Tutkimus asiakaslähtöisestä tilintarkastajan vaihtumisesta sekä uuden tilintarkastajan valinnasta. Hyväntekeväisyyttä lasten asialla

Transkriptio

1 Tutkimus asiakaslähtöisestä tilintarkastajan vaihtumisesta sekä uuden tilintarkastajan valinnasta Tuokko Tilintarkastus Oy Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykseksi Hyväntekeväisyyttä lasten asialla

2 PÄÄKIRJOITUS Ajankohtaiskatsaus Tuokkosessa esittelemme perinteisten joulutervehdysten ohella yhtiömme toimintaa ja toimipisteitä. Lisäksi saamme tässä numerossa tyytyväisenä esitellä yhtiömme kaksi uutta vaativan KHT-tutkinnon suorittanutta henkilöä. Rahoituskriisin seurauksena käynnistetyt rahoitusalaan kohdistuvat sääntelyhankkeet ovat edenneet. Odotettavissa voi olla uusien sääntelytoimien ulottumista myös tilintarkastukseen ja tilintarkastuksen valvontaan. Euroopan komissio julkaisi tilintarkastusalaa koskevan Green Paper -tiedotteen Audit Policy: Lessons from the Crisis, jonka kysymyksenasettelut ovat yleisesti kommentoitavana. Julkaisun taustalla lienee muun muassa komission huoli Euroopan tilintarkastusmarkkinoiden liiallisesta keskittymisestä neljälle suurelle toimijalle. Komissio ehdottaa suurimmille yhtiöille mallia, jonka mukaan listattujen yhtiöiden tulisi valita kaksi tilintarkastajaa. Kannanotossa pyydetään lisäksi tarkastelemaan tilintarkastusyhteisöjen tilintarkastusasiakkailleen tarjoamia konsultointipalveluita riippumattomuuden näkökulmasta. Keskustelua tilintarkastusjärjestelmän uudistamisesta käydään myös kotimaassa työ- ja elinkeinoministeriön selvitysmies Anderssonin tilintarkastusjärjestelmää koskevan alkuvuonna julkaistun selvityksen jatkona. On mielenkiintoista nähdä, tuleeko muutoksia ja jos tulee niin minkälaisia. Toivottavaa olisi, että sääntelyssä otettaisiin huomioon riittävästi eri kokoluokan yritysten erityispiirteitä ja ettei luoda liian byrokraattista sääntelyä pk-yritysten tilintarkastukseen. Uuden vuoden ensimmäisiä toimia on monella asiakkaallamme tilinpäätöksen 2010 laadinta. Tilinpäätössäännöksiin ei ole tullut merkittäviä muutoksia kuluneen vuoden aikana. Sen sijaan verolainsäädäntöön on ennakoitavissa merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Nykyinen osinkoverotus ja pääomatulojen verotus ovat voimakkaiden muutospaineiden alla ja niiden odotetaan jatkossa kiristyvän. Kevät 2011 voikin jäädä mahdollisesti viimeiseksi ajankohdaksi toteuttaa varojen jakoa nykysäännöksin. Siirryttyäni neljän vuoden olympiadin päättyessä yhtiön toimitusjohtajan tehtävistä takaisin yhtiön erityistoimeksiannoista vastaavaksi osakkaaksi esitän lämpimät kiitokseni asiakkaillemme, yhteistyökumppaneille ja yhtiön henkilökunnalle kuluneesta antoisasta ja mielenkiintoisesta ajasta toimitusjohtajana sekä hyvästä yhteistyöstä. Samalla toivotan seuraajalleni, toimitusjohtaja Timo Tuokolle menestystä asiakaslähtöisen, ammattitaitoisen ja sinivalkoisen tilintarkastustoimiston luotsaamisessa. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2011! Terveisin, Seppo Suontausta 2 TUOKKONEN 4/10

3 AJANKOHTAISTA Tuokko Tilintarkastus Oy Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykseksi Suomalaisen Työn Liiton jäseninä voivat olla suomalainen oikeuskelpoinen osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai muu yhteisö sekä yksityinen Suomen kansalainen. Liiton jäseneksi pyritään osoittamalla hakemus liiton johtokunnalle. Kuvassa Yrjö Tuokko ja Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Kuva: Atte Kajova. Suomalaisen Työn Liitto halusi palkita Tuokko Tilintarkastus Oy:n, kun se valittiin liiton jäsenyritykseksi lokakuussa Toimitusjohtaja Pekka Tsupari ja talouspäällikkö Erja Antell Suomalaisen Työn Liitosta luovuttivat Tuokolle muistoksi tästä kunniakkaasta tapahtumasta upean Yhteistyö-nimisen veistoksen, jossa graniittijalkaan on valettu pronssista avaimet. Suomalaisen Työn Liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on vahvistaa suomalaisen työn asemaa edistämällä suomalaisten yritysten menestymistä ja yrittäjyyttä. Vuonna 1912 perustetulla liitolla on noin yritys- tai yhteisöjäsentä, joista suurin osa käyttää Avainlippu-alkuperämerkkiä tuotteissaan tai palveluissaan. Jäsenyritykset työllistävät noin suomalaista. Avainlippu-alkuperämerkki kertoo, että tuote tai palvelu on suomalainen. Avainlipun myöntää ja sen käyttöä valvoo Suomalaisen Työn Liitto. Tuokko Tilintarkastus Oy:lle uusi toimitusjohtaja Yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty alkaen KHT Timo Tuokko. Yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja KHT Seppo Suontausta siirtyy omasta aloitteestaan erityistilintoimeksiannoista vastaavaksi osakkaaksi ja koordinoi yhtiön liitännäispalveluita. Hän jatkaa edelleen yhtiön hallituksen jäsenenä. Tuokko Tilintarkastus Oy kuuluu Tuokko-ryhmään, johon mainitun yhtiön lisäksi kuuluvat Tuokko Laskenta Oy ja Tallinnassa toimiva Tuokko Oü. Tuokko-ryhmän henkilökunta on kokonaisuudessaan lähes sata ammattilaista. Tuokko Tilintarkastus Oy:n kansainvälinen yhteistyökumppani on vaihtunut ja uutena kansainvälisenä yhteistyökumppanina on Praxity, joka muodostuu eri maissa toimivista yksityisistä tilintarkastusyhteisöistä. Praxity on globaalisti toimiva tilintarkastusketju. NIMITYKSIÄ HTM, KTM Tuija Siuko on suorittanut hyväksytysti KHTtutkinnon. Tuija toimii Tampereen aluetoimiston johtajana. KTM Suvi Suonsivu on suorittanut hyväksytysti KHT-tutkinnon. Suvi toimii Helsingin toimistossa. TUOKKONEN 4/10 3

4 TILINTARKASTUS Tutkimus asiakaslähtöisestä tilintarkastajan vaihtumisesta sekä uuden tilintarkastajan valinnasta Susanne Kilpi Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten pk-yritysten halukkuutta vaihtaa tilintarkastajaansa koskien lakisääteisiä tilintarkastuksia. Sen avulla pyrittiin saamaan selville, millaisissa tilanteissa asiakasyritykset haluavat vaihtaa tilintarkastajansa ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kenet yritys palkkaa vanhan tarkastajan tilalle. Suomessa tilintarkastajien vaihtumista on tutkittu hyvin vähän, sillä tilintarkastusala on ollut yksi asiakastyytyväisimmistä aloista. Tilintarkastusyhteisöiden olisi kuitenkin hyvä tunnistaa tekijöitä, joiden perusteella asiakasyritys valitsee itselleen uuden tarkastajan. Tutkimusprojekti lähti liikkeelle tammikuussa 2010 suorittaessani työharjoittelua Tuokolla Tampereen aluetoimistossa ja se saatiin päätökseen syyskuussa. Tutkimus toimi opinnäytetyönä Tampereen ammattikorkeakoululle ja siihen osallistui 72 yritystä, joista 60 % oli Pirkanmaalta ja 40 % Uudeltamaalta. Tutkimustuloksia arvioitaessa onkin otettava huomioon otoksen koko. Tilintarkastuspalkkiolla ei suurta vaikutusta haluun vaihtaa tarkastajaa Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että merkittävimmät syyt asiakaslähtöisiin tilintarkastajien vaihtumisiin ovat päävastuullisen tarkastajan sekä tilintarkastustiimin jäsenten nopea vaihtuminen. Näistä varsinkin päävastuullisen tarkastajan vaihtuminen nähdään hyvin negatiivisena asiana. Toisin kuin tutkimuksen alussa oletettiin, eivät tilintarkastuspalkkio ja tilintarkastajan antama mukautettu tilintarkastuskertomus vaikuta suuresti yritysten haluun vaihtaa tarkastajaa. Mielenkiintoista on, että tilintarkastuspalkkiolla on vähäisempi merkitys liikevaihdoltaan pienemmille kuin suuremmille yrityksille. Tilintarkastajan valintaan vaikuttavia tekijöitä vertailtaessa kaikkein merkittävimmäksi nousi tilintarkastusyrityksen maine. Myös päävastuullisen tarkastajan maine sekä tilintarkastusyrityksen erityisosaaminen mainittiin tärkeiksi tekijöiksi. Yllättävää on se, että tilintarkastusyrityksen maineella on sitä suurempi merkitys, mitä pienempi asiakasyrityksen liikevaihto on. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ostaisi tilintarkastuspalvelun suomalaiselta yritykseltä. Vain muutama vastaajista ostaisi ensisijaisesti tilintarkastuksen kansainväliseltä yritykseltä. Tilintarkastajaksi valitaan selvästi mieluummin yksittäinen auktorisoitu tarkastaja, kuin yhteisö. Vain harva vastaajista valitsisi tilintarkastajakseen ensisijaisesti HTM-yhteisön. Tilintarkastusyrityksen yritysmuodolla ei näyttänyt olevan suurtakaan merkitystä vastaajille. Alueelliset erot tilintarkastajan valinnassa Tutkimustulokset osoittivat myös sen, että pk-yritykset Pirkanmaalla ja Uudellamaalla valitsevat tilintarkastajansa eri perustein toisiinsa nähden. Uudellamaalla sijaitseville yrityksille merkittävin tekijä valinnassa on sekä tilintarkastusyrityksen maine että päävastuullisen tilintarkastajan maine. Nämä yritykset valitsevat tilintarkastajakseen ensisijaisesti joko KHT-tarkastajan tai KHT-yhteisön. Pirkanmaalla sijaitseville yrityksille tilintarkastusyrityksen erityisosaaminen on selkeästi merkittävin tekijä. Näillä yrityksillä valinnassa korostui se, että tilintarkastaja on auktorisoinniltaan HTM-tarkastaja ja kotoisin Pirkanmaalta. Lisäksi nämä yritykset ilmoittivat ottavansa huomioon käyttämänsä tilitoimiston ja kirjanpitäjän mielipiteen valintatilanteessa. Tilintarkastajien kannattaakin ainakin Pirkanmaalla luoda hyviä kontakteja tilitoimistoihin, joiden suosituksesta he voivat saada uusia asiakkaita. Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää tilintarkastajien erottamistilanteisiin liittyvää raportointia. Yritykset eivät ole riittävän tietoisia velvollisuudesta ilmoittaa Keskuskauppakamarille tai kauppakamarille kesken kauden tapahtuneista tilintarkastajan vaihdoksista. Raportointivelvollisuuden noudattaminen toisi lisää läpinäkyvyyttä yritysten toimintaan, jolloin myös sidosryhmät saisivat entistä tarkempaa tietoa yrityksen syistä vaihtaa tilintarkastajaansa. 4 TUOKKONEN 4/10

5 Tampereen koulutustilaisuuksissa hyvä osanotto AJANKOHTAISTA Tampereen aluetoimisto on järjestänyt syksyn aikana kaksi ajankohtaistilaisuutta asiakkaillemme ja muille sidosryhmille. Lokakuussa teemana oli kiinteistö- ja rakennusala. KHT Tuire Mannila kertoi asunto-osakeyhtiölain tuomista uudistuksista lähinnä tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen näkökulmasta. Arvonlisäveroasiantuntijamme Leena Juusela alusti voimaan tulevasta rakennusalan käännetystä alv:sta. Tilaisuuden päätteeksi HTM Tuija Siuko raotti vielä perustajaurakoinnin tilinpäätöksen ja verotuksen peruskäsitteitä ja ongelma-alueita. Koulutuksen suosio yllätti järjestäjät positiivisesti: mukana oli yli 60 kiinnostunutta kuulijaa eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Joulukuun alussa järjestettiin yhdistyksille ja säätiöille sekä tilitoimistoille suunnattu koulutus yhdistyslain uudistuksista sekä verotuksen ajankohtaisasioista. HTM Hanna Keski- nen kertoi uuden yhdistyslain tuomista muutoksista, säätiölain uudistushankkeesta sekä ajankohtaisista asioista tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Lisäksi Hanna valotti erilaisten tukien ja avustusten käsittelyä. Toisena luennoitsijana esiintynyt veroasiantuntijamme Alpo Ronkainen kertoi yleishyödyllisten yhteisöjen viimeaikaisesta verotuskäytännöstä. Tilaisuus keräsi yli 40 kuulijaa. Viimeistään ensi syksynä jatkamme näiden tilaisuuksien järjestämistä. Kevätsesonki kun vie sekä järjestäjät että suuren osan kuulijakunnastakin tilinpäätöskiireiden pariin. Yrjö Tuokon tarina Tuokko facebook -yhteisöpalvelussa Franck Media Oy on yhteistyössä Perheyritysten liiton kanssa tuottanut videon Yrjö Tuokon tarina. Se on dokumentaarinen kertomus Tuokko Yhtiöiden historiasta ja kasvumatkasta Suomen suurimmaksi perheyritysmuotoiseksi toimijaksi alallaan. Video on katsottavissa osoitteessa tietoa-meista. Kiitämme Franck Mediaa ja Perheyritysten liittoa videon tekemisestä. Tutustu Tuokon Facebook -profiiliin osoitteessa tuokko.fi. Tarjoamme sivuilla ajankohtaista tietoa palveluistamme, tapahtumista ja mielenkiintoisista artikkeleista. Liity Tuokon facebook-faniksi ja vastaanota viimeisimmät tiedot reaaliajassa! TUOKKONEN 4/10 5

6 TUOKKO VIERAILEE Hyväntekeväisyyttä lasten asialla Lastenklinikoiden Kummit kummit ry on Tuokko Tilintarkastus Oy:n monivuotinen asiakas. Haastattelimme yhdistyksen toiminnanjohtajaa Maria Ekrothia. Lastenklinikan Kummit ry on perustettu vuonna Miten Kummien toiminta on muuttunut näiden vuosien aikana? Aikoinaan työt aloitettiin silloisen toiminnanjohtajan Kalevi Tuomisen kanssa pienen pienessä kopissa Lastenklinikalla. Silloin ei olisi kyllä voinut koskaan haaveillakaan siitä, että joku päivä Kummit on Suomen nykyaikaisin ja yksi tunnetuimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä. Nykyään Kummeilla on jo niin hyvä maine, että saamme lahjoituksena apuja huippuammattilaisilta kuten esimerkiksi Mainostoimisto Kingiltä, joka on suunnitellut vuosittain meille upeita puhuttelevia kampanjoita. Alkuvuosina ei voinut haaveillakaan mistään mainostoimistojen käytöstä. Kun loimme ensimmäisiä Elämä Lapselle -konsertteja, lähdimme rohkeasti liikkeelle varaamalla Stadionin, valitsemalla esiintyjät itse, suunnittelemalla ohjelman sisällön sekä keksimme tarinoita insertteihin ja suunnittelimme omakätisesti julisteiden ja bussitarrojen ulkoasun leikkaa-liimaa -periaatteella. Stadion myytiin loppuun ja muistan ikuisesti sen huiman tunteen, kun kävelin stadionin kentällä ja katsoin täyttä hengen katsomoa, joka teki innoissaan aaltoja. Silloin oli niin voittajan fiilis, että se on jäänyt mieleen yhtenä urani kohokohtana. Toiminnan muodot ovat olleet perusperiaatteiltaan hyvin samanlaiset kautta Kummien toiminnan. On saatu lahjoituksia, järjestetty tapahtumia ja ihmiset ovat maksaneet osallistumisestaan niihin, yritysten kanssa on tehty yhteistyötä ja on myyty tukituotteita, Kummi-vieraat käyvät ilahduttamassa potilaita. Jatkuva uudistuminen ja uusien keräystapojen ideointi on pitänyt virkeänä ja kehittänyt toimintaamme vuosi vuodelta. Kummit onkin ollut tutkimusten mukaan pitkään Suomen nykyaikaisin hyväntekeväisyysjärjestö ja se sija velvoittaa pysymään mukana kehityksessä. Yritysten halukkuus yhteiskuntavastuun kantamiseen ja hyvän tekemiseen on kasvanut näinä vuosina. Muistan sen ajan, kun yhteiskuntavastuuajatus alkoi tulla Suomeen. Monet yritykset soittivat samoihin aikoihin ja sanoivat, että nyt on tullut Amerikan pääkonttorista käsky tehdä jotain hyvää ja kirjata se vuosikertomukseen. Vuosikertomus on menossa nyt painoon, mitä ehdittäisiin tehdä? Tänä päivänä konsertit ovat näyttävämpiä ja mukana talkootiimissä on huippuammattilaisia. Olemme ideoineet ohjelmiemme aikana TV-ruudussa näkyvät lahjoitukset ja tuo lahjoitusmuoto on tuonut viime vuosina lähes euroa vuodessa. Yritysyhteistyö on tarkkaan yrityksen tarpeisiin räätälöityä. Tänä päivänä se on vähemmän pelkkää hyväntekeväisyyttä, vaan taustalla pitää olla win to win asetelma. Pystymme panostamaan paljon aiempaa enemmän potilaiden ja heidän perheidensä virkistystoimintaan. Yritykset ja Kummit lähtevät mielellään tukemaan sitä työtä. Takana on valtava määrä tunteja, työtä ja vaikeitakin hetkiä. Silti on uskomattoman hienoa katsoa matkaa taaksepäin ja huomata, mitä on saatu aikaan. Sairaalois- 6 TUOKKONEN 4/10

7 TUOKKO VIERAILEE sa on tänä päivänä aika viihtyisää, siellä on moderni laitekanta ja tukivaroillamme on tehty huikea määrä tutkimustyötä, jonka avulla sairauksien parantamisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä on saavutettu suuria läpimurtoja. Kun mietitään rahallisesti, markka-ajan lähtökohdasta katsoen, on hyväntekeväisyyteen lahjoitettu yli 100 miljoonaa markkaa. Tulos on varmasti ylittänyt sekä perustajajäsenten että meidän työtä tehneiden kaikki unelmat. Kummit keräävät varoja pikkupotilaiden hoitoon mm. järjestämällä erilaisia viihdeja urheilutapahtumia, joissa on mukana useita tunnettuja suomalaisia. Huomattava osa varainhankintaa ovat lahjoitukset ja testamentit. Lisäksi varoja saadaan lipaskeräyksillä, arpajaisilla sekä myymällä Kummit-tuotteita. Mitkä ovat mielestäsi varainkeruun tulevaisuuden haasteet? Kummit lahjoittavat koko tuloksensa hyväntekeväisyyteen. Kilpailu on koventunut, yhä uusia hyväntekeväisyysjärjestöjä tulee markkinoille. Kummit ry ei saa mitään ulkopuolista apua mistään ja lahjoitamme koko tuloksen hyväntekeväisyyteen. Näin ollen meidän on oltava todella luovia ja ketteriä pärjätäksemme suurten kansainvälisen, suuria tukia saavien järjestöjen seassa. Suurin uhka kaikelle hyväntekeväisyydelle ovat epärehellisyydet hyväntekeväisyydessä. Ne vievät ihmisten uskoa hyvään ja vähentävät ihmisten halua auttaa ja siitä kärsivät kaikki järjestöt. Mitä tämä työ on sinulle merkinnyt ja antanut näiden vuosien aikana? Työ on ollut äärimmäisen antoisaa ja mielenkiintoista, toki ajoittain vaikeaa ja raskastakin. Potilaiden ja heidän perheidensä tapaaminen ja meidän avun konkreettinen näkeminen sairaalassa saa antamaan kaikkensa. Olet ollut Kummien toiminnassa mukana alusta lähtien, joista viimeiset kahdeksan vuotta toiminnanjohtajana. Olet nyt kuitenkin siirtymässä uusien haasteiden pariin. Millaisen Kummit ry:n luovutat seuraajallesi? Tunnen suurta ylpeyttä ja iloa, kun katson yhdistystä tänä päivänä. Yli 22 miljoonaa euroa on kerätty ja kymmeniä tuhansia lapsipotilaita ja heidän perheenjäseniään on ilahdutettu erilaisten Kummivierailuiden ja virkistystapahtumien avulla. Seuraajani sai johdettavakseen hyvässä kunnossa ja maineessa olevan yhdistyksen. Uusien tapahtumien ideointi ja luonti sekä ihmisten ilahduttaminen on ollut Kummeissakin työtä, jota olen rakastanut tehdä. Lähdin yrittäjäksi Kummeistakin tutun entisen työkaverini Tarja Pakkalan kanssa ja perustimme Zelante-nimiset yritykset. Olemme luoneet tunnelmallisten ja kaupallisesti merkittävien tapahtumien konseptin, jota sovellamme erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Haaveenamme on mm. tarjota uudenlaisia elämyksiä yrityksille ja kaupunkilaisille Suomen eri kaupungeissa. Miten vietät tulevan joulun? Joulunalusaika menee kiireisissä merkeissä, sillä ensimmäinen tapahtumamme tulee olemaan Helsingin Joulumaailma Kampin Narinkkatorilla Ihmiset ovat vuosikausia kaivanneet kunnon keskieurooppalaistyyppistä joulutapahtumaa Suomeen ja nyt se on tulossa. Sieltä löydät todellisen joulutunnelman ja unelmiesi lahjat. Tarjolla on kaikki suomalaiseen jouluun kuuluvat herkut, merkkituotteet, juomat, kukat, koristeet, musiikki, tuoksut ja oma postikonttori. Joulumaailmassa voi mm. tavata Joulupukin, nauttia hevoskarusellikyydistä, nähdä jouluseimen ja kuunnella kaunista joulumusiikkia. Perinteisten ostettavien lahjojen lisäksi voit kirjoittaa runon, tehdä käsityölahjoja tai koristella pipareita. Nyt ei enää tarvitse lentää sankoin joukoin Keski- Eurooppaan hakemaan joulutunnelmaa vaan kaupunkilaisten olohuone, tunnelmallinen joulukylä löytyy keskeltä Helsinkiä ja sieltä saa aidon joulumielen sydämeen. TUOKKONEN 4/10 7

8 TILINTARKASTUS Ollin oppivuosi KHT-yhteisössä Olli Rantanen Oikeustieteen opintojeni ajoilta Lapin yliopistossa yhdeksänkymmentäluvulta on jäänyt mieleeni erään laskentatoimen lehtorin tokaisu, että juristin täytyy tietää tilinpäätöksestä sen verran ettei se ole mitään syötävää. Lehtorin näkemys mielessäni suoritin vuosien aikana laskentatoimen maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa Finnvera Oyj:n aluejuristin työni ohessa. Opintojeni myötä kiinnostukseni tilintarkastusalaa kohtaan kasvoi entisestään. Opinnoissani keskityin ulkoiseen laskentatoimeen, erityisesti tilintarkastukseen, ja suoritinkin opinnot siinä laajuudessa, että minulla olisi kelpoisuus suorittaa mielenkiintoni kohteena oleva KHT-tutkinto. Kirjanpitolaki ja Työ- ja elinkeinoministeriön asetus määrittävät KHT-tilintarkastajan hyväksymisen edellytykset. Hyväksymisvaatimuksista kohdallani täyttyivät siis yleiset edellytykset, korkeakoulututkinto ja opinnot. Mutta vaadittua laskentatoimen työkokemusta minulla ei ollut riittävästi, ja ilman riittävää työkokemusta ei pääse edes osallistumaan KHT-tenttiin. Kirjanpitostandardit ja -asiakirjat tutuiksi Pian kauppatieteellisestä valmistumiseni jälkeen minulle tarjoutui mahdollisuus päästä syventämään oppimaani ja saamaan uutta ammatillista pätevyyttä Tuokko Tilintarkastus Oy:n palveluksessa. Työnantajalleni Finnveralle olen kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden mennä vuodeksi kehittämään itseäni ja hankkimaan KHTtutkintoon vaadittavaa työkokemusta. Hyvissä ajoin ennen Tuokolla aloittamista sain sieltä sähköpostilla 12 megabitin kokoisen tiedoston, joka sisälsi erilaisia tilinpäätösstandardeja. Tulipa mieleen, että mihinkä oikein olin ryhtymässä Syksyllä 2009 aloittaessani työskentelyn Tuokon Oulun toimipisteessä minua oli vastassa kaksi työntekijää, KHT Hannu Lähdesmäki ja HTM Raili Prokkola sekä monta riviä mappeja. Keskellä tulevaa työhuonettani oli laatikollinen kirjanpitoasiakirjoja ja niiden päällä keltainen lappu Tästä on hyvä aloitella. Tuokolla kuuluin erityistarkastusryhmään, joka toimii Oulun ja Helsingin lisäksi Jyväskylässä ja Tampereella. Tehtäväni oli tehdä erityistarkastuksia konkursseissa ja saneerauksissa. Lisäksi toimenkuvaani kuului lakisääteisten tilintarkastuksien ja erilaisten asiantuntijalausuntojen tekeminen. Useassa toimeksiannossa käsiteltiin samantapaisia ongelmia, joihin olin Finnverallakin juristin työssäni törmännyt. Sisälle tilintarkastusmaailmaan Ensimmäiset viikot menivät uuden opettelussa. Finnveralaiselle oli uutta se, että Tuokolla jokainen työntekijä olikin oma tulosyksikkö, kaikki työaika tuli merkitä järjestelmään. Tehoja, laskutusta ja tulosta seurattiin tarkoin. Tarkastajan normityöpäiväkin vaikutti olevan noin12 tuntia! Alun ihmettelyn jälkeen hommat alkoivat luistaa, ja havaitsin tilintarkastusmaailman yllättävänkin mielenkiintoiseksi. Vaikka tilintarkastusalaa pidetään yleisesti tylsänä, Tuokon innostava ja avulias henkilökunta sai minut innostumaan maailmastaan. Sellaista kysymystä ei löytynyt, johon ei olisi saanut vastausta. Kaikille sai soittaa vaikka keskellä yötä, jos esim. jokin IFRS-standardeihin liittyvä epätietoisuus esti unen saannin. Sain osallistua erityistarkastuksien ja vuositarkastuksien ohella moneen muuhunkin projektiin. Niille kaikille oli yhteistä haastavuuden lisäksi tiukat aikataulut ja palkintona suuri ammatillinen kehittyminen. Projektien myötä minulla putosi paino viitisen kiloa ja vaimo sekä lapset alkoivat ihmetellä huonoa läsnäoloani vapaa-ajalla Opitun soveltaminen käytännössä Olin hämmästynyt, miten paljon opin sellaista, mikä tukee työtäni Finnveralla. Toimenkuvaani Finnveralla kuuluu koko rahoitusjuridiikan skaala alkavista yrityksistä yrityssaneerauksiin ja konkursseihin. Konkurssiin menneiden 8 TUOKKONEN 4/10

9 TILINTARKASTUS Kuvassa vasemmalta Olli Rantanen sekä Oulun aluetoimiston työntekijät Raili Prokkola, Eelis Salo ja Hannu Lähdesmäki yritysten erityistarkastuksia tehdessäni mietiskelin usein, olisiko konkurssi voitu jotenkin välttää. Uskon, että tästä kokemuksesta on paljon hyötyä työssäni Finnveralla etenkin kriisiytyneiden yritysten terveyttämishankkeissa, joihin juristitkin pääsevät toisinaan osallistumaan. Suosittelen kaikille näkemyksen avartamista sillä, että tekee tilaisuuden tullen jotakin ihan muuta kuin mihin on tottunut. Minulle KHT-yhteisössä opissa oleminen oli valtavan hieno kokemus, joka toi minulle paljon työtäni tukevaa uutta osaamista ja avarsi näkökulmia. Tilinpäätöstenkin tulkitseminen on ihan eri tasolla kuin ennen, eikä tilinpäätöksistä tule enää mieleen mikään syötävä. Finnveralle oli mukava tulla takaisin, mutta haikeaa oli jättää vanhat työkaverit. Mutta sitä taksamittarin raksutusta ei ole ollut hirveästi ikävä! KHT-tutkinto? Ai niin, se KHT-tutkinto. Vuosi on lyhyt aika valmistautua tenttiin. Tuokolla kaikilla halukkailla on ollut mahdollisuus osallistua koko vuoden kestävään tutkintoon valmistavaan talon sisäiseen koulutukseen. Jotkut ovat jopa vuokranneet kesäksi joko saunamökin tai yksiön kaupungilta, että voisivat rauhassa lukea tenttiin. Siltikään läpimeno ei ole taattu, erittäin harva pääsee tentistä läpi ensi yrittämällä, vaikka olisi valmistautunut siihen vuoden. Pidän peukkuja niille ex-kollegoille, jotka ovat olleet tänä syksynä tentissä ja odottavat marraskuun lopussa tietoa kirjaimien saamisesta. Tilintarkastusalan osaaminen on tärkeää Finnveralle, joten ehkäpä ensi vuonna tai sitten seuraavana meikäläinenkin TUOKKONEN 4/10 9

10 AJANKOHTAISTA Lappeenrannan aluetoimiston kuulumisia Mirja Saarnia Tuokko rantautui Lappeenrantaan vuonna 2007, kun itsenäisenä tilintarkastajana oman toimiston puitteissa 15 vuotta toiminut HTM Mirja Saarnia siirtyi Tuokko Tilintarkastus Oy:n aluetoimiston johtajaksi. Tuokon toimitilat sijaitsevat Lappeenrannan keskustassa Raatimiehenkadulla. Hissillisessä talossa kaupungin keskustassa sijaitseva toimisto on ollut yhden henkilön toimistona ihanteellinen. Helmikuussa 2010 tapahtuneen henkilöstölisäyksen myötä olemme alkaneet haaveilemaan lisäneliöistä, vaikka hyvin olemme toimeen tulleet kaksi naista näissäkin tiloissa. Pyrimme laajentamaan aluetoimintaamme edelleen, ja suurempien toimitilojen hankkiminen onkin ajankohtaista, kunhan vain tarpeisiimme sopivat tilat löytyvät. Aluetoimiston johtaja HTM Mirja Saarnia on ennen itsenäisenä tilintarkastajana aloittamista työskennellyt tilitoimiston toimistopäällikkönä, ja suoritti tuona aikana alan arvostetut KLT -kirjaimet. HTM-tutkinnon hän suoritti vuonna 1988 ja kauppatieteiden maisterin opinnot hän sai päätökseen vuoden 2005 alussa. Mirja on ollut vahvasti mukana myös tilintarkastusalan luottamustoimissa kuten HTM-tilintarkastajien hallituksessa ja tilintarkastajien valvontaa suorittavissa lautakunnissa. Tuokolle siirryin, koska hain uusia haasteita ja turvallisuutta sekä mahdollisuutta toimia tilintarkastusyhteisössä. Aivan sattumalta kosinnan jälkeen minulle tuli mahdollisuus siirtyä Tuokolle lokakuussa Koska olen aina arvostanut Grand Old Controller Yrjö Tuokkoa, minun oli helppo astua sisään suomalaisen perheyrityksen ovesta, kertoo Mirja. Vahvistuksena Tuokon riveihin palkattiin helmikuussa 2010 tilintarkastusassistentiksi KTM, KLT Tuija Suomalainen. Tuijalla on 17 vuoden työkokemus tilitoimistoalalta, ja paraikaa hän suorittaa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opintopisteitä mm. oikeustieteen ja rahoituksen alalta, tähtäimessään tilintarkastajan tutkinto. Toimimme yhteistyössä myös alueen oppilaitosten kanssa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Mirja pitää vierailevana luennoitsijana tilintarkastuksen luentoja ja hän on toiminut Saimaan ammattikorkeakoulun työhön tutustumisohjelmassa opiskelijoiden mentorina. Monipuolinen asiakaskunta Aluetoimistomme asiakkaat koostuvat hyvin erilaisilla toimialoilla toimivista pienistä ja keskisuurista osake- ja henkilöyhtiöistä sekä keskisuurista yhdistyksistä, ja joukkoon mahtuu muutama yksityisliikkeen harjoittajakin. Useat yritykset ovat ulkoistaneet taloushallinnon asioiden hoitamisen joko kokonaan tai osittain tilitoimistolle, jotka muodostavat merkittävän osan yhteistyöverkostostamme. Yrityssaneeraus- tai konkurssitilanteissa tehtävien erityistarkastusten myötä olemme yhteistyössä myös alueemme asianajotoimistojen kanssa. Asunto-osakeyhtiöiden ja erilaisten muiden yhteisöjen tilintarkastukset hoituvat myös meillä. Vuonna 2007 voimaan tulleen tilintarkastuslain myötä alallemme on tullut merkittävänä lisävaatimuksena kansainvälisten tilintarkastusstandardien noudattaminen. Tilitoimistoja puolestaan on käsityksemme mukaan työllistänyt kovasti käyttöönotettu verotilimenettely sekä verojen ilmoittamiseen tulleet muutokset. Jotta selviämme näistä ulkoa tulevista, meihin kohdistuvista jatkuvista lisävaatimuspaineista, sujuvan yhteistyön merkitys eri sidosryhmien välillä korostuu. Järjestimme Lappeenrannan Kasinolla yrityksille ja muille mahdollisille yhteistyökumppaneillemme tarkoitetun tilaisuuden, jossa yhtenä teemana oli yhteistyö eri sidosryhmien välillä. Lisäksi Etelä-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen kertoi meille alueemme talousnäkymistä, ja oman vero-osastomme johtaja Tom Hoffström käsitteli varojenjakoa eri yhtiömuodoissa ottaen huomioon mahdolliset tulevaisuudessa olevat muutostilanteet. Päivän annista nautimme noin kolmenkymmenen henkilön voimin. Kuvassa Mirja Saarnia 10 TUOKKONEN 4/10

11 AJANKOHTAISTA Kun uskoo Joulupukkiin Pia Tuokko-Tuominen Tokaluokkalainen on kirjoittanut Joulupukille jo hyvän aikaa sitten: Rakas Joulupukki, mitä sinulle kuuluu? Hyvää vai huonoa? Toivottavasti olet ollut terveenä. Minä olen ollut kiltti ja toivon joululahjaksi. Ajattelin joskus, että hänen uskonsa Joulupukkiin loppuu kouluunmenoon, mutta ei. Eikä ole loppunut tokaluokkalaisen kavereiltakaan. Tuntuu, että koko meidän kylä tietää, että Joulupukki onkin olemassa. Kukaan ei pilaa uskoa, eikä tähän mennessä ole ollut epäilyksen häivääkään ilmassa. Kauppakeskusten pukit ja muut naamiopukit ovat varamiehiä, se nyt on ihan selvä. Jos on nimittäin käynyt joskus Rovaniemellä Napapiirin pajakylässä Joulupukin kammarissa, niin tietää, että oikea Joulupukki hääriikin kiireisenä sadunomaisessa paikassa Lapissa tonttujen keskellä ja tapaa lapsia. Ei sieltä ehdi ihan jokaista lasta juuri jouluaattona tapaamaan tänne Etelä-Suomeen, mutta lahjat laitetaan sieltä matkaan ihan varmasti. Tarkkasilmäinen neljävuotias serkkupoika tokaisi viime jouluna lahjoja jakavalle varapukille, että pukki, sulta tippuu kohta parta! Pukki siinä takeltelemaan jotakin selitystä ja aikuiset mykistyivät jännittämään, että miten tästä nyt selvitäänkään. Hyvin meni ja pukki päästettiin aika pian seuraavaan kohteeseen ja toivottavasti sai partansa paremmin paikoilleen matkalla. Pari joulua sitten kävi niin, että tontut olivat varomattomia lahjoja pakatessaan ja piilotellessaan. Silloinen muistaakseni viisivuotias löysi aatonaatoniltana säkin vaatehuoneesta, tutki yhden paketin sisältöä ja vaati selitystä, miten vaatehuoneessa voi olla lahjapaketteja. Muutaman ohikiitävän sekunnin ajan aikuinen mietti, että nyt on kerrottava miten asia on: Joulupukkia ei ole, ja äiti ja isi ne paketit tässä pakkaa, jotka jouluna jaetaan. Mutta onneksi ei sittenkään. Salamannopeasti aikuinen keksikin selityksen, että jouluna voi laittaa lahjoja myös niille, jotka eivät ehkä ole itse pystyneet kirjoittamaan Joulupukille tai jaksaneet toivoa juuri mitään. Paketit olivat siis menossa sairaille lapsille sairaalaan. Viisivuotias oli ymmällään ja tolaltaan: miten juuri hänen toivomiaan tavaroita voi olla menossa toisille lapsille. Voi sitä surua ja hämmennystä. Ei meinannut tulla uni sinä iltana ja aikuisia harmitti. Seuraavana päivänä lahjat olivatkin piilopaikasta hävinneet ja asia pois päiväjärjestyksestä. Kun ne toivotut lahjat sitten löytyivätkin jouluaattona viisivuotiaan omista paketeista, ilo oli tietysti suuri. Toivottavasti kuitenkin tapahtumasta jäi itämään ajatus, että joulu on myös antamisen juhla. Osa paketeista päätyykin joka vuosi todella myös sinne sairaalaan. Ripaus satua arjen keskellä tekee hyvää aikuisellekin. Voi lapsen lailla uskoa sadun lumoon ja siihen, että toiveet toteutuvat. Unelmista kannattaakin tehdä totta ja pyrkiä siihen, että omat toiveet toteutuvat. Onkin paljon mahdollista, että meillä uskotaan joulupukkiin vielä monta vuotta, koska tarina on tullut eläväksi ja todeksi. Lahjoitamme tämän vuoden joulukorttirahat Lastenklinikan Kummit ry:lle ja Suomen Sydänliitto ry:lle. Haluamme kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta sekä toivottaa Rauhallista ja Hyvää Joulua sekä Menestyksellistä Uutta Vuotta 2011! TUOKKONEN 4/10 11

12 Muistilista Maksuprosentit % % Eläkevakuutusmaksut Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL yhdistyivät yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi. TyEL -ansion raja 52,49 /kk 51,75 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2011 alle 7518 /6kk 23 v.2010 alle 7386 /6kk 22,40 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2011 vähintään 7518 /6kk v.2010 vähintään 7386 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta palkkasumma alle , palkkasumma alle ,80 - Palkkasumma nousee liukuvasti 22, Palkkasumma nousee liukuvasti 21,80-22, palkkasumma yli palkkasumma yli ,40 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,7 4,5 - vähintään 53 v. työntekijä 6,0 5,7 YEL 21,6 21,2 53 vuotta täyttäneiltä 22,9 24,4 Työttömyysvakuutusmaksu % % työnantajan osuus 0,80 0,75 työntekijän osuus 0,60 0,40 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 3,20 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,95 Sotumaksu Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 8,0 Peruskorko ,50 Peruskorko ,25 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuunottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa! maksuluokka 1 2,12 2,23 Koska työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta, kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksu on sama ja maksuluokat poistuvat. Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (03) Turku Aurakatu Turku Puh. (020) Fax (020) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (08) Jyväskylä Väinönkatu 26 A Jyväskylä Puh. (0400) Fax (014) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (05) Tallinna Pärnu mnt Tallinn, Estonia Puh Fax Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.