Lihantuotannon hyödyntämätön Salomaa Veikko Kemppi Toimitusjohtaja LSO Osuuskunta

Transkriptio

1 Lihantuotannon hyödyntämätön Salomaa Veikko Kemppi Toimitusjohtaja LSO Osuuskunta

2 HKAgrin hankintaosuus Suomen lihamarkkinoista Yhteensä Sika 39% 40% Siipikarja 54% Nauta 26%

3 Lihantuotanto mahdollisuudet ja haasteet Sika-, nauta- ja broileritiloilla; Lihatilojen lukumäärä alenee Jatkavien tilojen koko kasvaa, erikoistuminen Tuotanto keskittymien päätuotantoalueille Lihantuotannon painopisteen siirtyminen pohjoisemmaksi Eläinterveys & kilpailukykyhaaste Tuotantopanosten voimakkaat hinnanvaihtelut Sianliha Pääliha, kuitenkin haasteellisin kuluttajamielikuva Tuotanto kääntynyt Suomessa laskuun Naudanliha Naudanlihalla on myönteinen kuluttajamielikuva. Juhlaruoka & jauheliha. Kansallinen alituotanto Vahva kytkös maidontuotantoon Rotukarjan merkitys kasvaa Siipikarjanliha Globaali kulutuksen ja tuotannon kasvu Ketjuohjattu sopimustuotanto

4 Sianlihasta Rypsiporsaaseen

5 Sianliha - haasteet Haasteellinen kuluttajamielikuva Tuotanto laskee Suomessa kaikkialla muualla kuin pohjanmaalla Maatalouspolitiikan epävarmuus Kansalliset tuet 141- ja 142-tukierot, jatko? Pienet luopuvat tuotannosta, keskikoko edelleen maltillinen Investoivien tilojen rahoitus

6 Sianliha - mahdollisuudet Peltoa ja viljaa Kansainvälisesti edullista viljaa Lannanlevitysala, lannan ravinteet Rehukelpoisia sivujakeita lähellä Jokioinen 60 km, Kerava 135 km Rehutehtaita lähellä Raisio / Turku 60 km, Tarvasjoki 35 km Teurastamo lähellä Forssa/Mellilä 60 km Hyvä eläinterveys - ei riskikeskittymiä Bioenergia Osaamispalveluita lähellä Paranevat tuotantotulokset Etenkin kehitysohjelmatilojen porsastuotannossa

7 Sianliha - mahdollisuudet Kuluttajat lähellä Pääliha, sikaa syödään eniten Vastuullisuusohjelmat Lihan kulutus kasvaa ostovoiman mukana Lisäarvoa kuluttajalle Rypsiporsas

8 Sianlihaa vrs. resurssit Pelto ha Rehutehdas Rehusivujae Teurastamo Sianlihaa kg/ha Huittinen km 65 km 65 km Somero km 60 km 25 km Salo km 60 km 60 km

9 Rotukarjasta lisäarvoa naudalle

10 Naudanliha - haasteet Kansallinen alituotanto Tukitasoerot Tuotannon painopiste siirtymä pohjoiseen Pienet luopuvat tuotannosta, keskikoon ollessa edelleen maltillinen Vasikoiden saatavuus Maitotilat, emolehmät Investoivien tilojen rahoitus Pääosa nautateurastamoista Salosta kaukana Paimio 30 km, Sastamala 131 km, Kauhajoki 265 km, Jyväskylä 307 km, Outokumpu 505 km

11 Naudanliha - mahdollisuudet Alituotanto on naudanlihalla mahdollisuus tuotannon selkeään kasvattamiseen Tukitasoero AB ja C-alueiden välillä on kaventunut viimeaikoina Pienten luopuminen ja maltillinen keskikoko on mahdollisuus uusille tuottajille ja laajentajille Vasikoiden saatavuudesta on keskusteltu jatkuvasti viimeisen 10 vuoden aikana, mutta käytännössä vasikoista on ollut pulaa varsin harvoin Yksikkökoon kasvu ja erikoistuminen Maitotilojen koko kasvaa ja erikoistuminen maidontuotantoon Erikoistuminen nuoren naudan teuraskasvatukseen (sonni, hieho) kasvatukseen lisääntyy Emolehmien ja rotukarjan määrä kasvaa Kehitysohjelmatilojen kilpailukykyiset tuotantotulokset ja panoskäyttö Nurmirehun ja valkuaiskasvien tuotannon kilpailukyvyllä iso merkitys

12 Naudanliha - mahdollisuudet Lannan ravinteet, viljelykierron monipuolistaminen, kasvipeitteisyys Rehukelpoisia sivujakeita saatavilla Kerava 135 km, Lahti 190 km Rehutehtaita lähellä Raisio / Turku 60 km EU:n yhteisen maatalouspolitiikan jatkuvuus Halukkuus tuotannon lisäämiseen Perinteisesti investointituen taso ja saatavuus Hyvä eläinterveys - ei riskikeskittymiä Luomutuotanto on varteenotettava vaihtoehto naudanlihantuotannon yhteydessä. Luonnonlaitumet jokilaaksoissa on Salossa hyödyntämätön voimavara etenkin emolehmätuotannossa. Kuluttajat lähellä Myönteinen kuluttajamielikuva. Rotukarja

13 Broilerista Kotitilan kananpoikaan

14 Siipikarjanliha - haasteet Ketjuohjatussa sopimustuotannossa kasvu teurastamoiden ympärille (Broileri: Eura, Nurmo, Sahalahti, Kalkkuna Säkylä) Kasvava broileri Teurastamo kaukana Salosta Maatalouspolitiikan epävarmuus Kansalliset tuet, 141 ja 142 tukierot, jatko? Investoivien tilojen rahoitus

15 Siipikarjanliha - mahdollisuudet Siipikarjanlihan, etenkin broilerin, kulutus kasvaa globaalisti & meillä Kuluttajat lähellä Vastuullisuusohjelmat Lihan kulutus kasvaa ostovoiman mukana

16 Broilerilihaa vrs. resurssit Pelto ha Rehutehdas Teurastamo Broilerinlihaa kg/ha kasvu Huittinen km 30 km % Salo km 115 km %

17 Lihantuotanto Salo 2 % vrs. Huittinen 5 % SALO ha Mkg Suomen tuotannosta Kg/ha Sika 5,6 2,7 % 100 Broileri 1,8 1,8 % 32 Nauta 0,6 0,7 % 11 Yhteensä 8,0 2,0 % 143 HUITTINEN ha Mkg Suomen tuotannosta Kg/ha Sika 13,3 6,5 % 679 (6,7x) Broileri 5,3 6,2 % 270 (8,4 x) Nauta 0,2 0,2 % 10 (0,9x) Yhteensä 18,8 5,0 % 959 (6,7x)

18 Lihantuotanto nyt tulevaisuudessa? Mkg Osuus Ero Saloon Mkg Salon malli 8 2 % - Huittisten malli 18,8 5 % 10,8 Huittisten malli Salossa 53,7 14 % 45,7

19 Lihantuotanto nyt tulevaisuudessa? Salossa kasvupotentiaalia kaikissa lihoissa SIKA => isoin kasvupotentiaali (tasokorotus rakentamalla alueellinen sikaklusteri) BROILERI => kulutuskasvun mukainen kasvu nykyisiä tiloja kehittämällä NAUTA => kasvu vasikoiden saatavuuden mukaan emolehmätuotannon merkityksen kasvaessa PELTO => lisäarvo paikallisena peltotuotteiden jatkojalostajan, ravinteiden tuottajana ja viljelykierron monipuolistajana

20 Kysymykset - Sika 1. Kannattavan maatilayrityksen kokovaatimukset tulevaisuudessa? Optimikoko on tilakohtainen asia. Tilan omat resurssit (pelto, pääoma, työ). Riittävä lannanlevitysala + vilja/valkuinen Lihasikapaikkoja > kpl, uudet investoinnit Emakoita > Yhdistelmä > Alan markkinanäkymät? Tavallisen sianlihan tuotannon lasku jatkuu. Rypsiporsas kasvaa ja kannattavuus on parempi. 3. Keskeiset menestystekijät tulevaisuuden maatilalla? Biologiset tunnusluvut, rehuratkaisut, rakennuskustannukset ja rypsipossu (lisäarvotuote) Yrittäjän profiili ja stressinsietokyky Omaa rahoitus kunnossa Lannanlevitysala, vilja ja naapurit Työvoima ja isossa yksikössä työnjohtaja 4. Kannattavan yritystoiminnan perusteet tulevaisuudessa - tavoitteena työn tuloksellisuus? Parhaan 25 % joukossa. 5. Keskeiset toiveet Salon kaupungille? Suotuisa ilmapiiri rakennusluville ja ympäristöluville Sikaklusteri vanhan Someron tai Huittisten tapaan. Vaikuttaa elinkeino- ja maatalouspolitiikkaan jotta Salossa (vähintään) samanlaiset tuotantoedellytykset kuin muualla Suomessa.

21 Kysymykset - Nauta 1/2 1. Kannattavan maatilayrityksen kokovaatimukset tulevaisuudessa? Optimikoko on tilakohtainen asia. Tilan omat resurssit (pelto, työ, pääomat) vrs. tavoitettava tuotto. Tasapainoinen suhde lihantuotannon ja peltoalan välillä on tärkeää, jotta voi minimoida rehujen hintavaihtelujen vaikutukset tuotannon kannattavuuteen = nautaa ternistä teuraaksi ja sitä vastaava peltoala ha. Tehokkaalla systeemillä tuotannon laajentaminen samankokoisina kerranteina. Emolehmätuotannossa päätoimisuus > 100 emoa, riippuen oman teuraskasvatuksen osuudesta. 2. Alan markkinanäkymät? Mahdollisuus maltilliseen kasvuun. Kasvu on tärkeää koko tuotannon säilymisen kannalta. Laskeva tuotanto johtaa Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, missä tuontiliha määrää hintatason markkinassa. Nuoren naudan kasvatuskapasiteettia tarvitaan, pienet kasvattamon lopettavat. Kaikki paras, kun pystyy ottamaan suoraan ternivasikkaa. Rotukarja on hyvä mahdollisuus parantaa naudanlihan imagoa ja markkina-asemaa eikä se ole riippuvainen maidontuotannosta. Tuotannon jatkuvuuden edellytyksenä on maidontuotannon säilyminen vähintään nykyisellä tasolla. Salon kannalta on tärkeää myös teurastamoratkaisut Etelä-Suomessa.

22 Kysymykset - Nauta 2/2 3. Keskeiset menestystekijät tulevaisuuden maatilalla Kustannusten hallinta niin kiinteiden kuin muuttuvien osalta. Onnistuminen tuotannossa jatkuva seuranta. Nurmialan lisääntyminen nautojen mukana parantaa tilan peltojen rakennetta. Peltoa sopivassa suhteessa tuotantoon (rehuomavaraisuus ja lannanlevitys). Ruhojen luokittuminen. Ympäristövaatimuksiin vastaaminen tasapainoisella nautatilalla ei aiheuta suuria ongelmia. Tuotantotulosten perusteella on parhaassa neljänneksessä. 4. Kannattavan yritystoiminnan perusteet tulevaisuudessa - tavoitteena työn tuloksellisuus Yrityskoon kasvattaminen tuo työhön mittakaavaetua. Ostopanosten minimointi. Konekustannusten hallinta urakointia ja koneyhteistyötä hyödyntäen. Kasvatusolosuhteiden ja ruokinnan optimointi. Talouden perusteiden ymmärtäminen tilatasolla. 5. Keskeiset toiveet Salon kaupungille Uusien yritysten tukeminen infran osalta mm. vesi Lomituksen toimivuus. Investoivan tilan tarpeisiin vastaaminen (rakennusvalvonta, ympäristö). Myönteinen ilmapiiri maataloutta kohtaan (Kiuruvesi). Salon kaupunki voisi omalta osaltaan tuoda esille tukiratkaisujen merkityksen alueellisesti. Viljelijöiden koulutus. Viljelijöiden terveyspalvelut. Lomituspalveluiden toimivuus. Työvoimapalvelut. Vaikuttaa elinkeino- ja maatalouspolitiikkaan jotta Salossa (vähintään) samanalaiset tuotantoedellytykset kuin muualla Suomessa.

23 Kysymykset - Broileri 1. Kannattavan maatilayrityksen kokovaatimukset tulevaisuudessa? Teurasbroilerissa kokovaatimus tulevaisuudessa à 2. Alan markkinanäkymät? Lyhyellä aikajänteellä 1-3 v. ei ole laajennustarpeita Aikajänteellä 3-6 v. kasvatuskapasiteettia tarvitaan lisää. Salon talousalue Eurasta katsoen on äärirajoilla, painopiste nykyisten tilojen kehittämisessä. 3. Keskeiset menestystekijät tulevaisuuden maatilalla? Kustannustehokas ja uusia tuotantotapoja etsivä. Peltopinta-alaa kohtuullisesti omaava maatila, jolloin sen rehuomavaraisuus ja lannanlevitysmahdollisuudet ovat hyvät. Toimitusvarma ja hyvä laatu 4. Kannattavan yritystoiminnan perusteet tulevaisuudessa - tavoitteena työn tuloksellisuus? Vahva omarahoitus Laadukas ympäristön huomioon ottava tuotanto Tehokas tuotantopanosten käyttö 5. Keskeiset toiveet Salon kaupungille? Hyvät lomituspalvelut Maatiloilla tarvittavan työvoiman turvaaminen Tuottajien ja maaseututoimiston väen koulutus eri tuki mahdollisuuksien hyödyntämisessä Auttaa tuottaja- ja yritystoiminnan verkostoitumisessa Vaikuttaa elinkeino- ja maatalouspolitiikkaan jotta Salossa (vähintään) samanlaiset tuotantoedellytykset kuin muualla Suomessa.

24 Tärkeää yhteinen vaikuttaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen Suomalaisia vahvuuksia hyödyntävä lihantuotanto ja lihanjalostus ovat pitkäjänteinen lupaus palvella kuluttajaa vastuullisesti tuotetulla laadukkaalla lähiruualla. Lihanketju on merkittävä työllistäjä ja pitkäjänteinen investoija suomalaiseen toimeentuloon ja hyvinvointiin. Meille on tärkeää; 1. Suomalaisen tuotantotavan erityispiirteiden huomioiminen (2014 EU CAP uudistus). 2. Yhtäläiset toimintaedellytykset koko maassa (artiklat 141/142). 3. Rahoitusjärjestelmät mahdollistamaan paikallisia vahvuuksia sekä parhaita käytäntöjä hyödyntävän kannattavan ja vastuullisen lihantuotannon kehittyminen. 4. EU:n ja suomalaisen kotieläintalouden valkuaisomavaraisuuden parantaminen (eläinperäisen valkuaisen käyttöönotto).

25 Sianlihantuotanto Sikatilojen tuotantorakenne Emakkotilat Lihasikatilat Sikatilat Emakkotilat emakoita, kpl/ tila Lihasikatilat vuosimyynti, kpl/ tila Sikatilat yhteensä, kpl Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy milj.kg 220 Sianlihan tuotanto ja kulutus tuotanto kulutus Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 220

26 Naudanlihatuotanto lypsylehmiä, kpl/ tila 25 23,5 Nautatilojen tuotantorakenne Maitotilat Lihanautatilat (ilman emolehmätiloja) maitotiloja, kpl vuosimyynti, kpl/ tila lihanautatiloja, kpl milj.kg Naudanlihan tuotanto ja kulutus tuotanto ,4 12, kulutus Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

27 Siipikarjanlihantuotanto ja kulutus milj.kg 110 Siipikarjanlihan tuotanto ja kulutus Kulutus: 2007 arvio, laskentaperusteet muutettu 2007, 2008 ja tuotanto kulutus Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 110

28 Elintarvikeomavaraisuus Elintarvikeomavaraisuus omavaraisuus-% Maito Rasva Neste omavaraisuus-% Leipävilja Sokeri omavaraisuus-% Sianliha Naudanliha omavaraisuus-% Kananmunat Siipikarjanliha Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

29 Vastuullisuus Kariniemen vastuullisuusohjelma Tie sydämeen Rypsiporsas

30 Veikko Kemppi Toimitusjohtaja / Managing director LSO OSUUSKUNTA / LSO COOPERATIVE PL 50, Kaivokatu 18, FI Turku, Finland Tel (0) , GMS +358 (0) , Fax +358 (0) veikko.kemppi@lso.fi Internet LSO Osuuskunta on vuonna 1913 perustettu suomalaisen lihantuottajan yhteisö. Sen tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia ja turvata jäsenten lihantuotannon jatkuvuus. LSO Osuuskunnalla ei ole liiketoimintaa. Edellä mainittuja tehtäviä se toteuttaa olemalla suurin osakkeenomistaja lihateollisuusyhtiö HKScan Oyj:ssä.