Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia"

Transkriptio

1 Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia Leena Ehrling

2 Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958) Esityksen nimi / Tekijä 2 Mielenterveysseura

3 Hyvinvoinnin teoria (Seligman 2010) Myönteiset emootiot Sitoutuneisuus, kuuluminen Ihmissuhteet Merkitykset Toivottujen asioiden saavuttaminen Esityksen nimi / Tekijä 3 Mielenterveysseura

4 Ihmisen psyykkiset perustarpeet Mitkä tekijät liittyvät hyvinvointiin? Esim. Itsemääräämisteoria: -autonomia -kyvykkyys -kuuluminen johonkin Toteutuvat aina ympäristön kanssa Esityksen nimi / Tekijä 4 Mielenterveysseura

5 Mitä on mielenterveys? Esityksen nimi / Tekijä 5 Mielenterveysseura

6 Mielenterveydestä Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Ei ole staattinen tila, muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä. Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat -epäsuotuisissa kuluvat enemmän kuin uusiutuvat

7 Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä Kyky ihmissuhteisiin, toisesta välittämiseen ja rakkauteen Kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunteiden ilmaisemiseen Kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan Vaikeuksien kohdatessa keinoja niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävää hallintaa, menetysten kohtaamista ja valmiutta elämän muutoksiin Todellisuudentaju, jotta osaa erottaa oman ajatusmaailman ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressissä Sosiaalinen itsenäisyys, identiteetti ja yksilöllinen luovuus Esityksen nimi / Tekijä 7 Mielenterveysseura

8 Mielenterveyttä määritellään monin tavoin Kykyjen, vahvuuksien ja mahdollisuuksien yhdistelmä Kehityskriisien onnistunutta läpikäymistä Kaikkien tunteiden hyväksymistä Sosio-emotionaalista kyvykkyyttä Subjektiivista hyvänolon tunnetta Joustavuutta ja sinnikkyttä Esityksen nimi / Tekijä 8 Mielenterveysseura

9 Mielenterveyteen vaikuttavat YKSILÖLLISET TEKIJÄT -Käsitys elämästä, itsetunto, vaikeuksista selviytyminen SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUKSELLISET TEKIJÄT -Yhteisöllisyys, osallisuus, kuuluksi tuleminen, vaikuttamismahdollisuudet YHTEISKUNNAN RAKENTEELLISET TEKIJÄT -työ ja toimeentulo, asuminen ja elinympäristö, turvallisuus, saatavilla olevat palvelut KULTTUURISET ARVOT -käsitys hyvästä ja normaalista elämästä, perusta ihmisoikeuksille Esityksen nimi / Tekijä 9 Mielenterveysseura

10 Suoja- ja riskitekijät Suojaavat tekijät: perhe, vanhemmuuden laatu, ystävät, sosiaalinen ympäristö, resilienssi, hyvä oppimiskyky, käytettävissä olevat mahdollisuudet Riskitekijät: geneettiset tekijät, sisäiset tekijät (itsetunto,sairaudet, yksinäisyys, päihdeongelma yms.), ulkoiset tekijät (kodittomuus, työttömyys, kiusaaminen, syrjään jääminen, taloudelliset tekijät jne.) Esityksen nimi / Tekijä 10 Mielenterveysseura

11 Esimerkkejä mielenterveyden riskitekijöistä nuorilla: Huonot sosiaaliset suhteet Päihteiden käyttö Ongelmat perheessä Vieraantuneisuus Oppimisvaikeudet Kiusaaminen, väkivalta ja hyväksikäyttö Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö

12 Miten vahvistaa mielenterveyttä? Psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen aspekti Tärkeää! -sosiaalinen verkosto -onnistumisen kokemukset -itsen kunnioittaminen -joustavuus ja mukautuvuus -terveelliset elintavat -perusturva -hyvin toimiva arki Esityksen nimi / Tekijä 12 Mielenterveysseura

13 Mielenterveys ja nuoret Esityksen nimi / Tekijä 13 Mielenterveysseura

14 Nuoruusikä Nuoruusikä käynnistyy puberteetista ja ajoitetaan yleisesti ikävuosiin Länsimaissa puberteetti viime vuosikymmeninä aikaistunut Fyysinen kypsyminen ohittaa psyykkisen ja sosiaalisen kypsymisen Abstraktin ajattelun kehittyminen > 12 vuotta Ennakointikyky, muiden tunteiden oivaltaminen ja samaistuminen lisääntyvät toisaalta kokemuksen puute, impulsiivisuus, riskin otto, kaikkivoipaisuuden tunne, terve narsismi

15 Nuoruusiän kehitystehtäviä Oman kehon muutosten tunnistaminen ja hyväksyminen Irrottautuminen perheestä uusien samaistumisten kautta Tasavertaisten ystävyyssuhteiden luominen samanikäisiin Oman arvomaailman kehittäminen Oman identiteetin syntyminen Kyky ikätasoiseen seurusteluun Integroitunut, eheä persoonallisuus

16 Minkälainen on psyykkisesti tasapainoinen nuori? Pääsääntöisesti tulee toimeen perheenjäsentensä kanssa Ikätasoisia ystävyyssuhteita Iän mukainen kyky seurusteluun Kykenee ryhmässä toimimiseen/ koulutyöskentelyyn/ opiskeluun/ työntekoon/ harrastuksiin Huolehtii itsestään ja asioistaan ikätasoon sopivasti Tulevaisuudensuunnitelmia iän mukaisella aikaperspektiivillä

17 Mielenterveyden häiriöstä Monet psyykkiset oireet ovat ohimeneviä medikalisaatio Mielenterveys kuormittuu joissain elämän vaiheissa enemmän kuin toisissa Tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on täysin normaalia Kun mielenterveys järkkyy, on tärkeää, että häiriö tunnistetaan ja että siihen saadaan sopivaa hoitoa

18 Mielenterveydenhäiriö nuoruusiässä Toimintakykyä haittaavaa oireilua, johon liittyy -Psyykkinen kärsimys tai toimintakyvyn heikkeneminen tai - Merkittävä kuoleman, kärsimyksen, toimintakyvyn tai henkilökohtaisen vapauden menetyksen riski tai - kyvyttömyys iänmukaiseen kehitykseen Ilmenee käyttäytymisen, psyykkisten tai biologisten toimintojen häiriintymisenä, kehityksen viivästymisenä, estymisenä tai taantumisena

19 Mielenterveydenhäiriö nuoruusiässä Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruusiässä noin kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsuudessa Kolme neljännestä (75%) aikuisuudessa tavattavista mielenterveyden häiriöistä on todettavissa ennen aikuisikää % kaikista nuoruusikäisistä kärsii häiriötasoisesta mielenterveyden oireilusta 10% psykiatrisen hoidon tarpeessa

20 Mielenterveydenhäiriö nuoruusiässä Hoitoa vaille jäänyt häiriö voi heijastua hyvin pitkälle tulevaisuuteen (elämänlaatua heikentäen). Ennustaa aikuisuuden mielenterveydenhäiriöitä, päihdeongelmia, työttömyyttä, sosiaalisten suhteiden rikkonaisuutta Varhainen hoito parantaa häiriön pitkäaikaisennustetta. Suurin osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä nuorista ei saa tarvitsemaansa hoitoa Varhainen tunnistaminen, ennakointi, perustason tukitoimet vain noin % hoitoa tarvitsevista nuorista on hoidon piirissä

21 Mielenterveyden häiriöiden epidemiologia nuoruusiässä tutkimusten mukaan. Kari Pylkkänen : Nuorisopsykiatrisen avohoidon laatusuositus Mittari % Kärsii mielenterveyshäiriöstä Hoidon tarpeessa 10 Hoidon tarpeessa olevista nuorista hoidon piirissä Aikuisten mielenterveyden häiriö todettavissa ennen aikuisikää Hoitoa tarvitsevista vailla hoitoa kansainvälisten tutkimusten mukaan

22 Eri häiriöiden esiintyvyys nuorilla Jokin mielenterveyden häiriö 15-25% N>M Mielialahäiriöt 10-15% N>M Vakava masennustila 5-10% N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1% N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5-15% N>M Paniikkihäiriö < 1% N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3% N>M Pakko-oireinen häiriö 1-2% N=M Sopeutumishäiriöt 5% N=M Päihteiden ongelmakäyttö 5-10% N<M Käytöshäiriö 5-10% N<M Tarkkaavuushäiriöt 2-5% N<M Laihuushäiriö <1% N>M Ahmimishäiriö 2-5% N>M Psykoosit 1-2% N<M

23 Häiriöiden esiintyminen yhtä aikaa Häiriö Yleisimmät yhdessä esiintyvät häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Päihdehäiriö Käytöshäiriöt Laihuushäiriö Ahmimishäiriö Ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt, käytöshäiriöt, syömishäiriöt Muut ahdistuneisuushäiriöt, mielialahäiriöt Sekakäyttö, käytöshäiriöt, epäsosiaalinen persoonallisuus, mielialahäiriöt Päihdehäiriö, ADHD, mielialahäiriöt Masennus, pakko-oireinen häiriö, päihdehäiriö, estynyt persoonallisuus Masennus, ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriö, epävakaa persoonallisuus

24 Mielenterveyden ja sen häiriöiden arvioinnin haasteita -Kasvun ja kehityksen nopeus ja suuret erot lapsuudessa ja nuoruudessa - Kehityksen ja psykopatologian merkkien erottaminen - normaalikehityksessä "askel taakse kaksi eteen" - traumatisoituneiden nuorten kehitysviivästymä - Mielenterveyshäiriöiden oirekuvien epäselvyys - häiriöt usein ensi kertaa elämässä ilmaantuvia, oireilu epäspesifistä - Haluttomuus leimata vakavan häiriön diagnoosilla - vaarana alidiagnostiikka ja tarvittavan hoidon puuttuminen

25 Esimerkki: nuorisopsykiatria Nuoruusiän psyykkinen kehitys muodostaa siinä määrin erillisen ja pitkään jatkuvan kokonaisuuden, että sitä on mielekästä tarkastella erillisenä kokonaisuutena lapsuuden ja aikuisuuden rinnalla sekä psykiatrisen tutkimuksen että hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta Nuorisopsykiatria on lääketieteen alana erikoissairaanhoitoa Ensisijaisena tehtävänä nuoren perheen ja verkoston kanssa tehtävä nuoruusikäisen psyykkisten häiriöiden, nuoruusiän kehityksen ja toimintakyvyn laskun tutkiminen, arvio, kuntoutus ja hoito

26 Nuorisopsykiatrisen diagnostiikan haasteita Kasvun nopeus ja suuret erot nuoruudessa Häiriöiden oirekuvien epäselvyys Kehityksen ja psykopatologian erottaminen Diagnoosiluokitusten jäykkyys Kliinikoiden odotukset siitä, millaisia häiriöitä nuorilla on Haluttomuus leimata nuorta

27 Elämän monet kriisit Kehityskriisit Elämänkriisit Äkillisten tapahtumien aiheuttamat kriisit Lähisuhdeväkivalta Itsetuhoisuus ja itsemurha

28 Kriisi Tilanne, jossa aiemmin optitut ongelmien ratkaisukeinot eivät toimi Kehityskriisi, elämänkriisi: tapahtuma, joka kuuluu elämään, mutta voi tuntua vaikealta Traumaattinen kriisi: äkillinen tai yllättävä tapahtuma, johon ei ole voinut varautua 28 Mielenterveysseura

29 Kriisi Vaikeat asiat menneisyydestä saattavat nousta pintaan Psyykkiset oireet: esimerkiksi pelko, viha, turvattomuus, järkytys Fyysiset oireet: esimerkiksi ahdistuneisuus, uni- ja keskittymisvaikeudet, ruokahaluttomuus 29 Mielenterveysseura

30 Psyykkinen trauma TRAUMATISOIVA TAPAHTUMA -Mikä tahansa henkilön kohtaama tapahtuma, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää haittaavia oireita TRAUMA -Henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava TRAUMAATTINEN KRIISI -Psyykkinen tilanne, jossa henkilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen ruumiillista olemassaoloaan ja sosiaalista identiteettiään 30 Mielenterveysseura

31 Traumaattisia tilanteita Luonnonkatastrofit Ihmisen huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä aiheutuneet tuhot (tulipalot, onnettomuudet) Väkivalta Huom: -väkivaltarikokset -raiskaus -perheväkivalta -terrorismi Ihmisen aiheuttamat tuhot saavat aikaan huomattavasti suuremmat ja vaikeammat reaktiot, kuin luonnonkatastrofit. 31 Mielenterveysseura

32 Jokainen kohtaa kriisejä Etenkin traumaattisissa kriiseissä tarvitaan ulkopuolista apua Käsittelemätön kriisi voi aktivoitua myöhemmin uudestaan 32 Mielenterveysseura

33 Mistä tulee traumaattisen kriisin voima? Ihmisen uskomusjärjestelmä (käsitys maailmasta) on uhattu Kontrollin, yhteyden ja merkityksen menettäminen Traumaattiset kokemukset tallentuvat muistiin erityisillä tavoilla ja voimakkaasti (endogeeniset l. stressihormonit) Osin ei-kielellisessä muodossa: haju, tunne, ääni, näkö, kinesteettisesti ja siksi vaikeasti säädeltävissä (ja ymmäreettävissä) Kognitiivinen kapasiteetti on rajoittunut 33 Mielenterveysseura

34 Mutta, aina yksilöllistä! Resilienssi: Psyykkinen kimmoisuus suojaa -kyky myönteiseen käsitykseen itsestä ja omista mahdollisuuksista -ongelmanratkaisu- ja kommunikaatiotaitoja -impulssien ja affektien hallintataitoja -kyky tehdä realistisia suunnitelmia ja toteuttaa niitä 34 Mielenterveysseura

35 Resilienssin elementtejä Optimismi Oma moraalinen kompassi Elämänusko roolimalleja Sosiaalinen tuki Pelkojen kohtaaminen Merkitys elämässä huumori 35 Mielenterveysseura

36 Kriisin vaiheet Sokkivaihe Reaktiovaihe Läpityöstämisvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe 36 Mielenterveysseura

37 Sokkivaihe: Ei voi olla totta! Kestää muutamasta hetkestä muutamaan vuorokauteen Vaikeus käsittää tapahtuma, tarve kieltää se Poikkeava käyttäytyminen Myöhemmin vaikea muistaa tämän hetken tapahtumia 37 Mielenterveysseura

38 Reaktiovaihe: Mitä tapahtui? Kestoltaan muutaman viikon tai kuukauden Tarve käsittää, mitä ja miksi kaikki tapahtui Henkiset puolustuskeinot käytössä. Vähemmän tarvetta kieltää asioita Keholliset oireet, ahdistus ja masennus, unettomuus, viha, katkeruus, syyllisten hakeminen 38 Mielenterveysseura

39 Läpityöstämisvaihe: Miten tästä selviää? Kesto muutamasta kuukaudesta vuosiin Tapahtuman hyväksyntä Tapahtuman ajattelu vähenee Kehon oireet tasaantuvat HOX: Tässä vaiheessa voi vielä tapahtua jumiutumista (kriisireaktio jää päälle), jolloin tarvitaan ehdottomasti ammattiapua 39 Mielenterveysseura

40 Uudelleensuuntautumisen vaihe: Elämä jatkuu. Lopullinen toipuminen Kriisi ei enää rajoita elämää Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta kriisin jälkeen parhaassa tapauksessa on vahvempi. 40 Mielenterveysseura

41 Mikä PTSD? Post Traumatic Stress Disorder Traumatisoiva tapahtuma Tapahtuman tunkeutuva uudelleenkokeminen ja kuvittelu Tapahtumasta muistuttavien paikkojen, ihmisten, tilanteiden jne. välttely ja yleinen turtuminen Jatkuvia ylivireysongelmia 41 Mielenterveysseura

42 I- ja II-tyypin trauma II-tyyppi: toistuvia traumaattisia kokemuksia Mihin tämä liittyy? -Tapa havaita maailmaa muuttuu (esim. Ei tunnista uhan merkkejä) vääristyneet käsitykset maailmasta -minäkäsitys muuttuu ( En pysty suojautumaan tai Ei se niin vakavaa ole ) -itselle haitallinen tottuminen tai normalisaatio, taustalla usein häpeää, syyllisyyttä, toivottomuutta 42 Mielenterveysseura

43 Esityksen nimi / Tekijä 43 Mielenterveysseura

Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa

Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa Espoon Valtuustosali Laura Suomalainen, LT nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, Apulaisylilääkäri HYKS Nuorisopsykiatria Nuoruusikä Nuoruusikä käynnistyy puberteetista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

1 2 3 4 Opiskeluaika ajoittuu nuoren aikuisen elämässä ikävaiheeseen, jossa tapahtuu samanaikaisesti useita suuria elämänmuutoksia. Tähän vaiheeseen sisältyy usein opiskelu ja asuinpaikan muutos, irtautuminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Anna Erkko Projektisuunnittelija Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa Nuorten mielenterveys koulumaailmassa professori,vastuualuejohtaja TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue TaY lääketieteen laitos Nuoruusikä 13-22 vuotta Varhaisnuoruus 13-14 v: muuttuva ruumis; voimakkaat

Lisätiedot

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät 29.9.2014 Taru Kaivola

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät 29.9.2014 Taru Kaivola Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena Hiv hoitotyön päivät 29.9.2014 Taru Kaivola Mielenterveyden määrittelyä: Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä mitä se on Hill 1995

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin Mieli 2009 Eija Stengård Sisällys Mitä mielenterveys on? Mitä mielenterveyden edistäminen on? Mistä tukea käytännön työhön? Esimerkkinä iäkkäiden mielenterveyden

Lisätiedot

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI WHO määrittelee positiivisen mielenterveyden (WHO, 2001) Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana,

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN

NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN Hyvinvoiva nuori näkökulmia nuorten mielenterveyteen 17.3. 2015 Nuorisopsykiatri Outi Laine . NORMAALI HÄIRIÖ SAIRAUS? rajan veto tärkeää: normaali

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä?

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? OPISKELIJOIDEN TERVEYS ja HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Henna Haravuori THL ja HUS 4.6.2013 1 Mikä mättää?

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN Tässä luvussa tarkastellaan ADHD:hen liittyvää leimaa ja sitä, kuinka lapsi ja muut perheenjäsenet voivat sen kokea. Lukuun on otettu myös mukaan ehdotuksia, kuinka

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen oireet ja ongelmat nuoruusiässä

Kaltoinkohdellun lapsen oireet ja ongelmat nuoruusiässä Kaltoinkohdellun lapsen oireet ja ongelmat nuoruusiässä Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Kriisit ja selviytymisen tukeminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Suomen Mielenterveysseuran rooli lasten ja nuorten mielenterveystyössä AVI, Etelä-Suomi 5.3.2015 Marjo Hannukkala Lasten ja nuorten mielenterveystyön

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Omaisen kohtaamisen prosessi

Omaisen kohtaamisen prosessi Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA Selvästi parempi mieli 5.9.2012 Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura Mitä ajatuksia Mielenterveyden edistäminen sinussa herättää? Keskustele hetki parin kanssa.

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot