Meksikon asema globalisoituvassa maailmassa

Transkriptio

1 Meksikon asema globalisoituvassa maailmassa Satu Tolonen Paula Salmela 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa pyrimme tarkastelemaan Meksikon asemaa globalisoituvassa maailmassa. Tarkoituksenamme on myös tutkia globalisaation vaikutusta Meksikon eri osien välillä ja verrata eri aluetasojen asemaa maailmantaloudessa. Tästä käytämme esimerkkinä Oaxacan osavaltiota sekä siellä sijaitsevaa Santa María Yavesían zapoteekkiyhteisöä. Kansallisella tasolla globalisaatio nähdään tärkeänä keinona valtion talouden parantamiseksi ja Meksiko kilpaileekin Brasilian kanssa koko Latinalaisen Amerikan taloudellisen ja poliittisen johtajan asemasta. Samanaikaisesti on kuitenkin havaittavissa, että maaseudun pienissä vuoristokylissä vastustetaan globalisaation muutosvoimaa perinteisen elämäntavan muokkaajana siitäkin huolimatta, että useat pienet intiaaniyhteisötkin ovat osaltaan riippuvaisia Yhdysvaltoihin suuntautuvan kausityöläisyyden tuomista varoista (Maceda 2006). Globalisaatio voidaan määritellä monin tavoin. O Brienin (1992, cit. Gwynne & Kay 1999: 8) mukaan globalisaation eteneminen merkitsee maantieteen loppua, sillä sen perimmäinen päämäärä on suuren yhtenäisen kokonaisuuden luominen, jossa maantieteellisillä eroavaisuuksilla ja valtioiden rajoilla ei ole minkäänlaista merkitystä. Määritelmä on lähinnä taloudellinen, ja sitä voi soveltaa ainoastaan suuriin monikansallisiin yhtiöihin. Giddens (1990: 64) sekä Schech ja Haggis (2000: 58) sen sijaan määrittelevät globalisaation kutistuvan maailman käsitteen avulla, jossa globalisaatiolla tarkoitetaan rajoja ylittävän kanssakäymisen lisääntymistä. Lisäksi välimatkojen merkitys vähenee ja paikallistason toiminta nähdään osana globaalia kokonaisuutta. Tutkimuksemme perustana olemme hyödyntäneet globalisaatiota käsittelevää taustakirjallisuutta. Lisäksi käytössämme on ollut Meksikon tilastokeskuksen INEGI:n (Instituto Nacional de Estadística, Geografía e Informática) tuottamaa tilastoaineistoa. Intiaaniyhteisöjen osalta tutkimuksemme perustuu Yavesíassa suoritettuun havainnointiin sekä FIOB: n (Frente Indígena de Organizaciones Binacionales) edustajan Aurelio Macedan puheeseen Oaxacassa Universidad de la Tierrassa. 2. Globalisaation vaikutus kansallisella ja alueellisella tasolla 2.1 Meksiko Latinalaisen Amerikan suunnannäyttäjä Meksiko on taloudellisesti yksi Latinalaisen Amerikan suunnannäyttäjistä yhdessä Brasilian ja Argentiinan kanssa luvun alussa Meksiko joutui pahoihin vaikeuksiin kansainvälisten velkojensa kanssa ja ilmoitti elokuussa 1982 kyvyttömyytensä niiden takaisinmaksuun. Tämä oli ensimmäinen askel siinä valtavassa tapahtumien vyöryssä, joka romutti lähes koko Latinalaisen Amerikan talouden 1980-luvulla valtioiden vajottua yksi toisensa jälkeen yhä syvempää taloudelliseen kriisiin (Gwynne 1999: 75 77; Teivainen 2002: 43 44) luvulla maanosan taloudellinen kehitys muuttui vakaampaan suuntaan ja alueellinen yhteistyö lisääntyi erilaisten kauppasopimusten myötä. Meksiko on solminut vapaakauppasopimuksia yhteensä 12 eri valtion tai yhteisön kanssa. Näistä sopimuksista merkittävin maan oman talouden kannalta on vuonna 1994 allekirjoitettu vapaakauppasopimus (NAFTA) Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa (Valtonen 2003). Meksiko sitoutui GATTiin vuonna 1986 ja liittyi ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan maana OECD-maihin Meksikon ulkomaankauppa on jatkanut kasvamistaan myös 2000-luvulla (kuva 1) luvun lopussa valtion kauppatase kääntyi negatiiviseksi viennin jäädessä tuontia pienemmäksi, eikä tilanne ole muuttunut 2000-luvun puoliväliin mennessä. Monikansallisten yhtiöiden merkitys Meksikon taloudelle on suuri. Erityisesti Meksikon pohjoisrajan tuntumassa on huomattava määrä yhdysvaltalaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät Meksikon halvempaa työvoimaa sekä maiden välille solmittua sopimusta, jonka ansiosta teollisuuden käyttämä raaka-aine voidaan kuljettaa verovapaasti rajan yli. Niinpä alueelle onkin syntynyt kaupunkeja, joissa suurin osa väestöstä työskentelee maquiladoras -tehtaissa (Dickenson et al. 1996: ). Samanaikaisesti laaja-alaiset lomautukset maquiladorissa 62

2 Tolonen, Salmela, Meksikon asema globalisoituvassa maailmassa Kuva 1. Meksikon ulkomaankauppa vuosina (INEGI 2006a). ja monilla muilla talouden sektoreilla ovat kasvattaneet muuttovirtoja, jotka suuntautuvat paitsi eri puolille Meksikoa, erityisesti myös Yhdysvaltoihin. Rajan ylitys tapahtuu yleensä laittomasti, mutta riskin ottaminen tuntuu kuitenkin houkuttelevalta paremman toimeentulon ja tulevaisuuden toivossa. Meksiko toimii välietappina myös muista Latinalaisen Amerikan maista saapuville siirtolaisille heidän tavoitellessaan parempaa elämää Pohjois-Amerikassa. Yhdysvalloissa asuvien siirtolaisten kotimaahansa lähettämällä valuutalla on suuri merkitys Meksikon kansantalouden kannalta. Valuuttalähetyksistä saatavien tulojen määrä on vuosittain suurempi kuin Yhdysvaltojen sijoitukset maassa (Wise 2003: 4). Kansainväliseen rahoitusapuun tukeutuminen on Meksikossa kuten muissakin kehittyvissä maissa aiheuttanut riippuvuutta rahoittavista tahoista (esim. IMF). Tämä riippuvuus on aiheuttanut valtion poliittisen toimintavallan vähenemistä ja päätöksenteon sitomista kansainvälisiin organisaatioihin silloinkin, kun niiden edustama poliittinen näkemys poikkeaa valtion omasta linjasta ja on ristiriidassa sen etujen kanssa (Dickenson et al. 1996: ) luvun alussa Latinalaisen Amerikan talouskriisin jälkimainingeissa kansainväliset sijoittajat päättivät alueen talouden liberalisoinnista ja avaamisesta ulkomaisille toimijoille. Positiivisen talouskehityksen lisäksi tästä seurasi ongelmia, sillä perinteisesti sisäänpäin suuntautuneiden markkinoiden muuttuessa kansainvälisemmiksi tuotannon ja työllisyyden muutos kohti vientiinsuuntautunutta teollisuutta oli melko hidasta. Lisäksi valtioiden riippuvuus monikansallisista yrityksistä kasvoi etenkin siten, että alkutuotannosta saadut tulot ohjautuivat suoraan ulkomaisille omistajille (Gwynne 1999: 85). Hallituksen mahdollisuuksia päättää omasta toiminnastaan eivät sido ainoastaan rahoitusapuun liittyvät sopimukset, vaan esimerkiksi ympäristösopimukset, joista Kioton päästösopimus on yksi merkittävimmistä. Meksiko ratifioi sen elokuussa 2002 (United Nations 2002: 4). 2.2 Oaxaca Oaxacan osavaltio sijaitseen eteläisessä Meksikossa Tyynenmeren rannalla. Lännessä Oaxacan naapuriosavaltiona on Guerrero, luoteessa Puebla, pohjoisessa Veracruz ja idässä Chiapas. Vuonna 2000 Oaxacan väkiluku oli noin 3, 4 miljoonaa (INEGI 2006b). Talouden globalisaatio näkyy Oaxacassa monin tavoin. Ensinnäkin siirtolaisvirrat Yhdysvaltioihin ja erityisesti Etelä-Kaliforniaan ovat huomattavia. Etelä-Kaliforniassa elääkin suuri oaxacalaisyhteisö, 63

3 ja tästä on syntynyt käsite oaxacalifornia. Siirtolaisten sukulaisilleen lähettämillä varoilla on suuri merkitys osavaltion taloudelle. Tämä on erityisen tärkeää paikallistasolla, sillä toisin kuin esimerkiksi öljynviennistä saatavat tulot, siirtotyöläisten lähettämät varat päätyvät suoraan paikallisten käyttöön (Maceda 2006). Globalisaatio on aktivoinut paikalliset ihmiset ajamaan etujaan erilaisten kansalaisjärjestöjen avulla. Tavoitteena on siirtää poliittista vaikutusvaltaa valtion keskushallinnolta paikallisemmalle tasolle (Radcliffe 1999: ). Tästä esimerkkinä CEPCO (La Coordinadora Estatal de Productores de Café de Oaxaca), Oaxacassa toimiva noin Kuva 2. Ulkomaisten sijoitusten määrä Oaxacassa (INEGI 2006c). Ulkomaisten sijoitusten määrä Oaxacassa vaihtelee huomattavasti vuosien välillä. Vaihtelu jopa vuositasolla on suurta, mutta näyttäisi siltä, että vuosien 2004 ja 2005 aikana kehitys on vakaantunut (kuva 2). Tärkeimmät yksittäiset sijoituskohteet ovat rakennusala sekä kauppa. Näiden kahden kohdalla tapahtuvat huomattavat vaihtelut sijoitusten määrissä vaikuttavat merkittävästi koko osavaltion sijoituksiin (INEGI 2006c). Kansainvälisen turismin merkitys Oaxacassa on kasvanut viime vuosina. Vuonna 1995 osavaltiossa yöpyi ulkomaista turistia. Kymmenen vuotta myöhemmin yöpymisten määrä oli (INEGI 1996: 672, INEGI 2005a: 1435). Kasvua oli siis 27,6 prosenttia. Koko Meksikon tasolla luku oli ulkomaista turistia vuonna 1995 sekä vuonna Merkittävää onkin huomata, että koko maan tasolla turistien määrä on laskenut lähes 3 prosenttia, mutta Oaxacassa kehitys on ollut huomattavan nousujohteista (INEGI 2005b: 431). 64 paikallisen kahvintuottajan järjestö, jonka tarkoituksena on lisätä jäsentensä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla (Wise 2003: 3). 2.3 Santa María Yavesía Santa María Yavesía sijaitsee noin 30 kilometriä Oaxacasta koilliseen vuoristossa lähes 2700 metrin korkeudessa. Kylä on melko eristäytynyt osittain siksi, että hurrikaani Stan aiheutti kohtalaisen suuria vaurioita kylään johtavalla tiellä. Vuonna 2000 Santa María Yavesíassa asui 460 asukasta (INEGI 2006b). Asukasluku kuitenkin vaihtelee vuoden aikana huomattavasti, sillä kyläyhteisölle on tyypillistä, että etenkin suuri osa nuoresta miesväestöstä käy kausitöissä Yhdysvalloissa. Tämä on tärkeä tulonlähde kyläläisille, jotka perinteisesti ovat harjoittaneet milpa-viljelyä kylää halkovan joen varressa. Monet lähikylistä ovat lisäksi taipuneet keskushallinnon tahtoon ja antaneet yhteisöjensä metsät val-

4 Tolonen, Salmela, Meksikon asema globalisoituvassa maailmassa tiollisen metsäteollisuuden käyttöön. Yavesíassa metsät nähdään kuitenkin tärkeänä voimavarana ja niitä on päätetty suojella laajamittaisilta hakkuilta. Tämä on kenties hieman ristiriidassa sen kanssa, että kyläyhteisö ostaa tarvitsemansa puuraaka-aineen naapuriyhteisöltään. Taloudellinen yhteistyö naapuriyhteisöjen kanssa on käytännössä kuitenkin melko rajoittunutta, sen sijaan sosiaalinen kanssakäyminen on tiivistä ja kylien asukkaat vierailevat säännöllisesti toistensa juhlissa (Ramos 2006). Paikallisten intiaaniyhteisöjen vanhojen perinteiden mukaisesti Yavesíassakin valitaan vuosittain kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on järjestää ja myös kustantaa vuotuiset kyläjuhlat sekä huolehtia muutenkin kylän juoksevista asioista. Virka on kunniatehtävä, eikä siitä makseta palkkaa. Useimmiten kyläneuvosto valitseekin tähän tehtävään jonkun sellaisen yhteisönsä jäsenen, joka asuu yhteisön ulkopuolella Yhdysvalloissa. Yleensä valittu henkilö on koonnut itselleen kylän keskituloihin nähden huomattavan omaisuuden, joten hänellä on mahdollisuus jättää ansiotyönsä vuodeksi ja saapua takaisin kotikyläänsä hoitamaan hänelle osoitettua tehtävää. Yhteisöllisyys on erittäin suuressa arvossa vuoriston intiaanien keskuudessa ja on erittäin harvinaista, että tehtävään valittu henkilö kieltäytyisi ottamasta sitä vastaan. Kyseessä on suuri kunnianosoitus, josta ei voi yhteisöä hylkäämättä kieltäytyä (Fröhling 2006). 3. Johtopäätökset Meksikossa on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana suuria taloudellisia muutoksia maan ajauduttua velkakriisiin 1980-luvun alussa. Globalisaatio kiihtyi näiden tapahtumien seurauksena, kun Meksikon talous liberalisoitiin ulkomaisten velkojien painostuksesta talouden vakauttamiseksi. Globalisaatio näkyy kaikilla Meksikon aluetasoilla, vaikkakin suhtautuminen kansainvälisiin toimijoihin on huomattavan ristiriitainen maaseudun syrjäkylissä. Globalisaation kehitys jatkunee tulevaisuudessakin, ainakin se levittäytyy yhä syvemmälle periferiaan. Tämä on nähtävissä esimerkiksi turismin kehityksessä; vaikka koko maan turismin määrät eivät enää kovinkaan suuresti tunnu kasvavan, syrjäisemmät alueet kiehtovat yhä suurempaa määrää matkailijoita. Näin ollen eristäytyneiden intiaaniyhteisöjen on todennäköisesti yhä helpompi tarttua eko- ja vaihtoehtoturismin tuomaan mahdollisuuteen hankkia jonkin verran lisätienestejä. Niinpä nämäkin syrjäkylät integroituvat yhä enemmän kansainväliseen talouteen, eivät ainoastaan siirtotyöläisyyden vaan myös matkailun myötä. Toisaalta globalisaation eteneminen on aiheuttanut myös lisääntyvää vastustusta erityisesti maaseudun intiaaniväestön keskuudessa. Meksikossa käydään edelleen tiukkaa kamppailua maanomistusoloista alkuperäisväestön ja keskushallinnon välillä. Nämä kiistakysymykset tulisi ensin selvittää kansallisella tasolla, jotta paikallisväestön mahdollisuudet selviytyä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa säilyisivät edes kohtalaisina. Lähteet Allen, J. (1995). Global worlds. Teoksessa Allen J. & Massey D. (toim.): Geographical worlds, Oxford University Press, Oxford. Dickenson, J., B. Gould, C. Clarke, S. Mather, M. Prothero, D. Siddle, C. Smith & E. Thomas- Hope (1996). Geography of the Third World. Toinen painos. 344 s. Routledge, Lontoo. Fröhling, Oliver (2006). Universidad de la Tierran johtaja. Suullinen tiedonanto Giddens (1990). The consequences of modernity. 186 s. Stanford University Press, Stanford. Gwynne R.N. (1999). Globalization, neoliberalism and economic change in South America and Mexico. Teoksessa Gwynne, R.N. & Globalization and modernity, Oxford University Press, New York. Gwynne R.N. & C. Kay (1999). Latin America transformed: changing paradigms, debates and alternatives. Teoksessa Gwynne, R.N. & Globalization and modernity, Oxford University Press, New York. INEGI (1996). Anuario Estadístico del Estado de Oaxaca. Tomo III. Edicion Instituto Informatica s. México City. INEGI (2005a). Anuario Estadístico del Estado de Oaxaca. Tomo III. Edicion Instituto Informatica s. México City. INEGI (2005b). Anuario Estadístico de los Estados Unidos mexicano. Edicion 2004.Instituto 65

5 Informatica. 705 s. México City. INEGI (2006a). Sistemas Nacionales Estadístico inegi.gob.mx/est/contenidos/espanol/rutinas/ept. asp?t=ext01&c=1138> INEGI (2006b). Sistemas Nacionales Estadístico inegi.gob.mx/lib/olap/estatico/mdxquery. asp> INEGI (2006c). Sistemas Nacionales Estadístico inegi.gob.mx/est/contenidos/espanol/rutinas/ept. asp?t=iede01&c=6572&e=20> Maceda, Aurelio (2006). FIOB:n (Frente Indígena de Organizaciones Binacionales) edustaja. Suullinen tiedonanto Radcliffe, S.A. (1999). Civil society, social difference and politics: issues of identity and representation. Teoksessa Gwynne, R.N. & Globalization and modernity, Oxford University Press, New York. Ramos, Fernando (2006). Yavesían ekoturismiprojektin perustajajäsen. Suullinen tiedonanto Schech, S. & J. Haggis (2000). Culture and development: a critical introduction. 226 s. Blackwell, Oxford. Teivainen, T. (2002). Enter economism, exit politics: experts, economic policy and the damage to democracy. 219 s. Zed Books Ltd, Lontoo. United Nations (2002). Status of Treaty Event. World Summit on Sustainable Development. Johannesburg, South Africa 26 August 4 September < johannesburgsummit.org/html/documents/ crps/0109_crp6_status_treaty_event.pdf> Valtonen, P. (2003). Suullinen tiedonanto Wise, A.W. (2003). NAFTA s untold stories: Mexico s grassroots response to North American integration. Americas Program Policy Report, June < nafta.pdf> 66