nen Konsernirakenteen suunnittelulla parempaan kannattavuuteen Esko Nurmisen Maalaamo Oy taitaa haastavat kohteet Perheyrityksiä tarkastamassa

Transkriptio

1 nen Konsernirakenteen suunnittelulla parempaan kannattavuuteen Esko Nurmisen Maalaamo Oy taitaa haastavat kohteet Perheyrityksiä tarkastamassa

2 PÄÄKIRJOITUS Carpe diem tartu hetkeen Tätä kirjoittaessani on kevään tilintarkastussesonki vielä kiireisimmillään ja vaikka tilinpäätösten tarkastuskiireet hellittävät, on monissa asiakkaissamme aloitettu jo kuluvan kauden tarkastuksia. Toivottavasti kuitenkin siinä vaiheessa, kun lehti on käsissänne, voimme jo pikku hiljaa alkaa valmistautua tulevaan kesälomaan ja akkujen lataamiseen. Niin meillä kuten niin monilla muillakin toimialoilla, jatkuva kiire alkaa jo tuntua normaalilta tavalta elää ja tehdä työtä. Kiireen keskelläkin olisi kuitenkin joskus hyvä pysähtyä ja antaa ajatuksille aikaa. Hyvät ajatukset tarvitsevat syntyäkseen vapaan ja levänneen mielen. Kiirettä on usein liiankin helppo käyttää tekosyynä, mennä laput silmillä eteenpäin ja tehdä asiat niin kuin on aina tehty, miettimättä uusia vaihtoehtoja. Monet tilaisuudet tulevat kuitenkin kohdallemme vain kerran elämässä. Olen tänä keväänä saanut monta muistutusta siitä, että mitään ei pidä ottaa itsestään selvyytenä, vaan maailma saattaa mullistua hetkessä. Useat viimeaikaiset tapahtumat lähipiirissäni ovat herättäneet miettimään, että ei kannata ajatella, että teen tämän sitten joskus, viikonloppuna, kesälomalla, eläkkeellä. Varsinkin nyt kesän lähestyessä kehottaisin meitä kaikkia nauttimaan Suomen ihanasta luonnosta, avaamaan mielemme - ja tarttumaan hetkeen. Haluankin toivottaa kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää. Tuija Siuko KHT Tuija Siuko johtaa Tampereen aluetoimistoa ja on Tuokon hallituksen jäsen. 2 TUOKKOnen 2/12

3 AJANKOHTAISTA Tuokko Tilintarkastus Oy:n nimitysuutinen HTM Eija Pitsinki on nimitetty Tampereen toimistoon tilintarkastajaksi Päätoimittaja: Ulla Grönberg Toimitusryhmä: Meri Väinölä, Suvi Suonsivu, Pia Tuokko-Tuominen ja Johanna Vironmäki Ulkoasu: Sami Saukko Lönnberg Print & Promo Paino: Lönnberg Print & Promo, Helsinki Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Praxity Nordic Meeting 2012 Vuoden 2012 Praxity Nordic Meeting järjestettiin Kööpenhaminassa Tällä kertaa kokoukseen osallistui edustajia Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta sekä pk-yritysten toimeksiantojen asiantuntija Englannista. Tuokko Tilintarkastuksesta kokoukseen osallistuivat Praxity Nordic Regionin puheenjohtaja, KHT Timo Tuokko ja KHT Jari Miikkulainen. Vaikka Praxityn jäsenyrityksillä ei ole samaa nimeä ja logoa, ne toimivat asiakkaan eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden tilintarkastajina ja muodostavat emoyhtiön tilintarkastajan johdolla yhtenäisen toimijan asiakkaalle. Lisätietoja osoitteesta Tuokko-ryhmä AmCham Estonian jäseneksi Tuokko-ryhmä on liittynyt Virossa AmChamin American Chamber of Commercen jäseneksi. Kauppakamarin tarkoituksena on kehittää suhteita yhteistyökumppanien kanssa paikallisesti ja kansainvälisesti. AmChamin jäsenistö koostuu yhdysvaltalaisista, virolaisista ja Viron naapurimaiden yrityksistä, jotka harjoittavat liiketoimintaa Virossa. Lisätietoja osoitteesta TUOKKOnen 2/12 3

4 TUOKKO VIERAILEE Ulla Grönberg Esko Nurmisen Maalaamo Oy taitaa haastavat kohteet Teidät valittiin Pintaurakoitisjat ry:n vuoden maalausurakoitsijaksi vuonna Mitkä seikat vaikuttivat valintaanne? Valtakunnallinen työnantajaliitto Pintaurakoitsijat ry perusteli valintaansa sillä, että olemme harjoittaneet pitkäaikaista ja pitkäjänteistä laadukasta urakointitoimintaa maalausalalla. Meillä on vahva osaaminen ja näyttö vaativien isojen kohteiden toteutuksesta. Lisäksi valintaan vaikutti panostus työturvallisuuteen sekä aktiivisuus mm. Pintaurakoitsijat ry:ssä ja Rakennusteollisuus RT:n hallituksessa. Isäni Esko Nurminen toimi liiton puheenjohtajana luvun taitteessa ja toimin itse tällä hetkellä Pintaurakoitsijat ry:n puheenjohtajana. Mitä hyvä laatu teille merkitsee ja miten se toteutuu yhtiössänne? Oma laatujärjestelmämme takaa projektien toteutuksen tehokkaasti ja laadukkaasti. Yritys vastaa sopimuksesta, tekijä työn jäljestä. Huolehdimme siitä, että asiakas saa aina sitä, mitä hän tilaa. Annamme työllemme takuun ja py- Talousneuvos Esko Nurminen perusti nimeään kantavan maalausliikkeen vuonna Yhtiössä toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 1992, jolloin Heikki Nurminen aloitti yhtiön toimitusjohtajana. Yrityksen pintakäsittelykohteita ovat olleet mm. Musiikkitalo, Kauppakeskus Sello, Oopperatalo, Säätytalo, ja Svenska Teatern. Viime vuonna yhtiö työllisti 112 henkilöä ja yhtiön liikevaihto oli 9,4 milj. euroa. symme aikataulussa. Kokonaisuudessa toimimme vastuullisesti yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa. Osana laatujärjestelmäämme ovat työsuojelu- ja ympäristöohjelmat. Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu ovat tärkeitä tekijöitä toiminnassamme. ENM Oy:llä on RALA-pätevyys, Tilaajavastuu.fi -palvelun Luotettava Kumppani -tunnus sekä pintakäsittelyalan oma Mestaritaso I -luokitus. Kuulumme myös vastuullinen yritys.fi -palveluun. Huolehdimme henkilökuntamme työhyvinvoinnista sekä panostamme koulutukseen ja ammattitaitoon. Teemme oppilaitosyhteistyötä ja tarjoamme säännöllisesti oppisopimuskoulutusta. Tälläkin hetkellä yrityksessämme on kolme oppisopimusopiskelijaa. Miten yrityksenne sukupolvenvaihdos aikanaan toteutui? Olin toiminut yhtiössä työpäällikkönä viiden vuoden ajan ennen yhtiön sukupolvenvaihdosta vuonna 1992, jolloin minusta tuli yhtiön toimitusjohtaja. Sukupolvenvaihdoksessa ja myöhemmin toteutetuissa omistusjärjestelyissä yritystoiminta siirtyi minulle ja sisarelleni Maritta Kinnuselle. Tuolloin Suomi oli ajautunut syvään lamaan. Teimme pari vuotta reilusti tappiota ja henkilökohtainen tulotasomme romahti. Yhdessä vaikeistakin ajoista selvittiin ja yrityksen liiketoiminta muuttui pikkuhiljaa kannattavaksi. Sukupolvenvaihdoksessa mielestäni on tärkeintä se, ettei kenenkään pitäisi joutua hyppäämään suo- 4 TUOKKOnen 2/12

5 TUOKKO VIERAILEE Kuvassa toimitusjohtaja Heikki Nurminen ja maalarimestari Johanna Huttunen työstämässä kipsimuottia Jyväskylän kaupungintaloon. raan tiettyihin saappaisiin, vaan uskottavuus pitäisi olla jo hankittu etukäteen. Mitkä ovat yrityksenne suurimmat haasteet nyt ja tulevaisuudessa? Nuorten asenteet ovat muuttuneet. Asenne kaikki mulle heti nyt näkyy ja vain pieni osa oppisopimusopiskelijoista pystytään kouluttamaan. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei palvele yritysten tarpeita. Ammattikouluvinouma tarkoittaa sitä, että koulutukseen hakeudutaan pelkästään todistusten perusteella, jolloin todellisia potentiaalisia maalareita jää ilman koulutuspaikkaa. Yhdessä skenaariossa työvoima tulee tulevaisuudessa kokonaan ulkomailta. Tällä hetkellä työntekijöistämme vielä yli 80 % on suomalaisia. Erilaiset pöytälaatikkofirmat, jotka jatkavat toimintaansa konkurssista konkurssiin, kilpailevat samoista asiakkaista kanssamme. Jatkuvasti kiristyvä kilpailutus aiheuttaa paineita ja vinoumia kustannuksiin. Tarjousmenettelyt ovat raskaita ja samasta urakasta tehdään useita tarjouksia. Millaisena näette alan tulevaisuuden? Tällä hetkellä on tapahtumassa suuri yhteiskunnallinen muutos. Tämän hetken tilanteessa näyttää siltä, että isoille ja pienille firmoille riittää kysyntää jatkossakin. Sen sijaan näyttäisi käyvän niin, että keskisuuret yritykset pärjäävät alati kiristyvässä kilpailussa huonosti. Millaista mitalisaalista arvioitte Suomelle Lontoon kesäolympialaisista? Kulta yllättäisi iloisesti ja toivon, että Maamme-laulu soisi edes kerran kisojen aikana. Veikkaan, että mitali olisi mahdollinen saavuttaa keihäässä, ammunnassa tai purjehduksessa. n TUOKKOnen 2/12 5

6 TILINTARKASTUS Jari Miikkulainen, KHT Konsernirakenteen suunnittelulla parempaan kannattavuuteen Konsernirakenteen suunnittelun taustalla ovat usein moninaiset syyt. Tavanomaisia syitä ovat mm. verotuskäytännön, tehokkuuden, riskitekijöiden, liiketoiminnan muutosten, viranomaisvelvoitteiden ja henkilöstöasioiden aiheuttamat syyt. Konserni vaatii verosuunnittelua 6 TUOKKOnen 2/12 Konsernin verosuunnittelulla pyritään siihen, että konserniyritysten veroseuraamukset olisivat lainsäädännön sallimissa rajoissa optimaaliset. Mitä suuremmasta ja rakenteeltaan laajasta konsernista on kyse, sitä vaativampaa verosuunnittelua se edellyttää. Kansainvälisesti toimivan konsernin verosuunnittelu edellyttää erityisosaamista, jota tarvittaessa kansainvälinen yhteistyökumppanimme Praxity ja sen laaja asiantuntijaverkosto tarjoaa käyttöömme. Verosuunnittelussa pitää kuitenkin olla jalat maassa. Veron välttelyyn ja uhkarohkeisiin operaatioihin ei pidä ryhtyä. Verosuunnittelun kannalta olisi toivottavaa, että suunnitteluhorisontti voisi olla kohtalaisen pitkä. Tämä toivomus ei viime vuosikymmenten aikana ole kovinkaan hyvin toteutunut. Verolainsäädäntöä on jatkuvasti muutettu. Muutokset ovat olleet vuosittaisia ja suuremmat muutokset ovat seuranneet toisiaan 5 10 vuoden välein. Konsernirakenne tehokkuuden lisääjänä Tehokkuutta voidaan konsernirakennetta hyväksi käyttämällä parantaa esimerkiksi eriyttämällä joku tai jotkut liiketoiminnat omiksi yhtiöikseen. Yhtiömuodossa toiminnan kannattavuus, rahoitus, tehokkuus ym. ovat yksiselitteisimmin seurattavissa kuin osaston tai muun organisaatioyksikön muodossa tapahtuva seuranta. Yhtiömuoto konkretisoi myös toimitusjohtajan vastuut ja velvollisuudet osastopäällikön tai vastaavan vastuuta ja velvollisuutta selkeämmin. Sillä voi olla myös johdon motivaatiota ja sitoutumista lisäävä vaikutus. Riskitekijät otettava huomioon Riskinäkökohdat ovat konsernirakennetta ja sen muutoksia suunniteltaessa varsin painavat silloin, kun on kyse joko sinänsä riskialttiista toiminnasta tai toiminnan harjoittamisesta riskialttiissa ympäristössä. Toiminnan eriyttäminen omaan yhtiöönsä varmistaa sen, että vastuut ja muut taloudelliset seuraamukset eivät kanavoidu emoyritykseen eikä muihin konserniyhtiöihin ellei niihin ole erityisesti sitouduttu. Riskien osalta tulee kuitenkin ottaa huomioon se, ettei omistuksellinen eriyttäminen yksinomaan riitä suojaamaan tytäryhtiöön kohdistuvilta riskeiltä ja seuraamuksilta. Olennaista on lisäksi se, että tytäryhtiö on myös toiminnallisesti ja hallinnollisesti riittävän itsenäinen, eikä emoyhtiö liikaa määrää ja ohjaa sen toimintaa. Liiketoiminnan muutokset Liiketoiminnan muutokset, uusien liiketoimintojen hankkiminen tai vanhoista luopuminen, johtavat käytännössä myös konsernirakenteen pohdiskeluun. On päätettävä, hankitaanko uusi liiketoiminto lisäyksenä jo olemassa oleviin konserniyhtiöihin, emoon tai tytäryhtiöihin, vaiko uuteen perustettavaan yhtiöön. Uudenkin yhtiön kohdalla on ratkaistava, miten se sijoittuu konsernissa. Jos hankinnan kohteena oleva uusi liiketoiminta on jo valmiiksi yhtiömuodossa, on ratkaistava, säilyykö ostettava yhtiö

7 TILINTARKASTUS konserniyhtiönä vai sulautetaanko se hankinnan jälkeen johonkin konserniyhtiöön. Jos päädytään viimeksi mainittuun vaihtoehtoon, määrittelee se samalla, mikä konserniyhtiö on ostaja. Ensin mainitussa vaihtoehdossakin on ratkaistava ostetun yhtiön asema konsernissa, onko yhtiö suoraan emoyhtiön omistuksessa vai puoltavatko erityiset syyt sen sijoittamista jonkun tytäryhtiön omistukseen. Jälkimmäinen vaihtoehto johtaa alakonsernin muodostumiseen. Viranomaisvelvoitteet Viranomaisvelvoitteet saattavat myös olla syynä konsernirakenteen muodostumiselle. Tällöin kyse on liiketoiminnasta, joka on luvanvaraista tai muutoin edellyttää liiketoimintaa koskevia erityisiä määräaikaisselvityksiä viranomaisille. Tämän kaltaisen liiketoiminnan harjoittaminen saattaa olla perusteltua toteuttaa vain tätä liiketoimintaa harjoittavan yrityksen toimesta sen sijaan, että se tapahtuisi muun liiketoiminnan yhteydessä. Erillisyyttä harkittaessa merkityksellisiä tekijöitä ovat myös toiminnan laajuus, edellytettyjen seurantatietojen saatavuus, oikeellisuus ja tarkastettavuus. Itsestään selvää on, että erillisen yrityksen muodossa harjoitetun liiketoiminnan tulee olla mittasuhteiltaan riittävän laaja, jotta eriyttäminen olisi taloudellisesti järkevää. Henkilöstöasiat Henkilöstöasiat tulee myös ottaa huomioon konsernirakennetta tai sen muutoksia suunniteltaessa. Henkilöstöä koskevassa lainsäädännössä on erilaisia työnantajalle säädettyjä velvollisuuksia, jotka määräytyvät yrityksen koon mukaan. Riippuen siitä, miten merkittäviksi nämä velvollisuudet koetaan, saattaa harkittavaksi tulla toiminnan hajauttaminen kahdelle tai useammalle yritykselle keskitetyn yrityksessä harjoitetun toiminnan asemasta. Jatkuu 4 7 TUOKKOnen 2/12

8 TILINTARKASTUS 4Konsernirakenteen Keskittäminen ja vastuukysymykset Keskittäminen on konsernissa useimmiten koettu tarpeelliseksi eräiden toimintojen osalta. Voidaan sanoa, että mitä laajempi ja mitä moniportaisempi konsernirakenne on kyseessä, sitä olennaisempaa on esimerkiksi seuraavien asioiden keskittäminen emoyrityksessä hoidettavaksi ja päätettäväksi: konsernin rahoitus merkittävät investoinnit konsernijohdon ja tytäryritysten johdon päätösvaltasuhteet konsernin henkilöstöpolitiikka konserniraportoinnin sisältö ja aikataulutus sisäinen valvonta jne. Yllä oleva esimerkkiluettelo antaa kuvan niistä konsernihallinnon asioista, joilla kokonaisuutta, olipa konserni suuri tai pieni, hallitaan ja pidetään ns. käsissä. Näillä asioilla on myös suora yhteys toiminnan tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Konsernia koskevien taloudellista asemaa osoittavien tietojen oikea-aikainen ja luotettava kokoaminen konsernijohdon käyttöön on ehdoton edellytys yhtiökokonaisuuden johtamiseen ja hallinnointiin. Keskittämiseen liittyen on konsernissa syytä pitää mielessä yhtiökohtainen juridinen erillisyys ja tähän liittyvät vastuukysymykset. n KHT Jari Miikkulainen toimii Helsingissä ryhmäpäällikkönä ja on Tuokon hallituksen puheenjohtaja. 8 TUOKKOnen 2/12

9 TILINTARKASTUS Suvi Suonsivu, KHT Tilintarkastusta säädellään laeilla, joista keskeisin on tilintarkastuslaki. Lisäksi eri yhteisömuotoihin osakeyhtiöihin, säätiöihin, yhdistyksiin, asunto-osakeyhtiöihin, kommandiittiyhtiöihin sovelletaan asianomaisia yhteisölakeja sekä muita lakeja ja säädöksiä. Tilintarkastuksen sisältö on tiivistetty tilintarkastuskertomuksessa, joka annetaan tilintarkastuksen päätteeksi. Osakeyhtiön tilintarkastuskertomuksessa mainitaan, että hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Tästä osoituksena on se, että hallitus ja toimitusjohtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, minkä jälkeen ne ovat valmiina tilintarkastettavaksi. Usein asiakasyhteisö toivoo, että tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyviä lukuja ja muita tietoja tarkastellaan jo ennen hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoituksia, jotta mahdolliset olennaiset virheet voidaan oikaista lopulliseen tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen. Joskus tästä tarkastuksesta käytetään sanaa numerotarkastus. Tarkastushavainnoista saatetaan laatia johdolle ja hallitukselle sisäiseen käyttöön ns. valvontatarkastusraportti, mistä voi olla apua käsiteltäessä tilinpäätöstä hallituksessa ennen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittamista. Tiintarkastusta Suomessa valvova elin, Valtion tilintarkastuslautakunta on antanut vuonna 2011 kannanoton, jonka mukaan ennen tilintarkastuskertomuksen antamista jokaiselta tilintarkastusasiakkaalta tulee pyytää vahvistusilmoituskirje. Kannanotossa viitataan tilintarkastuslain 18 :ään sekä kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin, joita tilintarkastuslain 13 :n nojalla on tilintarkastuksessa noudatettava. Vahvistuskirjeen pyytäminen hoidetaan yleensä siten, että tilintarkastaja lähettää asiakkaalle vahvistusilmoituskirjeen, jonka allekirjoittavat sekä hallituksen puheenjohtaja että toimitusjohtaja. Vahvistusilmoituskirjeen tarkoituksena on selventää tilintarkastajan ja tilintarkastusasiakkaan vastuita ja velvollisuuksia, mutta vahvistusilmoituskirjeellä ei muuteta niitä. Tilintarkastuksen kulku Kun hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoittama tilinpäätös ja toimintakertomus on tilintarkastettu ja tilintarkastaja on saanut asiakasyhteisöltä allekirjoitetun vahvistusilmoituskirjeen, tilintarkastaja antaa allekirjoittamansa tilintarkastuskertomuksen, jossa on lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Samalla tilintarkastaja tekee tilinpäätökseen merkinnän tilinpäätösmerkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen. Huomattavaa on, että tilintarkastuskertomukseen eivät nykyään sisälly enää lausunnot tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapaudesta eikä hallituksen esityksestä varojenjakoon liittyen, ellei asiakasyhteisö niitä pyydä etukäteen tilintarkastajalta. Lopuksi asiakasyhteisössä pidetään yhtiökokous, jossa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä näistä annettu tilintarkastuskertomus. Yhtiökokouksen osallistujat tekevät esitettyjen dokumenttien perusteella päätöksensä tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta vastuuvelvollisille. Säätiössä ei ole erillistä yhtiökokousta, vaan säätiön hallitus pitää yleensä ns. hallituksen vuosikokouksen, jossa käsitellään osakeyhtiön yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita vastaavat säätiön asiat. Säätiössäkin on ennen hallituksen vuosikokousta toimitettu tilintarkastus ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen ovat tätä ennen allekirjoittaneet säätiön hallituksen jäsenet. n TUOKKOnen 2/12 9

10 TUOKKO VIERAILEE Suvi Suonsivu, KHT Perheyrityksiä tarkastamassa Haastattelimme yhtiömme tilintarkastaja KHT Lisbet Nordbladia, jolla on yli 20 vuoden kokemus työskentelystä perheyritysten parissa. Hän on aiemmin toiminut mm. johtajana tilitoimistossa, jossa suurin osa asiakkaista oli pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä. Lisäksi hän on tehnyt tilintarkastuksia omistajayrittäjien yhtiöissä. Miten perheyritysten toimintaympäristö on muuttunut? Säädökset muuttuvat nykyään nopeammin kuin ennen ja viranomaisvaatimukset esimerkiksi talousraportoinnin osalta ovat kasvaneet. Kansainvälistyminen ja mm. EU-säädökset ovat osaltaan vaikuttaneet normiympäristön kasvamiseen. Kun yrittäjä ennen saattoi hoitaa itse kirjanpidon, nykyään siihen tarvitaan useimmiten ulkopuolista asiantuntijaa. Yleensä perheyrityksissä on tarve ulkopuoliselle asiantuntemukselle, koska yrityksen omat henkilöresurssit ovat useimmiten riittämättömät. Minkälaisia erityispiirteitä perheyrityksillä on tilintarkastajan näkökulmasta? Rahoituksen järjestäminen kasvun vaatimiin investointeihin voi olla haasteellista varsinkin vakuuksien osalta. Yrittäjä joutuu miettimään, antaako yrityksen lainan vakuudeksi yksityisomaisuutta, kuten oman asunnon. Toinen merkittävä asia on sukupolvenvaihdos. Tällöin yrittäjälle tulee ajankohtaiseksi pohtia, onko yrityksellä jatkajaa vai myydäänkö yritys. Molemmissa vaihtoehdoissa on paljon kysymyksiä, joiden ratkomiseksi tarvitaan usein ulkopuolista asiantuntijaa. 10 TUOKKOnen 2/12 Missä asioissa tilintarkastaja voi olla perheyrittäjän apuna? Tilintarkastajan asiantuntijuutta kannattaa käyttää useissa eri kysymyksissä. Esimerkkinä voisin mainita mm. arvonmäärityslaskelmat. Arvonmäärityslaskelmia tehdään yritystä myytäessä tai jos halutaan miettiä myyntiä yhtenä vaihtoehtona. Useilla perheyrityksillä on strategiana kasvu. Strategiaa laadittaessa tilintarkastajaa voi hyödyntää johdon apuna eri vaihtoehdoista tehtävissä laskelmissa. Myös verotukseen liittyvät kysymykset ja verosuunnittelu ovat aina tärkeitä ja ajankohtaisia asioita, joissa asiantuntijan apu voi tuoda merkittävää taloudellista hyötyä yrittäjälle. Tyypillisiä verotukseen liittyviä esimerkkejä ovat osinkoihin ja palkkaan liittyvät asiat. Eroaako perheyritysten tarkastaminen jollain tavoin muiden yritysten tarkastamisesta? Tilintarkastaja pystyy hahmottamaan perheyrityksen toimintaa kokonaisuutena paremmin kuin esimerkiksi ison kansainvälisen konsernin tytäryhtiön toimintaa, koska yritys henkilöityy omistajayrittäjään. Tilintarkastajan näkökulma lähtee omistajaintressistä, mikä perheyrityksessä on yksi taho, toisin kuin kansainvälisellä yhtiöllä, jolla voi olla tuhansia omistajia. Kun perheyritys kasvaa ja mahdollisesti kansainvälistyy, minkälainen rooli tilintarkastajalla tällöin on? Tilintarkastaja seuraa tilannetta. Kun yritys kasvaa, tulee tarve järjestää lakisääteisen kirjanpidon lisäksi myös sisäisen laskennan järjestelmiä johtamisen tueksi. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset budjetit ja tulosennustejärjestelmät. Kasvun myötä yrittäjälle saattaa tulla ajankohtaiseksi taloushallinnon järjestäminen. Minkälaisia haasteita näet perheyrityksillä olevan tällä hetkellä? Osaavan työvoiman saanti tulee olemaan iso haaste. Toinen merkittävä haaste on kannattavuus etenkin henkilöstökulujen osalta. Minkälaiset tulevaisuudennäkymät ovat perheyrityksillä yleisesti? Toivottavasti lainsäädäntö ja verotus tukisivat yritystoimintaa tulevaisuudessa. Myös kilpailukyvyn säilyttäminen on tärkeää. n

11 TUOKKO VIERAILEE KHT Lisbet Nordbald työskentelee Tuokon Helsingin toimistossa ja on perheyritysten asiantuntija. Tilintarkastusvelvollisuudesta Tilintarkastuslain 5 mukaan yhteisön ja säätiön täytyy valita tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus, kun sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajan on tilintarkastuslain 2 mukaan oltava joko KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Yrityksellä ei voi enää olla ns. maallikkotarkastajaa. TUOKKOnen 2/12 11

12 MUISTILISTA Maksuprosentit % % Eläkevakuutusmaksut TyEL -ansion raja 52,49 /kk 51,75 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2011 alle 7518 /6kk 23 v.2012 alle 7746 /6kk 23,30 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2011 vähintään 7518 /6kk v.2012 vähintään 7746 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta palkkasumma alle , palkkasumma alle ,30 - Palkkasumma nousee liukuvasti 22, Palkkasumma , palkkasumma yli palkkasumma yli ,30 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,7 5,15 - vähintään 53 v. työntekijä 6,0 6,5 YEL 21,6 22,5 53 vuotta täyttäneiltä 22,9 23,85 Heräsikö kysymyksiä tai ajatuksia? Vastaan mielelläni palvelujamme koskeviin tiedusteluihin. Ulla Grönberg markkinointi ja viestintä ulla.gronberg@tuokko.fi Työttömyysvakuutusmaksu % % työnantajan osuus 0,80 0,80 työntekijän osuus 0,60 0,60 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 3,2 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 3,20 Sotumaksu ,12 2,12 Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan saakka 8 Peruskorko ,0 Peruskorko ,0 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuun ottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakonpidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa! Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (03) Turku Puh. (0440) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (08) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (05) Tallinna Pärnu mnt Tallinn Estonia Puh Fax Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.