15.00 Yhteenveto ja keskustelua päivän puheenvuoroista Anna Rönkä, professori, PsT, JY & Marja-Leena Laakso, PsT, professori, JY

Transkriptio

1

2 Perheet 24/7 Päätösseminaari Tervetuloa ja kahvit Perheet 24/7 -tutkimushanke pähkinäkuoressa Marja-Leena Laakso, professori, PsT, JY & Anna Rönkä, professori, PsT, JY Epätyypillinen työaika ja perheet Suomessa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa Kaisa Malinen, PsT, tutkijatohtori, JAMK & Eija Sevon, KT, tutkijatohtori, JY Kommentaattori: Maria Kaisa Aula, Väestöliiton pj Työajan ennakoitavuus ja jaettu vanhemmuus: Avaintekijöitä 24/7-taloudessa Mia Tammelin, YTT, yliopistolehtori, JY & Riitta-Leena Metsäpelto, PsT, yliopistotutkija, JY Kommentaattori: Anu Keskinen, kehityspäällikkö, SOK Lapsen hyvinvointia tukevat lastenhoitojärjestelyt ja -käytännöt 24/7-taloudessa Marjatta Kekkonen, FT, erityisasiantuntija, THL, Pirjo-Liisa Poikonen, KT, yliopistotutkija, JY, Leena Turja, KT, yliopistolehtori, JY & Kaisu Peltoperä, KM, JY Kommentaattori: Kirsi Alila, opetusneuvos, OKM Yhteenveto ja keskustelua päivän puheenvuoroista Anna Rönkä, professori, PsT, JY & Marja-Leena Laakso, PsT, professori, JY Seminaarin päätös

3 Perheet 24/7 - tutkimushanke pähkinänkuoressa prof. Marja-Leena Laakso ja prof. Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto

4 Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7-taloudessa -tutkimus Suomen akatemian rahoittama konsortiohanke ( ) JAMK: Kaisa Malinen, Timo Hintikka, Ulla Teppo JY: THL: Anna Rönkä, Marja-Leena Laakso, Eija Sevón, Pirjo-Liisa Poikonen, Eija Salonen, Piia Manninen, Mia Tammelin, Johanna Mykkänen, Leena Turja, Riitta-Leena Metsäpelto, Sanna Moilanen, Kaisu Peltoperä & Minna Murtorinne-Lahtinen Marjatta Kekkonen University of Utrecht (Department of Cultural Anthropology and Sociology): Tanja van der Lippe, Anne Roeters, Melissa Verhoef University of Manchester, Morgan Centre for the Study of Relationships and Personal Life: Vanessa May

5 YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI 24h -talous kolmessa maassa, joissa erilainen työ- ja perhepolitiikka, kulttuuriset odotukset ja palvelurakenne Työaikamuodot Työajan pituus ja ajoitus Ennustettavuus & vaikutusmahdollisuudet Perhe-elämä Työ-perhe ristiriita Myönteinen vanhemmuus, vanhemmuus stressi Perheaika, perheen rutiinit Lastenhoito Hoitojaksojen pituus Hoitotuntien määrä Yöhoito Muutokset Kasvatusyhteistyö Moderaattorit (muuntavat tekijät) Perhemuoto; tulotaso Vanhemman sukupuoli, koulutus Lapsen ikä, sukupuoli, temperamentti Mahdollisuudet ja riskitekijät Lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus

6 Tutkimusaineistot Vanhempien web-kysely (FI, UK, NL) 10/2012-1/2013 Vuorohoidon työntekijöiden web-kysely (FI) 2-3/2013 Laadulliset menetelmät (FI) Postia Illiltä-kännykkätutkimus lapsille (FI) 2012 Kysymyksiä vanhempien työajoista, työn ja perheen vuorovaikutuksesta, vanhemmuudesta, lasten hoidosta ja lasten hyvinvoinnista Noin 1300 vanhempaa FI: 483 NL: 374 UK: 437 Kysymyksiä lasten vuorohoidon hyvistä käytänteistä ja haasteista lasten hyvinvoinnin tukemisessa ja kasvatuskumppanuudessa Vuorohoidon työntekijät (N=227) n. 30 vuorohoitoyksiköstä eri puolilta Suomea Lasten tarinataikurituokiot ja lhavainnoinnit, vanhempien ja työntekijöiden haastattelut lasta, n. 60 vanhempaa ja n. 30 työntekijää Satuhahmo-Illi kyselee mobiili-sovelluksessa lasten mielialoja ja kokemuksia sekä aikuisten havaintoja lapsesta Vastaaminen viikon ajan, 3 krt/viikko 17 lasta vuorohoidosta, 15 päiväkodeista

7 Tutkimustulosten esittelyä Kaisa Malinen & Eija Sevón: Vanhempien web-kysely Mia Tammelin & Riitta-Leena Metsäpelto: Vanhempien web-kysely & vanhempien haastattelut Marjatta Kekkonen & Kaisu Peltoperä: Vanhempien web-kysely, työntekijöiden webkysely & laadulliset menetelmät

8 Epätyypillinen työaika ja perheet Suomessa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa: Tuloksia kansainvälisestä vertailusta Kaisa Malinen, PsT, tutkijatohtori, JAMK Eija Sevon, KT, tutkijatohtori, JY Kommentaattori: Maria Kaisa Aula, Väestöliiton pj.

9 Kolme maata ja erilaista regiimiä REGIIMI Hyvinvointivaltio Liberaali/konservatiivinen/ hyvinvointivaltio ANSAINTA- MALLI TAVOITE Liberaali 2 1+ ½ 1 (+ ½ ) Sukupuolten tasa-arvo Kokopäivätyön ja perheen yhteensovittaminen Työn ja perheen yhteensovittaminen Lasten kotihoiva Vapaus valita työn ja perheen yhteensovittamisen tavat VANHEMPAIN- VAPAAT Pitkiä, tuettuja Suhteellisen lyhytkestoisia, täysin korvattuja Kohtuullisen pitkiä, eivät julkisesti korvattuja PÄIVÄHOITO Lakisääteinen oikeus Vuorohoito Osa-aikaisesti saatavilla Jonkin verran laajennettuja aukioloaikoja Kallista Ei vuorohoitoa

10 Epätyypillisen työajan ajoitus Iltaisin Paljon vuorotyötä, erityisesti naiset Iltaisin Viikonloppuisin Vähän vuorotyötä Satunnaisesti iltaisin Syyt Työn luonne (matalasti ja korkeasti koulutetut) Iltaisin Joskus Työn luonne (matalasti koulutetut) Työkiireet ja lasten kotihoidon arvostus (korkeasti koulutetut) Päivähoidon kalleus (matalasti ja korkeasti koulutetut) Työn luonne (matalasti koulutetut) henkilöitä. Lähde: Eurostat (2014) Työkiireet (korkeasti koulutetut) Yleensä Öisin Joskus 6 10 Yleensä 5 8 Lauantaisin Joskus Yleensä Vuorotyössä Luvut ovat prosenttiosuuksia; koskee vuotiaita työssäkäyviä

11 Yhteiskunnallinen konteksti määrittää työaikojen sopivuutta perheille Hollanti: epätyypillinen työaika sopii perheille Vanhemmuus myönteisempää kuin päivätyötä tekevillä (äidit) Vanhemmuus jaetaan äidin ja isän kesken, vuorovanhemmuus Vanhemman arvio lapsen hyvinvoinnista myönteisempi Sukulaisverkostot mukana lasten ja perheiden elämässä

12 Yhteiskunnallinen konteksti määrittää työaikojen sopivuutta perheille Suomi ja Iso-Britannia: epätyypillinen työaika kuormittaa perheitä Aikaperustainen työstä kotiin suuntautuva ristiriita voimakkaampaa kuin päivätyötä tekevillä Vähemmän myönteistä vanhemmuutta (äidit) Erityisesti äidit kuormittuvat Vanhemman arvio lapsen hyvinvoinnista kielteisempi

13 Millaiset tekijät nousevat keskeisiksi vedenjakajiksi kaikissa maissa? Työajan ennustettavuus Epäsäännöllisten työaikojen pituus ja rytmitys Taloudellinen tilanne Päivähoidon saatavuus ja laatu (erityisesti yksivanhempaiset perheet) Puolison tuki

14 Mitä kansainvälinen vertailu opettaa Suomelle? Politiikan ja työelämän rooli Julkinen tuki ja palvelut mahdollistavat äitien kokopäivätyön Suomessa Palveluiden laatu ratkaisevaa perheiden ja lasten hyvinvoinnin näkökulmasta Yksilöllistyvät työurat -> yhden mallin ratkaisut riittämättömiä Työaikojen suunnittelu ja säätely Miten laaja 24/7-yhteiskunta on tarpeellinen? Päivähoidon rooli Suomessa hyvin toimiva, kaikkien saatavilla oleva ja laadukas (vuoro)päivähoitojärjestelmä Päivähoidon laatutekijät korostuvat vuorohoidossa Ongelmana pienten koululaisten vuorohoito Perheiden oma osuus Puolisoiden työnjako ja vuorovanhemmuus Osa-aikatyön hyväksyttävyys ja mahdollistaminen niin äideille kuin isille Urasuunnittelu Sukulaisten tuen hyödyntäminen

15 Työajan ennakoitavuus ja jaettu vanhemmuus: Avaintekijöitä 24/7- taloudessa Mia Tammelin, YTT Riitta-Leena Metsäpelto, PsT, dosentti Jyväskylän yliopisto Kommentaattori: Anu Keskinen, kehityspäällikkö, SOK

16 Työajan keskeiset ulottuvuudet TEMPO (kiire) AUTONOMIA ENNAKOITAVUUS AJOITUS (työaikamuoto) PITUUS (tehdyt tunnit/vko, kk, vuosi)

17 (Työ)ajan ennakoimattomuus hankaloittaa arkea Työvuorojen äkilliset muutokset ja ennakoimattomuus haastavat perheitä Sijais- ja keikkatyöntekijät; työvuorojen muutokset (oma/puoliso) Noin kolmannes (28 %) kyselyyn vastanneista koki vaikeuksia järjestää lastenhoito ennakoimattomissa tilanteissa. Usein työajat voivat olla sovittavissa työnantajan kanssa, mutta joskus voi olla pakko ottaa vastaan /vaihtaa työvuoroja Perheen taloudellinen tilanne, organisaatiokulttuuri, oman aseman vahvistaminen organisaatiossa Taustalla: Hoivan aika on sidottua aikaan ja paikkaan.

18 Perhe-elämä ja perhesuhteet 24-taloudessa: ei väistämättä ongelmia Työ öisin, iltaisin ja viikonloppuisin helpottaa perhettämme. Työ öisin, iltaisin ja viikonloppuisin kuormittaa perhettämme.

19 Epätyypillinen työaika helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Lasten ei tarvitse olla hoidossa niin paljon (arkivapaat, vuorotahtinen vanhemmuus).. Työ öisin, iltaisin ja viikonloppuisin helpottaa perheen arkea Eipä ole aikaa turhille riidoillekaan.. Isät osallistuvat kotitöihin ja lastenhoitoon. Taloudelliset syyt: Palkka on parempi.

20 Epätyypillinen työaika haasteena perheelämälle Yhteisen ajan vähäisyys, kun eletään eri rytmeissä Epätyypillinen työaika hankaloittaa perhe-elämää, koska: Kielteinen vaikutus parisuhteeseen: vähäinen yhteinen aika, puolison kuormittuminen Huoli lapsen hyvinvoinnista: pienten lasten epäsäännöllinen rytmi ja koululaisten yksinolo iltaisin Oma kuormittuminen Lastenhoitojärjestelyjen hankaluudet

21 Keinona arjen hallintaan tag-team parenting vanhemmuusvastuita vuoroissa Tarkoittaa vanhempien kesken jaettua vastuuta perheen arjesta Mahdollisuus epätyypillistä työaikaa tekevissä perheissä: Lastenhoidon vuorotteluun ja säännöllisyyteen lasten arjessa Hankalien työaikojen ja työn ennakoimattomuuden kielteisten vaikutusten pehmentämiseen Isien osallistumiseen lastenhoitoon ja perheen arjen toimintoihin Perheen arjen muotoutumiseen oman näköiseksi

22 Yhden vanhemman perheet Toisen vanhemman puuttuminen tekee perheestä haavoittuvaisemman epätyypillisen työn kielteisille puolille Vanhemman poissaolo lapsen arjesta Arjen epäsäännöllisyys Vanhemman väsymys ja riittämättömyyden tunteet Vanhemman huoli lasten hyvinvoinnista Lastenhoito ja arjen toiminnot ajoittain isompien sisarusten vastuulla Hyvä yhteistyö etävanhemman kanssa ja vahvat sosiaaliset verkostot auttavat epätyypillisten työaikojen ja perheen yhteensovittamisessa

23 Lopuksi Työn ajoitus, pituus, kiireisyys, autonomia ja ennakoitavuus ovat kaikki olennaisia ulottuvuuksia työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta Lasten hoito ja hoiva on aikasidonnaista -> äkilliset, ennakoimattomat muutokset voivat olla hankalia Vaikutukset vanhemman hyvinvointiin (stressi, kuormittuneisuus) ja vanhemmuuteen (vanhemmuuden stressi) Vanhempien kesken jaettu vastuu helpottaa perheen arkea Suojaa sekä vanhempia että lapsia epätyypillisten työaikojen kielteisiltä vaikutuksilta

24 Lapsen hyvinvointia tukevat lastenhoitojärjestelyt ja vuoropäivähoidon käytännöt 24/7-taloudessa Marjatta Kekkonen, FT, erityisasiantuntija, THL Kaisu Peltoperä, KM, Pirjo-Liisa Poikonen, KT, yliopistotutkija, & Leena Turja, KT, yliopistolehtori Jyväskylän yliopisto Kommentaattori: Kirsi Alila, opetusneuvos, KT, OKM

25 Taustaa Päivähoidossa oli vuonna 2012 Kaikkiaan vuotiasta lasta, joista kunnallisessa päivähoidossa oli , vuoropäivähoidossa lasta, eli 7% kaikista kunnallisessa päivähoidossa olevista, joista ympärivuorokautisessa hoidossa 52 % Vuoro(päivä)hoito tarkoittaa institutionaalista lasten hoitoa päivähoidon lisäksi myös myöhään illalla, varhain aamulla, yli yön sekä viikonloppuisin.

26 Lastenhoidon ja työajan yhteensovittaminen Epätyypillistä työaikaa tekevistä perheistä hieman pienempi osa käytti julkisia lastenhoitopalveluja Julkiset lastenhoitopalvelut vastaavat paremmin säännöllistä päivätyötä tekevien perheiden tarpeisiin Vuorohoidon käyttäjissä paljon yksinhuoltajia Kahden vanhemman perheissä vanhempien työvuorojärjestelyt mahdollistavat tavanomaisten päivähoitopalvelujen käytön myös epäsäännöllistä työaikaa tekevien osalta Käyttävät em. syystä lastenhoitopalveluja kaikkineen tavallista vähemmän

27 Lasten viettämä aika vuorohoidossa Pitkät, yli 10 tunnin yhtämittaiset hoitojaksot Suurin osa lapsista ei koskaan vietä päivähoidossa yli 10 tuntia kerrallaan Epätyypillistä työaikaa tekevien perheiden lapsista 39 % oli ainakin satunnaisesti yli 10 tuntia hoidossa yhtäjaksoisesti, Säännöllisen työajan perheiden lapsista 13 % Ylipitkät hoitojaksot syntyvät esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi tulee iltahoitoon, jää hoitoon yön yli ja jatkaa seuraavaan iltapäivään Kuukausittaiset kokonaishoitoajat vuorohoidossa olevilla lapsilla keskimäärin alhaisemmat (92 h/kk) kuin tyypillisen työajan perheillä (117 h) mutta korkeammat kuin ei-työllisillä (77 h) (poikkeuksena epätyypillistä työaikaa tekevien yksinhuoltajaperheiden lapset) Lasten päivähoitopäivien pituudesta ja kuukausittaisista kokonaishoitoajoista on olemassa vain vähän tietoa

28 Vuorohoitoa käyttävät perheet vuorohoidon ajoittumisen mukaan

29 Vuorohoidon arki Työntekijöiden mukaan Iltaisin ja viikonloppuisin ei toteudu esiopetus suunnitelmallisesti toteutettu pedagoginen toiminta erityisen tuen järjestäminen Haasteena lapsen yksilöllisen rytmin ja levontarpeen huomioon ottaminen se että lapsen täytyy vaihtaa ryhmää hoitopäivän aikana Etuna mahdollisuus lapsen yksilölliseen huomioon ottamiseen mahdollisuus toimia monien erilaisten aikuisten ja lasten kanssa monipuoliset toimintamahdollisuudet (pieni ryhmä) Vuoropäiväkotien välillä eroja toimintakäytännöissä, joilla pyritään turvaamaan varhaiskasvatuksen laatua

30 Lasten näkökulma Ennakoimattomuus ja keskeytykset Joskus on kauheen paljon lapsia ja joskus kauheen vähän yritettiin leipoa pullaa isä tuli hakeen kesken kaiken. Selviytyminen herkistä hoitoajoista (yö) aika tylsää, kun mä nään yleensä aika paljon pahoja unia että sitten vaan pistää silmät kiinni ja sitten vaan nukkumaan Miten aikuinen tunnistaa lasten erilaiset vireysvarastot Vuorohoidossa lapsilla hyvin yksilölliset viikko- ja päivärytmit (toinen lapsi elää perjantai iltaa tiistaina )

31 Kasvatusyhteistyö Vanhempien arviot perustana toimiva kasvatusyhteistyö vähentää vuorotyön aiheuttaman stressin kielteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja viihtymiseen vuorohoidossa Työntekijöiden mukaan yhteistyössä haasteena löytää toimivat tiedonsiirron keinot etuna on mahdollisuus läheiseen vuorovaikutukseen vanhempien kanssa

32 Johtamisen kynnyskysymyksiä Optimaalisten olosuhteiden rakentaminen lapsille ja työntekijöille jatkuvasti vaihtelevissa hoidon tarpeissa - jatkuva säätäminen vie aikaa Toiminnan ja käytäntöjen suunnittelu lasten hyvinvoinnin näkökulmasta - mikä on lapsen kannalta parasta Työvuorojen suunnittelu pysyvät ihmissuhteet Henkilöstöpalaverit tiedonkulku, pedagoginen keskustelu, yhteiset näkemykset (jatkuvuus) Parannettava lainsäädäntöä ja ylemmän johdon ymmärrystä vuorohoidon luonteesta Mm. henkilöstömitoitus, käyttö- ja täyttöprosentit!

33 Kohti lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa 24htaloudessa? prof. Anna Rönkä ja prof. Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

34 YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI 24h talous, työ- ja perhepolitiikka, kulttuuriset odotukset ja palvelurakenne. Työaikamuodot Työajan pituus ja ajoittuminen Ennustettavuus, vaikutusmahdollisuudet Perhe-elämä Työ-perhe ristiriita Myönteinen vanhemmuus, vanhemmuuden stressi Perheaika, perheen rutiinit Lastenhoito Hoitojaksojen pituus Muutokset hoitoajoissa Koululaisten ilta- ja viikonloppuhoito Esiopetus ja varhaispedagogiikka Kasvatusyhteistyö Muuntavat ja vahvistavat tekijät Perhemuoto; tulotaso Vanhemman sukupuoli, koulutus Lapsen ikä, sukupuoli, temperamentti Lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus Riskitekijät ja mahdollisuudet

35 Perheiden hyvinvointia voidaan tukea Yhteiskunnallisella tasolla: Työaikalaeilla, perhe- ja työpolitiikalla, vuorohoidon käytänteiden lakiperustaisella ohjauksella sekä säätelemällä 24h -taloutta (esim aukiolo- ja työaikojen tarkastelu) Työyhteisöissä: Edistämällä hyvinvointia tukevaa ja perheystävällistä työaikasuunnittelua sekä lisäämällä työaikojen ennakoitavuutta Perheessä: Jakamalla vastuita, luomalla ja ylläpitämällä perheaikaa ja perheen omia rutiineja ja rituaaleja, tekemällä työ-perhe -suunnittelua sekä vahvistamalla sosiaalista verkostoa Vuorohoidossa: Huomioimalla lasten yksilölliset tarpeet ja vireystila (päivä- ja viikkorytmi), turvaamalla jatkuvuuden kokemukset ja pehmentämällä stressitekijöitä (soitot vanhemmille, kuvat & taulut kertomaan hoitovuoroista, kasvatusyhteistyöhön panostaminen)

36 POLITIIKKA, PALVELURAKENNE JA LAINSÄÄDÄNTÖ Työaikalainsäädäntö, työ- ja perhepolitiikka 24h-talouden säätely Päivähoitolaki TYÖELÄMÄ Työaikojen ennakoitavuus ja joustava rytmitys Mahdollisuus vaikuttaa työaikamuotoon Mahdollisuus työajan lyhentämiseen Tulotaso Lapsiperheet 24/7 -taloudessa PÄIVÄHOITO/VARHAIS- KASVATUS Vuorohoidon saatavuus Varhaiskasvatuksen laatu Koululaisten iltahoito Kasvatusyhteistyö Pysyvyyttä ja säännöllisyyttä tukevat käytänteet PERHE-ELÄMÄ Vanhemmuuden vastuiden jakaminen, perhe- ja urasuunnittelu Pysyvyyden ja säännöllisyyden rakentaminen

37 Tutkimuksen tuloksia Kekkonen, M., Rönkä, A., Laakso, M. L., Tammelin, M., & Malinen, K. (2014). Lapsiperheet 24/7 taloudessa Teoksessa J. Lammi Taskula & S. Karvonen (Toim.), Lapsiperheiden hyvinvointi 2013 (s ). Helsinki, Finland: THL. Malinen, K., Rönkä, A., & Sevón, E. (2014). Working day or night? Work schedules and spousal satisfaction in three European countries. Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus. Malinen, K., Sevón, E., Mykkänen, J., & Murtorinne-Lahtinen, M. (2014). Shared parenthood in families with nonstandard working times. Käsikirjoitus. Manninen, P., Turja, L., & Laakso, M-L. (2014). Children s well-being in day and night care as reflected in children s stories. Käsikirjoitus. Murtorinne-Lahtinen, M., Moilanen, S., Tammelin, M., Rönkä, A., & Laakso, M-L. (2014). The double edged sword of mother s non-standard work hours to family time. Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus. Rönkä, A., Laakso, M.-L., Tammelin, M., Metsäpelto, R.-L., Sevon, E., Turja, L., & Poikonen, P.-L. (2014). Aikuisten työ rytmittää lasten arjen. Hyvinvointikatsaus, Rönkä, A., Malinen, K., Sevon, E., Metsäpelto, R.-L. & May, V. (2014). Positive parenting and parenting stress among working mothers in Finland, the UK and the Netherlands: Do working time patterns matter? Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus. Rönkä, A., & Sevon, E. (2014). Mobile diary in researching children s daily experiences in day care and night and day care. Artikkelikäsikirjoitus. Salonen, E., Rutanen, N., Sevon, E., & Laakso, M-L. (2014). Arrivals to care at non-standard hours: Young children s sense of belonging. Artikkelikäsikirjoitus. Tammelin, M., Malinen, K., Rönkä, A., & Verhoef, M. (2014). Work schedules and work-family conflict among dual earners in Finland, the Netherlands, and the United Kingdom. Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus. Turja, L., Poikonen, P.-L., & Laakso, M.-L. (2014). The significance of parent-caregiver partnership on young children s social-emotional well-being in 24/7 economy in Finland. Artikkelikäsikirjoitus. Verhoef, M., Tammelin, M., May, V., Rönkä, A. & Roeters, A. (2014). Child care and parental work schedules: A comparison between Finnish, British and Dutch parents. Community, work and family, hyväksytty julkaistavaksi.

38