Kielellinen erityisvaikeus (SLI)

Transkriptio

1 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo HY Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita o 7-9 kk monipuolista jokeltelua o kk eleitä ilmaisun tukena o 1v6kk 1-30 merkityksellistä sanaa Lapsi ymmärtää useampia sanoja kuin pystyy itse tuottamaan Noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia Symbolisia leikkitoimintoja Aistit ja kommunikaatio: SLI 1

2 Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita o 2v tuntee yli 250 merkityksellistä sanaa yksilöllinen vaihtelu sanaa käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat Ilmaisujen keskipituus 5-6 morfeemia (morfeemi= sanan vartalo) o 2v 6kk oppii n. 10 uutta sanaa päivässä, yli 3000 sanaa vuodessa substantiiveja ja verbejä eniten puheessa taivutusmuotoja: preesens ja imperfekti, monikkoa, genetiiviä, partitiivia, sisä- ja ulkopaikallissijoja myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita 3 v Puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää Lapsi käyttää apuverbejä, eri aikamuotoja ja taivuttaa verbejä eri persoonamuodoissa Käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Lapsi ilmaisee esineiden paikan ja sijainnin Adjektiivien vertailuasteita Kielellinen tietoisuus alkaa kehittyä: sana- ja loruleikit Aistit ja kommunikaatio: SLI 2

3 Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita 4-5 v Eri sanaluokkien sanoja esiintyy yhtä paljon kuin aikuisilla Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodostamisen perussäännöt Omatekoiset taivutusmuodot vähenevät Ilmaisut tarkentuvat ajan, paikan, sijainnin, esineiden ja asioiden ilmauksissa ja kuvauksissa sekä tarinankerronnassa Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita 6 v Lapsella on noin sanaa ja sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja Äännetietoisuus kehittyy: Lapsi alkaa oivaltamaan, että sanat muodostuvat erill. äänteistä Lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä Lapsella on vuorovaikutuksen perustaitoja: Hän keskittyy kuuntelemaan puhetta Hän esittää kysymyksiä kuulemastaan Hän vastaa kysymyksiin, osaa vuorotella Hän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti Aistit ja kommunikaatio: SLI 3

4 Kerronnan keskeiset kehitysvaiheet (Suvanto & Mäkinen 2011, Suvanto, 2012*) ikävuodet Skripti*) Henkilökoht. Fiktiivinen 0-2 Kuvaa lyhyesti tuttuja arkipäivän toimintoja leikissään. 3 Kuvailee sanallisesti arkipäivän tilanteita. Aikuisen tuki vähenee. *)kuvaus siitä mitä tapahtuu Käyttää sanallisia viittauksia menneisiin, omakohtaisiin kokemuksiin. Aikuisen tuki tärkeää. Kuvailee 1-2 tapahtumaa. Alkaa yhdistää lauseita sidossanoilla Kertoo esim. kuvan toiminnoista ja liittää kuvailuun omia henkilökohtaisia asioitaan. Ei käytä kertomusepisodin rakenteita. Kerronnan keskeiset kehitysvaiheet (Suvanto & Mäkinen 2011) ikävuodet Skriptit Henkilökoht. Fiktiivinen 4 Pystyy jo itsenäiseen kerrontaan. Kertoo ylihyppivästi, tapahtumat eivät ole loogisessa järjestyksessä, pääkohtia jää mainitsematta. Kerronnassa ilmenee episodikieliopin osia, kuten henkilöiden esittely ja toimintatilanteen kuvaus. Kehittyneimmissä episodirakenne. Yksilölliset ero, ensimmäiset viitteet arvioivasta kielenkäytöstä Aistit ja kommunikaatio: SLI 4

5 Kerronnan keskeiset kehitysvaiheet (Suvanto & Mäkinen 2011) ikävuodet Skripti Henkilökoht. Fiktiivinen 5-6 Kuvaa monimutkaisia toimintoja loogisessa järjestyksessä 5-vuotias kuvailee tapahtuman huippukohdan, mutta saattaa jättää lopputuloksen käsittelemättä 6-vuotias käyttää kaikkia kertomuksen elementtejä 5-vuotiaalla kertomuksen kielioppirakenteiden käyttö vaihtelee, mutta aikamuoto on jo vakiintunut 6-vuotiaalla täydellisten episodien määrä kasvaa kouluikäiset Kuvaa tapahtumia yksityiskohtaisesti ja tarkasti Tuottaa rakenteellisesti lähes täydellisiä ja pitkiä kertomuksia Hyödyntää omakohtaista tietoa kertomusten rakenteesta. Käyttää kertomuksissa monimutkaisia lauserakenteita. Kertomuksissa on useita täydellisiä episodeja. Aistit ja kommunikaatio: SLI 5

6 Kielenkehityksessä seurattavaa 1v. vastavuoroisuus, ääntely ja jokeltelu 1.5v. sanojen määrä, puheen ymmärtäminen, leikki, vastavuoroisuus ja sukutausta 2v. sanojen määrä (<10), lauseiden muodostaminen, puheen ymmärtäminen, vuorovaikutus (esim. ESIKKO-testi 6-24kk) Kielenkehityksessä seurattavaa 3v. sanasto, sanojen äänneasu, sanojen taivutus, puheen ymmärtäminen, vuorovaikutus 4-6v. sanasto ja käsitteet, nimeäminen, lauserakenteet, taivutusmuodot, kertominen ja vuorovaikutustaidot, lukemisvalmiudet (esim. Reynell-testi) 7v.- edelliset sekä lukeminen ja kirjoittaminen + luetun ymmärtäminen Aistit ja kommunikaatio: SLI 6

7 Kielellisen erityisvaikeuden määritelmä Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista. Häiriötä ei selitä neurologinen vamma tai sairaus, kuulovamma, puhe-elinten rakenteellinen häiriö, kehitysvamma, tunne-elämän häiriöt tai ympäristötekijät. Vaikeassa kielellisessä ongelmassa 3v. täyttänyt lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti ja/tai hänellä on vaikea kielellinen ymmärtämisvaikeus (Käypä hoito suositus, 2010). Yleisyys vaihtelee kriteerin mukaan; arvio 7% (Tomblin, 1997) Aistit ja komm syksy 2017 Ritva Ketonen Kielellisen erityisvaikeuden syitä Kaikkia syitä ei tunneta Usein perinnöllistä Raskaudenaikaiset tai varhaiskehitykseen ajoittuvat keskushermostolliset toimintahäiriöt harvoin syynä Kielenkehitystä voivat hidastaa mm: Kaksi- tai monikielisyys Melu Television tai videoiden katselu Toistuvat korvatulehdukset Puutteelliset kielelliset virikkeet - nämä eivät kuitenkaan syynä erityisvaikeuteen Aistit ja kommunikaatio: SLI 7

8 Näköhahmotus/erotusdgn psykologin testeissä ns. suorituspuoli normaalin rajoissa, jos kielellinen erityisvaikeus yleisimpiä ongelmat silmä-käsi yhteistyössä ja avaruudellisessa hahmottamisessa vaikeutta voi olla mm. piirtämisessä, kirjoittamisessa, käsialassa, tilan hahmottamisessa ja paikkojen löytämisessä Puheilmaisu äänteistön häiriöt; fonologiset ja foneettiset puherytmi, painotus äänenkäyttö päätteet, lauserakenteet nimeäminen sanavarasto kielenkäyttötaidot Aistit ja komm syksy 2017 Ritva Ketonen Aistit ja kommunikaatio: SLI 8

9 Äänteistön häiriöt Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja äänteitä koskevien sääntöjen hallinnan häiriö. Tavallisesti useammissa äänteissä. Sanan merkitys voi muuttua. Esim. veissi-veitsi, nuna-juna, aha-saha Foneettinen häiriö = äänteen/äänteiden tuottamisen ja artikulaation häiriö. 90 % koululaisten puhevirheistä. Sanan merkitys ei yleensä muutu. Puheen/luetun ymmärtäminen vaikeus vaihtelee lievästä suuriin ymmärtämisvaikeuksiin monimutkaiset ja pitkät lauserakenteet yleensä hankalia työmuistin osuus myös sanaston kapeus vaikuttaa selkeät ohjeet, ohjeiden toisto, loogisuus sekä kuvat ja viittomat helpottavat ymmärtämistä Aistit ja kommunikaatio: SLI 9

10 Tahdonalaisen motorisen ohjailun vaikeus (dyspraksia) voi olla kokonaisvaltaista (70%) näkyy usein käden toiminnassa, voimakäyttö ajoittain hallitsematonta oraalinen (suun alue) ja verbaalinen (puhe) aluksi sanat jää pois ja/tai tavupuhetta myöhemmin puhe on epäselvää; epäsystemaattisia äännekorvautumia tai virheet nopea puhe puuroutuu ääni voi olla nenäsointinen ja äänen voimakkuus vaihtelee Orakoje voi olla avuksi puheterapian rinnalla usein toimintaterapiaa muiden kielellisten ongelmien laajuus vaihtelee Kielellisen erityisvaikeuden alaryhmiä Rapin ja Allen eniten käytetty: Auditiivinen agnosia Kyvyttömyys erotella ääniä, vaikka kuulo normaali Lapsilla suuria kielellisiä vaikeuksia Tarvitsevat AAC-keinoja Harvinainen (Semanttis-) Pragmaattinen häiriö Puhe on sujuvaa ja usein rönsyilevää, sanavarasto voi olla laaja Kielenkäyttötaidot puutteellisia Puheen ymmärtäminen vaikeampaa Oppivat usein lukemaan varhain, ly on ongelma Voivat olla autismin kirjoon kuuluvia Aistit ja kommunikaatio: SLI 10

11 Rapin ja Allen jatkuu Verbaalinen dyspraksia Puheen motorisen ohjailun vaikeus Puhe viivästynyttä, aluksi tavupuhetta Jos pelkkä puheentuoton vaikeus, ei ole kielell. erityisvaikeus Usein kuitenkin laajempia ongelmia ja lukivaikeutta Fonologisen ohjelmoinnin vaikeus Puhe sujuvaa, mutta erittäin epäselvää vrt. dyspraksia Puheen ymmärtäminen yleensä kunnossa Ennuste varsin hyvä Rapin ja Allen jatkuu Leksikaalissyntaktinen häiriö Puhe viivästynyt Sananlöytämisen vaikeutta ja ajoittain änkytystyyppistä sujumattomuutta Lauseiden muodostaminen ja kertova puhe vaikeaa, mutta toisto onnistuu Fonologis-syntaktinen häiriö perinteinen kielihäiriö Puhe on sujumatonta, lauseet lyhyitä, sanat lyhenevät Myös puheen ymmärtämisen ongelmia Aistit ja kommunikaatio: SLI 11

12 Kielihäiriöinen koululainen/nuori -keskeisiä pulmia osalla puheen tuotossa vielä puutteita nimeämisvaikeus ymm. ongelmat; mm. huumori työmuisti kielellisen tietoisuuden heikkous, lukivaikeudet ja vieraan kielen oppimisen vaikeudet luetun ymmärtämisen vaikeudet käsitteet aikakäsitteet ja kello kertotaulu Kielihäiriöinen koululainen/nuori -jatkuu... osalla motoriset ongelmat liikunta, kädentyöt oppimisen sahaava eteneminen asioita on kerrattava usein toisaalta: näköhavaintojen vahvuus, mikä opettamisessa kannattaa hyödyntää Aistit ja komm syksy 2017 Ritva Ketonen Aistit ja kommunikaatio: SLI 12

13 Tunnistaminen ja tukeminen vanhempien/päivähoidon/neuvolan huoli on vakavasti otettava mahdollisimman varhain liikkeelle tukeminen aloitetaan heti! tärkeintä on että lapsen ilmaisuja ymmärretään ja lapsi ymmärtää muita lähin asiantuntija on useimmiten puheterapeutti, joka mm. arvioi lasten ja nuorten kielellisiä vaikeuksia kuntouttaa ohjaa vanhempia ja muita lapsen kanssa toimivia tahoja sopivien arjen harjoitusten käytössä ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin Aistit ja kommunikaatio: SLI 13

14 Tunnistaminen ja tukeminen 2 Kielellisen erityisvaikeuden diagnoosi tehdään yleensä kuntoutustyöryhmässä, missä on lääkäri, puheterapeutti, (neuro)psykologi ja tarvittaessa toiminta- ja fysioterapeutit Sairaalassa osastotutkimuksissa on mukana myös erikoislääkäri ja mahdollisesti (erityis)lastentarhanopettaja tai opettaja sekä kuulontutkija Lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma, missä määritellään suositeltu kuntoutus yleensä vuodeksi eteenpäin. Selvitä jatkotutkimusprosessi omassa kunnassasi! Kuntoutussuunnitelma Sisältää tiedot ja suositukset mm. Mahdollisesta lääkityksestä Terapioista Korvaavien kommunikaatiokeinojen käytöstä *) Pienemmästä päiväkoti- tai opetusryhmästä Pidennetystä oppivelvollisuudesta Tehostetun tai erityisen tuen tarpeesta Sopeutumisvalmennuskursseista Kuntoutussuunnitelman tarkistamisesta *) Sopeutumisvalmennuksena annettava opetus on perheille maksutonta. Perheiden tulee hakea opetuspäätöstä kunnan sosiaalitoimen vammaispalveluosastolta. Hakemukseen tarvitaan puheterapeutin tai lääkärin lausunto puhetta tukevan kommunikaation tai viittomakielen opiskelun tarpeellisuudesta. Aistit ja kommunikaatio: SLI 14

15 Kielihäiriöisen lapsen tukeminen 1 lapset joilla on kielellisiä ongelmia tarvitsevat enemmän harjoitusta harjoittelu on pitkäkestoista mieluummin vähän ja usein kuin harvoin ja paljon harjoituksissa painotus 1-2 asiassa kerrallaan suora harjoittelu on tehokasta: lapsen on hyvä tietää mitä harjoitellaan ja miksi (huom. ikä!) harjoittelu on hauskaa ja motivoivaa kertausta ja toistoa (vrt. Ekapeli, Ks. myös Kimara: kielellisiä ja matemaattisia oppimisvaikeuksia ennaltaehkäisevä toimintamalli alkuopetuksessa: arvioinnista opetukseen (ks. otuk.utu.fi) Kielihäiriöisen lapsen tukeminen 2 monikanavaisuutta, leikkiä ja tekemällä oppimista hyödynnä arjen tilanteet yleistäminen tärkeää: harjoiteltava asia sovelletaan arkipäivään ja lapsen omiin kokemuksiin yhteistyö perheen, terapeuttien, päivähoidon ja koulun kanssa tärkeää Ole suunnitelmallinen ja tee harjoituksia säännöllisesti! Ks. Aivoliitto.fi Aistit ja kommunikaatio: SLI 15

16 Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC) kielihäiriöisillä lapsilla yleensä kuvia ja tukiviittomia, ks. teknisiä apuvälineitä on myös saatavilla kaikille hyödyllistä! näköön perustuva oppiminen on lapsille luontevaa, käsitteet tulevat eläviksi viittomien ja kuvien avulla käyttöönotto vaatii hieman vaivaa, mutta palkitsee nopeasti myös lapsen ympäristön ohjaamista tarvitaan tärkeää on ympäristön myönteinen suhtautuminen! PCS-kuvia Aistit ja kommunikaatio: SLI 16

17 Miksi kuvia ja viittomia? lapsen paine puheen tuottoon vähenee, puhetta tulee lisää lapsi rauhoittuu, kun hän ymmärtää, mitä tapahtuu; jää aikaa oppimiselle kuvat ja viittomat pysäyttävät ja auttavat kohdentamaan huomiota haluttuun asiaan tarkkaavaisuus ja oman toiminnan ohjaus kehittyvät tehtävän aloittaminen ja tehtävässä eteneminen helpottuvat lapsen sanavarasto, lauserakenteet ja lukemisvalmiudet kehittyvät Lapsen kanssa toimivat: hidastavat puhettaan korostavat avainsanoja ymmärtävät lasta paremmin eivät ali- tai yliarvioi lapsen taitoja aikaa jää enemmän muuhun toimintaan mm. ajan-, lukumäärän- ja värikäsitteiden opettaminen helpottuvat pysyvät sovitussa ohjelmassa Ks. Papunet.net ja Tikoteekit Huuhtanen, K. (2012). Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät. Uudistettu laitos. Kehitysvammaliitto. Ks. esim. Aistit ja kommunikaatio: SLI 17

18 kirjallisuutta Jaana Sellman Tuula Tykkyläinen: Puheterapia. Vuorovaikutus muutoksen välineenä (ilmestyi ) Soile Loukusa Leila Paavola (toim.)(2011) Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. Sari Kunnari Tuula Savinainen-Makkonen (toim.) (2012) Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys. Kiitos! ritva.ketonen(at)helsinki.fi Aistit ja kommunikaatio: SLI 18