Talousmetsän kierto. Talousmetsän kierto oppimateriaali perusopetukseen ( )
|
|
- Tarja Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 oppimateriaali perusopetukseen () Lisätietoja: Taustatietoa ja linkkejä löytyy jokaisen kuvan tästä muistiinpano-osasta. Metsäsanasto. Taustatietoja Suomen metsistä: Linkki: Suomeksi Sanasto Suomen Metsäyhdistys ry Salomonkatu 17 A Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) koulutiimi@smy.fi Internet 1
2 Miksi metsiä hoidetaan? Metsät ovat meidän merkittävin uusiutuva luonnonvaramme Metsästä saatavia tuotteita viedään 150 maahan Miksi metsiä kasvatetaan ja puita kaadetaan? Lähes 25% vientituloista saadaan myymällä metsäteollisuuden tuotteita Vientituloilla Suomi hankkii ulkomailta sähköä, öljyä, autoja ja vaikka banaaneja 1 / 13 Suomi on kansainvälisesti merkittävä metsäteollisuustuotteiden vientimaa Suomessa on 0.5 % maailman metsävaroista. Suomi on maailman toiseksi suurin paperin ja kartongin viejämaa. Metsäteollisuus ja metsätalous työllistävät Suomessa noin ihmistä. Linkki: Metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys suomalaisille kalvosarja: 2
3 Kuka päättää? Päätökset tekee metsänomistaja Kuka päättää mitä metsissä tehdään? Suomessa on 2/3 metsistä yksityisten ihmisten omistuksessa Metsänomistaja voi toivoa metsästään rahaa virkistystä kaunista maisemaa metsäluonnon suojelua tai vaikka näitä kaikkia yhdessä Toiveiden perusteella päätetään, millaisia toimenpiteitä metsässä tehdään 2 / 13 Metsänomistus: 2/3 metsistä on yksityisten perheiden, viidennes valtion ja loput yhtiöiden, seurakuntien ja säätiöiden omistuksessa. Metsänomistaja päättää metsien hoidosta sekä puiden kaadosta ja saa myös rahaa myymistään puista. Tämä esitys kertoo talousmetsän kierron yksityisen metsänomistajan kannalta Etelä- Suomessa. Eri metsänomistajaryhmien välillä ei ole suuria eroja. Mikä ohjaa metsien käsittelyä? Metsien käsittelyä ohjaavat muun muassa metsälaki, luonnonsuojelulaki ja metsien käsittelysuositukset. Nämä kertovat, milloin metsässä on mahdollista tehdä joko kasvatukseen tähtäävä hakkuu tai uudistamiseen tähtäävä hakkuu. Ne antavat ohjeet myös sellaisista luonnonsuojelullisesti arvokkaista alueista, joilla ei tehdä metsänhoitotoimenpiteitä. Metsänomistajalla on yksi ainoa velvollisuus. Jos metsässä tehdään päätehakkuu, niin omistaja vastaa uuden metsän syntymisestä. Puukauppa- ja hintatietoja Linkki: 3
4 Suunnitelmallisuus Metsänomistajan avuksi laaditaan suunnitelma, jonka tekevät metsäammattilaiset Mutta kuka tietää kaikki ohjeet ja säännöt? Suunnitelma kertoo, paljonko metsässä on puita, minkä ikäisiä ne ovat ja mitä metsässä voi seuraavaksi tehdä Suunnitelma kertoo myös, miten omistajan tulee huolehtia metsäluonnosta 3 / 13 Kartasta näkyy metsänomistuksen pirstaleisuus. Yhdellä yksityisellä metsänomistajalla on keskimäärin 36 hehtaaria metsää. Metsiä käsitellään kohtuullisen pieninä yksiköinä, kuvioina. Kuviot tehdään siten, että metsien hoitoa varten yhdistellään samanlaisia metsäalueita kuvioiksi. Samanlaiseksi metsikön tekee esimerkiksi ikä, puulajit, maaperä jne. Kuviolle annetaan numero. Jokaisella kuviolla suunnitellaan erikseen, miten sitä hoidetaan. Metsänhoitosuositusten mukaan voidaan eri kuvioilla pyrkiä hyvään taloudelliseen tulokseen erilaisilla menetelmillä, jotka päätetään kasvupaikan ja olemassa olevan puuston perusteella. Hyvälaatuisen tukkipuun kasvatus tuottaa yleensä hyvän taloudellisen tuloksen. Kuvion 103 selostus: Nuori männyn istutustaimikko, ikä 15 vuotta, keskipituus 4 metriä, runsaasti lehtipuuta, taimikonhoito seuraavan viiden vuoden aikana Miten talousmetsissä pidetään huolta metsäluonnosta? Luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä säästetään. Pyritään kasvattamaan kasvupaikalle sopivia sekametsiä. Metsässä lahoavien puiden määrää lisätään: Jätetään kaatuneita puita lahoamaan, pökkelöitä pystyyn ja suuria puita tulevaisuuden lahopuiksi. Käytetään mahdollisuuksien mukaan kulotusta. Miten talousmetsissä otetaan huomioon ympäristöasiat?: Linkki: Metsien kestävä käyttö Suomessa kalvosarja 4
5 Päätehakkuu Kun puut ovat riittävän suuria tai vanhoja voidaan tehdä päätehakkuu, jossa kaadetaan lähes kaikki puut Puut kaadetaan ja katkotaan tukeiksi Tukit viedään sahoille, joissa niistä tehdään puutavaraa rakentajille ja puusepille Metsänomistaja vastaa siitä, että paikalle saadaan uusi metsä Metsä voidaan uudistaa luontaisesti, istuttaen tai kylväen 4 / 13 Metsänomistaja myy metsäkuvion hakkuuoikeuden ja puut (= leimikon) puuta ostavalle ja jalostavalle yritykselle. Päätehakkuu voidaan tehdä, kun puut ovat riittävän paksuja tai vanhoja. Kasvupaikasta riippuen esimerkiksi männyt ja kuuset ovat tuolloin läpimitaltaan keskimäärin senttimetrisiä tai iältään vuotiaita. Vuosittain tehdään Suomessa päätehakkuita noin yhdellä prosentilla metsäpinta-alasta. Päätehakkuussa saadaan metsikön kierron päätulot. Tukkien lisäksi saadaan hakkuussa myös ohuempaa kuitupuuta ja energiapuuta. Jos metsästä halutaan hyvä taloudellinen tulos, kannattaa metsänomistajan pyrkiä toimenpiteillään kaikissa metsän kasvatuksen vaiheissa siihen, että päätehakkuussa saadaan mahdollisimman paljon hyvälaatuista tukkipuuta. Hakkuutyö Hakkuukoneen (Monitoimikoneen, MOTO) kuljettajalle kulkee sähköisesti tieto, minkä kokoisia tukkeja hänen pitää tehdä. Tarve tulee puuta jalostavalta tehtaalta tai sahalta. Kun puita kaadetaan, tiedetään jo tarkalleen, mihin ne menevät ja mitä niistä tehdään. Kaikkia puita ei kaadeta. Hakkuualalle jätetään säästöpuita. Säästöpuiksi jätetään mm. joitain vanhoja puita, erikoisia puuyksilöitä tai puuryhmiä sekä jo lahoavat pökkelöt. Jos päätetään tehdä luontainen uudistaminen, niin paikalle jätetään myös siementävät emopuut. Uudistaminen Päätehakkuuta seuraa metsikön uudistaminen. Päätehakkuuta suunniteltaessa päätetään samalla myös, miten uusi metsä saadaan kasvamaan. Puukauppa- ja hintatietoja Linkki: 5
6 Luontainen uudistaminen Luontaista uudistamista käytetään silloin, kun se on kasvupaikalla mahdollista Miksi sitä maata pitää möyriä? Maaperä muokataan, jotta saataisiin siemenet juurtumaan maahan Taimet syntyvät päätehakkuussa pystyyn jätettyjen siemenpuiden ja ympärillä olevien metsien puiden siemenistä 5 / 13 Luontainen uudistaminen sopii hyvin männylle sellaisilla kasvupaikoilla, joilla ei ole voimakasta pintakasvillisuuden kilpailua. Sitä ei suositella kuuselle. Kuusi kasvaa tuoreilla kankailla, joilla pintakasvillisuuden kilpailu voi pahasti haitata luontaista uudistumista tai ainakin hidastaa sitä vuosilla. Luontainen uudistaminen vaatii hyvän siemenvuoden, jota voidaan joutua odottamaan jopa vuosikymmen. Pohjois-Suomessa vuosikymmeniä. Lähes 40 % päätehakkuualoista uudistetaan luontaisesti. Kaikkein karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta maaperä yleensä muokataan. Tällöin kivennäismaa saadaan esiin, jolloin itäneet siemenet saadaan juurtumaan. Muokkaus auttaa taimia myös kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa. 6
7 Metsä voidaan uudistaa myös viljellen eli keinollisesti Metsänviljely tarkoittaa taimien istutusta tai siementen kylvöä Metsänviljely Lahopuuta säästetään meille ötököille Puulajiksi valitaan suomalaisista luonnonvaraisista puulajeista kasvupaikalle sopivin Yleensä viljellään mäntyä, kuusta ja koivua Päätehakkuussa on metsään jätetty säästöpuita tulevaisuuden lahopuiksi 6 / 13 Metsänviljelyllä voidaan nopeuttaa uuden metsän syntyä, koska siemenvuosia ei tarvitse odotella. Kaikki menetelmät vaativat yleensä jonkinlaisen maaperän muokkauksen. Näin saadaan itäneet siemenet ja istutustaimet juurtumaan maahan. Muokkaus auttaa taimia myös kilpailussa pintakasvillisuuden kanssa. Yli 60 % kaikista uudistusaloista uudistetaan metsänviljelyllä, loput luontaisesti. 1/3 metsänviljelystä on kylvöä. Yleisin metsänviljelymenetelmä on kuusen istutus (40 %). Viljelyalueelle tulee ympäröivistä metsistä myös runsaasti luontaisia koivun ja muiden puulajien taimia. Alueella kasvatettavien puiden valinta tehdään taimikonhoidon yhteydessä. Tällöin tehdään ensimmäinen ohjaus kasvupaikalle parhaiten sopivan sekametsän aikaansaamiseksi. Kylvö Kylvöä voidaan käyttää silloin, kun siemenille ei ole odotettavissa muun pintakasvillisuuden voimakasta kilpailua. Tällaisia metsiä ovat esimerkiksi kuivat mäntykankaat. Kylvö voidaan tehdä käsin tai koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä. Istutus Istutuksella säästetään kylvöön verrattuna siemeniä ja nopeutetaan muutamalla vuodella uuden metsän syntyä. Istutus tehdään yleensä pottiputkella. Hehtaarin (= noin urheilukentän) alueelle istutetaan maaperästä ja puulajista riippuen tainta. Viljeltävän puulajin valinta Maaperä ja muut kasvupaikkaolosuhteet ratkaisevat puulajin valinnan. Yleensä paikalla tukkipuiksi kasvaneet puut osoittavat sopivimmat viljeltävät puulajit. Poikkeuksena voi olla esimerkiksi maannousemasienen lahottama kuusikko, joka uudistetaan sellaisella paikalle sopivalla puulajilla, jota sienitauti ei lahota. 7
8 Taimikonhoito Taimikonhoidolla edistetään jäljelle jäävien puiden pituus- ja paksuuskasvua Aluksi estetään pienten taimien kuoleminen kilpailevan pintakasvillisuuden alle Naminami herkkuruokaa! Seuraavaksi taimikko perataan Hehtaarilla voi olla kymmeniätuhansia puuntaimia. Näistä valitaan kasvupaikasta riippuen noin 2000 puuta, joita lähdetään kasvattamaan 7 / 13 Silloin kun metsänomistaja haluaa metsästään hyvän taloudellisen tuloksen, hän pyrkii kasvattamaan kasvupaikalle sopivaa, myöhemmin parhaan mahdollisen myyntitulon antavaa puuta. On olemassa tutkimustietoa siitä, montako puuta millekin kasvupaikalle kannattaa jättää kasvamaan ja odottamaan harvennushakkuita. Taimikko hoidetaan yleensä kaksi kertaa. Aluksi huolehditaan siitä, etteivät heinät ja ruohot haittaa viljeltyjen taimien kehitystä. Tämä tehdään esimerkiksi viikatteella, tallomalla syksyllä heinät taimien ympäriltä tai käyttämällä taimisuojaa. Uudistusalueella on runsaasti luontaisesti syntyneitä koivun ja muiden puulajien taimia. Taimikonhoidon toisessa vaiheessa valitaan kasvatettavat noin puuta. Muiden puiden poisto tehdään yleensä raivaussahalla. Taimikonhoidolla edistetään jäljelle jäävien puiden pituus- ja paksuuskasvua. Maaperän kasvukyky keskitetään valittuihin puihin. Mäntytaimikot kasvatetaan alkuvaiheessa tiheinä, jotta pidettäisiin oksat pieninä ja saataisiin myöhemmin oksatonta tai pienioksaista laatusahatavaraa. Hirvet ruokailevat mielellään taimikoissa. 8
9 Harvennushakkuu Harvennuksissa valitaan kasvatettavat ja poistettavat puut Tästähän saisi enemmän puita kun antaisi kaikkien kasvaa isoksi, vai mitä? Jäävät puut kasvavat paremmin, koska ne saavat enemmän valoa, vettä ja ravinteita Harvennushakkuista saadaan kuitupuuta, joka menee paperitehtaaseen Tavoitteena on jättää kasvupaikalle sopiva sekametsä 8 / 13 Taloudellinen tulos Metsänomistaja jättää harvennuksissa kasvamaan sellaisia kasvupaikalle sopivia puita, jotka myöhemmin päätehakkuussa antavat parhaan mahdollisen myyntitulon tukkipuina. Metsässä tehdään ennen päätehakkuuta yleensä 2 3 harvennusta. Poistettavien puiden määrä selvitetään kasvupaikoittain tutkimustietoon perustuvista taulukoista. Poistettavat puut ovat yleensä huonolaatuisia, vioittuneita tai parhaiden puiden kasvua haittaavia puita, joista saadaan kuitenkin tosi hyvää paperia. Lisäksi harvennuksissa saadaan energiapuuta ja viimeisessä harvennuksessa myös tukkeja. Harvennus voidaan tehdä hakkuukoneella tai sen voi tehdä metsuri moottorisahalla. Sekametsä: Metsikköön jätetään jonkin verran kaikkia kasvupaikalle sopivia puulajeja. Tämä parantaa luonnon monimuotoisuutta ja metsikön selviytymistä mahdollisten tuhojen yhteydessä. Esimerkiksi havumetsään jätettävien lehtipuiden määrä riippuu kasvupaikan rehevyydestä. Tavoite vaihtelee kuivien kankaiden viidestä prosentista aina rehevien kasvupaikkojen 20 prosenttiin. Kaikkein karuimmilla kankailla ei sekametsiä synny. Vastaus oravan kysymykseen: Metsässä on kova kilpailu vedestä, ravinteista ja etenkin valosta. Liian tiheässä metsässä puiden kasvukyky heikkenee ja varsinkin puiden paksuuskasvu kärsii. Osa puista häviää luonnon kilpailun ja kuolee. Harventamattomassa metsässä ei saada tukkipuuta metsänomistajalle kohtuullisella odotusajalla. Tuleville tukkipuille on annettava kasvuedellytyksiä harvennushakkuilla. 9
10 Viidennes Suomen energiankulutuksesta tulee puusta Metsäenergian lähteet: metsäteollisuuden puupohjaiset jäteliemet, joita polttamalla saadaan puolet puuenergiasta metsästä kootaan poltettavaksi oksia, rankoja ja kantoja käytetty puutavara kierrätetään poltettavaksi Metsäenergia Onko se paljon vai vähän? Kasvavat puut sitovat Suomessa enemmän hiiltä kuin metsäenergiaa tuotettaessa vapautuu 9 / 13 Lue lisää metsäenergiasta: Linkki: Lue lisää energiasta: Linkki: Vastaus oravan kysymykseen: Puun osuutta energiantuotannossa halutaan edelleen lisätä. Euroopan unionin tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien jäsenmaiden käyttämästä energiasta viidennes tulisi uusiutuvista energianlähteistä. 10
11 Esimerkkejä tukkipuutuotteista Onks välii mitä puita kasvatetaan? 10 / 13 Talousmetsässä pyritään kasvattamaan sellaisia puita, joita teollisuus tarvitsee. Kasvatuksessa otetaan huomioon puiden biologia ja kasvupaikan kasvutekijät; valo, vesi ja ravinteet. Vaikeutena on tietenkin puiden kasvuaika. On vaikea tietää, mitä sadan vuoden päästä tarvitaan. Tukkipuista saadaan ovien ja ikkunoiden karmeja, huonekaluja, vaneria, puurakenteita, paneeleita ja vaikkapa lattialautoja. Sahauksen yhteydessä syntyy myös purua ja haketta paperiteollisuudelle sekä kuorta energiantuotantoon. Mitään ei mene hukkaan. Esimerkkejä tuotteiden raaka-aineista, muitakin puulajeja ja mahdollisuuksia on: Puulaatikot (Eri puulajeja) Rakennuksen runko (Havusahatavaraa) Soutuvene (Kuvan vene koivuvanerista) Olohuone (Kuusipaneeliseinä, koivuparketti, koivuvaneriset huonekalut) Sähkökitara (Runko kuusta) Tarjoilukärry (Koivuvaneri) Avaimenperä (Eri lehtipuulajeista) Pöytäryhmä (Koivu ja koivuvaneri) Koriste-esine (Eri puulajeista) Eduskunnan lisärakennus (Eri puulajeja) Skeittilauta (Vaneri) Kaksi kysymystä: Mitä tukkipuusta valmistettua luokasta löytyy? Voitteko joistain esineestä sanoa, mikä puulaji on ollut kysymyksessä? Tilastokuvioita metsäteollisuudesta, tuotteista ja viennistä sekä Suomen osuudesta maailman metsäsektorissa ja metsäteollisuuden ympäristövaikutuksista: Linkki: 11
12 Esimerkkejä kuitupuutuotteista Onks välii mitä puita kasvatetaan? 11 / 13 Talousmetsissä pyritään kasvattamaan sellaisia puita, joita teollisuus tarvitsee. Kasvatuksessa otetaan huomioon puiden biologia ja kasvupaikan kasvutekijät; valo, vesi ja ravinteet. Vaikeutena on tietenkin puiden kasvuaika. On vaikea tietää, mitä vuosikymmenten päästä tarvitaan. Kuitupuista tehdään paperia, pahvia ja kartonkia. Männyistä ja koivuista erotetaan selluloosakuidut keittämällä (sellu eli kemiallinen massa), kuuset hierretään ligniineineen päivineen (mekaaninen massa). Lisäksi paperinvalmistukseen käytetään keräyspaperista (kierrätyspaperista) ja kartonginvalmistukseen keräyskartongista saatavaa uusiomassaa. Eri puulajeista kehitetään koko ajan uusia kemian tuotteita. Jo käytössä olevia tuotteita ovat esimerkiksi mäntysaippua, ksylitoli ja kolesterolia alentava aine levitteissä. Eikä tässä kaikki: Koivu- ja kuusiselluloosasta saadaan CMC:tä (karboksimetyyliselluloosaa), joka muun muassa imee pesupulvereissa lian, estää jäätelössä kiteytymisen, lääketableteissa edistää liukenemista ja jogurteissa säätelee sakeutta ja takaa maun tasaisuuden. Esimerkkejä tuotteiden raaka-aineista, muitakin puulajeja ja mahdollisuuksia on: Sanomalehtipaperi (Mekaaninen massa = kuusi. Paperin ligniini kellastuu ajan mittaan, ei kestä pitkää arkistointia) Aikakauslehtipaperi ja kirjan sivut (Sellusta = mänty, lehtipuu. Paperi ei kellastu ja kestää säilytystä) Nestepakkauskartonki (Esimerkiksi maitotölkki, koivu- ja mäntysellusta) Aaltopahvi, pakkauskartonki (Esimerkiksi ruskeat aaltopahvilaatikot, mäntysellusta) Kaksi kysymystä: Mitä kuitupuusta valmistettua luokasta löytyy? Voitteko joistain näistä sanoa, mikä puulaji on ollut kysymyksessä? Tilastokuvioita metsäteollisuudesta, tuotteista ja viennistä sekä Suomen osuudesta maailman metsäsektorissa ja metsäteollisuuden ympäristövaikutuksista: Linkki: 12
13 Testaa tietosi 12 / 13 Yläasteen Metsävisan 2006 kysymys 6 Linkit:
14 Oikeat vastaukset ja pisteytys 13 / 13 Yläasteen Metsävisan 2006 kysymys 6, oikeat vastaukset ja pisteytys Linkit:
15 Piirros kuvaa erään talousmetsän kiertoa. Tunnista ja nimeä metsän kasvatuksen eri vaiheissa tehtäviä toimenpiteitä ja niissä käytettäviä työvälineitä sekä metsästä saatavia tuotteita. Puuston ikä 0-5 v v v v v. 0-5 v v. Nimeä kuvan toimenpide Nimeä kuvan toimenpide Nimeä työväline Luettele metsänuudistustavat 1) 2) Nimeä työväline v. Metsässä tehdään -hakkuu. Mitä puutavara on nimeltään? 11 cm Mitä teollisuus siitä valmistaa? v. Metsässä tehdään -hakkuu v. Metsässä tehdään -hakkuu. 23 cm Nimeä työkone Mitä puutavara on nimeltään? Mihin hakkuutähteitä hyödynnetään?
16 6. Piirros kuvaa erään talousmetsän kiertoa. Tunnista ja nimeä metsän kasvatuksen eri vaiheissa tehtäviä toimenpiteitä ja niissä käytettäviä työvälineitä sekä metsästä saatavia tuotteita. MAKS. 14 p 14 p Puuston ikä 0-5 v v v v v. 0-5 v v. Nimeä kuvan toimenpide Maanmuokkaus / maanpinnan käsittely (tai: äestys / laikutus / vaotus) 1 p Nimeä kuvan toimenpide Perkaus / taimikonhoito / taimikon harvennus / raivaus 1 p Nimeä työväline Raivaussaha 1 p Luettele metsänuudistustavat 1) Luontainen uudistaminen 1 p 2) Viljely / keinollinen uudistaminen (tai: istutus ja kylvö) 1 p Nimeä työväline Pottiputki 1 p v. Metsässä tehdään -hakkuu. ensiharvennus / harvennus / kasvatus 1 p Mitä puutavara on nimeltään? 11 cm Kuitupuu 1 p Mitä teollisuus siitä valmistaa? Sellua / massaa / paperia / kartonkia 1 p v. Metsässä tehdään -hakkuu. harvennus / kasvatus 1 p v. Metsässä tehdään -hakkuu. pääte / uudistus 1 p 23 cm Nimeä työkone Monitoimikone / moto / hakkuukone / _ Mihin hakkuutähteitä hyödynnetään? harvesteri 1 p Mitä puutavara on nimeltään? Tukkipuu 1 p Energian tuottamiseen 1 p
17 Kiitämme: Aili ja Yrjö Rasin säätiötä, joka on mahdollistanut opetusmateriaalin toteuttamisen. Puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Metsävisaryhmää, jotka ovat antaneet hyviä vinkkejä toteutukseen. Käsikirjoitus: Jussi Akkanen, Suomen Metsäyhdistys Tekninen toteutus: Harri Hypén, Suomen Metsäyhdistys Piirrokset: Jaana Rautio Anna Salmi Anne Turunen Valokuvat: Aarikka Oy Artek Oy Juhta Oy Krista Kimmo Sirpa Kärkkäinen Lottonen Guitars Oy Metla / Erkki Oksanen Metsäteollisuus ry Motiva Oy / Juha Rautanen Ponsse Oyj Päättäjien Metsäakatemia Suomen Metsäsäätiö Käyttöoikeudet: Opetusaineisto on vapaasti käytettävissä opetuksessa. Aineiston tekstit ovat vapaasti lainattavissa, kunhan lähde mainitaan. Kuvien julkaisuoikeudet on hankittu vain tähän esitykseen, joten ne eivät ole vapaasti käytettävissä. 15
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMetsävisa 2006. 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Nimi. Koulu. 50 p. Kunta. 16 p
Metsävisa 2006 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 50 p 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Seuralaislaji keväisin Kansallispuumme Syömäkuvio Mykoritsa Luettele kolme ominaisuutta, joista
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMETSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA
METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
Lisätiedot20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotKANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat
KANNATTAVA METSÄNHOITO Metsänomistajat Metsänhoito on ekoteko, sillä kasvaessaan metsä sitoo ilmasta hiiltä ja näin hillitsee ilmaston lämpenemistä. METSÄN KIERTOAIKA TAIMESTA TUKKIPUUKSI Metsän keskimääräinen
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotMiten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?
Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja Elinvoimaa metsistä (EME) -hanke Talousmetsien mahdollisuudet käyttöön Padasjoki, valtuustosali 19.3.2013
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
Lisätiedot