Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin - esimerkkinä Oaxaca ja Santa María Yavesían kylä. Tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineisto.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin - esimerkkinä Oaxaca ja Santa María Yavesían kylä. Tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineisto."

Transkriptio

1 Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin - esimerkkinä Oaxaca ja Santa María Yavesían kylä Johanna Kuusterä Risto Ihalainen Johdanto Luonnollisen väestönkasvun ohella migraatio on merkittävä alueiden väestömääriä ja rakennetta muokkaava tekijä Meksikossa. Meksikon pääkaupunkiin ja muihin suuriin keskiylängön kaupunkeihin virtaa suuri määrä ihmisiä maan köyhemmiltä maaseutualueilta ja ympäröivistä pienemmistä kaupungeista, mikä on johtanut hallitsemattomaan tilanteeseen erityisesti maan metropolialueella. Meksikon pohjoisosien Yhdysvaltojen rajaa lähellä olevat kaupungit ovat myös muuttovoittoisia ulkomaisten yritysten ja pääoman suuntautuessa alueelle. Meksikon köyhimmistä etelän maatalousvaltaisista osavaltioista, kuten Oaxacasta ja Chiapasista, poismuutto on suurinta (Talvitie & Mujica 1995). Siirtolaisuus eli migraatio on muuttoliike joko jonkin tietyn alueen, esim. valtion sisällä tai valtioiden välillä. Tässä työssä keskitymme erityisesti siirtolaisuuteen Meksikosta Yhdysvaltoihin. Muuttoliikkeiden taustalla ovat usein yksilölliset ja sosioekonomiset syyt, joiden vuoksi ihmiset jättävät entiset asuinalueensa parempien mahdollisuuksien löytämisen toivossa muuton kohdealueilta. Muuttoliikkeiden suuntautumiseen vaikuttavat yksilöllisten syiden rinnalla muun muassa elinympäristössä tapahtuneet muutokset ja maassa harjoitettu aluepolitiikka. Meksikon keskeiset ympäristöuhkat, aavikoituminen, metsien väheneminen sekä voimakas pintamaan eroosio ihmisen viljely- ja laidunkäytössä olevilla alueilla ovat suoraan yhteydessä sosioekonomisiin tekijöihin, kuten maaseudun väestön köyhyyteen Etelä-Meksikossa, maaseudulta suurkaupunkeihin suuntautuvaan migraatioon ja edelleen migraatioon Yhdysvaltoihin. Erilaiset sosiaaliset jännitteet kuten ratkaisemattomat maanomistajuuskiistat alkuperäiskansojen ja hallituksen välillä yhdessä luonnonympäristössä tapahtuneiden muutosten kanssa aikaansaavat eräänlaisen noidankehän, jossa alueelliset sosiaaliset ja ympäristöongelmat ruokkivat toisiaan ja saavat ihmiset jättämään asuinalueensa. Tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineisto Haluamme tarkastella migraatiota Meksikosta Yhdysvaltoihin. Pyrimme tarkastelemaan muuton taustalla vaikuttavia tekijöitä, sekä sen vaikutuksia. Tarkempana tarkastelukohteena on Oaxacan osavaltio sekä Santa María Yavesían kylä. Olemme halunneet selvittää ihmisten mielikuvia mahdollisuuksista, joita Yhdysvaltoihin muuttaminen toisi tullessaan, sekä tarkemmin Yavesían tapauksessa syitä, jotka toimivat työntö- ja vetovoimatekijöinä muutolle. Tarkastelukohteena on Oaxacan osavaltio, missä olemme keränneet materiaalia haastattelun, tilastotiedon ja kyselytutkimuksen muodossa. Keräsimme pohjatietoa kentältä ihmisten halukkuudesta muuttaa sekä muuton ensisijaista kohteista. Halusimme selvittää työntövoimia omasta asuinympäristöstä muuttamiseen. Samalla pyrimme selvittämään, millaisia mielikuvia ihmisillä on esimerkiksi muuton mahdollisista seurauksista omaan elämään. Tavoitteena on tarkastella muuton syitä, vaikutuksia ja ongelmia. Taustamateriaalina olemme keränneet kirjallisuudesta teoriaa, päälähteenä olemme käyttäneet Saija Elisa Niemen migraatiota käsittelevää pro gradu työtä Mexicans on the move vuodelta Oaxacassa keräsimme migraatioon liittyvää tilastomateriaalia sekä haastattelimme siirtolaisten oikeuksia puolustavan FIOB (Frente Indígena de Organizaciones Binacionales) -järjestön edustajaa. Ihmisten motivaatiota ja käsityksiä muuttamisen vaikutuksista heidän elämäänsä olemme tarkastelleet Yavesían kylässä tehdyn kyselytutkimuksen kautta, joskin pienen otoksen vuoksi tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia. 49

2 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Muuttoliike Meksikosta Yhdysvaltoihin Yksilölliset sosioekonomiset syyt ovat keskeiset selittäjät Meksikosta Yhdysvaltoihin suuntautuvan huomattavan muuttovirran taustalla. Yhdysvaltoihin muuttavat meksikolaiset ovat pääosin köyhää maaseutuväestöä, työttömiä ja heikosti koulutettuja ihmisiä, jotka toivovat elintasonsa ja työllistymismahdollisuuksiensa paranevan ulkomailla. (Leighton Schwartz 1997). Siirtolaisia houkuttelee Yhdysvalloissa korkeammat palkat ja parempi tulevaisuus. Vetovoimatekijöinä ovat olemassa olevat työmarkkinat meksikolaisille työntekijöille etenkin maataloudessa, palvelusektorilla ja kokoonpanoteollisuudessa. Laiton siirtolaistyövoima on Yhdysvaltojen eteläisten osavaltioiden talouksille tärkeää. Meksikolaiset työntekijät tekevät matalapalkkaisia töitä, jotka eivät ole houkuttelevia yhdysvaltalaisille. Suuri osa tästä siirtolaisuudesta on laitonta, joten siirtolaiset tarjoavat työnantajille edullista ja joustavaa työvoimaa (Muus & van Dam 1996: 49 58). Meksikolaisilla siirtolaisilla on positiivinen vaikutus Yhdysvaltojen talouteen tuodessaan tarvittavaa lisäväestöä. Maastamuutto Meksikosta taas helpottaa väestönkasvun aiheuttamia paineita esimerkiksi työllisyyden tai maanomistuksen osalta (Niemi 2000: 126). Edullinen työvoima pitää hintoja alhaalla Yhdysvalloissa. Siirtolaiset mahdollistavat myös työvoimavaltaisten teollisuusalojen olemassaolon esimerkiksi Kaliforniassa. Tyypillisiä töitä siirtolaisille ovat esimerkiksi hedelmienpoiminta, palvelualojen työ sekä liukuhihnatyö (Muus & van Dam 1996: 49). Meksiko hyötyy tästä taloudellisesti, sillä siirtolaisten kotiin lähettämät varat ovat merkittäviä sen taloudelle. Rajan yli pyrkivät siirtolaiset ovat usein nuoria miehiä jotka liikkuvat yksin. Yli neljännes siirtolaisista on vuotiaita ja 90 prosenttia kaikista siirtolaisista on miehiä (Niemi 2000: 36). Siirtolaiset voidaan jakaa neljään tyyppiin. Ensimmäinen on laillinen siirtolaisuus. Tähän ryhmään kuuluvat ne meksikolaiset, joilla on green-card, sekä ne, jotka osallistuvat erilaisiin työohjelmiin. Toinen ryhmä on laiton siirtolaisuus. Tämä ryhmä on kasvanut virallisten ohjelmien lopettamisen jälkeen. On arvioitu, että Yhdysvalloissa on noin neljä miljoonaa meksikolaista laittomasti, ja että nettokasvu olisi noin vuodessa. Kolmannen ryhmän muodostavat kausisiirtolaiset, jotka ovat yhteydessä maatalouden kausiluonteiseen työvoimatarpeeseen. Tämän tyyppinen migraatio kasvaa keväällä, on korkeimmillaan kesällä, ja vähenee talvea kohti sen mukaan, miten paljon työtä on tarjolla. Tämän ryhmän siirtolaiset kuuluvat usein myös edelliseen, laittomien siirtolaisten ryhmään. Neljäntenä ryhmänä ovat paluumuuttajat, joihin kuuluvat ne meksikolaiset, jotka palaavat kotimaahansa onnistuttuaan ansaitsemaan Yhdysvalloissa tai petyttyään olosuhteisiin. Siirtolaisia palaa myös eläkkeelle takaisin kotimaahansa (Niemi 2000: 47 49). Migraatio Yhdysvaltoihin on kasvanut tasaisesti toisen maailmansodan jälkeen luvuilla Meksikon väestö kasvoi nopeasti ja lapsimäärä perheissä oli korkea. Perheiden suuri koko vaikeutti huomattavasti toimeentuloa, mikä osaltaan kannusti muuttamaan kaupunkeihin ja jättämään perinteiset elinkeinot maaseudulla. Migraatio Yhdysvaltoihin voimistui 1960-luvun alussa ja nousi huippuunsa 1990-luvulla (Maceda 2006). Siirtolaisuuden kasvuun on heijastunut selvästi Meksikon poliittinen tilanne ja taloudelliset kriisit. Siirtolaisuutta selittävät tekijät voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: taloudellisiin ja poliittisiin, kulttuurisiin tekijöihin sekä ympäristöllisiin tekijöihin. Yhdysvalloissa asui vuonna 2000 laillisesti noin 9,2 miljoonaa Meksikossa syntynyttä henkilöä. Migraatio Meksikosta keskittyy Yhdysvaltojen eteläosiin. Suurin osa siirtolaisista asui Kaliforniassa (3,9 miljoonaa). Myös Texasissa (1,9 miljoonaa) Illinoisissa (0,6 miljoonaa) ja Arizonassa (0,4 miljoonaa) on huomattava meksikolaisväestö (Migration 2005). Tähän lukuun eivät sisälly Yhdysvalloissa syntyneet toisen polven siirtolaiset. Mikäli nämä otettaisiin huomioon, meksikolaisten siirtolaisten määrä Yhdysvalloissa olisi ollut vuonna 2000 noin 13 miljoonaa. Lähtöalueina Meksikossa ovat yleisimmin lounais- ja pohjoisosat, joilta muutetaan rajalle tai pyritään suoraan Yhdysvaltoihin (kuva 1). Suurimpina lähtöalueina Meksikossa ovat Michoacán, Guanajuato, Jalisco ja Chihuahua. Kolme ensimmäistä sijaitsevat Meksikon lounaisosassa, viimeinen pohjoisosassa (Niemi 2000: 34). Siirtolaisuudella on laaja-alaisia vaikutuksia lähtö- ja kohdealueille. Siirtolaiset omaksuvat uusien elinalueiltaan kulttuurisia piirteitä ja vievät kohdealueille myös oman maansa kulttuuriperinnettä. Muuttoliikkeiden vaikutukset Muuttoliikkeet muuttavat sekä lähtö- että kohdealueita moninaisesti. Muuttovirroilla on sekä positiiviset että negatiiviset puolensa muuttaessaan alueiden kulttuuria, taloutta ja sosiaalista järjestelmää. Väestön väheneminen muuttotappioalueilla johtaa usein muutoksiin väestön ikärakenteessa ja 50

3 Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Kuva 1. Muuttoliikkeet Meksikon osavaltioista pohjoisrajalle tai Yhdysvaltoihin (Mukailtu Niemi 2000) sukupuolijakaumassa, koska muuttajat ovat yleensä nuoria. Tämä puolestaan voi johtaa erilaisiin sosioekonomisiin ongelmiin, kuten palvelutarjonnan ylläpidon vaikeuksiin ikäväestön osuuden kasvaessa. Lähtöalueet menettävät nuorten ja koulutettujen ihmisten myötä kehityspotentiaaliaan. Tulokkailla on usein vaikeaa sopeutua uuteen ympäristöön ja työllistyä, varsinkin virallisella sektorilla. Työntekijöiden taidot ja työvaatimukset eivät usein kohtaa. Muuttovirrat saattavat aiheuttaa monenlaisia kulttuurisia ristiriitoja kohdealueilla. Muuttajien odotukset saattavat jäädä täyttymättä. Muutto myös aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Muuton myötä perheet saattavat hajota ja muuttajan täytyy sopeutua uuteen asuinympäristöön ja kulttuuriin, löytää työpaikka ja hyväksyä ympäristön asettamat velvoitteet ja rajoitukset. Useimmiten köyhistä oloista tulevat kokevat kaupunkien olosuhteiden ja palveluiden saavutettavuuden ja työllistymis- sekä koulutusmahdollisuuksien päihittävän sittenkin ne vaikeudet, joita muutto tuo tullessaan.(barrett 1992). Siirtolaispolitiikka Siirtolaiskysymys on USA:n ja Meksikon välillä herkkä aihe. Meksikolaiset haluaisivat vapauttaa siirtolaisille asetettuja rajoitteita, kun taas Yhdysvallat on samaan aikaan harjoittamassa vastakkaisia toimenpiteitä. Pohjois-Amerikan vapaakauppaliittoon, NAFTA:an, ei sisälly säädöstä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta niin kuin esimerkiksi Euroopan Unioniin. Yhdysvallat on tiukentanut otetta laittomasta siirtolaisuudesta tiukentamalla rajavartiointia ja rakentamalla vuodesta 1992 lähtien Meksikon rajalle korkeaa raja-aitaa (Maceda 2006). Ennen muurin rakentamista siirtolaisten oli huomattavasti helpompaa ylittää raja, mutta nykyään laiton rajanylitys on varsin vaarallista (Fröhling 2006). Vuonna ihmistä kuoli sitä yrittäessään. Yhdysvaltojen suhtautuminen siirtolaisuuteen ei ole ollut yksiselitteistä. Samalla kun maiden välille rakennetaan raja-aitaa, neuvottelut vapaakauppaalueen laajentamisesta ovat käynnissä. Meksikon hallitus ei juuri pysty vaikuttamaan USA:n harjoittamaan siirtolaispolitiikkaan, sillä Meksiko on suuresti taloudellisesti riippuvainen Yhdysvalloista. Toisaalta siirtolaisten oikeuksien vahvistaminen Yhdysvalloissa muuttaisi suuren siirtolaisväestön omaavien eteläosavaltioiden poliittista järjestelmää merkittävästi. Yhdysvaltojen ulkomaalaispolitiikka on seurannut maan taloudellista tilannetta. Talouden ollessa heikko rajat ovat olleet avoimempia siirtolaisille (Maceda 2006) luvulla Meksikossa tehostuneella uusliberalistisella talouspolitiikalla on ollut monenlaisia 51

4 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 vaikutuksia maassa. FIOB:in edustajan Aurelio Macedan mukaan uuden talouspolitiikan vaikutukset olivat katastrofaaliset suurelle osalle väestöstä ja voimistivat massasiirtolaisuutta. Erityisesti vuoden 1994 talouskriisi aiheutti köyhälle väestölle ongelmia elinkustannusten nousun myötä. Vuoden 1994 jälkeen siirtolaisuus Yhdysvaltoihin voimistui ja siirtolaisia on sittemmin lähtenyt Yhdysvaltoihin noin 12 miljoonaa (Maceda 2006). Siirtolaisuuden taloudellinen merkitys Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin on Meksikon talouden kannalta tärkeää. Siirtolaisten lähettämillä tuloilla on suuri merkitys Meksikon kansantulolle. Vuonna 2005 ulkomailla, pääosin Yhdysvalloissa, olevat siirtolaiset lähettivät perheilleen ja tuttavilleen noin 20 miljardia dollaria. Siirtolaisten rahalähetykset ovat koko Meksikon talouden kannalta erittäin tärkeitä. Öljyn vientitulojen jälkeen siirtolaisten rahalähetykset vastaavat toiseksi suurinta ulkomaan tuloerää maan taloudelle. Erona on vain se, että öljyrahat menevät hallitukselle, siirtolaisten rahat köyhille perheille (Fröhling 2006). Ilman siirtolaisuutta Meksikossa olisi todennäköisesti noin miljoonaa köyhää enemmän. Voikin siis sanoa, että siirtolaisuuden tuoma varallisuus pitää osaltaan yhteiskuntarauhaa yllä. Monet köyhät ovat hyvin riippuvaisia perheenjäsentensä lähettämistä säännöllisistä avustuksista. Siirtolaisten rahalähetyksistä ja varallisuudesta yleensä yli puolet menee perustarpeisiin kuten ruokaan ja asumiseen. Loput käytetään esimerkiksi kyläyhteisön yhteisiin infrastruktuurihankkeisiin. Siirtolaisten investoinneilla on tärkeä merkitys paikallisyhteisöjen säilymiselle. Pääsyynä muuttoon Yhdysvaltoihin on mahdollisuus nostaa omaa ja perheen elintasoa. USA on ylivoimainen talousmahti Meksikoon verrattuna ja palkat ovat siellä moninkertaiset Meksikon palkkatasoon nähden. USA:n läheinen sijainti on vaikuttanut selvästi Meksikon väestöön ja kulttuuriin. 25 miljoonasta Meksikon ulkomaan siirtolaisesta suurin osa on Yhdysvalloissa (Maceda 2006). Yleensä lähtijät ovat vuotiaita miehiä, jotka työskenneltyään kolme kuukautta ahkerasti palaavat ja pystyvät elättämään perheensä koko vuoden. Siirtolaiset pitävät yleensä tiiviisti yhteyttä yhteisöihinsä ollessaan Yhdysvalloissa (Fröhling 2006). Yhdysvaltoihin laittomasti havittelevat joutuvat yleensä käyttämään ns. välittäjien (coyotes) palveluksia ja ottamaan ison lainan päästäkseen rajan ylitse. Saavuttuaan Yhdysvaltoihin siirtolaiset etsivät työtä ja yrittävät ensimmäiseksi selviytyä velkataakastaan. Rajan ylittäminen laittomasti on vaarallisuuden lisäksi kallista. Oaxacalainen siirtolainen joutuu keskimäärin maksamaan euroa rajan ylittämisestä ja väärennetyistä papereista (Fröhling 2006). Meksikolaisten siirtolaisten oikeudet Yhdysvalloissa ovat huonot. Heillä ei ole muun muassa oikeutta liittyä ammattiliittoon. FIOB:in Aurelio Macedan mukaan tärkeää olisi, että siirtolaisilla olisi mahdollisuus yhdistää voimansa, oli kyse sitten ammattiyhdistysliikkeestä tai muusta yhdistystoiminnasta, ja sitä kautta puolustaa ja parantaa oikeuksiaan. Erityisesti alkuperäiskansaa olevien siirtolaisten tilanteen parantaminen on etusijalla, sillä suuri osa heistä ei puhu englantia lainkaan ja he eivät usein pysty kommunikoimaan Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa ja puolustamaan oikeuksiaan. Siirtolaiset tarvitsevat apua muun muassa työntekijöiden oikeuksia ja palkkaa koskevissa asioissa ja kiistoissa. Olosuhteissa on silti tapahtunut kehitystäkin. Nykyisin yhä useampi meksikolaissiirtolainen työskentelee palvelualalla eikä raskaassa maataloustyössä. Monet osavaltiot ovat helpottaneet siirtolaisten työskentelymahdollisuuksia. Esimerkiksi New Orleansissa meksikolaisten apu on ollut suuri hurrikaanin ja tulvien jälkeisessä raivaus- ja jälleenrakennustyössä. Siirtolaisten asema Yhdysvalloissa Kuva 2. Tietoisku siirtolaisten oikeuksista bussiterminaalissa Palenquessa. Chiapas, Meksiko. (Risto Ihalainen) 52

5 Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Tutkimuksen tulokset Siirtolaisuus Oaxacassa Oaxacan osavaltiossa asui vuonna 2000 noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2000 osavaltion ulkopuolelle muutti asukasta, joista muutti Yhdysvaltoihin. Oaxaca on yksi suurimmista muuttotappioalueista Meksikossa. Vuonna 2000 osavaltio kärsi 1,8 prosentin muuttotappion ( asukasta). Ulosmuutto on kuitenkin vähentynyt, vuonna 1990 muuttotappio oli vielä 2,4 prosenttia ( asukasta) (INEGI 2005). Siirtolaisuutta Oaxacasta Yhdysvaltoihin on voimistanut Meksikon sisällä tapahtunut taloudellisen ja väestöllisen painopisteen siirtyminen köyhtyneestä maaseutuvaltaisesta eteläosasta keskiylängön suurkaupunkeihin ja uuden teollisuuden alueille pohjoiseen. Ympäristöllisten tekijät vaikuttavat myös siirtolaisuuteen merkittävissä määrin. Yli 60 prosenttia Meksikon maanviljelykäytössä olevasta alueesta luokitellaan pahoin eroosiosta kärsineeksi. Oaxacan osavaltion miksteekki-intiaanien maanviljelysalueet kuuluvat pahiten vaurioituneisiin alueisiin (Sfgate 2006). Vielä 1960-luvulle asti maanviljely oli osavaltion maaseutuyhteisöille kannattavaa toimintaa, mutta 1970-luvulta lähtien maa on köyhtynyt eroosion ja kuivuuden myötä niin, että monet ovat joutuneet jättämään kotikylänsä ja muuttamaan, osa Yhdysvaltoihin asti. Monet kyläläiset elättävät nykyisin perheensä kausityöllä Yhdysvalloissa. Osa siirtolaisuudesta suuntautuu Pohjois-Meksikon maquiladora-teollisuusalueelle (Maceda 2006). Suurin osa siirtolaisista lähtee maaseudulta: 61,7 % vuosien välillä siirtolaisiksi lähteneistä oli kotoisin maaseudulta. Yhdysvaltoihin lähtevistä siirtolaisista suurin osa on maaseudulta lähtöisin olevia nuoria miehiä vuotiaat muodostavat noin 30 prosenttia kaikista siirtolaisista, joista miehiä on yli 70 prosenttia. Voidaan kuitenkin olettaa, että siirtolaisuus on huomattavasti tilastoitua suurempaa, ottaen huomioon laittoman siirtolaisuuden yleisyyden (INEGI 2005). Tämä siirtolaisuus jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. Muuton syissä on myös miesten ja naisten välillä huomattavia eroja. Oaxacassa miesten muuton tärkeimpänä syynä on työ (28,7 %), toisena tulevat perhesuhteet (23,7 %). Naisilla muuton tärkeimpänä syynä ovat perhesuhteet (32,4 %), työ tulee vasta toisena (14,7 %). Muina tärkeinä syinä on terveys, väkivalta ja turvallisuus, sekä opinnot (INEGI 2005). Näissäkin tilastoissa on todennäköisesti vääristymiä, sillä ne ottavat huomioon vain laillisen siirtolaisuuden. Kalifornian osavaltio on Oaxacalaisille suosittua siirtolaisaluetta. Monella on sukulaisia Kaliforniassa ja ympäristöltään alue muistuttaa omaa asuinaluetta. Siirtolaisten lapset saavat yleensä helposti Yhdysvaltojen kansalaisuuden ja esimerkiksi Kaliforniassa laittomien siirtolaisperheiden lapset pääsevät kouluihin ongelmitta ja heidän vanhempansa saavat myös kansalaisuusoikeudet lasten täytettyä 21 vuotta (Fröhling 2006). Santa María Yavesía Santa María Yavesían kylä sijaitsee Sierra Norten vuoristossa, Oaxacan osavaltiossa, Ixtlán de Juárezin hallintoalueella. Kylän asukkaat ovat zapoteekkiintiaanien jälkeläisiä. Vuonna 2000 kylässä oli 460 asukasta, joista 217 oli miehiä ja 243 naisia. Kylän tärkeimmät elinkeinot ovat maanviljely ja hedelmien kasvatus. Lisäksi kylä saa merkittävän tuoton lähdevedenmyynnillä. Yhdysvalloissa kausisiirtolaisena olleet kyläläiset ja heidän investointinsa kylän yhteisiin hankkeisiin ovat tärkeitä. Esimerkiksi vuonna 1995 kylään rakennetun lähdevesipumppaamon kustannuksista Yhdysvaltojen siirtolaiset rahoittivat yli puolet. Pumppaamo työllistää kaksi ihmistä. Lisäksi kylässä harjoitetaan pienimuotoista ekoturismia, joka hoidetaan kyläläisten yhteistoimintana. Turistit majoitetaan kyläläisten kodeissa ja turismista saatavat tulot käytetään kylän yhteisiin infrastruktuurihankkeisiin ja muihin kuluihin. Ekoturismiprojekti aloitettiin vuonna Kylässä on myös kuljetusyritys, joka työllistää viisi ihmistä. Kylän asukkaista osa on kausisiirtolaisia, jotka työskentelevät noin puolen vuoden jaksoissa muualla ja palaavat kylään. Meksikolaisen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 Yavesían asukkaista 122 henkeä oli työssäkäyviä. Suurin osa, 64 prosenttia, kylän työntekijöistä oli maanviljelijöitä, karjankasvattajia ja muita maataloudessa työskenteleviä. 22 prosenttia työläisistä sai toimeentulonsa teollisuudesta ja 13 prosenttia palvelusektorilta (Municipios 2006). Haastattelimme Yavesíassa 29 kyläläistä koskien heidän halukkuuttaan muuttaa ja heidän käsityksiään muuton seurauksista. Yli puolet vastaajista oletti muuton parantavan elämänlaatuaan. 66 prosenttia kaikista haastatelluista oli harkinnut muuttoa toiseen kaupunkiin Meksikossa ja 69 prosenttia muuttoa Yhdysvaltoihin. Kysyttäessä onko heillä sukulaisia tai läheisiä ystäviä Yhdysvalloissa 79 prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi (Kyselytutkimus 2006). 53

6 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Haastatelluista kyläläisistä miehet olivat naisia valmiimpia muuttamaan. Miehistä hieman yli puolet ja naisista neljäsosa olivat jossain vaiheessa elämäänsä muuttaneet kotipaikkansa ulkopuolelle. Miehet olivat halukkaampia muuttamaan etenkin Meksikon sisällä, jopa 89 prosenttia vastasi harkinneensa muuttoa toiseen kaupunkiin. Yllättäen naiset olivat halukkaampia muuttamaan Yhdysvaltoihin. 83 prosenttia naisista vastasi harkinneensa muuttoa rajan taakse, kun miehillä vastaava prosentti oli vain 58. Ihmisten suurimpana motivaationa muuttaa oli työ. Miehistä reilu puolet mainitsi taloudelliset syyt tärkeimpänä syynä mahdolliselle muuttamiselle. Neljäsosa vastasi puolestaan, ettei heillä ole mitään syytä muuttaa. Vain yksi vastaaja ilmoitti perheen syyksi mahdolliselle muuttamiselle. Naisista 58 prosenttia vastasi työn tärkeimmäksi syyksi, 33 prosenttia mainitsi koulutuksen ja 17 prosenttia lasten edun. Kysyimme myös mitkä ovat tärkeimpiä syitä pysymiselle Yavesíassa. Kylä miellettiin rauhalliseksi ja turvalliseksi paikaksi asua. Perhe, rauha ja turvallisuus näyttivät olevan merkittävimpiä syitä pysyä Yavesíassa. Etenkin miehille kylässä eläminen ja sen perinteet korostuivat vastauksissa. Yavesíassa oli omaa maata, oma perhe ja oma yhteisö. Täällä meillä on kulttuurisia ja luonnonrikkauksia, meillä on millä elää, ei ehkä yltäkylläisyydessä, mutta niin, että tulemme toimeen, ilmaisi ajatuksensa eräs vanhempi maanviljelijä. Pyydettäessä kuvailemaan Yhdysvaltoja ongelmaksi muodostui kysymyksen asettelu. Ihmisillä oli vaikeuksia hahmottaa, mitä kysymyksellä haettiin. Saimme kuitenkin jonkin verran vastauksia. Positiivisissa maininnoissa Yhdysvaltoja kuvailtiin rikkaana, teknisesti edistyneempänä, voimakkaampana ja mahtavampana kaikilla tahoilla sekä terveellisempänä maana elää. Raha ja työ olivat muita keskusteluissa esille nousseita mielikuvia. Negatiivisia kommentteja tuli hieman enemmän. Yhdysvaltoja kuvailtiin rasistisena ja vaarallisena maana, jossa on vaikea elää. Tiukka hallinto, tiukat lait ja kallis eläminen mainittiin myös. He eivät pidä meistä oli kommentti, joka toistui useamman kerran. Tulosten tarkastelu Siirtolaisuuden keskeiset syyt ovat Oaxacassa samat kuin muuallakin Meksikossa. Taloudelliset syyt ovat merkittävin siirtolaiseksi työntävä tekijä. Perhesyyt, perheen yhdistäminen tai lasten edun vuoksi muuttaminen ovat toiseksi merkittävin tekijä. Kausisiirtolaisuuden yleisyydestä meillä ei ole suoraa tietoa, mutta oletamme, että se ei kirjaudu virallisiin väestötilastoihin, koska kyseessä on tilapäinen oleskelu muulla alueella. Yavesíassa toteuttamissamme haastatteluissa usea asukas mainitsi olleensa kausityössä kotikylän ulkopuolella. Oaxacan osavaltiosta lähtevistä siirtolaisista naisilla perhesyyt olivat tärkeämpi muuttoon vaikuttava tekijä kuin työ, joka puolestaan oli miesten ehdottomasti merkittävin motiivi. Materiaali pohjaa kuitenkin lailliseen siirtolaisuuteen. Voidaan olettaa, että työ ja parempien elinolojen tavoittelu on laittoman siirtolaisuuden merkittävin syy, koska perhe muuttaa usein perässä vasta, kun asema Yhdysvalloissa on vakiinnutettu. Yavesían kylä poikkesi Oaxacan osavaltiosta naisten osalta siinä, että kyselyn pohjalta myös naiset asettivat työn tärkeimmäksi muuttoa motivoivaksi tekijäksi. Yavesíalle siirtolaisuus oli taloudellisesti hyvin tärkeää, sillä kausityössä muualla työskentelevät tuovat rahaa yhteisöön sekä Yhdysvalloissa asuvat sukulaiset lähettävät rahaa kotiin. Yavesían työntävät tekijät olivat mielestämme myös melko heikot. Asukkaat viihtyivät ympäristössään ja heidän vastauksistaan heijastui vahva paikallisidentiteetti. Yhteenveto Siirtolaisuus on tärkeää Meksikon taloudelle. Ihmiset muuttavat työn ja paremman elämän perässä Yhdysvaltoihin ja siirtolaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat öljytulojen jälkeen Meksikon toiseksi suurin tulonlähde. Siirtolaisten rahat myös suuntautuvat köyhille ihmisille, toisin kuin öljytulot. Yhdysvaltojen tiukan maahanmuuttopolitiikan vuoksi laiton siirtolaisuus on hyvin yleistä. Laittomat siirtolaiset ovat usein hyvin heikossa asemassa. Yhdysvallat nähdään mielikuvissa kehittyneenä maana, jossa voi tienata paljon rahaa, mutta samaan aikaan myös rasistisena yhteiskuntana, joka syrjii meksikolaissiirtolaisia. Tästä huolimatta ihmiset ovat halukkaita muuttamaan paremman tulevaisuuden toivossa. Yleensä siirtolaisten siteet paikallisyhteisöihin säilyvät vahvoina. 54

7 Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Municipios (2006). Enciclopedia de los municipios de México <www.e-local.gob. mx/work/templates/enciclo/oaxaca/municipios/ 20443a.htm> Muus, P. & E. van Dam (1996). Comparative research on international migration and international migration policy. 91s. Official Publications of the European Communities, Luxembourg. Niemi, Saija-Elisa (2000). Mexicans on the move. Migration perspectives on micro and macro levels and identities. 137s. Pro Gradu - tutkielma Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto. SFGate (2006). San Francisco Chronicle <http://www.sfgate.com/cgi-bin/object/ article?o=0&f=/gate/archive/2000/06/23/ dyingland.dtl,> Talvitie, J. & M. Mujica (1995). Kulttuuri ja matkailuopas. Meksiko ja Keski-Amerikka. 415s. WSOY, Juva. Kuva 3. Santa Maria Yavesían kylä. (Petteri Niemi) Lähteet: Barrett, Hazel R. (1992). Population geography. Conceptual frameworks in geography. Oliver & Bound Fröhling, Oliver (2006). Centro de Encuentros y Diálogos Interculturales & Universidad de la Tierra. Seminaari Oaxaca de Juarez, Mexico. INEGI (2005). Mujeres y hombres en Oaxaca. Instituto Nacional de Estadística, Geografía e Informática. Centro de información INEGI, Oaxaca. Kyselytutkimus (2006). Santa Maria Yavesíassa tehty kyselytutkimus Leighton Schwartz, Michelle (1997). Desertification and migration in Mexico. Teoksessa Middleton, N. & D. Thomas (toim.): World atlas of desertification. London, Arnold. Maceda, Aurelio (2006). Frente Indígena de Organizaciones Binacionales (FIOB). Seminaari , Oaxaca, Meksiko. Migration (2005). Migration Information Source <http://www. migrationinformation.org/usfocus/> 55

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut.

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. 1. matkalla kotiin 2. kaikkialla 3. sulkea kännykkä 4. laittaa se äänettömälle 5.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi?

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi? Jouni Korkiasaari Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi? Suomen siirtolaisuuden kehityspiirteistä viime vuosikymmeninä Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Turku Åbo 2003 http://www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä

International Migration Outlook 2012. Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012. Summary in Finnish. Suomenkielinen tiivistelmä International Migration Outlook 2012 Summary in Finnish Katsaus kansainvälisen muuttoliikkeeseen 2012 Suomenkielinen tiivistelmä Read the full book on: 10.1787/migr_outlook-2012-en Maailmanlaajuisen talouskriisin

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot