Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Transkriptio

1 Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden terveysliikunnan toteuttamisesta sekä muut mahdolliset kunnan selvitykset tai aiemmissa hankkeissa saadut kokemukset. Suunnitelmaa ohjaavia yleisiä kysymyksiä ovat Mitä kehittämisen tarpeita alkukartoituksessa tuli esille? Mihin toimintaan tai tilanteeseen halutaan muutosta? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelman hyviä toimintatapoja on tarkoitus hyödyntää? Miten valittu toimintatapa otetaan käyttöön, millä resursseilla, aikataululla? Ketkä vastaavat toiminnan toteuttamisesta, mikä on työnjako sektoreittain? Miten toimintaa arvioidaan ja mitä seurantatietoa kerätään? Miten toiminta vakiintuu? Tässä suunnitelmassa kuvataan konkreettisia toimenpiteitä pääpiirteittäin. Yksityiskohtaiset työsuunnitelmat esimerkiksi koulutuksista kannattaa tehdä omaan käyttöön. Suunnitelmassa kannattaa hyödyntää seuraavia opaskirjoja ja suosituksia Liikuntatekoja iäkkään hyväksi hyviä toimintatapoja voimaja tasapainoharjoitteluun 1-3 (Ikäinstituutti 2009, 2010) Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM, Oppaita 2004:6) Suositukset iäkkäiden turvallisen ja säännöllisen ulkona liikkumisen edistämiseksi 2010 (Ikäinstituutti) + diasarja ( -> materiaalit) Ikääntyvien terveysliikuntasuositukset (ACSM/ AHA Nelson ym. 2007, ks. Iäkkäiden ihmisten liikuntaneuvonta - diasarja -> materiaalit) Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM, Esitteitä 2010:3) Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:30) Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kohderyhmänä ovat toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi.

2 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 2 KUNTA: Kehittämistyön päämäärä kunnassa - Hoitohenkilöstön kuntouttavan työotteen kehittäminen. Mm. tämä edesauttaa ikäihmisten asumista kotona mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. -lisätä sellaisen liikuntatoiminnan järjestämistä, joka on suunnattu vain ikäihmisille, 75+ ikäryhmälle -mitataan kunnon ja toimintakyvyn parantumista Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? -tehdään kohderyhmäm liikuntaryhmiin osallistuville alku- ja loppumittaukset valikoidusti -mitataan osallistujien määriä ja suoritteita. Arviointitietoa kerätään asiakasluetteloista. Soten ryhmien jäsenten tiedot saadaan pegasos potilas tietojärjestelmästä. Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän kokoonpano (nimi + taho), kokoontumisaikataulut, tehtävät, työnjako YDINRYHMÄ:Kukkonen Timo, pj, liikuntatoimi; Myllylä Sanna, liikuntatoimi, Salminen Katriina, sosiaali- ja terveystoimi; Heikkinen Marja, liikuntajärjestöt(haka Gym); Laurila Kirsti, potilasjärjestöt (Vlk:n hengitysyhdistys) -kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa -tehtävät->suunnittelu, organisointi, toimeenpano ja seuranta -työnjako:??? YHTEISTYÖRYHMÄ: edellä mainittujen lisäksi: Diakoniatyöntekijä Elina Tamminen,Sääksmäen seurakunta; Hyvinvointi kouluttaja Koivulahti Heli, VLK-opisto; Toiminnanjohtaja Riitta Lindbäck, Tohka säätiö; Fysioterapeutti SarvikasMarketta, Palmurinteen vanhainkoti; Fysioterapeutti Tikkala Heidi, terveyskeskuksen fysioterapia; Perushoitaja Wickstrand Pia, kotihoidon päiväkeskus, Fysioterapeutti Piia Kyynäräinen, kotihoito. -kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa -tehtävät->yhteistyö koordinointi ja toiminnan järjestäminen Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Arviointi tapahtuu avoimesti keskustelemalla, jäsenten pysyvyydellä ryhmässä ja sitoutumisella hankkeeseen. Miten yhteistyöryhmän toiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti hankeen loppumisen jälkeenkin. Säännöllinen toiminnan koordinointi.selkeät vastuualueet eri toimijoille. Toiminnasta vastaa Sote yhteistyössä Liikuntatoimen kanssa. Millä eri tavoin kohderyhmä tavoitetaan? (toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia,

3 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi). Miten kohderyhmää tavoitetaan liikuntaneuvontaan, voimaja tasapainoharjoitteluun ja ulkoiluun? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Kohderyhmää on mahdollista tavoittaa paikallislehden kautta, lähetetään tiedote ateriapalvelun asiakkaille ateriakuljetuksen yhteydessä, esitellään toimintaa järjestöjen kokouksissa, järjestöt voivat lähettää tiedotteita jäsenilleen.valkeakosken www-sivut. Tiedotetaan myös ns. vanhusten talojen ilmoitustauluilla. Jokainen tiedottaa omalta osaltaan. Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Kyselyn avulla 1. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Keiden henkilöiden/ryhmien/tahojen tulisi tietää iäkkäiden terveysliikunnasta ja sen merkityksestä? Miten tietämyksen lisääntyminen näkyy toimintasuunnitelmissa ja toiminnassa? Miten tietämyksen lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Iäkkäiden terveysliikunnasta ja sen merkityksestä tiedotetaan kotihoidon henkilökunnalle, avosairaanhoidon lääkäreille ja hoitajille, fysioterapian henkilökunnalle. Lisäksi pitää tiedottaa päättäjille, ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Hankkeen päättymisen jälkeen terveysliikunta-käsite on kirjoitettu auki strategioihin ja toimintasuunnitelmiin.toimijat huomioivat terveysliikunnan yhtenä keskeisenä asiana iäkkäiden hyvinvoinnissa. Keinot tietämyksen lisääntymiseksi 1.1. Viestintä Millä viestintätavoilla tietämystä lisätään? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Tietoiskut ikäihmisten tilaisuuksissa, info-käynnit järjestöjen kokouksissa, tiedottaminen jäsenlehtien ja -kirjeiden kautta.www-sivut Miten viestintää arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Tilastoidaan, montako kuulijaa tapahtumissa on ollut ja mitataan, montako sellaista liikuntaryhmää on toiminnassa, joka täyttää VV-kriteerit.lasketaan, montako kertaa VV-asioista on kirjoitettu Valkeakosken sanomiin. 1.2.Yleiset koulutus- ja tiedotustilaisuudet ja tapahtumat Mitä tilaisuuksia aiotaan järjestää? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. -Starttiseminaari Ikäihmisten syystapahtumassa 10/2012 Voimaa vanhuuteen ohjelman esittelypöytä -Kuntouttavan työotteen koulutus kotihoidon henkilöstölle. Alkaa 2013(Kotihoito) Miten tilaisuuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan?

4 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 4 Arviointikyselyt 1.3. Mahdolliset muut keinot tai ideat Valkeakosken sanomat on lupautunut hankkeen kummiksi, tavoitteena säännölliset kirjoitukset paikallislehdessä.kaupungin johtaja on VV-ohjelman suojelija. Miten viestintä ja yleinen koulutus iäkkäiden terveysliikunnasta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Kotihoidon fysioterapeutti kouluttaa säännöllisesti omaa henkilöstöä sekä käy kertomassa terveysliikunnasta järjestöissä ja soten omissa työyksiköissä. VLK-opistolla pidetään yleisötilaisuuksia kohderyhmälle Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Millaista iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen ja ketkä siihen osallistuvat? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Miten liikuntaneuvonnan lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Liikuntaneuvontaa antavat kotihoidon ohjaajat kartoittavien kotikäyntien yhteydessä. Kotikäynnit tilastoidaan Pegasos potilastietojärjestelmään. Tk:n fysioterapia antaa liikuntaneuvontaa yksilökäynneillä sekä luentotyyppistä neuvontaa juuri todetuille diabeetikoille. Liikuntatoimen liikunnanohjaajat antavat henkilökohtaista liikuntaneuvontaa asiakkaille Keinot 2.1. Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Järjesteään liikuntaneuvontaa kohderyhmälle tarpeen mukaan. Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Arviointikysely 2.2. Liikuntaneuvonnan järjestäminen Mitä liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? -Kotihoidon ohjaajat antavat kotikäynneillä liikuntaneuvontaa, joskus ft. voi olla mukana. -seniori liikuntapäivät liikuntahallilla, Liton, Soten ja yhdistysten yhteistyönä -Yksilöllinen liikuntaneuvonta Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? VV-ohjelman olemassa olevia mittareita käytetään Lasketaan, kuinka monelle on tehty liikuntasuunnitelma, sotessa merkitään pegasokseen. Lasketaan, kuinka monta henkilöä on saanut liikuntaneuvontakoulutusta

5 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Tiedotetaan kaupungin www-sivuilla, järjestöjen kautta ja Valkeakosken sanomissa. Valkeakoskiopiston esitteeseen laitetaan oma osio liikuntaneuvonnasta. Miten liikuntaneuvonnan tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Arvioidaan määrää ja laatua. Esim. vertaisarviointi VV-ohjelmassa olevien kuntien kanssa Mahdolliset muut keinot ja ideat - Miten iäkkäiden liikuntaneuvonta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Vastuutetaan avainhenkilöt huolehimaan liikuntaneuvonnasta, koulutuksen saaneet kouluttavat säännöllisesti (juurrutus) 3. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voimaja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan lisääntyminen (mm. kuntosali, senioritanssi, vesiliikunta, tasapainoryhmät) Millaista voimaja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat voimaja tasapainoharjoitteluun? Miten voimaja tasapainoharjoittelun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? Kohderyhmille suunnatut kuntosaliryhmiä ja tasapainoryhmiä,joissa ryhmäläiset käyvät 2 x viikossa. Voima- ja tasapainoharjoitelun lisääntymistä arvioidaan laskemalla suoritteita. Tehdään esim. tasapainotestejä harjoittelujakson alussa ja lopussa. Keinot 3.1. Voima- ja tasapainosisältöisen liikunnan kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Ketkä osallistuvat VoiTas- ja Senioritanssi -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Mitä ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Voitas kuoluttajakoulutus: kotihoidon fysioterapeutti (sote), Litosta liikunnanohjaaja ja liikuntayhdistysten edustaja. Senioritanssikouluttajakoulutus: Kotihoidon päiväkeskuksen hoitaja Soten kouluttajat kouluttaa kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden henkilökuntaa, Liton kouluttaja kouluttaa omaa henkilökuntaa ja liikuntayhditysten ohjaaja yhdistysten ohjaajia. Miten voimaja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Arvioidaan onko kouluttajat alkaneet kouluttamaan - montako koulutusta on ollut -kuinka monta henkilöä on koulutettu

6 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 6 -viimeisellä koulutuskerralla pyydetään palaute koulutuksesta -kouluttaja pitää kirjaa koulutuksista 3.2. Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Mitä voimaja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Sote:-Kotona asuville motivoituneille kotihoidon asiakkaille ft tekee harjoitussohjelman, jonka suorittamiseen kotikäyntejä tekevä hoitaja kannustaa ja tsemppaa. Järjestetään TK:n kuntosalille kuntosaliryhmä, johon kuljetus on järjestetty. Taloyhtiöissä järjestettävä liikuntatoiminta, jonka ft. voi laittaa alulle, jatkossa vetjä tulisi löytyä talon asukkaista Lito:jumppa- ja kuntosaliryhmät Seurat ja yhdistykset: jumpparyhmät Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Osallistujille tehdään arviointi kysely, pidetään ryhmistä päiväkirjaa, itsearviointi 3.3. Tiedotus voimaja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voimaja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Hoitajat ja ft. tiedottaa asiakkaille kotihoidossa, taloyhtiössä (esim. uudet senioritalot)tiedotetaan ilmoitustaulujen kautta. liikuntakalenteri on olemassa.koonti ja tiedotus henkilökohtainen kirje, jossa kutsutaan info tilaisuuteen (kahvitarjoilu) Yhdistysten jäsentiedottet ja -lehdet Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Pyydetään osallistujia arvioimaan tiedotusta 3.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten voimaja tasapainosisältöinen liikuntatoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Sote, Lito, yhdistykset. Yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti esim. kerran vuodessa. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Miten ulkoilun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? -saadaan aktiivisia ulkoiluryhmiä muodostettua - vie vanhus ulos-kampanjaan osallistutaan. Verrataan tilanne nyt ja hankkeen päättyessä

7 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 Keinot 4.1. Ulkoiluun liittyvä koulutus Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Liiikuntaseuran, Valkeakoski-opiston ja seurakunnan edustajat osallistuvat ulkoiluystäväksiiäkkäälle kouluttaja koulutukseen. Kouluttajat kouluttaa vapaaehtoisia ulkoiluystäviä. Jokaisen kouluttajan oma taustataho huolehtii vapaaehtoisten kouluttamisesta (kutsut, tilat, jne) Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Arviointikysely koulutuksiin osallistuville 4.2. Ulkoilun järjestäminen Mitä ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Tiedotetaan kohde, minne ulkoillaan, esim. lähtö klo 10 uimahallilta, ulkoillaan kohteeseen, esim. taidetalolle, kirjastoon, hautausmaalle, jne. Ulkoiluystävä voi myös hakea vanhuksen kotoa tai esim. ryhmäkodeista. Tallikadun ryhmäkodista tehdään ulkoiluretkiä tekonurmelle. Ulkoiluystävät hakevat asukkaita kotoa. Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Arviointikyselyt, vertaisarviointi eri järjestäjien kesken 4.3. Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Valkeakosken sanomat, soitetaan asiakkaille, www-sivut Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Ulkoiluystävät keräävät palautetta asiakkailta 4.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten iäkkäiden ulkoilutoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Ulkoiluystävä-kouluttajat kouluttavat säännöllisesti uusia ryhmiä