari Luostarinen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Lasse Partanen Sulkava Hannu Karvinen Savonranta Virve Pasanen-Harju Savonlinna Hilkka Virtanen Sulkava Ari Silvennoinen Kerimäki Pekka Anttonen Parikkala Heimo Tikkinen Parikkala Mikko Jantunen Punkaharju Anna-Liisa Uimonen Savonlinna Paula Neuvonen Parikkala

10 8 Kuntayhtymähallitus alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Asko Ruuskanen Ari Silvennoinen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Matti Korhonen Rantasalmi Esa Lappalainen Rantasalmi Heli Laamanen Punkaharju Mikko Jantunen Punkaharju Anna-Kristiina Mikkonen Savonlinna Virve Pasanen-Harju Savonlinna Lasse Partanen Sulkava Riitta Finer-Huttunen Savonlinna Onni Ronkanen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Asko Ruuskanen Savonlinna Jaro Koikkalainen Savonlinna Ari Silvennoinen Kerimäki Ari Partanen Sulkava Eija Stenberg Punkaharju Katja Silvennoinen Punkaharju Raija Turtiainen Enonkoski Sanna Hämäläinen Kerimäki Hallitus kokoontui 17 kertaa ja käsitteli 183 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli sairaanhoitopiirin johtaja. Pöytäkirjanpitäjänä oli suunnittelija Matti Pihkala , sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen ja suunnittelija Katja Lehikoinen Johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talouspäällikkö ja aikuispalvelujen tulosalueen johtaja ovat mukana kokouksissa asiantuntijajäseninä. Tarkastuslautakunta saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kari Kuivisto Aila Makkonen Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Kari Kuivisto Sulkava Heli Muhonen Savonlinna Aila Makkonen Savonlinna Maija-Riitta Kansanoja Joroinen Jarmo Luostarinen Savonlinna Pauli Otranen Savonlinna Heli Roivio Savonranta Kari Laukkanen Punkaharju Anneli Räisänen Kerimäki Ensio Närvänen Kerimäki

11 9 Tarkastuslautakunta alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Maire Hämäläinen Markku Varis Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Maire Hämäläinen Kerimäki Sirpa Luukkainen Savonlinna Aila Makkonen Savonlinna Merja Kiesiläinen Savonlinna Markku Varis Rantasalmi Auvo Kokkonen Rantasalmi Leila Virta Sulkava Virve Litmanen Sulkava Vesa Virta Sulkava Juuso Laukkanen Punkaharju Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 55 asiaa. Valtuuston valitsemana JHTT-yhteisönä on ollut Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä oli JHTT Matti Jalkanen ja alkaen PwC Julkistarkastus Oy, vastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä JHTT-,KHT -tilintarkastaja Elina Hämäläinen. Sosiaalijaosto saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ari Silvennoinen Harri Luukkanen Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Aune Kupiainen Punkaharju Mikko Jantunen Punkaharju Harri Luukkanen Savonlinna Tuula Jäppinen Savonlinna Ari Silvennoinen Kerimäki Pekka Palm Kerimäki Sosiaalijaosto alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ari Silvennoinen Jaro Koikkalainen Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Jaro Koikkalainen Savonlinna Sirpa Luukkainen Savonlinna Aune Kupiainen Punkaharju Heli Laamanen Punkaharju Ari Silvennoinen Kerimäki Pekka Palm Kerimäki Sosiaalijaosto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli yhteensä 33 asiaa.

12 10 Ympäristöterveydenhuoltojaosto saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Korhonen Atte-Sakari Luostarinen Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Kaija Ikonen Puumala Kimmo Kotro Puumala Virpi Kaksonen Punkaharju Tapio Mikkonen Savonlinna Matti Korhonen Rantasalmi Leena Uosukainen Rantasalmi Ulla Lindell Savonranta Katri Nissinen Sulkava Atte-Sakari Luostarinen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Esko Mielikäinen Savonlinna Anne Herttuainen Savonlinna Ympäristöterveydenhuoltojaosto alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Korhonen Eija Stenberg Varsinaiset jäsenet Kunta Henkilökohtaiset Kunta varajäsenet Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Pirkko Ihanamäki Puumala Kimmo Kotro Puumala Matti Korhonen Rantasalmi Leena Uosukainen Rantasalmi Esko Mielikäinen Savonlinna Kaisa Ralli Sulkava Onni Ronkanen Savonlinna Matti Mäkelä Savonlinna Eija Stenberg Punkaharju Tapio Mikkonen Savonlinna Raija Turtiainen Enonkoski Sanna Hämäläinen Kerimäki Ympäristöterveydenhuoltojaosto kokoontui 3 kertaa ja käsitteli yhteensä 22 asiaa. Eettinen toimikunta saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Heikki Pylkkänen Hannu Kilpeläinen Luottamushenkilöedustajat Helena Haverinen Enonkoski Heimo Tikkinen Parikkala Varsinaiset jäsenet Heli Korhonen Varajäsenet Pirjo Kohonen

13 Hannu Nyrkkö Arja Sistonen 11 Simo Kurki Raino Terho Eettinen toimikunta alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Heikki Pylkkänen Hannu Kilpeläinen Luottamushenkilöedustajat Anja Kuuramaa Enonkoski Sirpa Luukkainen Savonlinna ja varalla Harri Halko Savonlinna Varsinaiset jäsenet Heli Korhonen Hannu Nyrkkö Arja Sistonen Varajäsenet Merja Hertsi Simo Kurki Annamari Taskinen Eettinen toimikunta kokoontui 7 kertaa ja käsitteli yhteensä 38 asiaa. Rakennustoimikunta Puheenjohtaja Pekka Nousiainen Punkaharju Varapuheenjohtaja Virve Pasanen-Harju Savonlinna Jäsenet Helena Haverinen Matti Mäkelä Ari Silvennoinen Enonkoski Savonlinna Kerimäki Rakennustoimikunta kokoontui 1 kerran ja käsitteli 1 asian. Rakennustoimikunnan puheenjohtaja on toiminut työmaakokouksen puheenjohtajana, joita kokouksia pidettiin toimintavuonna 6 kertaa.

14 12 Keskushallinnon johtoryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja, puheenjohtaja Hemmo Pirhonen Vanhuspalvelujen tulosaluejohtaja, varapj Veli Matti Thure Aikuispalvelujen tulosaluejohtaja, varapj./ Vanhuspalvelujen tulosaluejohtaja, oto Saku Linnamurto Lapsiperhepalvelujen tulosaluejohtaja Riitta Sipinen Ympäristöterveydenhuollon johtaja Leena Manner Johtajaylilääkäri Heikki Pylkkänen Hallintoylihoitaja Arja Sistonen Talouspäällikkö Pekka Martikainen Suunnittelija, sihteeri Matti Pihkala Toimistopäällikkö, sihteeri Kaija Lappalainen Suunnittelija, sihteeri Katja Lehikoinen Henkilöstön edustaja, plm. Anne Otranen-Silvennoinen Keskushallinnon johtoryhmä kokoontui 49 kertaa ja käsitteli yhteensä 259 asiaa.

15 Tulosalueiden johtajat ja ylihoitajat 13 Tulosalue Tulosalueenjohtaja Ylihoitajat Lapsiperhepalvelut Riitta Sipinen Aikuisten palvelut Saku Linnamurto Maijaterttu Tiainen Kirsi Matikainen Vanhusten palvelut Veli Matti Thure Annamari Taskinen Saku Linnamurto Ympäristöterveydenhuolto Tukipalvelut Keskushallinto ja terveyden edistäminen Leena Manner Hemmo Pirhonen, oto Hemmo Pirhonen Henkilöstön pääluottamusmiehet JUKO pääluottamusmies Helena Nukari JHL pääluottamusmies Sari Ristolainen JYTY pääluottamusmies Reetta Laukkanen KTN /TS pääluottamusmies Sampsa Kinnunen KTN/KVTES pääluottamusmies Marja-Leena Karjalainen TEHY pääluottamusmies Anne Otranen-Silvennoinen SUPER pääluottamusmies Tarja Loikkanen Palkka-asiamies toimistopäällikkö Kaija Lappalainen

16 14 Yhteistyötoimikunta Yhtymähallituksen edustaja Vanhuspalvelujen ta-johtaja Sairaanhoitopiirin johtaja Aikuispalvelujen ta-johtaja Toimistopäällikkö Pääluottamusmiehet Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Helena Haverinen, puheenjohtaja saakka varajäsen Virve Pasanen-Harju saakka Ari Silvennoinen, puheenjohtaja alkaen varajäsen Anna-Kristiina Mikkonen, alkaen Asko Ruuskanen, jäsen alkaen varajäsen Pekka Nousiainen alkaen Veli Matti Thure, saakka Hemmo Pirhonen, alkaen varajäsen Heikki Pylkkänen, alkaen Saku Linnamurto, alkaen varajäsen Arja Sistonen, alkaen Kaija Lappalainen, sihteeri varajäsen Pekka Martikainen, tal.pääll. Sampsa Kinnunen Anne Otranen-Silvennoinen Sari Ristolainen Reetta Laukkanen Tarja Loikkanen Helena Nukari Mervi Heikkinen Leena Paakkunainen Veli-Pekka Vepsäläinen, alkaen varajäsen Hannu Kosonen, alk. Yhteistyötoimikunta kokoontui 9 kertaa ja käsitteli yhteensä 51 asiaa.

17 15 2 TOTEUTUMISVERTAILUT 2.1. Tavoitteiden toteutuminen toiminta ja käyttötalous EK 1 Lapsiperhepalvelut Vuoden 2009 toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Terveyden edistämistehtävässä erityinen painopiste oli nuorten ja perheiden alkoholija päihdehaittojen varhainen havainnointi, puheeksi ottaminen ja puuttuminen. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa asiakkaille toteutettiin päihteiden käyttöä selvittävä mittaus (Audit tai Adsume-mittaus) laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Lisäresurssia edellyttävän kotihoitoon tähtäävän toiminatamallin suunnittelusta ja käynnistämisestä lasten psykiatrisen ja somaattisen osastohoidon vaihtoehdoksi luovuttiin vallitsevan resurssipulan (lääkärit ja erityistyöntekijät) sekä organisaation säästö- ja sopeuttamistoimien vuoksi. Henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistumista jouduttiin rajoittamaan organisaation talouden säästöohjelman vuoksi. Täydennyskoulutuksessa suosittiin organisaation sisäistä sekä paikallista koulutustarjontaa. Lähiesimiehillä oli mahdollisuus osallistua johtamiskoulutusohjelmaan. Erityistyöntekijöiden (psykologit ja puheterapeutit) rekrytoinnissa ei onnistuttu tavoitteen mukaisesti. Puheterapeutin avoimia vakansseja (2kpl) ei saatu täytettyä. Psykologiresurssissa oli vajetta henkilöstön pitkien lakisääteisten poissaolojen vuoksi. Vajetta korvattiin osittain ostopalveluilla. Prosessien ja toimintamallien kehittämisessä painopiste oli ylipainoisten ja lihavien lasten hoitomallin kehittämisessä sekä tarkkaavuushäiriöstä kärsivän lapsen hoitomallin päivittämisessä. Toimitilojen / vuokratilojen käyttöä ei onnistuttu vähentämään. Tavoite siirtyi vuodeksi Perhepalvelukeskuksen tiloissa toteutettiin laaja peruskorjausremontti, mikä häiritsi yksikön toimintaa ja suoritetavoite jäi saavuttamatta. Tulosalueen toimintatuottojen toteuma oli 90,5 %. Tulojen kertymistä vaikeutti osittain perhepalvelukeskuksen remontista aiheutuva toimintahäiriö sekä lastentautien polikliinisten suoritteiden tavoitteesta jääminen. Osastohoitopäivien määrätavoite toteutui 104 %. Toimintakulujen toteuma 87,3 %. Lapsiperhepalveluiden jokaisen tulosyksikön tulos muodostui ylijäämäiseksi. Koko tulosalueen tulos oli ylijäämäinen. Toimintakuluissa suurimmat säästöt muodostuivat henkilöstökuluista sekä ostopalveluista. Henkilöstökulujen säästöä pääosin selvittää täyttämättä jääneet lääkärien sekä puheterapeuttien vakanssit.

18 16 Lääkärivajeesta huolimatta lapsiperhepalveluissa hoitotakuu toteutui. Erityistyöntekijöiden palveluja ei resurssipulasta johtuen kyetty tarjoamaan lähipalveluina tavoitteen mukaisesti. Koulu- ja neuvolaterveydenhuollossa henkilöstöresurssia jouduttiin varaamaan väestön pandemiarokotuksiin. Tästä johtuen lasten ja nuorten loppuvuoteen ajoittuvat määräaikaistarkastukset eivät toteutuneet suunnitellussa aikataulussa. LAPSIPERHEPALVELUJEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuminen Asiakkaat ja väestö Palvelunkäyttäjät tyytyväisiä saamaansa palveluun Yli 85 % palautteen antajista tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluun Asiakastyytyväisyyskysely - sovituissa yksiköissä, sovitulla kalenteriviikolla Kysely toteutettiin lokakuussa, vastaajista 73,6 % oli erittäin tyytyväisiä palvelukokonaisuuteen ja 24,8 % melko tyytyväisiä (N 242) Kustannusvaikuttavuus Palvelut tuotetaan kustannustietoisesti ja pienemmin resurssein kuin 2008 Sijaisten käyttö ei lisäänny Sijaisten palkkaosuus vakinaisten palkoista 2009 < 2008 Talouden toteuma / seurantaraportti Ei toteutunut (pitkät poissaolot sijaistettiin, lyhyitä poissaoloja ei sijaistettu) Uudistuminen ja henkilöstö Osaamista vahvistetaan, täydennyskoulutusvelvoite toteutuu Vähintään 3 täydennyskoulutuspäivää / työntekijä Koulutusrekisteri Ei toteutunut koko henkilöstön osalta Prosessit ja rakenteet Henkilöstöllä mahdollisuus tavoitekeskusteluun Ydinprosessit ja toimintamallit sujuvia asiakkaan, työntekijän ja palveluketjun näkökulmasta Tavoitekeskustelut toteutuvat 100% vakituisen henkilöstön osalta Prosessien mallintaminen jatkuu Kotihoidon toimintamallin suunnitelma valmis 2009 Toteutuneiden tavoitekeskustelujen seuranta Itsearviointi ja / tai sisäinen auditointi ja johdon katsaus Toteuma koko henkilöstön osalta 85% Toteutui osittain Kotihoidon toimintamallin suunnittelusta luovuttiin

19 17

20 EK 2 Aikuisten palvelut Aikuisten palvelujen tulosalueen keskeiset toiminnalliset tavoitteet liittyvät uusien toimintamallien rakentamiseen tehokkaan ja kattavan palvelutuotannon varmistamiseksi. Tulosalueen sisäisten prosessien läpikäymisen avulla kartoitetaan niitä palvelutuotannon kapeikkoja, jotka haittaavat kuntalaispalveluiden tuottamista ja synnyttävät tarpeettomia kustannusrakenteita. Oman työn osuuden lisäämisellä pyritään vähentämään ostopalveluiden käyttöä. Omia tuotantotapoja kehittämällä sekä henkilöstöstä lähteviä uudistusprosesseja tukemalla tulosalue pyrkii lisäämään yksiköiden välistä yhteistyötä synergiaetujen saavuttamiseksi. Vuoden 2009 toiminnallinen painotus Sairaanhoidon erikoisalojen kehittämistehtävät nivelletään osaksi KYS-Erva strategian laadintaa. KYS-Erva strategiat olivat erikoisalojen kehittämistehtävien pohjana. Hoitoketjujen hallintaan liittyen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintoja madalletaan edelleen. Psykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon kokonaisvaltaisesta linjaohjausta tarkennetaan. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnoilla tehtiin mm. keskeisten prosessien tarkastelun muodossa. Aikuis- ja nuorisopsykiatrian tulosyksikössä linjaohjausta tarkennettiin. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa lisätään suunnitelmallisesti hoitotyön osuutta potilaskohtaamisissa. Hoitajavastaanottojen määrä kasvoi vastaanottotoiminnassa joka kunnassa. Terveyden edistämiseen liittyen painotetaan aktiivi-ikäisen väestön terveydenhuollon järjestämistä. Työterveyshuollon toimintoja kehittämällä pyritään ennakoivaan terveydenhuoltoon, siten että toiminnan tulokset näkyvät konkreettisina tuloksina työyhteisöjen toiminnassa. Työterveyshuollon tavoitteet kartoitetaan yhdessä työorganisaatioiden kanssa. Työterveyshuollon tehokas järjestäminen tukee osaltaan perusterveydenhuollon toimintoja niin työelämän ulkopuolella olevien kuin myös lasten ja nuorten sekä vanhenevan väestön terveyspalveluiden alueilla. Terveyden edistämistä painotettiin kaikissa yksiköissä ja kaikissa tapahtumissa. Aikuisten palveluiden keskeiseksi terveyden edistämisen painopisteeksi valittiin päihteet. Tilaratkaisulla pyritään saavuttamaan tehokkuutta yli tulosalueiden toteutuvissa hoitoketjuissa. Tilatarkastelut toteutetaan niin piirin omistuksissa olevissa kuin sen vuokraamissakin tiloissa ja kaikkien jäsenkuntien alueilla. Tilaratkaisuihin liittyvät tarkastelut tehtiin sekä piirin omistamissa että vuokraamissa tiloissa. Vuoden 2008 aikana on toteutettuja verisuonikirurgian, rintasyöpäkirurgian ja silmätautien mukaisia yhteistyörakenteita selvitetään myös muilla erikoisaloilla. Sairaanhoitopiirien mahdollisuuksia yhteistyön syventämiseksi selvitetään uusia toimintamalleja kartoittamalla. Yhteistyö mahdollisuuksia selvitettiin mm. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa.

21 19 AIKUISPALVELUIDEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 Kohde Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuminen Asiakkaat ja väestö Prosessit ja rakenteet Kustannus vaikuttavuus Vastaaminen hoitotakuun vaateisiin Ydinprosessien kehittäminen Ostopalveluiden vähentäminen Hoitotakuu toteutuu Odotusaika vuorokausina Esh:ssa yli 6 kk odottavien potilaiden määrä oli 37. Keskimääräinen odotusaika oli 39 vrk. Yhteyden saaminen terveyskeskuksiin toteutuu lain mukaisesti. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät hoitoon samana päivänä. Hoidon tarpeen arviointi toteutuu kolmen arkipäivän kuluessa. Kiireettömään hoitoon pääsee kolmen kuukauden kuluessa. Pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden jonotusaika on 2-4 kk. Hammashoitoloissa ei ole jonoja. Määritelty omistajuus Itsearviointi Prosessin omistajuus on määritelty yhdelle ydinprosessille. Oman työn käytön lisääminen Avoimien vakanssien täyttöasteen nostaminen Hoitotyön avoimien vakanssien täyttöä on arvioitu liittyen v sopeuttamistoimiin. Lääkärivakansseja on pyritty aktiivisesti täyttämään. Koko Sosterissa oli vuonna 2008 määräaikaisia työntekijöitä 467 henkilöä ja 378 henkilöä vuonna Uudistuminen ja henkilöstö Tilojen käytön tehostaminen Henkilöstön osaamisen varmistaminen perustehtävässä riittävällä täydennyskoulutuksella Palvelutuotannossa olevien tilamäärien vähentäminen Ammatilliseen perustehtävään painottuvaan koulutukseen paneutuminen. Pinta-ala vähennys Yksiköiden koulutussuunnitelmien toteutumisen seuranta Psykiatrian päiväosasto ja mielitiimi ovat muuttaneet vuokratilasta toisiin tiloihin joulukuusta alkaen. Tiedot ovat saatavissa maaliskuussa, jolloin uusi raportointijärjestelmä tulee käyttöön. Rekrytointitoiminnan uusiminen Henkilökohtaisten rekrytointikontaktien lisääminen Kontaktien määrä Työhönottaja ja lääkärijohto ovat pyrkineet lisäämään henkilökohtaisten kontaktien määrää, mutta lukumääriä ei ole tilastoitu. Tietojärjestelmäperustein rekrytointikanavien kehittäminen. Uusien kontaktisivustojen määrä Rekrytointikanava on otettu käyttöön vuonna Kanavalla käyneiden määrää ei nykyisessä järjestelmässä pystytä seuraamaan.

22 20

23 EK 3 Vanhusten palvelut 21 Vanhusten palveluihin kuuluu erikoissairaanhoidosta ns. konservatiivisesta toimesta (sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia, neurofysiologia, ihotaudit sekä päivystys ja tarkkailu). Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta tulosalueelle kuuluvat kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu), laitoshoito (tk-vuodeosastot ja vanhainkodit), palveluasuminen ja yhteispäivystys. Tulosalueen avopuolen toiminnan painopisteet lähivuosina tulevat olemaan terveyden edistäminen sekä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymisen tukeminen. Käytännössä tämä tarkoittaa vaiheittaista siirtymistä laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen, kotihoidon vahvistamista, lyhytaikaisen kuntouttavan (kotona asumista tukevan) toiminnan kehittämistä, iäkkäiden ihmisten palveluohjauksen ja ennalta ehkäisevän työn kehittämistä sekä kuntouttavan työotteen olemista osana kaikkea arkityötä. Tavoitteena on asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen, kannustaminen omavastuuseen ja asiakkaan ottaminen mukaan omaan hoitoon ja hoivaan vaikuttavaan päätöksentekoon. - Vuoden 2009 aikana on siirrytty vaiheittain laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen, vahvistettu kotihoitoa ja kehitetty kotona asumista tukevaa palvelua sekä kuntouttavaa työotetta. Välittömään asiakastyöhön käytetty aika kotihoidossa on kasvanut, mutta ei ole saavuttanut asetettua 10 % tavoitetta. Hoitajien sisäisellä koulutuksella on vahvistettu kuntouttavaa työotetta, tehostettu ja jalkautettu prosessinkuvausta muistipotilaan ja saattohoitopotilaan kohdalla vuoden 2009 aikana. Erikoissairaanhoidossa painopisteenä tulevat olemaan päivystystoiminnan kehittäminen uudessa yksikössä, vuodeosastojen kuormitusasteen alentaminen ja polikliinisen toiminnan kehittäminen. - Vuoden 2009 aikana on selvitetty ja ohjeistettu päivystystoimintaan liittyviä toimintoja triage-luokituksen mukaiseksi. Tässä on huomioitu koko päivystyspotilaan prosessi alkaen sairaankuljetuksesta jatkuen perusterveydenhuoltoon ja/tai erikoissairaanhoitoon. Lisäksi painopisteenä on yhteistyön lisääminen muiden sairaanhoitopiirien kanssa ja mahdollisesti yhteisten yksikköjen perustaminen. - Yhteistyö mahdollisuuksia on selvitetty muiden piirien kanssa, mutta varsinaista yhteistyötä vanhuspalvelujen alueella ie ole sopimustasolla aloitettu. Vanhusten palvelujen tulosalueelle esitetään toteutettavaksi seuraavat rakenteelliset toimenpiteet vuonna 2009: - Pihlajan vanhainkodin pitkäaikaisasumispaikkojen määrää vähennetään 45 paikkaa; jää 17 paikkaa. Vastaavasti lisätään tehostetun palveluasumisen ostoja. Tavoitetta Pihlajan vanhainkodin paikkamäärän vähentämiseksi ei saavutettu vuoden 2009 loppuun mennessä. Asukkaita oli vuoden 2009 lopussa 45. Pihlajan vanhainkoti lakkaa vasta huhtikuussa Päivystystoiminnan kehittäminen ja mahdollinen keskittäminen Savonlinnan Keskussairaalan tiloihin Päivystystoimintaa ei ollut keskitetty Savonlinnan Keskussairaalaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Päivystystoimintaa keskitetään Keskussairaalan tiloihin vasta loppuvuodesta 2010 tai 2011 vuoden alusta. - Erikoissairaanhoidon osastojen 4a, 4b ja 5a toimintaa supistetaan kesäajaksi (3-5 kk) Toimintaa oli supistettu touko-syyskuussa vähentäen kaikkien osastojen sairaansijamääriä.

24 22 - Henkilöstöä koskevat muutokset on esitetty erillisessä liitteessä. Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuminen Asiakkaat ja väestö Tarkoituksenmukainen hoito ja palvelu Palveluketjun hallinta: oikea-aikainen hoito/hoiva Jonotuslistat Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vuodeosastoille tai palvelutaloihin kertyi jonotuspäiviä 3000 päivää. Keskimääräinen jonotusaika oli 6,8 vrk:ta. Hoitojaksot Tilastoja ei käytettävissä Kotihoidon asiakkuudet Kotihoidon kotipalvelun asiakkuudet lisääntyneet 3% Savonlinnassa, pelkkää ksh saavat vähentyneet yli10 % Kustannusvaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Palvelujen tuottaminen Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti Päivystystoiminnan tarkoituksenmukainen keskittäminen Vakinaisen henkilöstön määrän suhteellinen osuus koko henkilöstöstä kasvaa Vuosittain lähestytään tavoitteen mukaista toimintaan 25 %- yksikköä Vuoden 2009 lopussa päivystystoiminnat uusissa tiloissa 2009 vähemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin 2008 Toteuman vertailu valtakunnalliseen tavoitetasoon Toiminta alkanut vuoden loppuun mennessä Henkilöstötiedostoista Sulkava ksh lisäys 25 % Enonkoski ksh lisäys 20 % muut kunnat ennallaan v verrattuna Kotihoito ka : yli 75 vuotiaista 10,5 % on säännöllisen kotipalvelun asiakkaita (ilman tukipalveluasiakkaita) ( valtak. tavoite on 14%) Kotisairaanhoidot yli 75 v palvelua saavat (vain ksh) Savonlinna 9.6% Kerimäki 6,7% Punkaharju 2,8% Savonranta 5,6% Enonkoski 24 % Rantasalmi 14,8 Sulkava 27 % Päivystystoiminta on siirtynyt uusiin tiloihin elokuussa Koko Sosterissa määräaikaisia oli vuonna 2008, 467 henkilöä ja vuonna 2009, 378 henkilöä. Tavoitetta on saavutettu. Sairauspoissaolojen vähentäminen Poissaolojen määrä laskee 5 % Henkilöstötiedostoista Sairauspoissaoloja oli vuonna 2008: 2636 kpl ja vuonna 2009: 2494, 142 kpl vähemmän, joka on yli 5 %, joten tavoite on saavutettu. Yhteinen työ Yhteiset Sosterin strategian mukaiset toimintatavat käytössä Itsearviointi ja auditointi Itsearvioinnit ja auditoinnit on tehty vuodeosastoilla, niin esh:ssa kuin pth.ssa vuonna 2009, kaikkialla muualla paitsi Savonrannan Päivärinteellä. Kotihoito: Itsearvioinnit toteutettu paitsi Savonranta v Prosessit ja rakenteet Toimivat palveluketjut Kesk.palveluketjujen määrittely ja kuvaus Palveluketjujen/ prosessien yhteensovittaminen alueelliseksi toiminnaksi Prosessien mukainen toiminta Prosessien omistajuudet on määritelty ja prosessit tunnetaan Itsearviointi ja auditointi Muistipotilaan palveluketjussa kotihoito mukana auditoinnissa. Jokaisella perusterveydenhuollon osastolla on muistihoitaja nimetty. Koulutus on toteutettu lähinnä sisäisellä koulutuksella. Saattohoito: Palvelukuvaus tehty yhteistyönä koko organisaatiolle. Kotihoito on ollut myös mukana.

25 23 Haavanhoitoprosessi tehdään yhteistyössä koko organisaatiolle, kotihoito mukana, kuvaus kesken. Kotihoidon sisällön kehittäminen Välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan kasvu 10 % mobiilitekniikkaa hyödyntäen Työajan seuranta Välitön asiakastyöaika ei ole kasvanut tavoitteen mukaisesti Kotipalvelu Savonlinna: lisäys 4%, Kerimäki 1,2 % Kotisairaanhoito Savonlinna -10% Kerimäki :+8,3% Punkaharju: -5,7% RAI-indeksin käyttö kotihoidossa 30 % asiakkaista arvioitu vuoden lopussa Asiakkuudet ja Raimittaristo RAI indeksin käyttö: 42% kotipalvelun asiakkaista on arvioitu 2009 aikana. Perusterveydenhuollon vuodeosastoista kahdelta puuttuu käytöstä RAIarviointimenetelmä. Vanhainkodeissa käytetään RAIarviointimenetelmää kaikkialla muualla paitsi Savonrannalla.

26 24

27 EK 4 Ympäristöterveydenhuolto YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 KOHDE TAVOITE TAVOITETASO MITTAAMINEN RAPORTOINTI Asiakkaat ja väestö Ruoka- ja vesiepidemioiden vähäinen esiintyminen < 5 epidemiaa v Epidemioiden tilastointi 1 tilastoitu ruokamyrkytys v Ympäristöterveydenhuollon palvelut toimialueella asuville ja toimiville Asiakkaiden tasapuolinen palvelutaso Säilytetään nykyinen palvelutaso ja toimipisteet kunnissa. Henkilöstön ja toimipisteiden määrä on pysynyt ennallaan. Kustannusvaikuttavuus Tulosalueen toimintakulut hallinnassa Kulut pysyvät TA 2009 raamissa Seurantaraportit kuukausittain Tilinpäätös on ylijäämäinen. Uudistuminen ja henkilöstö Valvonnan ja eläinlääkinnän suoritetavoitteiden toteut. Valvontasuunnitelmien mukaisten maksujen periminen Erikoistuminen Toteutuma 100 % v lopussa 60 %:lla elintarvikevalvonnan kohteista Jokaisella valvonta-alueella on väh. kaksi erikoisosaajaa Seurantaraportit kuukausittain Tervekuu ohjelma ja seurantaraportit Valvontasuunnitelmien toteutuminen Kustannusvaikutus Eläinlääkintä 107 % Terveysvalvonta 75 % Suunnitelman mukaiset maksut on peritty vain maidontuotantotilojen tarkastuksista. Erikoistuminen on toteutunut. Osaamisen kehittäminen Koulutussuunnitelman mukainen Toteutuman seuranta Koulutusvuorokausia 4,4 / hlö. Hyvä työympäristö Työmäärän tasainen jakautuminen. Työssäjaksaminen Suunnitelmien toteutuminen. Työtyytyväisyys Työkuormitus liian suuri silloin, kun ei ole saatu sijaisia. Prosessit ja rakenteet Riskinarvioinnin tekeminen elint.- ja terveydensuojelul. mukaisille kohteille 60 %:lle kohteista Tervekuuohjelmalla kohteiden määrä/arv. kohteet Riskinarviointi on tehty vähintään 60 % kohteista. Tarkastajaohjelmaan kohdetietojen päivittäminen 100 % kohteista Tervekuuohjelmalla Kohdetiedot on päivitetty noin 90 % elintarvikekohteista ja 50 % terveydensuojelun kohteista.

28 26

29 EK 5 Tukipalvelut 27 Koko tulosalueen toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Tulosalueen toimintaa kertomusvuonna sävytti koko vuoden kestänyt Leipä-hankkeen toteutus. Rakennustyöt jatkuvat vielä vuonna Leipä-hankkeen tilat on otettu/otetaan porrastetusti käyttöön: valmistui laajennusosa, missä sijaitsevat leikkaussalit ja yhteispäivystystilat valmistuu hankkeen II-vaihe, vanhan leikkausosaston tilat, jonne sijoittuvat heräämö- ja Leiko-toiminta. Pienimuotoisia rakennushankkeita toteutui eri toimipisteissä. Suurimmat korjausinvestoinnit toteutettiin perhepalvelukeskuksessa ja Savonlinnan pääterveysasemalla. Tulosalueen tulosyksiköissä toteutettiin jatkumona rakenteellisia muutoshankkeita ravintohuollossa (keskitetty ruoanvalmistus Savonlinnan pääterveysasemalle keskuskeittiöstä), lääkehuollon tilaratkaisut ja lääkejakelun automatisoinnin jatkaminen sekä laskentatoimeen ja henkilöstöhallintoon liittyvien uusien tietohallintosovellutusten käyttöönotto. Uudistettu raportointijärjestelmä otettiin käyttöön toimintavuoden lopulla ja laajemmassa muodossaan järjestelmä on käytössä kesäkuussa Laskentatointa on toimintavuonna rasittanut laajat selvitykset kuntalaskutuksen perusteista. Erityisen merkittävänä uudistuksena on pidettävä osastosihteerihenkilöstön (95 osastosihteeriä) siirtämistä sisäisen palvelun yksiköksi tukipalvelujen tulosalueelle. Vastaava henkilöstöresurssivaraus poistui muilta tulosalueilta. Kustannukset jaettiin ns. vyörytysperiaatteella asianomaisille tulosalueille. Muutoksessa yhtenäistettiin osastosihteereiden monipuolista tehtäväkenttää ja keskitettiin ko. henkilöstöresurssin johtaminen. Muutokselle asetetut tavoitteet jo ensimmäiselle toimintavuodelle olivat niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin kovat. Talouden näkökulmasta tulosta voidaan pitää erinomaisena (budjetoidut menot alittuivat ilman lomapalkkajaksotusta 0,14 m, toteutumaprosentti oli 95,4 %

30 28

31 29 TUKIPALVELUJEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuminen Asiakkaat ja väestö (sisäinen asiakkuus) Ydintehtävän turvaaminen tukipalvelujen avulla Riittävät, oikeaaikaiset ja kustannustietoisesti tuotetut palvelut Toteutetaan kaksi kyselyä ta vuonna lääkehuollon ja välinehuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta Lääkehuollon asiakaskysely toteutettiin toukokuussa Kouluarvosana kyselyssä 9 Välinehuollon asiakaskysely toteutettiin helmikuussa. Kouluarvosana kyselyssä 9+ Kustannusvaikuttavuus Uusien toimintatapojen käyttöönotto toimintojen ulkoistamismahdollisuudet huomioon ottaen Uudistuminen ja henkilöstö Prosessit ja rakenteet Mobiilitoiminnan kehittäminen Kansallinen KANTO - hanke Tukipalveluhenkilöstön saatavuus turvataan ja tieto-taitotaso ylläpidetään. Muutostilanteissa rekrytointi huomioidaan. 1. Mobiilipalvelujen käyttöönoton tehostaminen niin hoitotyössä kuin hallinnossa sekä kotona asumisen helpottaminen mobiilivalvonta- laitteilla 2.Liittyminen pilottina KANTO hankkeeseen ereseptin ja earkiston osalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kohdalla. Ta- vuoden aikana toteutetaan seuraavat uudelleenjärjest: - osastosihteeripal. organisointi - kipulääkityspalv. uudelleenorganis. -(Kriittisten avaintoimintojen) Tukipalvelujen vakanssit täytetty.90 %:sti - Kaikilla tietojärjestelmiä käyttävällä henkilöstöllä päivitetty tietoturvapassi Saada aikaiseksi mobiilikäyttöiset työmenetelmät ja välineet: kotihoito takapäivystys ambulanssi hallinto ns. liikkuvat työntekijät Saada aikaiseksi uusien toimintaprosessien suunnittelu ja toteutus reseptin ja määräysten sähköiseen allekirjoitukseen ja toimitukseen. Hankkeen arviointi sen valmistuttua. Selvitys kattaa sekä toiminnan että kustannusvaikuttavuuden arvioinnin - Vakanssien täyttöaste, henkilöstön poissaolot. Koulutuksen kattavuuden raportointi henkilöstötilipäätöksessä Hankkeen arviointi sen päättymisen jälkeen. Selvitys kattaa toimintaprosessien tehostumisen sekä kustannusvaikuttavuuden arvioinnin Uudet toimintaproessikuvaukset ja selvitys toiminnan muutoksesta Os.sihteerijärjestelyt. Ks johdanto Epiduraalisessa kivunhoidossa käytettävien kipulääkeseosten valmistus apteekissa aloitettiin 03/09. Aseptinen valmistus apteekissa korvaa ei-aseptisen valmistuksen osastolla. Lopputuotteen on oltava steriili epiduraali- tilaan laitettavilla lääkevalmisteilla. Kustannusvaikuttavuus tulee lääkehoidon laadun paranemisen kautta. Vakinaiset 321 Avoimet 29 Yhteensä 350 Poissaolo (työpäivät) sis. vuosilomat n. 75 % henkilökunnasta osallistunut tietoturvakoulutukseen Testattu ambulanssi- yhteyden toiminnallisuus ja otettu käyttöön takapäivystyksessä sekä hallinnon työntekijöiden osalta. KanTa hankkeen osalta kansalliset aikataulut siirtyneet vuodelle ereseptin aloitus elo- syyskuu ja earkiston osalta helmikuu 2011

32 30

33 EK 6 Keskushallinto ja terveydenedistäminen Alla olevassa taulukossa ilmenevät asetettujen tavoitteiden toteutumat vuodelta SOSTERI- organisaation kolmas toimintavuosi toteutui keskushallinnon ja terveyden edistämisen toteutuksen osalta lähes suunnitellusti. Toimintavuonna käynnistettiin aina vuoteen 2011 saakka kestävä johtamiskoulutushanke, johon osallistuu n. 50 joko tällä hetkellä eri johtamistehtävissä olevaa tai niihin tehtäviin hakeutuvaa sosterilaista. Koulutus tapahtuu laajana yhteistyöhankkeena Itä-Suomen yliopiston ja Efeko Oy:n kanssa. Toimintojen kehittämistä ja tulevan ennakoimista vaikeutti erityisen paljon terveydenhuoltolain valmistumisen viivästyminen. Lainvalmistelutyön hajanaisuus ja viiveet vaikuttavat 2010 loppuun saakka jatkuvan kuntasopimuskauden jälkeisen ajan suunnittelua ja toimintakokonaisuuden määrittämistä jäsenkuntien kanssa. TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2009 Tavoite Tavoitetaso Mittari Toteutuma Asiakkaat ja väestö Vanhustenhuollon palvelujen siirtäminen SOSTERI:n järjestettäväksi mahdollisimman kattavasti. SOSTERI järjestää kuntien vanhustenhuollon avo- ja laitospalvelut Jäsenkunnat mukana samalla konseptilla Ei toteutunut Kunnissa on laadittu hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudeksi Suunnitelma on laadittu kaikissa jäsenkunnissa Kattavuus 5/6 kuntaa eri muodoin Hyvinvointi-indikaattorit ovat käytössä Kaikissa jäsenkunnissa on yhteinen mittaristo Kattavuus Kanerva-Kaste hankkeessa kehitetty TEHO indikaattorijärjestelmä käytössä syksystä 2009 alkaen Terveyden edistämisen koulutus kuntien uusille luottamushenkilöille Kuntien keskeiset lautakunnat on koulutettu (sosiaali/terveys -, sivistys/koulutus -, tekninen) 2009 > 2007 Osallistujat/lautakuntien jäsenet > 75 % Osallistuminen jäi < 75 % Väestön tyytyväisyys lisääntyy Väestökysely Tehdään 2010 syksyllä Sopeuttamistoimet muuttuvassa palvelurakenteessa Palvelujärjestelmä valmistautunut asukas- ja kuntamuutoksiin Resurssit ja prosessit sopeutettu Työn alla. Sopeuttamisohjelman mukaan

34 32 Kustannusvaikuttavuus Toimintojen kehittäminen kustannuskehityksen hallitsemiseksi Kuntalaskutuksen uusiminen Kokonaismenojen kasvu < 3 % Talousarvion toteutuminen Tuottavuuden ja tehokkuuden parantuminen Ostopalvelumenojen vähentyminen Vuokramenojen vähentyminen Kapitaatiolaskutuksen valmistelu Kokonaismenojen kehitys Vakioitujen kustannusten kehitys Erikoissairaanhoidon tuottavuus lähenee maan keskiarvoa 2009 < < 2008 Kuntapäätökset Kuntalaskutus tp08/09-0,05% Toimintakulut +4,35 % (ilman rahoitusta ja poistoja) Kokonais- sekä sisätautien että kirurgian erikoisalojen tuottavuus kääntyi nousuun 2007 Ostopalvelumenojen kasvu 9,09 %, tavoite ei toteutunut Vuokramenojen muutos rakennukset +10,3 % muut +18,9 % Ei toteutunut Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön johtamiskoulutus Keskeisten nykyisten ja lähivuosien tulevien esimiesten koulutus henkilöä aloittaa v.2009 aikana 55 henkilöä aloitti 2009 Henkilöstön täydennyskoulutuksen toteutuminen Vähintään 3 täydennyskoulutuspv/ työntekijä Täydennyskoulutusseuranta (täyd.koul.pv/työntekijä ammattiryhmittäin) 3,26 pv/hlö Henkilöstön laatukoulutus Henkilöstön palkitsemisen kehittäminen Vähintään 20 sisäistä auditoijaa käytettävissä Tunnustusmenettely Kattavuus Ensimmäiset tunnustukset syksyllä sisäistä auditoijaa Laatupäivänä palkittuja kolme Henkilöstön tavoitekeskustelujen toteutuminen Henkilöstön tyytyväisyys lisääntyy Tavoitekeskustelut toteutuvat 100 %:sti 2009 > 2007 Tavoitekeskusteluseuranta Henkilöstökysely Tulosalueittain kattavuus % Tehdään syksyllä 2010 Työsuhde- ja palkkapolitiikan kehittäminen Harmonisointi Tulospalkkaus käyntiin Kattavuus 100 % V.2009 aikana kirurgia Palkkojen harmonisointi on tehty Tarvittavien työsuhteiden vakinaistaminen Kaikki perustoimintojen tarvitsema työvoima on vakinaisessa työsuhteessa Kattavuus Vakanssit 1585 Vakinaisia 1436 Avoimia 149, määräaikaisia 384 Keskushallinnon uudelleenjärjestely tulevan terveydenhuoltolain pohjalta 1) Terveyden edistämisen johtamisen järjestelyt 2) Siirtyminen yhden johtajaylilääkärin malliin Voimaan Voimaan ) järjestely ennallaan, laki ei ole valmis 2) sama kuin ed. Terveyden edistämisen vahvistaminen 3) Tehtävän edellyttämän resursoinnin järjestäminen Määräraha 2009 talousarviossa 3) ylihoitaja aloittanut

35 33 Prosessit ja rakenteet Laaja-alaisen yhteistyön vahvistaminen Tarkoituksenmukaisten yhteistoiminta-alueiden muodostaminen Toiminnan laajuus KYS-erva-strategia Strategiatyö käynnistynyt suunnitelman mukaan, valmis Päätöksenteon tukijärjestelmät Kuntasopimusten mukainen raportointijärjestelmä toimii Datawarehouse järjestelmä käytössä Toimii talouden osalta. Kokonaisuudessaan käytössä kesäkuussa 2010 Riskienhallintapolitiikan jalkauttaminen yksiköihin Valmius-, turvallisuus- ja poikkeusolosuunnitelmat kunnossa Suunnitelmien edellyttämä koulutus ja perehdytys tehty Riskienhallinnan perusteet kunnossa, jatkuva parantaminen käynnissä. Intranetin turvallisuusportaali valmis. Työturvallisuusteemalla tehty koko Sosterin yhtenäinen riskien arviointi.

36 34

37 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 35 *) Ero 25,56 viralliseen tuloslaskelmaan, johtuu vyörytysten pyöristyksistä.

38 Palvelualueet, tuloslaskelmat ja keskeiset toimintaluvut 36

39 37

40 38

41 Palvelualueet tulosalueittain ja yksiköittäin toimintaluvut 39

42 40

43 41 Palvelualueet tulosalueittain ja -yksiköittäin

44 42

45 43

46 44

47 45

48 46

49 47

50 Henkilöstö 48

51 49

52 2.3 Investointiosan toteutuminen 50

53 2.4 Rahoitusosan toteutuminen 51

54 2.5 Valtuuston sitovuustason määrärahojen toteuma

55 2.6 Kuntalaskutus 53

56 54

57 2.7 Taloustavoitteiden toteutuminen 55

58 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 56

59 57

60 58

61 59

62 60

63 61

64 62

65 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kuntayhtymä ja konserni 63

66 64

67 65

68 66

69 67

70 68

71 69

72 70

73 71

74 72

75 73

76 74

77 75 5 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Savonlinnassa / 2010

78 6 LUETTELOT JA SELVITYKSET 76