LAADUN RAKENNUSAINEKSIA. Opetusmoniste nuorisotyön opiskelijoille ja opettajille sekä nuorisotyöntekijöille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAADUN RAKENNUSAINEKSIA. Opetusmoniste nuorisotyön opiskelijoille ja opettajille sekä nuorisotyöntekijöille"

Transkriptio

1 LAADUN RAKENNUSAINEKSIA Opetusmoniste nuorisotyön opiskelijoille ja opettajille sekä nuorisotyöntekijöille Humanistinen ammattikorkeakoulu Lohjan koulutusyksikkö Petri Cederlöf tammikuu 2002

2 LUKIJALLE Tämä opetusmoniste on kirjoitettu noin joulun ja uudenvuoden aikoihin 2001 tilauksesta Humanistiselle ammattikorkeakoululle. Tekstin parantelu tapahtui tammikuussa 2002 lehtori Reijo Viitasen tuella; hän myös hiukan toimitti tekstiä. Tietääkseni tämä moniste on ollut käytettävissä ainakin kaikissa Humakin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutuksen toimipaikoissa, niiden kirjastoissa ja myös joidenkin nuorisotyön II asteen oppilaitosten (opistojen) opetusmateriaalina tai opetuksen tukimateriaalina. En kehuisi tätä aivan helposti sulavaksi mutta vuoden 2006 aikana kuulin kuitenkin monilta alan opettajilta heidän käyttäneen ja käyttävän edelleen monistetta (ainakin toisinaan) opetuksensa tukena. Mielestäni aihesisältö ja päänäkökulmat eivät (2007) näytä vanhentuneilta, vaikkakin tietysti tekstissä esitetyistä arvioinnin, laadun ja muiden kehittämisaiheiden malleista ja järjestelmistä voisi toki esittää uudempia versioita; itse en kuitenkaan usko, että jatkuva uusien versioiden perässä juoksukaan olisi aina vain yhtä kehittävää. Lisäksi totesin tämän sopivan hyvin syksyllä 2005 alkaneen projektityöni esiteltävien huomioiden tausta- ja tukimateriaaliksi. Ehkä jotkut löytävät tästä jotain hyödyllistä. Teksti esittelee joitakin nuorisotyöhön(kin) kohdistuvia haasteita, joita alan ammattilaisen kannattaa tunnistaa. Ne ovat yleisiä aiheita, jotka koskettavat monia muitakin ammattikuntia, joten perusnäkökulmia niihin voidaan pitää ammatillisena yleissivistyksenä. Johtoajatuksena on painottaa oman toiminnan ja organisaation toiminnan ymmärtämistä sekä niitä koskevaa selkeää kuvaa ehdottomana edellytyksenä ja tärkeänä apuna laadukkaalle nuorisotyön toteutumiselle. Johdannossa kuvataan nuorisotyön ammatillisen aseman ongelmia. Nämä ongelmat ymmärretään perusteluksi sille, miksi esitettyihin asioihin paneutuminen on nuorisotyössä ajankohtaista ja hyödyllistä. Esitetyt asiat on tarkoitettu käytännön toimintaa ja nuorisotyön toteuttamista tukeviksi ajattelun työkaluiksi niiden mielekkyys on niiden ja käytännön välisen yhteyden ymmärtämisessä sekä käytäntöön soveltamisessa. Oman ja organisaation toiminnan ymmärtämisen ja sitä koskevan kuvan selkiyttämisen tueksi jäsennetään ajatusta toimintaideasta. Se on ajatusmalli, joka helpottaa muiden esitettyjen asioiden opiskelua ja soveltamista. Toimintaidea ei ole mikään erityinen tai yleinen syvällinen totuus, vaan käytännön toimintaa tukeva sekä ajattelua selkiyttävä ja kehittävä idea. Ilman jäsentynyttä ja selkeää kokonaisajatusta toiminnasta jää suhde moniin kehittämisaiheisiin helposti irrallisiksi: toimintaidea on toiminnan organisoitumisen mieltä selkiyttävä ajatusperusta. Nuorisotyön merkitys ja perustelu ovat helpommin ja mielekkäämmin ajateltavissa ja toteutettavissa, jos ne ankkuroidaan toimintaidean avulla selkiytettyyn ja ymmärrettyyn käsitykseen toiminnasta. Strategiaa ja strategista ajattelua ei myöskään kannata ymmärtää irrallisina asioina vaan suhteessa tiiviisti käytännön toimintaa kuvaavaan toimintaideaan: strategia toteutuu aina toimintaidean toteutumisen kautta ja toimintaidea ilmenee aina vallitsevan strategian puitteissa. Vastaavasti järjestelmällinen ja tasapainoinen toiminnanohjaus (tai johtaminen) ja jäsentynyt toimintaidea tarvitsevat toisiaan. Myös toiminnan (itse)arviointi sekä laatuajattelun mielekäs soveltaminen toimintaan edellyttävät järjestel- 2

3 mällistä toiminnan ymmärtämistä ja selkeää kuvaa toiminnasta, siis käsitystä toimintaideasta; tämä ilmenee siten, että arviointiin tai laatuajatteluun ryhtyminen alkaa aina toimintaidean selvittämisellä, mikäli sitä ei ole jo tehty. Edelleen: kysymys monitoimijuudesta ja verkottumisesta kohtaa käytännössä aina kysymyksen toimintaideasta yhtäältä kysymyksenä organisaation tai toimijan ja niiden kumppanien toimintaideoiden suhteista, toisaalta kysymyksenä mahdollisesta yhteisesti jaetusta toimintaideasta. Teksti koostuu näitä aiheita esittelevistä erillisistä luvuista, jotka ovat melko itsenäisiä osia kuitenkin niin, että niillä on selvä yhteys: aiemmissa luvuissa esitetyt näkemykset täydentyvät tai jäsentyvät seuraavissa. Lukujen loppuihin on koottu joitakin niiden sisältöön liittyviä esimerkkiharjoituksia ja suppeita viitteitä muihin lähteisiin. Tämä opetusmoniste on vain jäsentelevä yleiskatsaus aiheisiin, jotka ovat sekä laajoja että sisällöltään rikkaita. Tietoja on suositeltavaa syventää tutustumalla joihinkin ajankohtaisiin taustoihin ja kirjallisiin lähteisiin. Toisaalta esitettyjä aiheita koskevan näkökulman ja tietotaidon kehittyminen lienee tehokkainta kun se yhdistetään käytännön työssä oppimiseen tai yleensä jossain organisaatiossa toimimiseen. Kirjoittajan toivomus on, että tarkastelu on selkiyttävä ja tukeva, oli lukija sitten nuorisotyön opiskelija, opettaja tai nuorisotyötä tekevä. Näin esitettyinä asiat ovat melko abstrakteja; kirjoittaja on tietoinen siitä, että kaikki eivät nauti tällaisten aiheiden pohtimisesta. Käytäntö ja teoria kuitenkin tarvitsevat toisiaan. Tässä esitetty asiakokonaisuus kehittyi luennoilla ja koulutustilaisuuksissa vuosina Kiitän tässä yhteydessä erityisesti kaikkia niitä nuorisotyöntekijöitä ja nuorisotyön opiskelijoita, jotka kysymyksillään ja näkemyksillään tuolloin jäsensivät aiheiden esittämistä ja niiden merkityksen ymmärrettävyyttä. Sen jälkeen vastaavia kiitoksenaiheita olen saanut koota lisää. Edellistä tekstiä lukuun ottamatta kaikki sisältö jäljempänä on vuodelta 2002 ja siis sen jälkeen muokkaamatonta. Helsingissä huhtikuussa 2007 Petri Cederlöf. 3

4 SISÄLTÖ SISÄLTÖÖN HVYIN PEREHTYNEEN LUKIJAN TULEE 5 JOHDANTO: ONGELMALLINEN NUORISOTYÖ? 6 Nuorisotyö on sisäisesti moninainen Nuorisotyö on epämääräinen moninainen kenttä Ongelmana ammatillisuus ja professionaalisuus Nuorisotyö voidaan nähdä myös muulla tavoin? 1. MERKITYS JA PERUSTELU TOIMINTAIDEALLA RYHTIÄ 19 Toiminnan selkeydestä Toimintaidea Käsiteselvennys Toimintaidean selvittäminen Toimintaidea työstäminen ja toimintastrategia Dokumentointi Esimerkki asiarungoksi toimintojen dokumentointiin 3. STRATEGINEN AJATTELU 29 Toimintaidea ja strategia Miksi tällaista käsiterumbaa? Strateginen suunnittelu ja strategian toteutuminen Käsitteiden selvittäminen Toimintaideasta strategiaan 4. TOIMINNAN OHJAUS 40 Lähtökohta ja tavoite: mielekkyys on laadukkuutta Toimintaidea ja strateginen näkökulma toiminnan ohjauksessa Toiminnan selkeys ja homman hallinta Tasapainoisen onnistumisen ajatus toiminnan ohjauksessa 5. ARVIOINTI 49 Mitä arviointi on Mielekäs arviointi Arvioinnin näkökulmia Arvioinnin kysymyksiä Arvioinnin hyödyntäminen ja resurssit Kohti julkisten palvelujen yhteistä arviointia? Vaikuttavuus nuorisotyössä? Työn vaativuuden arviointi 6. LAATUAJATTELU 62 Laatu on luonnollinen, inhimillinen ja arkipäiväinen asia Nykyinen laatuajattelu Laadun järjestelmämalli: laatustandardi Erinomaisen organisaation jäljillä: laatupalkintokriteerit 7. MONITOIMIJUUS JA VERKOTTUMINEN 72 Uhka vai voimavara ja mahdollisuus nuorisotyölle? Nuorisotyön verkosto, nuorisotyö verkostossa, nuorisotyö verkostona Kamppailu vallasta ja identiteetistä Hyvä monitoimijuus? Yhteenveto: Monitoimijuuden ja verkottumisen tasoja ja muotoja LOPUKSI: TUOTTAJUUDESTA NUORISOTYÖSSÄ 79 4

5 OPETUSMONISTEEN SISÄLTÖÖN HVYIN PEREHTYNEEN LUKIJAN TULEE: Kyetä kuvaamaan nuorisotyötä ammattina ja pohtimaan sen määrittelyyn liittyviä ongelmallisuuksia sekä mahdollisia ratkaisuja niihin; kyetä tarkastelemaan systemaattisesti kysymystä nuorisotyön merkityksestä ja sen perustelusta; ymmärtää ajatus toimintaideasta ja sen merkityksestä organisaatiolle; tunnistaa ihannekäsityksen ja mielekkäästi työstetyn kuvauksen ero sekä toimintaidean jäsentämisen edellytykset; ymmärtää käsitteet toiminta-ajatus (perustehtävä, missio), tavoitemielikuva (visio), imago ja arvot sekä niiden käyttö ja merkitys nuorisotyössä; ymmärtää ajatus strategisesta näkökulmasta, strategisesta suunnittelusta ja strategiasta käytäntönä sekä organisaatiokohtaisesti että laajempana kokonaisuutena, johon organisaation toimintaidea ja toiminta kiinnittyvät; ymmärtää perusdokumentoinnin ja siihen kiinnittyvän toiminnanohjauksen idea ja merkitys; ymmärtää toiminnan ohjauksen periaate ja sen yhteys käytäntöön sekä toimintaidean että strategisen näkökulman kannalta; ymmärtää ajatus tasapainoisen onnistumisen haasteesta ja sen soveltamisesta; ymmärtää mitä ja millaista on arviointi ja sen käyttö; kyetä pohtimaan arvioinnin sopivuutta ja jonkin tarkoituksen edellyttämää arviointia, sekä arvioinnin hyötyä ja toteutusta; tuntea työn vaativuuden arvioinnin peruskysymykset ja ymmärtää niiden mahdollinen merkitys nuorisotyölle; kyetä yleisesti pohtimaan laatua oman toiminnan, organisaation toimintojen sekä koko organisaation toimivuuden kannalta; tietää millainen pääpiirteiltään on sisällöltään on laatustandardi tai eurooppalainen laatupalkintomalli EFQM sekä ymmärtää sen mahdollisia käyttötapoja; ymmärtää missä mielessä edelliset luvut edustavat laadun rakennusaineksia ; ymmärtää käsitteet moniammatillisuus, monitoimijuus ja verkottuminen erityisesti nuorisotyön kannalta, sekä kyetä jäsentelemään niihin liittyviä nuorisotyön toteutuksen muotoja, mahdollisuuksia ja haasteita. 5

6 JOHDANTO: ONGELMALLINEN NUORISOTYÖ? Nuorisotyö on sisäisesti moninainen Nuorisotyöntekijöiksi kutsuttujen ihmisten muodostama ammattikunta on moniammattimainen : mm. kunnissa, seurakunnissa, järjestöissä, työpajoilla ja projekteissa nuorisotyötä tekevien koulutustausta on moninainen: nuorisotyöntekijät ovat opintovalintojensa, kiinnostuksensa ja suuntautumisensa sekä työtehtäviensä kautta eri tavoin ammatillisesti erikoistuneita. Nuorisotyö on myös ammatilliselta sisällöltään moninainen: nuorisotyöllinen osaaminen ja tietotaito ammentavat monista eri teoreettisista ja toiminnallisista traditioista. Tämä ilmenee sekä nuorisotyön koulutuksessa että sen käytännön toteutuksessa: nuorisotyöhön kuuluu eri ammateille tunnusomaisia sisältöjä (pedagogisuus ja oppiminen; kasvatuksellisuus ja ohjaus; sosiaalityömäisyys, tukeminen, puuttuminen; menetelmäpainotteinen ohjaaminen, esim. taide, tiedotus, seikkailu jne.). Nuorisotyö ei siis ole sisäisesti kovin yhtenäinen ala. Nuorisotyö on epämääräinen moninainen kenttä Suomalainen nuorisotyö näyttää muodostavan erilaisten pyrkimysten, toimintojen ja toimijoiden moninaisen kentän. Nuorisotyön koulutuksen saaneita työskentelee myös muiden alojen organisaatioissa tai projekteissa ja jonkin muun kuin nuorisotyön koulutuksen hankkineet eri alojen ammattilaiset voivat tehdä nuorisotyötä. Eri ammattikuntien ja toimijoiden toiminta voi edustaa nuorisotyötä sikäli kuin se ymmärretään nuorisotyömäiseksi tai nuorisotyölliseksi toiminnaksi. Lisäksi nuorisotyölle ominaista asiantuntemusta, tietotaitoa ja osaamista saattavat edustaa monet ei-palkkatyötä tekevät vapaaehtoistoimijat, joista kaikilla ei ole nuorisotyön ammattikoulutusta. Nuorisotyön käsitteelle ei ole yhtä ja yhtenäistä määrittelevää taustaa. Nuorisotyölaista ei löydy tarkasti määrittelevää tukea: lain määritelmät (kuten nuorten elinolojen parantaminen ) tarjoavat periaatteessa mahdollisuuden ymmärtää miltei mikä tahansa toiminta nuorisotyöksi. Yhteiskunnan eri toimijoiden ja yhteiskuntapoliittisten pyrkimysten yhteys nuorten elämään (esim. nuorten elinoloihin hallinnon eri sektoreilla) laajentaa tai hämärtää käsityksen nuorisotyöstä muutakin kuin vain esimerkiksi kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nimellistä nuorisotyötä merkitseväksi. Ongelmana ammatillisuus ja professionaalisuus Ammatilla tarkoitetaan tavallisesti palkkatyöntekijän pääasiallista työalaa ja työnkuvaa. Jos työ ymmärretään laajemmin tavoitteellisena toimintana ilman sidosta palkkaukseen, voidaan kenties puhua myös vapaaehtoistyöntekijän ammattimaisesta tai ammatillisesta osaamisesta ja asiantuntemuksesta, kenties jopa ammattitaidosta. Jos kuitenkin pitäydytään käsitteiden merkityseroissa, voidaan todeta, että nuorisotyö on ammatti, mutta myös muutakin kuin ammatti: nuorisotyön alue on laajempi kuin sen ammattialue. Ammatteihin kohdistuvassa sosiaali- ja yhteiskuntatutkimuksessa ammatillista asemaa, ammattiryhmien suhteita ja niihin liittyvää asiantuntemusta on jäsennetty profession 6

7 käsitteellä ja erilaisilla professioon kohdistuvilla teorioilla ja tutkimuksilla. Professiolla tarkoitetaan tällöin työtä ja toimintaa, jolle ominaista ovat mm. seuraavat piirteet: 1) yhteiskunnalta tai valtiolta saatu julkinen valtuutus toteuttaa tehtäviään; 2) tehtävien hoitamisen määrittyminen omaksi erikoisalakseen sekä pyrkimys erottautua muista asiantuntijoista ja sulkea ne oman tehtäväkenttänsä ulkopuolelle; 3) tukeutuminen akateemiseen koulutukseen; 4) eriytynyt tieteellinen tieto koulutuksen ja työn pohjana; 5) työn tason ja eettisten periaatteiden valvominen ammattikunnan sisäisesti; 6) ammatillinen järjestäytyminen yhteiskunnassa. Lisäksi professioiden tunnuspiirteiksi on esitetty mm. vahva ammatillinen autonomia joka näkyy mahdollisuutena omaehtoiseen toimintaan ja vapaaseen harkintaan tehtävien toteuttamisessa, sekä usein arvostettu asema (korkea status) johon usein liittyy korkea palkkataso. (Nieminen 2000.) Tyypillisiä professioammatteja ovat esimerkiksi lääkärit ja juristit ja monet uudet asiantuntija-ammatit. Vain harva ammattikunta kuitenkaan täyttää kaikki edellä esitetyt profession ehdot. Toisaalta myös professioteorioiden määritelmät poikkeavat toisistaan. (Koskinen & Mykkänen 1998, Konttinen 1998.) Syventymättä niihin voidaan kuitenkin todeta, että nuorisotyön aseman ja sisällön tarkastelu suhteessa tällaisiin määritelmiin voi selkiyttää käsitystämme nuorisotyöstä. Seuraavat huomiot pohjautuvat Juha Niemisen (2000) artikkeliin, sekä tämän kirjoittajan keskeneräiseen tutkimukseen. 1) Valtuutus ja tehtäväkenttä Käsite nuorisotyö ei ollut yleisesti käytössä 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Nykyisin nuorisotyöksi ymmärrettyjä tehtäviä tai niille läheisiä toimintoja toteutettiin ilman julkista ja selkeästi määrittynyttä ajatusta erityisestä toimialasta. Erilaista kerhotoimintaa, valistustoimintaa, lasten- ja nuorisonhuoltoa, järjestöjen ja seurakuntien nuorisotoimintaa toteutettiin ja tuettiin monenlaisin nimikkein. Työntekijöinä tai vapaaehtoisina toimijoina toimivat muiden ammattikuntien edustajat, kuten papit, opettajat ja upseerit, tai nuorisojärjestöjen kautta toimintaan kasvaneet henkilöt. Vähitellen yleistyivät käsitykset mm. nuorisokasvatustyöstä ja nuorisotyönohjauksesta luvuilla nuorisotyö saavutti muodollisesti ja nimellisesti eriytyneen aseman, mihin vaikuttivat mm. nuorisoasioiden ja nuorisotyön erillinen huomiointi valtion ja kuntien taholta, ammattikoulutuksen alkaminen ja ammatillinen järjestäytyminen. Nuorisotyö nuorisokasvatustyönä ja nuorisonohjauksena erottui historiallisesti sosiaalityöstä (lastensuojelu ja nuorisonhuolto), sekä kouluopetuksesta (koulukasvatuksesta) luvulla toteutunut nuorisotyön lainsäädäntö edustaa virallista julkista yhteiskunnallista valtuutusta: se on muodollinen ammattikunnan ja tehtäväalueen itsenäisyyttä tukeva valtuutus ja tehtävänmäärittely. Vuonna 1972 voimaan tullut nuorisolautakuntalaki mm. teki nuorisotyön tehtäviä hoitavan kunnallisen elimen pakolliseksi sekä oikeutti nuorisotoimen hallinnolliset virat saamaan valtionapua. Vuoden 1974 laki valtakunnallisen nuorisotyön valtionavusta yhdenmukaisti nuorisotyön resursointikäytännöt myös järjestöille ja loi osaltaan pohjaa kunnallisen nuorisotyön kasvun kaudelle. Vuoden 1975 asetus läänin nuorisotyölautakunnasta vakiinnutti nuorisotyön aseman valtion aluehallinnossa. Vuoden 1986 nuorisotyölaki yhdisti aiemmat nuorisolautakuntalain ja nuorisojärjestöjen valtionapulain, oikeutti valtionapuun myös nuorisonohjaajan viran sekä avustuksiin järjestöjen rinnalla myös nuorten omat toimintaryhmät. 7

8 1990-luvulla lainsäädännön turva toimialalle on kuitenkin osoittautunut vaatimattomaksi: taloudelliset ja henkilövoimavarat vähenivät 1990-luvun puoliväliin mennessä huomattavasti: itsenäiset nuorisolautakunnat lähes kokonaan ja itsenäiset nuorisotoimet virkoineen suuressa määrin sulautettiin osaksi yhdistelmätoimialaa ja virkaa; vakituiset nuorisonohjaajat kunnissa harvinaistuivat, heidän sijastaan tehtävissä toimii työllisyysvaroin palkattuja tai tuntityöllistettyjä nuorisotyöhön kouluttamattomia osa-aikaisia toimijoita; kunnissa nuorisotoimen työntekijöiden yleiset pätevyysvaatimukset on poistettu. Vaikka tähän johtanut notkahdus on (2002) takana, eikä se ole syventynyt, osoittaa kaikki tämä sen, että nuorisotyön julkinen valtuutus ja oman tehtäväkentän tunnustettu, arvostettu asema eivät ole kehittyneet tasaisesti yhä myönteisempään suuntaan. Nuorisotyölaki on uudistuksistaan huolimatta säilynyt niin väljänä puitelakina, ettei sitä voida pitää selvästi itsenäistä ammatillisuutta tukevana valtuutuksena. Vuoden 1986 nuorisotyölaki erotteli vielä toisistaan yhtäältä nuorisotyön, toisaalta nuorisopolitiikan osana yhteiskuntapolitiikkaa. Nykyisin voimassaoleva vuoden 1995 nuorisotyölaki ei enää määrittele nuorisopolitiikkaa. Sen sijaan se määrittelee nuorisotyön osaltaan nuorten elinolojen parantamiseksi. Samoihin aikoihin valmisteltu konsernistrategia nuorten elinoloissa suosittelee poikkihallinnollista nuorten elinolokysymysten huomioimista valtionhallinnossa. Taustalla on myös vuosina laadittu nuorisotyön strategia NUOSTRA, jossa yhtenä neljästä tulosalueesta on nuorten elinolojen parantaminen. Tällainen määrittely näyttää laajentavan nuorisotyön tehtäväkentän laajojen poikkihallinnollisten yhteiskuntapoliittisten toimintojen toteuttajaksi (professionaalinen tehtäväkentän laajentaminen?). Samalla se kuitenkin hämärtää eroa yhtäältä nuorisotyön sosiaalisen ja organisatorisen toiminnan ja toisaalta monien hallinnonalojen vastuulla olevan aiemmin nuorisopolitiikaksi nimetyn toiminnan välillä; tämä lisää nuorisotyön käsitteen epäselvyyttä tai saattaa luoda siitä epärealistisen kuvan. Myös kysymys nuorisotyön toimialakohtaisesta rahoituksesta jää sivuosaan, jos tai kun sitä tarkastellaan vain osana kaikkia nuoriin kohdistettuja yhteiskunnan varoja (Vrt. Silvennoinen (2000) ). Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien nuorisotyön resursseja ajatellen voidaan kysyä ensiksikin sitä, miten ne voisivat realistisesti vastata nuorten elinoloista tai edes elinolokysymysten edistämisestä osana yhteiskuntapolitiikkaa; toiseksi voidaan kysyä sitä, miten nuorisotyön identiteetti voisi selkiytyä tilanteessa, jossa mitkä tahansa eri tahojen toteuttamat nuorten elinoloja koskevat toimenpiteet voidaan lain puitteissa määritellä nuorisotyöksi? (Nuorisotyön tehtävänmäärittelyjä koskevan käsitteistön ongelmallisuudesta ks. Kärkkäinen 1998.) 2) Oma erityisala Nuorisotyön tehtäväkenttä siis hahmottui omanlaisekseen jo vuosikymmeniä sitten. Sen tehtävänmäärittelyissä ja itsemäärittelyissä voidaan nähdä professionaalisia pyrkimyksiä rajata itselleen erityinen ja itsenäinen tehtäväala, jonka tunnustamista myös julkinen valta on tukenut. Käytännössä se ei kuitenkaan laajentunut arvostuksen ja selkeyden osalta esim. sosiaalityöhön tai koulutoimeen rinnastettavaksi toimialaksi. Nuorisotyön tehtäväalan selkeys suhteessa muihin ammattikuntiin ja toimialoihin on suhteel- 8

9 linen. Nuorisotyöntekijät eri tehtävissään erottuvat nimellisesti ja julkisesti muista toimijoista: heidän tehtäväkenttäänsä kuuluu asioita, jotka eivät kuulu joillekin muille toimijoille, tai heidän osaamisensa tukeutuu nuorisotyön koulutukseen tai nuorten parissa toimimalla hankittuun erityiskokemukseen ja osaamiseen. Toisaalta, kuten tämän luvun alussa tuotiin esille, nuorisotyön sisältö on moninainen ja moniin muihin aloihin läheisesti kietoutuva; koulutustausta ei nykyisellään ole käytännössä yhtenäistävä; monet uudet työtehtävät myös korostavat erikoistumisen lisäksi tai sijasta nimenomaan moniammatillista osaamista sekä toimimista eri aloilla ja yli niitä erottavien rajanvetojen. Nuorisotyössä saattaa ilmetä kehitystä sekä aiempaa syvempään erikoistumiseen että aiempaa laaja-alaisempaan ammattirajat ylittävään osaamiseen. Kysymys nuorisotyön luonteesta erikoisalana näyttää siis säilyvän ongelmallisena: nuorisotyöllä on ja ei ole oma erityisala. 3) Erityistieto ja akateeminen koulutus Nuorisotyön koulutuksen kehittyminen 1940-luvulta lähtien on epäilemättä rakentanut suomalaisen nuorisotyön ammatillisuutta, tai: luonut pohjaa ammattimaisuudelle. Mutta missä määrin se tukeutuu professiolle ominaiseen tieteelliseen tietoon? Kysymys tieteellisyydestä on koulutusjärjestelmän ja oppilaitosten vastuulla; samalla siihen liittyy kysymys siitä, minkälaiset vaihtoehtoiset oppimismuodot hyväksytään nuorisotyöntekijäksi pätevöitymiseen ja mitä merkitystä tällä on koko ammattikunnan yhtenäisyyttä ja pätevyyttä koskeville käsityksille. Tätä kirjoitettaessa ( ) nuorisotyöntekijöiden koulutus ammattikorkeakouluissa on sekä vakiintumassa että kehittymässä, ja aika näyttää millaiseksi sen merkitys ammatillisuuden kannalta muodostuu. Esimerkiksi kirkon nuorisotyöntekijät opiskelevat eri koulutusjärjestelmässä. Koulutuksen akateemisuus profession perustana on ehkä tulkinnanvarainen kysymys: yhtäältä pätevä ammattikorkeakoulutus voi rinnastua professionaalisuuden kannalta perinteiseen akateemiseen koulutukseen, toisaalta sosiaalisia taitoja vaativan työn asiantuntemuksessa teoriapainotteinen akateemisuus tuskin korvaisikaan käytännön osaamisvaatimusten ja kokemuksellisen oppimisen merkitystä. Perinteisen professiomääritelmän näkökulmasta nuorisotyön erityisalakohtaista asiantuntemusta on kuitenkin rajoittanut selkeästi yhtenäisen, akateemisen ja tieteellisen koulutuksen puuttuminen koko toimialan taustalta. 4) Eriytynyt tieteellinen tieto koulutuksen ja työn pohjana Nuorisotyöllä ei ole yhtä ja yhtenäistä tieteellistä taustateoriaa, jollei sellaiseksi haluta nähdä esimerkiksi kasvatustiedettä tai viime vuosina korostunutta sosiaalipedagogiikkaa luvulla vakiintui Yhteiskunnalliseen Korkeakoulun ohjelmaan oppiaineeksi, nuorisokasvatusoppi, jonka tarkoitus oli nimenomaan yhtenäistää koulutusta. Myöhemmin oppiaine vaihtui Tampereen yliopiston nuorisotyön tutkinnossa kasvatusopiksi. Opistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmissa on ilmennyt selkeää kasvatusopillisten ja yhteiskunnallisten aineiden painotusta, mutta oppisisällön moninaisuus ei näytä jäsentyvän yhtenäiseksi opiksi. Toisaalta ei esimerkiksi sosiaalityökään perustu millekään sosiaalityötieteelle tai ylipäätään edes yhden tieteen näkemyksille, vaikka sosiaalityössä voidaankin nähdä nuorisotyötä vahvempia profession piirteitä. Myös nuorisotyön tietoperusta näyttäisi muodostuvan tietystä tietojen ja teorioiden monitieteellisestä valikoimasta, joka kuitenkin nivoutuu historialliseen koulutuksen jatkumoon ja erottuu muista ammatillisista koulutuksista. 9

10 Kriittinen kysymys koskee teoreettisen tiedon ja käytännöllisen pätevöitymisen suhdetta nuorisotyön ammatillisuuden ja ammattitaidon määrittelyssä, asiantuntemusvaatimuksissa sekä nuorisotyön ammattikunnan arvostuksessa ja identiteetissä. Joka tapauksessa professionaalisen asiantuntemuksen määritelmien mukaan edellytyksenä on eriytynyt tieteellinen tieto, joka tarkoittaisi ainakin, vaikkakin monitahoista ja monitieteellistä, niin suhteellisen yhtenäistä ja tieteellisesti pätevää oppisisältöä nuorisotyön koulutuksessa. 5) Työn tason ja eettisten periaatteiden valvominen ammattikunnan sisäisesti Suomalaisessa nuorisotyössä ei ole kehittynyt vakiintunutta ammattikunnan auktoriteettia eikä käytäntöä, joka valvoisi ja edistäisi ammattitaidon ja työn tason säilymistä. Myöskään julkisia yhtenäisiä eettisiä periaatteita ei nuorisotyössä ole muotoiltu (sellaisia on monilla aloilla, esimerkiksi sosiaalityössä sekä kansallisesti että kansainvälisesti). 6) Ammatillinen järjestäytyminen yhteiskunnassa Nuorisotyön tehtäväkentän ja identiteetin julkiseen selkiytymisen vaikuttivat luvulla epäilemättä myös jo silloin syntyneet ensimmäiset ammatilliset eturyhmät. Järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijät ovat kuitenkin ammatillisesti eri tavoin järjestyneitä. Suomalaiselle nuorisotyölle ei ole syntynyt nykyisinkään toimivaa työntekijöiden enemmistöä kattavaa sen etuja ajavaa työmarkkinajärjestöä tai edes ammatillisesti yhdistävää yhteenliittymää. Nuorisotyön moninaisen kentän toimijat kuuluvat eri ammattiyhdistyksiin. Tässä mielessä ammattikunta ei ole saavuttanut omia etujaan tukevaa autonomiaa, mikä käytännössä on näkynyt mm. palkkakehityksessä ja työsuhteiden luonteissa. Kenties tämä kertoo jotain koko ammattikunnan todellisesta monitahoisuudesta, epäyhtenäisyydestä ja hajanaisuudesta: epämääräisyydestä. (Tulevat nuorisotyöntekijät, liittykää yhteen!?) Nuorisotyö voidaan nähdä myös muulla tavoin? Edellinen professioammatin piirteiden tarkastelu on esitetty tässä vain tarjoamaan näkökulmia nuorisotyön pohtimiseen. Mutta ensiksikään määrittyminen professioksi edellä esitetyssä merkityksessä tai muutenkaan ei ole mikään itseisarvo, eikä professioidenkaan kehitys välttämättä jatku samanlaisena. Toiseksi, myöskään yhtenäisen ammatin muotti ei ole yksiselitteinen arvo tai tavoite: nuorisotyön arkista uskottavuutta ja suhdetta nuoriin saattaa tukea juuri se, että työntekijät eivät määrity yhtenäisen institutionaalisen järjestelmän osiksi. Kolmanneksi, nuorisotyö voidaan nähdä korostuneesti moniosaajien toiminnaksi ammattirajoja purkavissa verkostoissa tai koko nuorisotyö voidaan ymmärtää nuorten elinoloja parantavaksi eri ammattien ja toimijoiden yhteiseksi toimintakentäksi (vrt. luku 7 Monitoimijuus ja verkottuminen, sekä Jahnukainen 2002). Nuorisotyö näyttää olevan perheyhtäläinen käsite: se viittaa moninaiseen erilaisten ilmentymien joukkoon, joilla kuitenkin on keskenään yhdistäviä tekijöitä. Nuorisotyön kokonaisuudella on ainakin toimintakulttuurin, ammattihistorian, koulutuksen ja lainsää- 10

11 dännön muodostamaa taustaa jonka perusteella voidaan puhua ainakin puhutaan nuorisotyöstä yhtenä alana ja ammattina. Tässä esityksessä otetaan lähtökohdaksi tällainen ajatus nuorisotyöstä tosin moninaisena ja monimuotoisena mutta kuitenkin periaatteellisesti yhtenä nimellisenä alana ja ammattina. Lähtökohta on tekninen, eli sen tuella tekstissä käsiteltäviä asioita on helpompi jäsentää ja ajatella. Syvällisempää sekä käytännöllistä että teoreettista kysymystä siitä, onko nuorisotyö tai missä määrin se on selkeä yhtenäinen ala ja ammatti, ei tässä tekstissä käsitellä. Lähtökohtana on siis se kielenkäytön ja ajattelun ilmentymä, että tietyt toimijat nimittävät itse itseään tai tulevat toisten taholta nimitetyksi nuorisotyöntekijöiksi tai nuorisotyön edustajiksi. Keskeisenä haasteena nuorisotyön kehittymiselle, koulutukselle ja tutkimukselle voidaan esittää nuorisotyön ammatti- ja tietotaidon, nuorisotyöllisen osaamisen ja asiantuntemuksen, sekä kenties nuorisotyön ammattietiikan yhdenmukaisuuksien ja erilaisuuksien tunnistaminen. Tämän opetusmonisteen johtoajatuksena on, että seuraavien aiheiden läpikäynti teoriassa ja suhteessa nuorisotyön käytäntöön tukee juuri esitettyjen ongelmien ja haasteiden ratkaisemista. Nuorisotyön merkityksen ja perustelun, nuorisotyön toimintaidean, strategisen ajattelun, toiminnanohjauksen, arvioinnin ja laatuajattelun kysymykset sekä moniammatillisuuden ja verkottumisen kysymykset voivat tukea nuorisotyön asiantuntemuksen, ammatillisuuden ja identiteetin työstämisessä. Kaikkia näitä ajatuksia käsitellään yleisesti siten, että niitä voidaan soveltaa yhtä hyvin yksittäisen työntekijän, jonkin toimintaryhmän, kunnallisen, järjestön, seurakunnan tai muun nuorisotyöorganisaation aseman, identiteetin ja työtehtävien jäsentämiseen. Lukemista: Teoksesta Cederlöf, Petri (1998) Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta (opetusministeriö), Suomen Kuntaliitto ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi. Seuraavat osat: Nuorisotyön pyrkimyksiä (s ), Nuorisotyön arkkitehtuuri (s ), Laki velvoittaa nuorisotyöhön (s ). Kärkkäinen, Timo (1998) Tyhjenikö nuorisopolitiikan sisältö sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja nuorisopoliittinen retoriikka. Nuorisotutkimus 2/1998, s Teoksesta Mykkänen & Koskinen (toim.) (1998) Asiantuntemuksen politiikka professiot ja julkisvalta Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino. Seuraavat artikkelit: Koskinen, Ilpo & Mykkänen, Juri: Johdanto (s. 1-28), Konttinen, Esa: Professioiden aikakausi (s ). Nieminen, Juha (2000) Nuorisotyön professionalisaatio Suomessa. Nuorisotutkimus 3/2000, s Silvennoinen, Heikki (2001) Kunnallisen nuorisotyön arviointi. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorisotutkimusverkosto. Osa Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia menoja valtion talousarviossa 1998 (sivut ). 11

12 Tehtäviä: 1. Selitä tämän luvun perusteella: Miksi nuorisotyö luvun otsikon mukaan voi vaikuttaa ongelmalliselta? Mitä kenties nuorisotyön voimaa sen moninaisuus voi merkitä? Mitä haittaa moninaisuudesta toisaalta voi olla toimialalle? 2. Lue Cederlöfin (1998) teoksesta osa Nuorisotyön arkkitehtuuri (s ) Selvitä: Miten nuorisotyö sen perusteella määrittyy ja mikä on määrittelyn vaikeus? Mitä tekstissä tarkoitetaan nuorisotyön eetoksella ja miten sen voisi todeta käytännössä? Esitä tekstin tuella oma näkemyksesi siitä mitä nuorisotyöhön kuuluu, millaisia osa-alueita siihen kuuluu ja miten se rajautuu suhteessa muihin aloihin. 3. a) Lue Cederlöfin (1998) teoksesta osa Nuorisotyön pyrkimyksiä (s ). Selvitä: Mitkä esitetyt pyrkimykset kuvaavat jotain sellaista, jota nuorisotyö käytännössä nuorten parissa toteuttaa? Mitkä taas ovat mielestäsi abstrakteja pyrkimyksiä, joiden merkitys käytännössä on epäselvä? Mitkä ovat niin yleisiä ja laajoja pyrkimyksiä, että käytännön nuorisotyö ei voi niihin ainakaan yksin vaikuttaa? b) Lue Cederlöfin (1998) teoksesta osa Laki velvoittaa nuorisotyöhön (s ) Selvitä: Mikä on nuorisopolitiikan ja nuorisotyön suhde ja ero? Miten laki tukee nuorisotyön asemaa ja sen tehtävänmäärittelyä? Missä määrin laki tukee huonosti nuorisotyön asemaa ja tehtävänmäärittelyä? Millaisia muutoksia ehdottaisit nuorisotyölakiin? c) Tutustu selvitykseen valtion nuoriin kohdistuvista menoista (Silvennoinen 2001). Miten nuorisotyö määrittyy osana valtion rahankäyttöä? Miten tällä perusteella erottelet toisistaan nuorisotyön, muun nuorisotyömäisen tai sille läheisen ja rinnakkaisen toiminnan, sekä nuoriin kohdistuvat muut toimenpiteet osana koko väestöön kohdistuvia pyrkimyksiä? Voidaanko mielestäsi erottaa varsinainen tai perusnuorisotyö muista nuoriin kohdistuvista toiminnoista? Jos voidaan niin miten: mitä se on? d) Lue Kärkkäisen (1998) artikkeli. Selvitä: Mitä Kärkkäinen tarkoittaa nuorisopoliittisella retoriikalla ja sen ongelmilla? Mitä Kärkkäinen tarkoittaa elinolostrategian ongelmilla ja miten ongelmia voisi korjata? Miten nämä asiat voisivat ilmetä paikallisesti jossain nuorisotyön organisaatiossa? 4. Käy läpi edellä tässä luvussa esitetyt 6 profession tunnuspiirrettä ja selvitä: Miksi profession tunnusmerkkejä tai mitä niistä nuorisotyössä kannattaisi kehittää? Oletko eri mieltä niiden tärkeydestä ja / tai keksitkö muita tärkeitä piirteitä, joita painottaisit kun puhutaan nuorisotyön ammatillisuudesta ja asiantuntemuksesta? 4+. Lue Juha Niemisen (2000) artikkeli. Listaa sen perusteella nuorisotyön kehityksen professionaalisia piirteitä ja niiden puutteita. Selvitä mitä Niemisen esittämä ajatus asiantuntijuuden murroksesta tarkoittaa ja miten se kannattaisi ottaa huomioon nuorisotyössä. Selvitä miten artikkeli kuvaa samanaikaisia deprofessionalisaatiota (profession murtumista) ja professionaalistumista sekä mitä haasteita kirjoittaja tällä perusteella näkee nuorisotyön lähitulevaisuudessa. Mitä haasteita itse näet ja miten niihin voisi pyrkiä vastaamaan? 12

13 4++. Lue Niemisen ( 2000) artikkelin taustaksi artikkelit teoksesta Mykkänen & Koskinen (toim.) (1998) ja kirjoita niiden perusteella essee nuorisotyöstä asiantuntijaammattina. Pohdi sitä, miten nuorisotyön asiantuntijuutta ja osaamista voisi realistisesti kuvata tai millaista kehittämistyötä tai tutkimusta sen esilletuominen edellyttäisi. 13

14 1. MERKITYS JA PERUSTELU Toiminnan merkitys on keskeinen osa sen laadukkuutta. Tarkemmin: laadukkaassa organisaatiossa sen merkitys on selkiytetty ja toimijoiden ymmärtämä. Tämä tarkoittaa sitä että merkitys on kuvattavissa, osoitettavissa ja perusteltavissa. Seuraavissa luvuissa esitetyt muut aiheet jäsentävät myös osaltaan näkökulmia merkitykseen ja luovat pohjaa perustelujen etsinnälle ja osoittamiselle. Miksi merkitystä sitten tulee perustella? Ensinäkin siksi, että ammattitaitoisella nuorisotyöntekijällä tulee olla tuntuma ja käsitys siitä, että hänen toimintansa on mielekästä ja tarkoituksenmukaista; ja tämä koskee koko organisaation laadukasta toimintaa. Toisaalta nuorisotyön merkitystä on pyritty eri yhteyksissä perustelemaan koko sen olemassaolon ajan: merkityksen perusteltavuus luo pohjaa nuorisotyön identiteetille ja arvostukselle eri sidostahojen piirissä, yhtä hyvin asiakas- ja kohdenuorten, kansalaisten ja kuntalaisten, kumppanien ja rahoittajien keskuudessa. Puolustautumistarkoituksessa esitetty merkityksen arvopainotteinen toistaminen tai vetoavat nuorisotyön arvoa korostavat esitykset eivät aina ole tarkoituksenmukaisia: ne saattavat jopa heikentää jonkun uskoa siihen, että alan toimijat itse uskovat toimintansa merkitykseen. Nuorisotyön joissakin tapauksessa paikallisesti huono asema ei välttämättä parane ruikuttamalla siitä ja työn tarpeellisuudesta. Sen sijaan toiminnan oikeutus ja arvostus kannattaa rakentaa kriittiseen itseymmärrykseen ja rehelliseen toiminnan tarkasteluun perustuvalla itsearvostuksella, jonka pohjalta toimintaa voi tehdä asiallisesti tunnetuksi myös muille. Kysymys on sen varmistamisesta ja osoittamisesta, että toiminta todella on mielekästä, tärkeää ja arvokasta. Tässä tarkastellaan kysymystä merkityksestä loogisesti jäsentäen: mistä näkökohdista ja elementeistä merkitys ja sen mielekäs perustelu rakentuu. 1. On osoitettava, että nuorisotyöllä on selkeä tehtäväkenttä. Tehtäväkentän yleinen perustelu voidaan esittää vetoamalla julkisiin tehtävänmäärittelyihin, kuten nuorisotyölakiin, muihin lakeihin ja asetuksiin, kansanvälisiin sopimuksiin, poliittisiin ohjelmiin ja strategioihin jne. Laadukkaassa organisaatiossa tällaiset tehtäviä ja toimintaa suuntaavat yleiset muodolliset lähteet on tunnistettu, valikoitu ja esitetty ja ne ovat toimijoiden tiedossa. Toisaalta kysymys on paikallisesti tai alueellisesti ja organisaatio- tai työntekijäkohtaisesti määritellyistä tehtävistä, joiden yhteys muihin yleisiin muodollisiin taustoihin tulee tuntea. Kaikkien tehtävien tulee olla selkeästi kuvattavissa. 2. On osoitettava, että tehtäväkenttä on tärkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiat joita nuorisotyö tekee ovat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaita, että nuorisotyön tehtäville on löydettävissä selviä syitä. Tällaisia syitä voivat olla erilaiset ongelmat, nuorten elämän haasteet ja nuorten tarpeet, joihin keskittyminen on perusteltua. Perustelujen lähteinä tällöin ovat erilaiset nuorten elämää ja yhteiskuntaa koskevat tiedot, tutkimukset ja selvitykset. Keskeiset lähteet on tunnettava ja niihin on nojauduttava. 14

15 3. On osoitettava, että tavoitteet vastaavat tarpeita. Laadukkaassa ja mielekkäässä toiminnassa määritettyjen tavoitteiden tulee selkeästi vastata kuvattua tehtäväkenttää, yleisiä tehtävänmäärittelyjä sekä niitä erityisiä syitä, jotka perustelevat tarpeellisuuden. Tavoitteiden tulee siis olla selkeitä ja tarkoituksenmukaisia ja toimijoiden tulee tuntea ja ymmärtää ne hyvin. 4. On osoitettava, että toiminta toteuttaa tavoitteita. Nuorisotyöllä täytyy olla ymmärrettävät tehtävät ja niitä ymmärrettävästi toteuttavat tavoitteet ja niitä vastaavat toiminnat: laadukas toiminta ohjautuu selkeästi valittujen tavoitteiden mukaan. Laadukas toiminta ei ole epämääräistä mitä tahansa, vaan tavoitteiden suuntaamaa ja niiden toteuttamiseen pyrkivää. Jokaisen toimijan tulee ymmärtää ja kyetä kuvaamaan oma toimintansa osana määrättyjen tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteita voidaan tietenkin muuttaa, mutta se tehdään johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti, ei sattumanvaraisesti toimintaa muuttamalla. 5. On osoitettava, että toiminta ja aikaansaannokset ovat laadukkaita. Nuorisotyöntekijöiden toiminnan, toimintatapojen ja menetelmien sekä aikaansaannosten (esim. tietyt työprosessit tai nuorisotoiminnalliset toteutukset) tulee olla sisällöltään tarkoituksenmukaisia ja hyviä. Tämä on voitava todeta. 6. On osoitettava, että toiminnalla ja aikaansaannoksilla on vaikutusta (että asiat eivät tapahdu jostakin muusta syystä). Nuorisotyöntekijöillä ja organisaatiossa tulee olla selkeä kuva niistä prosesseista, joilla tehtäviä ja aikaansaannoksia toteutetaan: tämän kautta tulee ymmärtää ja kyetä kuvaamaan se vaikuttavuus-ulottuvuus, joka toimintaan sisältyy. Toiseksi tulee kyetä arvioimaan välittöminä vaikutuksina niitä onnistumisia, joita toiminnan tuotoksina ilmenee (esim. tapahtuman onnistuneisuudessa, nuoren käyttäytymisessä, kokemuksessa, elämäntilanteessa). Kolmanneksi tulisi olla valmiuksia arvioida niitä mahdollisia vaikutustuloksia, joita toiminnalla on pitemmällä aikavälillä ja laajemmassa kontekstissa (esim. nuoren elämänkulkuun ja suhteessa paikalliseen tai alueelliseen elämään yleisesti). Lukemista: Aika Kone (1999) nuorisotyö kutsuu merkitysmatkalle vihkonen tai sen nettiversio (www.alli.fi Nuorisotiedon talo Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Teoksesta Cederlöf, Petri (1998) Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta (opetusministeriö), Suomen Kuntaliitto ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi. Seuraavat osat: Luku Alustus eteisaulassa (s ) sekä luku Keskustelu verannalla (s ) Teoksesta Helve (toim.) (1998) Nuoruudesta! Nuorisotutkimusseuran kymmenvuotisjuhlakirja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Seuraavat artikkelit: Viitanen, Reijo: Nuorisotyön ja nuorten kansalaistoiminnan merkitys (s ) Arola, Pauliina: Pieni puheenvuoro demokratiasta: kansalaisoppiminen voi pelastaa demokratian (s ) 15

16 Silvennoinen, Heikki (2001) Kunnallisen nuorisotyön arviointi. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorisotutkimusverkosto. Sivut 7-12, ja Tehtäviä: 1. Lue edellä mainitut luvut Cederlöfin (1998) teoksesta ja poimi siitä nuorisotyötä myönteisesti kuvaavia asioita ryhmitellen ne edellä esitettyihin kuuteen merkityksen ulottuvuuteen. Lue Aika Kone ja analysoi sen sisältö samalla tavoin. Selvitä sitten, mitkä väitteet nuorisotyöstä ovat uskottavia ja pohdi miten ne ilmenevät käytännön työssä. Listaa mielestäsi keskeisimmät väitteet. Pohdi miten niitä voisi todistaa. Keksitkö muita merkitystekijöitä ja niiden todistamistapoja? 2. Lue edellä mainitut Viitasen ja Arolan artikkelit. Selvitä millaisia perustelun ongelmia ja haasteita Viitanen esittää. Selvitä miten Viitanen ja Arola perustelevat teksteissään nuorisotyötä. Miten näiden kahden kirjoittajan näkökulmat eroavat toisistaan? Ovatko heidän käsityksensä nuorisotyön merkityksestä todistettavissa? Miten? Millainen olisi oma puheenvuorosi nuorisotyön merkityksen perustelemiseksi ja mistä sen vakuuttavuudelle voisi etsiä todisteita? 3. Lue Silvennoisen (2000) selvityksestä sivut Mitä nuorisotyön tueksi sopivia perusteluja löydät siinä esitetyistä Suomen Perustuslaista ja Kuntalaista? Mitä noiden lakien ja nuorisotyölain toteuttaminen tarkoittaa nuorisotyön käytännössä: anna konkreettisia esimerkkejä siitä miten nuorisotyö voi toteuttaa noita asioita. Mitä muita lakeja tai lakiperusteita tekstissä mainitaan nuorisotyötä määrittelevinä? 4. Lue Silvennoisen selvityksestä osa Johtopäätöksiä (sivut ) ja selvitä sen sisältämät pääasiat: millaisen kuvan se antaa nuorisotyöstä? mitä sen mukaan ovat nuorisotyön keskeiset ongelmat ja haasteet? miten sen mukaan elinolojen parantaminen laajana tavoitteena on hyvä asia? vertaa tätä ajatusta edellisessä luvussa esitettyyn ajatuksen siitä että elinolojen parantaminen on ongelmallinen tavoite. Mikä on oma näkökulmasi? Laadi Silvennoisen johtopäätösten perusteella lyhyt esitys siitä, mitä ja miten tulisi toimia jonkin nuorisotyöorganisaation aseman turvaamiseksi ja parantamiseksi: mitä ovat päähaasteet? 5. Lue Silvennoisen (2001) selvityksestä Nuorisoasiain neuvottelukunnan laatimat kunnallisen nuorisotyön toimintasuositukset (sivut ). Pohdi mitä näiden kymmenen suosituksen toteuttaminen merkitsee käytännössä jollakin paikkakunnalla tai alueella: millaisia nuorisotyöntekijän tehtäviä ja toimenpiteitä? Mitä perusteluja nuorisotyön tehtäville tekstistä löytyy? Kuvittele mielessäsi jotain paikkakuntaa tai aluetta ja jäsennä sen kautta nuorisotyön kehittämistä: valitse esitetyistä toimenpidesuosituksista mielestäsi keskeisimmät, aseta ne tärkeysjärjestykseen ja mieti, mitä asioiden kehittäminen esimerkkitapauksessa edellyttää. Tee jäsentely toiminnan merkityksen perustelemiseksi: mitä asioita pitää selvittää ja kuvata, jotta keskeiset toimenpiteet olisivat hyvin perusteltuja? 6. (+) Tutustu muiden sellaisten lakien sisältöön, jotka nuorisotyölain ohella voivat määritellä nuorisotyön tehtäviä. Selvitä miten nuorisotyö käytännössä toteuttaa la- 16

17 kien määritelmiä. Jäsentele paikallisen nuorisotyön päätehtävien kuvaus valitsemiesi lakipykälien perusteella. (Ks. esim. emt. Silvennoinen 7-12.) 7. (++) Selvitä joitakin kansainvälisiä Suomeakin sitovia sopimuksia, joiden kuvaamia asioita nuorisotyön voi ajatella toteuttavan. Selvitä myös sellaisia ylikansallisten organisaatioiden esityksiä ja tavoitteita, jotka antavat tukea nuorisotyön tehtävänmäärittelyille. Tutustu niiden sisältöön ja siihen mitä niistä voi saada irti nuorisotyön tehtävänmäärittelyyn, esittelyyn ja taustatueksi perusteluun. (+++) Tämä on samalla tiedonhakuharjoitus, jota voi laajentaa niin laajaksi kuin kiinnostaa. Taustaksi sopivia Suomeakin sitovia päätöksiä ovat esimerkiksi: Päätöslauselma nuorten osallistumisesta (EU:n neuvosto ja nuorisoasioista vastaavat ministerit 1998) sisältää nuorten etuja ja huomioimista koskevia kehotuksia jäsenvaltioille; Euroopan parlamentin päätöslauselma 1996 esittää toimenpiteistä alaikäisten suojelemiseksi ja nuorten osallistamiseksi; Euroopan Unionin konsolisoidut sopimukset (Sopimus Euroopan unionista ja Euroopan yhteisön perustamissopimus), Osa 3, luku 3: "Koulutus, ammatillinen koulutus ja nuoriso" Art. 149, 150, joka sisältää kehotuksia mm. aiheista koulutus, liikkuminen, sosiaalipedagogiikka. Velvoittavia taustasopimuksia ovat myös esimerkiksi: Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja, esim. artikla 7: "Lasten ja nuorten oikeus suojeluun"; Euroopan ihmisoikeussopimus (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi); Kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus sisältää merkittäviä velvoitteita alle 18-vuotiaita kohtaan; Kansainvälinen yleissopimus taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista käsittelee esim. artiklassa 10.3 kaikkiin lapsiin ja nuoriin kohdistettavia suojelu- ja avustustoimenpiteitä; laajoja taustoja ovat myös Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus sekä YK:n yleiset ihmisoikeussopimukset. Suosituksia ja julistuksia, joihin voi vedota ovat esimerkiksi: Euroopan neuvoston peruskirja nuorten osallistumisesta kunnalliseen ja alueelliseen elämään (Euroopan Paikallis- ja aluehallintoviranomaisten Konferenssi CLRAE), joka sisältää monia toimenpidesuosituksia; Julistus vapaaehtoistyöstä (Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitustenvälinen konferenssi); Euroopan nuorisoministerikonferenssin päätösasiakirjat; Maailman nuorisoministerikokouksen päätösasiakirjat; Maailman nuorisofoorumin julkilausumat; Nuorten oikeuksien julistus (Maailman nuorisoneuvosto (WYC) 1942); YK:n ihmisoikeuksien julistus. Taustaksi sopivia tavoitteita, päätöksiä, suosituksia ja julistuksia voi etsiä esimerkiksi seuraavien organisaatioiden, elimien ja yhteistyörakenteiden piiristä: Euroopan Nuorisofoorumi YFJ, Eurooppalainen nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelu ERYICA, Pohjoismainen (nuorisokomiteoiden) kontaktikokous, Baltic Youth Forum, Barentsin alueen nuorisoverkosto BRYF, Maailman Nuorisofoorumi WYF, World Assembly of Youth (WAY), (= Maailman nuorisokomiteoiden katto-organisaatio); YK:n yleiskokous (hyväksyy nuorisopoliittisen ohjelman), yleiskokouksen III komitea arvioi sen toteutumista, Talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) Sosiaalisen kehityksen toimikunta koordinoi nuorisopolitiikkaa, jonka toteuttamiseen osallistuvat myös mm. UNESCO ja UNICEF; 17

18 Pohjoismaiden neuvoston Pohjoismainen nuorisokomitea (NUK); Euroopan unioni: Komission pääosasto (DG) XXII Koulutus ja nuoriso, Nuoriso-ohjelmat, nuorisotoimisto, Euroopan unionin neuvoston nuorisoministerien toiminta, Alueiden komitea mm. nuorten osallisuuskysymyksissä; Euroopan neuvoston Nuoriso-osasto (- direktoraatti), jonka toimintaan kuuluvat mm. hallitustenväliset ohjelmat, nuorisokortit, liikkuvuus jne., nuorisotutkimus ja tiedon dokumentointi, Euroopan nuorisokeskukset EYC, Euroopan nuorisosäätiö EYF, Ohjauskomitea CDEJ koordinoi nuorisoalan hallitustenvälistä yhteistyötä, Parlamentin Kulttuurin ja koulutuksen komiteaan kuuluu Nuorisokomitea. 18

19 2. RYHTIÄ TOIMINTAIDEALLA Toiminnan selkeydestä Toiminnan selkeys ja sen selkeä ymmärtäminen on osa organisaation ja sen toimijoiden osaamisen laatua. Sitä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavalla mm. projektisuunnitelman laatimiseen esitetyllä peruskysymystekniikalla. Vastaukset näihin kysymyksiin jäsentävät runkoa toimintaidealle. Jokaisen jossakin organisaatiossa ja työtehtävässään toimivan tulee kyetä vastaamaan seuraaviin organisaatiota, omaa työtään, tai organisaation strategiaa tai projektia koskeviin kysymyksiin. Mielenkiintoista voi olla todeta, eroavatko eri osapuolien näkökulmat näihin asioihin, miten ja miksi, sekä mihin suuntaan toimintaa tältä pohjalta tulisi kehittää. 1. Missä toiminta tapahtuu ja kenelle? Ketä ovat toiminnan asiakkaat, kohteet ja sekä muut hyödynsaajat? Ketkä ovat ensisijaisia, mikä on eri tahojen suhde toiminnan kannalta? Mikä on alueellinen ja organisatorinen rajaus toiminta-alueelle? 2. Miksi toimintaa toteutetaan? Mitä ovat tarpeet, haasteet ja ongelmat, joihin toiminnalla vastataan? Mitä ovat huomioon otettavat eri tahojen odotukset toimintaa kohtaan? Mikä on näiden erilaisten ja eri tahoilta ilmenevien syiden keskinäinen järjestys? Mitä ovat perustelut toiminnan tavoitteiden ja perustoiminnan kannalta? Millaista tietoa toiminnan tarpeesta ja millaisia tavoitteiden perusteluja on? 3. Mitä toiminnalla pyritään saamaan aikaan? Mitä ovat toiminnalla tavoitellut tulokset ja vaikutukset? Mitä ovat tavoitellut aikaansaannokset ja tuotokset (palvelut, toiminnot yms.)? Mitä hyötyä / lisäarvoa toiminta ja sen tulokset tuottavat ja kenelle? Mikä on toimintojen ja tulosten merkitys keskeisille asiakkaille ja kohdetahoille? Mitä ovat tehtävät ja tavoitteet? 4. Mitä ovat voimavarat toiminnan toteuttamiseen? Millainen on toimintaa toteuttava organisaatio? Mitä ja millaisia ovat kumppanitahot ja muut yhteydet? Ketä ovat toimijat, montako heitä on ja mitä ovat ajalliset toimijaresurssit? Millaista on toimijoiden osaaminen ja miten sitä hyödynnetään? Millainen on toimijoiden motivaatio, tyytyväisyys ja jaksaminen? Millaiset ovat toimintaan vaikuttavat valtasuhteet? Millainen on välineiden, tarvikkeiden, tilojen yms. materian ja tekniikan riittävyys? Millainen on rahoitus ja sen riittävyys ja miten se jakautuu koko toimintaan? 5. Miten ja millaisin toiminnoin tehtäviä toteutetaan? Mitä menetelmiä käytetään ja mitä osaamista tehtävät edellyttävät? Miten tehtävät on jaettu ja organisoitu eri toimijoiden kesken? 19

20 Mitä ovat tuotokset ja aikaansaannokset (välittömät toiminnan toteutumat)? Mitä tekemällä tuotoksia ja aikaansaannoksia toteutetaan? Mitä tekemällä toiminnan tulokset ja vaikutukset mahdollistetaan? Mitä ratkaisumalleja ongelmien ja vaikeuksien selvittämiseen käytetään? Miten toimintaa ja työprosesseja suunnitellaan? Miten tehtäväkokonaisuutta ja toteutusstrategiaa hahmotetaan ja jäsennetään? Toimintaidea Toimintaidea on käsitys siitä, KUKA / KETKÄ / MIKÄ tekee MITÄ (päätehtävät, pyrkimykset) KENELLE (ketkä ovat asiakkaat, kohteet, edunsaajat) MIKSI (tarpeet, syyt, perustelut, tieto) MITEN (toiminnat, prosessit, menetelmät ja niiden yhteydet edellisiin) MINNE OLLAAN MENOSSA (realistinen visio tulevaisuudesta) MILLAINEN organisaatio ja sen voimavarat ovat (nyt) Toimintaidealla tarkoitetaan: kuvausta todellisesta toiminnasta ja sen mielestä, mielekkyydestä siis ideaa, ajatusta, mieltä, joka organisaatiossa ja toiminnassa on ja joka voidaan kuvata ja tehdä ymmärretyksi järjestelmällisellä tavalla todenmukaista käsitystä, kuvaa joka on toimijoiden mielessä todenmukaista käsitystä, kuvaa joka on muiden mielessä (IMAGO) tekstillä ja tai kuvioina esitettävää toimintaideaa tiiviisti tai laajemmin joskus (ei tässä tekstissä) myös: VISIOTA siitä millaiseen toimintaan halutaan pyrkiä joskus (ei tässä tekstissä) myös: mainosmaista kuvaa joka halutaan luoda muille Toimintaidea voidaan kuvata tiiviinä 1-2 sivun asialistana, joka kuvaa organisaation ja sen toimintojen ajatuksen ja sisällön ymmärrettävästi ja selkeästi kenelle tahansa. Tällaisen tiivistelmän taustaksi tarvitaan kuitenkin selvitystyöhön perustuva yksityiskohtaisempi toimintaidean kuvaus. Organisaation ja sen toimintojen laadukkuuden kannalta on keskeistä, että toimintaidea on yhteisesti jäsennelty, tunnettu ja ymmärretty kaikkien toimijoiden keskuudessa. Siksi todella järkevä toimintaidea jäsentyy vain tarkastelemalla järjestelmällisesti jo toteutuvaa toimintaa toimijoiden keskuudessa. Selkeä toimintaidea on toiminnan ohjaamisen, arvioinnin, kehittämisen, strategian ja laadukkaan organisaation kivijalka. Toimintaidean selvittäminen auttaa selkiyttämään sekä toimijoille että muille sitä, mikä on organisaation ja toiminnan sisältö ja merkitys. Se helpottaa toiminnan ajattelemista ja esittämistä, suunnittelua ja itsearviointia. Sen tuella toimintaa voidaan tarkastella asia tai tehtävä kerrallaan ja se toimii hyvänä runkona kun toimintaa halutaan kehittää. Kun toimintaidea on realistinen, voidaan toimintaa kehittää sen kautta yhtäältä tunnistamalla erillisiä kehittämiskohteita ja toisaalta kehittämällä koko toimintaideaa. Tällöin se on perusta toiminnan strategiselle tarkastelulle, suunnittelulle ja kehittämiselle. 20

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot