Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta saapuneiden lausuntojen keskeinen sisältö:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta saapuneiden lausuntojen keskeinen sisältö:"

Transkriptio

1 Opetus- ja kultuuriministeriö Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta saapuneiden lausuntojen keskeinen sisältö: Keskustan eduskuntaryhmä Lausunnon keskeinen sisältö Keskustan eduskuntaryhmä painottaa, että koko ikäluokalle on taattava toisen asteen tutkinto syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että opintojen ohjaukseen lisätään resursseja ja sen sisältöjä kehitetään edelleen tukemaan erityisesti jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä. Lukioiden on verkostoiduttava tiiviimmin paikallisen elinkeinoelämän, yhteiskunnallisten toimijoiden sekä korkeakoulujen kanssa lukiolaisen kansalaistaitojen sekä työelämä- ja jatkokoulutusvalmiuksien vahvistamiseksi. - Tuntijakouudistus Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että opiskelijan yksilöllisen lahjakkuuden kehittäminen edellyttää nykyistä laajempaa valinnaisuutta lukion kurssivalinnoissa. Kuitenkin tulee huolehtia siitä, ettei valinnaisuutta viedä niin pitkälle, että se vaarantaa kansallisesti yhteisen perustan hakeutua jatko-opintoihin. - Opettajien täydennyskoulutus ja pedagogiikka Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa vahvasti työryhmän ehdotuksia pedagogiikan vahvistamisesta kaikessa opetuksessa ja edellyttää sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että opettajien ja oppilaitosten johdon täydennyskoulutukseen kiinnitetään enemmän huomiota sekä sen sisältöjen että saatavuuden osalta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että oppilaitosten johtoa varten perustetaan erityinen koulutusohjelma, jolla johtoa valmennetaan tapahtuviin muutoksiin. On tärkeää, että rehtoreiden lisäksi myös opettajat voivat osallistua tähän koulutukseen. - Ylioppilastutkinto ja sen kehittämistarpeet Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että ylioppilastutkintoa on edelleen kehitettävä niin sisällöllisesti kuin teknisesti palvelemaan entistä paremmin lukio-opinnoissa saavutetun yleissivistyksen arviointia sekä korkeaasteen opiskelijavalintoja. Vanhempien varallisuus ei saa estää ylioppilastutkinnon suorittamista ja kannattaa toimenpiteitä, joilla tutkintomaksuja voidaan laskea. - Lukiokoulutuksen kattavuus Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lukioverkko säilyy mahdollisimman kattavana ja lukiokoulutus turvataan tasapuolisesti koko maassa alueen erityispiirteet huomioon ottaen myös tulevaisuudessa. Samalla on jatkettava lukiokoulutuksen sisällöllistä ja rakenteellista kehittämistä. Kaikille oppilaitoksille on kiireellisesti turvattava sellaiset nopeat tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat etäopetuksen ja muun toiminnan tietoliikenneyhteyksiä hyödyntämällä. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että erityisesti harvaanasutuilla alueilla on kannustettava lukioita ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tiiviiseen ja tarkoituksenmukaiseen hallinnolliseen ja opetukselliseen yhteistyöhön keskenään sekä muidenkin koulutusasteiden kanssa. - Opintojen ohjaus ja opiskelijoiden tuki Keskusta eduskuntaryhmä kannattaa esitystä yksilöllisen opintojen ohjauksen kirjaamisesta lukiolakiin sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista. Toisen asteen opintotukea kehitettäessä on painotettava erityisesti itsenäisesti asuvien nuorten toimeentulon turvaamista. - Lukion rahoitusmalli ja laadun arviointi Lukion rahoituksen on jatkossakin pohjauduttava laskennalliseen yksikköhintaan suoritettujen tutkintojen tai oppimäärän sijaan. Laatumittariston kehittäminen on tärkeää, mutta se ei saa olla rahoituksen perusta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että rahoituksessa huomioidaan korotusperusteena erityispiirteet, kuten koulutuksen saavutettavuus, lukion koko ja maahanmuuttajien tai erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä. Erityisen tärkeää on, että pienten ja pitkien etäisyyksien päässä olevien lukioiden rahoitus turvataan yksikköhintaan lisättävällä erityisrahoituksella. Nykyinen erityisrahoitus tulee säilyttää ja tehdä siihen tarvittavat tarkistukset. 1

2 - Uudistuksen kustannukset Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että lukiokoulutusta uudistettaessa kustannusten nousu on korvattava täysimääräisenä kunnille. Kehittämistyön rahoituksen turvaamiseksi koulutuksen järjestämiseen myönnettävät valtionosuudet on käytettävä täysimääräisenä koulutukseen. Ikäluokkien pienenemisen myötä säästyvät varat on käytettävä opetuksen ja oppimisympäristöjen parantamiseen. - Yhteisöllisyys ja osallisuus Luokattomassa lukiossa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteisöllisyyteen. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että oppilaskuntien asemaa opiskelijoiden edustajana koulun päätöksenteossa on vahvistettava. Tutortoiminta on kirjattava lukiolakiin. Lukiolaisten osallistuminen koulun päätöksentekoon vahvistaa kokemusta yhteisestä kouluyhteisöstä, luottamusta kansalaisyhteiskuntaan ja sen instituutioihin ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä Lausunnon keskeinen sisältö Yhteenvetona lausunnon keskeisestä sisällöstä Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että: Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää työryhmän tekemiä ehdotuksia pääpiirteissään hyvinä ja oikeansuuntaisina. Yleissivistävyyden ja laadun vahvistamisen, lukiokoulutuksen nykyaikaistamisen ja lukiokoulutuksen profiilin kirkastamisen tulee olla keskeisiä lähtökohtia lukiokoulutuksen kehittämiselle. Lukiokoulutuksen kehittämisen on oltava yksi seuraavan hallituskauden keskeisistä koulutuspoliittisista painopisteistä. Lukiokoulutusta on kehitettävä jatkossakin duaalimallin pohjalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää uudistuksen onnistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen riittävän rahoituksen turvaamista. Lukio-opetuksen pedagoginen uudistaminen ja tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen opetuksessa ovat kannatettavia esityksiä. Onnistuminen näissä tavoitteissa edellyttää opetuksenjärjestäjän velvollisuutta tarjota täydennyskoulutusta opettajille ja opettajien velvollisuutta päivittää osaamistaan säännöllisesti. Lukion tuntijaon uudistamistyö on aloitettava pikaisesti ensi hallituskaudella. Tehtävien ratkaisujen on mukailtava perusopetuksen tuntijakoon tehtäviä muutoksia siten, että yleissivistävään opetukseen muodostuu selkeä yhtenäinen linja. Lukiokoulutukseen tulee laatia laatusuositukset. Lukiokoulutus tulee turvata alueellisena koulutuspalveluna koko maassa. Lukioverkon tulee olla valtakunnallisesti sellainen, että opiskelijalla on mahdollisuus käydä lukiota kotoa käsin. Yksikköhintakorotus pienelle lukiolle on perusteltua vain silloin, kun kyse on lähialueensa ainoasta lukiosta. Moninkertaisten rakenteiden sijaan on panostettava koulutuksen laatuun, oppimisympäristön viihtyisyyteen, opiskelun tukipalveluihin, moderneihin oppimisvälineisiin sekä opetuksen monipuolisuuteen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että myös etäopetuksen osalta luodaan laatukriteerit ja turvataan opiskelijoille riittävät opiskelun tukipalvelut. Työryhmän esitykset opinto-ohjauksen lisäämisestä ja oppilashuollon kehittämisestä ovat kannatettavia. 2

3 Täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden opintotuen tason riippuvuus vanhempien tuloista tulee purkaa. Opintorahan sitominen elinkustannusindeksiin edellyttää, että opintotuen rakennetta uudistetaan kokonaisuudessaan kannustamaan täysipäiväiseen opiskeluun ja nopeampaan valmistumiseen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Lukio-opetuksen kehittämistä ja uudistamista pohtinut työryhmä on tehnyt pääsääntöisesti hyvää työtä. Tässä lausunnossa käydään läpi keskeisimpiä huomioita työryhmän ehdotuksista. Uudistuksia edelleen pohdittaessa on erityisen tärkeää turvata maamme lukioverkon säilyminen riittävän kattavana alueellisen tasa-arvon ylläpitämiseksi. Työryhmän ehdottamaan valinnaisuuden lisäämiseen ja harvempien oppiaineiden opiskeluun lukiossa Vasemmistoliitto suhtautuu varauksella. Lukion monipuolisesti yleissivistävä tehtävä on pidettävä mielessä yksilöllisiä opinpolkuja suunniteltaessa. Jos opiskelija keskittyy lukio-opiskelussa harvempiin aineisiin, tulee varmistaa, etteivät valinnat rajoita tulevaisuuden jatko-opintomahdollisuuksia. Valinnaisuuden lisääminen johtaa myös lisääntyvään alueelliseen eriarvoisuuteen lukioiden välillä. Työryhmän esityksen mukaan lukion yleisiä tavoitteita sekä opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita on suunnattava valmiuksien ja taitojen suuntaan. Tämä on kannatettava tavoite, jonka avulla on mahdollista siirtyä ulkoa opettelusta ja pintaoppimisesta kohti tiedon konstruktiivista rakentumista. Tämä tukee myös esitettyä tavoitetta kehittää ylioppilastutkintoa entistä enemmän taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa mittavaksi. Lukio-opiskelua kehitettäessä tulee selvittää nykyistä laaja-alaisempi mahdollisuus valita opintoja myös muista toisen asteen oppilaitoksista. Vasemmistoliitto pitää hyvänä, että työryhmän ehdotusten vaikutukset lukion opettajien palvelussuhteisiin, työaikajärjestelyihin ja toimenkuvaan selvitetään. Opetushenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksen tarpeen lisäksi on kiinnitettävä huomiota opettajankoulutuksen alueelliseen kattavuuteen. Esimerkiksi Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen alasajo ei tue opettajankoulutukselle uudistuksesta aiheutuvaa lisätarvetta. Lisäksi on syytä varmistaa, ettei esityksessä ehdotettu koulutuksen laadunvalvontajärjestelmä aiheuta opettajille kohtuuttomia hallinnollisia lisävelvoitteita. Hyviä tavoitteita ovat myös opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja koulu toimintakulttuurin muuttaminen vuorovaikutteisemmaksi opettajien ja johdon koulutuksen avulla. Tämän osallisuuden lisäämisen on toimittava myös kansalaisuus- ja demokratiakasvatuksena osallistuvaan yhteiskunnan jäsenyyteen. Yhteisöllisyyden lisäksi opiskelijoille on taattava yksilöllinen opinto-ohjaus ja riittävät opiskelun tukitoimet, kuten esityksessä todetaan. Vasemmistoliitto kannattaa ehdotettua lukiolain (629/1998) 7 :n 4 momentin muuttamista kuuluvaksi: "Opiskelijalle tulee antaa myös opinto-ohjausta. Ryhmämuotoisen ohjauksen lisäksi opiskelijalla on oikeus saada yksilöllistä opinto-ohjausta." Vasemmistoliitto kannattaa erityisesti työryhmän ehdotuksia opiskelijoiden aseman parantamiseksi ja opintososiaalisten etuuksien korottamiseksi. Opintorahan sitominen elinkustannusindeksiin, vanhempien tulojen huomioimisesta luopuminen täysi-ikäisille opiskelijoille ja opintorahan korotukset ovat olleet Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaatimuksia jo pitkään. Myös opiskelumateriaalien kuten kirjojen maksuttomuus opiskelijalle on tavoite, joka on syytä lisätä osaksi lukio-opetuksen uudistamista. Kannatettava tavoite on myös maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistäminen, sekä kielivähemmistöjen huomioiminen opinto-ohjauksessa ja oppimateriaalin tuottamisessa. Kaiken kaikkiaan on todettava, että lukiokoulutuksen ja -opetuksen uudistamista pohtineen työryhmän esitykset muodostavat hyvän pohjan tulevalle kehitystyölle. Svenska riksdagsgruppen/ruots.eduskuntaryhmä Svenska riksdagsgruppens utlåtande om förslagen från arbetsgruppen som bereder åtgärder för utveckling av gymnasieutbildningen 3

4 Svenska riksdagsgruppen önskar som sitt utlåtande framhålla följande: Gymnasiets främsta uppgift är, inom ramen för dualmodellen med arbetsfördelningen med yrkesutbildningen, att erbjuda en gedigen allmänbildning, som grund för akademiska studier eller sådan vidare, högre yrkesutbildning som bygger på gymnasiet. Gymnasiet har i resurstilldelningen släpat efter både grundskolan och yrkesutbildningen. Målet måste vara att höja utbildningens kvalitet och därmed gymnasiets attraktionskraft. Regional jämlikhet kan tryggas med hjälp av nätverk, så kallade regiongymnasier, som har verksamhet på flera orter. Eventuella nätverk ska bildas på språklig grund, för att trygga jämlikheten i utbildningsutbudet. Till allmänbildningens natur hör ett tillräckligt, för alla gemensamt urval av både samhälls- och naturvetenskapliga studier, och inte minst språk. Detta gemensamma ämnesurval kompletteras sedan med valbara ämnen. Valfriheten i gymnasiet och studentexamen har dock tyvärr visat sig ha konsekvenser för språkmångfalden, särskilt svenskan och tyskan. Alla elever borde utöver modersmålet läsa det andra nationalspråket, engelska och ett valbart, utländskt språk. Studentexamen måste reformeras i samma riktning. Språkinlärningen bör vara mer praktisk och inriktad på muntliga färdigheter än nu. Det behövs nya undervisningsmetoder, och en storsatsning på informationsteknologi. Distansstudier bör uppmuntras som ett komplement, men inte så att svagare elever halkar efter. Det behövs ökade resurser för elev- och studiehandledning samt för specialundervisning, såsom arbetsgruppen föreslår. Det är viktigt att alla elever klarar av både årskurslöshet och valfrihet. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Lausunnon keskeinen sisältö: - Kannatamme erityisesti opinto-ohjauksen lisäämistä lakisääteisesti, sekä opiskelijahuollon kehittämistä ja yhteisöllisyyden lisäämistä. - Suhtaudumme varauksella valinnaisuuden lisäämiseen ja muistutamme, että nuorten tasa-arvo ja yhtäläiset jatko-opintomahdollisuudet toteutuvat parhaiten riittävillä yhteisillä opinnoilla. - Tuemme lukiokoulutuksen järjestämisessä erilaisten hallinnollisten mallien ja verkostojen avulla turvattavaa opetuksen alueellisesti laajaa saavutettavuutta. - Kannatamme lukiolaisten opintososiaalisten etuuksien parantamista. - Edellytämme, että uudistusten toteuttamiseen varataan kunnille riittävät lisäresurssit. Vihreä eduskuntaryhmä Lausunnon keskeinen sisältö Opinto-ohjausta on vahvistettava ja henkilökohtaistettava. Näille parannuksille on taattava riittävät resurssit. Laadukasta ja riittävää opinto-ohjausta tulee saada asuinpaikasta riippumatta. Opinto-ohjaukseen kaivataan nykyistä parempaa kytköstä työelämään ja jatko-opintoihin. Opiskelutaitojen opetusta tulee lisätä ja niitä tulee myös harjoittaa läpäisevästi kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Alueellisia eroja opetustarjonnassa ja valinnaisuudessa on pyrittävä kaventamaan mahdollisuuksien mukaan. Asuinpaikka ei saa sanella liikaa, millaiset eväät lukiosta saa jatko-opintoihin. Keskeytetty peruskoulun tuntijakouudistus viedä loppuun ennen kuin lukion tuntijakoa voidaan käsitellä. 4

5 Vihreät kannattaa mahdollisuutta yksilöllisempiin opintopolkuihin. Valinnaisuuden lisäämisen tulee kuitenkin tapahtua vaarantamatta kaikille annettavaa yhteistä tietopohjaa. Vihreät kannattaa työryhmän esitystä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämisestä. TVT:n käyttö on integroitava osaksi opetusta ja myös ylioppilaskirjoituksia. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tulee hyödyntää. Vihreät kannattaa lukiokoulutuksen turvaamisesta alueellisena koulutuspalveluna koko maassa. Oppiainevalintojen sukupuolittumista on pyrittävä purkamaan opetuksessa, opinto-ohjauksessa ja kouluissa tehtävällä tasa-arvotyöllä. Ylioppilastutkinnon voimakkaampi painottaminen opiskelijavalinnoissa on kannatettavaa, jos sillä voidaan nopeuttaa opintoihin siirtymistä ja lisätä ylioppilaiden tasa-arvoa. Osa opiskelijavalinnoista on kuitenkin tehtävä edelleen pelkän pääsykokeen perusteella, jotta myös ylioppilaskokeessa epäonnistuneille taataan mahdollisuus jatko-opintoihin. Toisen asteen koulutusta on kehitettävä kokonaisuutena. Kaksoistutkinnot ja valinnaisten kurssien tarjontaa tulee kehittää. Lukion opiskelijahuollon puutteet on korjattava: lukiolaisten tavoitettavissa tulee olla riittävästi osaavaa opiskelijahuollon henkilökuntaa. Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa työryhmän muistiosta Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän (OKM 2010:14). Oikeusministeriö lausuu muistion johdosta kunnioittavasti seuraavaa: Oikeusministeriö pitää perusteltuna työryhmän ehdotusta jonka mukaan lukiokoulutusta tulee jatkossakin kehittää omana koulutusmuotonaan ja yhtyy työryhmän ehdotukseen) että lukiokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä työelämään. Ministeriö pitää erityisen tärkeänä) että opetuksessa ja oppilaiden ohjauksessa kiinnitetään huomiota lukio-oppilaiden mahdollisuuksiin saavuttaa sellaisia taitoja, joita tarvitaan jotta kykenee omaksumaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opintoja. Muun muassa kieliopinnoissa vaadittavat perustiedot tulevat monelle yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijalle yllätyksenä. Riittämättömät kieliopinnot lukio-opetuksessa heijastuvat tällä hetkellä korkeakoulujen kieliopintoihin ja työelämään. Korkeakouluissa joudutaan tällä hetkellä usein varsinkin ruotsin kielessä paikkaamaan lukio-opetuksen puutteita opiskelijoiden ammatti sanaston kehittämisen sijaan. Oikeusministeriön mielestä lukiokoulutuksen kehittämisessä tulee huomioida, että riittämättömät ruotsin kielen opinnot kaikilla koulutusasteilla ovat johtamassa siihen) että kielilainsäädännön toteuttamisedellytykset ovat yhä harvempien kielitaitoisten yksilöiden harteilla. Työryhmän ehdotusta, jonka mukaan säädetään opiskelijan oikeudesta saada yksilöllistä opinto-ohjausta sekä vahvistetaan lukion opiskelijoiden oikeutta saada erityistä tukea oppimisvaikeuksiin, pidetäänkin kannatettavana. Oikeusministeriö pitää tärkeänä että opetus suunnitelmia uudistettaessa arvioidaan keinoja demokratiakasvatuksen vahvistamiseen ja demokratiakasvatuksen kehittämiseen lukionopetuksessa. Oikeusministeriön mielestä koulujen kynnystä käsitellä poliittis-yhteiskunnallisia sisältöjä sekä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja opetuksessa tulisi madaltaa. Oikeusministeriö yhtyy työryhmän toteamukseen siitä, että lukiokoulutuksen antaman yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja integroivaa. Ministeriö pitää myös ehdotusta opiskelijan mahdollisuuksista rakentaa yksilöllisempiä opintopolkuja muun muassa nykyistä laajemman valinnaisuuden kautta sinänsä hyvänä mutta korostaa yleissivistävien perusopintojen merkitystä. 5

6 Oikeusministeriö pitää hyvänä työryhmän ehdotusta, että lukiokoulutus turvataan alueellisena koulutuspalveluna koko maassa alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Ministeriö korostaa että muun muassa suunniteltaessa työryhmän muistiossa mainitsemia lukio-koulutuksen rakenteellisia muutoksia, tulee turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, sekä saamelaisten, romanien ja viittomakielisten sekä muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Työryhmän ehdottama lukiokoulutuksen järjestäjien verkostoituminen lukiokoulutuksen turvaamiseksi tulevaisuudessa, on oikeusministeriön näkemyksen mukaan tärkeä. Oikeusministeriö pitää tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena, että maahanmuuttajien edellytyksiä lukioopintoihin parannetaan muun muassa molempien kotimaisten kielten tehostamisen osalta käynnistämällä maahanmuuttajien lukiokoulutukseen yhden vuoden laajuinen valmistava koulutus. Ministeriön mielestä on tärkeää, että koko lukion ajan tehostetaan vieraskielisille opiskelijoille tarkoitetun suomi tai ruotsi toisena kielenä opetustarjontaa. Lisäksi oikeusministeriö katsoo, että aikuisopiskelun omaleimaisuus tulee, kuten ehdotetaan turvata myös jatkossa erikseen aikuisille tarkoitetulla tuntijaolla ja opetussuunnitelman perusteilla. Puolustusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt mm. puolustusministeriöltä lausuntoa lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta. Puolustusministeriöllä ei ole oman toimialansa osalta lausuttavaa muistion johdosta. Oheisena kuitenkin eräitä yksittäisiä näkökohtia ja kommentteja muistiosta (petiitti). Opiskelijan hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä sen edellytyksiä lisäävä toiminta ovat osa lukiolain 29 a :n mukaista opiskelijahuoltoa. Opiskelijan hyvän terveyden ja toimintakyvyn edistäminen voisi olla osa lukion opetussuunnitelmaa. Lasten ja nuorten eräiden ryhmien vähäisen liikkumisen ja epäterveellisten tottumusten aiheuttamiin terveydellisiin riskeihin on kiinnitetty huomiota mm. lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa sekä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa. Lisätään lukiokoulutuksessa tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääntyminen lukion opetussuunnitelmia uudistettaessa. Tuetaan valtionavustuksilla koulutuksen järjestäjiä lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien hankinnassa sekä teknisten tukipalvelujen järjestämisessä. Muistiossa painotetaan vahvasti tieto- ja viestintätekniikan merkitystä ja mahdollisuuksia lukiokoulutuksessa. Monilta osin ajatuksiin voidaan yhtyä. Kuitenkin tiettyä ristiriitaisuutta on havaittavissa tietotekniikan ajatellussa roolissa opetuksessa: onko tietotekniikka ja erityisesti laitekannan tiheys päämäärä sinänsä vai tulisiko tietotekniikalle osoittaa selkeitä, opetuksen sisältöjä ja koulun kasvatuksellisia tavoitteita ja pedagogisia menetelmiä palvelevia tehtäviä ennen mittavia investointeja. TVT-laitteistojen ja ohjelmien elinkaari on lyhyt ja hinta korkea. Tietotekniikkaan tulisi suunnata julkisia varoja vain silloin, kun siitä saatava hyöty arvioidaan suuremmaksi kuin vaihtoehtoisista investoinneista kuten opetusryhmien pienentämisestä, oppilaiden henkilökohtaisesta ohjauksesta ja opetussisältöjen monipuolistamisesta saatava hyöty. Lukiokoulutuksen tulisi ottaa huomioon entistä enemmän erilaisten lahjakkuuden muotojen toteutuminen ja mahdollistuminen lukion opetusrakenteiden puitteissa ja sen myötä lahjakkuuden virittäminen kaikissa opiskelijoissa. Ihanne olisi vastata mahdollisimman hyvin kunkin opiskelijan lahjakkuudellisiin erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Näin lahjakkuutta ei nähdä kapea-alaisesti esimerkiksi älykkyysosamäärän ilmentymänä, vaan sitä tarkastellaan laaja-alaisena ja alati kehittyvänä ominaisuutena, johon sisältyy myös olennaisena osana luovuus. Edellä lausutut, lahjakkuuden monimuotoisuuden tunnistavat ehdotukset, ovat hyvin kannatettavia. 6

7 Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö pitää lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia hyvinä. Huolimatta siitä, että lukiokoulutuksen yleissivistävää tehtävää kirkastetaan, tulee samalla kuitenkin kehittää myös lukioiden työelämäyhteyksiä ja niihin liittyviä oppisisältöjä. Lukiokoulutuksen yhteistyö yritysten ja työnantajien kanssa jää tällä hetkellä huomattavasti alle peruskouluissa tehtävän työelämäyhteistyön (EK, 2009). Monilla lukion oppiaineilla olisi paljon nykyistä enemmän luonnollisia liittymäkohtia työelämään. Työelämään liittyvää tietoutta tulisi integroida systemaattisesti mahdollisimman monien lukioaineiden opetukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö kannattaa työryhmän ehdotuksia opinto-ohjauksen lisäämisestä ja kehittämisestä. Opinto-ohjauksella on kaksi päätavoitetta, joita tulee samanaikaisesti toteuttaa: opiskelijoiden oppimisen ja henkilökohtaisen kehityksen tukeminen sekä valmistautuminen jatko-opintoihin ja työelämään pitkällä aikavälillä. OKM ja TEM valmistelevat strategialinjauksia kansalaisten elinikäisen ohjauksen palvelujen järjestämisestä ja on tärkeää, että lukiossa tapahtuva opinto-ohjaus nähdään osana tätä palvelukokonaisuutta. Alue- ja paikallistasolla tulee entisestään parantaa työ- ja elinkeinohallinnon ja opetushallinnon yhteistyötä esim. jatkokoulutukseen ohjaamisessa ja siitä tiedottamisessa. Yhteistyö on tarpeen myös mahdollisissa keskeyttämistapauksissa ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palveluissa. Kuten työryhmän raportissa todetaan, ohjaus tulee nähdä entistä enemmän koko lukio-opetuksen tehtävänä. Ohjaus ja työelämäyhteydet ovat kaikkien opettajien ja muun henkilökunnan tehtäviä. Tästä huolimatta tarvitaan kuitenkin entistä enemmän myös päteviä opinto-ohjaajia, joiden erityistehtäviä koko ajan kehitetään. Korkeakouluista valmistuvien ongelmana näyttää edelleen olevan ns. generalistien sijoittuminen työmarkkinoille. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden taitoa ja kykyä soveltaa koulutustaan työmarkkinoilla tulee lisätä. Lukion oppiaineiden työelämäulottuvuuksien kehittäminen sekä opinto-ohjaus voisivat nykyistä paremmin ennalta ehkäistä näitä ongelmia. Lukion ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa jatko-opinnot ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. On kuitenkin tärkeää, että jatkossa lukio-opintojen jälkeen mahdollistetaan myös sijoittuminen muihin ammatillisiin opintoihin. Niin ikään on tärkeää, että lukio-koulutuksen aloituspaikat suhteutetaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Alueiden koulutusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja ELY- keskusten asiantuntemusta tulisi kuulla lukioiden aloistuspaikkojen määristä päätettäessä. Työ- ja elinkeinoministeriö kannattaa myös lukioon valmentavaa opetusta maahanmuuttajille. Maahanmuuttajat ovat tällä hetkellä aliedustettuina lukioissa ja erityisesti nivelvaihetta peruskouluopinnoista eteenpäin tulee kehittää. On tärkeää, että tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa maahanmuuttajanuorten kaikki potentiaali ja heille tarjotaan henkilökohtaista tukea myös akateemisilla koulutus- ja työllistymispoluilla. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää saamastaan mahdollisuudesta lausua näkemyksensä lukiokoulutuksen kehittämisestä. Yleisenä kommenttina toteamme, että valmistelun lähtökohdat yleissivistyksen vahvistamisen sekä valinnaisuuden lisääminen ovat vahvasti kannatettavia asioita. Erityisen lämpimästi kannatamme työryhmän esitystä, että opetuksessa ja oppimisessa tulisi lisätä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja hyödyntää ylioppilastutkinnon suorittamisessa tieto- ja viestintäteknologiaa asteittain vuodesta 2014 alkaen. Näemme äärimmäisen tärkeänä opettajien koulutuksen ja tuen tieto- ja viestintäteknisissä asioissa. 7

8 Näkemyksemme mukaan tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja on opetettava koulussa. Tietoyhteiskunnan kansalasitaidot pohjautuvat mediataidoille ja teknis-käytännöllisille taidoille. Mediataidot voidaan puolestaan jakaa luovaan, kriittiseen ja sosiaaliseen mediaosaamiseen. Lisäksi on erotettavissa edellä mainittu tekniskäytännöllinen osaaminen joka läpäisee kaikki muut edellä mainitut osa-alueet, mutta muodostaa myös oman kokonaisuutensa. Nämä osa-alueet olisi otettava huomioon lukio-opetusta kehitettäessä. Toivoisimme että lukio-opetuksen kehittämisen yhteydessä kiinnitettäisiin huomiota myös tietotekniikan voimakkaampaan hyödyntämiseen kansainvälisessä yhteistyössä, esimerkiksi siten, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus suorittaa kursseja tietoverkkojen välityksellä myös muissa maissa olevissa oppilaitoksissa. Valtiovarainministeriö Toimenpide-ehdotusten mahdollisen toteuttamisen tulee aina tapahtua olemassa olevan valtion talousarvion, peruspalveluohjelman ja valtiontalouden kehysten puitteissa. Lukiokoulutuksen ja sen rahoituksen uudistamisella on lisäksi merkittäviä kuntavaikutuksia, koska kunnat vastaavat pääosin lukiokoulutuksen järjestämisestä. Työryhmän esityksiin sisältyy lukuisia ehdotuksia, joiden toteuttaminen toisi kunnille uusia velvotteita ja lisäisi kuntien kustannuksia. Ottaen huomioon kuntien väestökehityksestä ja muista kuntien toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista johtuvat kuntatalouden menopaineet, kunnille ei tule säätää uusia tehtäviä tai tehtävien laajennuksia. Työryhmän ehdotukset edellyttävät jatkovalmistelua ja taloudellisten vaikutusten perusteellisempaa arviointia. Koska kyse on hyvin laaja-alaisesta uudistuskokonaisuudesta, Valtiovarainministeriö edellyttää, että sitä tulisi käsitellä kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek) jo siinä vaiheessa, kun tehdään periaatteellisia linjauksia lukiokoulutuksen kehittämisestä. Varsinaisista hallituksen esityksistä tulee käydä kuntalain (365/1995) 8 :n mukaiset neuvottelut. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen tulisi nähdä kokonaisuutena siten, että pienentyvien ikäluokkien aiheuttamat muutokset voitaisiin hyödyntää ja suunnata käytettävissä olevia resursseja tarvittaessa uudelleen. Tämä edellyttää keskustelua ammatillisen koulutuksen ja toisaalta lukiokoulutuksen tarjonnan tarpeesta. Lukiokoulutuksen rahoitussäännöstön mahdollinen uudistaminen tulee toteuttaa kustannusneutraalisti nykyiseen järjestelmään verrattuna. Selvityksen tekemisessä tulisi lisäksi ottaa huomioon toisen asteen koulutuksen rahoitus kokonaisuudessaan siten, että mahdolliset uudistukset voidaan toteuttaa tarvittaessa resursseja uudelleen kohdentamalla ilman, että niistä aiheutuu uusia lisämenopaineita. Rahoitusjärjestelmän tulee olla taloudellisuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen kannustava. Pienten lukioiden yksikköhintakorotuksen osalta tulee jatkossa harkittavaksi, onko pienten yksikköjen säilyttämiseen tähtäävä rahoitusmalli taloudellisesti kestävä tai ylipäätään lukiokoulutuksen laadun kannalta järkevä ratkaisu. Sisäasiainministeriö Ei tiivistelmää. Kultuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto OKM Ei tiivistelmää. Itä-Suomen aluehallintovirasto Lausunnon keskeinen sisältö Opiskelijavalintaa koskeva oppilaitosten päätöksentekomenettely tulee toteuttaa lainsäädännön vaatimusten mukaisesti valitsematta jääneiden hakijoiden oikeusturvan varmistamiseksi. 8

9 Valinnaisuuden lisäämisessä tulee huolehtia riittävästä resursoinnista koulutuksellisen tasa-arvon ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta etenkin lukioissa, joissa opiskelijamäärä on pieni. Valmistava koulutus maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tulee käynnistää. Lukioiden opiskelijoiden osalta tulisi säätää selkeästi paitsi oikeudesta erityiseen tukeen myös oikeudesta erityisopettajan antamaan tuki-, konsultaatio- tai erityisopetukseen. Lisäksi tulisi säätää lukion erityisopettajien pätevyysvaatimuksista. Erityisopetus- ja tukipalvelujen saatavuus tulee turvata yksikköhinnan porrastuksessa ja varaamalla ministeriölle määräraha harkinnanvaraisen yksikköhinnan korotusta varten. Lapin aluehallintovirasto Lausunnon keskeinen sisältö: Työryhmän esittämä lähtökohta lukiokoulutuksen kehittämisestä omana koulutusmuotonaan on hyvä lähtökohta. Lukiokoulutuksen monimuotoisuuden takia on hyvä säilyttää mahdollisuus lukio-opintojen ja toisen asteen ammatillisten opintojen yhdistämiseen (ns. ammattilukio). Samalla perusteella aluehallintovirasto kannattaa myös erikoistumistehtävän saaneiden lukioiden säilyttämistä. Lukio-opetusta on kehitettävä kohti oppiainekokonaisuuksia. Opettajien pedagogisia valmiuksia ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lukio-opetuksessa on tuettava, jotta tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää ylioppilastutkinnon suorittamisessa vuodesta 2014 alkaen. Opiskelijahuollon palvelut ja opiskelijoiden yksilöllisen opinto-ohjauksen riittävä määrä on tarpeen ottaa uuteen tarkasteluun. Lukioopetuksen kokonaiskehittämistä varten on hyvä laatia laatukriteerit kuten perusopetusta varten on jo tehty. Lukiokoulutuksen kohtuullinen saavutettavuus on turvattava. Lukioverkkoratkaisuissa on otettava huomioon, että pienillä paikkakunnilla lukion lakkauttaminen vaikeuttaa myös laadukkaan aineenopetuksen järjestämistä peruskouluissa, koska lukioissa ja peruskouluissa on yhteisiä opettajia. Saamelaisten kotiseutualueella on varmistettava saamen kielen ja saamenkielisen lukio-opetuksen saavutettavuus. Rahoituslainsäädäntöä on uudistettava siten, että harvaan asutuilla alueilla sijaitsevien pienten lukioiden keskimääräistä korkeammat kustannukset otetaan huomioon valtionosuutta määrättäessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Lausunnon keskeinen sisältö Työryhmän ehdotukset ovat yleisesti ottaen kannatettava, joskin melko yllätyksettömiä. Ilmeisesti työryhmä on ottanut työnsä lähtökohdaksi lähinnä työtään päättelevän hallituksen ohjelman käytännön toteuttamisen. Sen sijaan työryhmä ei ole nähnyt tehtäväkseen hahmotella vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja lukion kehittämiselle osana koko koulutusjärjestelmää pitkällä aikavälillä. Lukiokoulutuksen menneen kehityspolun kuvaaminen on ansiokkaampi kuin vaihtoehtoisten tulevaisuuspolkujen kuvaaminen. Työryhmä ei esitä lukiokoulutukseen kovin radikaaleja uudistuksia, vaan suosii kehittämistyössä pienten askelten politiikkaa. Tällaisena työryhmän esitykset palvelevat lukiokoulutuksen asiantuntijoiden toteuttamaa lukion kehittämistyötä, mutta suuremman koulukeskustelun virittämiseen ehdotuksissa on niukasti aineksia. Lukiokoulutuksen tulee muun ohella tukea myös nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoiseen aikuisuuteen ja antaa heille muitakin kuin pelkästään opiskelussa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukiokoulutuksen kehittämisen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä muun toisen asteen koulutuksen kanssa. Lisäksi yhteistyön perusopetuksen ja toisaalta korkea-asteen koulutuksen kanssa tulee olla kiinteää. Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämisessä vaanii teknistymisen vaara, että keskitytään tekniikkaan sisältöjen kustannuksella. Nuoret pitää saada mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan oppimisen menetelmiä. Lukion oppilaanohjausta tulisi kehittää niin, että jokainen opettaja kantaisi siitä selkeästi vastuuta. Lukiossa työelämään tutustumista pitäisi olla jokaisena opiskeluvuotena.lukiokoulutuksen ohjauksessa on otettava huomioon, että lukiokoulutuksella on erilaisissa ympäristöissä erilaisia tehtäviä. Toisen asteen koulutuksen saatavuus, saavutettavuus ja alueellinen vaikuttavuus näyttäytyvät erilaisissa ympäristöissä erilaisina. Lukiokoulutuksen merkitys näyttäytyy erilaisena myös perusopetuksen yläkoulujen saavutettavuushaasteisiin yhdistyneenä asiana. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen, 9

10 erityiseen tukeen ja opiskelijahuoltoon tulee kohdentaa lisää resurssia. Mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja nopean avun saamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Etelä-Suomen aluehallintavirasto Ei tiivistelmää. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Ei tiivistelmää. Ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikkö Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Utlåtandets centrala innehåll: - Frågor om tystnadsplikt och rätt till sekretessbelagda uppgifter samt dokumentering bör regleras i samband med det yrkesövergripande samarbetet inom studerandevården - Det bör vara möjligt att överföra sekretessbelagda uppgifter som är nödvändiga för ordnande av undervisning mellan grundskolan och andra stadiet - Elever som har haft individualiserad lärokurs i ett eller flera ämnen i den grundläggande utbildningen eller inte haft tillräckliga kunskaper i undervisningsspråket bör antas till gymnasiet enligt prövning - Tillämpningsområdet för särskilda undervisningsarrangemang enligt 13 gymnasielagen bör preciseras i fråga om befrielse från obligatoriska kurser - Det bör göras satsningar på personalens kunskaper och intresse att utöka användningen av informationsoch kommunikationsteknologi i gymnasieundervisningen - Varje gymnasium bör förses med tidsenlig data- och kommunikationsteknisk utrustning - Lärarrollen bör förändras i riktning mot dialog och helhetstänkande över ämnesgränser - Fortbildning för undervisningspersonalen och för ledningen i gymnasierna bör prioriteras - Utbyte av lärarerfarenhet mellan gymnasiet, högskolor, universitet, forskningsinstitutioner bör uppmuntras - Det pedagogiska upplägget i gymnasiet ska inriktas på studiehelheter, dialog och samarbete med aktörer i närsamhället och kontakter till andra utbildningsorganisationer - Satsningar bör göras på att höja undervisningspersonalens beredskap att hjälpa de studerande att utarbeta personliga planer för fortsatta studier - Tillräckliga resurser för studiehandledningen bör garanteras Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Lausunnon keskeinen sisältö Aluehallintovirasto kannattaa työryhmän esitystä kehittää lukiokoulutusta edelleen omana, yleissivistävänä koulutusmuotonaan. Kuitenkin niin, että kehittämisresurssien vahvistamiseksi koulutuksen ylläpitäjiä tuetaan lukioiden verkottumisessa keskenään sekä ammatillisen koulutuksen kanssa. Lukioiden houkuttelevuutta toisen asteen koulutuksena tulee lisätä koulutuksen sisältöjä, opetusmenetelmiä ja oppikokonaisuuksia kehittämällä sekä opintojen valinnaisuutta lisäämällä. Lukioverkon ylläpitäminen on tärkeää toisen asteen koulutuksen saavutettavuuden tason varmistamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin etä- ja virtuaaliopetuksen edelleen lisäämistä ja opetuksen laadun kehittämistä. Virtuaalikanavat ovat mahdollisuus myös opetushenkilöstölle opetuksen sisältöjen ja menetelmien kehittämisessä yhteistyössä. Lukioiden tulee ylläpitää yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa opetuksen tarjonnan ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Lukiokoulutuksessa tulee ottaa selvästi vahvempi ote opiskelijahuollon sekä oppimisen ja kasvun tuen kehittämisessä. Lukiokoulutuksella on edessään lukuisia haasteita. Työryhmän esitykset rajoittuvat nykyisiin tarpeisiin. Lukiokoulutuksen kehittämisen tavoitteiden miettimistä tulee edelleen jatkaa pitemmän aikavälin ennakoinnin kautta. 10

11 Evijärven kunta LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ Lukiokoulutusta on kehitettävä jatkossakin omana koulutusmuotonaan. Lukio-opetuksen punaisena lankana tulee olla yleissivistävyys sekä akateemisten valmiuksien antaminen jatko-opintoihin. Valinnaisuuden lisääminen ei saa vähentää kovin paljon pakollisten kurssien määrää. Pienissä lukioissa valinnaisuuden lisääntyessä ongelmana tulee olemaan se, että kurssit eivät vähäisen opiskelijamäärän vuoksi toteudu. Näin todellinen valinnaisuus ei lisäänny. Verkko- ja virtuaaliopetusta tulee kehittää edelleen, mutta samalla muistaa, että se ei voi kaikissa aineissa korvata lähiopetusta. Oppimisympäristöjen uudistamiseen on valtion varattava riittävästi rahaa. Ajanmukaiset pedagogiset työtavat ja etenkin opettajuuden muutos edellyttävät aineenopettajakoulutuk-sen kehittämistä ja laajaa täydennyskoulutusta. Huomiota on kiinnitettävä opettajien valmiuksiin oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien hallintaan sekä valmiuksiin tunnistaa ja tukea opiskelijoiden erityistarpeita. Opiskelijan oikeudesta saada opinto-ohjausta tulee säätää lukiolaissa. Lukio-opiskelijoiden oikeuteen saada erityistä tukea tarvittaessa tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen on kiinnitettävä huomiota joka tasolla. Sen on oltava todellista ja pysyvää. Lukiokoulutus tulee turvata alueellisena koulutuspalveluna koko maassa. Lukiokoulutus on kuitenkin toisen asteen opiskelua ja opiskelijalla tulee edelleen olla mahdollisuus hakeutua mihin tahansa haluamaansa lukioon. Toisaalta, jos kunta joutuu lopettamaan oman lukion opiskelijoiden vähäisen määrän vuoksi, ei voida edellyttää, että kunta sen jälkeen tukisi alueellista lukioa. Yleiset periaatteet osaamisen tunnistamisessa on syytä määritellä lukion opetussuunnitelman perusteissa. Valtionosuusjärjestelmää kehitettäessä pienten lukioiden yksikköhinnankorotuksen tulee säilyä. Pienissä kunnissa lukion merkitys on erittäin suuri perusopetukselle. Ikäluokkien pienentyessä myös yläkoulun oppilasmäärä vähenee ja tuntikehystä pienennetään. Lukion ja perusopetuksen yhteisillä viroilla mahdollistetaan opettajan opetusvelvollisuuden täyttyminen ja näin pätevien aineenopettajien saaminen avoimiin virkoihin. Kahden tutkinnon suorittajien osalta tulee valtionosuutta tulla myös lukiokurssit järjestävälle oppilaitokselle. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Helsingin ranskalais-suomalainen koulu kiittää lausuntopyynnöstä. Pidämme työryhmän esityksiä pääosin onnistuneina ja tärkeinä. Toteutuessaan ne edistävät merkittävästi suomalaisen lukion toimintaa ja asemaa. Kiinnitämme huomiota seuraaviin kohtiin. Kuten työryhmä esittää, on tärkeää kehittää lukiota omana, korkeakouluopintoihin valmentavana koulutusmuotonaan. Valinnaisuuden lisääminen ja pakollisten kurssien ja mahdollisesti aineidenkin vähentäminen on positiivinen asia. Koulussamme (erityistehtävän saanut lukio) on kokemusperäisesti selvästi havaittavissa, että omien valintojen tekeminen ja toteutuminen selvästi parantaa lukiolaisten opiskelumotivaatiota. Erityinen koulutustehtävä tulee jatkossakin säilyttää ja sen riittävästä resurssoinnista tulee huolehtia. Koulumme toteuttaa koko valtakunnan kannalta tärkeää erityistehtävää yhä edelleen kansainvälistyvässä maailmassa. Väljentyvä tuntijako antaisi muillekin kouluille / koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden laajempaan profiloitumiseen, mitä pidämme positiivisena. Koulutuksen järjestäjien yhdenvertaisesta asemasta ja toimintavapaudesta tulee kaikissa tilanteissa huolehtia. Roolimme erityistehtävän saaneena valtion oppilaitoksena pääkaupunkiseudun lukioverkossa 11

12 tulee turvata laaja ja eri ylläpitäjämuotojen koulutus-tarjonta turvaa nuorille myönteisen valinnanmahdollisuuden. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen sekä maahanmuuttajien koulutukseen tulee taata riittävä resurssi. Olemme onnistuneet kouluttamaan puutteellisen suomen kielen taidon omaavia nuoria aina ylioppilaaksi saakka tähän on kuitenkin varattava tarpeeksi lisäresurssia. Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen riittävästä mitoituksesta päätettäessä tulee huolehtia siitä, että koulutuksen järjestäjät tasavertaisessa ja hyvässä yhteistyössä takaavat kullekin ikäluokalle riittävän määrän koulutuspaikkoja. Ylioppilastutkintoon liittyvät toimenpide-ehdotukset ovat oikeansuuntaisia mutta aikataulu on varsin kireä. Jos työryhmän esitykset toteutuisivat, tulisi atk-pohjainen suorittaminen koskemaan jo 2011 syksyllä aloittavaa ikäluokkaa. Kiinnitämme huomiota siihen, että tietotekniikan tuominen osaksi ylioppilastutkinnon suorittamista ei saisi jäädä pelkästään suorittamisen apuvälineeksi. Uudistuksen myötä tulisi kehittää myös uudenlaisia tehtävätyyppejä, mikä on varsin vaativa ja aikaa vievä prosessi. Lukiolaisten oikeusturva edellyttäisi sitä, että heillä olisi mahdollisuus jo varsinaisen lukiokoulutuksen aikana harjoitella tällaisia uudentyyppisiä tehtäviä. Ennen näitä muutoksia on varmistettava, että kouluilla on ajanmukainen laitteisto ja että opettajilla on tarvittava osaaminen. Koulumme toiminta on jo nykyisellään varsin kansainvälistä. Tarjoudumme mielellämme jakamaan kokemuksiamme toisille koulutuksen järjestäjille. Rahoitusmallia koskevat periaatteet vaikuttavat pohdituilta ja perustelluilta. Nuorten kouluvalintojen (vapaa hakeutumisoikeus) toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että rahoitus suoritetaan selkein ja läpinäkyvin perustein suoraan koulutuksen järjestäjälle. Kauniaisten kaupunki Ei tiivistelmää. Kiteen kaupunki Ei tiivistelmää. Kuopion kaupunki Lausunnon keskeinen sisältö Työryhmän näkemys siitä, että tulevaisuuden avaintaidot ja osaaminen edellyttävät koulutuksen suunnittelemista enemmän valmiuksia antavaksi, on hyvä. Luokattomuus ja valinnaisuus jatkukoon, sillä tarve yksilöllisiin opintopolkuihin on kasvanut, ja siihen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota kuntatalouden tiukkuudesta huolimatta. Työryhmän esitys lukiokoulutuksen rakenteesta on oikeansuuntainen: pohjana oppiaineet mutta tavoitteena kokonaisuuksien hallinta ja oppiainerajat ylittävä oppiminen. Lukiokoulutuksen kurssien tavoitteista ja sisällöistä ei pidä tehdä liian laajoja, jotta aikaa jää tiedon soveltamis- ja hankintataitojen kehittämiseen. Lukiossa opetettavat asiat ovat pääosin yleissivistäviä ja ajattomia, mutta niitä tulisi käydä läpi uusin menetelmin nykyaikaan soveltaen ja tulevaisuuteen suuntautuen. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat hyviä tavoitteita ja toimintatapojen kautta edistävät sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tieto- ja viestintäteknologiassa lisääntyvän käytön asemesta tulee korostaa sen tarkoituksenmukaista käyttöä. Se edellyttää opettajien täydennyskouluttamista ja asioiden kirjaamista opetussuunnitelmaan sekä asian huomioon ottamista jo opettajien yliopistokoulutuksessa. Valtakunnalliseen etäopetusportaaliin tulee 12

13 sisältyä sähköistä oppi- ja muuta toimintaa tukevaa materiaalia. Jos vuodesta 2014 siirrytään ylioppilastutkinnossa asteittain tietotekniikan käyttöön, mikä on kannatettava kehityssuunta, jo ensimmäisen vaiheen pitäisi olla muutakin kuin pelkkä kirjoituskonekäyttö. Tämä edellyttää myös riittävän rahoituksen takaamista kunnille sekä laitteistoon että tukeen. Opinto-ohjauksen osalta esitys lisää ja laajentaa selvästi opinto-ohjaajan toimenkuvaa ja vastuuta opiskelijoiden opintojen onnistumisen suhteen. Muutos edellyttää siirtymistä laaja-alaisemmin kokopäivätoimisiin opinto-ohjaajan virkoihin. Opinto-ohjaajan työnkuvan laajentuessa olisi välttämätöntä vahvistaa lukiolaisten opiskelijahuoltoa riittävillä koulupsykologi- ja kuraattoripalveluilla. Erityisen tärkeäksi koetaan (aineen)opettajien tiimityövalmiuksien kehittäminen, jota erityisesti tarvitaan oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien käsittelyssä sekä kollegoiden että opiskelijoiden kanssa. Erilaiset oppijat ja erityisen tuen tarpeen havaitseminen ovat erityisesti viime vuosien haaste lukioille. Lukion opettajien täydennyskoulutuksen tulee antaa opettajille entistä enemmän valmiuksia erityistä tukea tarvitsevan lukiolaisen opiskelun tukemiseen ja ohjaamiseen sekä erilaisten oppimistyylien tunnistamiseen. Erityisopettajan tarjoamien palvelujen riittävyys ja läheisyys on myös turvattava. Myös erilaisten arviointityylien kehittäminen on tärkeää, jotta arvioinnissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota asian ymmärtämiseen ja tiedon soveltamiseen. Ylioppilastutkintotodistusta ja lukion päättötodistusta voisi hyödyntää nykyistä enemmän jatkoopintovalinnoissa, sillä se vahvistaisi lukiokoulutuksen asemaa ja merkitystä. Valintakriteeristön tulee olla tiedossa hyvissä ajoin. Jatko-opintoihin valintaa tulee edelleen suorittaa myös pääsykokeen kautta, jotta lukiosta ei muodostu liian suoritus- ja tulospainotteinen elämänvaihe aikuistuvalle nuorelle. Koska yo-tutkinto perustuu valtakunnallisiin lukiokursseihin, on oikeudenmukaista, että kaikilta kirjoituksiin osallistujilta edellytetään samojen kurssien opiskelu ennen yo-koetta. Rahoituksen tulee olla laskennallinen ja yksikköhintaperusteinen: yksikköperusteena tulee olla sekä oppilaiden lukumäärä että koko lukion oppimäärän suorittaneet ja erilaiset olosuhdetekijät tulee ottaa huomioon rahoituksen korotusperusteena. Olosuhdetekijöiden huomioimisen tavoitteena on turvata lukioiden toimintaedellytykset myös kuntarakenteiden muuttuessa ja lukioiden verkostoituessa. Työryhmä on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä ja mikäli työryhmän toimenpide-ehdotukset lähtevät toteutumaan, se tarkoittaa merkittävää lukiokoulutuksen kehittämistä. Sen tulisi merkitä myös huomattavaa lisäystä lukiokoulutuksen rahoitukseen niin, ettei kunnissa jouduta kehittämään opetuksen kustannuksella. Oulun kaupunki Monet työryhmän ehdotuksista ja visioista ovat jo toteutuneet tai toteutumassa Oulun lukiokoulutuksessa. Tällaisia ovat muun muassa oppimisympäristöjen kehittäminen, etä- ja monimuoto-opetuksen toteuttaminen, lukiolaisten erityinen tuki, opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen lukion neuvottelukunnan ja kaupungin osallisuustoiminnan myötä, opetusteknologian valmiudet sekä maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen. Myös lukioiden seudullinen verkostoituminen ja organisoitu yhteistyö ammatillisen toisen asteen koulutuksen kanssa ovat pitkälti työryhmän ehdotuksen mukaisessa muodossa. Oulun opetustoimi suhtautuu myönteisesti oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittämisajatuksiin. Erityisesti monipuolisen teknologian hyödyntäminen tulee lisäämään opiskelijan mahdollisuuksia aidosti opiskella monimuotoisesti. Maahanmuuttajien koulutuksen koordinoitu suunnittelu ja toteuttaminen edistää koulutuksen järjestäjien valmiuksia opetuksen järjestämisessä sekä lisää vertaistukea. Painopisteet opettajien täydennyskoulutuksessa ovat pedagogislähtöisiä. Teknologian tuleekin tukea oppimiskäsitystä ja edesauttaa opiskelijan oppimisulottuvuuksia. Myönteistä on edelleen, että opiskelijan oikeutta ohjaukseen ja erityiseen tukeen vahvistetaan. Mikäli lukiosäädöksiä kuitenkin muutetaan velvoittavampaan suuntaan, tulee huolehtia rahoituksesta täysimääräisesti yksikköhintaa korottamalla. Tämä työryhmän esitykseen osittain sisältyykin. Opiskelijoiden osallisuuden vahvistamisen tukeminen on hyvä asia. Todettava on, että koulutuksen järjestäjä on päävastuussa toimenpiteistä, joilla yhteisöllisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään. Lukioiden ja opiskelijoiden näkökulmasta suurimpia muutoksia ovat valinnaisuuden lisääminen ja oppiainekokonaisuudet, jotka on koottu seitsemäksi kategoriaksi: matematiikka, luonnontieteet, äidinkieli ja 13

14 vieraat kielet, etiikka/uskonto/elämänkatsomus, kulttuuri ja historia, taiteet ja liikunta sekä yhteiskunta. Varsinaista tuntijakoesitystä ei muistioon sisälly. Valinnaisuuden lisäämistä perustellaan mahdollisuudella yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen ja opiskelijan mahdollisuuteen keskittyä nykyistä harvempien oppiaineiden opiskeluun. Edellinen johtaa paineeseen, jossa opiskelijan tulee tehdä koulutus- ja ammatinvalintaan liittyviä ratkaisuja jo lukion alkuvaiheessa. Opiskelijan kannalta tärkeää on, että opinto-ohjausta vahvistetaan ja kaikille laaditaan henkilökohtainen oppimis- ja jatko-opintosuunnitelma. Keskittyminen harvempiin oppiaineisiin sotii myös lukion yleissivistävää luonnetta vastaan. Muistiossa kuitenkin yleissivistävyyttä ja toisen asteen duaalimallia korostetaan. Tulevassa lukion tuntijaon uudistuksessa on syytä olla huolellinen, jotta monipuolisten tietojen ja taitojen hankinnan sijaan opiskelijoita ei pakoteta erikoistumaan liian varhain. Muistion mukaan ylioppilaskokeen toteuttamisessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa asteittain vuodesta 2014 lukien. Ajatus on sinänsä kannatettava, mutta ei avaudu konkreettisesti. Kysymykseksi jää, miten opettajien ja opiskelijoiden riittävät teknologiset valmiudet sekä koulutuksen järjestäjien tekniset edellytykset varmistetaan. Ylioppilaskokeen sisältöjä tuleekin uudistaa muistion mainitsemaan enemmän taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa mittaaviksi. Kokeiden sisällön uudistaminen tulee aloittaa välittömästi ja tuoda uudistuvan teknologian mahdollisuudet tukemaan muutosta. Lukiokoulutuksen laadunvarmistus koostuu työryhmän näkemyksen mukaan neljästä kokonaisuudesta: lainsäädännöstä ja opetussuunnitelman perusteista, tilasto- ja erillisarvioinnista, ylioppilastutkinnosta sekä itse toteutettavasta paikallisesta arvioinnista. Juuri paikallisessa arvioinnissa on kehittämistä. Oulun opetustoimessa on aloitettu arvioinnin kehittämiseksi ja laadun kuvaamiseksi systemaattinen laatutyö myös lukio-opetuksen kohdalta. Arvioinnin tuloksena laaditaan laatukäsikirja mittaamaan koulujen toimintakulttuuria ja opetuksen laatua. Paikallista arviointityötä olisi hyvä koordinoida valtakunnallisestikin osana koulutuksen kehittämistä. Siilinjärven kunta Tiivistelmä Työryhmän esitys, että lukiokoulutus antaa akateemiset valmiudet niin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin kuin työelämään, on oikea. Lukiokoulutuksen rakenteen säilyttämisesitys 3-4 vuotisena on myös hyvä. Lukio-opintojen kokoaminen kolmen vuoden opintokokonaisuuksiksi olisi liian haasteellinen. Nykyisen muotoinen lukion 75 kurssin järjestelmä tukee sirpaleista opintokokonaisuutta eikä välttämättä anna laajaa yleissivistystä. Jos säilytetään lukio-opinnot oppiainejakoisena, tuntijakoa tulee uudistaa rohkeasti. Nykyisen lukion tietopainotteisesta opiskelusta tulisi siirtyä opiskeluun, mikä antaa taidot tietojen hakemiseen. Kokonaisuuksiin ryhmitellyissä opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus keskittyä nykyistä harvempien oppiaineiden opiskeluun ja opintopolkujen rakenteesta tulee tavoitteellinen lukion jälkeisiin opintoihin. Edellä esitetyn mukaisesti ryhmiteltyjen opintojen suorittaminen vaatii uudenlaista pedagogista lähestymistä ja edellyttää opettajien täydennyskoulutusta. Lukion yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita sekä keskeisiä sisältöjä tulee suunnata entistä enemmän valmiuksien ja taitojen suuntaan työryhmän esityksen mukaisesti. Työryhmän ehdotukset opettajien perus- ja etenkin täydennyskoulutuksen painopistealueista ovat oikean suuntaisia. Opinto-ohjausta tulee kehittää koko koulun vastuulla olevaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijan tulee saada ohjausta koko lukio-opintojen ajan eri vaihtoehtojen (lukio-opinnot) merkityksestä jatko-opintoihin. Erikoisesti tulee kiinnittää huomiota myös lahjakkaiden opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Lukioissa tulee lisätä ammattitaitoista tukihenkilöstöä ja selkiytettävä opettajien työnkuvaa opiskelijahuollollisissa asioissa täydennyskoulutuksen avulla. Opiskelijoiden opinto-ohjaukseen sekä erityisen tuen ja opiskelijahuollon vahvistamiseen tarvitaan lisäresursseja. 14

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / /

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO 6.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliiton (AOL

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita

Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita Oppilaan ja Opinto-ohjaaja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio 1.8.2014 alkaen Helsingin kielilukio Lukion opinto-ohjauksen ops-historiaa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

29.1.2014. OAJ:n lausunto lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän esityksistä

29.1.2014. OAJ:n lausunto lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän esityksistä Lausunto 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO lukiotuntijako@minedu.fi kirjaamo@minedu.fi Asia: Viite: OAJ:n lausunto lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Elinikäisen oppimisen neuvosto 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle (Yoyo) Kolmen kunnan yhteinen hanke: Espoo, Helsinki, Vantaa

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

LAUSUNTO LAPS/54/2013

LAUSUNTO LAPS/54/2013 LAUSUNTO LAPS/54/2013 Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen valmisteluun 22.2.2013 Opetus- ja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA PROFIILIN NOSTO

LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA PROFIILIN NOSTO LUKIO SUOMESSA - TULEVAISUUSSEMINAARI 11.4.2012 Kuntatalo Lukiokoulutus kohti vuotta 2020 Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija Puhelin: (09) 771 2032, 040 526 9362 Sähköposti: lieselotte.eskelinen@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

MIHIN MENET LUKIO? NYKYTILAN PUNTAROINTIA JA HUOMISEN HAASTEITA

MIHIN MENET LUKIO? NYKYTILAN PUNTAROINTIA JA HUOMISEN HAASTEITA MIHIN MENET LUKIO? NYKYTILAN PUNTAROINTIA JA HUOMISEN HAASTEITA JUHA PAANANEN Educa 2012 28.1.2012 j u h a. p aananen@ jao.fi JUHA PAANANEN Lukion opettajana Keski-Suomessa 26 v nykyään äidinkielen ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

L. Eskelinen 3.3.2011 4153/90/2011

L. Eskelinen 3.3.2011 4153/90/2011 L. Eskelinen 3.3.2011 4153/90/2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Yleissivistävän koulutuksen yksikkö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 21.12.2010/45/040/2010 LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot