Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta saapuneiden lausuntojen keskeinen sisältö:

Transkriptio

1 Opetus- ja kultuuriministeriö Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta saapuneiden lausuntojen keskeinen sisältö: Keskustan eduskuntaryhmä Lausunnon keskeinen sisältö Keskustan eduskuntaryhmä painottaa, että koko ikäluokalle on taattava toisen asteen tutkinto syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että opintojen ohjaukseen lisätään resursseja ja sen sisältöjä kehitetään edelleen tukemaan erityisesti jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä. Lukioiden on verkostoiduttava tiiviimmin paikallisen elinkeinoelämän, yhteiskunnallisten toimijoiden sekä korkeakoulujen kanssa lukiolaisen kansalaistaitojen sekä työelämä- ja jatkokoulutusvalmiuksien vahvistamiseksi. - Tuntijakouudistus Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että opiskelijan yksilöllisen lahjakkuuden kehittäminen edellyttää nykyistä laajempaa valinnaisuutta lukion kurssivalinnoissa. Kuitenkin tulee huolehtia siitä, ettei valinnaisuutta viedä niin pitkälle, että se vaarantaa kansallisesti yhteisen perustan hakeutua jatko-opintoihin. - Opettajien täydennyskoulutus ja pedagogiikka Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa vahvasti työryhmän ehdotuksia pedagogiikan vahvistamisesta kaikessa opetuksessa ja edellyttää sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että opettajien ja oppilaitosten johdon täydennyskoulutukseen kiinnitetään enemmän huomiota sekä sen sisältöjen että saatavuuden osalta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että oppilaitosten johtoa varten perustetaan erityinen koulutusohjelma, jolla johtoa valmennetaan tapahtuviin muutoksiin. On tärkeää, että rehtoreiden lisäksi myös opettajat voivat osallistua tähän koulutukseen. - Ylioppilastutkinto ja sen kehittämistarpeet Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että ylioppilastutkintoa on edelleen kehitettävä niin sisällöllisesti kuin teknisesti palvelemaan entistä paremmin lukio-opinnoissa saavutetun yleissivistyksen arviointia sekä korkeaasteen opiskelijavalintoja. Vanhempien varallisuus ei saa estää ylioppilastutkinnon suorittamista ja kannattaa toimenpiteitä, joilla tutkintomaksuja voidaan laskea. - Lukiokoulutuksen kattavuus Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lukioverkko säilyy mahdollisimman kattavana ja lukiokoulutus turvataan tasapuolisesti koko maassa alueen erityispiirteet huomioon ottaen myös tulevaisuudessa. Samalla on jatkettava lukiokoulutuksen sisällöllistä ja rakenteellista kehittämistä. Kaikille oppilaitoksille on kiireellisesti turvattava sellaiset nopeat tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat etäopetuksen ja muun toiminnan tietoliikenneyhteyksiä hyödyntämällä. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että erityisesti harvaanasutuilla alueilla on kannustettava lukioita ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tiiviiseen ja tarkoituksenmukaiseen hallinnolliseen ja opetukselliseen yhteistyöhön keskenään sekä muidenkin koulutusasteiden kanssa. - Opintojen ohjaus ja opiskelijoiden tuki Keskusta eduskuntaryhmä kannattaa esitystä yksilöllisen opintojen ohjauksen kirjaamisesta lukiolakiin sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista. Toisen asteen opintotukea kehitettäessä on painotettava erityisesti itsenäisesti asuvien nuorten toimeentulon turvaamista. - Lukion rahoitusmalli ja laadun arviointi Lukion rahoituksen on jatkossakin pohjauduttava laskennalliseen yksikköhintaan suoritettujen tutkintojen tai oppimäärän sijaan. Laatumittariston kehittäminen on tärkeää, mutta se ei saa olla rahoituksen perusta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että rahoituksessa huomioidaan korotusperusteena erityispiirteet, kuten koulutuksen saavutettavuus, lukion koko ja maahanmuuttajien tai erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä. Erityisen tärkeää on, että pienten ja pitkien etäisyyksien päässä olevien lukioiden rahoitus turvataan yksikköhintaan lisättävällä erityisrahoituksella. Nykyinen erityisrahoitus tulee säilyttää ja tehdä siihen tarvittavat tarkistukset. 1

2 - Uudistuksen kustannukset Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että lukiokoulutusta uudistettaessa kustannusten nousu on korvattava täysimääräisenä kunnille. Kehittämistyön rahoituksen turvaamiseksi koulutuksen järjestämiseen myönnettävät valtionosuudet on käytettävä täysimääräisenä koulutukseen. Ikäluokkien pienenemisen myötä säästyvät varat on käytettävä opetuksen ja oppimisympäristöjen parantamiseen. - Yhteisöllisyys ja osallisuus Luokattomassa lukiossa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteisöllisyyteen. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että oppilaskuntien asemaa opiskelijoiden edustajana koulun päätöksenteossa on vahvistettava. Tutortoiminta on kirjattava lukiolakiin. Lukiolaisten osallistuminen koulun päätöksentekoon vahvistaa kokemusta yhteisestä kouluyhteisöstä, luottamusta kansalaisyhteiskuntaan ja sen instituutioihin ja yksilön vaikuttamismahdollisuuksiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä Lausunnon keskeinen sisältö Yhteenvetona lausunnon keskeisestä sisällöstä Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että: Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää työryhmän tekemiä ehdotuksia pääpiirteissään hyvinä ja oikeansuuntaisina. Yleissivistävyyden ja laadun vahvistamisen, lukiokoulutuksen nykyaikaistamisen ja lukiokoulutuksen profiilin kirkastamisen tulee olla keskeisiä lähtökohtia lukiokoulutuksen kehittämiselle. Lukiokoulutuksen kehittämisen on oltava yksi seuraavan hallituskauden keskeisistä koulutuspoliittisista painopisteistä. Lukiokoulutusta on kehitettävä jatkossakin duaalimallin pohjalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää uudistuksen onnistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen riittävän rahoituksen turvaamista. Lukio-opetuksen pedagoginen uudistaminen ja tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen opetuksessa ovat kannatettavia esityksiä. Onnistuminen näissä tavoitteissa edellyttää opetuksenjärjestäjän velvollisuutta tarjota täydennyskoulutusta opettajille ja opettajien velvollisuutta päivittää osaamistaan säännöllisesti. Lukion tuntijaon uudistamistyö on aloitettava pikaisesti ensi hallituskaudella. Tehtävien ratkaisujen on mukailtava perusopetuksen tuntijakoon tehtäviä muutoksia siten, että yleissivistävään opetukseen muodostuu selkeä yhtenäinen linja. Lukiokoulutukseen tulee laatia laatusuositukset. Lukiokoulutus tulee turvata alueellisena koulutuspalveluna koko maassa. Lukioverkon tulee olla valtakunnallisesti sellainen, että opiskelijalla on mahdollisuus käydä lukiota kotoa käsin. Yksikköhintakorotus pienelle lukiolle on perusteltua vain silloin, kun kyse on lähialueensa ainoasta lukiosta. Moninkertaisten rakenteiden sijaan on panostettava koulutuksen laatuun, oppimisympäristön viihtyisyyteen, opiskelun tukipalveluihin, moderneihin oppimisvälineisiin sekä opetuksen monipuolisuuteen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että myös etäopetuksen osalta luodaan laatukriteerit ja turvataan opiskelijoille riittävät opiskelun tukipalvelut. Työryhmän esitykset opinto-ohjauksen lisäämisestä ja oppilashuollon kehittämisestä ovat kannatettavia. 2

3 Täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden opintotuen tason riippuvuus vanhempien tuloista tulee purkaa. Opintorahan sitominen elinkustannusindeksiin edellyttää, että opintotuen rakennetta uudistetaan kokonaisuudessaan kannustamaan täysipäiväiseen opiskeluun ja nopeampaan valmistumiseen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Lukio-opetuksen kehittämistä ja uudistamista pohtinut työryhmä on tehnyt pääsääntöisesti hyvää työtä. Tässä lausunnossa käydään läpi keskeisimpiä huomioita työryhmän ehdotuksista. Uudistuksia edelleen pohdittaessa on erityisen tärkeää turvata maamme lukioverkon säilyminen riittävän kattavana alueellisen tasa-arvon ylläpitämiseksi. Työryhmän ehdottamaan valinnaisuuden lisäämiseen ja harvempien oppiaineiden opiskeluun lukiossa Vasemmistoliitto suhtautuu varauksella. Lukion monipuolisesti yleissivistävä tehtävä on pidettävä mielessä yksilöllisiä opinpolkuja suunniteltaessa. Jos opiskelija keskittyy lukio-opiskelussa harvempiin aineisiin, tulee varmistaa, etteivät valinnat rajoita tulevaisuuden jatko-opintomahdollisuuksia. Valinnaisuuden lisääminen johtaa myös lisääntyvään alueelliseen eriarvoisuuteen lukioiden välillä. Työryhmän esityksen mukaan lukion yleisiä tavoitteita sekä opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita on suunnattava valmiuksien ja taitojen suuntaan. Tämä on kannatettava tavoite, jonka avulla on mahdollista siirtyä ulkoa opettelusta ja pintaoppimisesta kohti tiedon konstruktiivista rakentumista. Tämä tukee myös esitettyä tavoitetta kehittää ylioppilastutkintoa entistä enemmän taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa mittavaksi. Lukio-opiskelua kehitettäessä tulee selvittää nykyistä laaja-alaisempi mahdollisuus valita opintoja myös muista toisen asteen oppilaitoksista. Vasemmistoliitto pitää hyvänä, että työryhmän ehdotusten vaikutukset lukion opettajien palvelussuhteisiin, työaikajärjestelyihin ja toimenkuvaan selvitetään. Opetushenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksen tarpeen lisäksi on kiinnitettävä huomiota opettajankoulutuksen alueelliseen kattavuuteen. Esimerkiksi Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen alasajo ei tue opettajankoulutukselle uudistuksesta aiheutuvaa lisätarvetta. Lisäksi on syytä varmistaa, ettei esityksessä ehdotettu koulutuksen laadunvalvontajärjestelmä aiheuta opettajille kohtuuttomia hallinnollisia lisävelvoitteita. Hyviä tavoitteita ovat myös opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja koulu toimintakulttuurin muuttaminen vuorovaikutteisemmaksi opettajien ja johdon koulutuksen avulla. Tämän osallisuuden lisäämisen on toimittava myös kansalaisuus- ja demokratiakasvatuksena osallistuvaan yhteiskunnan jäsenyyteen. Yhteisöllisyyden lisäksi opiskelijoille on taattava yksilöllinen opinto-ohjaus ja riittävät opiskelun tukitoimet, kuten esityksessä todetaan. Vasemmistoliitto kannattaa ehdotettua lukiolain (629/1998) 7 :n 4 momentin muuttamista kuuluvaksi: "Opiskelijalle tulee antaa myös opinto-ohjausta. Ryhmämuotoisen ohjauksen lisäksi opiskelijalla on oikeus saada yksilöllistä opinto-ohjausta." Vasemmistoliitto kannattaa erityisesti työryhmän ehdotuksia opiskelijoiden aseman parantamiseksi ja opintososiaalisten etuuksien korottamiseksi. Opintorahan sitominen elinkustannusindeksiin, vanhempien tulojen huomioimisesta luopuminen täysi-ikäisille opiskelijoille ja opintorahan korotukset ovat olleet Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaatimuksia jo pitkään. Myös opiskelumateriaalien kuten kirjojen maksuttomuus opiskelijalle on tavoite, joka on syytä lisätä osaksi lukio-opetuksen uudistamista. Kannatettava tavoite on myös maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistäminen, sekä kielivähemmistöjen huomioiminen opinto-ohjauksessa ja oppimateriaalin tuottamisessa. Kaiken kaikkiaan on todettava, että lukiokoulutuksen ja -opetuksen uudistamista pohtineen työryhmän esitykset muodostavat hyvän pohjan tulevalle kehitystyölle. Svenska riksdagsgruppen/ruots.eduskuntaryhmä Svenska riksdagsgruppens utlåtande om förslagen från arbetsgruppen som bereder åtgärder för utveckling av gymnasieutbildningen 3

4 Svenska riksdagsgruppen önskar som sitt utlåtande framhålla följande: Gymnasiets främsta uppgift är, inom ramen för dualmodellen med arbetsfördelningen med yrkesutbildningen, att erbjuda en gedigen allmänbildning, som grund för akademiska studier eller sådan vidare, högre yrkesutbildning som bygger på gymnasiet. Gymnasiet har i resurstilldelningen släpat efter både grundskolan och yrkesutbildningen. Målet måste vara att höja utbildningens kvalitet och därmed gymnasiets attraktionskraft. Regional jämlikhet kan tryggas med hjälp av nätverk, så kallade regiongymnasier, som har verksamhet på flera orter. Eventuella nätverk ska bildas på språklig grund, för att trygga jämlikheten i utbildningsutbudet. Till allmänbildningens natur hör ett tillräckligt, för alla gemensamt urval av både samhälls- och naturvetenskapliga studier, och inte minst språk. Detta gemensamma ämnesurval kompletteras sedan med valbara ämnen. Valfriheten i gymnasiet och studentexamen har dock tyvärr visat sig ha konsekvenser för språkmångfalden, särskilt svenskan och tyskan. Alla elever borde utöver modersmålet läsa det andra nationalspråket, engelska och ett valbart, utländskt språk. Studentexamen måste reformeras i samma riktning. Språkinlärningen bör vara mer praktisk och inriktad på muntliga färdigheter än nu. Det behövs nya undervisningsmetoder, och en storsatsning på informationsteknologi. Distansstudier bör uppmuntras som ett komplement, men inte så att svagare elever halkar efter. Det behövs ökade resurser för elev- och studiehandledning samt för specialundervisning, såsom arbetsgruppen föreslår. Det är viktigt att alla elever klarar av både årskurslöshet och valfrihet. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Lausunnon keskeinen sisältö: - Kannatamme erityisesti opinto-ohjauksen lisäämistä lakisääteisesti, sekä opiskelijahuollon kehittämistä ja yhteisöllisyyden lisäämistä. - Suhtaudumme varauksella valinnaisuuden lisäämiseen ja muistutamme, että nuorten tasa-arvo ja yhtäläiset jatko-opintomahdollisuudet toteutuvat parhaiten riittävillä yhteisillä opinnoilla. - Tuemme lukiokoulutuksen järjestämisessä erilaisten hallinnollisten mallien ja verkostojen avulla turvattavaa opetuksen alueellisesti laajaa saavutettavuutta. - Kannatamme lukiolaisten opintososiaalisten etuuksien parantamista. - Edellytämme, että uudistusten toteuttamiseen varataan kunnille riittävät lisäresurssit. Vihreä eduskuntaryhmä Lausunnon keskeinen sisältö Opinto-ohjausta on vahvistettava ja henkilökohtaistettava. Näille parannuksille on taattava riittävät resurssit. Laadukasta ja riittävää opinto-ohjausta tulee saada asuinpaikasta riippumatta. Opinto-ohjaukseen kaivataan nykyistä parempaa kytköstä työelämään ja jatko-opintoihin. Opiskelutaitojen opetusta tulee lisätä ja niitä tulee myös harjoittaa läpäisevästi kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Alueellisia eroja opetustarjonnassa ja valinnaisuudessa on pyrittävä kaventamaan mahdollisuuksien mukaan. Asuinpaikka ei saa sanella liikaa, millaiset eväät lukiosta saa jatko-opintoihin. Keskeytetty peruskoulun tuntijakouudistus viedä loppuun ennen kuin lukion tuntijakoa voidaan käsitellä. 4

5 Vihreät kannattaa mahdollisuutta yksilöllisempiin opintopolkuihin. Valinnaisuuden lisäämisen tulee kuitenkin tapahtua vaarantamatta kaikille annettavaa yhteistä tietopohjaa. Vihreät kannattaa työryhmän esitystä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämisestä. TVT:n käyttö on integroitava osaksi opetusta ja myös ylioppilaskirjoituksia. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tulee hyödyntää. Vihreät kannattaa lukiokoulutuksen turvaamisesta alueellisena koulutuspalveluna koko maassa. Oppiainevalintojen sukupuolittumista on pyrittävä purkamaan opetuksessa, opinto-ohjauksessa ja kouluissa tehtävällä tasa-arvotyöllä. Ylioppilastutkinnon voimakkaampi painottaminen opiskelijavalinnoissa on kannatettavaa, jos sillä voidaan nopeuttaa opintoihin siirtymistä ja lisätä ylioppilaiden tasa-arvoa. Osa opiskelijavalinnoista on kuitenkin tehtävä edelleen pelkän pääsykokeen perusteella, jotta myös ylioppilaskokeessa epäonnistuneille taataan mahdollisuus jatko-opintoihin. Toisen asteen koulutusta on kehitettävä kokonaisuutena. Kaksoistutkinnot ja valinnaisten kurssien tarjontaa tulee kehittää. Lukion opiskelijahuollon puutteet on korjattava: lukiolaisten tavoitettavissa tulee olla riittävästi osaavaa opiskelijahuollon henkilökuntaa. Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa työryhmän muistiosta Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän (OKM 2010:14). Oikeusministeriö lausuu muistion johdosta kunnioittavasti seuraavaa: Oikeusministeriö pitää perusteltuna työryhmän ehdotusta jonka mukaan lukiokoulutusta tulee jatkossakin kehittää omana koulutusmuotonaan ja yhtyy työryhmän ehdotukseen) että lukiokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä työelämään. Ministeriö pitää erityisen tärkeänä) että opetuksessa ja oppilaiden ohjauksessa kiinnitetään huomiota lukio-oppilaiden mahdollisuuksiin saavuttaa sellaisia taitoja, joita tarvitaan jotta kykenee omaksumaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opintoja. Muun muassa kieliopinnoissa vaadittavat perustiedot tulevat monelle yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijalle yllätyksenä. Riittämättömät kieliopinnot lukio-opetuksessa heijastuvat tällä hetkellä korkeakoulujen kieliopintoihin ja työelämään. Korkeakouluissa joudutaan tällä hetkellä usein varsinkin ruotsin kielessä paikkaamaan lukio-opetuksen puutteita opiskelijoiden ammatti sanaston kehittämisen sijaan. Oikeusministeriön mielestä lukiokoulutuksen kehittämisessä tulee huomioida, että riittämättömät ruotsin kielen opinnot kaikilla koulutusasteilla ovat johtamassa siihen) että kielilainsäädännön toteuttamisedellytykset ovat yhä harvempien kielitaitoisten yksilöiden harteilla. Työryhmän ehdotusta, jonka mukaan säädetään opiskelijan oikeudesta saada yksilöllistä opinto-ohjausta sekä vahvistetaan lukion opiskelijoiden oikeutta saada erityistä tukea oppimisvaikeuksiin, pidetäänkin kannatettavana. Oikeusministeriö pitää tärkeänä että opetus suunnitelmia uudistettaessa arvioidaan keinoja demokratiakasvatuksen vahvistamiseen ja demokratiakasvatuksen kehittämiseen lukionopetuksessa. Oikeusministeriön mielestä koulujen kynnystä käsitellä poliittis-yhteiskunnallisia sisältöjä sekä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja opetuksessa tulisi madaltaa. Oikeusministeriö yhtyy työryhmän toteamukseen siitä, että lukiokoulutuksen antaman yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja integroivaa. Ministeriö pitää myös ehdotusta opiskelijan mahdollisuuksista rakentaa yksilöllisempiä opintopolkuja muun muassa nykyistä laajemman valinnaisuuden kautta sinänsä hyvänä mutta korostaa yleissivistävien perusopintojen merkitystä. 5

6 Oikeusministeriö pitää hyvänä työryhmän ehdotusta, että lukiokoulutus turvataan alueellisena koulutuspalveluna koko maassa alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Ministeriö korostaa että muun muassa suunniteltaessa työryhmän muistiossa mainitsemia lukio-koulutuksen rakenteellisia muutoksia, tulee turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, sekä saamelaisten, romanien ja viittomakielisten sekä muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Työryhmän ehdottama lukiokoulutuksen järjestäjien verkostoituminen lukiokoulutuksen turvaamiseksi tulevaisuudessa, on oikeusministeriön näkemyksen mukaan tärkeä. Oikeusministeriö pitää tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena, että maahanmuuttajien edellytyksiä lukioopintoihin parannetaan muun muassa molempien kotimaisten kielten tehostamisen osalta käynnistämällä maahanmuuttajien lukiokoulutukseen yhden vuoden laajuinen valmistava koulutus. Ministeriön mielestä on tärkeää, että koko lukion ajan tehostetaan vieraskielisille opiskelijoille tarkoitetun suomi tai ruotsi toisena kielenä opetustarjontaa. Lisäksi oikeusministeriö katsoo, että aikuisopiskelun omaleimaisuus tulee, kuten ehdotetaan turvata myös jatkossa erikseen aikuisille tarkoitetulla tuntijaolla ja opetussuunnitelman perusteilla. Puolustusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt mm. puolustusministeriöltä lausuntoa lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta. Puolustusministeriöllä ei ole oman toimialansa osalta lausuttavaa muistion johdosta. Oheisena kuitenkin eräitä yksittäisiä näkökohtia ja kommentteja muistiosta (petiitti). Opiskelijan hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä sen edellytyksiä lisäävä toiminta ovat osa lukiolain 29 a :n mukaista opiskelijahuoltoa. Opiskelijan hyvän terveyden ja toimintakyvyn edistäminen voisi olla osa lukion opetussuunnitelmaa. Lasten ja nuorten eräiden ryhmien vähäisen liikkumisen ja epäterveellisten tottumusten aiheuttamiin terveydellisiin riskeihin on kiinnitetty huomiota mm. lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa sekä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa. Lisätään lukiokoulutuksessa tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääntyminen lukion opetussuunnitelmia uudistettaessa. Tuetaan valtionavustuksilla koulutuksen järjestäjiä lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien hankinnassa sekä teknisten tukipalvelujen järjestämisessä. Muistiossa painotetaan vahvasti tieto- ja viestintätekniikan merkitystä ja mahdollisuuksia lukiokoulutuksessa. Monilta osin ajatuksiin voidaan yhtyä. Kuitenkin tiettyä ristiriitaisuutta on havaittavissa tietotekniikan ajatellussa roolissa opetuksessa: onko tietotekniikka ja erityisesti laitekannan tiheys päämäärä sinänsä vai tulisiko tietotekniikalle osoittaa selkeitä, opetuksen sisältöjä ja koulun kasvatuksellisia tavoitteita ja pedagogisia menetelmiä palvelevia tehtäviä ennen mittavia investointeja. TVT-laitteistojen ja ohjelmien elinkaari on lyhyt ja hinta korkea. Tietotekniikkaan tulisi suunnata julkisia varoja vain silloin, kun siitä saatava hyöty arvioidaan suuremmaksi kuin vaihtoehtoisista investoinneista kuten opetusryhmien pienentämisestä, oppilaiden henkilökohtaisesta ohjauksesta ja opetussisältöjen monipuolistamisesta saatava hyöty. Lukiokoulutuksen tulisi ottaa huomioon entistä enemmän erilaisten lahjakkuuden muotojen toteutuminen ja mahdollistuminen lukion opetusrakenteiden puitteissa ja sen myötä lahjakkuuden virittäminen kaikissa opiskelijoissa. Ihanne olisi vastata mahdollisimman hyvin kunkin opiskelijan lahjakkuudellisiin erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Näin lahjakkuutta ei nähdä kapea-alaisesti esimerkiksi älykkyysosamäärän ilmentymänä, vaan sitä tarkastellaan laaja-alaisena ja alati kehittyvänä ominaisuutena, johon sisältyy myös olennaisena osana luovuus. Edellä lausutut, lahjakkuuden monimuotoisuuden tunnistavat ehdotukset, ovat hyvin kannatettavia. 6

7 Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö pitää lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia hyvinä. Huolimatta siitä, että lukiokoulutuksen yleissivistävää tehtävää kirkastetaan, tulee samalla kuitenkin kehittää myös lukioiden työelämäyhteyksiä ja niihin liittyviä oppisisältöjä. Lukiokoulutuksen yhteistyö yritysten ja työnantajien kanssa jää tällä hetkellä huomattavasti alle peruskouluissa tehtävän työelämäyhteistyön (EK, 2009). Monilla lukion oppiaineilla olisi paljon nykyistä enemmän luonnollisia liittymäkohtia työelämään. Työelämään liittyvää tietoutta tulisi integroida systemaattisesti mahdollisimman monien lukioaineiden opetukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö kannattaa työryhmän ehdotuksia opinto-ohjauksen lisäämisestä ja kehittämisestä. Opinto-ohjauksella on kaksi päätavoitetta, joita tulee samanaikaisesti toteuttaa: opiskelijoiden oppimisen ja henkilökohtaisen kehityksen tukeminen sekä valmistautuminen jatko-opintoihin ja työelämään pitkällä aikavälillä. OKM ja TEM valmistelevat strategialinjauksia kansalaisten elinikäisen ohjauksen palvelujen järjestämisestä ja on tärkeää, että lukiossa tapahtuva opinto-ohjaus nähdään osana tätä palvelukokonaisuutta. Alue- ja paikallistasolla tulee entisestään parantaa työ- ja elinkeinohallinnon ja opetushallinnon yhteistyötä esim. jatkokoulutukseen ohjaamisessa ja siitä tiedottamisessa. Yhteistyö on tarpeen myös mahdollisissa keskeyttämistapauksissa ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palveluissa. Kuten työryhmän raportissa todetaan, ohjaus tulee nähdä entistä enemmän koko lukio-opetuksen tehtävänä. Ohjaus ja työelämäyhteydet ovat kaikkien opettajien ja muun henkilökunnan tehtäviä. Tästä huolimatta tarvitaan kuitenkin entistä enemmän myös päteviä opinto-ohjaajia, joiden erityistehtäviä koko ajan kehitetään. Korkeakouluista valmistuvien ongelmana näyttää edelleen olevan ns. generalistien sijoittuminen työmarkkinoille. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden taitoa ja kykyä soveltaa koulutustaan työmarkkinoilla tulee lisätä. Lukion oppiaineiden työelämäulottuvuuksien kehittäminen sekä opinto-ohjaus voisivat nykyistä paremmin ennalta ehkäistä näitä ongelmia. Lukion ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa jatko-opinnot ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. On kuitenkin tärkeää, että jatkossa lukio-opintojen jälkeen mahdollistetaan myös sijoittuminen muihin ammatillisiin opintoihin. Niin ikään on tärkeää, että lukio-koulutuksen aloituspaikat suhteutetaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Alueiden koulutusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja ELY- keskusten asiantuntemusta tulisi kuulla lukioiden aloistuspaikkojen määristä päätettäessä. Työ- ja elinkeinoministeriö kannattaa myös lukioon valmentavaa opetusta maahanmuuttajille. Maahanmuuttajat ovat tällä hetkellä aliedustettuina lukioissa ja erityisesti nivelvaihetta peruskouluopinnoista eteenpäin tulee kehittää. On tärkeää, että tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa maahanmuuttajanuorten kaikki potentiaali ja heille tarjotaan henkilökohtaista tukea myös akateemisilla koulutus- ja työllistymispoluilla. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää saamastaan mahdollisuudesta lausua näkemyksensä lukiokoulutuksen kehittämisestä. Yleisenä kommenttina toteamme, että valmistelun lähtökohdat yleissivistyksen vahvistamisen sekä valinnaisuuden lisääminen ovat vahvasti kannatettavia asioita. Erityisen lämpimästi kannatamme työryhmän esitystä, että opetuksessa ja oppimisessa tulisi lisätä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja hyödyntää ylioppilastutkinnon suorittamisessa tieto- ja viestintäteknologiaa asteittain vuodesta 2014 alkaen. Näemme äärimmäisen tärkeänä opettajien koulutuksen ja tuen tieto- ja viestintäteknisissä asioissa. 7

8 Näkemyksemme mukaan tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja on opetettava koulussa. Tietoyhteiskunnan kansalasitaidot pohjautuvat mediataidoille ja teknis-käytännöllisille taidoille. Mediataidot voidaan puolestaan jakaa luovaan, kriittiseen ja sosiaaliseen mediaosaamiseen. Lisäksi on erotettavissa edellä mainittu tekniskäytännöllinen osaaminen joka läpäisee kaikki muut edellä mainitut osa-alueet, mutta muodostaa myös oman kokonaisuutensa. Nämä osa-alueet olisi otettava huomioon lukio-opetusta kehitettäessä. Toivoisimme että lukio-opetuksen kehittämisen yhteydessä kiinnitettäisiin huomiota myös tietotekniikan voimakkaampaan hyödyntämiseen kansainvälisessä yhteistyössä, esimerkiksi siten, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus suorittaa kursseja tietoverkkojen välityksellä myös muissa maissa olevissa oppilaitoksissa. Valtiovarainministeriö Toimenpide-ehdotusten mahdollisen toteuttamisen tulee aina tapahtua olemassa olevan valtion talousarvion, peruspalveluohjelman ja valtiontalouden kehysten puitteissa. Lukiokoulutuksen ja sen rahoituksen uudistamisella on lisäksi merkittäviä kuntavaikutuksia, koska kunnat vastaavat pääosin lukiokoulutuksen järjestämisestä. Työryhmän esityksiin sisältyy lukuisia ehdotuksia, joiden toteuttaminen toisi kunnille uusia velvotteita ja lisäisi kuntien kustannuksia. Ottaen huomioon kuntien väestökehityksestä ja muista kuntien toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista johtuvat kuntatalouden menopaineet, kunnille ei tule säätää uusia tehtäviä tai tehtävien laajennuksia. Työryhmän ehdotukset edellyttävät jatkovalmistelua ja taloudellisten vaikutusten perusteellisempaa arviointia. Koska kyse on hyvin laaja-alaisesta uudistuskokonaisuudesta, Valtiovarainministeriö edellyttää, että sitä tulisi käsitellä kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek) jo siinä vaiheessa, kun tehdään periaatteellisia linjauksia lukiokoulutuksen kehittämisestä. Varsinaisista hallituksen esityksistä tulee käydä kuntalain (365/1995) 8 :n mukaiset neuvottelut. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen tulisi nähdä kokonaisuutena siten, että pienentyvien ikäluokkien aiheuttamat muutokset voitaisiin hyödyntää ja suunnata käytettävissä olevia resursseja tarvittaessa uudelleen. Tämä edellyttää keskustelua ammatillisen koulutuksen ja toisaalta lukiokoulutuksen tarjonnan tarpeesta. Lukiokoulutuksen rahoitussäännöstön mahdollinen uudistaminen tulee toteuttaa kustannusneutraalisti nykyiseen järjestelmään verrattuna. Selvityksen tekemisessä tulisi lisäksi ottaa huomioon toisen asteen koulutuksen rahoitus kokonaisuudessaan siten, että mahdolliset uudistukset voidaan toteuttaa tarvittaessa resursseja uudelleen kohdentamalla ilman, että niistä aiheutuu uusia lisämenopaineita. Rahoitusjärjestelmän tulee olla taloudellisuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen kannustava. Pienten lukioiden yksikköhintakorotuksen osalta tulee jatkossa harkittavaksi, onko pienten yksikköjen säilyttämiseen tähtäävä rahoitusmalli taloudellisesti kestävä tai ylipäätään lukiokoulutuksen laadun kannalta järkevä ratkaisu. Sisäasiainministeriö Ei tiivistelmää. Kultuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto OKM Ei tiivistelmää. Itä-Suomen aluehallintovirasto Lausunnon keskeinen sisältö Opiskelijavalintaa koskeva oppilaitosten päätöksentekomenettely tulee toteuttaa lainsäädännön vaatimusten mukaisesti valitsematta jääneiden hakijoiden oikeusturvan varmistamiseksi. 8

9 Valinnaisuuden lisäämisessä tulee huolehtia riittävästä resursoinnista koulutuksellisen tasa-arvon ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta etenkin lukioissa, joissa opiskelijamäärä on pieni. Valmistava koulutus maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tulee käynnistää. Lukioiden opiskelijoiden osalta tulisi säätää selkeästi paitsi oikeudesta erityiseen tukeen myös oikeudesta erityisopettajan antamaan tuki-, konsultaatio- tai erityisopetukseen. Lisäksi tulisi säätää lukion erityisopettajien pätevyysvaatimuksista. Erityisopetus- ja tukipalvelujen saatavuus tulee turvata yksikköhinnan porrastuksessa ja varaamalla ministeriölle määräraha harkinnanvaraisen yksikköhinnan korotusta varten. Lapin aluehallintovirasto Lausunnon keskeinen sisältö: Työryhmän esittämä lähtökohta lukiokoulutuksen kehittämisestä omana koulutusmuotonaan on hyvä lähtökohta. Lukiokoulutuksen monimuotoisuuden takia on hyvä säilyttää mahdollisuus lukio-opintojen ja toisen asteen ammatillisten opintojen yhdistämiseen (ns. ammattilukio). Samalla perusteella aluehallintovirasto kannattaa myös erikoistumistehtävän saaneiden lukioiden säilyttämistä. Lukio-opetusta on kehitettävä kohti oppiainekokonaisuuksia. Opettajien pedagogisia valmiuksia ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lukio-opetuksessa on tuettava, jotta tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää ylioppilastutkinnon suorittamisessa vuodesta 2014 alkaen. Opiskelijahuollon palvelut ja opiskelijoiden yksilöllisen opinto-ohjauksen riittävä määrä on tarpeen ottaa uuteen tarkasteluun. Lukioopetuksen kokonaiskehittämistä varten on hyvä laatia laatukriteerit kuten perusopetusta varten on jo tehty. Lukiokoulutuksen kohtuullinen saavutettavuus on turvattava. Lukioverkkoratkaisuissa on otettava huomioon, että pienillä paikkakunnilla lukion lakkauttaminen vaikeuttaa myös laadukkaan aineenopetuksen järjestämistä peruskouluissa, koska lukioissa ja peruskouluissa on yhteisiä opettajia. Saamelaisten kotiseutualueella on varmistettava saamen kielen ja saamenkielisen lukio-opetuksen saavutettavuus. Rahoituslainsäädäntöä on uudistettava siten, että harvaan asutuilla alueilla sijaitsevien pienten lukioiden keskimääräistä korkeammat kustannukset otetaan huomioon valtionosuutta määrättäessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Lausunnon keskeinen sisältö Työryhmän ehdotukset ovat yleisesti ottaen kannatettava, joskin melko yllätyksettömiä. Ilmeisesti työryhmä on ottanut työnsä lähtökohdaksi lähinnä työtään päättelevän hallituksen ohjelman käytännön toteuttamisen. Sen sijaan työryhmä ei ole nähnyt tehtäväkseen hahmotella vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja lukion kehittämiselle osana koko koulutusjärjestelmää pitkällä aikavälillä. Lukiokoulutuksen menneen kehityspolun kuvaaminen on ansiokkaampi kuin vaihtoehtoisten tulevaisuuspolkujen kuvaaminen. Työryhmä ei esitä lukiokoulutukseen kovin radikaaleja uudistuksia, vaan suosii kehittämistyössä pienten askelten politiikkaa. Tällaisena työryhmän esitykset palvelevat lukiokoulutuksen asiantuntijoiden toteuttamaa lukion kehittämistyötä, mutta suuremman koulukeskustelun virittämiseen ehdotuksissa on niukasti aineksia. Lukiokoulutuksen tulee muun ohella tukea myös nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoiseen aikuisuuteen ja antaa heille muitakin kuin pelkästään opiskelussa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukiokoulutuksen kehittämisen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä muun toisen asteen koulutuksen kanssa. Lisäksi yhteistyön perusopetuksen ja toisaalta korkea-asteen koulutuksen kanssa tulee olla kiinteää. Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämisessä vaanii teknistymisen vaara, että keskitytään tekniikkaan sisältöjen kustannuksella. Nuoret pitää saada mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan oppimisen menetelmiä. Lukion oppilaanohjausta tulisi kehittää niin, että jokainen opettaja kantaisi siitä selkeästi vastuuta. Lukiossa työelämään tutustumista pitäisi olla jokaisena opiskeluvuotena.lukiokoulutuksen ohjauksessa on otettava huomioon, että lukiokoulutuksella on erilaisissa ympäristöissä erilaisia tehtäviä. Toisen asteen koulutuksen saatavuus, saavutettavuus ja alueellinen vaikuttavuus näyttäytyvät erilaisissa ympäristöissä erilaisina. Lukiokoulutuksen merkitys näyttäytyy erilaisena myös perusopetuksen yläkoulujen saavutettavuushaasteisiin yhdistyneenä asiana. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen, 9

10 erityiseen tukeen ja opiskelijahuoltoon tulee kohdentaa lisää resurssia. Mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja nopean avun saamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Etelä-Suomen aluehallintavirasto Ei tiivistelmää. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Ei tiivistelmää. Ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikkö Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Utlåtandets centrala innehåll: - Frågor om tystnadsplikt och rätt till sekretessbelagda uppgifter samt dokumentering bör regleras i samband med det yrkesövergripande samarbetet inom studerandevården - Det bör vara möjligt att överföra sekretessbelagda uppgifter som är nödvändiga för ordnande av undervisning mellan grundskolan och andra stadiet - Elever som har haft individualiserad lärokurs i ett eller flera ämnen i den grundläggande utbildningen eller inte haft tillräckliga kunskaper i undervisningsspråket bör antas till gymnasiet enligt prövning - Tillämpningsområdet för särskilda undervisningsarrangemang enligt 13 gymnasielagen bör preciseras i fråga om befrielse från obligatoriska kurser - Det bör göras satsningar på personalens kunskaper och intresse att utöka användningen av informationsoch kommunikationsteknologi i gymnasieundervisningen - Varje gymnasium bör förses med tidsenlig data- och kommunikationsteknisk utrustning - Lärarrollen bör förändras i riktning mot dialog och helhetstänkande över ämnesgränser - Fortbildning för undervisningspersonalen och för ledningen i gymnasierna bör prioriteras - Utbyte av lärarerfarenhet mellan gymnasiet, högskolor, universitet, forskningsinstitutioner bör uppmuntras - Det pedagogiska upplägget i gymnasiet ska inriktas på studiehelheter, dialog och samarbete med aktörer i närsamhället och kontakter till andra utbildningsorganisationer - Satsningar bör göras på att höja undervisningspersonalens beredskap att hjälpa de studerande att utarbeta personliga planer för fortsatta studier - Tillräckliga resurser för studiehandledningen bör garanteras Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Lausunnon keskeinen sisältö Aluehallintovirasto kannattaa työryhmän esitystä kehittää lukiokoulutusta edelleen omana, yleissivistävänä koulutusmuotonaan. Kuitenkin niin, että kehittämisresurssien vahvistamiseksi koulutuksen ylläpitäjiä tuetaan lukioiden verkottumisessa keskenään sekä ammatillisen koulutuksen kanssa. Lukioiden houkuttelevuutta toisen asteen koulutuksena tulee lisätä koulutuksen sisältöjä, opetusmenetelmiä ja oppikokonaisuuksia kehittämällä sekä opintojen valinnaisuutta lisäämällä. Lukioverkon ylläpitäminen on tärkeää toisen asteen koulutuksen saavutettavuuden tason varmistamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin etä- ja virtuaaliopetuksen edelleen lisäämistä ja opetuksen laadun kehittämistä. Virtuaalikanavat ovat mahdollisuus myös opetushenkilöstölle opetuksen sisältöjen ja menetelmien kehittämisessä yhteistyössä. Lukioiden tulee ylläpitää yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa opetuksen tarjonnan ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Lukiokoulutuksessa tulee ottaa selvästi vahvempi ote opiskelijahuollon sekä oppimisen ja kasvun tuen kehittämisessä. Lukiokoulutuksella on edessään lukuisia haasteita. Työryhmän esitykset rajoittuvat nykyisiin tarpeisiin. Lukiokoulutuksen kehittämisen tavoitteiden miettimistä tulee edelleen jatkaa pitemmän aikavälin ennakoinnin kautta. 10

11 Evijärven kunta LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ Lukiokoulutusta on kehitettävä jatkossakin omana koulutusmuotonaan. Lukio-opetuksen punaisena lankana tulee olla yleissivistävyys sekä akateemisten valmiuksien antaminen jatko-opintoihin. Valinnaisuuden lisääminen ei saa vähentää kovin paljon pakollisten kurssien määrää. Pienissä lukioissa valinnaisuuden lisääntyessä ongelmana tulee olemaan se, että kurssit eivät vähäisen opiskelijamäärän vuoksi toteudu. Näin todellinen valinnaisuus ei lisäänny. Verkko- ja virtuaaliopetusta tulee kehittää edelleen, mutta samalla muistaa, että se ei voi kaikissa aineissa korvata lähiopetusta. Oppimisympäristöjen uudistamiseen on valtion varattava riittävästi rahaa. Ajanmukaiset pedagogiset työtavat ja etenkin opettajuuden muutos edellyttävät aineenopettajakoulutuk-sen kehittämistä ja laajaa täydennyskoulutusta. Huomiota on kiinnitettävä opettajien valmiuksiin oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien hallintaan sekä valmiuksiin tunnistaa ja tukea opiskelijoiden erityistarpeita. Opiskelijan oikeudesta saada opinto-ohjausta tulee säätää lukiolaissa. Lukio-opiskelijoiden oikeuteen saada erityistä tukea tarvittaessa tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen on kiinnitettävä huomiota joka tasolla. Sen on oltava todellista ja pysyvää. Lukiokoulutus tulee turvata alueellisena koulutuspalveluna koko maassa. Lukiokoulutus on kuitenkin toisen asteen opiskelua ja opiskelijalla tulee edelleen olla mahdollisuus hakeutua mihin tahansa haluamaansa lukioon. Toisaalta, jos kunta joutuu lopettamaan oman lukion opiskelijoiden vähäisen määrän vuoksi, ei voida edellyttää, että kunta sen jälkeen tukisi alueellista lukioa. Yleiset periaatteet osaamisen tunnistamisessa on syytä määritellä lukion opetussuunnitelman perusteissa. Valtionosuusjärjestelmää kehitettäessä pienten lukioiden yksikköhinnankorotuksen tulee säilyä. Pienissä kunnissa lukion merkitys on erittäin suuri perusopetukselle. Ikäluokkien pienentyessä myös yläkoulun oppilasmäärä vähenee ja tuntikehystä pienennetään. Lukion ja perusopetuksen yhteisillä viroilla mahdollistetaan opettajan opetusvelvollisuuden täyttyminen ja näin pätevien aineenopettajien saaminen avoimiin virkoihin. Kahden tutkinnon suorittajien osalta tulee valtionosuutta tulla myös lukiokurssit järjestävälle oppilaitokselle. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Helsingin ranskalais-suomalainen koulu kiittää lausuntopyynnöstä. Pidämme työryhmän esityksiä pääosin onnistuneina ja tärkeinä. Toteutuessaan ne edistävät merkittävästi suomalaisen lukion toimintaa ja asemaa. Kiinnitämme huomiota seuraaviin kohtiin. Kuten työryhmä esittää, on tärkeää kehittää lukiota omana, korkeakouluopintoihin valmentavana koulutusmuotonaan. Valinnaisuuden lisääminen ja pakollisten kurssien ja mahdollisesti aineidenkin vähentäminen on positiivinen asia. Koulussamme (erityistehtävän saanut lukio) on kokemusperäisesti selvästi havaittavissa, että omien valintojen tekeminen ja toteutuminen selvästi parantaa lukiolaisten opiskelumotivaatiota. Erityinen koulutustehtävä tulee jatkossakin säilyttää ja sen riittävästä resurssoinnista tulee huolehtia. Koulumme toteuttaa koko valtakunnan kannalta tärkeää erityistehtävää yhä edelleen kansainvälistyvässä maailmassa. Väljentyvä tuntijako antaisi muillekin kouluille / koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden laajempaan profiloitumiseen, mitä pidämme positiivisena. Koulutuksen järjestäjien yhdenvertaisesta asemasta ja toimintavapaudesta tulee kaikissa tilanteissa huolehtia. Roolimme erityistehtävän saaneena valtion oppilaitoksena pääkaupunkiseudun lukioverkossa 11

12 tulee turvata laaja ja eri ylläpitäjämuotojen koulutus-tarjonta turvaa nuorille myönteisen valinnanmahdollisuuden. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen sekä maahanmuuttajien koulutukseen tulee taata riittävä resurssi. Olemme onnistuneet kouluttamaan puutteellisen suomen kielen taidon omaavia nuoria aina ylioppilaaksi saakka tähän on kuitenkin varattava tarpeeksi lisäresurssia. Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen riittävästä mitoituksesta päätettäessä tulee huolehtia siitä, että koulutuksen järjestäjät tasavertaisessa ja hyvässä yhteistyössä takaavat kullekin ikäluokalle riittävän määrän koulutuspaikkoja. Ylioppilastutkintoon liittyvät toimenpide-ehdotukset ovat oikeansuuntaisia mutta aikataulu on varsin kireä. Jos työryhmän esitykset toteutuisivat, tulisi atk-pohjainen suorittaminen koskemaan jo 2011 syksyllä aloittavaa ikäluokkaa. Kiinnitämme huomiota siihen, että tietotekniikan tuominen osaksi ylioppilastutkinnon suorittamista ei saisi jäädä pelkästään suorittamisen apuvälineeksi. Uudistuksen myötä tulisi kehittää myös uudenlaisia tehtävätyyppejä, mikä on varsin vaativa ja aikaa vievä prosessi. Lukiolaisten oikeusturva edellyttäisi sitä, että heillä olisi mahdollisuus jo varsinaisen lukiokoulutuksen aikana harjoitella tällaisia uudentyyppisiä tehtäviä. Ennen näitä muutoksia on varmistettava, että kouluilla on ajanmukainen laitteisto ja että opettajilla on tarvittava osaaminen. Koulumme toiminta on jo nykyisellään varsin kansainvälistä. Tarjoudumme mielellämme jakamaan kokemuksiamme toisille koulutuksen järjestäjille. Rahoitusmallia koskevat periaatteet vaikuttavat pohdituilta ja perustelluilta. Nuorten kouluvalintojen (vapaa hakeutumisoikeus) toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että rahoitus suoritetaan selkein ja läpinäkyvin perustein suoraan koulutuksen järjestäjälle. Kauniaisten kaupunki Ei tiivistelmää. Kiteen kaupunki Ei tiivistelmää. Kuopion kaupunki Lausunnon keskeinen sisältö Työryhmän näkemys siitä, että tulevaisuuden avaintaidot ja osaaminen edellyttävät koulutuksen suunnittelemista enemmän valmiuksia antavaksi, on hyvä. Luokattomuus ja valinnaisuus jatkukoon, sillä tarve yksilöllisiin opintopolkuihin on kasvanut, ja siihen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota kuntatalouden tiukkuudesta huolimatta. Työryhmän esitys lukiokoulutuksen rakenteesta on oikeansuuntainen: pohjana oppiaineet mutta tavoitteena kokonaisuuksien hallinta ja oppiainerajat ylittävä oppiminen. Lukiokoulutuksen kurssien tavoitteista ja sisällöistä ei pidä tehdä liian laajoja, jotta aikaa jää tiedon soveltamis- ja hankintataitojen kehittämiseen. Lukiossa opetettavat asiat ovat pääosin yleissivistäviä ja ajattomia, mutta niitä tulisi käydä läpi uusin menetelmin nykyaikaan soveltaen ja tulevaisuuteen suuntautuen. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat hyviä tavoitteita ja toimintatapojen kautta edistävät sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tieto- ja viestintäteknologiassa lisääntyvän käytön asemesta tulee korostaa sen tarkoituksenmukaista käyttöä. Se edellyttää opettajien täydennyskouluttamista ja asioiden kirjaamista opetussuunnitelmaan sekä asian huomioon ottamista jo opettajien yliopistokoulutuksessa. Valtakunnalliseen etäopetusportaaliin tulee 12

13 sisältyä sähköistä oppi- ja muuta toimintaa tukevaa materiaalia. Jos vuodesta 2014 siirrytään ylioppilastutkinnossa asteittain tietotekniikan käyttöön, mikä on kannatettava kehityssuunta, jo ensimmäisen vaiheen pitäisi olla muutakin kuin pelkkä kirjoituskonekäyttö. Tämä edellyttää myös riittävän rahoituksen takaamista kunnille sekä laitteistoon että tukeen. Opinto-ohjauksen osalta esitys lisää ja laajentaa selvästi opinto-ohjaajan toimenkuvaa ja vastuuta opiskelijoiden opintojen onnistumisen suhteen. Muutos edellyttää siirtymistä laaja-alaisemmin kokopäivätoimisiin opinto-ohjaajan virkoihin. Opinto-ohjaajan työnkuvan laajentuessa olisi välttämätöntä vahvistaa lukiolaisten opiskelijahuoltoa riittävillä koulupsykologi- ja kuraattoripalveluilla. Erityisen tärkeäksi koetaan (aineen)opettajien tiimityövalmiuksien kehittäminen, jota erityisesti tarvitaan oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien käsittelyssä sekä kollegoiden että opiskelijoiden kanssa. Erilaiset oppijat ja erityisen tuen tarpeen havaitseminen ovat erityisesti viime vuosien haaste lukioille. Lukion opettajien täydennyskoulutuksen tulee antaa opettajille entistä enemmän valmiuksia erityistä tukea tarvitsevan lukiolaisen opiskelun tukemiseen ja ohjaamiseen sekä erilaisten oppimistyylien tunnistamiseen. Erityisopettajan tarjoamien palvelujen riittävyys ja läheisyys on myös turvattava. Myös erilaisten arviointityylien kehittäminen on tärkeää, jotta arvioinnissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota asian ymmärtämiseen ja tiedon soveltamiseen. Ylioppilastutkintotodistusta ja lukion päättötodistusta voisi hyödyntää nykyistä enemmän jatkoopintovalinnoissa, sillä se vahvistaisi lukiokoulutuksen asemaa ja merkitystä. Valintakriteeristön tulee olla tiedossa hyvissä ajoin. Jatko-opintoihin valintaa tulee edelleen suorittaa myös pääsykokeen kautta, jotta lukiosta ei muodostu liian suoritus- ja tulospainotteinen elämänvaihe aikuistuvalle nuorelle. Koska yo-tutkinto perustuu valtakunnallisiin lukiokursseihin, on oikeudenmukaista, että kaikilta kirjoituksiin osallistujilta edellytetään samojen kurssien opiskelu ennen yo-koetta. Rahoituksen tulee olla laskennallinen ja yksikköhintaperusteinen: yksikköperusteena tulee olla sekä oppilaiden lukumäärä että koko lukion oppimäärän suorittaneet ja erilaiset olosuhdetekijät tulee ottaa huomioon rahoituksen korotusperusteena. Olosuhdetekijöiden huomioimisen tavoitteena on turvata lukioiden toimintaedellytykset myös kuntarakenteiden muuttuessa ja lukioiden verkostoituessa. Työryhmä on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä ja mikäli työryhmän toimenpide-ehdotukset lähtevät toteutumaan, se tarkoittaa merkittävää lukiokoulutuksen kehittämistä. Sen tulisi merkitä myös huomattavaa lisäystä lukiokoulutuksen rahoitukseen niin, ettei kunnissa jouduta kehittämään opetuksen kustannuksella. Oulun kaupunki Monet työryhmän ehdotuksista ja visioista ovat jo toteutuneet tai toteutumassa Oulun lukiokoulutuksessa. Tällaisia ovat muun muassa oppimisympäristöjen kehittäminen, etä- ja monimuoto-opetuksen toteuttaminen, lukiolaisten erityinen tuki, opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen lukion neuvottelukunnan ja kaupungin osallisuustoiminnan myötä, opetusteknologian valmiudet sekä maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen. Myös lukioiden seudullinen verkostoituminen ja organisoitu yhteistyö ammatillisen toisen asteen koulutuksen kanssa ovat pitkälti työryhmän ehdotuksen mukaisessa muodossa. Oulun opetustoimi suhtautuu myönteisesti oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittämisajatuksiin. Erityisesti monipuolisen teknologian hyödyntäminen tulee lisäämään opiskelijan mahdollisuuksia aidosti opiskella monimuotoisesti. Maahanmuuttajien koulutuksen koordinoitu suunnittelu ja toteuttaminen edistää koulutuksen järjestäjien valmiuksia opetuksen järjestämisessä sekä lisää vertaistukea. Painopisteet opettajien täydennyskoulutuksessa ovat pedagogislähtöisiä. Teknologian tuleekin tukea oppimiskäsitystä ja edesauttaa opiskelijan oppimisulottuvuuksia. Myönteistä on edelleen, että opiskelijan oikeutta ohjaukseen ja erityiseen tukeen vahvistetaan. Mikäli lukiosäädöksiä kuitenkin muutetaan velvoittavampaan suuntaan, tulee huolehtia rahoituksesta täysimääräisesti yksikköhintaa korottamalla. Tämä työryhmän esitykseen osittain sisältyykin. Opiskelijoiden osallisuuden vahvistamisen tukeminen on hyvä asia. Todettava on, että koulutuksen järjestäjä on päävastuussa toimenpiteistä, joilla yhteisöllisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään. Lukioiden ja opiskelijoiden näkökulmasta suurimpia muutoksia ovat valinnaisuuden lisääminen ja oppiainekokonaisuudet, jotka on koottu seitsemäksi kategoriaksi: matematiikka, luonnontieteet, äidinkieli ja 13

14 vieraat kielet, etiikka/uskonto/elämänkatsomus, kulttuuri ja historia, taiteet ja liikunta sekä yhteiskunta. Varsinaista tuntijakoesitystä ei muistioon sisälly. Valinnaisuuden lisäämistä perustellaan mahdollisuudella yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen ja opiskelijan mahdollisuuteen keskittyä nykyistä harvempien oppiaineiden opiskeluun. Edellinen johtaa paineeseen, jossa opiskelijan tulee tehdä koulutus- ja ammatinvalintaan liittyviä ratkaisuja jo lukion alkuvaiheessa. Opiskelijan kannalta tärkeää on, että opinto-ohjausta vahvistetaan ja kaikille laaditaan henkilökohtainen oppimis- ja jatko-opintosuunnitelma. Keskittyminen harvempiin oppiaineisiin sotii myös lukion yleissivistävää luonnetta vastaan. Muistiossa kuitenkin yleissivistävyyttä ja toisen asteen duaalimallia korostetaan. Tulevassa lukion tuntijaon uudistuksessa on syytä olla huolellinen, jotta monipuolisten tietojen ja taitojen hankinnan sijaan opiskelijoita ei pakoteta erikoistumaan liian varhain. Muistion mukaan ylioppilaskokeen toteuttamisessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa asteittain vuodesta 2014 lukien. Ajatus on sinänsä kannatettava, mutta ei avaudu konkreettisesti. Kysymykseksi jää, miten opettajien ja opiskelijoiden riittävät teknologiset valmiudet sekä koulutuksen järjestäjien tekniset edellytykset varmistetaan. Ylioppilaskokeen sisältöjä tuleekin uudistaa muistion mainitsemaan enemmän taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa mittaaviksi. Kokeiden sisällön uudistaminen tulee aloittaa välittömästi ja tuoda uudistuvan teknologian mahdollisuudet tukemaan muutosta. Lukiokoulutuksen laadunvarmistus koostuu työryhmän näkemyksen mukaan neljästä kokonaisuudesta: lainsäädännöstä ja opetussuunnitelman perusteista, tilasto- ja erillisarvioinnista, ylioppilastutkinnosta sekä itse toteutettavasta paikallisesta arvioinnista. Juuri paikallisessa arvioinnissa on kehittämistä. Oulun opetustoimessa on aloitettu arvioinnin kehittämiseksi ja laadun kuvaamiseksi systemaattinen laatutyö myös lukio-opetuksen kohdalta. Arvioinnin tuloksena laaditaan laatukäsikirja mittaamaan koulujen toimintakulttuuria ja opetuksen laatua. Paikallista arviointityötä olisi hyvä koordinoida valtakunnallisestikin osana koulutuksen kehittämistä. Siilinjärven kunta Tiivistelmä Työryhmän esitys, että lukiokoulutus antaa akateemiset valmiudet niin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin kuin työelämään, on oikea. Lukiokoulutuksen rakenteen säilyttämisesitys 3-4 vuotisena on myös hyvä. Lukio-opintojen kokoaminen kolmen vuoden opintokokonaisuuksiksi olisi liian haasteellinen. Nykyisen muotoinen lukion 75 kurssin järjestelmä tukee sirpaleista opintokokonaisuutta eikä välttämättä anna laajaa yleissivistystä. Jos säilytetään lukio-opinnot oppiainejakoisena, tuntijakoa tulee uudistaa rohkeasti. Nykyisen lukion tietopainotteisesta opiskelusta tulisi siirtyä opiskeluun, mikä antaa taidot tietojen hakemiseen. Kokonaisuuksiin ryhmitellyissä opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus keskittyä nykyistä harvempien oppiaineiden opiskeluun ja opintopolkujen rakenteesta tulee tavoitteellinen lukion jälkeisiin opintoihin. Edellä esitetyn mukaisesti ryhmiteltyjen opintojen suorittaminen vaatii uudenlaista pedagogista lähestymistä ja edellyttää opettajien täydennyskoulutusta. Lukion yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita sekä keskeisiä sisältöjä tulee suunnata entistä enemmän valmiuksien ja taitojen suuntaan työryhmän esityksen mukaisesti. Työryhmän ehdotukset opettajien perus- ja etenkin täydennyskoulutuksen painopistealueista ovat oikean suuntaisia. Opinto-ohjausta tulee kehittää koko koulun vastuulla olevaksi kokonaisuudeksi. Opiskelijan tulee saada ohjausta koko lukio-opintojen ajan eri vaihtoehtojen (lukio-opinnot) merkityksestä jatko-opintoihin. Erikoisesti tulee kiinnittää huomiota myös lahjakkaiden opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Lukioissa tulee lisätä ammattitaitoista tukihenkilöstöä ja selkiytettävä opettajien työnkuvaa opiskelijahuollollisissa asioissa täydennyskoulutuksen avulla. Opiskelijoiden opinto-ohjaukseen sekä erityisen tuen ja opiskelijahuollon vahvistamiseen tarvitaan lisäresursseja. 14

15 Tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2014 on lukioille/kunnille suuri haaste. Haasteita asettaa ratkaisun hakeminen laitteistovaatimuksille ja niiden hankinnoille/muulle ratkaisulle sekä laitteistojen yhdenmukaisuuden tarkistamiselle ylioppilaskoetilannetta varten. Työryhmän ehdotukset rahoituksen säilyttämisestä ja kehittämisestä ovat oikeansuuntaiset. Kemijärven kaupunki Ei tiivistelmää. Turun kaupunki Ei tiivistelmää. Järvenpään kaupunki Ei tiivistelmää. Kolarin kunta Ei tiivistelmää. Vantaan kaupunki Lausunnon keskeinen sisältö Vantaan kaupungin sivistystoimen mielestä työryhmän esitykset ovat suurimmaksi osaksi oikeansuuntaisia. Ne ovat kuitenkin vasta lähtökohta kehittämistyölle. Lukiokoulutuksen kehittäminen tulee nostaa valtakunnallisten kehittämisohjelmien kärkeen. Lukiokoulutusta tulee kehittää omana koulutusmuotonaan. Tulevaisuuden lukiokoulutusta pitää kuitenkin kehittää myös osana toisen asteen koulutusta, jossa opiskelijalle tarjoutuu monipuolisia ja joustavia opintopolkuja. Lukiokoulutuksen mitoituksessa tulee huomioida koulutustakuuajattelu: kaikille perusopetuksen päättäville pitää pystyä osoittamaan jatkokoulutuspaikka joko lukiokoulutuksesta tai ammatillisesta koulutuksesta. Valtakunnallisten lukiokoulutuksen laatusuositusten laatiminen on kannatettavaa. Sen lisäksi tulisi selvittää, voidaanko lukiokoulutukselle kehittää laatupalkintojärjestelmä. Laatupalkintojärjestelmä lukiokoulutuksessa voi olla yksi tapa tehdä lukiokoulutuksen toimintaa näkyväksi ja lisätä sen arvostusta. Työryhmän ehdotus valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrän vähentämisestä on kannatettava. Myös opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisääminen on kannatettavaa. Työryhmän ehdottama integroivan ja kokonaisuuksien hallintaan valmentavan opiskelun ja opetuksen lisääminen on myös kannatettavaa, mutta vaatii avaamista, mitä ehdotuksella tarkoitetaan. Tässä yhteydessä tulee korostaa voimakkaasti monipuolisten ja laaja-alaisten tieto- ja viestintätekniikan taitojen opettamisen ja oppimisen merkitystä. Kannanotot erityisestä tuesta ja opiskelijahuollosta ovat oikeansuuntaisia. On hyvä, että erityinen tuki ja opiskelijahuolto nähdään opiskelijoiden tasa-arvoisuuden lisääjänä ja painotetaan, että tulevaisuudessa voimavaroja tulee suunnata erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Työryhmän ehdotus erityisen koulutustehtävän säilyttämisestä on kannatettavaa. On myös tarkoituksenmukaista, että toiminnassa olevien erityistehtävien toimivuus arvioidaan. Uusien erityisten koulutustehtävien myöntäminen tulee perustua sovittuihin kriteereihin. Ennen erityistehtävän myöntämistä lukion toiminta tulee arvioida sopivalla tavalla esimerkiksi auditoimalla. Erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita tullaan tarvitsemaan oman alansa osaamis- ja kehittämiskeskuksina, jotka tarvitsevat lisäresursointia valtiolta. 15

16 Aikuisten lukiokoulutuksen asemaa ja kehittämistä ei tule unohtaa. Lukiokoulutuksen valtakunnallinen päättökoe ohjaa tällä hetkellä lukioiden arvoja, arvostuksia ja pedagogisia ratkaisuja ja arviointia. Ylioppilastutkinnon perusteellinen tarkastelu ja sen uudistaminen toimii vipuvartena, jolla pystytään muuttamaan koko lukiokoulutuksen suuntaa. Tutkintorakennetta pitää muuttaa siten, että se tukee lukion pedagogista eheytymistä ja omaa jatkuvaa arviointia. Tulevaisuuden tutkinnon pitää arvioida ajasta ja paikasta riippumattomasti opiskelijan kykyjä ja taitoja ratkaista ja ymmärtää erilaisia ongelmia, ilmiöitä ja laajoja kokonaisuuksia. Toisaalta ylioppilastutkinnon merkittävä käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnassa edellyttää yksimielisyyttä eri toimijoiden välillä lukion oppisisällöissä ja opitun arvioinnin menetelmissä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ylioppilastutkinnossa edellyttää opetussuunnitelman perusteiden ja asianomaisen lainsäädännön perusteellista uudistamista. Työryhmän esittämä toimenpide tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain jo vuodesta 2014 onnistunee vain, jos asian valmistelu aloitetaan pikaisesti, ja sitä kokeillaan vuonna 2014 joissakin nimetyissä lukioissa. Muistion ehdotuksista syntyy kustannuksia, joita esityksessä on karkeasti arvioitu. Yksikköhintarahoitus tulee nostaa sellaiselle tasolle, että lukiokoulutusta voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Lukiokoulutuksen uudistamis- ja kehittämistyö edellyttää valtion lisäpanostusta ja resursointia. Helsingin Yliopisto / Opettajankoulutuslaitos Lausunnon keskeinen sisältö Opettajankoulutuslaitoksen lausunto keskittyy tarkastelemaan Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiota opettajankoulutuksen ja opetuksen sekä oppimisen tutkimuksen näkökulmasta. Opettajankoulutuslaitoksen näkökulmasta katsottuna olisi ollut toivottavaa, että työryhmä olisi enemmän kuullut opettajankoulutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä. Se olisi helpottanut ainakin opettajankoulutuksen perus- ja täydennyskoulutukseen visioitujen uusien tehtävien määrittelyä ja muotoilua. On selkeästi nähtävissä, että useat muistiossa esille nostetuista toimenpideehdotuksista ainakin jossain määrin koskettavat opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Esimerkkinä voidaan mainita muistiossa esille tuotu oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten perustaitojen parantaminen. Opettajankoulutuslaitoksen näkemyksen mukaan parantamisen edellytyksenä on lisätä opettajien tietotaitoa tieto- ja viestintätekniikan käyttämisestä pedagogisena välineenä, joka mahdollistaisi tieto- ja viestintäteknisen aineksen omaksumisen muun opiskelun yhteydessä. Tämän toteutuminen edellyttää toimenpiteitä opettajankoulutuksessa. Lausunnossa otetaan kantaan työryhmän muistiossa esitettyyn oppiaineiden ryhmittelyyn samantyyppisiin kokonaisuuksiin. Opettajankoulutuslaitos pitää työryhmän ehdotusta oppiaineryhmistä epäonnistuneena. Lausunnossa puututaan myös suhteellisen arvostelun käyttöön ylioppilastutkinnon kokeissa sekä luokattomuuden problematiikkaan. Uusien tutkimustulosten valossa olisi syytä tarkastella enemmän suhteellisen arvostelun ongelmia. Raportissa tuodaan esille, että luokattomuus nykyisellään toteutettuna voi vaikeuttaa yhteisöllisyyden rakentumista. Tämä on ongelma, joka sivuutetaan mietinnössä liian kevyesti. Lisäksi luokattomuuden ja valinnaisuuden vaikutusta oppiaineiden pedagogiikkaan ei mietinnössä ole riittävästi nostettu esiin. Turun Yliopisto/ Turun Opettajankoulutuslaitos Lausunnon keskeinen sisältö 16

17 Työryhmän muistiossa mainittuja toimenpiteitä ei ehkä ole kaikkia tarkoitus toteuttaa samalla kertaa ja tästä syystä olisi ollut toivottavaa laittaa ehdotukset tärkeysjärjestykseen. On tärkeää, että lukiokoulutusta jatkossakin kehitetään niin, että päätavoitteena on jatko-opintokelpoisuus erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä monipuolinen, integroiva yleissivistys. On kannatettavaa, että myös työelämävalmiudet ja työvoiman tarve eri alueilla otetaan jatkossa paremmin huomioon. Oppiainejakoisuus tulee säilyttää lukio-opetuksen rakenteellisena perustana, ja työryhmän esitys vahvistettavien oppiaineiden kokoelmasta on kannatettava. On kuitenkin myös toivottavaa lisätä kaikille yhteisinä opintoina kokonaisuuksien hallintaan valmentavaa opiskelua ja opetusta. Lukiokoulutuksen kehittämisen tulisi lähteä pedagogisesta kehittämisestä, ei rakenteellisista muutoksista. Voimavaroja tulee suunnata mm. opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutukseen, mutta resurssia pitää osoittaa myös opettajien koulutukseen. Tieto- ja viestintätekniset laitteet ovat tärkeä tekijä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tästä syystä oppilaiden ja opettajakunnan tietotaito tulisi saada ajan tasalle sekä tieto- ja viestintätekniset laitteet, ohjelmistot, verkkoyhteydet ja tukipalvelut varmuudella toimimaan. Pienten kieli- ja kulttuuriryhmien huomioonottaminen, mm. maahanmuuttajaoppilaille tarkoitettu vuoden valmistava koulutus, samoin vieraskielisille opiskelijoille tarkoitettu suomi ja ruotsi toisena kielenä opetus on kannatettavaa. Opinto-ohjausta tulee lukiossa kehittää. Myös hyvinvointia edistävä oppilashuolto on erityisen tärkeää, samoin opiskelijoiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja opetuksellisen vuorovaikutteisuuden lisääminen lukion toimintakulttuurissa ja opinnoissa. Opettajien kouluttamisen tavoitteena tulee olla oikea määrä päteviä opettajia joka oppiaineelle. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO panee tyydytyksellä merkille lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän laajan koonnin lukion kehittymisestä nykyiseen muotoonsa sekä esitykset lukion kehittämiseksi edelleen vetovoimaisemmaksi, koko maan kattavaksi yleissivistäväksi, akateemiset valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin antavaksi koulutusmuodoksi. Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen on yksi kuluvan vuosikymmenen prosesseja, joka heijastuu lukion toimintaan sekä sen tavoitteiden määrittelyyn. Oman toimialansa näkökulmasta, suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisen edistäjänä tavoitteenaan aidosti avarakatseinen Suomi, CIMO haluaa lausua työryhmän esityksestä seuraavaa: Lukiokoulutus, perusopetuksen jatkumona, vahvistaa edelleen nuoren sivistyspääomaa ja arvopohjaa sekä antaa monipuolisuutensa perusteella hyvät valmiudet nuorelle hakeutua eriasteisiin jatko-opintoihin joko kotimaassa tai ulkomailla. Lukiokoulutuksessa on jo nykyisellään otettu huomioon eurooppalaiset avaintaidot ja työryhmä tuo esityksessään esille monipuolisen kielitaidon yhtenä kansainvälistymisen edellytyksenä. Rakenteellisesti lukion tulee toimia niin, että se mahdollistaa monimuotoisen kansainvälisyyden osana sen normaalia toimintaa mahdollistaen mm. opiskelijoiden liikkuvuuden lukiokoulutuksen aikana. CIMO pitää hyvänä työryhmän esitystä lukiokoulutuksen kehittämisestä kohti oppiainekokonaisuuksia, mikä antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskittyä ja syventää tietojaan ja taitojaan laajemmin sekä eri oppiaineiden integroinnin tietokokonaisuuksiin. CIMO pitää edelleen hyvänä toimintatapoja, jotka lisäävät opiskelijoiden osallisuutta lukiokoulutuksessa. Kyseinen taito on oleellinen niin kansainvälisessä yhteistyössä kuin jatko-opinnoissa kotimaassa tai ulkomailla. Teknologian ja TVTn laajempi hyödyntäminen lukiossa mahdollistaa ulkomaisen verkkomateriaalin ja osaamisen hyödyntämisen opetuksessa mm. etäopetuksen avulla tuoden kansainvälisyyden kaikkiin lukioihin ja edistäen näin tasa-arvoa. 17

18 CIMO yhtyy työryhmän näkemykseen oppimisympäristöjen moninaisuudesta myös kansainvälistymisen näkökulmasta. Lukioiden kansainvälisessä yhteistyössä oppimista tapahtuu paljolti niin ikään kotipaikan, koulun ja luokkahuoneen ulkopuolella. Yhä laajeneva kansainvälistyminen antaa yhä useammalle lukion oppilaalle mahdollisuuden suorittaa osan lukiopintojaan toisessa maassa. Näiden opintojen hyväksi lukemista suomalaiseen lukiokoulutukseen tulee edistää arviointikäytänteitä kehittämällä ja tässä esim. TVTtä hyödyntämällä. Tavoitteena tulee olla opiskelijoiden tasavertainen kohtelu valtakunnallisesti riippumatta missä lukiossa he suorittavat opintonsa. Työryhmän ehdotukseen lukiokoulutuksen valtakunnallisista laatusuosituksista tulee sisällyttää lukioiden kansainvälinen toiminta. Vieraskieliset lukiossa Valmistavan opetuksen käynnistämistä maahanmuuttajataustaisille oppilaille lukiossa CIMO pitää erittäin tarpeellisena. Nämä oppilaat kansainvälistävät lukiotamme ja maatamme kohti inter- ja intrakulttuurista Suomea. Valmistavan opetuksen järjestäminen lukiossa, kuten jo tapahtuu perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, on myös tasa-arvon kannalta kannatettavaa. Suomalaisissa lukioissa osan opintojaan suorittavien ulkomaalaisten mukaan lukien eurooppalaisten määrä on lisääntynyt. Nämä oppilaat ovat osa lukioiden kansainvälistymistä, joka tulee ottaa huomioon lukiota kehitettäessä niin rahoitusjärjestelmän kuin tarpeellisten tukitoimen kannalta. Kyseiset opiskelijat ovat lisäksi potentiaalisia koko tai osan korkeakoulututkintoaan Suomessa suorittavia ulkomaalaisia nuoria ja näin ollen tärkeä kohderyhmän maamme korkeakoulujen kv-markkinoinnin näkökulmasta. Opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutus Kansainvälistyminen on niin merkittävä piirre suomalaisessa yhteiskunnassa, että tämä tulee ottaa huomioon sekä opettajien perus- että täydennyskoulutuksessa. Opettajien peruskoulutukseen tulee sisällyttää tietoja kansainvälistymisen mahdollisuuksista sekä koulun tasolla mutta myös yksittäisen opettajaksi opiskelevan/opettajan tasolla, antamalla tietoa eri kansainvälistymismahdollisuuksista sisältäen opettajaksi opiskelevien mahdollisuudet ulkomaanjaksoon opintojensa aikana ja mahdollisuudet esimerkiksi eurooppalaiseen opettajien täydennyskoulutukseen. Eurooppalainen opetushenkilöstön täydennyskoulutus tulee nähdä osana kansallista täydennyskoulutusjärjestelmää. Kansainvälistyminen CIMO yhtyy työryhmän esityksiin lukion kansainvälistymisen vakiinnuttamisesta osaksi normaalia toimintaa opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tältä osin lukion opetussuunnitelman perusteita tulee tarkentaa. Vieraankielen opetuksessa hyödynnetään eri kulttuuritaustaisia opettajia, mutta myös muita kansainvälisen kanssakäymisen mahdollisuuksia, kuten esim. maassamme olevia Erasmusopiskelijoita sekä laajaa, erityisesti web-pohjaista eurooppalaisesti tuotettua erikielistä oppimateriaalia. Lisäksi CIMO haluaa tuoda esille lukioiden kansainvälisen toiminnan koordinoinnin merkityksen sen tuloksekkaalle toiminnalle. Tätä varten tulisikin koko yleissivistävässä koulutuksessa koulutuksen ylläpitäjällä tai ylläpitäjillä yhteistoiminnallisesti olla resurssia toiminnan koordinointiin ja käynnistämiseen. Selkeät kvtoiminnan tukirakenteet kouluille edistävät kansainvälistymisen nivoutumista osaksi koulun normaalia arkipäivää. Kyseisellä toiminnalla voidaan estää lukioiden eriarvoistumista, edistää opiskelijoiden tasavertaista kohtelua, lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta ja varmentaa opiskelijoiden osallistumista vaihtoohjelmiin myöhemmissä opinnoissaan. Koulutuksen arviointineuvosto Ei tiivistelmää. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Ei tiivistelmää. 18

19 Opetushallitus Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukiokoulutuksen kehittämien toimenpide-ehdotuksia valmisteleva työryhmä on pohtinut lukiokoulutuksen kehittämistä laajasti ja tehnyt paljon kannatettavia kehittämisehdotuksia. Lukion kehittäminen omana koulutusmuotonaan, yleissivistävän tehtävän korostaminen ja lukion oppimäärän laajuuden säilyttäminen nykyisellään ovat kannatettavia. Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle valmiudet jatkaa opintojaan joko yliopisto- tai ammattikorkeakouluopinnoissa. Kysymys on yleissivistävään pohjaan rakentuvan asiantuntijuuden kehittymisestä. Lukion tulee antaa taitoja, jotka luovat perustaa tulevaisuuden työelämän asiantuntijatyyppiseen työskentelyyn, joka korostaa laaja-alaisia ajattelun, työn ja vuorovaikutuksen taitoja. Opetushallitus pitää tärkeänä periaatteena nykyistä syvällisemmän osaamisen ja tulevaisuudessa erityisesti tarvittavien laaja-alaisten taitojen synnyttämistä lukiokoulutuksessa. Taidot kuvaisivat yksilön elämässä, yhteiskunnassa ja jatko-opinnoissa tarvittavaa, perinteiset tiedonalat ylittävää osaamista. Lukio-opinnot tulisi rakentaa oppiaineille ja niiden muodostamille kokonaisuuksille. Opetuksen tulisi rakentaa oppiaineissa ja opiskelun eri tilanteissa asteittain tiedon ja osaamisen käyttötaitoa taitoja, jotka toimivat opitun syvällistä, ymmärtävää ja luovaa käyttöä tukevina työkaluina. Tämä edellyttää muuttuvassa toimintaympäristössä oppiaineissa käsiteltävän tietoaineksen eheyttämistä, fokusoimista ja olennaiseen keskittymistä. Opetushallitus pitää keskeisenä lukion pedagogista kehittämistä. Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen opetuksessa ja oppimisessa on keskeistä lukion pedagogisessa uudistamisessa. Lukiokoulutuksesta ja sen järjestämisestä ja vaikuttavuudesta saatavan avoimen vertailutietopohjan (lukiomittarin) tuottaminen on tärkeä tavoite. Lukion opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen sekä opiskelun tukeen ja erityisesti opintoohjaukseen on tarpeen suunnata voimavaroja jatkossa. Lukiossa annettavan tuen muodot olisi määriteltävä. Maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistäminen olisi toteutuessaan perusteltu uudistus. Ehdotetut opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen painopistealueet ovat keskeisiä lukion kehittämisen näkökulmasta. Oppilaitosjohdon koulutus on ajankohtainen sekä lukion kehittämisen kannalta että rehtorikunnan ikärakenteen vuoksi. Ylioppilastutkinnon on seurattava yhteiskunnassa ja lukiokoulutuksessa tapahtuvaa kehitystä ja kytkeytyä lukio-opetusta koskevaan pedagogiseen uudistamiseen. Ylioppilastutkinnossa tulisi siirtyä aikaisempaa enemmän kriteeriviitteiseen arviointiin, esimerkiksi kielten osalta, jossa taitotasoasteikot on määritelty. Tietoja viestintätekniikkaa tulisi asteittain vuodesta 2014 lukien hyödyttää ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Hyvin toimivan lukioverkoston aikaansaaminen edellyttää lukiokoulutuksen järjestäjien vahvistamista ja järjestäjäverkon kokoamista. Ikäluokkien pienentyessä on keskeistä huolehtia riittävästä alueellisesta lukioverkosta. Lukiokoulutuksen rahoituksen tulisi perustua ylläpitäjämalliin, joka turvaa lukiokoulutuksen laadullisesti korkeatasoisen kehittämisen sekä toiminnan ja talouden yhteyden. Rahoitusta tulisi kehittää siten, että se ottaa selkeästi huomioon toiminnan tuloksellisuuden ja kannustaa lukiokoulutuksen laadulliseen kehittämiseen. Taiteen keskustoimikunta Taiteen keskustoimikunta ei anna lausuntoa yllämainitusta asiasta. Tasa-arvovaltuutetun toimisto Tasa-arvovaltuutettu ilmoittaa, ettei valtuutettu anna lausuntoa lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpideehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta. 19

20 Valtion liikuntaneuvosto Valtion liikuntaneuvosto pyydettynä lausuu lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelleen työryhmän muistion toimenpide-ehdotuksista seuraavaa. Yleistä Valtion liikuntaneuvosto kiinnittää huomiota liikunnan ja terveystiedon hyvin vähäiseen osuuteen muistion sivuilla ja toimenpide-ehdotuksissa. Valtion liikuntaneuvosto on kouluasioita koskevissa lausunnoissaan johdonmukaisesti painottanut koulun toimintakulttuurin kehittämistä hyvinvoinnin kulttuuriksi sekä kehollisen sivistyksen merkityksen tunnistamista. Kuten käsillä olevassa muistiossakin todetaan, liikunnalla on ollut "syvä historiallinen juonne" opetuksessa jo antiikin ajoista. Tämä olisi syytä pitää mielessä edelleen, ei vähiten siitä syystä, että nuorten fyysinen kunto on pitkään ollut heikkenemään päin, ja tästä johtuvat terveysongelmat ovat lisääntyneet. Oman itseisarvonsa lisäksi liikunnalla on merkittäviä heijastusvaikutuksia yleisen hyvinvoinnin ja jaksamisen kautta myös muuhun oppimiseen. Siksi on tärkeää huolehtia, että liikuntaa on lukiolaisten ohjelmassa säännöllisesti kurssimuotoisuuden sitä estämättä. Yksityiskohtaiset huomiot Terveystiedon asema yleissivistyksen osa-alueiden joukossa. Valtion liikuntaneuvosto kiinnittää huomiota toimenpide-ehdotuksissa esitettyyn yleissivistyksen osa-alueiden luetteloon. Luettelossa liikunta mainitaan taiteiden yhteydessä, mutta terveystietoa ei mainita lainkaan. Perusopetuksen tuntijakotyöryhmän ehdotuksessa liikunta, terveystieto ja kotitalous kuuluivat samaan teemakokonaisuuteen ("terveys ja toimintakyky"). Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän ehdottamaa jaottelua parempana VLN pitäisi joko liikunnan ja terveystiedon mainitsemista omana kohtanaan ja taiteiden mainitsemista omanaan, tai vaihtoehtoisesti terveystiedon lisäämistä "taiteet ja liikunta" -kohdan jatkoksi. Tätä puoltaisi myös se, että terveystieto on hiljattain lisätty ylioppilastutkinnossa kirjoitettavien aineiden joukkoon. Lukiodiplomin aseman vahvistaminen. Valtion liikuntaneuvosto kiittää työryhmän ehdotusta vahvistaa lukiodiplomin suorittamismahdollisuuksia. Nykyään lukiodiplomin suorittamisen järjestäminen on lukiolle vapaaehtoista. Valtion liikuntaneuvosto ehdottaa pohdittavaksi, millä edellytyksillä lukiodiplomin suorittamisesta voitaisiin tehdä mahdolliseksi kaikille halukkaille. Urheilulukioiden toiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Valtion liikuntaneuvosto kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan erityinen koulutustehtävä säilytetään osana lukiokoulutuksen moninaisuutta. Tällä hetkellä Suomessa toimii kolmetoista erityisen koulutustehtävän saanutta urheilulukiota. Meneillään oleva huippu-urheilun muutosprojekti ottaa omalta osaltaan kantaa myös koulutusjärjestelmän puitteista tulevaan urheilijan urapolun tukeen. Keskeinen kysymys huippu-urheilun näkökulmasta on, että urheilulukiotarjontaa pitää kautta maan vahvistaa tarjoamaan opiskelumahdollisuudet kaikille urheilu-uralle orientoituneille nuorille. Asuinpaikka, suorituspaikka tai lajivalinta eivät saisi muodostaa kohtuuttomia esteitä harjoittelun ja opintojen etenemiselle. Tarpeeseen vastaamaan olisi pääkaupunkiseudulle saatava ruotsinkielinen urheilulukio, jolla täydennettäisiin ruotsinkielisille urheilulukiolaisille tarjolla olevaa lajivalikoimaa. Tällä hetkellä Suomen ainoa ruotsinkielinen urheilulukio sijaitsee Vöyrissä. Varsinaisten urheilulukioiden lisäksi on eri tavoin kannustettava kehittämään liikuntalinjoja muissa lukioissa. Vähemmistövaltuutetun toimisto Vähemmistövaltuutettu pitää tärkeänä, että lukiokoulutuksen kehittamisen yhteydessa kiinnitettäisiin huomiota oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnitteluun. Viranomaisten on yhdenvertaisuuslain mukaan laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminta sitä vaatii. Oppilaitoksissa olisi käytävä keskusteluja siitä, mita yhdenvertaisuus tarkoittaa ja mita syrjintä on. Keskusteluissa voisi tuoda esille, miten oppilaitoksessa suhtaudutaan ja puututaan mahdollisiin syrjintätilanteisiin. Keskusteluissa voisi myös pohtia, miten yhdenvertaisuuden toteutumista oppilaitoksessa 20