SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

Transkriptio

1 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: , klo Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto, pj Antti Impola, Suomen riistakeskus, Satakunta, Markku Pärssinen, MTK-Satakunta Jani Pellikka, RKTL Pentti Vanhahonko, Satakunnan Kennelpiiri ry Esa Hankonen, Luonto-liitto, susiryhmä, Satakunnan lspiiri Juha Tuomola, Metsähallitus Tuomo Katajisto, Satakunnan poliisilaitos Veli-Pekka Suni, MTK-Satakunta, Köyliö Harri Hiitiö, Eurajoen kunta, poistui klo Hanna Mäntylä. Satakunnan ELY-keskus Pasi Nummela, ProAgria Länsi-Suomi Heikki Kulmala, Ala-Satakunnan rhy Timo Lähdekorpi, SML-Satakunta Ari Uusimäki, Selkämeren ammattikalastajat Juha Hiedanpää, RKTL Juha Manninen, VS ELY Juha Hyvärinen, Rauman kaupunki Juha Tuomola, Metsähallitus Anne Savola, Satakuntaliitto, sihteeri Reijo Pennanen, Varsinais-Suomen poliisilaitos Vesa Pihajoki, - - Martin Hägglund, Varsinais-Suomen riistaneuvosto Juho Savo, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen suurpetoneuvottelukunnan pj Timo Juvonen, Varsinais-Suomen liitto Päivi Salo, Turun yliopisto, biologian laitos Hannu Aalto, SML Varsinais-Suomi Ville Kalluinen, MTK Varsinais-Suomi Jorma Launiainen, V-S Kennelpiiri Mikko Toivola, Suomen riistakeskus, Varsinais-Suomi 1. Kokouksen avaus Maakuntajohtaja Pertti Rajala avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleeksi Satakunnan ja Varsinais-Suomen suurpetoryhmien yhteiskokoukseen. Samalla hän totesi, että projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrän tilalla alustaa Juha Hiedanpää RKTL:stä. 2. Eurajoen kunnan tervehdys ja puheenvuoro Kunnanjohtaja Harri Hiitiö kertoi petopolitiikan soveltamiseen liittyvistä näkökannoista ja ristiriidoista Eurajoen kunnan näkökulmasta sekä sivusi teemaa myös Satakunnan kennelpiirin hallituksen jäsenen, riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan ja metsästäjän ominaisuudessa. Puheenvuorossaan hän korosti mm. yhteistyön merkitystä ristiriitaisen petopoli-

2 2 tiikan sovittamisessa ja piti koolla olevaa tilaisuutta hyvänä esimerkkinä pyrittäessä eri osapuolten keskinäisen luottamuksen rakentamiseen. 3. Ajankohtaiskatsaukset (petotilanne, pihasusikysymys ym.) Riistapäällikkö Antti Impola Satakunnasta aloitti ajankohtaiskatsauksensa kertomalla Köyliössä pidetystä susitilaisuudesta sekä ministeriön (MMM) uusista avauksista: RKTL palkkaa kenttähenkilön suurpetotutkimukseen lounaiseen Suomeen ja täydentävä susiasetus tuli voimaan o Suurpetopolitiikan evaluointi on käynnistymässä ja sitä toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Arvioitavana ovat hoitosuunnitelmien täytäntöönpano ja arvioinnissa kiinnitetään huomiota suurpetopolitiikan ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Tavoitteena on löytää myös kehittämisajatuksia. Työn on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. o RKTL:n susilausunto ministeriön asetusluonnokseen liittyen sisälsi päivitetyn arvion susikannasta. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota kokonaismäärän muutokseen: tilanne nyt yksilöä, aiemmin yksilöä ( ). Asema poronhoitoalueella on erilainen kuin etelässä (luontodirektiivissä eri liitteessä kuin etelässä. Susikanta on keskittynyt Suomessa Kainuun, P-Savon ja P-Karjalan alueille. Toiseksi painopisteeksi on muodostunut lounainen Suomi. Köyliön-Huittisten lauma herättää tällä hetkellä paljon keskustelua. Eurajoki-Nakkila- laumaa ei enää ole (aiemmin 5 yksilön lauma). Pohjois-Satakunnan parista on tehty vähemmän havaintoja kuin aiemmin. o Ilveksen kannanhoidollinen metsästys päättyi. Viimeisimmän tiedon mukaan 27 lupaa 30:stä käytetty. Riistapäällikkö Mikko Toivola Varsinais-Suomesta totesi susikeskustelun painopisteen siirtyneen enemmän Satakunnan puolelle vaikka keskustelu Varsinais-Suomen puolella käy myös edelleen vilkkaana. o Varsinais-Suomessa toteutettiin ilveslaskenta (1300 miestä ja naista kovassa pakkassäässä). Ilveskanta on levittäytynyt koko Varsinais-Suomeen ja laskennassa ilvespentueita löytyi yllättävän paljon. Analyysi kokonaiskannasta on vielä kesken, mutta määrä tarkentunee suuremmaksi kuin aiempi arvio. Toivotaan, että jatkossa saataisiin pannoitettua eläimiä mm. Salon suunnalla, jotta saataisiin paremmin tutkittua ilvesten reviirien laajuutta. o Kauriiden kaadot ovat lähteneet laskuun ja peurakanta suurempi kuin koskaan. Peurakanta näyttäisi kestävän kohtuullisen hyvin ilveksen saalistusta. o Varsinais-Suomessa on 4-5 suden lauma, tilanne hieman epäselkeä tällä hetkellä. Keskustelussa nousi esille seuraavia näkökulmia: o Käytiin keskustelua MMM:n perustamasta ylimääräisestä virasta sekä RKTL:n esittämistä petojen kanta-arvioista. Kiinnitettiin huomiota siihen, että susien ja ilvesten reviirikäyttäytyminen eroaa toisistaan ja mm. tämä vaikuttaa tehtyjen arvioiden tarkkuuteen.

3 3 o Tuotiin esille dokumentoidun tiedon tärkeys petojen määrän ja liikkeiden seurannassa. Toivottiin, että ensi talveksi saataisiin uusia pannoituksia. o Kerrottiin valtakunnallisen riistaneuvoston kannanotosta koskien MMM:n pihasusiasetuksesta (liite 1). o Tuotiin esille, että suurpetojen kannansäätely ei ole poliisin tehtävä. MMM ja riistakeskus ovat asiassa toimivaltaisia viranomaisia. 4. Politisoitu susi: yhteisöllisiä ratkaisuja susikonfliktiin HT, dos, tutkija Juha Hiedanpää RKTL:stä kertoi Biomot-nimisestä projektista, jossa tutkitaan erilaisia biodiversiteetin eli monimuotoisuuden edistämiseen liittyviä toimintatapoja. Projektissa on partnereita 7 jäsenmaasta. Susikannan hoitosuunnitelma ja sen toteutus on yksi em. projektia kiinnostava aihe. Muita suomalaisia aiheita ovat mm. luonnonarvokauppa, maakotkan suojelu poronhoitoalueella sekä Viurusuon suojelu. Hiedanpää pohti esityksessään nykyistä susipolitiikkaa, yhteisöllisiä ratkaisuja susikonfliktiin sekä susikannan hoitosuunnitelman päivitystä. Lisäksi hän kertoi Suomen Akatemia ja RKTL:n rahoittamasta tutkimuksesta, jossa paneudutaan instituutioiden yhteensopivuuden ongelmaan suomalaisessa suurpetopolitiikassa vuosina Hankkeella on oma blogisivu, jonka osoite on Toimintatutkimuksen näkökulmasta hyvien käytäntöjen löytäminen on olennaista. Keskustelussa todettiin seuraavaa: o pidettiin tärkeänä uusien lähestymistapojen etsimistä petopolitiikkaan, toisaalta esitettiin myös kritiikkiä o kaivattiin lisää susien pannoittamisia, jotta saataisiin paremmin tietoa susien liikkeistä o myös alueellisten riistaneuvostojen yksi tehtävä on yrittää hallita erilaisia konflikteja sekä löytää sovinnollisia ratkaisuja, myös tämänkaltaisilla yhteistyöfoorumeilla iso merkitys o korostettiin yhteistyön merkitystä sekä erilaisten näkökantojen ymmärtämistä Lopuksi tehtiin aloite, jossa toivottiin sellaisen neuvottelupäivän järjestämistä, johon kutsuttaisiin rhyn pj:t, riistaneuvostot, ministeriöt ja RKTL, käsiteltäisiin mm. tutkimustiedon tuottamista ja merkitystä päätöksenteossa sekä käytäisiin yhdessä läpi ongelmakohtia. Puheenjohtaja piti ideaa hyvänä ja antoi asian valmisteltavaksi seuraavalle ryhmälle: Impola, Toivola, Juvonen ja Savola. 5. Ryhmien toimintatavat Puheenjohtaja totesi, että Satakunnan yhteistyöryhmä kokoontuu tällä kaudella vielä kerran ennen uuden yhteistyöryhmän nimeämistä. Tavoitteena on käydä kokouksessa läpi mm. ryhmän toimintasääntö sekä arvioida ryhmän koostumuksen täydentämistarvetta. Syksyllä 2.9 kokoontuvalle maakuntahallitukselle tehdään esitys ryhmän toiminnan jatkamisesta ja jäsenten nimeämisen. Varsinais-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja Juho Savo totesi tilanteen olevan samankaltainen myös heillä. Tosin aikataulu on hieman nopeampi kuin Satakunnassa, koska

4 4 uusi maakuntahallitus kokoontuu jo ja listalla on mm erilaisten toimintaelinten asettaminen. Kokoonpanoa laajennetaan aiemmasta ja kaikkia tahoja pyydetään nimeämään edustajat uudelleen tulevalle toimintakaudelle. 6. Muut mahdolliset asiat Ei muita asioita. 7. Seuraava kokous Seuraava kokous Satakunnan osalta sovittiin pidettäväksi ma (tai vaihtoehtoisesti aamupäivä). Tavoitteena on saada RKTL:n uusi kenttähenkilö tähän kokoukseen. Jos aika ei sovi, niin päivä vaihdetaan. Todettiin, että Varsinais-Suomi isännöi seuraavaa yhteistä kokousta. 8. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo ja kiitti alustajia ja osanottajia. Muistion vakuudeksi Anne Savola ympäristöasiantuntija

5 5 LIITE 1