Kysely varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen muutoksista. Hämeenlinnan kaupunki Kehittämispalvelut

Transkriptio

1 Kysely varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen muutoksista Hämeenlinnan kaupunki Kehittämispalvelut

2 Kyselyn taustatiedot Aineisto kerättiin internet-kyselynä Kyselyn toteuttamisen ajankohta Vastaajia oli yhteensä 618 Kyselystä tiedotettiin päivähoidon asiakkuusjohtajille, neuvoloihin sekä Hämeenlinnan kaupungin nettisivujen ja Facebook-sivun kautta Kohderyhmänä olivat erityisesti hämeenlinnalaiset päivähoitoikäisten lasten vanhemmat ja päivähoidon työntekijät (n=549; poisluettu muut vastaajat, n=69) Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoitoa koskevan asetuksen muutoksista. Aiheina olivat päivähoito-oikeuden muutokset, lasten ja päivähoidon työntekijöiden suhdeluvun muutos, palveluseteli, tuntiperusteinen päivähoitolaskutus ja avoin päiväkotitoiminta. Kysely toteutettiin osana lakimuutosten lapsivaikutusten arviointia

3 Vastaajien taustatiedot Vastaajista 95 % hämeenlinnalaisia Vastaajina 68 päivähoidon työntekijää 10 Vastaajan paikkakunta (n=618) 9 Päivähoidon työntekijöiden osuus vastaajista (n=615) % % Hämeenlinna Muu paikkakunta Päivähoidon työntekijä Ei päivähoidon työntekijä

4 % Vastaajien taustatiedot Onko vastaajalla lapsia päivähoidossa (n=616) Päivähoitoikäisten lasten vanhempien perhetilanne (n=526) 63% % 3 1 Lapsi(a) päivähoidossa Ei lapsia päivähoidossa 12% Ei päivähoitoikäisiä lapsia 1 Kahden huoltajan perhe: Molemmat huoltajat työssä tai opiskelevat Kahden huoltajan perhe: Ainakin toinen huoltajista kotona 7% Yhden huoltajan perheet: Huoltaja työssä tai opiskelee 1% Yhden huoltajan perheet: Huoltaja kotona

5 Vastaajien taustatiedot Lasten päivähoitotilanne huoltajien työtilanteen mukaan (n=494) Ainakin toinen huoltajista kotona (n=144) 47% 53% Molemmat tai ainoa huoltaja työssä /opiskelee (n=350) 94% 6% Lapsi päivähoidossa Lapsi ei päivähoidossa

6 Vastaajien taustatiedot: Vastaajamäärät postinumeroalueittain

7 Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Varhaiskasvatuslaki muuttuu Aikaisemman lain mukaan huoltajalla on ollut oikeus valita päivähoitoa 50 tuntia viikossa riippumatta siitä, onko huoltaja työssä vai kotona. Laki muuttuu siten, että jatkossa lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa. Oikeus pidempään hoitoaikaan on, mikäli huoltaja on työssä tai opiskelee, tai pidempi hoitoaika on tarpeellinen lapsen kehityksen turvaamiseksi Enintään 20 tuntia viikossa on riittävä määrä päivähoitoa lapselle, jonka huoltajista ainakaan toinen ei työskentele tai opiskele (n=549, huoltajat ja päivähoidon työntekijät) 12% 3 27% Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa

8 Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Enintään 20 tuntia viikossa on riittävä määrä päivähoitoa lapselle, jonka huoltajista ainakaan toinen ei työskentele tai opiskele; huoltajan/huoltajien työtilanteen mukaan (n=494) Enintään 20 tuntia viikossa on riittävä määrä päivähoitoa lapselle, jonka huoltajista ainakaan toinen ei työskentele tai opiskele; päivähoidon työntekijät ja vanhemmat (n=546) % 22% 21% 36% 31% 27% % 41% 3 31% 27% 1 11% 1 13% 13% 1 4% 1 6% 9% 4% Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Huoltaja(t) työssä /opiskelee (n=350) Huoltaja(t) kotona (n=144) Päivähoidon työntekijät (n=63) Huoltajat (n=478)

9 Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Syyt rajaamista vastaan (yleisyysjärjestyksessä) Työnhakijavanhempien, keikkatyöntekijöiden ja pätkätyöntekijöiden mahdollisuus ottaa töitä vastaan voi vaikeutua, jos hoitopaikkaa ei ole tiedossa Päivähoidon piiriin pääsy turvattava matalan kynnyksen tukitoimena Lasten eriarvoistuminen vanhempien sosioekonomisen aseman ja alueellisten seikkojen (avoimen päiväkotitoiminnan saatavuus) vuoksi Lapsen päivähoidon tarpeen arvioinnin vaikeus: perheen tilanteen, lapsen kasvun ja kehityksen edellytysten ja lastensuojelullisten syiden huomioiminen päivähoitotarpeen arvioinnissa Vanhemmat itse parhaita arvioimaan omaa jaksamistaan Ryhmäkoot kasvavat osa-aikaisten lasten myötä Hoitoaikojen järjestelykysymykset päiväkodissa ja perheissä (kuljetukset ym., 4h/päivässä hankalampi kuin 15 tai 12 pv/kk) Lapsen mahdollisuudet muodostaa pysyviä vertaissuhteita heikkenevät Hoitopaikkojen vaihtuminen pätkätyötä tekevien / työtä hakevien lasten vanhemmilla päivähoidon tarpeen kasvaessa Päivähoidon tärkeys ennaltaehkäisevänä palveluna lasten hyvinvoinnille (myös kunnalle taloudelliset säästöt pitkällä tähtäimellä) Työhakijavanhempien tulisi keskittyä työnhakuun Äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea puhuvien lasten mahdollisuudet oppia kieltä voivat heiketä lyhemmän hoitoajan vuoksi

10 Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Syyt rajaamisen puolesta (yleisyysjärjestyksessä) Lapsella ei tarvetta hoidolle, mikäli vanhempi on kotona Lapset, joiden vanhemmat ovat kotona, ruuhkauttavat päivähoitoa Koti on lapselle paras paikka ja loma kuuluu myös lapselle Lapsille on muita tilaisuuksia luoda vertaissuhteita

11 Päivähoidon suhdeluvun muutos Päiväkodeissa kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmissä aikuisten ja lasten suhdeluku muuttuu siten, että elokuusta alkaen yhtä aikuista kohti ryhmässä voi olla kahdeksan lasta (tällä hetkellä suhdeluku on seitsemän lasta aikuista kohti). Alle kolmevuotiailla ja perhepäivähoidossa suhdeluku säilyy ennallaan, neljä lasta yhtä aikuista kohden. 7 6 Mikäli lasten määrä hoitajia kohden yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä kasvaa seitsemästä kahdeksaan, vaikuttaa se lasten hyvinvointiin... (n=549, huoltajat ja päivähoidon työntekijät) 61% % 1 1% Erittäin vähän tai ei lainkaan Melko vähän 3% Ei vähän eikä paljon Melko paljon Erittäin paljon 2% En osaa sanoa

12 Päivähoidon suhdeluvun muutos Mikäli lasten määrä hoitajia kohden yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä kasvaa seitsemästä kahdeksaan, vaikuttaa se lasten hyvinvointiin (n=546) % % % 1 1% Erittäin vähän tai ei lainkaan 3% 3% Melko vähän 3% Ei vähän eikä paljon 3% Melko paljon Erittäin paljon En osaa sanoa Päivähoidon työntekijät (n=68) Huoltajat (n=478)

13 Päivähoidon suhdeluvun muutos Päivähoidossa olevien yli kolmevuotiaiden lasten ryhmäkokoa ei tulisi lisätä, koska kuormitus lapseen sekä häntä hoitavaan aikuiseen on ilmeinen. Kuormitus lisää levottomuutta, turvattomuutta ja uupumusta niin lapsen kuin aikuisenkin työpäivässä. Eniten kommentteja kyselyn aiheista tuli päivähoidon työntekijöiden ja lasten suhdeluvun muutokseen ja sen aiheuttamaan ryhmäkokojen kasvuun Päiväkotiryhmät nähtiin jo liian suurina ja ennemminkin koettiin tarvetta ryhmien pienentämiselle kuin kasvattamiselle Huolissaan oltiin lasten ja hoitajienkin kokemasta kuormituksesta ja hyvinvoinnista, lasten turvallisista ja pysyvistä vuorovaikutussuhteista sekä päiväkotien turvallisuudesta. Vastaajat ilmaisivat pelkonsa siitä, kuinka lasten yksilöllinen huomioiminen ja ohjaus sekä laadukas, kasvua ja kehitystä tukeva varhaiskasvatus kyettäisiin toteuttamaan, mikäli ryhmäkoot kasvaisivat. Varhaiskasvatuksen tehtävä ennaltaehkäisevänä palveluna koettiin niin ikään tärkeänä. Ryhmäkokojen kasvun pelättiin johtavan säästöjen sijaan kustannuksiin lasten myöhempien tukitoimien tarpeen ja henkilöstön sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisen vuoksi. Muita suhdeluvun muutoksen mukanaan tuomia huolenaiheita olivat esimerkiksi tilat, lasten osallisuuden heikkeneminen varhaiskasvatuksen suunnittelussa, lasten ja henkilökunnan sairastelun lisääntyminen ja työllisyysvaikutukset

14 Yksityinen päivähoito ja palveluseteli Päiväkotihoidossa palveluseteli mahdollistaa yksityisestä päiväkodista hoitopaikan valinneelle perheelle päivähoidon samalla hinnalla, minkä perhe maksaisi kunnallisessa päivähoidossa. Yksityisen hoidon tuella perheelle tuleva hoitomaksu on aina tuloista riippumatta vähintään sama, kuin korkein kunnallinen maksu. (Päiväkotihoidon palveluseteli on Hämeenlinnassa kokeiluna yhdessä yksityisessä päiväkodissa.) 3 2 Kun ajattelet lapsesi päivähoitopaikkaa, kuinka todennäköisesti käyttäisit yksityistä päivähoitoa, jos saisit käyttöösi palvelusetelin? (n=543, huoltajat ja päivähoidon työntekijät) 26% 19% Erittäin epätodennäköisesti Melko epätodennäköisesti Melko todennäköisesti Erittäin todennäköisesti En osaa sanoa

15 Yksityinen päivähoito ja palveluseteli 3 Kun ajattelet lapsesi päivähoitopaikkaa, kuinka todennäköisesti käyttäisit yksityistä päivähoitoa, jos saisit käyttöösi palvelusetelin? (n=496) % 29% 21% 26% 27% 16% % 1 9% Erittäin epätodennäköisesti Melko epätodennäköisesti Melko todennäköisesti Erittäin todennäköisesti En osaa sanoa Huoltaja(t) työssä /opiskelee (n=353) Huoltaja(t) kotona (n=143)

16 Kuinka todennäköisesti käyttäisi palvelusetelillä tuettua yksityistä päivähoitoa - keskiarvot postinumeroalueittain Kaikkien vastaajien keskiarvo: 2,8 1 = erittäin epätodennäköisesti 4 = erittäin todennäköisesti Alueellinen keskiarvo kerrottu, kun alueen vastaajamäärä yli 3

17 Kuinka todennäköisesti käyttäisi palvelusetelillä tuettua yksityistä päivähoitoa - keskiarvot postinumeroalueittain kantakaupungissa 1 = erittäin epätodennäköisesti 4 = erittäin todennäköisesti Kaikkien vastaajien keskiarvo: 2,8 Keskiarvo kerrottu alueittain, kun alueen vastaajamäärä yli 3

18 Kuinka todennäköisesti käyttäisi palvelusetelillä tuettua yksityistä päivähoitoa - Vastaajamäärät postinumeroalueittain (n=542)

19 Yksityinen päivähoito ja palveluseteli Palvelusetelillä tuettuun yksityiseen päivähoitoon oltiin pääosin tyytyväisiä ja palveluseteliä toivottaisiin laajemmin käyttöön kaikkiin yksityisiin päiväkoteihin Osa vastaajista kertoi valinneensa yksityisen päivähoidon, koska muuta päivähoitotarjontaa ei ollut ja palvelusetelillä tuettu päivähoito nähtiinkin tarpeellisena lisänä kunnan tuottamien palveluiden ohelle Ongelmiakin yksityisen päivähoidon tukemisessa palvelusetelein koettiin: osa näki päivähoitopalveluiden tuottamisen ja tarjoamisen kunnan tehtävänä ja koki yksityistämisen huolestuttavana. Päivähoidon yksityistämisen koettiin myös lisäävän perheiden eriarvoisuutta ja yksityisen ja kunnallisen päivähoidon laadun eriytymistä

20 Avoin päiväkotitoiminta Päivähoidon rinnalla Hämeenlinnassa on tarjolla avointa päiväkotitoimintaa/kahviloita, joihin huoltaja voi mennä yhdessä lasten kanssa, sekä virikkeitä tarjoavaa kerhotoimintaa. Näihin palveluihin on mahdollista saada palveluseteli, joka kattaa kerhon/kahvilan osallistumismaksun enintään 100 euroon kuukaudessa Jos lapsella ei ole oikeutta kokoaikaiseen päivähoitoon, on avoin päiväkotitoiminta hyvä vaihtoehto päivähoidolle (n=548, huoltajat ja päivähoidon työntekijät) 37% 31% Jos lapsella ei ole oikeutta kokoaikaiseen päivähoitoon, on avoin päiväkotitoiminta hyvä vaihtoehto päivähoidolle (n=545) 37% 37% 41% % 1 8% 1 1 9% 7% 1 16% 4% 8% Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin Täysin samaa samaa Päivähoidon työntekijät (n=68) Huoltajat (n=477)

21 Avoin päiväkotitoiminta Avoin päiväkoti- ja kerhotoiminta koettiin hyvänä palveluna ja toimintaa kommentoineet olivat tyytyväisiä. Syinä sille, ettei avointa päiväkotitoimintaa ja kerhoja koettu hyvinä vaihtoehtoina päiväkodeille oli se, ettei niiden katsottu toteuttavan samaa tarkoitusta, tarjonnan puute, huoli erityislasten asemasta toiminnassa sekä se, etteivät toiminnasta eniten hyötyvät perheet hakeudu niiden piiriin. Avointa päiväkotitoimintaa / kerhoja toivottiin (4 vastaajaa) lisää Hämeenlinnan keskustan ulkopuolelle (Iittala, Lammi). Myös lapsiparkkia, johon lapsen voi jättää ilman vanhempaa toivottiin.

22 Tuntiperusteinen päivähoitolaskutus Tuntiperusteinen päivähoitolaskutus on ollut kokeilussa Hämeenlinnan vuorohoidossa vuoden verran. Tuntiperusteisella tarkoitetaan mahdollisuutta valita ennalta määritellystä portaikosta se tuntimäärä, joka vastaa perheen tarvetta kuukausittain. Perheelle määritellystä koko kuukauden maksusta peritään valitun tuntimäärän mukainen maksu Tuntiperusteisen päivähoitolaskutuksen käytöllä olisi vaikutusta siihen, paljonko päivähoitopalveluita käyttäisin (vastatkaa, vaikka ette itse käyttäisi päivähoidon palveluita) (n=548, huoltajat ja päivähoidon työntekijät) 34% 28% Tuntiperusteisen päivähoitolaskutuksen käytöllä olisi vaikutusta siihen, paljonko päivähoitopalveluita käyttäisin (vastatkaa, vaikka ette itse käyttäisi päivähoidon palveluita) (n=545) 43% 33% 29% 28% % 18% % 8% % 9% 13% 7% 8% Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Jokseenkin samaa Täysin samaa Täysin eri Jokseenkin eri Ei samaa eikä eri Päivähoidon työntekijät (n=68) Jokseenkin samaa Täysin samaa Huoltajat (n=477)

23 Tuntiperusteinen päivähoitolaskutus Suurin osa vastaajista suhtautui tuntiperusteiseen laskutukseen myönteisesti, vaikkei se välttämättä vähentäisikään päivähoidon käyttöä. Syinä olivat: Tuntiperusteisuuden tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus, kun käyttömaksut määräytyvät käytön mukaan Kannustavuus lasten hoitopäivien lyhentämiseen Päivähoidon kustannuksien pieneneminen Joustavuus Tuntiperusteisuuden käyttöönottoa kuitenkin myös kritisoitiin, sillä Tuntiperusteisuus voi kasvattaa ryhmäkokoja niin, että lapsiluku ylittää sallitun määrän Tuntiperusteisuus eriarvoistaa yhden huoltajan perheitä Hoitopäivän lyhentäminen ei ole mahdollista toisella paikkakunnalla työssäkäyvillä Tuntiperusteisen laskutuksen käyttöönotossa toivottiin myös kiinnitettävän huomiota siihen, että järjestelmä olisi joustava etenkin niille, joilla ei ole säännöllisiä työaikoja ja että työntekijöiden jaksaminen lasten vaihtuvuuden myötä taattaisiin. Toivottiin myös mahdollisuutta hoitotuntien laskuttamiseen todellisten toteutuneiden tuntien mukaan (esim. kellokorttijärjestelmä) ja lisää vaihtoehtoja osapäiväiseen päivähoitoon