Kaksoisdiagnoosinuorten hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksoisdiagnoosinuorten hoito"

Transkriptio

1 Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Tiia Pirkola PsM, tutkija Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Nuorten mielenterveysyksikkö

2 Nuorten päihdehp ihdehäiriöt t ja samanaikaiset muut mielenterveyshäiri iriöt Nuorista n % kärsii k jostain mielenterveyshäiri iriöstä ennen aikuisikää Diagnosoitavia päihdehp ihdehäiriöitä 5-10 %:lla nuoruusikäisist isistä Tyypillistä nuoruusiän n häirih iriöille ille monen yhtäaikaisen häirih iriön olemassaolo Päihdehäiriöissä %:lla muita samanaikaisia mielenterveyden häirih iriöitä,, joista yleisimpiä käytös- ja tarkkaavuushäiri iriöt t sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiri iriöt Mitä ongelmallisempaa päihteiden p käyttk yttö ja/tai mitä nuorempana käytön n aloittanut, sitä todennäköisemmin myös s muuta psyykkistä oireilua

3 Nuorten mielenterveyden häirih iriöiden iden esiintyvyys Häiriötyyppi Prevalenssi Sukupuoli- ADS / (%) jakauma verrokit Jokin mielenterveyden häirih iriö N > M 23.0 Mielialahäiri iriöt t N > M 11.0 Ahdistuneisuushäiri iriöt t 5-15 N > M 11.5 Päihdehäiriöt 5 10 N < M 4.0 Käytöshäiriö 5-10 N < M 4.5 Ei-affektiiviset psykoosit < 1 N = M (sis ADHD) Marttunen & Rantanen (2001), ADS-tutkimus (Karlsson ym,, 2006)

4 Sukupuolierot nuorten päihdehp ihdehäiriöideniden komorbiditeetissa Voimakas yhteys päihdehp ihdehäiriöön Tytöill illä Masennustilat (yhdessä käytöshäiriön n kanssa tai yksin) Ahdistuneisuushäiri iriöt Pojilla Käytöshäiriö ADHD ilmeisesti välittyy v käytk ytöshäiriön n kautta

5 Nuorten alkoholin käytk ytön n määm äärä ja mielenterveyden häirih iriöt Psykiatrinen Alkoholin käytk ytön n määm äärä diagnoosi Ei käyttk yttöä Kokeilijat Sosiaaliset Ongelma- Päihdehäiriö käyttäjät käyttäjät Depressio Bipolaarihäiri iriö Ahdistuneisuushäiriö Käytöshäiriö / ADHD => Mielenterveyden häirih iriöt t sitä yleisempiä mitä runsaampaa vuotiaiden nuorten alkoholin käyttk yttö oli Rohde ym 1996

6 Nuorten päihdep ihde- ja mielialahäiri iriöt Mieliala- ja päihdehp ihdehäiriön n alkamisjärjestys Tytöt (%) Pojat (%) Yhteensä (%) Mielialahäiri iriö ensin Samaan aikaan Päihdehäiriö ensin => Mielialahäiri iriöt t yleisiä sekä ennen että jälkeen lkeen päihdehäiriön n alkamisen Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että päihdekäyttö/-häiriö pääsääntöisesti edeltää mielialahäiri iriöitä

7 Nuorten päihdep ihde- ja muut mielenterveyshäiri iriöt Komorbiditeetilla huomattava kliininen merkitys: Lisää itsetuhoista käytk ytöstä Heikentää psykososiaalista toimintakykyä Altistaa rikollisuudelle Altistaa fyysiselle ja seksuaaliselle väkivallalle, v sekä muille traumaattisille tapahtumille Johtaa hoitokontakteihin, mutta hoitoisuus ja ennuste huonompia

8 Nuorten komorbidit päihdehp ihdehäiriöt t ja itsetuhoisuus Erityisen suuri itsemurhavaara nuorilla, joilla Päihdehäiriö ja mielialahäiri iriö Päihdehäiriö ja käytk ytöshäiriö Päihdehäiriö ja sekä mieliala- että käytöshäiriö

9 Ennaltaehkäisyn näkökulman kulma Lapsuusiän n mielenterveyshäiri iriöiden iden liittyvien suojaavien tekijöiden iden vahvistaminen ja riskitekijöiden iden varhainen tunnistaminen ja hoito Päihteiden käytk ytön n aloitusiän n siirtäminen mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen nuoruuden kehitystä Subdiagnostisen oireilun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

10 Varhainen puuttuminen ja päivystysp Keränen, Laukkanen, Hintikka (2003): Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien havaitseminen ensiavussa => Päihteiden käyttk yttöön n ja siihen liittyviin ongelmiin ei paneuduttu. => Jokaisen päihtyneenp ihtyneenä terveydenhuollon yksikköö öön tulevan tai toimitetun nuoren psykososiaalinen tilanne tulisi selvittää huolellisesti, ja heidät t tulisi ohjata tarvittaessa psykiatrin konsultaatioon heti päihtymyksen p mentyä ohi ja asianmukaiseen hoitoon Esimerkiksi motivoivan haastattelun käyttk yttö päivystyksessä (Monti et al. 1999) Toistuvasti ensiapuun tulevat nuoret? Standardoidut seulontamenetelmät t ja lähetekl hetekäytännöt t (Chi et al 2006)

11 Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Komorbiditeetti vaikuttaa merkittävästi häirih iriöiden iden oirekuvaan, kulkuun, hoitoon ja ennusteeseen Komorbiditeetin yleisyydestä ja vakavuudesta huolimatta häiriöiden iden hoidosta vähän v n tietoa Tiedon vähäisyyden v ja hoitojen integroimattomuuden taustalla: Palvelujärjestelm rjestelmän n rakenne: päihdeongelmaisia p hoidetaan sosiaalitoimessa ja muita mielenterveysongelmia terveydenhuollossa Psykiatristen häirih iriöiden iden kontrolloiduista hoitotutkimuksista päihdeongelmaiset suljettu pois Päihdeongelmaisten kontrolloiduissa hoitotutkimuksissa ei ole kiinnitetty nitetty riittävästi huomiota komorbideihin mielenterveyshäiri iriöihinihin

12 Nuoren kokonaisvaltainen arviointi Kartoitettavat elämänalueet: Fyysinen terveys Koulunkäynti Kaverisuhteet ja vapaa-ajan ajan vietto Perhetilanne ja -suhteet Psyykkinen terveys Mahd. rikkeet ja rikokset Alkoholin käyttk yttö Huumeiden käyttk yttö

13 Päihde- ja muiden häirih iriöiden iden arviointi Runsaasti päihteitp ihteitä käyttävältä nuorelta arvioitava aina mahdollisia muita mielenterveyden häirih iriöitä ja toisaalta muulla tavoin oirehtivalta nuorelta selvitettävä aina päihteiden käyttk yttöä Päihteiden käyttk yttöä tulee kysyä suoraan ja kysymäll llä yksityiskohtaisesti eri päihteiden p käytk ytöstä Arviointi- ja haastattelulomakkeiden hyödynt dyntäminen (esim. BDI, BAI, AUDIT, CRAFFT, EuroADAD)

14 Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Yksilöllisesti llisesti räär äätälöity hoitosuunnitelma ottaen huomioon nuoren kehitysvaihe Hoidon kohdistaminen kumpaankin häirih iriöön Hoidon samanaikaisuus! Hoidon kokonaisvaltaisuus nuoren merkittävät elämänalueet kattava (voimavarat ja korjattavat alueet)

15 Psykososiaalinen hoito Kaksoisdiagnoosinuorten psykososiaalisesta hoidosta vähän v n tutkimustietoa Vallitsevista hoitomuodoista osan todettu olevan vaikuttavia sekä päihdehäiriöiden iden että muiden mielenterveyshäiri iriöiden iden hoidossa Hoitotoimien kohdistaminen kumpaankin häiriöön Hoitomuotojen yhdistäminen

16 Psykososiaalisia hoitomuotoja Kognitiivis-behavioraalinen yksilö- ja ryhmäterapia Yhteisövahvistusohjelmat (ACRA=Adolescent Community Reinforcement Approach) Motivoiva haastattelu ja motivaatiota vahvistavat hoitomallit (MET = Motivational Enhancement Therapy) Perhekeskeiset menetelmät Yhdistelmähoidot hoidot Varsinaiset integroidut hoitomallit (MST = multissystemic therapy, MDFT = multidimensional family therapy) Kahden menetelmän n käyttk yttäminen samanaikaisesti

17 Integroidut hoitomallit Integroiduissa hoitomalleissa (MST, MDFT) yhteistä: Nuoren perheen ja muun verkoston huomioon ottaminen Hoidon intensiivisyys Liikkuva työote Vastuuhoitajan nimeäminen, minen, asiakasmää äärän rajallisuus Tiivis työnohjaus välttv lttämätön

18 Lääkehoito Lääkehoitoa ei nuoren hoidossa pidä käyttää ainoana hoitomuotona - psykososiaaliset hoitomuodot yleensä ensisijaisia Monien komorbidien häirih iriöiden iden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttk yttö turvallista myös s päihdehp ihdehäiriöisillä nuorilla, vaikka nuori ei täysin t päihteetp ihteetön Otettava huomioon mahdolliset toksiset lääl ääkkeen ja päihteen p ihteen yhteisvaikutukset Arvioitava riski lääl ääkkeen vääv äärinkäyttöön Lääkevaste ja sivuvaikutusprofiili saattavat olla kaksoisdiagnoosinuorilla erilaisia Huolellinen seuranta!

19 Missä kaksoisdiagnoosinuoria hoidetaan? Sosiaalitoimen palvelut Lastensuojelun palvelut Päihdehuollon palvelut Terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kolmannen sektorin palvelut Millä perusteella nuoren hoitopaikka tulisi valita? Päihdehäiriön n vaikeusaste, komorbidien häirih iriöiden iden vaikeusaste, itsetuhokäytt yttäytymisen ytymisen vaara, väkivaltaisuuden v riski Avohoito, sairaala- tai muu laitoshoito? Pääsääntönä hoito niin avoimessa paikassa kuin mahdollista

20 Kuva 1. Hoitovastuu ja hoitotahojen yhteistyö suhteessa häirih iriöiden iden vakavuuteen Vakavaa Alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttö III Hoidon locus : Päihdehuollon yksiköt I Hoidon locus : Perusterveydenhuolto IV Hoidon locus : Integroidut hoitoyksiköt II Hoidon locus : Nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito IV integroitu hoitoyksikkö II ja III yhteistyö I konsultaatio Lievää Muu psykiatrinen oireilu Vakavaa

21 Millaisten nuorten hoidossa yhteistyöongelmia? Nuorisopsykiatrisessa hoidossa olevalla nuorella, joilla mielen- terveyshäiri iriön n lisäksi - Päihdehäiriö / häirih iriötä lievempää runsasta käyttk yttöä - Käytöshäiriö / muuta epäsosiaalista käytk ytöstä - ADHD / levottomuutta, impulsiivisuutta Lastensuojelussa olevalla nuorella, joilla käytk ytösongelmien ja/tai päihdeongelmien lisäksi - Mielenterveyden häirih iriö (depressio) - Itsetuhoisuutta / itsemurhauhkauksia, viiltelyä - Psykoottista (prodromaali-) ) oireilua

22 Kehittämisalueita I Lastensuojelulla, päihdehuollolla p ja nuoriso- psykiatrialla tahoillaan vahvat osaamisen alueet - lastensuojelun avohuolto - lastensuojelulaitokset - päihdehoidon avo- ja laitosyksiköt - nuorisopsykiatrinen avohoito ja psykoterapia - nuorisopsykiatriset osastot

23 Kehittämisalueita II Näiden osaamisen alueiden välimaastossav laaja (kasvava?) harmaa vyöhyke hyke - epäsosiaalisesti oireilevat nuoret, joilla myös s muita mielenterveyden häirih iriöitä - mielenterveyden häirih iriöistä kärsivät t nuoret, joilla vakavaa epäsosiaalista oireilua - päihdehäiriöistä kärsivät t nuoret, joilla myös s muita mielenterveyden häirih iriöitä - mielenterveyden häirih iriöistä kärsivät t nuoret, joilla vaikeita päihdeongelmia

24 Kehittämisalueita III Vaarana on, että - nuorisopsykiatrinen avohoito keskeytyy, kun nykyiset hoitokeinot ( tule( toimistoon sovittuna aikana keskustelemaan ) ) eivät t sovellu - nuorisopsykiatrinen osastohoito keskeytyy tai ei toteudu päihdeongelman / käytk ytösoireiden vuoksi - lastensuojelun ja päihdehuollon p palveluissa nuorten mielenterveyden häirih iriöt t jääj äävät t tunnistamatta ja hoitamatta => Miten yhdistää eri alojen osaaminen sisäll llöllisesti llisesti (interventiotyypit ja niiden yhdistelmät) t) ja organisatorisesti?

25 Minkälaisia palveluita kaksoisdiagnoosinuorille? Tulisi olla käytettk ytettävissä monipuolisia hoitomuotoja joilla on vaikutusta sekä päihdehäiriöön n että komorbidiin mielenterveyden häiriöön n unohtamatta nuoren elämäntilanteen kokonaisuutta => Päihdelääketieteellisen, nuorisopsykiatrisen, lastensuojelun ja koulutyön n asiantuntemuksen yhdistäminen => Uudentyyppiset palvelut vai yhteistyön n parantaminen nykyisessä järjestelmässä?

26 Lopuksi Ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja hoidon merkitys! Hoitojen samanaikaisuus ja integrointi vastuunmää äärittely, yhteistyön n lisää ääminen, palvelujärjestelm rjestelmän n ja hoitomuotojen kehittäminen!

27 VARHAISEN TUNNISTAMISEN AVUKSI KTLn ja TE-keskuksen tuottamia aineistoja varhaisen tunnistamisen avuksi http//: => julkaisut => mielenterveys o Nuorten depressio: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille o Nuorten masennus: tietoa nuorille ja heidän perheilleen o Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi o Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen o Nuorten päihdehäiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt o Nuorten päihdehäiriöiden hoito o Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille

Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille PsM Tiia Pirkola LL Jaana Lepistö PsM Thea Strandholm Prof. Mauri Marttunen Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito Tietoa nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Nuorten päihdehäiriöiden hoito 07.06.2007 LL Jaana Lepistö HUS, HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, Nuorisopsykiatrian toimiala Pohjois-Vantaan ja Keravan poliklinikka Esityksen rakenne Nuorten päihteiden

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk

Lisätiedot

NUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS. 12.3.2007 ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp

NUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS. 12.3.2007 ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp NUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS 12.3.2007 ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp NUORUUSIÄN N PSYYKKINEN KEHITYS Määritelmät t ja ikärajat Nuoren kasvu

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä?

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? OPISKELIJOIDEN TERVEYS ja HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Henna Haravuori THL ja HUS 4.6.2013 1 Mikä mättää?

Lisätiedot

rjestelmän uusi ulottuvuus

rjestelmän uusi ulottuvuus Potilastietojärjestelm rjestelmän uusi ulottuvuus Lääkkeiden interaktiot ja kustannusvertailut hoitotilanteessa skylä,, Harri Ylinen 1 Lääkitystietojen hallinnan ongelmia Organisaatiokohtaisia ongelmia

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja ESH

Opiskeluhuolto ja ESH Opiskeluhuolto ja ESH Yhteistyön vahvistaminen 19.9.2018 Minna Nikula Ylilääkäri HUS Nuorisopsykiatria Nuorten Geneerinen Mielenterveysinstrumentti, (GMI) Lähtökohtia GMI kehittämiselle Keskiössä nuori

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

menetelmin työskentelevää perhetyö

menetelmin työskentelevää perhetyö Miten lasten, nuorten ja perheiden palvelut jäsentyvät LAPE-hankkeen mukaiseen kolmiportaiseen palvelurakenteeseen Pirkanmaalla kenen pitää tehdä mitä? Tässä versiossa päähuomio on mielenterveystyössä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden

Lisätiedot

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret 13.4.2018 Marja Työläjärvi Apulaisylilääkäri TAYS EVA-yksikkö Historiallista taustaa Ilmiötä havainnoitu vasta 1970- ja 1980-luvuilta lähtien

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo WHO: EI TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ MIELENTERVEYS ON JOTAIN MUUTA KUIN SAIRAUDEN PUUTTUMINEN

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa POPUP valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen) Jussi Suojasalmi (Sovatek) Juha Katajamäki (Ksshp) Tarja Saharinen (Ksshp) Marja Heikkilä

Lisätiedot

77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen KYS psykiatria ja nuorisopsykiatria. Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2017

Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen KYS psykiatria ja nuorisopsykiatria. Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2017 Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen KYS psykiatria ja nuorisopsykiatria Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2017 Syömishäiriötyöryhmä Palveluyksikön syömishäiriöiden tutkimuksen ja hoidon kehittämistyöryhmä, pj Eila

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä?

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuorisolääketiede Terhi Aalto-Setälä ja Mauri Marttunen Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuoruus alkaa puberteetista. Nuoren tulee vähitellen irrottautua lapsuudesta ja löytää

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet 14.11.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ja päihteet Huono suomalainen viinapää (Veli Verkko) Ajatus väkivaltatyöstä

Lisätiedot

ilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä

ilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus?, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko Huukopäivät 9.12.2010 Helsinki ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Mikä ihmeen monihäiriö

Lisätiedot

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva PEKKA HEINÄLÄ Psykiatrian erikoislääkäri Vantaan päihdefoorumi 8.11.2017 Päihteet ja väestö Tupakka: 14 % väestöstä

Lisätiedot

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa Rompun toiminta-areenat

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia

Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia Tytti Solantaus Stakes Valtakunnnalliset neuvolapäiv ivät 31.10.2006 Dipoli,, Espoo Mielenterveysongelmien esiintyvyys aikuisilla Psyykinen oireilu/ongelmat n.

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET

MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET UNIVERSITY OF TURKU MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Lisätiedot

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Näkymätön näkyväksi Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote

Lisätiedot