Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin uusi toimintamalli 2007- Kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistuksesta 20.4.2005"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI PÄIVITETTY :13 Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistuksesta Toimintamallin uudistamistoimikunta

2 TAMPEREEN KAUPUNKI PÄIVITETTY :13 Sisällys 1. Toimintamallin uudistuksen tavoitteet 2. Tehdyt päätökset ja toimenpiteet 2.1. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätökset 2.2. Tilaaja tuottaja-pilotit 2.3. Muut toimintamallin uudistuksen kehittämishankkeet 3. Toimintamallin kokonaisrakenne 4. Tamperelainen pormestarimalli 5. Tilaamisen organisointi 5.1. Tilaajalautakunnat 5.2. Tilaajaorganisaatiot 6. Tuotannon organisointi ja johtaminen 6.1. Hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatio 6.2. Yhdyskuntapalveluiden tuotantomalli 6.3. Palvelukeskukset 6.4. Liikelaitokset 6.5. Tuotanto-organisaatioiden poliittinen johtaminen 7. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet tilaaja tuottaja-mallissa 8. Konsernijohtaminen 9. Uudistuksen suhde nykyiseen lainsäädäntöön 10. Muutoksen johtaminen ja viestintä 11. Toimenpide-ehdotukset

3 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Toimintamallin uudistuksen tavoitteet Vuonna 2002 käynnistetyn Tampereen kaupungin toimintamallin uudistuksen tavoitteena on vastata niihin tulevaisuuden haasteisiin, jotka asettavat kaupungin nykyisen johtamis- ja palvelujärjestelmän koetukselle. Tällaisia haasteita ovat muun muassa jatkuva palvelutarpeen kasvu, väestön ikääntyminen, kaupungin henkilöstön eläköityminen sekä poliittisen järjestelmän luottamuksen vahvistaminen kuntalaisten silmissä. Uudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut sekä oman palvelutuotannon kehittäminen ja tuottavuuden lisääminen että uusien vaihtoehtojen etsiminen markkinoita hyödyntämällä ja luomalla. Toimintamallin uudistuksen tavoitteet voidaan tiivistetysti ryhmitellä seuraavasti: Poliittisen päätöksenteon vahvistaminen Tässä pyritään erityisesti kasvattamaan valtuuston strategista ohjausvaltaa ja vahvistamaan luottamushenkilöpäätöksentekoa. Tavoitteena on myös poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen työnjaon selkeyttäminen sekä tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen myös poliittisessa päätöksenteossa. Palvelutuotannon tehostaminen Tässä lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja prosessiajattelun toteuttaminen. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen etsiminen on yksi tuotannon tehostamisen väline, kuten myös palvelutuottajien keskittyminen ydintehtäviin ja tästä seuraava tukipalveluiden keskittäminen. Tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen on välttämätön väline, jota ilman tuotantomallin uudistus ei onnistu. Strategisen johtamisen vahvistaminen Strategisen johtamisen vahvistaminen sisältää muun muassa konsernin johtamisen ja konsernihallinnon uudistamisen, omistajaohjauksen roolin vahvistamisen sekä kaupunginhallituksen strategisen ohjausvallan lisäämisen tavoitteet. Myös kaupungin strategista johtamisjärjestelmää kehitetään. Toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistä hankkeista ja sitä toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Tässä muistiossa tehdään ehdotus toimintamallin kokonaisuudistuksesta, joka sisältää seuraavat osat: 1. Toimintamallin kokonaisrakenne 2. Pormestarimalli 3. Tilaamisen organisointi: tilaajalautakunnat ja -organisaatiot 4. Tuotannon organisointi ja johtaminen

4 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 2. Tehdyt päätökset ja toimenpiteet 2.1. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätökset Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kaupungin konsernirakenteen sekä konsernihallinnon uudistamisen periaatteet, joissa uudistuksen tavoitteina on mainittu mm. palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen, kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen, poliittisen päätöksenteon aseman vahvistaminen sekä strategisen johtamisen edellytysten varmistaminen. Samassa yhteydessä valtuusto päätti vuotta 2004 koskevista konsernirakenteen uudistuksista. Kaupunginhallitus teki päätöksen toimintamallin uudistuksen linjauksista sekä aikataulusta Päätöksessä todetaan, että kaupungin toimintamallin kehitystyötä jatketaan tilaaja tuottaja-ajatteluun perustuvan mallin mukaisena siten, että uuteen toimintatapaan siirrytään Tätä ennen tilaaja - tuottaja-mallia kokeillaan vuonna 2005 yhdyskuntapalveluissa, päivähoidossa sekä muissa erikseen määritellyissä palveluissa. Pormestarimallin osalta kaupunginvaltuusto päätti , että osana kaupungin strategista johtamisjärjestelmää otetaan käyttöön pormestarijärjestelmä lukien. Samalla kaupunginhallitus velvoitettiin valmistelemaan ehdotus toteutettavaksi tamperelaiseksi pormestarimalliksi Tilaaja tuottaja-pilotit Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tilaaja tuottaja-mallin pilottihankkeet aloittivat vuoden 2005 alussa. Pilottihankkeina ovat yhdyskuntapalvelut sekä päivähoito ja perusopetus. Myös toisen asteen koulutus ja elinkeinopalvelut yhdistettiin samalla yhden tilaajalautakunnan alaisuuteen. Pilottihankkeet uudistivat myös muuta lautakunta- ja johtokuntarakennetta Muut toimintamallin uudistuksen kehittämishankkeet Parin viime vuoden aikana on käynnistetty tai toteutettu lukuisa joukko muita toimintamallin uudistukseen liittyviä kehittämishankkeita. Tällaisia ovat olleet muun muassa: - konsernihallinnon uudistus - tukipalveluiden keskittäminen palvelukeskuksiin (taloushallinto, virastopalvelut, henkilöstöhallinto, logistiikkakeskus, Tampereen ateria, työterveyshuolto) - sisäisten palveluiden liikelaitostaminen (tilakeskus, tietotekniikkakeskus, auto- ja konekeskus) - kaupunginhallituksen suunnittelujaoston perustaminen - toiminnanohjausjärjestelmän (erp) hankinta ja käyttöönottoprosessi - kuntademokratian kehittämishankkeet (demokratiatilinpäätös) Uudistuksen onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kehittämishankkeiden yhteydet toisiinsa varmistetaan. Tällä tavoin vältytään päällekkäiseltä työltä sekä ristiriitaisilta toimenpiteiltä.

5 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 3. Toimintamallin kokonaisrakenne Tampereen uuden toimintamallin perustana on valtuuston tekemä päätös ja sen pohjalta tehty kaupunginhallituksen linjaus toimintamallin uudistamiseksi. Uusi toimintamalli rakentuu kolmen keskeisen tekijän varaan: - poliittisen johtamisen uudistaminen: pormestarimalli - tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen: asiakaslähtöiset tilaajalautakunnat - palvelutuotannon uudelleenorganisointi: hyvinvointipalvelut ja yhdyskuntapalvelut Vaiheistettu uudistusprosessi tarkoittaa sitä, että organisaatio kehittyy koko ajan. Edellä mainittujen perusteiden mukaan rakennettu Tampereen kaupungin organisaatiomalli vuosiksi on esitetty seuraavassa kuvassa Organisaatiorakenne Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus pormestari Kaupunginhallituksen jaostot Suunnittelujaosto Henkilöstöjaosto Tilaajalautakunnat Konsernihallinto Lasten ja nuorten palvelut Osaamis- ja elinkeinopalvelut Toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut Ikäihmisten palvelut Elämänlaatuja sivistyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Liiketoiminta ja rahoitus apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari johtaja johtaja johtaja Lautakuntia avustava tilaajaorganisaatio Ulkoiset liikelaitokset Sisäiset liikelaitokset Hyvinvointipalvelut johtaja Yhdyskuntatuotanto johtaja Palvelukeskukset Sähkölaitos (johtokunta) Liikennelaitos (jk) Tampere Vesi (jk) Työterveyshuolto (jk) Tilakeskus (johtokunta) Tietotekniikkakeskus (jk) Auto- ja konekeskus (jk) Tampereen Ateria (jk) avovastaanottopalvelut kotona asumista tukevat palvelut perusopetus ja päivähoito nuorisotyö lähiliikuntapalv. kirjasto-ja informaatiopalvelut Palveluneuvonta Erikoissairaanhoito Suun terveydenhuolto Laitoshoito Toisen asteen koulutus Kulttuuripalvelut katu- ja vihertuotanto suunnittelupalvelut mittaus-, kartta- ja geotekniikkapalvelut johtokunta Taloushallinto Hallintopalvelut Logistiikkakeskus Aluepelastuslaitos johtokunta jk jk jk jk Lähipalvelut Keskitetyt tuotantoyksiköt 38 T a m p e r e e n k a u p u n k i 4. Tamperelainen pormestarimalli Pormestarimalliin siirtymisen lähtökohtana on tarve valtuuston poliittisen vallan vahvistamiseen ja poliittisen ohjauksen selkeyttämiseen. Tampere haluaa järjestää johtamisjärjestelmän sellaiseksi, että kaupungin keskeisin johtotehtävä on nykyistä selkeämmin poliittisessa kontrollissa ja sille vastuullinen. Halutaan tunnustaa, että kaupungilla on normatiivisin valtuuksin ja vastuin varustettu poliittinen johtaja, jonka kautta toteutuu edustuksellisen demokratian edellyttämä vastuunjako läpi koko organisaation.

6 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Pormestarimallin käyttöönotto tarjoaa nykyistä paremmat puitteet luottamushenkilöjohtamisen ja virkamiesjohtamisen yhteensovittamiselle ja päätöksenteon demokraattiselle ohjaamiselle. Pormestarimallissa eriytetään siis poliittinen johtaminen ja virkamiesjohtaminen. Kuten julkaistussa raportissa todetaan, olemassa on lukuisia vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Edellä mainitussa raportissa esitellään ns. Heurun malli, kuntalain mukainen malli sekä kuntaneuvosmalli. Tässä muistiossa esitetty tamperelainen pormestarimalli on rakennettu sopivaksi toimintamallin kokonaisuudistukseen. Sen lähtökohtana on Heurun mallin mukainen pormestari täydennettynä apulaispormestareilla. Pormestari Pormestari on päätoiminen luottamushenkilö, jonka valtuusto valitsee valtuustokaudeksi (ensimmäinen kausi ) ja valtuusto voi erottaa myös hänet, jos luottamus on menetetty. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Pormestarin rinnalla ei toimi kaupunginjohtajaa, vaan esittelijöinä toimivat konsernihallinnon johtajat ja apulaispormestarit. Pormestari johtaa sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatioita. Pormestarin tehtävät: - Kaupunginhallituksen puheenjohtaja - Kaupungin johtoryhmän puheenjohtaja - Strateginen johtaminen ja talousohjaus o tilaajaorganisaatiot o tuottajaorganisaatiot - Tilaaja- ja tuottajatoimintojen yhteensovittaminen - Kaupungin edustaminen - Kaupungin edunvalvonta - Yhteydenpito kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin Apulaispormestarit Apulaispormestarit ovat myös päätoimisia luottamushenkilöitä, jotka valtuusto valitsee suhteellisella vaalilla valtuustokaudeksi (ensimmäinen kausi ) ja valtuusto voi erottaa myös heidät, jos luottamus on menetetty. He ovat asiakasprosessien perusteella muodostettujen lautakuntien puheenjohtajia ja he vastaavat 1-3 ydinprosessista. Apulaispormestarit vastaavat lautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Heillä ei ole varsinaista organisaatioita alaisenaan, vaan tilaajaorganisaatio rakennetaan erikseen. Tilaajalautakuntien esittelijöinä toimivat tilaajatoiminnasta vastaavat viranhaltijat. Koska lautakuntien jäsenet valitaan valtuutetuista, myös apulaispormestarit valitaan samalla tavalla. Apulaispormestarit eivät ole kaupunginhallituksen jäseniä, mutta heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksissa ja he toimivat myös esittelijöinä omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa. Nykyisten apulaiskaupunginjohtajien vakanssit lakkautetaan. Heidän tehtävänsä siirtyvät osittain apulaispormestareille ja osittain tuotannon johtajille, joten kaksinkertaista

7 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) miehitystä ei tule. Apulaispormestareiden alustava työnjako on seuraavan kuvion mukainen: Tilaajalautakunnat Lasten ja nuorten palvelut Osaamis- ja elinkeinopalvelut Elämänlaatuja sivistyspalvelut Toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut Ikäihmisten palvelut Yhdyskuntapalvelut apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Apulaispormestareiden tehtävät: - Palveluiden tilaaminen o tilaajan talousarvion valmistelu o palveluiden hankintatapojen arviointi ja kilpailuttamisratkaisut o tilausneuvottelut sisäisten ja ulkoisten palvelutuottajien kanssa o tilaussopimusten tekeminen o sopimusten seuranta ja arviointi - Tilaajalautakunnan puheenjohtaja o lautakuntien kokousten valmistelu ja johtaminen - Osallistuminen kaupunginhallituksen kokouksiin o oman toimialansa asioiden esittely kaupunginhallituksessa - Kaupungin johtoryhmän jäsen o kaupungin strateginen suunnittelu - Kaupungin edustaminen omalla toimialallaan o yhteydenpito kuntalaisiin o yhteydenpito muihin sidosryhmiin - Kaupungin edunvalvonta omalla toimialallaan o yhteydet aluehallintoon o yhteydet valtionhallintoon - Yhdyskuntapalveluista vastaavan apulaispormestarin tehtäviin kuuluu lisäksi maankäytön strategiseen suunnitteluun liittyvät tehtävät yhdessä pormestarin kanssa.

8 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 5. Tilaamisen organisointi 5.1. Tilaajalautakunnat Tilaaja tuottaja-mallissa tilaajalautakunnat määrittävät tarjottavat palvelut, valitsevat palvelun tuottajat, rahoittavat palvelutuotannon sekä arvioivat tuotantojärjestelmän toimivuutta. Lautakunnat vastaavat myös tarvittavasta viranomaistoiminnasta. Valtuuston hyväksymä talousarvio on kokonaisuudessaan tilaajien käytössä. Lautakuntarakenne ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Uusi lautakuntarakenne perustuu prosessiajatteluun nykyisen sektorikohtaisen tehtäväjaon sijaan. Uudistuksen tavoitteena on entistä asiakaslähtöisempi toimintatapa ja poliittisen ohjauksen selkiyttäminen. Esitetty lautakuntarakenne on seuraava: - lasten ja nuorten palveluiden lautakunta - osaamis- ja elinkeinolautakunta - sivistystä ja elämänlaatua edistävien palveluiden lautakunta - toimintakykyä ja terveyttä edistävien palveluiden lautakunta - ikäihmisten palveluiden lautakunta - yhdyskuntapalveluiden lautakunta. Näille tilaajalautakunnille siirretään kaikki nykyisten lautakuntien palveluiden järjestämiseen ja palveluiden tilaamiseen liittyvät tehtävät. Kun työnjako perustuu asiakasnäkökulmaan eikä tuottajan organisaatiorakenteeseen, jotkut nykyisin yhdelle lautakunnalle kuuluvat tehtävät jakautuvat useammalle lautakunnalle. Lautakunnilla voi alla jaostoja ja muita apuelimiä esimerkiksi viranomaistehtäviä varten. Tilaajalautakunnat muodostetaan valtuutetuista. Tarvittaessa lautakuntiin voidaan valita myös valtuuston varajäseniä. Tällä tavoin lisätään kuntalaisten suoraan vaaleilla valitsemien luottamushenkilöiden valtaa ja vastuuta palveluiden järjestämisessä. Näin voidaan myös varmistaa lautakuntien sitoutuminen koko kaupungin tavoitteisiin ja kokonaisuuksien parempi hallinta. Lautakuntien puheenjohtajina toimivat apulaispormestarit. Poliittisen päätöksentekijäjoukon kaventuminen estetään sillä, että tuotantoyksiköiden johtokuntiin valitaan muita kuin valtuutettuja Tilaajaorganisaatiot Tilaajaorganisaatioiden ydintehtävänä on palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi sekä palveluiden kilpailuttaminen ja hankinta. Tilaajaorganisaatiot rakennetaan niin, että ne ovat mahdollisimman kevyitä. Tilaamisessa tarvittavaa sisällöllistä asiantuntemusta voidaan hankkia myös omilta tuottajayksiköiltä. Samalla tavoin myös viranomaistehtäviä voidaan ainakin osittain ostaa tuottajayksiköiltä. Tällä tavalla pyritään välttämään tilaaja - tuottajamalleissa helposti syntyvä kaksinkertainen organisointi ja ylimääräinen byrokratia. Tarkoituksena on, että tilaajaosaamista keskitetään niin, että kaikille lautakunnille ei synny omaa tilaajaorganisaatiota. Tilaajaorganisaatioiden yhteys konsernihallintoon on vahva. Yhtenä vaihtoehtona on, että tilaajaorganisaatiot rakennetaan osaksi konsernihallintoa, niin että tilaamisesta tehdään oma konsernihallinnon prosessi. Yksityiskohtainen tilaajaorganisaation rakentaminen tehdään myöhemmin.

9 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 6. Tuotannon organisointi ja johtaminen 6.1. Hyvinvointipalveluiden tuotantomalli Hyvinvointipalveluiden uuden tuotantomallin taustalla on ajatus, että tilaaja - tuottajamalliei yksinään riitä aikaansaamaan tarvittavaa muutosta, vaan tarvitaan uudenlainen, asiakaslähtöinen tuotteistaminen, jonka lähtökohtana on välttää asiakkaan tarpeen palasteleminen funktiolähtöisesti. Hyvinvointipalveluiden uusi tuotanto-organisaatio sisältää nykyisen sosiaali- ja terveystoimen, koulutustoimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan alaisen palvelutuotannon. Hyvinvointipalveluiden tuotanto sisältää: - liiketaloudellisesti johdettuja nykyistä itsenäisempiä yksiköitä sellaisen volyymiltään merkittävän tuotannon osalta, jolle on vertailukohteita toimivilla markkinoilla, - joustavia asiakkaiden ongelmiin innovatiivisesti kokonaisuutena paneutuvia lähipalveluja, jotka koostuvat moniosaajaverkostoista ja jotka kehittävät tälle tuotannolle aivan uudenlaiset tuotekokonaisuudet sekä - koko kaupungin tasoisia prosesseja, jotka huolehtivat lähipalveluiden tasalaatuisuudesta eri puolilla Tamperetta samoin kuin palvelukokonaisuuksien suunnittelemisesta ja kehittämisestä yhdistäen prosessiin sekä lähipalveluja että keskitetysti tuotettuja palveluja.

10 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatio Hyvinvointipalvelut Johtaja (muutosjohtaja) Tuotannon esikunta Prosessit avovastaanottopalvelut kotona asumista tukevat palvelut perusopetus ja päivähoito nuorisotyö lähiliikuntapalvelut kirjasto- ja informaatiopalvelut Palveluneuvonta Erikoissairaanhoito Suun terveydenhuolto Laitoshoito Toisen asteen koulutus Kulttuuri -ja liikuntapalvelut johtokunta Lähipalvelut johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta Keskitetyt tuotantoyksiköt T a m p e r e e n k a u p u n k i 14 Lähipalvelut Lähipalvelut muodostuvat niistä palveluista, jotka tuotetaan lähellä asiakasta. Lähipalvelut verkottuvat toisiinsa ja niiden organisoinnissa sallitaan erilaiset alueelliset kokeilut ja innovaatiotoiminta. Lähipalvelujen organisointia tuetaan kaupunkitasoisilla tuotantoprosesseilla ja yksityiskohtaisemmat organisointiratkaisut tehdään prosessien määrittelytyön yhteydessä. Alkuvaiheessa ( ) lähipalveluiden sisään muodostetaan nykyisten palvelukokonaisuuksien mukaiset organisaatiot seuraavasti: - avovastaanottopalvelut - kotona asumista tukevat palvelut - perusopetus ja päivähoito - nuorisotyö - lähiliikuntapalvelut - kirjasto- ja informaatiopalvelut Lähipalvelujen johtaminen ja tulosvastuu kuuluu lähipalvelujohtajalle. Keskitetyt tuotantoyksiköt Keskitettyjen yksiköiden perusteena on liiketoiminnallisesti mielekäs, selkeästi määriteltävissä oleva ydinosaamista vaativa palvelutuotanto, jolle löytyy useimmiten myös

11 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) vastine toimivilta markkinoilta. Kalliita tuotannontekijöitä voidaan näin saada tehokkaammin käyttöön. Soveltuvin osin toimintamuodoksi suositellaan liikelaitosta tai nettobudjetoitua tulosyksikköä. Näiden yksiköiden johtamisen tukena toimivat johtokunnat. Keskitetyt yksiköt saavat tulorahoituksensa palvelusopimuksilla, joita voidaan tehdä tilaajalautakunnan, toisen tuotantoyksikön tai kaupungin ulkopuolisen tahon kanssa. Liikelaitoksena toimiessaan yksikölle luodaan mahdollisuus laajentaa asiakkuuksiaan omistajan määräämissä rajoissa. Myös keskitettyjen tuotantoyksiköiden yksityiskohtainen organisointi tehdään myöhemmin. Tässä vaiheessa keskitetyiksi yksiköiksi organisoidaan seuraavat kokonaisuudet: - erikoissairaanhoito - laitoshoito - palveluneuvonta - suun terveydenhuolto - toisen asteen koulutus - ammattikorkeakoulu - kulttuuri- ja liikuntapalvelut Tuotannon esikunta ja tuotantoprosessit Tuotannon esikunnan tehtävänä on muodostaa pelisäännöt koko hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatiolle. Tuotannon esikuntaan keskitetään tuotannon kannalta kriittiset yhteiset prosessit ja tarvittava erityisosaaminen. Tällaisia prosesseja ovat tuotannon suunnittelu ja ohjaus, liiketoiminnan kehittäminen, asiakkuuksien hallinta, taloudenohjaus ja tuotannon henkilöstöohjaus. Tuotannon esikunnassa toimivat myös kaupunkitasoisten tuotantoprosessien omistajat, jotka organisoivat tuotantojohtajan apuna prosessin suuntaista toimintaa ja kehittämistyötä. Kaupunkitasoiset tuotantoprosessit tarvitaan, jotta linjaorganisaation resursseja voidaan käyttää asiakaslähtöisemmin prosessien suunnassa. Tuotantoprosessin sisällä voidaan myös tuotteistaa uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi laajempia hoitopaketteja. Prosessit ovat pääosin samat kuin tilaajalla, jolloin tilaajalautakunta sekä tuotannon johto voivat yhdessä tarkastella palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta prosessin eri osissa. Prosessinomistaja kokoaa tarpeen mukaan kehittämistiimejä prosessin eri osissa olevista tuotantoyksiköistä. Tuotanto-organisaation kehittäminen on jatkuva prosessi siten, että keskitettyjä tuotantoyksiköitä voidaan muodostaa jatkossa toimintaympäristön muutoksista riippuen lisää ja lähipalveluiden sisältöä näin ollen supistaa tai päinvastoin. Myös kaupunkitasoiset prosessit, jotka alkuun on tarkoituksenmukaista määritellä samoiksi kuin tilaajalautakuntien sisällöt, voidaan tulevaisuudessa määritellä toisin, mikäli se asiakas- tai tuotantonäkökulmasta on perusteltua.

12 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Hyvinvointipalveluiden johtaminen Vuonna 2007 lähipalveluita johtaa lähipalvelujohtaja, jonka alaisena toimivat kustakin palvelukokonaisuudesta vastaavat johtajat (6 kpl). Keskitetyillä tuotantoyksiköillä on kullakin oma johtajansa (6 kpl). Tuotannon esikuntaa johtaa tuotantojohtaja, jonka vastuulla ovat kaupunkitasoiset prosessit. Muutoksen hallitsemiseksi vuosien ajan hyvinvointipalveluista vastaava johtaja toimii palvelutuotannon muutosjohtajana. Tänä aikana keskitetyt yksiköt saavat edellytykset toimia itsenäisempinä yksiköinä. Siirtymäkauden jälkeen hyvinvointipalveluista vastaava johtaja irrottautuu tuotannon johtamisesta ja siirtyy konserninhallintoon vastuualueenaan hyvinvointipalveluiden omistajaohjaus ja tilaajalautakuntien avustaminen. Tällöin keskitetyt tuotantoyksiköt itsenäistyvät neuvottelemaan palvelusopimuksensa suoraan tilaajalautakuntien, lähipalvelujen, muiden tuotantoyksiköiden tai ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lähipalvelut toimivat lähipalveluiden prosesseja kehittävän tuotantojohtajan ja lähipalveluista vastaavan johtokunnan alaisuudessa. Muutosprosessi Tuotantomallin kehittäminen toteutetaan vaiheittain. Näin varmistetaan sekä johdon että henkilöstön sitoutuminen, muutoksen tekeminen palvelutuotannon tasolla ja riskien hallinta. Jokaisessa vaiheessa varmistetaan, että tarpeettomista vanhoista toimintatavoista luovutaan. Vaiheittain eteneminen mahdollistaa paremmin myös tilanteen arviointia kriittisissä kohdissa. Vaiheistettu kehittäminen merkitsee sitä, että nyt ei vielä tiedetä yksityiskohtaisesti, miten lähipalvelut tai keskitetyt palvelut organisoidaan, mitkä ovat kaupunkitasoiset tuotantoprosessit tai minkälaisista palvelukokonaisuuksista ja tuotteista ko. yksiköt vastaavat. Tätä kehittämistyötä tehdään prosessina yhdessä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja johtokuntien kanssa. Muutosprosessin aikataulutuksella varmistetaan, että edellinen vaihe on saatu toteutettua kunnolla Yhdyskuntapalveluiden tuotantomalli Yhdyskuntapalveluiden tuotantorakennetta kehitetään jatkuvasti osana tilaaja tuottajapilottihanketta. Lähtökohtana on, että vuonna 2007 koko yhdyskuntapalveluiden tuotanto on yhden johtokunnan alaista toimintaa. Tuotannon yksityiskohtainen organisointi ja mahdollinen liikelaitostaminen päätetään myöhemmin. Tuotanto-organisaation johtoon nimetään johtaja, joka toimii yhdyskuntapalveluiden muutosjohtajana ja johtaa yhdyskuntapalveluiden tuotanto-organisaatiota vuodet Tämän jälkeen ratkaistaan yhdyskuntapalveluiden johtamismalli Palvelukeskukset Tukipalveluiden keskittämistä palvelukeskuksiin on valmisteltu vuodesta 2004 alkaen. Ensimmäiset toteutukset tapahtuvat alkaen. Vuoden 2007 alussa palvelukeskuksina toimivat ainakin:

13 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) - Taloushallinnon palvelukeskus ( alkaen) - Henkilöstöhallinnon palvelukeskus ( alkaen), laajenee mahdollisesti hallintopalvelukeskukseksi - Logistiikkakeskus ( alkaen) Palvelukeskuksilla tavoitellaan ensisijaisesti tukipalveluiden keskittämisestä saatavia resurssihyötyjä sekä laadun paranemista toimintaprosesseja yhtenäistämällä. Mahdollisista muista palvelukeskuksista päätetään myöhemmin Liikelaitokset Kaupunki on asettanut seuraavat yleiset edellytykset liikelaitosmaiselle toiminnalle: - liikelaitoksen asema kaupunkikonsernissa on selkeä ja sille on asetettu selkeät omistajapoliittiset tavoitteet - toiminta on organisoitu liiketoiminnan muotoon - budjetointi, raportointi ja sisäinen laskenta on järjestetty liiketoiminnan vaatimusten mukaisesti ja tuotteiden hinnoittelu on läpinäkyvää - palvelut on tuotteistettu ja tuotteiden ja palvelujen myynti perustuu sopimuksiin - palvelujen ja tuotteiden myynti on mahdollista laajentaa ulkopuolisiin asiakkaisiin - liikelaitoksella on operatiivista päätösvaltaa tuloksen tekemiseen - palvelut ovat likvidejä eikä niitä tarjontalähtöisesti rajoiteta - asiakkailla on mahdollisuus kilpailluilla markkinoilla varmistaa liikelaitoksen kilpailukyky - liikelaitoksella on aito tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja taseliikelaitoksen perustamisesta aiheutuu toiminnan tehostumista, palvelun paranemista ja/tai kustannusten alentumista. Liikelaitostaminen on luonteva kehitys uudessa toimintamallissa niiden tuotantoyksiköiden osalta, jotka täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Kehityspolku etenee useimmiten siten, että nettobudjetoidusta yksiköstä ja palvelukeskuksista siirrytään liikelaitosmalliin. Vuoden 2007 alussa mahdollisia uusia liikelaitoksia voisivat olla ainakin katu- ja vihertuotantoyksikkö (yhdyskuntapalveluiden tuotanto) ja oma erikoissairaanhoito. Päätökset uusista liikelaitoksista tehdään myöhemmin Tuotanto-organisaatioiden poliittinen johtaminen Myös tuotannon luottamushenkilöpäätöksentekoa kehitetään. Pääsääntönä on, että kaikilla liikelaitoksilla on omat johtokunnat kuten nykyisinkin. Nettobudjetoitujen tuotantoyksiköiden osalta johtokuntia nimetään siten, että jokaisella yksiköllä ei välttämättä ole omaa johtokuntaa, vaan johtokunnat voivat toimia yhteisenä useammalla yksiköllä. Hyvinvointipalveluihin perustettaisiin seuraavat johtokunnat: - lähipalvelut ja palveluneuvonta - erikoissairaanhoito ja suun terveydenhuolto - laitoshoito - toisen asteen koulutus - kulttuuri- ja liikuntapalvelut

14 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Sisäisille palvelukeskuksille ei nimetä erillistä luottamushenkilöorganisaatiota, vaan ne kuuluvat konsernihallinnon ja sitä kautta kaupunginhallituksen ohjausvaltaan. Johtokunnan jäsenten valinnassa korostetaan liiketoiminnan osaamista tai toimialan hallintaa. Tarkoitus on, että johtosääntöihin kirjoitetaan vaatimus, jossa vähintään puolella johtokunnan jäsenistä on oltava ko. kelpoisuus. Muut jäsenet voidaan valita ns. maallikoista. Tällä halutaan vahvistaa johtokuntien roolia erityisesti liiketoiminnan ohjauksessa. Tuotantoyksiköt, erityisesti liikelaitoksina toimivat, siirtyvät entistä lähemmäksi markkinatilannetta ja kilpailua ja tämä edellyttää myös luottamushenkilöpäätöksenteolta uutta osaamista. 7. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet tilaaja tuottaja-mallissa Kuntalaisten näkemysten ja tarpeiden huomioon ottaminen kunnallisessa valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa on välttämätön osa avointa poliittista ja hallinnollista kulttuuria. Päävastuu kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien takaamisesta on tulevaisuudessa tilaajalla, mutta tilaajaan ja tuottajan roolit kuntalaisten osallistumisen suhteen ovat erilaiset. Kuntalaisten osallistuminen voi kohdistua suunnitteluprosessin eri vaiheisiin ja ulottua valmistelusta päätöksentekoon ja aina toimeenpanoon asti. Tilaajan roolissa korostuu edustuksellinen demokratia ja kuntalaisten mielipiteen kanavointi poliittiseen päätöksentekoon. Tilaajan tehtävänä on huolehtia riittävästä kuntalaisten kuulemisen tasosta suhteellisen pysyvien ja järjestelmällisten menettelyjen kautta. Tämä voi koskea koko väestön tai tietyn väestöryhmän (esimerkiksi lasten ja nuorten tai ikäihmisten) odotusten ja käsitysten selvittämistä ennen päätöksentekoa. Tuottajan roolissa korostuu puolestaan kuntalaisten kuuleminen palveluiden käyttäjänä, ns. käyttäjädemokratia. Kunnallisten palveluiden käyttäjät ja asiakkaat kytketään entistä kiinteämmin palveluita koskevaan suunnitteluun ja arviointiin. Kun kunnan palvelutuotannosta vastaavat toimijat tuntevat paremmin kuntalaisten tarpeet ja odotukset, voidaan palvelut kohdentaa juuri näiden tarpeiden mukaan. Palvelufoorumit Kuntalaisten osallistumista oman asuinalueensa palveluiden ja kaupunkiympäristön suunnitteluun lisätään paikallisesti toimivien palvelufoorumeiden kautta. Foorumit tuovat asioiden valmistelua ja päätöksentekoa lähemmäksi kuntalaista. Palveluiden käyttäjät voivat osallistua esimerkiksi lähiliikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, kirjastopalveluiden tai kaupunkiympäristön suunnittelu ja kehittämistyöhön. Foorumi tuottaa tietoa myös tilaajalautakuntien tarpeeseen palveluiden käyttäjien ja alueen asukkaiden näkemyksestä alueen palvelutarpeesta. Foorumi madaltaa asukkaiden ja päätöksentekijöiden välistä kynnystä, lisää vuoropuhelua ja kohdentaa päätöksentekoa paikallisiin asioihin. Tämä mahdollistaa tuotannon voimavarojen tehokkaan koordinoinnin ja ohjauksen sekä palveluiden sopeutuminen paikallisiin oloihin. Foorumi mahdollistaa myös alueellisten verkoston syntyminen ja innovaatiot palvelutuotannossa esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Palvelufoorumeiden yksityiskohtainen suunnittelu tehdään myöhemmin.

15 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 8. Konsernijohtaminen Tilaaja tuottaja-mallissa on tärkeää, että yhteys tilaajan ja tuottajan välillä on jatkuvaa. Toinen tärkeä asia on varmistaa, että tilaajan tai tuottajan etu ei aja konsernin kokonaisedun edelle. Myös konsernin johtoryhmätyöskentelyn merkitys korostuu toimintamallin uudistukseen liittyvien tavoitteiden varmistamisessa. Uudessa toimintamallissa konsernin johtoryhmä muodostuu seuraavasti: - pormestari - apulaispormestari - apulaispormestari - apulaispormestari - johtaja, hallinto ja henkilöstö - johtaja, talous ja strategiat - johtaja, liiketoiminta ja rahoitus - muutosjohtaja, hyvinvointipalvelut - muutosjohtaja, yhdyskuntapalvelut 9. Uudistuksen suhde nykyiseen lainsäädäntöön Toimintamallin uudistusta on suunniteltu koko ajan siitä lähtökohdasta, että nykyinen lainsäädäntö tai muu sääntely ei saa estää järkevää kehitystyötä. Muutoksen voimakkuus on nyt sitä luokkaa, että nykyisessä sääntelyssä saattaa olla useitakin kohtia, joihin Tampereen on pyrittävä vaikuttamaan. Lautakuntarakenteen uudistuksen osalta rajoitteena on ainakin nykyinen 1970-luvun alussa voimaan tullut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lainsäädäntö, joka edellyttää, että on olemassa vain yksi monijäseninen toimielin, joka vastaa esimerkiksi terveydenhuollon palvelukokonaisuudesta ja että vain tämä elin voi delegoida päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Edellä mainittu on ristiriidassa prosessiajattelun ja suunniteltujen prosessilautakuntien kanssa. Uudessa lautakuntajaossa esimerkiksi terveydenhuolto jakaantuu lasten ja nuoren palveluihin, toimintakykyä ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä ikäihmisten palveluihin. Uudistus pyritään toteuttamaan siten, että kaupunki tekee tarvittavat esitykset kokeilulainsäädännöksi tai nykyisen lainsäädännön muuttamiseksi niin, että tilaajalautakunnat voivat olla prosessin mukaisesti muodostettuja. Jos emme pysty vaikuttamaan lainsäädäntöön riittävän nopeasti, on asia ratkaistava nykyisen lainsäädännön puitteissa. Tällöin ensisijaisena vaihtoehtona on, että perustetaan yksi tilaajatoiminnoista vastaava lautakunta, joka toimii lain tarkoittamana monijäsenisenä elimenä ja että tähän lautakuntaan perustetaan prosessinmukaiset jaostot.

16 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Pormestarimallin osalta tarvitaan myös lainsäädäntömuutoksia ainakin kuntalain niistä säännöksistä, jotka koskevat toimielinten kokoonpanoa, toimielimen jäsenen toimikautta ja valitsemista, toimielimen puheenjohtajaa, luottamushenkilöiden erottamista kesken toimikauden sekä kunnanjohtajaa ja kunnanjohtajan erottamista. Hyvinvointipalveluiden tuotannon uudistaminen ei ainakaan ensi vaiheessa ole ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa. Uusissakin organisaatioissa varmistetaan, että talous- ja toimintatilastojen edellyttämät tiedot pystytään tuottamaan. 10. Muutoksen johtaminen ja viestintä Tampereen uudistus on mullistava koko suomalaisessa kuntakentässä. Uudistus haastaa kaikki toimijat: henkilöstön, esimiehet, johtajat, ammattijärjestöt, professiot ja poliitikot. Muutoshaasteiden kohteeksi joutuu myös nykyinen lainsäädäntö ja valtion sektoriohjaus. Myös palvelumarkkinatilanne joudutaan arvioimaan uudelleen. Muutosprosessin onnistuminen edellyttää hyvää muutoksen johtamiskykyä. Tärkeimpinä muutoksen johtamisen tekijöinä ovat seuraavat asiat: Johtaminen ja esimiestyö Muutos lähtee johtajista. Johtamistehtävässä toimimisen ehdoton edellytys on sitoutuminen muutokseen ja sen toteuttamiseen omalla alallaan. Muutoksen toteuttaminen edellyttää uutta johtajuutta kaikilta johtajilta. Kaikkien johtajien on myös pystyttävä viestimään riittävästi muutoksesta omille alaisilleen. Viestinnän tueksi tuotetaan yhtenäinen esitysaineisto muutoksesta. Koulutus Uuden toimintamallin käyttöönotto erityisesti palvelutuotannossa edellyttää laajaa henkilöstön kouluttamista. Merkittävä osa koulutusresursseista on kohdistettava toimintamallin uudistusta tukevaan koulutukseen (prosessiajattelu, talousjohtaminen, esimiestyö, yms.) Esimieskoulutuksen merkitys korostuu. Kaikki esimiehet (noin 800 henkilöä) velvoitetaan osallistumaan toimintamallin uudistusta koskevaan koulutukseen vuosien aikana. Koulutus alkaa toukokuussa Uusien työnkuvien ja työrutiinien omaksumista tuetaan hyvällä lähiesimiesjohtamisella sekä henkilöstön laajamittaisella osallistumisella oman työnsä ja palvelutuotannon kehittämiseen. Viestintä

17 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Muutosviestinnän tulee olla jatkuvaa. Viestintäyksikkö vastaa ulkoisesta viestinnästä ja päätöksistä tiedottamisesta. Hallinto- ja henkilöstöryhmä osallistuu viestintäyksikön lisäksi sisäiseen viestintään. Kaikista meneillään olevista kehittämishankkeista tiedotetaan ajoissa. Henkilöstön osallistuminen muutosprosesseihin Henkilöstön osallistuminen muutosprosesseihin on ensiarvoisen tärkeää. Osallistumisella saadaan henkilöstö sitoutumaan muutokseen, mutta erityisen tärkeä merkitys osallistumisella on kaiken sen hiljaisen tiedon keräämisessä, joka uudistaa toimintatapoja ja tukee muutosta. Muutoksessa myös uusien työnkuvien ja työtehtävien omaksumista voidaan tukea hyvällä lähiesimiesjohtamisella sekä henkilöstön laajamittaisella osallistumisella oman työnsä ja palvelutuotannon kehittämiseen. Kaikissa muutosprosesseissa on oltava mukana henkilöstön edustus. 11. Toimenpide-ehdotukset Tässä muistiossa esitettyyn toimintamalliin siirtymiseksi esitetään seuraavat toimenpideehdotukset: Pormestarimallista - Tampere siirtyy pormestarimalliin malli muodostuu pormestarista ja kolmesta apulaispormestarista edellä esitetyn mukaisesti Tilaajalautakunnista ja -organisaatiosta - lautakuntarakenne uudistetaan asiakaslähtöisiksi siten, että uudet lautakunnat ovat: o lasten ja nuorten palveluiden lautakunta o osaamis- ja elinkeinolautakunta o toimintakykyä ja terveyttä edistävien palveluiden lautakunta o sivistystä ja elämänlaatua edistävien palveluiden lautakunta o ikäihmisten palveluiden lautakunta o yhdyskuntapalveluiden lautakunta. - lautakunnan jäsenet valitaan valtuutetuista - tilaajaorganisaatiot rakennetaan tukemaan tilaajalautakuntien työtä, mutta kuitenkin niin, että kullakin lautakunnalla ei ole omaa tilaajaorganisaatiota - kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi valmistellaan esitys palvelufoorumeista, niiden tehtävistä ja organisoimisesta Hyvinvointipalveluiden ja yhdyskuntapalveluiden tuotantomallista - hyvinvointipalveluiden uusi tuotanto-organisaatio muodostetaan nykyisen sosiaalija terveystoimen, koulutustoimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan alaisen palvelutuotannon pohjalta - tuotanto koostuu seuraavista osista o lähipalvelut

18 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) o keskitetyt tuotantoyksiköt o tuotannon esikunta ja kaupunkitasoiset prosessit - yksityiskohtainen hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatio rakennetaan edellä esitetyn mukaisesti - hyvinvointipalveluita johtaa muutosjohtaja vuodet yhdyskuntapalveluita johtaa muutosjohtaja vuodet yhdyskuntapalveluiden tuotanto kootaan yhden johtokunnan alaisuuteen - tuotanto-organisaation poliittisesta johtamisesta vastaavat johtokunnat - johtokuntien jäsenistä vähintään puolella tulee olla liiketoiminnan osaamista tai osaamista ko. toimialalta Muutosprosessista - jokaiselta esimieheltä edellytetään sitoutumista muutokseen ja sen toteuttamiseen - kaikki esimiestehtävissä toimivat velvoitetaan osallistumaan kaupungin järjestämään koulutukseen toimintamallin uudistuksesta - henkilöstön osallistuminen muutosprosessiin on varmistettava - kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan tarvittavat yksityiskohtaiset päätökset, johtosäännöt ja esitykset lainsäädännön muuttamiseksi tai kokeilulainsäädännöksi.

Tampereen toimintamalli

Tampereen toimintamalli Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta

Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Helsingin kaupungin demokratiaryhmä 8.9.2011 Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Pormestarimalliin

Lisätiedot

TUORE TAMPERE LUOVASTI UUTEEN

TUORE TAMPERE LUOVASTI UUTEEN Kari Hakari TUORE TAMPERE LUOVASTI UUTEEN Tampereen kaupungin toimintamallin uudistus 2002 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi A 1 / 20 07 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Paino:

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Palveluinnovaatiot kasvun lähteenä seminaari 2.5.2011 Tampereen yliopisto Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintamallin uudistus

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Tilaaja tuottaja-malli Väline tuottaviin, tehokkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin kokemuksia Tampereelta

Tilaaja tuottaja-malli Väline tuottaviin, tehokkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin kokemuksia Tampereelta Tilaaja tuottaja-malli Väline tuottaviin, tehokkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin kokemuksia Tampereelta Pori 3.6.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Toimintamallin uudistus 2002-2007 Tampere toteutti radikaalin

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

258 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen

258 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Dnro TRE: 1753 /00.01.05/2015 258 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Lisätietoja valmistelusta: strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610, etunimi.sukunimi@tampere.fi Kh 23.11.2015

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.02.2016 6 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena liikelaitoksena

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika 8:00-9:47 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Pajamäki, Osku Honkasalo, Veronika Lindell, Harri Majuri, Pekka Perälä,

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2007 71 Muutos: 3 kv 25.2.2013 31 I YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä ja nimi Liikelaitoksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän toimintaohje

Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän toimintaohje Sivu 1 / 8 Dno TRE:5065/00.01.01/2013 Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän toimintaohje Hyväksytty 2.1.2014, konsernijohtaja Kirsi Koski 1 Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän tehtävät ja toimiala Hallinto-

Lisätiedot

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA Suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, tilaajaryhmä Tsv, teknisen työn opettaja Timo Välimäki 1 Tampereen kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Lanula 20.1.2009 Elala 27.1.2009 Lanula 22.2.2011 21, Elala 7.3.2011 16

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen. Organisaatiotoimikunta 22.11.2011

Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen. Organisaatiotoimikunta 22.11.2011 Suurten kaupunkien organisaation kehittäminen Organisaatiotoimikunta 22.11.2011 Kaupunkien organisaatioiden uudistaminen Kaupunkiorganisaation perustaksi on otettu prosessiajattelu, joka on syrjäyttänyt

Lisätiedot

Kunnallinen liikelaitos ICT-palveluiden tuottajana

Kunnallinen liikelaitos ICT-palveluiden tuottajana Kunnallinen liikelaitos ICT-palveluiden tuottajana Terveydenhuollon atk-päivät 2004 11.5.2004 Kari Pessi 11.5.2004 Tampereen Tietotekniikkakeskus / Kari Pessi 1 SISÄLT LTÖ 1. Tampereen kaupungin toimintamallien

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUT TAMPEREELLA

HYVINVOINTIPALVELUT TAMPEREELLA HYVINVOINTIPALVELUT TAMPEREELLA Kohti luovaa ja oppivaa tuotantoverkostoa Päivi Sillanaukee, HAUS kehittämiskeskus Oy HAUS kehittämiskeskus Oy 1 Loppuraportin sisältö 1. Perusteet toimintamallin muutokselle

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio 1.10.2014

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio 1.10.2014 Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio 1.10.2014 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät (diat 4-32) Toimintamallin kuvaus (diat 33-45) Toimintamallin uudistuksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANON EDELLYTTÄMÄT MUUTOKSET KONSERNIHALLINNOSSA

KAUPUNKISTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANON EDELLYTTÄMÄT MUUTOKSET KONSERNIHALLINNOSSA KAUPUNKISTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANON EDELLYTTÄMÄT MUUTOKSET KONSERNIHALLINNOSSA Kh 20.1.2003 Kaupunginjohtaja Rantanen: "Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.10.2001 kaupunkistrategian. Sitä täydentävät toimialakohtaiset

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Nimi ja tehtävät Vakka-Suomen Vesi LIIKELAITOS on KUNTALAIN MUKAINEN Uudenkaupungin

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Projektisuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 9.3.2015 Tampere 2017 - Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti, perustiedot Projektin

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot