Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin - esimerkkinä Oaxaca ja Santa María Yavesían kylä. Tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineisto.
|
|
- Ilmari Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin - esimerkkinä Oaxaca ja Santa María Yavesían kylä Johanna Kuusterä Risto Ihalainen Johdanto Luonnollisen väestönkasvun ohella migraatio on merkittävä alueiden väestömääriä ja rakennetta muokkaava tekijä Meksikossa. Meksikon pääkaupunkiin ja muihin suuriin keskiylängön kaupunkeihin virtaa suuri määrä ihmisiä maan köyhemmiltä maaseutualueilta ja ympäröivistä pienemmistä kaupungeista, mikä on johtanut hallitsemattomaan tilanteeseen erityisesti maan metropolialueella. Meksikon pohjoisosien Yhdysvaltojen rajaa lähellä olevat kaupungit ovat myös muuttovoittoisia ulkomaisten yritysten ja pääoman suuntautuessa alueelle. Meksikon köyhimmistä etelän maatalousvaltaisista osavaltioista, kuten Oaxacasta ja Chiapasista, poismuutto on suurinta (Talvitie & Mujica 1995). Siirtolaisuus eli migraatio on muuttoliike joko jonkin tietyn alueen, esim. valtion sisällä tai valtioiden välillä. Tässä työssä keskitymme erityisesti siirtolaisuuteen Meksikosta Yhdysvaltoihin. Muuttoliikkeiden taustalla ovat usein yksilölliset ja sosioekonomiset syyt, joiden vuoksi ihmiset jättävät entiset asuinalueensa parempien mahdollisuuksien löytämisen toivossa muuton kohdealueilta. Muuttoliikkeiden suuntautumiseen vaikuttavat yksilöllisten syiden rinnalla muun muassa elinympäristössä tapahtuneet muutokset ja maassa harjoitettu aluepolitiikka. Meksikon keskeiset ympäristöuhkat, aavikoituminen, metsien väheneminen sekä voimakas pintamaan eroosio ihmisen viljely- ja laidunkäytössä olevilla alueilla ovat suoraan yhteydessä sosioekonomisiin tekijöihin, kuten maaseudun väestön köyhyyteen Etelä-Meksikossa, maaseudulta suurkaupunkeihin suuntautuvaan migraatioon ja edelleen migraatioon Yhdysvaltoihin. Erilaiset sosiaaliset jännitteet kuten ratkaisemattomat maanomistajuuskiistat alkuperäiskansojen ja hallituksen välillä yhdessä luonnonympäristössä tapahtuneiden muutosten kanssa aikaansaavat eräänlaisen noidankehän, jossa alueelliset sosiaaliset ja ympäristöongelmat ruokkivat toisiaan ja saavat ihmiset jättämään asuinalueensa. Tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineisto Haluamme tarkastella migraatiota Meksikosta Yhdysvaltoihin. Pyrimme tarkastelemaan muuton taustalla vaikuttavia tekijöitä, sekä sen vaikutuksia. Tarkempana tarkastelukohteena on Oaxacan osavaltio sekä Santa María Yavesían kylä. Olemme halunneet selvittää ihmisten mielikuvia mahdollisuuksista, joita Yhdysvaltoihin muuttaminen toisi tullessaan, sekä tarkemmin Yavesían tapauksessa syitä, jotka toimivat työntö- ja vetovoimatekijöinä muutolle. Tarkastelukohteena on Oaxacan osavaltio, missä olemme keränneet materiaalia haastattelun, tilastotiedon ja kyselytutkimuksen muodossa. Keräsimme pohjatietoa kentältä ihmisten halukkuudesta muuttaa sekä muuton ensisijaista kohteista. Halusimme selvittää työntövoimia omasta asuinympäristöstä muuttamiseen. Samalla pyrimme selvittämään, millaisia mielikuvia ihmisillä on esimerkiksi muuton mahdollisista seurauksista omaan elämään. Tavoitteena on tarkastella muuton syitä, vaikutuksia ja ongelmia. Taustamateriaalina olemme keränneet kirjallisuudesta teoriaa, päälähteenä olemme käyttäneet Saija Elisa Niemen migraatiota käsittelevää pro gradu työtä Mexicans on the move vuodelta Oaxacassa keräsimme migraatioon liittyvää tilastomateriaalia sekä haastattelimme siirtolaisten oikeuksia puolustavan FIOB (Frente Indígena de Organizaciones Binacionales) -järjestön edustajaa. Ihmisten motivaatiota ja käsityksiä muuttamisen vaikutuksista heidän elämäänsä olemme tarkastelleet Yavesían kylässä tehdyn kyselytutkimuksen kautta, joskin pienen otoksen vuoksi tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia. 49
2 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Muuttoliike Meksikosta Yhdysvaltoihin Yksilölliset sosioekonomiset syyt ovat keskeiset selittäjät Meksikosta Yhdysvaltoihin suuntautuvan huomattavan muuttovirran taustalla. Yhdysvaltoihin muuttavat meksikolaiset ovat pääosin köyhää maaseutuväestöä, työttömiä ja heikosti koulutettuja ihmisiä, jotka toivovat elintasonsa ja työllistymismahdollisuuksiensa paranevan ulkomailla. (Leighton Schwartz 1997). Siirtolaisia houkuttelee Yhdysvalloissa korkeammat palkat ja parempi tulevaisuus. Vetovoimatekijöinä ovat olemassa olevat työmarkkinat meksikolaisille työntekijöille etenkin maataloudessa, palvelusektorilla ja kokoonpanoteollisuudessa. Laiton siirtolaistyövoima on Yhdysvaltojen eteläisten osavaltioiden talouksille tärkeää. Meksikolaiset työntekijät tekevät matalapalkkaisia töitä, jotka eivät ole houkuttelevia yhdysvaltalaisille. Suuri osa tästä siirtolaisuudesta on laitonta, joten siirtolaiset tarjoavat työnantajille edullista ja joustavaa työvoimaa (Muus & van Dam 1996: 49 58). Meksikolaisilla siirtolaisilla on positiivinen vaikutus Yhdysvaltojen talouteen tuodessaan tarvittavaa lisäväestöä. Maastamuutto Meksikosta taas helpottaa väestönkasvun aiheuttamia paineita esimerkiksi työllisyyden tai maanomistuksen osalta (Niemi 2000: 126). Edullinen työvoima pitää hintoja alhaalla Yhdysvalloissa. Siirtolaiset mahdollistavat myös työvoimavaltaisten teollisuusalojen olemassaolon esimerkiksi Kaliforniassa. Tyypillisiä töitä siirtolaisille ovat esimerkiksi hedelmienpoiminta, palvelualojen työ sekä liukuhihnatyö (Muus & van Dam 1996: 49). Meksiko hyötyy tästä taloudellisesti, sillä siirtolaisten kotiin lähettämät varat ovat merkittäviä sen taloudelle. Rajan yli pyrkivät siirtolaiset ovat usein nuoria miehiä jotka liikkuvat yksin. Yli neljännes siirtolaisista on vuotiaita ja 90 prosenttia kaikista siirtolaisista on miehiä (Niemi 2000: 36). Siirtolaiset voidaan jakaa neljään tyyppiin. Ensimmäinen on laillinen siirtolaisuus. Tähän ryhmään kuuluvat ne meksikolaiset, joilla on green-card, sekä ne, jotka osallistuvat erilaisiin työohjelmiin. Toinen ryhmä on laiton siirtolaisuus. Tämä ryhmä on kasvanut virallisten ohjelmien lopettamisen jälkeen. On arvioitu, että Yhdysvalloissa on noin neljä miljoonaa meksikolaista laittomasti, ja että nettokasvu olisi noin vuodessa. Kolmannen ryhmän muodostavat kausisiirtolaiset, jotka ovat yhteydessä maatalouden kausiluonteiseen työvoimatarpeeseen. Tämän tyyppinen migraatio kasvaa keväällä, on korkeimmillaan kesällä, ja vähenee talvea kohti sen mukaan, miten paljon työtä on tarjolla. Tämän ryhmän siirtolaiset kuuluvat usein myös edelliseen, laittomien siirtolaisten ryhmään. Neljäntenä ryhmänä ovat paluumuuttajat, joihin kuuluvat ne meksikolaiset, jotka palaavat kotimaahansa onnistuttuaan ansaitsemaan Yhdysvalloissa tai petyttyään olosuhteisiin. Siirtolaisia palaa myös eläkkeelle takaisin kotimaahansa (Niemi 2000: 47 49). Migraatio Yhdysvaltoihin on kasvanut tasaisesti toisen maailmansodan jälkeen luvuilla Meksikon väestö kasvoi nopeasti ja lapsimäärä perheissä oli korkea. Perheiden suuri koko vaikeutti huomattavasti toimeentuloa, mikä osaltaan kannusti muuttamaan kaupunkeihin ja jättämään perinteiset elinkeinot maaseudulla. Migraatio Yhdysvaltoihin voimistui 1960-luvun alussa ja nousi huippuunsa 1990-luvulla (Maceda 2006). Siirtolaisuuden kasvuun on heijastunut selvästi Meksikon poliittinen tilanne ja taloudelliset kriisit. Siirtolaisuutta selittävät tekijät voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: taloudellisiin ja poliittisiin, kulttuurisiin tekijöihin sekä ympäristöllisiin tekijöihin. Yhdysvalloissa asui vuonna 2000 laillisesti noin 9,2 miljoonaa Meksikossa syntynyttä henkilöä. Migraatio Meksikosta keskittyy Yhdysvaltojen eteläosiin. Suurin osa siirtolaisista asui Kaliforniassa (3,9 miljoonaa). Myös Texasissa (1,9 miljoonaa) Illinoisissa (0,6 miljoonaa) ja Arizonassa (0,4 miljoonaa) on huomattava meksikolaisväestö (Migration 2005). Tähän lukuun eivät sisälly Yhdysvalloissa syntyneet toisen polven siirtolaiset. Mikäli nämä otettaisiin huomioon, meksikolaisten siirtolaisten määrä Yhdysvalloissa olisi ollut vuonna 2000 noin 13 miljoonaa. Lähtöalueina Meksikossa ovat yleisimmin lounais- ja pohjoisosat, joilta muutetaan rajalle tai pyritään suoraan Yhdysvaltoihin (kuva 1). Suurimpina lähtöalueina Meksikossa ovat Michoacán, Guanajuato, Jalisco ja Chihuahua. Kolme ensimmäistä sijaitsevat Meksikon lounaisosassa, viimeinen pohjoisosassa (Niemi 2000: 34). Siirtolaisuudella on laaja-alaisia vaikutuksia lähtö- ja kohdealueille. Siirtolaiset omaksuvat uusien elinalueiltaan kulttuurisia piirteitä ja vievät kohdealueille myös oman maansa kulttuuriperinnettä. Muuttoliikkeiden vaikutukset Muuttoliikkeet muuttavat sekä lähtö- että kohdealueita moninaisesti. Muuttovirroilla on sekä positiiviset että negatiiviset puolensa muuttaessaan alueiden kulttuuria, taloutta ja sosiaalista järjestelmää. Väestön väheneminen muuttotappioalueilla johtaa usein muutoksiin väestön ikärakenteessa ja 50
3 Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Kuva 1. Muuttoliikkeet Meksikon osavaltioista pohjoisrajalle tai Yhdysvaltoihin (Mukailtu Niemi 2000) sukupuolijakaumassa, koska muuttajat ovat yleensä nuoria. Tämä puolestaan voi johtaa erilaisiin sosioekonomisiin ongelmiin, kuten palvelutarjonnan ylläpidon vaikeuksiin ikäväestön osuuden kasvaessa. Lähtöalueet menettävät nuorten ja koulutettujen ihmisten myötä kehityspotentiaaliaan. Tulokkailla on usein vaikeaa sopeutua uuteen ympäristöön ja työllistyä, varsinkin virallisella sektorilla. Työntekijöiden taidot ja työvaatimukset eivät usein kohtaa. Muuttovirrat saattavat aiheuttaa monenlaisia kulttuurisia ristiriitoja kohdealueilla. Muuttajien odotukset saattavat jäädä täyttymättä. Muutto myös aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Muuton myötä perheet saattavat hajota ja muuttajan täytyy sopeutua uuteen asuinympäristöön ja kulttuuriin, löytää työpaikka ja hyväksyä ympäristön asettamat velvoitteet ja rajoitukset. Useimmiten köyhistä oloista tulevat kokevat kaupunkien olosuhteiden ja palveluiden saavutettavuuden ja työllistymis- sekä koulutusmahdollisuuksien päihittävän sittenkin ne vaikeudet, joita muutto tuo tullessaan.(barrett 1992). Siirtolaispolitiikka Siirtolaiskysymys on USA:n ja Meksikon välillä herkkä aihe. Meksikolaiset haluaisivat vapauttaa siirtolaisille asetettuja rajoitteita, kun taas Yhdysvallat on samaan aikaan harjoittamassa vastakkaisia toimenpiteitä. Pohjois-Amerikan vapaakauppaliittoon, NAFTA:an, ei sisälly säädöstä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta niin kuin esimerkiksi Euroopan Unioniin. Yhdysvallat on tiukentanut otetta laittomasta siirtolaisuudesta tiukentamalla rajavartiointia ja rakentamalla vuodesta 1992 lähtien Meksikon rajalle korkeaa raja-aitaa (Maceda 2006). Ennen muurin rakentamista siirtolaisten oli huomattavasti helpompaa ylittää raja, mutta nykyään laiton rajanylitys on varsin vaarallista (Fröhling 2006). Vuonna ihmistä kuoli sitä yrittäessään. Yhdysvaltojen suhtautuminen siirtolaisuuteen ei ole ollut yksiselitteistä. Samalla kun maiden välille rakennetaan raja-aitaa, neuvottelut vapaakauppaalueen laajentamisesta ovat käynnissä. Meksikon hallitus ei juuri pysty vaikuttamaan USA:n harjoittamaan siirtolaispolitiikkaan, sillä Meksiko on suuresti taloudellisesti riippuvainen Yhdysvalloista. Toisaalta siirtolaisten oikeuksien vahvistaminen Yhdysvalloissa muuttaisi suuren siirtolaisväestön omaavien eteläosavaltioiden poliittista järjestelmää merkittävästi. Yhdysvaltojen ulkomaalaispolitiikka on seurannut maan taloudellista tilannetta. Talouden ollessa heikko rajat ovat olleet avoimempia siirtolaisille (Maceda 2006) luvulla Meksikossa tehostuneella uusliberalistisella talouspolitiikalla on ollut monenlaisia 51
4 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 vaikutuksia maassa. FIOB:in edustajan Aurelio Macedan mukaan uuden talouspolitiikan vaikutukset olivat katastrofaaliset suurelle osalle väestöstä ja voimistivat massasiirtolaisuutta. Erityisesti vuoden 1994 talouskriisi aiheutti köyhälle väestölle ongelmia elinkustannusten nousun myötä. Vuoden 1994 jälkeen siirtolaisuus Yhdysvaltoihin voimistui ja siirtolaisia on sittemmin lähtenyt Yhdysvaltoihin noin 12 miljoonaa (Maceda 2006). Siirtolaisuuden taloudellinen merkitys Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin on Meksikon talouden kannalta tärkeää. Siirtolaisten lähettämillä tuloilla on suuri merkitys Meksikon kansantulolle. Vuonna 2005 ulkomailla, pääosin Yhdysvalloissa, olevat siirtolaiset lähettivät perheilleen ja tuttavilleen noin 20 miljardia dollaria. Siirtolaisten rahalähetykset ovat koko Meksikon talouden kannalta erittäin tärkeitä. Öljyn vientitulojen jälkeen siirtolaisten rahalähetykset vastaavat toiseksi suurinta ulkomaan tuloerää maan taloudelle. Erona on vain se, että öljyrahat menevät hallitukselle, siirtolaisten rahat köyhille perheille (Fröhling 2006). Ilman siirtolaisuutta Meksikossa olisi todennäköisesti noin miljoonaa köyhää enemmän. Voikin siis sanoa, että siirtolaisuuden tuoma varallisuus pitää osaltaan yhteiskuntarauhaa yllä. Monet köyhät ovat hyvin riippuvaisia perheenjäsentensä lähettämistä säännöllisistä avustuksista. Siirtolaisten rahalähetyksistä ja varallisuudesta yleensä yli puolet menee perustarpeisiin kuten ruokaan ja asumiseen. Loput käytetään esimerkiksi kyläyhteisön yhteisiin infrastruktuurihankkeisiin. Siirtolaisten investoinneilla on tärkeä merkitys paikallisyhteisöjen säilymiselle. Pääsyynä muuttoon Yhdysvaltoihin on mahdollisuus nostaa omaa ja perheen elintasoa. USA on ylivoimainen talousmahti Meksikoon verrattuna ja palkat ovat siellä moninkertaiset Meksikon palkkatasoon nähden. USA:n läheinen sijainti on vaikuttanut selvästi Meksikon väestöön ja kulttuuriin. 25 miljoonasta Meksikon ulkomaan siirtolaisesta suurin osa on Yhdysvalloissa (Maceda 2006). Yleensä lähtijät ovat vuotiaita miehiä, jotka työskenneltyään kolme kuukautta ahkerasti palaavat ja pystyvät elättämään perheensä koko vuoden. Siirtolaiset pitävät yleensä tiiviisti yhteyttä yhteisöihinsä ollessaan Yhdysvalloissa (Fröhling 2006). Yhdysvaltoihin laittomasti havittelevat joutuvat yleensä käyttämään ns. välittäjien (coyotes) palveluksia ja ottamaan ison lainan päästäkseen rajan ylitse. Saavuttuaan Yhdysvaltoihin siirtolaiset etsivät työtä ja yrittävät ensimmäiseksi selviytyä velkataakastaan. Rajan ylittäminen laittomasti on vaarallisuuden lisäksi kallista. Oaxacalainen siirtolainen joutuu keskimäärin maksamaan euroa rajan ylittämisestä ja väärennetyistä papereista (Fröhling 2006). Meksikolaisten siirtolaisten oikeudet Yhdysvalloissa ovat huonot. Heillä ei ole muun muassa oikeutta liittyä ammattiliittoon. FIOB:in Aurelio Macedan mukaan tärkeää olisi, että siirtolaisilla olisi mahdollisuus yhdistää voimansa, oli kyse sitten ammattiyhdistysliikkeestä tai muusta yhdistystoiminnasta, ja sitä kautta puolustaa ja parantaa oikeuksiaan. Erityisesti alkuperäiskansaa olevien siirtolaisten tilanteen parantaminen on etusijalla, sillä suuri osa heistä ei puhu englantia lainkaan ja he eivät usein pysty kommunikoimaan Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa ja puolustamaan oikeuksiaan. Siirtolaiset tarvitsevat apua muun muassa työntekijöiden oikeuksia ja palkkaa koskevissa asioissa ja kiistoissa. Olosuhteissa on silti tapahtunut kehitystäkin. Nykyisin yhä useampi meksikolaissiirtolainen työskentelee palvelualalla eikä raskaassa maataloustyössä. Monet osavaltiot ovat helpottaneet siirtolaisten työskentelymahdollisuuksia. Esimerkiksi New Orleansissa meksikolaisten apu on ollut suuri hurrikaanin ja tulvien jälkeisessä raivaus- ja jälleenrakennustyössä. Siirtolaisten asema Yhdysvalloissa Kuva 2. Tietoisku siirtolaisten oikeuksista bussiterminaalissa Palenquessa. Chiapas, Meksiko. (Risto Ihalainen) 52
5 Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Tutkimuksen tulokset Siirtolaisuus Oaxacassa Oaxacan osavaltiossa asui vuonna 2000 noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2000 osavaltion ulkopuolelle muutti asukasta, joista muutti Yhdysvaltoihin. Oaxaca on yksi suurimmista muuttotappioalueista Meksikossa. Vuonna 2000 osavaltio kärsi 1,8 prosentin muuttotappion ( asukasta). Ulosmuutto on kuitenkin vähentynyt, vuonna 1990 muuttotappio oli vielä 2,4 prosenttia ( asukasta) (INEGI 2005). Siirtolaisuutta Oaxacasta Yhdysvaltoihin on voimistanut Meksikon sisällä tapahtunut taloudellisen ja väestöllisen painopisteen siirtyminen köyhtyneestä maaseutuvaltaisesta eteläosasta keskiylängön suurkaupunkeihin ja uuden teollisuuden alueille pohjoiseen. Ympäristöllisten tekijät vaikuttavat myös siirtolaisuuteen merkittävissä määrin. Yli 60 prosenttia Meksikon maanviljelykäytössä olevasta alueesta luokitellaan pahoin eroosiosta kärsineeksi. Oaxacan osavaltion miksteekki-intiaanien maanviljelysalueet kuuluvat pahiten vaurioituneisiin alueisiin (Sfgate 2006). Vielä 1960-luvulle asti maanviljely oli osavaltion maaseutuyhteisöille kannattavaa toimintaa, mutta 1970-luvulta lähtien maa on köyhtynyt eroosion ja kuivuuden myötä niin, että monet ovat joutuneet jättämään kotikylänsä ja muuttamaan, osa Yhdysvaltoihin asti. Monet kyläläiset elättävät nykyisin perheensä kausityöllä Yhdysvalloissa. Osa siirtolaisuudesta suuntautuu Pohjois-Meksikon maquiladora-teollisuusalueelle (Maceda 2006). Suurin osa siirtolaisista lähtee maaseudulta: 61,7 % vuosien välillä siirtolaisiksi lähteneistä oli kotoisin maaseudulta. Yhdysvaltoihin lähtevistä siirtolaisista suurin osa on maaseudulta lähtöisin olevia nuoria miehiä vuotiaat muodostavat noin 30 prosenttia kaikista siirtolaisista, joista miehiä on yli 70 prosenttia. Voidaan kuitenkin olettaa, että siirtolaisuus on huomattavasti tilastoitua suurempaa, ottaen huomioon laittoman siirtolaisuuden yleisyyden (INEGI 2005). Tämä siirtolaisuus jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. Muuton syissä on myös miesten ja naisten välillä huomattavia eroja. Oaxacassa miesten muuton tärkeimpänä syynä on työ (28,7 %), toisena tulevat perhesuhteet (23,7 %). Naisilla muuton tärkeimpänä syynä ovat perhesuhteet (32,4 %), työ tulee vasta toisena (14,7 %). Muina tärkeinä syinä on terveys, väkivalta ja turvallisuus, sekä opinnot (INEGI 2005). Näissäkin tilastoissa on todennäköisesti vääristymiä, sillä ne ottavat huomioon vain laillisen siirtolaisuuden. Kalifornian osavaltio on Oaxacalaisille suosittua siirtolaisaluetta. Monella on sukulaisia Kaliforniassa ja ympäristöltään alue muistuttaa omaa asuinaluetta. Siirtolaisten lapset saavat yleensä helposti Yhdysvaltojen kansalaisuuden ja esimerkiksi Kaliforniassa laittomien siirtolaisperheiden lapset pääsevät kouluihin ongelmitta ja heidän vanhempansa saavat myös kansalaisuusoikeudet lasten täytettyä 21 vuotta (Fröhling 2006). Santa María Yavesía Santa María Yavesían kylä sijaitsee Sierra Norten vuoristossa, Oaxacan osavaltiossa, Ixtlán de Juárezin hallintoalueella. Kylän asukkaat ovat zapoteekkiintiaanien jälkeläisiä. Vuonna 2000 kylässä oli 460 asukasta, joista 217 oli miehiä ja 243 naisia. Kylän tärkeimmät elinkeinot ovat maanviljely ja hedelmien kasvatus. Lisäksi kylä saa merkittävän tuoton lähdevedenmyynnillä. Yhdysvalloissa kausisiirtolaisena olleet kyläläiset ja heidän investointinsa kylän yhteisiin hankkeisiin ovat tärkeitä. Esimerkiksi vuonna 1995 kylään rakennetun lähdevesipumppaamon kustannuksista Yhdysvaltojen siirtolaiset rahoittivat yli puolet. Pumppaamo työllistää kaksi ihmistä. Lisäksi kylässä harjoitetaan pienimuotoista ekoturismia, joka hoidetaan kyläläisten yhteistoimintana. Turistit majoitetaan kyläläisten kodeissa ja turismista saatavat tulot käytetään kylän yhteisiin infrastruktuurihankkeisiin ja muihin kuluihin. Ekoturismiprojekti aloitettiin vuonna Kylässä on myös kuljetusyritys, joka työllistää viisi ihmistä. Kylän asukkaista osa on kausisiirtolaisia, jotka työskentelevät noin puolen vuoden jaksoissa muualla ja palaavat kylään. Meksikolaisen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 Yavesían asukkaista 122 henkeä oli työssäkäyviä. Suurin osa, 64 prosenttia, kylän työntekijöistä oli maanviljelijöitä, karjankasvattajia ja muita maataloudessa työskenteleviä. 22 prosenttia työläisistä sai toimeentulonsa teollisuudesta ja 13 prosenttia palvelusektorilta (Municipios 2006). Haastattelimme Yavesíassa 29 kyläläistä koskien heidän halukkuuttaan muuttaa ja heidän käsityksiään muuton seurauksista. Yli puolet vastaajista oletti muuton parantavan elämänlaatuaan. 66 prosenttia kaikista haastatelluista oli harkinnut muuttoa toiseen kaupunkiin Meksikossa ja 69 prosenttia muuttoa Yhdysvaltoihin. Kysyttäessä onko heillä sukulaisia tai läheisiä ystäviä Yhdysvalloissa 79 prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi (Kyselytutkimus 2006). 53
6 Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Haastatelluista kyläläisistä miehet olivat naisia valmiimpia muuttamaan. Miehistä hieman yli puolet ja naisista neljäsosa olivat jossain vaiheessa elämäänsä muuttaneet kotipaikkansa ulkopuolelle. Miehet olivat halukkaampia muuttamaan etenkin Meksikon sisällä, jopa 89 prosenttia vastasi harkinneensa muuttoa toiseen kaupunkiin. Yllättäen naiset olivat halukkaampia muuttamaan Yhdysvaltoihin. 83 prosenttia naisista vastasi harkinneensa muuttoa rajan taakse, kun miehillä vastaava prosentti oli vain 58. Ihmisten suurimpana motivaationa muuttaa oli työ. Miehistä reilu puolet mainitsi taloudelliset syyt tärkeimpänä syynä mahdolliselle muuttamiselle. Neljäsosa vastasi puolestaan, ettei heillä ole mitään syytä muuttaa. Vain yksi vastaaja ilmoitti perheen syyksi mahdolliselle muuttamiselle. Naisista 58 prosenttia vastasi työn tärkeimmäksi syyksi, 33 prosenttia mainitsi koulutuksen ja 17 prosenttia lasten edun. Kysyimme myös mitkä ovat tärkeimpiä syitä pysymiselle Yavesíassa. Kylä miellettiin rauhalliseksi ja turvalliseksi paikaksi asua. Perhe, rauha ja turvallisuus näyttivät olevan merkittävimpiä syitä pysyä Yavesíassa. Etenkin miehille kylässä eläminen ja sen perinteet korostuivat vastauksissa. Yavesíassa oli omaa maata, oma perhe ja oma yhteisö. Täällä meillä on kulttuurisia ja luonnonrikkauksia, meillä on millä elää, ei ehkä yltäkylläisyydessä, mutta niin, että tulemme toimeen, ilmaisi ajatuksensa eräs vanhempi maanviljelijä. Pyydettäessä kuvailemaan Yhdysvaltoja ongelmaksi muodostui kysymyksen asettelu. Ihmisillä oli vaikeuksia hahmottaa, mitä kysymyksellä haettiin. Saimme kuitenkin jonkin verran vastauksia. Positiivisissa maininnoissa Yhdysvaltoja kuvailtiin rikkaana, teknisesti edistyneempänä, voimakkaampana ja mahtavampana kaikilla tahoilla sekä terveellisempänä maana elää. Raha ja työ olivat muita keskusteluissa esille nousseita mielikuvia. Negatiivisia kommentteja tuli hieman enemmän. Yhdysvaltoja kuvailtiin rasistisena ja vaarallisena maana, jossa on vaikea elää. Tiukka hallinto, tiukat lait ja kallis eläminen mainittiin myös. He eivät pidä meistä oli kommentti, joka toistui useamman kerran. Tulosten tarkastelu Siirtolaisuuden keskeiset syyt ovat Oaxacassa samat kuin muuallakin Meksikossa. Taloudelliset syyt ovat merkittävin siirtolaiseksi työntävä tekijä. Perhesyyt, perheen yhdistäminen tai lasten edun vuoksi muuttaminen ovat toiseksi merkittävin tekijä. Kausisiirtolaisuuden yleisyydestä meillä ei ole suoraa tietoa, mutta oletamme, että se ei kirjaudu virallisiin väestötilastoihin, koska kyseessä on tilapäinen oleskelu muulla alueella. Yavesíassa toteuttamissamme haastatteluissa usea asukas mainitsi olleensa kausityössä kotikylän ulkopuolella. Oaxacan osavaltiosta lähtevistä siirtolaisista naisilla perhesyyt olivat tärkeämpi muuttoon vaikuttava tekijä kuin työ, joka puolestaan oli miesten ehdottomasti merkittävin motiivi. Materiaali pohjaa kuitenkin lailliseen siirtolaisuuteen. Voidaan olettaa, että työ ja parempien elinolojen tavoittelu on laittoman siirtolaisuuden merkittävin syy, koska perhe muuttaa usein perässä vasta, kun asema Yhdysvalloissa on vakiinnutettu. Yavesían kylä poikkesi Oaxacan osavaltiosta naisten osalta siinä, että kyselyn pohjalta myös naiset asettivat työn tärkeimmäksi muuttoa motivoivaksi tekijäksi. Yavesíalle siirtolaisuus oli taloudellisesti hyvin tärkeää, sillä kausityössä muualla työskentelevät tuovat rahaa yhteisöön sekä Yhdysvalloissa asuvat sukulaiset lähettävät rahaa kotiin. Yavesían työntävät tekijät olivat mielestämme myös melko heikot. Asukkaat viihtyivät ympäristössään ja heidän vastauksistaan heijastui vahva paikallisidentiteetti. Yhteenveto Siirtolaisuus on tärkeää Meksikon taloudelle. Ihmiset muuttavat työn ja paremman elämän perässä Yhdysvaltoihin ja siirtolaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat öljytulojen jälkeen Meksikon toiseksi suurin tulonlähde. Siirtolaisten rahat myös suuntautuvat köyhille ihmisille, toisin kuin öljytulot. Yhdysvaltojen tiukan maahanmuuttopolitiikan vuoksi laiton siirtolaisuus on hyvin yleistä. Laittomat siirtolaiset ovat usein hyvin heikossa asemassa. Yhdysvallat nähdään mielikuvissa kehittyneenä maana, jossa voi tienata paljon rahaa, mutta samaan aikaan myös rasistisena yhteiskuntana, joka syrjii meksikolaissiirtolaisia. Tästä huolimatta ihmiset ovat halukkaita muuttamaan paremman tulevaisuuden toivossa. Yleensä siirtolaisten siteet paikallisyhteisöihin säilyvät vahvoina. 54
7 Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Municipios (2006). Enciclopedia de los municipios de México < mx/work/templates/enciclo/oaxaca/municipios/ 20443a.htm> Muus, P. & E. van Dam (1996). Comparative research on international migration and international migration policy. 91s. Official Publications of the European Communities, Luxembourg. Niemi, Saija-Elisa (2000). Mexicans on the move. Migration perspectives on micro and macro levels and identities. 137s. Pro Gradu - tutkielma Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto. SFGate (2006). San Francisco Chronicle < article?o=0&f=/gate/archive/2000/06/23/ dyingland.dtl,> Talvitie, J. & M. Mujica (1995). Kulttuuri ja matkailuopas. Meksiko ja Keski-Amerikka. 415s. WSOY, Juva. Kuva 3. Santa Maria Yavesían kylä. (Petteri Niemi) Lähteet: Barrett, Hazel R. (1992). Population geography. Conceptual frameworks in geography. Oliver & Bound Fröhling, Oliver (2006). Centro de Encuentros y Diálogos Interculturales & Universidad de la Tierra. Seminaari Oaxaca de Juarez, Mexico. INEGI (2005). Mujeres y hombres en Oaxaca. Instituto Nacional de Estadística, Geografía e Informática. Centro de información INEGI, Oaxaca. Kyselytutkimus (2006). Santa Maria Yavesíassa tehty kyselytutkimus Leighton Schwartz, Michelle (1997). Desertification and migration in Mexico. Teoksessa Middleton, N. & D. Thomas (toim.): World atlas of desertification. London, Arnold. Maceda, Aurelio (2006). Frente Indígena de Organizaciones Binacionales (FIOB). Seminaari , Oaxaca, Meksiko. Migration (2005). Migration Information Source < migrationinformation.org/usfocus/> 55
Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotFilippiinien väkiluku on kasvanut 30 vuodessa 59 miljoonasta 106 miljoonaan. Väestön vuotuinen kasvuprosentti on hidastunut 1,5 prosenttiin, mutta
1 Filippiinien väkiluku on kasvanut 30 vuodessa 59 miljoonasta 106 miljoonaan. Väestön vuotuinen kasvuprosentti on hidastunut 1,5 prosenttiin, mutta edelleen Suomen kokoisessa maassa väkiluku kasvaa 1,6
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotAihealue: Siirtolaisuus rajoja ja siltoja. Osio 2: Siirtolaisuus kokemuksena ihmiset tarinoiden takana
Aihealue: Siirtolaisuus rajoja ja siltoja Osio 2: Siirtolaisuus kokemuksena ihmiset tarinoiden takana Siirtolaisten elämäntarinat jäävät aivan liian usein piiloon karttojen, kaavioiden ja tilastojen taakse.
LisätiedotSuomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa
Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä
LisätiedotMuutto Ruotsiin 1960-luvulla
Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:
LisätiedotMihin Reilua kauppaa tarvitaan?
Reilu kauppa ry 2017 Mihin Reilua kauppaa tarvitaan? Maailmassa on noin 800 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät nälästä. Osa heistä on pienviljelijöitä, jotka viljelevät ruokaa muille. He saattavat joutua
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotMeksikon asema globalisoituvassa maailmassa
Meksikon asema globalisoituvassa maailmassa Satu Tolonen Paula Salmela 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa pyrimme tarkastelemaan Meksikon asemaa globalisoituvassa maailmassa. Tarkoituksenamme on myös tutkia
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotSuomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina
Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotSiirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen
Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotY-SUKUPOLVI: MINUN URANI
Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotKauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali
Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan
LisätiedotAlueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa
Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
Lisätiedottyötön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa
työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.
LisätiedotRuotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen
Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat
LisätiedotOsaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus
Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotKAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA
KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA ja vastavirta Eero Holstila MDI 11.3.2019 SISÄLTÖ 1. Kaupungistumisen iso kuva 2. Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys vuoteen 2040 3. Suurkaupungistumisen vastavirta ja sen hyödyntäminen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1
Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotUKKO.fi käyttäjäkysely 2017
UKKO.fi käyttäjäkysely 2017 UKKO.fi kevytyrittäjien käyttäjäprofiili Tämän vuotisen käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa UKKO.fi laskutuspalvelun kautta kevytyrittäjinä itsensä työllistävien ammattilaisten
LisätiedotGalleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut.
Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. 1. matkalla kotiin 2. kaikkialla 3. sulkea kännykkä 4. laittaa se äänettömälle 5.
LisätiedotSIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE
SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotNAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin
LisätiedotPAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?
PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotMonimuotoiset työyhteisöt puhtausalalla - maahanmuuttajat työelämässä Mikko Laakkonen
Monimuotoiset työyhteisöt puhtausalalla - maahanmuuttajat työelämässä Mikko Laakkonen 24.9.2019 pam.fi THE BIG PICTURE SIIRTOLAISUUS GLOBAALINA ILMIÖNÄ Sekä vapaaehtoisesti että pakon edessä. Noin 200-250
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotTULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ
TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotTyömatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen
Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia
LisätiedotNuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO
Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotKestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.
Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2006 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa Teitä itseänne. Erittäin paljon
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotPohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi
Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-
LisätiedotVäestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma
Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotNuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus
Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit
LisätiedotYt-lakikysely Suomen Yrittäjät
Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
LisätiedotHAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto
HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen
LisätiedotTietoja perheiden asumisen ongelmasta
Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MARRASKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 2.12.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.
LisätiedotLapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä
Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä Taustatiedot - Kyselyn aika 18.12.2016-5.1.2017 - Vastaajia oli 42 ja kysely lähetettiin yhteensä 71
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotLokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun
Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 22.1.2013 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotMegatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?
Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotNeljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta
Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta Miika Kataja KTM, YTM, tohtorikoulutettava Osallisuusagentti, Järjestöt mukana muutoksessa -hanke Neljä eri
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotKysely kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista
Kysely kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Elinkeinoelämän keskusliiton, Rakennusteollisuus RT:n ja RAKLIn
LisätiedotSÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla
SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin
LisätiedotMuslimimiehet diasporassa
Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 2/2006
Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
Lisätiedot