3.21 SÄHKÖALAN KOULUTUSOHJEL- MAT

Transkriptio

1 3.21 SÄHKÖALAN KOULUTUSOHJEL- MAT Tekniikan koulutusalan Kuopion koulutusyksikössä on seuraavat sähköalan koulutusohjelmat: elektroniikan koulutusohjelma EE03 sähkötekniikan koulutusohjelma ES03 tietotekniikan koulutusohjelma ET03 hyvinvointiteknologian koulutusohjelma EH03 Informaation Technology koulutusohjelma EI03 Koulutusohjelmien laajuus on 160 ov. Koulutusohjelmat johtavat tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Koulutusohjelman suorittaneet voivat käyttää nimikettä insinööri (AMK). Kokonaan englanninkielisen Information Technology -koulutusohjelman suorittaneet voivat käyttää myös nimikettä Bachelor of Engineering (B.Eng.). Sähköalan insinöörikoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet toimia erilaisissa alan vastuullisissa johtamis-, suunnittelu- ja käyttötehtävissä. Koulutusohjelmassa on matemaattis-fysikaalisten aineiden osuus laaja ja vaativa. Ammatillisten aineiden osalta opiskelija saa laajat teoreettiset, mutta samalla käytännönläheiset valmiudet ymmärtää alan laitteiden ja järjestelmien toimintaperiaatteet käyttää alan suunnittelumenetelmiä ja periaatteita analysoida ongelmia teknis-taloudellisesti toimia tuloksellisesti työyhteisössä ja esimiehenä. Insinööriltä vaaditaan itsenäistä luovaa ajattelua, oma-aloitteisuutta ja yhteistyökykyä sekä taitoa projektiryhmän johtamiseen. Insinöörin on myös selviydyttävä vieraalla kielellä ammatin edellyttämissä tilanteissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Koulutusohjelmat koostuvat perusopinnoista (yleisaineopinnot) ammattiopinnoista (sähköalan yhteiset ammattiopinnot suuntautumisvaihtoehdon ammattiopinnot, tuotantopainotteisessa suuntautumisvaihtoehdossa projektiopinnot sekä kaikilla opinnäytetyö) vapaasti valittavista opinnoista harjoittelusta (harjoittelu tapahtuu kaikilla opiskelijoilla kesäaikoina ja lisäksi neljännen vuoden 3. ja 4. periodilla.) Information Technology -koulutusohjelman opiskelijoiden harjoittelu tapahtuu kesälomakausien lisäksi kolmannen vuoden 3.n ja 4.n periodin aikana). Suuntaavien opintojen valinta Suuntaavien opintojen valinta tapahtuu koulutusohjelmasta riippuen seuraavasti: ensimmäisen opintovuoden kevään aikana tietotekniikan koulutusohjelmassa valitaan tuotantopainotteinen ja toisen opintovuoden keväällä muut suuntautumiset. Toisen opintovuoden keväällä elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa ja kolmannen vuoden syksyllä Information Technology koulutusohjelmassa. Valinnasta ja eri vaihtoehdoista informoidaan opiskelijoita hyvissä ajoin. Valintaa tehdessään opiskelijan on hyvä miettiä henkilökohtainen opintosuunnitelmaansa loppuun asti eli millaiset työtehtävät kiinnostavat valmistumisen jälkeen. Suuntaavien opintojen tavoitteena on mahdollistaa opintojen loppuvaiheessa tapahtuva erikoistuminen. Suuntaavat opinnot on järjestetty sähkötekniikan alan koulutusohjelmissa moduuleiksi. Valitsemastaan suuntautumisvaihtoehdosta opiskelija opiskelee sähköalan tuotantopainotteisessa suuntutumisvaihtoehdossa yhden 16 ov:n moduulin, sähkötekniikan koulutusohjelmassa sekä Information Technology - koulutusohjelmassa yhden 20 ov:n moduulin ja elektroniikan sekä tietotekniikan koulutusohjelmassa yhden 30 ov:n moduulin. Suuntaavista opinnoista toteutetaan vuosittain eniten kiinnostavat tai muuten tarkoituksenmukaiset vaihtoehdot.

2 Vapaasti valittavat opinnot Koulutusohjelmiin sisältyy 10 ov vapaasti valittavia opintojaksoja. Näiden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus laventaa tutkintoaan laaja-alaisemmaksi valitsemalla kiinnostuksensa mukaan opintojaksoja esim. toisesta suuntautumisvaihtoehdosta tai koulutusohjelmasta tai jopa toisesta yksiköstä. Myös opinnot ulkomailla vastaavan tasoisessa oppilaitoksessa ovat hyvä vaihtoehto. Vapaasti valittavien opintojaksojen avulla opiskelija voi myös pyrkiä vahvistamaan oman syventymiskohteensa hallintaa ja osaamista valitsemalla opintojaksot sitä tukeviksi. Vuosittain on tarjolla myös joitain vapaaehtoisia ammatillisia ja kielitaitoa kehittäviä opintojaksoja, joita kannattaa sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Vapaasti valittavia opintojaksoja voi ottaa ohjelmaansa jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Toisaalta valinnaisten opintojen suunnittelu saattaa selkiytyä vasta suuntautumiskohteen valinnan jälkeen. Opiskeluaika Opetussuunnitelmat on laadittu siten, että 160 opintoviikon laajuiset opinnot voi suorittaa neljässä vuodessa. Asetuksen mukaan opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta tätä pidemmässä ajassa, ellei rehtori erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Harjoittelu ja opinnäytetyön tekeminen Harjoitteluun tarvittava 12 kk:n aika kertyy kesälomien aikana. Neljännen vuoden kaksi viimeistä periodia on varattu myös harjoittelulle ja opinnäytetyön tekemiselle. Opinnäytetyön suositeltu aloitusajankohta on kolmannen vuoden jälkeen. Alkuopintojen järjestäminen Alkuopintojen opintojaksot ovat kaikille pakolliset, mutta joidenkin opintojaksojen suorittamiseen on mahdollista saada helpotusta tietyin edellytyksin. Koska käytäntö eri aineissa vaihtelee, on tärkeää osallistua kunkin alkuopintojakson ensimmäiselle tunnille, jossa erikoisjärjestelyistä ilmoitetaan. Ruotsi 1, Ruotsi 2, Vieras kieli 1 ja Vieras kieli 2 Opintojakson alussa järjestetään tasokoe. Sen läpäisseet saavat rekisteriin suoritusmerkinnän ja vapautuvat kurssin muista velvoitteista. Viestintä 1 Lukion käyneistä ne, joilla on päättötodistuksen äidinkielen arvosanan ja ylioppilaskirjoituksen äidinkielen arvosanan keskiarvo 7 (eli C), saavat suoritusmerkinnän ja vapautuvat kurssin muista velvoitteista, kunhan näyttävät opettajalle kopion kyseisestä todistuksesta. Matematiikan peruskurssi A Tämä koskee vain ammattioppilaitoksesta tulevia opiskelijoita ja siihen osallistuminen on pakollista ilman huojennuksia. Matematiikan peruskurssi L Tämä koskee vain lukion käyneitä opiskelijoita. Kurssi voidaan suorittaa välikokeilla tai hyväksytyllä tasokokeella. Kemia 1 Kaikkien osastojen yhteinen kemian tasokoe pidetään toisella opiskeluviikolla. Tasokokeen läpäisseet saavat rekisteriin suoritusmerkinnän ja vapautuvat kurssin muista velvoitteista. Tasokokeeseen tulee ilmoittautua ensimmäisen opiskeluviikon aikana. Ilmoittautumislistat löytyvät osastojen ilmoitustauluilta. Tasokoe perustuu kirjaan Tekniikan kemia (kirjoittajat Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio). Ammattiaineet Sähkötekniikan projekti

3 Ammattioppilaitoksen sähkötekniikan koulutusohjelman suorittaneet saavat vapautuksen. Sähköturvallisuus Ammattioppilaitoksen sähkötekniikan tai vastaavan koulutusohjelman suorittaneet saavat vapautuksen. Tietokoneenkäytön perusteet Voidaan korvata hyväksytyllä tasokokeella ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOH- JELMA EE03 Elektroniikan koulutusohjelmassa on tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto elektroniikan tuotekehityksen suuntautumisvaihtoehto säätö- ja automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto Elektroniikan koulutusohjelma antaa kaikille opiskelijoilleen perustietämyksen elektroniikasta, tietokonetekniikasta, ohjelmoinnista, tietoliikennetekniikasta sekä säätö- ja automaatiotekniikasta. Koulutusohjelmassa on panostettu erityisesti sulautettujen mikroprosessorijärjestelmien suunnitteluun ja niiden käyttöön tietoliikenne- ja automaatiosovelluksissa sekä teollisuuden eri mittaustekniikoihin ja mittasignaalin jälkikäsittelyyn. Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto perehdyttää alan laitetekniikkaan ja teoriapohjaan. Erityisesti nopeat verkot ja langaton radiotietä käyttävä tiedonsiirto ovat keskeisellä sijalla opintokokonaisuudessa. Sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehdossa keskeisellä sijalla on laitteiden sisäänrakennettujen, sulautettujen prosessoripohjaisten järjestelmien suunnittelu ja ohjelmointi sekä ohjelmistotuotannon menetelmät, ohjelmistojen laatu ja testaus. Elektroniikan tuotekehityksen suuntautumisvaihtoehto perehdyttää elektroniikan ja tietotekniikan suunnittelumenetelmiin, teolliseen muotoiluun sekä tuotteiden markkinointiin. Säätö- ja automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle vahvan osaamisen kappaletavaraautomaatiosta sekä prosessiteollisuuden mittauksista ja instrumentoinnista. Opiskelussa perehdytään anturitekniikkaan ja anturisignaalin lyhyen kantaman tiedonsiirtoon, säätötekniikan simulointikysymyksiin, konenäön eri sovelluksiin, mittaus- ja anturitekniikkaan sekä mittasignaalin käsittelyyn. Valmistuttuaan elektroniikan ja informaatiotekniikan koulutusohjelman suorittaneet voivat sijoittua laitesuunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-, koulutus- ja markkinointitehtäviin. Työnantajayritykset ovat teollisuusyrityksiä, suunnittelutoimistoja, tietojenkäsittelyyn ja ohjelmointiin erikoistuneita yrityksiä, tietoliikennealan yrityksiä, alan tuotekauppaa harjoittavia yrityksiä ja erilaisia oppilaitoksia. Elektroniikan koulutusohjelman rakenne on seuraavanlainen: perusopinnot (34,5 ov) sähköalan yhteiset ammattiopinnot (17ov) elektroniikan ammattiopinnot (38,5 ov) suuntaavat opinnot (30 ov) tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto elektroniikan tuotekehityksen suuntautumisvaihtoehto säätö- ja automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto opinnäytetyö (10 ov)

4 vapaasti valittavat opinnot (10 ov) harjoittelu (20 ov) Koulutusohjelman opintojaksot on esitetty oheisessa taulukossa. Opintojaksojen sijoitus eri lukuvuosille ja periodeille saattaa muuttua. Tuoreimmat tiedot opintojaksojen aikatauluista löytyvät sähköosaston WWWsivuilta. Siellä on myös päivitetyt versiot opintojaksojen sisältökuvauksista sekä muutakin opintoihin liittyvää ajankohtaista asiaa TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOH- JELMA ET03 Tietotekniikan koulutusohjelmassa on hajautetun ohjelmoinnin suuntautumisvaihtoehto tiedonhallintatekniikoiden suuntautumisvaihtoehto tietoverkkojen suuntautumisvaihtoehto multimedian ja visualisoinnin suuntautumisvaihtoehto tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto Tietotekniikan koulutusohjelma antaa kaikille opiskelijoilleen perustietämyksen ohjelmoinnista, tietoverkoista, sähköisestä kaupankäynnistä ja tietokantatekniikasta. Koulutusohjelmassa on panostettu nykyaikaisen hajautetun tietojärjestelmän toteutustekniikoihin. Hajautetun ohjelmoinnin opinnoissa perehdytään ohjelmoinnin perusopintojen lisäksi hajautetun ohjelmoinnin tekniikoihin, Internet/Intranet-ohjelmointiin, client/servertekniikoihin ja tietokantoihin sekä kuva-, ääni- ja videotekniikoihin. Tiedonhallintatekniikan suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään erilaisiin tietokantoihin ja käyttöliittymien suunnitteluun. Lisäksi opiskellaan ohjelmoinnin perusteet. Tietoverkkojen suuntautumisvaihtoehto antaa perustaidot tietoverkkojen suunnitteluun, konfigurointiin ja Internetin eri sovelluksiin. Multimedian ja visualisoinnin suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään digitaalisen median sovelluksiin teollisuudessa. Mobiilitiedonsiirto, verkotetut ympäristöt, virtuaalitekniikat ym. uudet mahdollisuudet ovat erityisenä perehtymisalueena. Multimedian sisältötuotanto, multimedian käyttö opetussovelluksissa ja multimedian käyttö terveydenhuollon sovelluksissa ovat myös aiheina. Tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto on laaja-alainen ja käytännönläheinen opintokokonaisuus, jossa opiskelija voi itse vaikuttaa merkittävästi opintojensa painottumiseen. Opintojen perusrungon voi rakentaa tietotekniikan ja elektroniikan ympärille: Tietoliikennetekniikan ja tietoverkkojen syventymisvaihtoehdossa syvennytään puheen, tiedon ja kuvan siirtoon erilaisissa kiinteissä ja radioverkoissa. Opinnot kattavat päätelaitteet, verkot ja keskustekniikan. Elektroniikan ja tietotekniikan syventymisvaihtoehdon opinnot perehdyttävät elektroniikkapiirien suunnitteluun, elektroniikkalaitteiden tuotantoon ja prosessoriohjelmointiin. Mekatronisten laitteiden elektroniikan syventymisvaihtoehdossa erikoistutaan elektroniikan ja tietotekniikan liittämiseen mekaanisesti toimiviin laitteisiin. Valmistuttuaan tietotekniikan koulutusohjelman suorittaneet voivat sijoittua ohjelmointi-, esimies-, koulutus- ja markkinointitehtäviin. Työnantajayritykset ovat teollisuusyrityksiä, suunnittelutoimistoja, tietojenkäsittelyyn ja ohjelmointiin erikoistuneita yrityksiä, tietoliikennealan yrityksiä, alan tuotekauppaa harjoittavia yrityksiä ja erilaisia oppilaitoksia.

5 Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne on seuraavanlainen: perusopinnot (34,5 ov) ammattiopinnot sähköalan yhteiset ammattiopinnot (17 ov) tietotekniikan ammattiopinnot (38,5 ov) suuntaavat opinnot (30 ov) Hajautetun ohjelmoinnin suuntautumisvaihtoehto tiedonhallintatekniikoiden suuntautumisvaihtoehto tietoverkkojen suuntautumisvaihtoehto multimedian ja visualisoinnin koulutusohjelma tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto opinnäytetyö (10 ov) vapaasti valittavat opinnot (10 ov) harjoittelu (20 ov) Tietotekniikan koulutusohjelman tuotantopainotteisen suuntautumisvaihtoehdon tarkempi rakenne on seuraavanlainen: perusopinnot (33,5 ov) ammattiopinnot sähköalan yhteiset ammattiopinnot (16 ov) ammattiopinnot (34 ov) tietotekniikan ammattiopinnot syventävät opinnot (16 ov) tietoliikennetekniikan ja tietoverkkojen syventävät opinnot elektroniikan ja tietotekniikan syventävät opinnot mekatronisten laitteiden syventävät opinnot tietoverkkojen syventävät opinnot opinnäytetyö (10 ov) vapaasti valittavat opinnot (10 ov) harjoittelu (20 ov) itsenäiset projektityöt (20,5 ov) Koulutusohjelman opintojaksot on esitetty oheisessa taulukossa. Opintojaksojen sijoitus eri lukuvuosille ja periodeille saattaa muuttua. Tuoreimmat tiedot opintojaksojen aikatauluista löytyvät sähköosaston WWWsivuilta. Siellä on myös päivitetyt versiot opintojaksojen sisältökuvauksista sekä muutakin opintoihin liittyvää ajankohtaista asiaa HYVINVOINTITEKNOLOGIAN KOU- LUTUSOHJELMA EH03 Koulutusohjelman tarkoituksena on kouluttaa kyvykkäitä ja monipuolisia hyvinvointiteknologian osaajia. He toimivat alan teknologiayritysten sekä informaatiotekniikkaa hyödyntävien tahojen tutkimus- ja kehitystoiminnan avainhenkilöinä ja ovat myös potentiaalisia yritystoiminnan käynnistäjiä. He kykenevät myös tunnistamaan uusien teknisten ratkaisujen avaamia mahdollisuuksia ja osaavat jalostaa niistä uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Heillä on hyvä liiketoiminnallinen näkemys sekä erinomaiset valmiudet soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma perehdyttää suuntaavissa opinnoissa hajautettujen hyvinvointiteknologian tietojärjestelmien kehitykseen. Suuntautumisvaihtoehto sisältää tietokantojen suunnittelun, langattomien mobiilijärjestelmien rakentamisen, Internetverkon konfiguroinnin, palveluiden ja sovellusten tuottamisen sekä työkalujen hallinnan. Opinnoissa perehdytään mobiilien päätelaitteiden sekä kiinteiden työasemien ohjelmointiin sekä sovelluspalvelimen ohjelmointiin. Ammattiopinnoissa orientoidutaan hyvinvointiteknologian liiketoimintaan, standardeihin ja ansaintalogiikkaan. Edelleen ammattiopinnoissa opiskellaan perustiedot elektroniikasta, tietoliikennetekniikasta, sulautetuista laitteista ja digitaalisesta signaalikäsittelystä. Opiskelijat osaavat opintojen päättyessä hyödyntää ja tuottaa hyvinvointiteknologiaan liittyviä tietojärjestelmiä kiinteissä ja langattomissa tietoverkoissa. He tuntevat hyvinvointiteknologian keskeiset taustatiedot ja toiminnalliset elementit ja heillä on valmius osallistua tietojärjestelmien kehittämistyöhön monialaisissa työryhmissä.

6 Opiskelijat työllistyvät hyvinvointialan tuotekehitystä harjoittavissa pk-yrityksissä, alan tuotekauppaa tekevissä yrityksissä sekä perustettavissa omissa yrityksissä sekä sairaaloiden ja koulutus- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman rakenne on seuraavanlainen: perusopinnot (34,5 ov) ammattiopinnot sähköalan yhteiset ammattiopinnot (17 ov) hyvinvointiteknologian ammattiopinnot (38,5 ov) suuntaavat opinnot (30 ov) opinnäytetyö (10 ov) vapaasti valittavat opinnot (10 ov) harjoittelu (20 ov) Koulutusohjelman opintojaksot on esitetty oheisessa taulukossa. Opintojaksojen sijoitus eri lukuvuosille ja periodeille saattaa muuttua. Tuoreimmat tiedot opintojaksojen aikatauluista löytyvät sähköosaston WWWsivuilta. Siellä on myös päivitetyt versiot opintojaksojen sisältökuvauksista sekä muutakin opintoihin liittyvää ajankohtaista asiaa SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOH- JELMA ES03 Sähkötekniikan koulutusohjelmassa on teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto energiahuollon suuntautumisvaihtoehto. Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen sähkötekniikan teolliseen käyttöön perehdyttävä opintokokonaisuus. Perinteisen vahvasähkötekniikan rinnalla tietotekniikka ja automaatiotekniikka ovat sovelluksissa merkittävässä asemassa. Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa syvennytään teollisuuden sähköteknisiin järjestelmiin ja sähkökäyttöihin. Opinnot perehdyttävät sähkömoottorien monipuolisiin käyttösovelluksiin, tehoelektroniikkaan, teollisuuden sähköverkkoihin ja teollisuusautomaatioon. Energiahuollon suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa syvennytään sähkönjakelutekniikkaan, installaatiotekniikkaan (asennukset) ja energiahuollon kysymyksiin. Sähkönjakelutekniikan opinnoissa keskitytään mm. sähköverkon tekniseen ja taloudelliseen suunnitteluun sekä mitoitukseen ja automaatioon. Kysymyksiä ratkotaan sekä perusteorian kautta että suunnitteluohjelmien avulla. Suunnittelualue kattaa sisäasennukset, jakeluverkot, teollisuusverkot ja kantaverkon. Automaation osalta syvennytään energiayhtiöiden ja teollisuuden automaatiokonsepteihin. Energiahuollossa syvennytään sähköntuotannon tekniikkaan, uusiin energiamuotoihin ja energiantuotannon ympäristöhaittojen pienentämiseen. Sähkötekniikan koulutusohjelman suorittaneet toimivat valtakunnallisen ja alueellisen tason sähköhuollon palveluksessa sähköntuotantokoneiston sekä siirto- ja jakeluverkoston suunnittelu- ja käyttötehtävissä sähkön osto- ja myyntitehtävissä teollisuusyritysten palveluksessa sähköverkon komponenttien, sähkömoottorien, moottorisäätökomponenttien ja sähköasennuskomponenttien suunnitteluun, tuotantoon ja kauppaan liittyvissä tehtävissä suunnittelutoimistojen palveluksessa sähköasennusten, teollisuusautomaation yms. suunnitteluun ja urakointiin liittyvissä tehtävissä kaupallisten yritysten palveluksessa alan erikoiskomponenttien ja -järjestelmien kauppaan liittyvissä tehtävissä koulutusalalla ammattioppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten opettajina tai yritysten kouluttajina itsenäisinä yrittäjinä.

7 Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne on seuraavanlainen: perusopinnot (34,5 ov) ammattiopinnot sähköalan yhteiset ammattiopinnot (17,5 ov) sähkötekniikan ammattiopinnot (48 ov) suuntaavat opinnot (20 ov) teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan suuntaavat opinnot energiahuollon suuntaavat opinnot opinnäytetyö (10 ov) vapaasti valittavat opinnot (10 ov) harjoittelu (20 ov) Koulutusohjelman opintojaksot on esitetty oheisessa taulukossa. Opintojaksojen sijoitus eri lukuvuosille ja periodeille saattaa muuttua. Tuoreimmat tiedot opintojaksojen aikatauluista löytyvät sähköosaston WWWsivuilta. Siellä on myös päivitetyt versiot opintojaksojen sisältökuvauksista sekä muutakin opintoihin liittyvää ajankohtaista asiaa INFORMATION TECHNOLOGY DE- GREE PROGRAMME EI03 The Bachelor of Engineering in Information Technology Degree Programme has three specialization alternatives: - Industrial Information Technology - Multimedia Programming. - Telecommunication The Degree Programme prepares students for careers in information technology, electronics, and computing, automation and telecommunication industries. The careers may range from hardware and software design to management and operation of plants and industries, consulting, product support and marketing. The Programme is aimed at providing the student with an indepth knowledge of their chosen subject area, which is up-to-date and in line with the current needs of industry Traditionally, what has been required from engineers is a solid foundation in mathematics and physics and a mastery of engineering analysis and design. In the rapidly changing world, where the systems to be designed are of growing complexity, graduates will also need cross-disciplinary knowledge, broad problem solving skills, the ability to communicate well and a willingness to participate in team work. To respond to these new challenges does not diminish the importance of the primary subjects but in addition demands the integration of studies in several disciplines. There are many courses in mathematicalphysical subjects in the degree programme which students will find both comprehensive and demanding. In the professional subjects the student is provided with a sound theoretical basis for the studies, but at the same time the courses emphasize practical applications - To understand the operational principles of equipment and systems used in the area - To study the design methods and principles underlying them - To analyze problems in a technicaleconomical way and - To operate successfully in a team and as a team leader. The specialization alternative in industrial information technology makes the student a professional in the use of electronics and information technology in industrial application. It includes topics such as programming of embedded systems, manmachine interface programming, quality issues in programming, Windows programming, and advanced methods of telecommunications and automation. The specialization alternative in multimedia programming gives a good knowledge in the use of multimedia applications in industry, education, medicine, etc. The studies include courses in multimedia programming, visualization, image processing, transferring multimedia information by

8 computer, wireless and other networks, and applying multimedia systems to different areas. The specialization alternative in telecommunication gives the student skills in fast digital telecommunication in wireless networks. It also makes the student an expert in mobile cell telephone technologies. The studies are organized mostly, instead of the traditional lecture form, as problemcentred studies organized around projects where the students work in groups. The projects run mostly for a semester. As a starting point of a project the student group will formulate a problem of a theoretical or practical nature within a given framework. Under the teachers supervision the students will then analyse the problem and find ways to solve it. The project work is supported by lecture courses - either with direct relevance to the project or of a more general nature. At the end of the semester the project is presented in a written report, which is evaluated during a session by the supervisor of the group and internal or external examiners. In all courses the method of course delivery is sufficiently varied and is designed to develop an enquiring mind and practical ability. Courses include lectures, tutorials, computer work and short and extended assignment work. All coursework submitted is required to be of a suitably high presentation standard. Oral presentation abilities are also emphasized and developed during the courses. The degree programme consists of 160 cu (credit units), where one credit unit corresponds to an average 40 h (one week) by study of the student. The 160 cu is equal to 240 ECTS credits (European Credit Transfer System). The programme is taught in English, and international aspects have a key role in the education. The degree programme consists of 10 cu (15 ECTS credits) of elective studies. Their purpose is to give the student the opportunity to widen the degree by choosing study modules according to his/her interests, for example, from another specialization alternative or option or even from another degree programme. Studies abroad in a corresponding university or college also offer a good alternative. The student can also select elective studies to strengthen his/her management and knowledge of the specialization alternative by selecting study courses to support it. Every year there are also available some optional courses, which are professional or develop the language skills and which are worth including in the elective studies. Elective courses can be selected as early as the first study year. The industrial placement (practical training) required for the completion of the programme is 12 months. Part of it is carried out during study semesters. The rest of the placement can be completed during summer breaks. The students can have part of their practice and /or their final project abroad. The summer periods and the 3rd and 4th period of the fourth year are reserved for practice. Completion of the programme requires a final project with a thesis from the subject area the student has specialised in during the advanced professional studies. The curriculum has been planned so that studies, which consist of 160 cu (240 ECTS credits), can be completed in four years. According to the statute, studies must be completed at the latest after one extra year (i.e. in five years) unless the president grants special dispensation for exceptional reasons. The degree programme is based on higher secondary education, but it is also possible to start the degree programme after vocational studies by completing first preparatory courses, e.g. in mathematics, in the electrical engineering programme taught in Finnish.

9 Due to the regulations, passing a test in Swedish during the studies is obligatory for students with Finnish nationality except for some special cases. Swedish is taught in several courses within the polytechnic. The structure of the Bachelor of Engineering (B.Eng.) in Information Technology Degree Programme is the following: The structure of the Bachelor of Engineering (B.Eng.) in Information Technology Degree Programme is the following: - Basic studies (32 cu) - Professional Studies (98 cu) - Common Studies in Electrical Engineering Programmes (14, 5 cu) - Specialized Studies in Information Technology (53, 5 cu) - Advanced Specialized Studies (20 cu) - Advanced Specialized Studies in Industrial Information Technology - Advanced Specialized Studies in Multimedia Programming - Advanced Specialized Studies in Telecommunication - Final Project (10 cu) - Optional Studies (10 cu) - Practical Training (Industrial Placement) (20 cu) The practical training is done during summer holidays and during the third and fourth period in the third year. List of courses in the degree programme is given in the table attached. The time schedule of the different courses may change. The most up to date information on the course time schedules are to be found in the WWW pages of the Department of Electrical Engineering. There are also up to date versions of the course descriptions and other material and timely information related to studies in the degree programme OPINTOJAKSOKUVAUKSET (COURSE DESCRIPTIONS) Opintojaksokuvaukset ovat opintojaksojen koodien mukaisessa aakkosjärjestyksessä (numerot ennen kirjaimia). The course descriptions are in alphabetical order arranged by the code of the courses (numbers before letters). EEA0041 Säätötekniikka (2 ov) (Control Engineering) 56 h Tavoitteet ja sisältö: Säätötekniikan menetelmät, prosessidynamiikka, siirtofunktioesitys, taajuusanalyysi, juuriuramenetelmä, tilaesitys, säätöalgoritmit, diskreettiaikamallit, digitaalinen säätö, prosessien mallinnus ja simulointi. Säätötekniikan moderneja menetelmiä, adaptiiviset ja itsevirittyvät säädöt, asiantuntijajärjestelmät automaatiossa. Säädön stabiilisuuden tarkastelu. Kirjallisuus: Ilmoitetaan ennen opintojakson alkua. EEA0051 Instrumentointitekniikka (1 ov) (Instrumentation Engineering) 32 h Tavoitteet ja sisältö: Prosessimittaustekniikka, tarkkuuskysymykset, prosessiinstrumentointi, räjähdysvaarallisen tilan instrumentointi, piirrosmerkkistandardit, säätimet, lähettimet, toimilaitteet, hajautetut automaatiojärjestelmät, PC-pohjainen instrumentointi, kaapelointi ja häiriösuojaus, instrumentointisuunnittelun perusteet. Kenttäväylät ja valvomotekniikat. Kirjallisuus: Sivonen: Teollisuuden instrumentointi, Opintomonisteita. EEA0061 Automaatiotekniikan työt (1 ov) (Laboratory Course in Automation Engineering) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Säätötekniikan ja instrumentointitekniikan töitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden ja ohjelmistojen käsikirjat. Esitiedot: ESL0051, yo-pohjaisilla myös ESL0064.

10 EEA0070 Automaatiotekniikan jatkokurssi (3 ov) (Advanced Course in Automation and Control Engineering) 56 h Tavoitteet ja sisältö: Säätötekniikan moderneja menetelmiä, adaptiiviset ja itsevirittyvät säädöt, asiantuntijajärjestelmät automaatiossa, sumea ja neuraalisäätö, mittaussignaalien analyysimenetelmät, simulointitekniikka. Sovelluksia sähkövoimatekniikan alueelta. Kirjallisuus: Opintomonisteita. EEA0121 Sumea ja neuraalisäätö (1 ov) (Fuzzy and Neural Control) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Sumea säätö (Fuzzy Control) ja neuraaliverkot säätö-, mittausja tunnistussovelluksissa. Kirjallisuus: Opintomonisteita. EEA0130 Konenäkö ja kuvankäsittely (2 ov) (Machine Vision and Image Processing) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Konenäkö ja hahmontunnistus, viiva- ja matriisikamerat, kuvankäsittelykortit, kuvankäsittelymenetelmät, kuvankäsittelyohjelmistot, hahmontunnistuksen menetelmät, neuraaliverkot ja hahmontunnistus. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustyö. Kirjallisuus: Gonzalez, Woods: Digital Image Processing. Addison-Wesley Publishing Company, ISBN Opintomonisteita. EEA0140 Instrumentoinnin jatkokurssi (2 ov) (Advanced Course in Instrumentation) 32 h Tavoitteet ja sisältö: Elektroniset ja optiset instrumentit, älykkäät anturit ja toimilaitteet, kenttäväylään liitettävät instrumentit, väyläpohjaisen instrumentoinnin suunnittelu. Selaintekniikkaan perustuvat valvomot. Suoritustapa: Tentti, seminaariesitelmä ja harjoitustyö. EEA0150 Automaatiosuunnittelu (2 ov) (Automation and Instrumentation Design) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Teollisuuden prosessien ja niiden automaation suunnittelu ja rakentaminen projektina, instrumentointisuunnittelun menetelmät ja dokumentointi, tietokoneavusteinen instrumentointisuunnittelu, instrumentoinnin hankintatoiminta ja hankintasopimukset, asennus, koestus ja käyttöönotto. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustyö. Kirjallisuus: Opintomonisteita. EEA0160 Mittaussignaalien analyysi (2 ov) (Analysis of Measurement Signals) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Signaalianalyysin teoria ja menetelmät. Sovelluksia prosessitutkimuksessa ja säätösuunnittelussa. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustyö. Kirjallisuus: Opintomonisteita. EEA0171 Automaatiotekniikan erikoistyö (1,5 ov) (Automation and Control Engineering Project) 16 h Tavoitteet ja sisältö: Laaja harjoitustyö henkilökohtaisesta aiheesta automaatiotekniikan soveltamisesta. Suoritustapa: Harjoitustyö. Kirjallisuus: Alan oppikirjat. EEA0180 Koneautomaatio ja robotit (1 ov) (Machine Automation and Robotics) 16 h Tavoitteet ja sisältö: Koneautomaation anturit ja toimilaitteet, hydrauliikka ja pneumatiikka laiteohjauksessa, robotit, tuotantoautomaatio. Kirjallisuus: Opintomonisteita. EEA0200 Automaation tiedonsiirto (1 ov) (Data Communication in Automation Applications) 16 h Tavoitteet ja sisältö: Teollisuusautomaation verkkokonsepti. Tiedonsiirto ja väylät. Toimilaite- ja anturiväylä (esim. ASI). Kenttäväylät. Automaatiojärjestelmien sisäiset väylät. Kirjallisuus: Opintomoniste, laite-esitteet.

11 EEA0212 Ohjelmoitavat logiikat (2 ov) (Programmable Logic Controllers) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Ohjelmoitavien logiikkojen (PLC) rakenteet ja ohjelmointi. Erilaiset ohjelmointimallit: käskylista, logiikkakaavio, kosketinkaavio ja askelkaavioohjelmointi. Sumea logiikka. I/Oelektroniikka ja -liitännät. PC:n käyttö PLC:n ohjelmoinnissa ja ohjelman toiminnan valvonnassa. Koneiden ja prosessien automatisointi ohjelmoitavilla logiikoilla. Ohjelmointiharjoituksia laboratorion PLClaitteilla ja soft PLC-laitteilla. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustyö. Kirjallisuus: PLC-moniste ja laite-esitteitä. EEA0213 Ohjelmoitavat logiikat (3 ov) (Programmable Logic Control) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Kurssi on aihepiiriltään sama kuin EEA0212. Kurssissa opiskellaan lisäksi projektina automaatiojärjestelmän logiikkaohjelmointi. Suoritustapa: Tentti ja projektityö. Kirjallisuus: PLC-moniste ja järjestelmien esitteitä. EEA0221 Tietokoneohjaus (2 ov) (Computer Control) 16 h Tavoitteet ja sisältö: PC:n käyttö koneiden, laitteiden ja muiden prosessien valvonnassa ja ohjauksessa. Korttitietokone, PC ja sen I/O-kortit sekä yhteiskäyttö ohjelmoitavien logiikkojen kanssa. PC tiedonkeruulaitteena. Mikrotietokonevalvomot ja valvomo-ohjelmistot. Neurosumeat PCsovellukset. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustyö. Kirjallisuus: Moniste ja laite-esitteitä. EEA0231 Simulointitekniikka (1,5 ov) (Simulation Techniques) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Simulointimenetelmät, simulointikielet ja -ohjelmistot, jatkuvaja diskreettiaikamallien johtaminen ja käsittely, parametrien identifiointi. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustyö. Kirjallisuus: Opintomonisteita. EEA0232 Simulointitekniikka (1,5 ov) (Simulation Techniques) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Kurssissa perehdytään tehoelektroniikkapiirien PSPICEsimulointiin sekä sähkömoottorikäyttöjen simulointiin ja mallintamiseen ORANGE ENTERPRIZES ohjelmistolla. Lisäksi perehdytään MATLAB ja SIMULINKohjelmistoihin ohjaus- ja säätöjärjestelmien analysoinnissa ja mitoituksessa. Suoritustapa: Osallistuminen simulointiharjoituksiin mikroluokassa sekä raportoitu pienehkö harjoitustyö. Tenttiä ei järjestetä, vaan kurssi tulee suoritetuksi tuntiosallistumisen ja harjoitustyön kautta. Kirjallisuus: Ohjelmistomateriaalit ja teoriamonisteet. EEA0240 Toimilaitteet ja mekanismit (2 ov) (Actuators and Mechanisms) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena tutustua erilaisten mekatronisten järjestelmien toimilaitetekniikkaan ja niiden avulla toteutettuihin mekanismeihin. Servomoottorit, askelmoottorit, erilaiset sähkömagneettiset toimilaitteet sekä pneumaattiset ja hydrauliset toimilaitteet. Esimerkkejä mekatronisen laitteen mekaniikasta. Kirjallisuus: Luentomoniste ja laiteesitteitä. EEA0250 Mikroanturit ja mikromekaniikka (2 ov) (Micro Sensors and Micromechanics) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Perehtyä erilaisiin piille tehtyihin antureihin ja mikromekaanisiin toimilaitteisiin. Mikrokomponenttien valmistusmenetelmät. Mikrokomponenttien sovittaminen mittalaitteisiin ja muihin instrumentteihin. Valmiit laitesovellukset mekatroniikassa. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti, harjoitukset. Kirjallisuus: Luentomoniste. EEA0260 Mekatroniikan työt (2 ov) (Laboratory Course in Mechatronics) 56 h Tavoitteet ja sisältö: Mekatronisten komponenttien ja laitteiden suunnitteluun ja

12 ohjaukseen liittyviä ryhmätöinä suoritettavia harjoituksia. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden manuaalit. EEA0270 Älykäs rakennusautomaatio (2,5 ov) (Smart Automation of Buildings) 48h Tavoitteet ja sisältö: Avoimet ja hajautetut valvonta- ja säätöjärjestelmät. LON- WORKS-teknologia: LON-verkkorakenteet, verkkomuuttujat, solmut, LonTalk-viestit. Esimerkkejä avoimista älytalotekniikoista. Perehtyminen seuraaviin kokonaisuuksiin antenni- ja puhelinverkot, palo- ja rikosilmoitusjärjestelmät, kulunvalvonta ja työajanseuranta, kiinteistöautomaatio, sähkölukitus ja varavalaistus. Oppimateriaali: Luentomonisteet. Kirjallisuus: Värjä: Uusi kiinteistöautomaatio ja opintomonisteet. EEA0280 Piiteknologia (2 ov) (Silicon Technology) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Piikiekkojen valmistus, mikromekaanisten komponenttien suunnittelutyökalut ja mikrotyöstötekniikat. Suoritustapa: Tentti ja harjoitustyö Kirjallisuus: Morgan & Board: An Introduction to Semiconductor Microtecnology, opintomonisteita. EEA0300 Automaatiotekniikan projektityö (2,5 ov) (Automation Project) EEA0320 Prosessitekniikka (2 ov) (Process Engineering) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Teollisuusprosessit, tärkeimmät osaprosessit, virtaustekniikan ja lämpötekniikan perusteet, prosessilaitetekniikka, fysikaaliset ja kemialliset prosessit, kappaletavarateollisuuden prosessit ja laitteistot. EECR013 Ruotsi 1 (1 ov) (Swedish Language 1) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Ruotsin yleiskielen sekä yleisteknisen keskeisen sanaston ja rakenteiden hallinta. Selviytyminen arkielämän tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Kielialueen kulttuurin tuntemus. Suoritustapa: Lähi- ja etäopetus harjoituksineen, kokeet. Kirjallisuus: Sovitaan kurssin alussa. EECR023 Ruotsi 2 (1,5 ov) (Swedish Language 2) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Perehtyminen oman alan erityissanastoon, ammattikirjallisuus. Suullisen ja kirjallisen kielitaidon vankentaminen. Työelämän tilanteet. Suoritustapa: Lähi- ja etäopetus harjoituksineen, kokeet. Kirjallisuus: Sovitaan kurssin alussa. Esitiedot: EECR013 Huomautus: Opintojakson jälkeen kirjoitetaan ruotsin kielen koe, jonka vaatimustaso vastaa toisen kotimaisen kielen osaamisen osalta valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa. Mikäli koe ei mene läpi ensimmäisellä yrityksellä, suositellaan tämän opintojakson kuuntelemista toiseen kertaan. Myös lukiopohjaiset opiskelijat suorittavat saman kielikokeen ja heistä niille, jotka eivät läpäise suoraan koetta, suositellaan myös osallistumista tälle opintojaksolle. EED0011 Tietokonetekniikka 1 (2,5 ov) (Computer Technology 1) 56 h Tavoitteet ja sisältö: PC-tietokoneen perustekniikka: prosessorit, Intel 86 -perheen arkkitehtuuri, emolevy, keskusmuisti, kiintolevyt, vakioliitännät, monitorit ja kirjoittimet. PC:n käyttö mittaus- ja ohjausjärjestelmissä, mittalaiteväylät (IEEE488, VME, VXI). Tavallisimmat vianhaku-, huolto- ja ylläpitotoimet. Kirjallisuus: Opetusmonisteet. EED0021 Tietokonetekniikka 2 (2,5 ov)

13 (Computer Technology 2) 56 h Tavoitteet ja sisältö: Intel APX86 - arkkitehtuurin prosessoreiden sisäinen arkkitehtuuri ja laiteläheinen ohjelmointi assemler- ja C-kielellä. 32-bittiset arkkitehtuurit ja niiden muistinhallinta. Kirjallisuus: Opetusmonisteet. Esitiedot: EED0011. EED0221 Reaaliaikakäyttöjärjestelmät (2,0 ov) (Real Time Operating Systems) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on oppia käyttöjärjestelmien sisäinen toiminta. Painopiste on reaaliaikaisissa moniajokäyttöjärjestelmissä. Kurssi rakentuu opetuskäyttöjärjestelmän ympärille, jonka toiminnot ovat harjoitusten kautta omaksuttavissa käytännön tasolle. Yhtäläisyyksiä kaupallisiin käyttöjärjestelmiin (esim. Windows NT) käydään läpi, vaikka soveltava painopiste on sulautettujen järjestelmien puolella. Kirjallisuus: Opetusmonisteet. Esitiedot: EED0011, EED0021. EED0230 Tietokonetekniikan työt (2 ov) (Laboratory Course in Computer Technology) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Sulautettujen laitteiden laboratoriotöitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden ja ohjelmistojen käsikirjat. Esitiedot: ESL0051, yo-pohjaisilla myös ESL0064. EED0236 Tietokonetekniikan työt 2 (2 ov) (Laboratory Course 2 in Computer Technology) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Tietokonetekniikan töitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden ja ohjelmistojen käsikirjat. Esitiedot: ESL0051, yo-pohjaisilla myös ESL0064 ja EED0230. EED0400 Mikrotuki (2 ov) (Microcomputer Maintenance) 40 h EEE0131 Elektroniikan jatkokurssi (2,5 ov) (Advanced Course in Electronics) 56 h Tavoitteet ja sisältö: Signaaliprosessorit ja DSP-sovellusten toteutus signaaliprosessoreilla. Kurssilla opiskellaan Texasin TMS320C5X-signaalipro-sessorien rakenne ja ohjelmointi sekä ANALOG DEVICEN 32-bittinen ADSL-21065L-prosessorin ohjelmointi Visual DSP-ympäristössä. Jokainen opiskelija suunnittelee annettujen ohjeiden mukaisesti MATLAB:lla oman digitaalisen FIR- ja IIR-suodattimen. Tämän jälkeen suodattimet ohjelmoidaan signaaliprosessorille näyttäen toimivat tulokset. Suoritustapa: Harjoitustyö. EEE0210 Digitaalinen signaalinkäsittely (2,5 ov) (Digital Signal Processing) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Digitaalisen signaalinkäsittelyn perusteiden, suotimien, nopeiden Fourier-muunnosten ja suunnitteluohjelmistojen hallitseminen sekä signaaliprosessorien käyttö digitaalisessa signaalinkäsittelyssä. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitustyö. Kirjallisuus: Digitaalinen signaalinkäsittely, Seppo Karjalainen, Oivallin, EEE0211 Digitaalinen signaalinkäsittely (1,5 ov) (Digital Signal Processing) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Digitaalisen signaalinkäsittelyn perusteiden, suotimien, nopeiden Fourier-muunnosten ja suunnitteluohjelmistojen hallitseminen sekä signaaliprosessorien käyttö digitaalisessa signaalinkäsittelyssä. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitustyö. Kirjallisuus: Digitaalinen signaalinkäsittely, Seppo Karjalainen, Oivallin, EEE0400 Analogiaelektroniikka 1

14 (2,5 ov) (Analogy Electronics 1) 56 h Tavoitteet ja sisältö: Piiriteoria, passiiviset komponentit, diodit, bipolaaritransistorit, operaatiovahvistimet sekä tavallisimmat lineaari- ja komparaattorisovellukset, vahvistimen taajuusvaste. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitustyöt. Kirjallisuus: Sedra & Smith: Microelectronics Circuits, Fourth Edition, Oxford University Press, ISBN , Aalto, Kousa, Stor-Pellinen: Elektroniikan perusteet. EEE0411 Analogiaelektroniikka 2 (1,5 ov) (Analogy Electronics 2) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Unipolaaritransistori, aktiiviset RC-suodattimet, oskillaattorit, aktiiviset suodattimet, lineaariteholähteet, tehovahvistimet ja regulaattorit, lämpeneminen Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitustyöt. Kirjallisuus: Sedra & Smith: Microelectronics Circuits, Fourth Edition, Oxford University Press, ISBN , Aalto, Kousa, Stor-Pellinen: Elektroniikan perusteet. Esitiedot: EEE0400 EEE0430 Analogiaelektroniikka 3 (2 ov) (Analog Electronics 3) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Taajuusominaisuuksiltaan optimoitujen analogiaelektroniikan piirien suunnittelu, projektisuunnittelu ja organisointi, laatujärjestelmät, piirisuunnittelumenetelmät, testaussuunnittelu. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitustehtävät. Esitiedot: EEE0400 ja EEE0411. EEE0440 Elektroniikan tuotantotekniikat (2 ov) (Production Techniques of Electronics) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija tuntee nykyaikaisen elektroniikka-alan yrityksen tuotantotekniset menetelmät ja laitteistot. Piirilevytuotanto, piirilevyjen kokoonpano ja testaus, tuotantotekniset tavoitteet, laatustandardit. EEE0450 VHDL-suunnittelu (2 ov) (VHDL Design) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia piirejä VHDL-tekniikalla sekä tietää VHDLmenetelmän vahvuudet ja rajoitukset. Rakenteelliset kuvaukset, tietovuokaaviot ja toimintakuvaukset. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti Kirjallisuus: VHDL-suunnittelu -kirja, opintomonisteet Esitiedot: EEE0400, EEE0411, EEE0500, EEE0510. EEE0460 Elektroniikka 2 (2 ov) (Electronics 2) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Mikrotietokonetekniikka, A/D- ja D/A-muuntimet, puolijohdemuistit, mikro-prosessorit, väylät, PC-elektroniikka, mikrotietokone prosessin ohjauksessa. Esitiedot: EEE0400, EEE0500. EEE0470 Piirilevysuunnittelu (1 ov) (Printed Circuit Board Design) 16 h Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa piirikaavioiden pohjalta toimivia piirilevyjä simulointi- ja piirilevysuunnitteluohjelmistoja apuna käyttäen. Simulointi- ja piirilevysuunnitteluohjelmistot, suunnittelusäännöt, piirilevyjen toteutustekniikat. Esitiedot: EEE0400, EEE0411, EEE0500, EEE0510. EEE0480 Tietoliikenne-elektroniikka (1 ov) (Data Transmission Electronics) 16 h Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija osaa analysoida ja suunnitella tietoliikenneelektroniikan kytkentöjä. Kohina, vahvistimet, modulaattorit, ilmaisimet, syntetisoijat, sekoittajat, oskillaattorit, tehovahvistimet.

15 Esitiedot: EEE0400, EEE0411, EEE0500, EEE0510. EEE0491 Teollinen muotoilu elektroniikkatuotannossa (1,5 ov) (Industrial Design in Electronics Industries) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Muotoilun yleiset periaatteet, ergonomia, elektroniikka-alan tuotteiden muotoilu. EEE0500 Digitaalielektroniikka 1 (1,5 ov) (Digital Electronics 1) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Lukujärjestelmät, koodit, kombinaatiologiikka, sekvenssilogiikka, piiriteknologiat, ohjelmoitavat logiikkapiirit. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitustyöt. Esitiedot: EEE0400. EEE0510 Digitaalielektroniikka 2 (2 ov) (Digital Electronics 2) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Puolijohdemuistit, mikro-prosessorit, väylät, optoelektroniikka, luotettavuus. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitustyöt. Esitiedot: EEE0400, EEE0500. EEE0600 Elektroniikan työt 1 (2 ov) (Laboratory Course in Electronics 1) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Elektroniikan töitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden käsikirjat. Esitiedot: ESL0051, yo-pohjaisilla myös ESL0064. EEE0610 Elektroniikan työt 2 (2 ov) (Laboratory Course in Electronics 2) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Elektroniikan töitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden käsikirjat. Esitiedot: EEE0600. EEE0620 Analogiaelektroniikan työt (1 ov) (Laboratory Course in Analogy Electronics) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Elektroniikan töitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden käsikirjat. EEE0630 Digitaalielektroniikan työt (1 ov)(laboratory Course in Digital Electronics) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Elektroniikan töitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden käsikirjat. EEE0640Laatutekniikka (2 ov) (Quality Management) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija tunnustaa laadun merkityksen kaikessa tuotannollisessa toiminnassa. Laatujohtamisen (TQM) periaatteet ovat selvillä. Laatutekijöiden oleellisuus asiakaskeskeisessä tuotesuunnittelussa (QFD, PUGH) korostuu. Laatustandardeja (ISO 9000 ja laatukäsikirja, sertifiointi, auditointi jne.) ja muita laadun arviointikäytäntöjä (mm. ISO 9241, SPICE, laatupalkinnot, EU:n tyyppihyväksynnät) vertaillaan. Painopistealueena ohjelmistotuotannon tuottavuuden ja laadun ongelmat (kompleksisuuden hallinta, käytettävyys, siirrettävyys, ylläpidettävyys, dokumentoivuus jne.). Tutustutaan joihinkin ohjelmiston laadun analysointiohjelmiin. Elektroniikkatuotantoon ja muuhun sarjatuotantoon sovelletaan tilastollista laadunhallintaa. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitustöitä. EEE0700 IC-piirisuunnittelu (2ov) (IC-circuit design) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija tuntee VHDL:n analogialaajennukset. Tuntee ICpiirien valmistusprosessit ja suunnittelujär-

16 jestelmät. Osaa tehdä IC-suunnittelun simulaatiot. Kirjallisuus: Luentomonisteet. Esitiedot: EEE0450. EEH0120 Harjoittelu 1 (10 ov) (Practical Training 1) Tavoitteet ja sisältö: Harjoitteluvaatimukset on esitetty erillisissä dokumenteissa. Suoritustapa: Harjoittelu, harjoitteluselostus. EEH0130 Harjoittelu 2 (10 ov) (Practical Training 2) Tavoitteet ja sisältö: Harjoitteluvaatimukset on esitetty erillisissä dokumenteissa. Suoritustapa: Harjoittelu, harjoitteluselostus. EEJ0140 Johtamisoppi (1 ov) (Management Skills) 16 h Tavoitteet ja sisältö: Työpsykologia, johtamismallit, rationalisointi, tiedottaminen, työlainsäädäntö, työturvallisuus. Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson yhteydessä. EEJ0210 Yritystalouden perusteet (1 ov) (Business Economics) 16 h Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on antaa yleiskuva teollisuustaloudesta: kansantalouden perusteita (kiertokulkumallit, julkinen sektori, kotitalouksien tulot ja verotus, yritysten tuotteiden kysyntä, ulkomaankauppa), yrityksen päätoiminnot, tuottavuus ja kannattavuus (ROI), liikeidea ja sen suojaus. Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson yhteydessä. EEJ0220 Teollisuusyrityksen laskentatoimi (2 ov) (Accounting in Industry) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Sisäinen ja ulkoinen laskentatoimi. Kustannuslaskenta: investoinnit ja rahoitus, tuotekustannuslaskenta, kannattavuuslaskenta, hinnoittelu. Yrityksen tuloslaskelmat, taseet, kirjanpito ja tilinpäätös. Toiminnan suunnittelu (budjetointi). Suoritustapa: Tentti ja taulukkolaskennan harjoitustyöt. Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson yhteydessä. EEJ0230 Tuotannon ohjaus (1 ov) (Production Control) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Tuotantotoiminnan organisointi, valmistusjärjestelmät, tuotannonohjauksen tavoitteet ja sisältö, materiaalihallinto, tuotannon kehittäminen, OPT, JOT:n keinot, LEAN-toimintatapa, tiimityöskentely. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti ja LEAN-harjoitustyö. Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson yhteydessä. EEJ0245 Urasuunnittelu (1 ov) (Career Planning) 16 h Tavoitteet ja sisältö: Omien opiskelutavoitteiden määrittely tietoisena työmarkkinoiden tarpeista sekä oman osaamisen markkinataitojen kehittäminen. Tarkastellaan omaa kokemuspohjaa, kiinnostusta ja koulutusohjelmien suomia mahdollisuuksia. Opitaan tietoverkkojen käyttötyönhaussa. Suunnitellaan henkilökohtainen työnhakustrategia. Suoritustapa: Lähiopetus ohjaavine keskusteluineen, omatoiminen tiedonhaku sekä työnhakustrategia. EEJ0250 Markkinointi (1 ov) (Marketing) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Markkinoinnin suunnittelu ja toteutus, strateginen suunnittelu, segmentointi ja kohdistaminen. Tuotteen asemointi, hinnoittelu, mainonta, myyntityö. Markkinoiden mittaaminen ja ennustaminen. Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson yhteydessä. EEJ0310 Yritystoiminnan perusteet (2 ov) (Business Operations) 40 h

17 Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija ymmärtää yritystoiminnan perusrakenteet sekä osaa arvioida ja kehittää yrityksen toimintamahdollisuuksia vapaassa kilpailutilanteessa. Opintojakso antaa yleiskuvan kansantaloudesta ja teollisuustalouden perusteista. Opintojaksolla käsitellään mm. yritysmuodon valintaa, yritysverotusta, yritysrahoitusta, tuotekustannuslaskentaa, hinnoittelua ja markkinatutkimuksen perusperiaatteita. Opintojaksolla tutustutaan myös suunnitelmalliseen projektityöskentelyyn. Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson yhteydessä. EEJ0320 Markkinointi ja laskentatoimi (2 ov) (Marketing and Accounting) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija ymmärtää yrityksen sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen merkityksen operatiivisessa johtamisessa sekä hallitsee strategisen markkinointisuunnittelun perusperiaatteet. Opintojakso perehdyttää budjetointiin ja kustannuslaskennan keskeisiin osakokonaisuuksiin, kuten mm. investointi- ja rahoituslaskelmiin. Lisäksi perehdytään kirjanpitoon, tilinpäätösasiakirjoihin sekä tulos- ja taseanalyyseihin. Markkinoinnin opiskelussa korostuu asiakaskeskeisyydestä, markkinoiden tutkimuksesta ja yrityksen asemasta markkinoilla lähtevä markkinointisuunnittelu. Suoritustapa: Tentti ja/tai harjoitustyö. Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson yhteydessä. EEK0301 Tehoelektroniikka (1 ov) (Electrical Power Technology) 32 h Tavoitteet ja sisältö: Tavallisimpien sähkökoneiden rakenne ja toiminta pysyvässä tilassa. Säädetyt sähkömoottorikäytöt. Tehoelektroniikka. Suoritustapa: Välikokeet tai tentti sekä harjoitukset. Kirjallisuus: Opetusmonisteet. EEM0003 Matematiikan peruskurssi (yo)(2 ov) (Basic Course in Mathematics) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Rationaalilausekkeet. Polynomi-, eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot ja yhtälöt. Vinokulmaisen kolmion ratkaiseminen. Suoritustapa: Luennot ja harjoitukset. Välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Moniste. EEM0005 Matematiikan peruskurssi (4 ov) (Basic Course in Mathematics) 128 h Sisältö: Kompleksilukujen erilaiset esitysmuodot ja kompleksilukujen algebra. Trigonometristen funktioiden määrittelyn laajennus reaalilukualueelle. Determinanttien käsittelysääntöjä. Murtoviivan rajaama alue determinanttien avulla. Kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden vektorialgebra. Ensimmäisen ja toisenasteen yhtälön ratkaiseminen ratkaisukaavalla ja graafisesti. Neliöjuuria sisältävän yhtälön ratkaiseminen. Mielivaltaisen yhtälön ratkaiseminen graafisesti ja välinpuolitusmenetelmällä. Yhtälöryhmän ratkaisemiseen käytettävät alkeisoperaatiot. Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaiseminen Gaussin menetelmällä. Kahden muuttujan yhtälöryhmän ratkaiseminen graafisesti. Epäyhtälöiden ja - yhtälöryhmien ratkaiseminen. Matriisin käsite ja matriisioperaatiot. Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaiseminen käänteismatriisin avulla. Derivaatan, differentiaalin ja määrätyn integraalin käsitteet ja polynomilausekkeita koskevat laskukaavat. Suoritustapa: Harjoitustehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Anthony Croft, Robert Davison and Martin Hargreaves: Engineering Mathematics, A Modern Foundation for Electronic, Electrical and Systems Engineers. Luentomonisteet. Kaavakokoelma. Phillip Kent, Phil Ramsden and John Wood: Experiments in Undergraduate Mathematics: A Mathematica-Based Approach. EEM0010 Matematiikka 1A (2 ov) (Mathematics 1A) 80 h Sisältö: Eksponentti- ja logaritmifunktioiden määritelmät. Eksponentti-, logaritmi- ja trigonometristen funktioiden laskukaavat.

18 Logaritmipaperi. Edellä mainittuja funktioita sisältävien yhtälöiden ratkaiseminen. Suureiden välisen riippuvuuden esittäminen parametrimuodossa. Kaksi- ja kolmeulotteisen avaruuden analyyttinen geometria rajoittuen pisteiden, suorien ja tasojen ominaisuuksiin ja niiden välisiin yhteyksiin. Yhden muuttujan funktion yleinen analyysi. Yhtälön ja yhtälöryhmän ratkaiseminen iteratiivisilla menetelmillä. Newtonin menetelmä yhtälön ratkaisemiseksi. Suoritustapa: Harjoitustehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Anthony Croft, Robert Davison and Martin Hargreaves: Engineering Mathematics, A Modern Foundation for Electronic, Electrical and Systems Engineers. Luentomonisteet. Kaavakokoelma. Phillip Kent, Phil Ramsden and John Wood: Experiments in Undergraduate Mathematics: A Mathematica-Based Approach. Esitiedot: EEM0005. EEM0021 Matematiikka 2 (2 ov) (Mathematics 2) 64 h Sisältö: Osittaisintegrointi. Integrointimuuttujan vaihto. Rationaalilausekkeen integrointi. Kaksi- ja kolmeulotteinen integrointi. Differentiaaliyhtälöiden ratkaisemiseen liittyviä käsitteitä. Separoituvan differentiaaliyhtälön ratkaiseminen. Lineaarisen ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälön ratkaiseminen. Lineaaristen vakiokertoimisten differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen. Lineaarisen vakiokertoimisen differentiaaliyhtälön muuntaminen differentiaaliyhtälöryhmäksi ja sen ratkaiseminen. Edellistä tyyppiä olevan yhtälöryhmän palauttaminen yhdeksi korkeamman kertaluvun yhtälöksi. Eulerin menetelmä ja Runge-Kutta - menetelmä. Lukujärjestelmät. Boolen algebrat. Suoritustapa: Harjoitustehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Anthony Croft, Robert Davison and Martin Hargreaves: Engineering Mathematics, A Modern Foundation for Electronic, Electrical and Systems Engineers. Luentomonisteet. Kaavakokoelma. EEM0032 Matematiikka 3 (3 ov) (Mathematics 3) 88 h Sisältö: Usean muuttujan funktion differentiaalilaskenta. Vektorifunktion derivointi. Viivaintegraali. Sarjoihin liittyviä käsitteitä. Aritmeettinen sarja. Päättyvä ja päättymätön geometrinen sarja. Taylorsarja. Fouriersarja. Lineaaristen muunnosten kuvaaminen matriisilla. Koordinaatiston skaalaus, siirto ja kierto matriiseilla homogeenisia koordinaatteja käyttäen. Matriisin ominaisarvon ja ominaisvektorin käsite sekä niihin liittyviä sovellutuksia. Laplace-muunnoksen määritelmä ja sen yleisiä ominaisuuksia. Laplace-muunnoksen käyttö lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ja yhtälöryhmien ratkaisemiseen. Konvoluutio ja sen Laplace-muunnos. Askelfunktio ja impulssifunktio. Siirtofunktio. Impulssivaste. Suoritustapa: Harjoitustehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Anthony Croft, Robert Davison and Martin Hargreaves: Engineering Mathematics, A Modern Foundation for Electronic, Electrical and Systems Engineers. Luentomonisteet. Kaavakokoelma. EEM0041 Matematiikka 4 (1 ov) (Mathematics 4) 40 h Sisältö: Kombinatoriikkaa. Johdatus todennäköisyyden käsitteeseen, todennäköisyyden aksiomaattinen määrittely ja siitä johtuvat laskusäännöt. Ehdollinen todennäköisyys. Diskreetti ja jatkuva satunnaismuuttuja ja niiden arvojakautuman kuvaaminen. Satunnaismuuttujien simulointi satunnaisluvuilla. Odotusarvo ja varianssi. Tasainen jakautuma. Binomijakautuma. Eksponenttijakautuma. Poissonjakautuma. Normaalijakautuma. Otos ja sen havainnollistaminen. Estimointi ja luottamusväli. Tilastollinen testaus. Regressio. Lineaarinen korrelaatiokerroin ja selitysaste. Suoritustapa: Harjoitustehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Anthony Croft, Robert Davison and Martin Hargreaves: Engineering Mathematics, A Modern Foundation for Electronic, Electrical and Systems Engineers. Luentomonisteet. Kaavakokoelma.

19 EEM0051 Matematiikka 5 (1 ov) (Mathematics 5) 40 h Sisältö: Fourier-sarjan eksponenttimuoto. Jaksollisen funktion spektri. Diskreetti Fourier-muunnos. Fourier-muunnos ja jatkuva spektri. Fourier-muunnoksen perusominaisuudet. Parsevalin lause. Diskreetin lineaarisen systeemin kuvaaminen differenssiyhtälöllä. Differenssiyhtälön ratkaiseminen rekursiivisesti ja karakteristisen yhtälön avulla. Z-muunnoksen määritelmä ja perusominaisuudet. Differenssiyhtälön ratkaiseminen z-muunnoksella Siirtofunktio, inpulssivaste ja stabiilisuus. Suoritustapa: Harjoitustehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Anthony Croft, Robert Davison and Martin Hargreaves: Engineering Mathematics, A Modern Foundation for Electronic, Electrical and Systems Engineers. Luentomonisteet. Kaavakokoelma. EEM0110 Matematiikka 1L (3 ov) (Mathematics 1L) 80 h Sisältö: Kompleksilukujen erilaiset esitysmuodot ja kompleksilukujen algebra. Determinanttien käsittelysääntöjä. Kolmiulotteisen avaruuden vektorialgebra. Murtoviivan rajaama alue determinanttien avulla. Mielivaltaisen yhtälön ratkaiseminen graafisesti ja välinpuolitusmenetelmällä. Yhtälöryhmän ratkaisemiseen käytettävät alkeisoperaatiot. Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaiseminen Gaussin menetelmällä. Kahden muuttujan yhtälöryhmän ratkaiseminen graafisesti. Epäyhtälöiden ja - yhtälöryhmien ratkaiseminen. Matriisin käsite ja matriisioperaatiot. Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaiseminen käänteismatriisin avulla. Kaksi- ja kolmeulotteisen avaruuden analyyttinen geometria rajoittuen pisteiden, suorien ja tasojen ominaisuuksiin ja niiden välisiin yhteyksiin. Suureiden välisen riippuvuuden esittäminen parametrimuodossa. Yhtälön ja yhtälöryhmän ratkaiseminen iteratiivisilla menetelmillä. Differentiaalin käsite ja sovellutuksia. Newtonin menetelmä yhtälön ratkaisemiseksi. Määrätyn integraalin sovellutuksia.numeerinen integrointi. Suoritustapa: Harjoitustehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Anthony Croft, Robert Davison and Martin Hargreaves: Engineering Mathematics, A Modern Foundation for Electronic, Electrical and Systems Engineers. Luentomonisteet. Kaavakokoelma. Phillip Kent, Phil Ramsden and John Wood: Experiments in Undergraduate Mathematics: A Mathematica-Based Approach. EEM0140 Matematiikka 4S (1 ov) (Mathematics 4S) 24 h Tavoitteet ja sisältö: Kombinatoriikkaa. Johdatus todennäköisyyden käsitteeseen. Ehdollinen todennäköisyys. Diskreetti ja jatkuva satunnaismuuttuja ja niiden arvojakautuman kuvaaminen. Satunnaismuuttujien simulointi satunnaisluvuilla. Odotusarvo ja varianssi. Tasainen jakautuma. Binomijakautuma. Normaalijakautuma. Otos ja sen havainnollistaminen. Estimointi ja luottamusväli. Regressio. Lineaarinen korrelaatiokerroin ja selitysaste. Suoritustapa: Harjoitustehtävät sekä välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: Anthony Croft, Robert Davison and Martin Hargreaves: Engineering Mathematics, A Modern Foundation for Electronic, Electrical and Systems Engineers. Luentomonisteet. Kaavakokoelma. EEN0311 Radiotekniikan perusteet (3 ov) (Basics of Radio Transmission Technology) 56 h Tavoitteet ja sisältö: Radiojärjestelmien yleisperiaatteet, sähkömagneettisten kenttien peruslait, aaltoputket ja onteloresonaattorit, passiiviset radiotaajuuskomponentit, aktiiviset radiotaajuuskomponentit, antennit, radioaaltojen eteneminen. EEN0315 Radiotekniikan jatkokurssi (3ov) (Advanced Course of Radio Transmission Technology) 56 h

20 Tavoitteet ja sisältö: Mikroaaltopiirien suunnittelu APLAC-ohjelmistolla, antennien suunnittelu ja radiokanavan ominaisuudet, tietoliikennejärjestelmien simulointi. Suoritustapa: Välikokeet ja tentti. Kirjallisuus: Opintomonisteet EEN0321 Matkapuhelinjärjestelmät (2 ov) (Mobile Telephone Technology) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Järjestelmäparametrit, tukiasemasuunnittelu, nykyiset ja tulevat järjestelmät: GSM, UMTS, radiopuhelintekniikan komponentit. Perehtyminen ARMprosessoreihin ja EPOCkäyttöjärjestelmään. Esitiedot: EEN0311. EEN0410 Välitystekniikka (2 ov) (Switching Technology) 40 h Tavoitteet ja sisältö: Välitystekniikan perusteet, televerkko keskusten kannalta, keskustyypit, digitaaliset keskukset, puhelinvaihteet, televerkkojen standardisointi. EEN0500 Tietoliikennetekniikan perusteet (3 ov) (Foundations of Telecommunications Engineering) 64 h Tavoitteet ja sisältö: Tietoliikennejärjestelmien yleispiirteiden, tietoliikenteen matemaattisten perusteiden, spektriesityksen, siirtofunktion ja PCM-järjestelmän hallinta. Kirjallisuus: Haykin, Simon: An Introduction to Analog and Digital Communications, John Wileys & Sons, Inc., Opintomonisteet. Esitiedot: EEX0400, EEX0410, EEX0420, EEX0440. EEN0501 Tietoliikennetekniikan työt 1 (1,5 ov) (Laboratory Course in Telecommunications Engineering 1) 48 h Tavoitteet ja sisältö: Tietoliikennetekniikan töitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden ja ohjelmistojen käsikirjat. Esitiedot: ESL0051, yo-pohjaisilla myös ESL0064. EEN0502 Modulaatiomenetelmät (1,5 ov) (Modulation Methods) 32 h Tavoitteet ja sisältö: Analogisten ja digitaalisten modulaatiomenetelmien ja kohinan hallitseminen. Kirjallisuus: Haykin, Simon: An Introduction to Analog and Digital Communications, John Wileys & Sons, Inc., Opintomonisteet. Esitiedot: EEN0500. EEN0516 Tietoliikennetekniikan työt 2 (2 ov) (Laboratory Course 2 in Telecommunications Engineering 1) 48h Tavoitteet ja sisältö: Tietoliikennetekniikan järjestelmätason töitä pienryhmissä. Suoritustapa: Laboratoriotöiden suoritus, hyväksytyt työselostukset, koe. Kirjallisuus: Työohjeet, laitteiden ja ohjelmistojen käsikirjat. Esitiedot: ESL0051, EEN0501, yopohjaisilla myös ESL0064. EEN0530 Tietoliikennejärjestelmät (1,5 ov) (Telecommunication Systems) 32 h Tavoitteet ja sisältö: Tietoliikennejärjestelmiin ja niiden ominaisuuksiin perehtyminen. Esitiedot: EEN0500. EEN0551 Kuituoptiset järjestelmät (2 ov) (Optical Fiber Systems) 32 h Tavoitteet ja sisältö: Kuituoptisen tiedonsiirron hallinta. Kirjallisuus: Senior. John M., Optical Fibre Communications. Prentice Hall Esitiedot: EEN0500, EEN0502, EEN0530. EEN0560 Tietoliikennetekniikan jatkokurssi (2 ov)