Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin uusi toimintamalli 2007- Kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistuksesta 20.4.2005"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI PÄIVITETTY :13 Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistuksesta Toimintamallin uudistamistoimikunta

2 TAMPEREEN KAUPUNKI PÄIVITETTY :13 Sisällys 1. Toimintamallin uudistuksen tavoitteet 2. Tehdyt päätökset ja toimenpiteet 2.1. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätökset 2.2. Tilaaja tuottaja-pilotit 2.3. Muut toimintamallin uudistuksen kehittämishankkeet 3. Toimintamallin kokonaisrakenne 4. Tamperelainen pormestarimalli 5. Tilaamisen organisointi 5.1. Tilaajalautakunnat 5.2. Tilaajaorganisaatiot 6. Tuotannon organisointi ja johtaminen 6.1. Hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatio 6.2. Yhdyskuntapalveluiden tuotantomalli 6.3. Palvelukeskukset 6.4. Liikelaitokset 6.5. Tuotanto-organisaatioiden poliittinen johtaminen 7. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet tilaaja tuottaja-mallissa 8. Konsernijohtaminen 9. Uudistuksen suhde nykyiseen lainsäädäntöön 10. Muutoksen johtaminen ja viestintä 11. Toimenpide-ehdotukset

3 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Toimintamallin uudistuksen tavoitteet Vuonna 2002 käynnistetyn Tampereen kaupungin toimintamallin uudistuksen tavoitteena on vastata niihin tulevaisuuden haasteisiin, jotka asettavat kaupungin nykyisen johtamis- ja palvelujärjestelmän koetukselle. Tällaisia haasteita ovat muun muassa jatkuva palvelutarpeen kasvu, väestön ikääntyminen, kaupungin henkilöstön eläköityminen sekä poliittisen järjestelmän luottamuksen vahvistaminen kuntalaisten silmissä. Uudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut sekä oman palvelutuotannon kehittäminen ja tuottavuuden lisääminen että uusien vaihtoehtojen etsiminen markkinoita hyödyntämällä ja luomalla. Toimintamallin uudistuksen tavoitteet voidaan tiivistetysti ryhmitellä seuraavasti: Poliittisen päätöksenteon vahvistaminen Tässä pyritään erityisesti kasvattamaan valtuuston strategista ohjausvaltaa ja vahvistamaan luottamushenkilöpäätöksentekoa. Tavoitteena on myös poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen työnjaon selkeyttäminen sekä tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen myös poliittisessa päätöksenteossa. Palvelutuotannon tehostaminen Tässä lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja prosessiajattelun toteuttaminen. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen etsiminen on yksi tuotannon tehostamisen väline, kuten myös palvelutuottajien keskittyminen ydintehtäviin ja tästä seuraava tukipalveluiden keskittäminen. Tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen on välttämätön väline, jota ilman tuotantomallin uudistus ei onnistu. Strategisen johtamisen vahvistaminen Strategisen johtamisen vahvistaminen sisältää muun muassa konsernin johtamisen ja konsernihallinnon uudistamisen, omistajaohjauksen roolin vahvistamisen sekä kaupunginhallituksen strategisen ohjausvallan lisäämisen tavoitteet. Myös kaupungin strategista johtamisjärjestelmää kehitetään. Toimintamallin uudistus koostuu monista erillisistä hankkeista ja sitä toteutetaan vaiheittain vuosien aikana. Tässä muistiossa tehdään ehdotus toimintamallin kokonaisuudistuksesta, joka sisältää seuraavat osat: 1. Toimintamallin kokonaisrakenne 2. Pormestarimalli 3. Tilaamisen organisointi: tilaajalautakunnat ja -organisaatiot 4. Tuotannon organisointi ja johtaminen

4 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 2. Tehdyt päätökset ja toimenpiteet 2.1. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätökset Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kaupungin konsernirakenteen sekä konsernihallinnon uudistamisen periaatteet, joissa uudistuksen tavoitteina on mainittu mm. palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen, kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen, poliittisen päätöksenteon aseman vahvistaminen sekä strategisen johtamisen edellytysten varmistaminen. Samassa yhteydessä valtuusto päätti vuotta 2004 koskevista konsernirakenteen uudistuksista. Kaupunginhallitus teki päätöksen toimintamallin uudistuksen linjauksista sekä aikataulusta Päätöksessä todetaan, että kaupungin toimintamallin kehitystyötä jatketaan tilaaja tuottaja-ajatteluun perustuvan mallin mukaisena siten, että uuteen toimintatapaan siirrytään Tätä ennen tilaaja - tuottaja-mallia kokeillaan vuonna 2005 yhdyskuntapalveluissa, päivähoidossa sekä muissa erikseen määritellyissä palveluissa. Pormestarimallin osalta kaupunginvaltuusto päätti , että osana kaupungin strategista johtamisjärjestelmää otetaan käyttöön pormestarijärjestelmä lukien. Samalla kaupunginhallitus velvoitettiin valmistelemaan ehdotus toteutettavaksi tamperelaiseksi pormestarimalliksi Tilaaja tuottaja-pilotit Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tilaaja tuottaja-mallin pilottihankkeet aloittivat vuoden 2005 alussa. Pilottihankkeina ovat yhdyskuntapalvelut sekä päivähoito ja perusopetus. Myös toisen asteen koulutus ja elinkeinopalvelut yhdistettiin samalla yhden tilaajalautakunnan alaisuuteen. Pilottihankkeet uudistivat myös muuta lautakunta- ja johtokuntarakennetta Muut toimintamallin uudistuksen kehittämishankkeet Parin viime vuoden aikana on käynnistetty tai toteutettu lukuisa joukko muita toimintamallin uudistukseen liittyviä kehittämishankkeita. Tällaisia ovat olleet muun muassa: - konsernihallinnon uudistus - tukipalveluiden keskittäminen palvelukeskuksiin (taloushallinto, virastopalvelut, henkilöstöhallinto, logistiikkakeskus, Tampereen ateria, työterveyshuolto) - sisäisten palveluiden liikelaitostaminen (tilakeskus, tietotekniikkakeskus, auto- ja konekeskus) - kaupunginhallituksen suunnittelujaoston perustaminen - toiminnanohjausjärjestelmän (erp) hankinta ja käyttöönottoprosessi - kuntademokratian kehittämishankkeet (demokratiatilinpäätös) Uudistuksen onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kehittämishankkeiden yhteydet toisiinsa varmistetaan. Tällä tavoin vältytään päällekkäiseltä työltä sekä ristiriitaisilta toimenpiteiltä.

5 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 3. Toimintamallin kokonaisrakenne Tampereen uuden toimintamallin perustana on valtuuston tekemä päätös ja sen pohjalta tehty kaupunginhallituksen linjaus toimintamallin uudistamiseksi. Uusi toimintamalli rakentuu kolmen keskeisen tekijän varaan: - poliittisen johtamisen uudistaminen: pormestarimalli - tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen: asiakaslähtöiset tilaajalautakunnat - palvelutuotannon uudelleenorganisointi: hyvinvointipalvelut ja yhdyskuntapalvelut Vaiheistettu uudistusprosessi tarkoittaa sitä, että organisaatio kehittyy koko ajan. Edellä mainittujen perusteiden mukaan rakennettu Tampereen kaupungin organisaatiomalli vuosiksi on esitetty seuraavassa kuvassa Organisaatiorakenne Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus pormestari Kaupunginhallituksen jaostot Suunnittelujaosto Henkilöstöjaosto Tilaajalautakunnat Konsernihallinto Lasten ja nuorten palvelut Osaamis- ja elinkeinopalvelut Toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut Ikäihmisten palvelut Elämänlaatuja sivistyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Liiketoiminta ja rahoitus apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari johtaja johtaja johtaja Lautakuntia avustava tilaajaorganisaatio Ulkoiset liikelaitokset Sisäiset liikelaitokset Hyvinvointipalvelut johtaja Yhdyskuntatuotanto johtaja Palvelukeskukset Sähkölaitos (johtokunta) Liikennelaitos (jk) Tampere Vesi (jk) Työterveyshuolto (jk) Tilakeskus (johtokunta) Tietotekniikkakeskus (jk) Auto- ja konekeskus (jk) Tampereen Ateria (jk) avovastaanottopalvelut kotona asumista tukevat palvelut perusopetus ja päivähoito nuorisotyö lähiliikuntapalv. kirjasto-ja informaatiopalvelut Palveluneuvonta Erikoissairaanhoito Suun terveydenhuolto Laitoshoito Toisen asteen koulutus Kulttuuripalvelut katu- ja vihertuotanto suunnittelupalvelut mittaus-, kartta- ja geotekniikkapalvelut johtokunta Taloushallinto Hallintopalvelut Logistiikkakeskus Aluepelastuslaitos johtokunta jk jk jk jk Lähipalvelut Keskitetyt tuotantoyksiköt 38 T a m p e r e e n k a u p u n k i 4. Tamperelainen pormestarimalli Pormestarimalliin siirtymisen lähtökohtana on tarve valtuuston poliittisen vallan vahvistamiseen ja poliittisen ohjauksen selkeyttämiseen. Tampere haluaa järjestää johtamisjärjestelmän sellaiseksi, että kaupungin keskeisin johtotehtävä on nykyistä selkeämmin poliittisessa kontrollissa ja sille vastuullinen. Halutaan tunnustaa, että kaupungilla on normatiivisin valtuuksin ja vastuin varustettu poliittinen johtaja, jonka kautta toteutuu edustuksellisen demokratian edellyttämä vastuunjako läpi koko organisaation.

6 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Pormestarimallin käyttöönotto tarjoaa nykyistä paremmat puitteet luottamushenkilöjohtamisen ja virkamiesjohtamisen yhteensovittamiselle ja päätöksenteon demokraattiselle ohjaamiselle. Pormestarimallissa eriytetään siis poliittinen johtaminen ja virkamiesjohtaminen. Kuten julkaistussa raportissa todetaan, olemassa on lukuisia vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Edellä mainitussa raportissa esitellään ns. Heurun malli, kuntalain mukainen malli sekä kuntaneuvosmalli. Tässä muistiossa esitetty tamperelainen pormestarimalli on rakennettu sopivaksi toimintamallin kokonaisuudistukseen. Sen lähtökohtana on Heurun mallin mukainen pormestari täydennettynä apulaispormestareilla. Pormestari Pormestari on päätoiminen luottamushenkilö, jonka valtuusto valitsee valtuustokaudeksi (ensimmäinen kausi ) ja valtuusto voi erottaa myös hänet, jos luottamus on menetetty. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Pormestarin rinnalla ei toimi kaupunginjohtajaa, vaan esittelijöinä toimivat konsernihallinnon johtajat ja apulaispormestarit. Pormestari johtaa sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatioita. Pormestarin tehtävät: - Kaupunginhallituksen puheenjohtaja - Kaupungin johtoryhmän puheenjohtaja - Strateginen johtaminen ja talousohjaus o tilaajaorganisaatiot o tuottajaorganisaatiot - Tilaaja- ja tuottajatoimintojen yhteensovittaminen - Kaupungin edustaminen - Kaupungin edunvalvonta - Yhteydenpito kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin Apulaispormestarit Apulaispormestarit ovat myös päätoimisia luottamushenkilöitä, jotka valtuusto valitsee suhteellisella vaalilla valtuustokaudeksi (ensimmäinen kausi ) ja valtuusto voi erottaa myös heidät, jos luottamus on menetetty. He ovat asiakasprosessien perusteella muodostettujen lautakuntien puheenjohtajia ja he vastaavat 1-3 ydinprosessista. Apulaispormestarit vastaavat lautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Heillä ei ole varsinaista organisaatioita alaisenaan, vaan tilaajaorganisaatio rakennetaan erikseen. Tilaajalautakuntien esittelijöinä toimivat tilaajatoiminnasta vastaavat viranhaltijat. Koska lautakuntien jäsenet valitaan valtuutetuista, myös apulaispormestarit valitaan samalla tavalla. Apulaispormestarit eivät ole kaupunginhallituksen jäseniä, mutta heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksissa ja he toimivat myös esittelijöinä omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa. Nykyisten apulaiskaupunginjohtajien vakanssit lakkautetaan. Heidän tehtävänsä siirtyvät osittain apulaispormestareille ja osittain tuotannon johtajille, joten kaksinkertaista

7 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) miehitystä ei tule. Apulaispormestareiden alustava työnjako on seuraavan kuvion mukainen: Tilaajalautakunnat Lasten ja nuorten palvelut Osaamis- ja elinkeinopalvelut Elämänlaatuja sivistyspalvelut Toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut Ikäihmisten palvelut Yhdyskuntapalvelut apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Apulaispormestareiden tehtävät: - Palveluiden tilaaminen o tilaajan talousarvion valmistelu o palveluiden hankintatapojen arviointi ja kilpailuttamisratkaisut o tilausneuvottelut sisäisten ja ulkoisten palvelutuottajien kanssa o tilaussopimusten tekeminen o sopimusten seuranta ja arviointi - Tilaajalautakunnan puheenjohtaja o lautakuntien kokousten valmistelu ja johtaminen - Osallistuminen kaupunginhallituksen kokouksiin o oman toimialansa asioiden esittely kaupunginhallituksessa - Kaupungin johtoryhmän jäsen o kaupungin strateginen suunnittelu - Kaupungin edustaminen omalla toimialallaan o yhteydenpito kuntalaisiin o yhteydenpito muihin sidosryhmiin - Kaupungin edunvalvonta omalla toimialallaan o yhteydet aluehallintoon o yhteydet valtionhallintoon - Yhdyskuntapalveluista vastaavan apulaispormestarin tehtäviin kuuluu lisäksi maankäytön strategiseen suunnitteluun liittyvät tehtävät yhdessä pormestarin kanssa.

8 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 5. Tilaamisen organisointi 5.1. Tilaajalautakunnat Tilaaja tuottaja-mallissa tilaajalautakunnat määrittävät tarjottavat palvelut, valitsevat palvelun tuottajat, rahoittavat palvelutuotannon sekä arvioivat tuotantojärjestelmän toimivuutta. Lautakunnat vastaavat myös tarvittavasta viranomaistoiminnasta. Valtuuston hyväksymä talousarvio on kokonaisuudessaan tilaajien käytössä. Lautakuntarakenne ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Uusi lautakuntarakenne perustuu prosessiajatteluun nykyisen sektorikohtaisen tehtäväjaon sijaan. Uudistuksen tavoitteena on entistä asiakaslähtöisempi toimintatapa ja poliittisen ohjauksen selkiyttäminen. Esitetty lautakuntarakenne on seuraava: - lasten ja nuorten palveluiden lautakunta - osaamis- ja elinkeinolautakunta - sivistystä ja elämänlaatua edistävien palveluiden lautakunta - toimintakykyä ja terveyttä edistävien palveluiden lautakunta - ikäihmisten palveluiden lautakunta - yhdyskuntapalveluiden lautakunta. Näille tilaajalautakunnille siirretään kaikki nykyisten lautakuntien palveluiden järjestämiseen ja palveluiden tilaamiseen liittyvät tehtävät. Kun työnjako perustuu asiakasnäkökulmaan eikä tuottajan organisaatiorakenteeseen, jotkut nykyisin yhdelle lautakunnalle kuuluvat tehtävät jakautuvat useammalle lautakunnalle. Lautakunnilla voi alla jaostoja ja muita apuelimiä esimerkiksi viranomaistehtäviä varten. Tilaajalautakunnat muodostetaan valtuutetuista. Tarvittaessa lautakuntiin voidaan valita myös valtuuston varajäseniä. Tällä tavoin lisätään kuntalaisten suoraan vaaleilla valitsemien luottamushenkilöiden valtaa ja vastuuta palveluiden järjestämisessä. Näin voidaan myös varmistaa lautakuntien sitoutuminen koko kaupungin tavoitteisiin ja kokonaisuuksien parempi hallinta. Lautakuntien puheenjohtajina toimivat apulaispormestarit. Poliittisen päätöksentekijäjoukon kaventuminen estetään sillä, että tuotantoyksiköiden johtokuntiin valitaan muita kuin valtuutettuja Tilaajaorganisaatiot Tilaajaorganisaatioiden ydintehtävänä on palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi sekä palveluiden kilpailuttaminen ja hankinta. Tilaajaorganisaatiot rakennetaan niin, että ne ovat mahdollisimman kevyitä. Tilaamisessa tarvittavaa sisällöllistä asiantuntemusta voidaan hankkia myös omilta tuottajayksiköiltä. Samalla tavoin myös viranomaistehtäviä voidaan ainakin osittain ostaa tuottajayksiköiltä. Tällä tavalla pyritään välttämään tilaaja - tuottajamalleissa helposti syntyvä kaksinkertainen organisointi ja ylimääräinen byrokratia. Tarkoituksena on, että tilaajaosaamista keskitetään niin, että kaikille lautakunnille ei synny omaa tilaajaorganisaatiota. Tilaajaorganisaatioiden yhteys konsernihallintoon on vahva. Yhtenä vaihtoehtona on, että tilaajaorganisaatiot rakennetaan osaksi konsernihallintoa, niin että tilaamisesta tehdään oma konsernihallinnon prosessi. Yksityiskohtainen tilaajaorganisaation rakentaminen tehdään myöhemmin.

9 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 6. Tuotannon organisointi ja johtaminen 6.1. Hyvinvointipalveluiden tuotantomalli Hyvinvointipalveluiden uuden tuotantomallin taustalla on ajatus, että tilaaja - tuottajamalliei yksinään riitä aikaansaamaan tarvittavaa muutosta, vaan tarvitaan uudenlainen, asiakaslähtöinen tuotteistaminen, jonka lähtökohtana on välttää asiakkaan tarpeen palasteleminen funktiolähtöisesti. Hyvinvointipalveluiden uusi tuotanto-organisaatio sisältää nykyisen sosiaali- ja terveystoimen, koulutustoimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan alaisen palvelutuotannon. Hyvinvointipalveluiden tuotanto sisältää: - liiketaloudellisesti johdettuja nykyistä itsenäisempiä yksiköitä sellaisen volyymiltään merkittävän tuotannon osalta, jolle on vertailukohteita toimivilla markkinoilla, - joustavia asiakkaiden ongelmiin innovatiivisesti kokonaisuutena paneutuvia lähipalveluja, jotka koostuvat moniosaajaverkostoista ja jotka kehittävät tälle tuotannolle aivan uudenlaiset tuotekokonaisuudet sekä - koko kaupungin tasoisia prosesseja, jotka huolehtivat lähipalveluiden tasalaatuisuudesta eri puolilla Tamperetta samoin kuin palvelukokonaisuuksien suunnittelemisesta ja kehittämisestä yhdistäen prosessiin sekä lähipalveluja että keskitetysti tuotettuja palveluja.

10 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatio Hyvinvointipalvelut Johtaja (muutosjohtaja) Tuotannon esikunta Prosessit avovastaanottopalvelut kotona asumista tukevat palvelut perusopetus ja päivähoito nuorisotyö lähiliikuntapalvelut kirjasto- ja informaatiopalvelut Palveluneuvonta Erikoissairaanhoito Suun terveydenhuolto Laitoshoito Toisen asteen koulutus Kulttuuri -ja liikuntapalvelut johtokunta Lähipalvelut johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta Keskitetyt tuotantoyksiköt T a m p e r e e n k a u p u n k i 14 Lähipalvelut Lähipalvelut muodostuvat niistä palveluista, jotka tuotetaan lähellä asiakasta. Lähipalvelut verkottuvat toisiinsa ja niiden organisoinnissa sallitaan erilaiset alueelliset kokeilut ja innovaatiotoiminta. Lähipalvelujen organisointia tuetaan kaupunkitasoisilla tuotantoprosesseilla ja yksityiskohtaisemmat organisointiratkaisut tehdään prosessien määrittelytyön yhteydessä. Alkuvaiheessa ( ) lähipalveluiden sisään muodostetaan nykyisten palvelukokonaisuuksien mukaiset organisaatiot seuraavasti: - avovastaanottopalvelut - kotona asumista tukevat palvelut - perusopetus ja päivähoito - nuorisotyö - lähiliikuntapalvelut - kirjasto- ja informaatiopalvelut Lähipalvelujen johtaminen ja tulosvastuu kuuluu lähipalvelujohtajalle. Keskitetyt tuotantoyksiköt Keskitettyjen yksiköiden perusteena on liiketoiminnallisesti mielekäs, selkeästi määriteltävissä oleva ydinosaamista vaativa palvelutuotanto, jolle löytyy useimmiten myös

11 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) vastine toimivilta markkinoilta. Kalliita tuotannontekijöitä voidaan näin saada tehokkaammin käyttöön. Soveltuvin osin toimintamuodoksi suositellaan liikelaitosta tai nettobudjetoitua tulosyksikköä. Näiden yksiköiden johtamisen tukena toimivat johtokunnat. Keskitetyt yksiköt saavat tulorahoituksensa palvelusopimuksilla, joita voidaan tehdä tilaajalautakunnan, toisen tuotantoyksikön tai kaupungin ulkopuolisen tahon kanssa. Liikelaitoksena toimiessaan yksikölle luodaan mahdollisuus laajentaa asiakkuuksiaan omistajan määräämissä rajoissa. Myös keskitettyjen tuotantoyksiköiden yksityiskohtainen organisointi tehdään myöhemmin. Tässä vaiheessa keskitetyiksi yksiköiksi organisoidaan seuraavat kokonaisuudet: - erikoissairaanhoito - laitoshoito - palveluneuvonta - suun terveydenhuolto - toisen asteen koulutus - ammattikorkeakoulu - kulttuuri- ja liikuntapalvelut Tuotannon esikunta ja tuotantoprosessit Tuotannon esikunnan tehtävänä on muodostaa pelisäännöt koko hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatiolle. Tuotannon esikuntaan keskitetään tuotannon kannalta kriittiset yhteiset prosessit ja tarvittava erityisosaaminen. Tällaisia prosesseja ovat tuotannon suunnittelu ja ohjaus, liiketoiminnan kehittäminen, asiakkuuksien hallinta, taloudenohjaus ja tuotannon henkilöstöohjaus. Tuotannon esikunnassa toimivat myös kaupunkitasoisten tuotantoprosessien omistajat, jotka organisoivat tuotantojohtajan apuna prosessin suuntaista toimintaa ja kehittämistyötä. Kaupunkitasoiset tuotantoprosessit tarvitaan, jotta linjaorganisaation resursseja voidaan käyttää asiakaslähtöisemmin prosessien suunnassa. Tuotantoprosessin sisällä voidaan myös tuotteistaa uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi laajempia hoitopaketteja. Prosessit ovat pääosin samat kuin tilaajalla, jolloin tilaajalautakunta sekä tuotannon johto voivat yhdessä tarkastella palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta prosessin eri osissa. Prosessinomistaja kokoaa tarpeen mukaan kehittämistiimejä prosessin eri osissa olevista tuotantoyksiköistä. Tuotanto-organisaation kehittäminen on jatkuva prosessi siten, että keskitettyjä tuotantoyksiköitä voidaan muodostaa jatkossa toimintaympäristön muutoksista riippuen lisää ja lähipalveluiden sisältöä näin ollen supistaa tai päinvastoin. Myös kaupunkitasoiset prosessit, jotka alkuun on tarkoituksenmukaista määritellä samoiksi kuin tilaajalautakuntien sisällöt, voidaan tulevaisuudessa määritellä toisin, mikäli se asiakas- tai tuotantonäkökulmasta on perusteltua.

12 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Hyvinvointipalveluiden johtaminen Vuonna 2007 lähipalveluita johtaa lähipalvelujohtaja, jonka alaisena toimivat kustakin palvelukokonaisuudesta vastaavat johtajat (6 kpl). Keskitetyillä tuotantoyksiköillä on kullakin oma johtajansa (6 kpl). Tuotannon esikuntaa johtaa tuotantojohtaja, jonka vastuulla ovat kaupunkitasoiset prosessit. Muutoksen hallitsemiseksi vuosien ajan hyvinvointipalveluista vastaava johtaja toimii palvelutuotannon muutosjohtajana. Tänä aikana keskitetyt yksiköt saavat edellytykset toimia itsenäisempinä yksiköinä. Siirtymäkauden jälkeen hyvinvointipalveluista vastaava johtaja irrottautuu tuotannon johtamisesta ja siirtyy konserninhallintoon vastuualueenaan hyvinvointipalveluiden omistajaohjaus ja tilaajalautakuntien avustaminen. Tällöin keskitetyt tuotantoyksiköt itsenäistyvät neuvottelemaan palvelusopimuksensa suoraan tilaajalautakuntien, lähipalvelujen, muiden tuotantoyksiköiden tai ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lähipalvelut toimivat lähipalveluiden prosesseja kehittävän tuotantojohtajan ja lähipalveluista vastaavan johtokunnan alaisuudessa. Muutosprosessi Tuotantomallin kehittäminen toteutetaan vaiheittain. Näin varmistetaan sekä johdon että henkilöstön sitoutuminen, muutoksen tekeminen palvelutuotannon tasolla ja riskien hallinta. Jokaisessa vaiheessa varmistetaan, että tarpeettomista vanhoista toimintatavoista luovutaan. Vaiheittain eteneminen mahdollistaa paremmin myös tilanteen arviointia kriittisissä kohdissa. Vaiheistettu kehittäminen merkitsee sitä, että nyt ei vielä tiedetä yksityiskohtaisesti, miten lähipalvelut tai keskitetyt palvelut organisoidaan, mitkä ovat kaupunkitasoiset tuotantoprosessit tai minkälaisista palvelukokonaisuuksista ja tuotteista ko. yksiköt vastaavat. Tätä kehittämistyötä tehdään prosessina yhdessä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja johtokuntien kanssa. Muutosprosessin aikataulutuksella varmistetaan, että edellinen vaihe on saatu toteutettua kunnolla Yhdyskuntapalveluiden tuotantomalli Yhdyskuntapalveluiden tuotantorakennetta kehitetään jatkuvasti osana tilaaja tuottajapilottihanketta. Lähtökohtana on, että vuonna 2007 koko yhdyskuntapalveluiden tuotanto on yhden johtokunnan alaista toimintaa. Tuotannon yksityiskohtainen organisointi ja mahdollinen liikelaitostaminen päätetään myöhemmin. Tuotanto-organisaation johtoon nimetään johtaja, joka toimii yhdyskuntapalveluiden muutosjohtajana ja johtaa yhdyskuntapalveluiden tuotanto-organisaatiota vuodet Tämän jälkeen ratkaistaan yhdyskuntapalveluiden johtamismalli Palvelukeskukset Tukipalveluiden keskittämistä palvelukeskuksiin on valmisteltu vuodesta 2004 alkaen. Ensimmäiset toteutukset tapahtuvat alkaen. Vuoden 2007 alussa palvelukeskuksina toimivat ainakin:

13 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) - Taloushallinnon palvelukeskus ( alkaen) - Henkilöstöhallinnon palvelukeskus ( alkaen), laajenee mahdollisesti hallintopalvelukeskukseksi - Logistiikkakeskus ( alkaen) Palvelukeskuksilla tavoitellaan ensisijaisesti tukipalveluiden keskittämisestä saatavia resurssihyötyjä sekä laadun paranemista toimintaprosesseja yhtenäistämällä. Mahdollisista muista palvelukeskuksista päätetään myöhemmin Liikelaitokset Kaupunki on asettanut seuraavat yleiset edellytykset liikelaitosmaiselle toiminnalle: - liikelaitoksen asema kaupunkikonsernissa on selkeä ja sille on asetettu selkeät omistajapoliittiset tavoitteet - toiminta on organisoitu liiketoiminnan muotoon - budjetointi, raportointi ja sisäinen laskenta on järjestetty liiketoiminnan vaatimusten mukaisesti ja tuotteiden hinnoittelu on läpinäkyvää - palvelut on tuotteistettu ja tuotteiden ja palvelujen myynti perustuu sopimuksiin - palvelujen ja tuotteiden myynti on mahdollista laajentaa ulkopuolisiin asiakkaisiin - liikelaitoksella on operatiivista päätösvaltaa tuloksen tekemiseen - palvelut ovat likvidejä eikä niitä tarjontalähtöisesti rajoiteta - asiakkailla on mahdollisuus kilpailluilla markkinoilla varmistaa liikelaitoksen kilpailukyky - liikelaitoksella on aito tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja taseliikelaitoksen perustamisesta aiheutuu toiminnan tehostumista, palvelun paranemista ja/tai kustannusten alentumista. Liikelaitostaminen on luonteva kehitys uudessa toimintamallissa niiden tuotantoyksiköiden osalta, jotka täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Kehityspolku etenee useimmiten siten, että nettobudjetoidusta yksiköstä ja palvelukeskuksista siirrytään liikelaitosmalliin. Vuoden 2007 alussa mahdollisia uusia liikelaitoksia voisivat olla ainakin katu- ja vihertuotantoyksikkö (yhdyskuntapalveluiden tuotanto) ja oma erikoissairaanhoito. Päätökset uusista liikelaitoksista tehdään myöhemmin Tuotanto-organisaatioiden poliittinen johtaminen Myös tuotannon luottamushenkilöpäätöksentekoa kehitetään. Pääsääntönä on, että kaikilla liikelaitoksilla on omat johtokunnat kuten nykyisinkin. Nettobudjetoitujen tuotantoyksiköiden osalta johtokuntia nimetään siten, että jokaisella yksiköllä ei välttämättä ole omaa johtokuntaa, vaan johtokunnat voivat toimia yhteisenä useammalla yksiköllä. Hyvinvointipalveluihin perustettaisiin seuraavat johtokunnat: - lähipalvelut ja palveluneuvonta - erikoissairaanhoito ja suun terveydenhuolto - laitoshoito - toisen asteen koulutus - kulttuuri- ja liikuntapalvelut

14 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Sisäisille palvelukeskuksille ei nimetä erillistä luottamushenkilöorganisaatiota, vaan ne kuuluvat konsernihallinnon ja sitä kautta kaupunginhallituksen ohjausvaltaan. Johtokunnan jäsenten valinnassa korostetaan liiketoiminnan osaamista tai toimialan hallintaa. Tarkoitus on, että johtosääntöihin kirjoitetaan vaatimus, jossa vähintään puolella johtokunnan jäsenistä on oltava ko. kelpoisuus. Muut jäsenet voidaan valita ns. maallikoista. Tällä halutaan vahvistaa johtokuntien roolia erityisesti liiketoiminnan ohjauksessa. Tuotantoyksiköt, erityisesti liikelaitoksina toimivat, siirtyvät entistä lähemmäksi markkinatilannetta ja kilpailua ja tämä edellyttää myös luottamushenkilöpäätöksenteolta uutta osaamista. 7. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet tilaaja tuottaja-mallissa Kuntalaisten näkemysten ja tarpeiden huomioon ottaminen kunnallisessa valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa on välttämätön osa avointa poliittista ja hallinnollista kulttuuria. Päävastuu kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien takaamisesta on tulevaisuudessa tilaajalla, mutta tilaajaan ja tuottajan roolit kuntalaisten osallistumisen suhteen ovat erilaiset. Kuntalaisten osallistuminen voi kohdistua suunnitteluprosessin eri vaiheisiin ja ulottua valmistelusta päätöksentekoon ja aina toimeenpanoon asti. Tilaajan roolissa korostuu edustuksellinen demokratia ja kuntalaisten mielipiteen kanavointi poliittiseen päätöksentekoon. Tilaajan tehtävänä on huolehtia riittävästä kuntalaisten kuulemisen tasosta suhteellisen pysyvien ja järjestelmällisten menettelyjen kautta. Tämä voi koskea koko väestön tai tietyn väestöryhmän (esimerkiksi lasten ja nuorten tai ikäihmisten) odotusten ja käsitysten selvittämistä ennen päätöksentekoa. Tuottajan roolissa korostuu puolestaan kuntalaisten kuuleminen palveluiden käyttäjänä, ns. käyttäjädemokratia. Kunnallisten palveluiden käyttäjät ja asiakkaat kytketään entistä kiinteämmin palveluita koskevaan suunnitteluun ja arviointiin. Kun kunnan palvelutuotannosta vastaavat toimijat tuntevat paremmin kuntalaisten tarpeet ja odotukset, voidaan palvelut kohdentaa juuri näiden tarpeiden mukaan. Palvelufoorumit Kuntalaisten osallistumista oman asuinalueensa palveluiden ja kaupunkiympäristön suunnitteluun lisätään paikallisesti toimivien palvelufoorumeiden kautta. Foorumit tuovat asioiden valmistelua ja päätöksentekoa lähemmäksi kuntalaista. Palveluiden käyttäjät voivat osallistua esimerkiksi lähiliikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, kirjastopalveluiden tai kaupunkiympäristön suunnittelu ja kehittämistyöhön. Foorumi tuottaa tietoa myös tilaajalautakuntien tarpeeseen palveluiden käyttäjien ja alueen asukkaiden näkemyksestä alueen palvelutarpeesta. Foorumi madaltaa asukkaiden ja päätöksentekijöiden välistä kynnystä, lisää vuoropuhelua ja kohdentaa päätöksentekoa paikallisiin asioihin. Tämä mahdollistaa tuotannon voimavarojen tehokkaan koordinoinnin ja ohjauksen sekä palveluiden sopeutuminen paikallisiin oloihin. Foorumi mahdollistaa myös alueellisten verkoston syntyminen ja innovaatiot palvelutuotannossa esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Palvelufoorumeiden yksityiskohtainen suunnittelu tehdään myöhemmin.

15 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) 8. Konsernijohtaminen Tilaaja tuottaja-mallissa on tärkeää, että yhteys tilaajan ja tuottajan välillä on jatkuvaa. Toinen tärkeä asia on varmistaa, että tilaajan tai tuottajan etu ei aja konsernin kokonaisedun edelle. Myös konsernin johtoryhmätyöskentelyn merkitys korostuu toimintamallin uudistukseen liittyvien tavoitteiden varmistamisessa. Uudessa toimintamallissa konsernin johtoryhmä muodostuu seuraavasti: - pormestari - apulaispormestari - apulaispormestari - apulaispormestari - johtaja, hallinto ja henkilöstö - johtaja, talous ja strategiat - johtaja, liiketoiminta ja rahoitus - muutosjohtaja, hyvinvointipalvelut - muutosjohtaja, yhdyskuntapalvelut 9. Uudistuksen suhde nykyiseen lainsäädäntöön Toimintamallin uudistusta on suunniteltu koko ajan siitä lähtökohdasta, että nykyinen lainsäädäntö tai muu sääntely ei saa estää järkevää kehitystyötä. Muutoksen voimakkuus on nyt sitä luokkaa, että nykyisessä sääntelyssä saattaa olla useitakin kohtia, joihin Tampereen on pyrittävä vaikuttamaan. Lautakuntarakenteen uudistuksen osalta rajoitteena on ainakin nykyinen 1970-luvun alussa voimaan tullut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lainsäädäntö, joka edellyttää, että on olemassa vain yksi monijäseninen toimielin, joka vastaa esimerkiksi terveydenhuollon palvelukokonaisuudesta ja että vain tämä elin voi delegoida päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Edellä mainittu on ristiriidassa prosessiajattelun ja suunniteltujen prosessilautakuntien kanssa. Uudessa lautakuntajaossa esimerkiksi terveydenhuolto jakaantuu lasten ja nuoren palveluihin, toimintakykyä ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä ikäihmisten palveluihin. Uudistus pyritään toteuttamaan siten, että kaupunki tekee tarvittavat esitykset kokeilulainsäädännöksi tai nykyisen lainsäädännön muuttamiseksi niin, että tilaajalautakunnat voivat olla prosessin mukaisesti muodostettuja. Jos emme pysty vaikuttamaan lainsäädäntöön riittävän nopeasti, on asia ratkaistava nykyisen lainsäädännön puitteissa. Tällöin ensisijaisena vaihtoehtona on, että perustetaan yksi tilaajatoiminnoista vastaava lautakunta, joka toimii lain tarkoittamana monijäsenisenä elimenä ja että tähän lautakuntaan perustetaan prosessinmukaiset jaostot.

16 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Pormestarimallin osalta tarvitaan myös lainsäädäntömuutoksia ainakin kuntalain niistä säännöksistä, jotka koskevat toimielinten kokoonpanoa, toimielimen jäsenen toimikautta ja valitsemista, toimielimen puheenjohtajaa, luottamushenkilöiden erottamista kesken toimikauden sekä kunnanjohtajaa ja kunnanjohtajan erottamista. Hyvinvointipalveluiden tuotannon uudistaminen ei ainakaan ensi vaiheessa ole ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa. Uusissakin organisaatioissa varmistetaan, että talous- ja toimintatilastojen edellyttämät tiedot pystytään tuottamaan. 10. Muutoksen johtaminen ja viestintä Tampereen uudistus on mullistava koko suomalaisessa kuntakentässä. Uudistus haastaa kaikki toimijat: henkilöstön, esimiehet, johtajat, ammattijärjestöt, professiot ja poliitikot. Muutoshaasteiden kohteeksi joutuu myös nykyinen lainsäädäntö ja valtion sektoriohjaus. Myös palvelumarkkinatilanne joudutaan arvioimaan uudelleen. Muutosprosessin onnistuminen edellyttää hyvää muutoksen johtamiskykyä. Tärkeimpinä muutoksen johtamisen tekijöinä ovat seuraavat asiat: Johtaminen ja esimiestyö Muutos lähtee johtajista. Johtamistehtävässä toimimisen ehdoton edellytys on sitoutuminen muutokseen ja sen toteuttamiseen omalla alallaan. Muutoksen toteuttaminen edellyttää uutta johtajuutta kaikilta johtajilta. Kaikkien johtajien on myös pystyttävä viestimään riittävästi muutoksesta omille alaisilleen. Viestinnän tueksi tuotetaan yhtenäinen esitysaineisto muutoksesta. Koulutus Uuden toimintamallin käyttöönotto erityisesti palvelutuotannossa edellyttää laajaa henkilöstön kouluttamista. Merkittävä osa koulutusresursseista on kohdistettava toimintamallin uudistusta tukevaan koulutukseen (prosessiajattelu, talousjohtaminen, esimiestyö, yms.) Esimieskoulutuksen merkitys korostuu. Kaikki esimiehet (noin 800 henkilöä) velvoitetaan osallistumaan toimintamallin uudistusta koskevaan koulutukseen vuosien aikana. Koulutus alkaa toukokuussa Uusien työnkuvien ja työrutiinien omaksumista tuetaan hyvällä lähiesimiesjohtamisella sekä henkilöstön laajamittaisella osallistumisella oman työnsä ja palvelutuotannon kehittämiseen. Viestintä

17 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) Muutosviestinnän tulee olla jatkuvaa. Viestintäyksikkö vastaa ulkoisesta viestinnästä ja päätöksistä tiedottamisesta. Hallinto- ja henkilöstöryhmä osallistuu viestintäyksikön lisäksi sisäiseen viestintään. Kaikista meneillään olevista kehittämishankkeista tiedotetaan ajoissa. Henkilöstön osallistuminen muutosprosesseihin Henkilöstön osallistuminen muutosprosesseihin on ensiarvoisen tärkeää. Osallistumisella saadaan henkilöstö sitoutumaan muutokseen, mutta erityisen tärkeä merkitys osallistumisella on kaiken sen hiljaisen tiedon keräämisessä, joka uudistaa toimintatapoja ja tukee muutosta. Muutoksessa myös uusien työnkuvien ja työtehtävien omaksumista voidaan tukea hyvällä lähiesimiesjohtamisella sekä henkilöstön laajamittaisella osallistumisella oman työnsä ja palvelutuotannon kehittämiseen. Kaikissa muutosprosesseissa on oltava mukana henkilöstön edustus. 11. Toimenpide-ehdotukset Tässä muistiossa esitettyyn toimintamalliin siirtymiseksi esitetään seuraavat toimenpideehdotukset: Pormestarimallista - Tampere siirtyy pormestarimalliin malli muodostuu pormestarista ja kolmesta apulaispormestarista edellä esitetyn mukaisesti Tilaajalautakunnista ja -organisaatiosta - lautakuntarakenne uudistetaan asiakaslähtöisiksi siten, että uudet lautakunnat ovat: o lasten ja nuorten palveluiden lautakunta o osaamis- ja elinkeinolautakunta o toimintakykyä ja terveyttä edistävien palveluiden lautakunta o sivistystä ja elämänlaatua edistävien palveluiden lautakunta o ikäihmisten palveluiden lautakunta o yhdyskuntapalveluiden lautakunta. - lautakunnan jäsenet valitaan valtuutetuista - tilaajaorganisaatiot rakennetaan tukemaan tilaajalautakuntien työtä, mutta kuitenkin niin, että kullakin lautakunnalla ei ole omaa tilaajaorganisaatiota - kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi valmistellaan esitys palvelufoorumeista, niiden tehtävistä ja organisoimisesta Hyvinvointipalveluiden ja yhdyskuntapalveluiden tuotantomallista - hyvinvointipalveluiden uusi tuotanto-organisaatio muodostetaan nykyisen sosiaalija terveystoimen, koulutustoimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan alaisen palvelutuotannon pohjalta - tuotanto koostuu seuraavista osista o lähipalvelut

18 TAMPEREEN KAUPUNKI (16) o keskitetyt tuotantoyksiköt o tuotannon esikunta ja kaupunkitasoiset prosessit - yksityiskohtainen hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatio rakennetaan edellä esitetyn mukaisesti - hyvinvointipalveluita johtaa muutosjohtaja vuodet yhdyskuntapalveluita johtaa muutosjohtaja vuodet yhdyskuntapalveluiden tuotanto kootaan yhden johtokunnan alaisuuteen - tuotanto-organisaation poliittisesta johtamisesta vastaavat johtokunnat - johtokuntien jäsenistä vähintään puolella tulee olla liiketoiminnan osaamista tai osaamista ko. toimialalta Muutosprosessista - jokaiselta esimieheltä edellytetään sitoutumista muutokseen ja sen toteuttamiseen - kaikki esimiestehtävissä toimivat velvoitetaan osallistumaan kaupungin järjestämään koulutukseen toimintamallin uudistuksesta - henkilöstön osallistuminen muutosprosessiin on varmistettava - kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan tarvittavat yksityiskohtaiset päätökset, johtosäännöt ja esitykset lainsäädännön muuttamiseksi tai kokeilulainsäädännöksi.

Tampereen toimintamalli

Tampereen toimintamalli Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula

Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Heikki Harjula Organisoinnin ja johtamisen linjauksia 1 Kunnilla oltava edelleen laaja mahdollisuus toteuttaa

Lisätiedot

Uudistuksen perusinfo, syksy 2016

Uudistuksen perusinfo, syksy 2016 Uudistuksen perusinfo, syksy 2016 Tällainen on Helsingin kaupungin uusi johtamisjärjestelmä Kaupunginkanslia 25.8.2016 Pormestarimalli ja toimialat Kaupunginvaltuusto päätti 16.3. ja 22.6. 2016 kaupungin

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.02.2016 6 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena liikelaitoksena

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Hallintosäännön uudistaminen ja organisaatiomuutoksen valmistelu. Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala

Hallintosäännön uudistaminen ja organisaatiomuutoksen valmistelu. Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala Kaupunginhallitus 71 07.03.2016 Kaupunginhallitus 123 02.05.2016 Kaupunginhallitus 132 16.05.2016 Kaupunginhallitus 172 13.06.2016 Hallintosäännön uudistaminen ja organisaatiomuutoksen valmistelu Kh 07.03.2016

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaminen ja organisointi

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaminen ja organisointi Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaminen ja organisointi 1 ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT... 2 2 ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN ORGANISOINTI... 2 3 JOHTAMINEN...

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ Voimaan 1.2.2013 1 Sisällys 1 LUKU... 3 PERUSTURVAN TOIMIALA... 3 1 Lautakunnan tehtävät... 3 2 LUKU... 3 PERUSTURVALAUTAKUNTA JA JAOSTOT... 3 2 Lautakunnan

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi

Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi 1 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN TEHTÄVÄT... 2 2 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN ORGANISOINTI... 2 3 JOHTAMINEN... 4 4 VASTUUHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT...

Lisätiedot

258 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen

258 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Dnro TRE: 1753 /00.01.05/2015 258 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Lisätietoja valmistelusta: strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610, etunimi.sukunimi@tampere.fi Kh 23.11.2015

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika 8:00-9:47 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Pajamäki, Osku Honkasalo, Veronika Lindell, Harri Majuri, Pekka Perälä,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Lanula 20.1.2009 Elala 27.1.2009 Lanula 22.2.2011 21, Elala 7.3.2011 16

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. JULKINEN 28.4.2014 seminaarin jälkeen 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo

Lisätiedot

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa 3.10.2016 Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen vuonna 2017 Luottamushenkilöorganisaation/toimielinrakenteen

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä: MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN KH 30.062016 vs. 13.06.2016 6 Kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 16.6.2011 1 Strategiamallin kehittämisen tavoitteet Strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Valtuuston

Lisätiedot

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTAORGANISAATIOTOIMIKUNNAN VÄLIRAPORTTI. Toimintaorganisaatiolinjaukset

TALOUS- JA TOIMINTAORGANISAATIOTOIMIKUNNAN VÄLIRAPORTTI. Toimintaorganisaatiolinjaukset TALOUS- JA TOIMINTAORGANISAATIOTOIMIKUNNAN VÄLIRAPORTTI Toimintaorganisaatiolinjaukset 31.1.2014 1. Taustaa Kaupunginhallitus päätti 11.3.2013 järjestetyssä kokouksessaan asettaa talous- ja toimintaorganisaatiotoimikunnan,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset

Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöjärjestelmätyöryhmä 11.6.2015 Luottamushenkilöjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset 1. Yleistä Kaupunginhallitus asetti 12.1.2015 työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari

Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari 29.9.2014 15.10.2014 1 Hallinto ja elinkeinopalvelut Elinvoimapalveluista muodostetaan oma tulosyksikkönsä

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Kaupunginhallituksen johtosääntö

Oulun kaupunki. Kaupunginhallituksen johtosääntö Oulun kaupunki Kaupunginhallituksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 113 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 7 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 63 13.06.2016 Kemijärven

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 Kunnallisvaaliehdokkaiden /laisuus Laajavuori 11.10.2012 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kaupungin strategisesta kehi/ämisestä 1. Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Konsernipalvelun toimintasääntö

Konsernipalvelun toimintasääntö Kuopion kaupunki Sääntö 1 (9) Konsernipalvelun toimintasääntö 1 Toiminta-ajatus Konsernipalvelu tukee ja ohjaa palvelualueita ja muita toimintayksiköitä kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa. Konsernipalvelun

Lisätiedot