Lapsen haastava käyttäytyminen. Virpi Vauhkonen

Transkriptio

1 Lapsen haastava käyttäytyminen Virpi Vauhkonen

2 Kaikki lapset käyttäytyvät joskus hankalasti: hermostuvat, turhautuvat ja kiukuttelevat Sopiva määrä turhautumista saa ponnistelemaan ja edistää kasvua ja kehitystä Kaikki tunteet ovat sallittuja opeteltava sopivia tapoja ilmaista niitä

3 Haastava käyttäytyminen Vuorovaikutus tilanne, jossa lapsen ja aikuisen yhteys katoaa Tulkintaan vaikuttaa ympäristö, kokijan olotila, aikaisemmat kokemukset Toisesta ja toisessa tilanteessa voi olla haastava toisesta ei

4 Haastava käyttäytyminen on sosiaalisesti hyväksymätön yksilön stressin purkautumisen muoto, joka kestonsa, toistuvuutensa tai voimakkuutensa takia aiheuttaa turvallisuusriskin itselle tai muille tai vakavasti rajoittaa tavanomaista toimintaa

5 Haastava käyttäytyminen Aggressiivisuus: lyöminen, töniminen, huitominen, nipistely, pureminen, potkiminen esineiden ja tavaroiden heittäminen ja särkeminen kiroilu, nimittely ja haukkuminen kirkuminen, huutaminen pakkotoiminnot, jankuttaminen ja ääntely passiivisuus, nukkuminen ja kieltäytyminen tekemisestä vastusteleminen ohjaustilanteissa

6 Haastava käyttäytyminen vaatteiden repiminen ja riisuminen sukuelinten (omien tai toisten) koskettaminen, sukuelimien kuvaaminen ja niiden näyttäminen toisille tilanteesta tai koulusta karkaaminen itsensä vahingoittaminen: pään hakkaaminen, pureminen, viiltely varastaminen

7 Vaikutus elämään Fyysisesti: kipu, mustelmat, haavat Psyykkisesti: pitkittyneenä riski psyykkiseen sairastumiseen henkilölle itselleen + läheisille perheen hajoaminen Sosiaalisesti: vaikutus perheeseen, kouluun, sosiaalisiin suhteisiin, vanhempien työelämään elinpiirin kapeneminen, eristäytyminen

8 Ulospäin näkyvän käyttäytymisen syyt ovat pinnan alla

9 Kiusattu? Rauhaton ryhmä? Erityisvaikeus? Luki? Kieli? Puhe? Oppimisvaikeus? Heikkolahjaisuus? Sairaus/vamma? Autismispektri? Asperger? Tourette? OCD? RSPD? DCD? ADHD? Lapsen ja perheen arki? Perheen ongelmat? Sairaus? Masennus? Väkivalta? Laiminlyönti? Stressireaktio? Temperamentti? Väsyneisyys? Tarkkaavuus? Vilkkaus? Rauhattomuus? ODD? Käytöshäiriö? Bibolaari? Masennus? Pelot? Ahdistuneisuus? Varhainen häiriö? Nalle-kuvio Lastenpsykiatri Björn Lundström

10 Riskitekijät voivat liittya lapseen, vanhempiin tai muuhun perheeseen ja heida n va liseen vuorovaikutussuhteeseen tai laḧiympa ristoö n Erityisesti juuri ihmissuhteisiin liittyvaẗ muutokset lapsen ela ma ssa lisaä vaẗ sairastumisen alttiutta

11 Lapseen liittyvät riskitekijät alhainen a lykkyystaso vaikea temperamentti neurologiset sairaudet kehityshaïrioẗ tai kehityksen erityisvaikeudet oppimisvaikeudet huono itsetunto

12 Kehityshäiriöihin liittyy usein psyykkisiä oireita (Beitchmam ja Young 1998) Kielellisissä häiriöissä jopa 50%:lla Käyttäytymishäiriöt yleisiä Ahdistuneisuus Masennus Passivoituminen, itsetunnon pulmat, alisuoriutuminen

13 Vanhempaan liittyvät riskitekijät vakava sairaus tai kuolema vanhempien taustat rikollisuus païhdeongelmat raskauden aikainen tupakointi ja païhteiden kaÿtto ristiriitaiset kasvatusmenetelmaẗ Riskitekijaẗ voivat haïrita vanhemmuutta ja muuttaa vuorovaikutussuhdetta lapsen ja vanhemman va lilla

14 Perheeseen liittyvät riskitekijät Sisaruksen vakava sairastuminen Perhedynamiikka Perheen rakenteeseen liittyvät tekijät Kuritusväkivalta Seksuaalinen kaltoinkohtelu Laiminlyönti Vähäosaisuus - syrjäytyminen

15 Ruumiillinen kuritus Heikentää kasvuilmapiiriä Provosoi lapsen aggressiivisuutta Ei kehitä tunteiden hallintaa Ei kasvata omakohtaiseen vastuunottoon Kasvattaa uhmaa Vaikeuttaa lapsen käsittelyä Luo epäluottamusta lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen

16 Ympäristöön liittyvät riskitekijät païva kodin / koulun huonot olosuhteet kiusaaminen asuinympa risto kasvaminen laitosolosuhteissa

17 Psyykkisen kehityksen häiriintyminen Lasten psyykkiset haïrioẗ huomataan herkemmin, jos ne haïritsevaẗ aikuisia kuin jos ne vaikeuttavat koulunkaÿntia tai huonontavat muuten lapsen toimintaa kotona.

18 Lapsen psyykkiset ongelmat na kyvaẗ: kaÿto ksessa vuorovaikutussuhteissa kehityksessa kasvussa Sama oire voi esiintya useassa eri psyykkisessa haïrio ssa eika yksittaïsesta oireesta voi luotettavasti paäẗella, mista haïrio sta on kyse. Oireet tulee suhteuttaa lapsen ikaä n ja kehitystasoon.

19 Käytöshäiriöt Lasten ja nuorten levottomuus ja käytöshäiriöt ovat saaneet lisääntyvästi julkisuutta viime vuosina Lastenpsykiatrisessa potilasaineistossa aggression osuus nousee jatkuvasti Tärkeä oppia tunnistamaan riskitekijät

20 Käytöshäiriöt Toistuva, pysyvä malli käyttäytyä epäsosiaalisesti, aggressiivisesti tai muutoin poikkeavasti Käytös rikkoo ikätasoisia sosiaalisia odotuksia ja on vakavampaa kuin lapsen huono käytös Yksittäiset toimet eivät riitä diagnoosiin

21 Käytöshäiriön esiintyminen 4-12 %:lla vuotiaista %:lla nuoruusikäisistä pojista 4-6%:lla nuoruusikäisistä tytöistä

22 Liitännäishäiriöt Tarkkaavaisuushäiriö Noin puolella hyperaktiivisista tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivistä on riittävästi oireita käytöshäiriö diagnoosiin Lukihäiriö 1/3 käytöshäiriöistä lapsista on oppinut hitaasti lukemaan 1/3 hitaasti lukemaan oppineista on käytöshäiriö Samanaikainen esiintyminen viittaa huonoon ennusteeseen Masennus 1/3 masentuneista lapsista on käytöshäiriö 1/3 käytöshäiriöisistä lapsista on masennus

23 Ohimenevät oireet Kaikilla lapsilla on jossain vaiheessa ela ma ssaä n todenna koïsesti psyykkisia oireita, mutta ne ovat lyhytkestoisia ja ohimenevia. liittyvaẗ usein lapsen kehityksen harppauksiin eteenpaïn suurten muutosten yhteyteen, kuten esimerkiksi vanhempien avioero, koulunkaÿnnin aloittaminen ja murrosika.

24 noin puolet niistä vaihteluista, joita todetaan lasten ja nuorten persoonallisuuspiirteissä ja psyykkisissä ominaisuuksissa perustuu geeneihin toinen puoli pohjautuu ympäristötekijöihin, kuten lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, elämän muutoksiin tai traumaattisiin kokemuksiin

25 Jokaisen lasten parissa työskentelevän on tunnettava lapsen normaali kehitys ja oltava selvilla hoitamiensa lasten kehityksen yleisesta tasosta ja tiedetta va, mita lapsi osaa, mita ha nelta voidaan edellyttaä ja millaista tukea ja huolenpitoa ha n tarvitsee

26 Lähteet Pulkkinen Lea. Lapsuusiän kasvuilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Duodecim 2003;119/19): Mäntymaa M. et al. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003;119(6): Tamminen Tuula. Pienten lasten ja varhaisen vuorovaikutuksen psyykkiset häiriöt. Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos 2004 Duodecim Almqvist F. et Moilanen I. Psyykkisen kehityksen geneettinen perusta. Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos 2004 Duodecim Mervaala E. et Räsänen E. Aivot ja mieli. Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos 2004 Duodecim Psyykkinen kehitys eri ikäkausina Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos 2004 Duodecim.

27 Hanna Manninen Vanhemman vakava sairaus on yksi lapsen psyykkisen kehityksen riskitekija sll 2008;63(22): Kirsti Kumpulainen ja Kaarina Kemppinen Lasten psyykkisen haïriintyneisyyden tunnistaminen perusterveydenhuollossa Laä ka rilehti 2000;55(11): Kirsi Mustonen ym Imevaïsikaïsen lapsen kehityspoikkeavuuksien seulonta neuvolassa Laä ka rilehti 2006;61: Elina Hermanson ym. Laä ka rin tekemaẗ ika kausitarkastukset lastenneuvolassa Laä ka rin ka sikirja, 2010