Norja etsii älykkäitä sotilaita

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Puolustusvoimauudistus etenee Uuden Logistiikkalaitoksen toimialueena on koko valtakunta uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 4 (1137) verkossa > Kuva: Norjan puolustusvoimat Norja etsii älykkäitä sotilaita Norjan puolustusvoimat haluaa parantaa sotilaidensa ammattitaitoa. Älykkyys ja yhteiskunnallinen valveutuneisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Puolustusvoimien komentaja, amiraali Haakon Bruun-Hanssen korostaa, että myös Pohjoismaiden on kyettävä vastaamaan kansainvälisen terrorismin uhkaan sotilaallisesti. Se vaatii osaamista, jota esimerkiksi Afganistanissa palvelleilla sotilailla on. uutiset, sivu 3 Kyber on kaikkialla, mutta kyber ei ole kaikki uutiset, sivu 5 Kadettien hiihtoloma Kainuun korvessa kentällä, sivu 10 Adrenaliini, vauhti ja vapaus koukuttavat vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 4/2014 pääkirjoitus Yksilöllinen isänmaallisuus Isänmaallisuus muuttuu mutta säilyy. Nuoriso luottaa poliittiseen järjestelmään ja demokratiaan mutta ei näe äänestämistä merkittävänä vaikutuskanavana. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan tärkeinä vaikuttamismuotoina nähdään palautteen antaminen jostakin palvelusta, aloitteiden allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen. Nämä vaikuttamistoiminnan muodot kertovat vaikuttamisen yksilöllisestä luonteesta. Aatteet, vakaumus ja ideologia eivät olleet syitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita tutkiva julkaisusarja. Tämänvuotisen tutkimuksen teemoja olivat osallisuus ja vaikuttaminen. Sen mukaan yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeimmät kannustimet ovat mahdollisuus edistää itselle tärkeää asiaa sekä mahdollisuus edistää yhteistä hyvää. Yksilöllistyvästä kehityksestä huolimatta tornitouhua nuoret haluavat edistää yhteisiäkin asioita. Nuoret näkevät yksilölliset keinot paremmiksi vaikuttamistavoiksi kuin esimerkiksi ideologiset poliittiset puolueet. *** Neljä vuotta sitten Nuorisobarometri keskittyi maanpuolustuksen teemoihin. Tuolloin tutkittiin muun muassa sitä, millä perusteilla on tehty valinta varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen välillä. Tärkeimmiksi syiksi osoittautuivat isänmaallisuus ja velvollisuudentunto. Seuraavaksi tärkeimmät asiat liittyivät vanhempien ja isovanhempien näkemyksiin sekä oman suvun tai perheen sotahistoriaan. Vasta näiden jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulivat suoraan omaan hyötynäkökulmaan liittyvät asiat, kuten tulevaisuuden työnsaanti ja ura sekä kunnon kohottaminen. Varusmiespalveluksen valinneet kokivat isänmaallisuuden selvästi tärkeämmäksi valintaperusteeksi kuin siviilipalvelusmiehet.tämä kertoo isänmaallisuuden ja aseellisen maanpuolustuksen kytköksestä. Selvä enemmistö, 61 prosenttia, nuorisosta sijoitti itsensä isänmaallinen epäisänmaallinen -jatkumon isänmaalliseen päähän.varusmiespalveluksen suorittaneiden isänmaallisuus on tasaisen vahvaa kaikissa ikäryhmissä. *** Miten tuoreen nuorisobarometrin yksilöllistävä kehitys sopii yhteen neljä vuotta sitten nousseen isänmaallisuuden kanssa? Yhteinen isänmaallisuuskin voidaan kokea yksilöllisesti. Siihen liittyy muutakin kuin maanpuolustus, etenkin näin olympialaisten aikaan urheilu. Nuoret jakavat yksilöllisiä urheilun nostattamia isänmaallisuuden kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Jokainen kokee varusmiespalveluksen yksilönä. Asepalvelus on oma valinta, joka edistää yhteistä hyvää eli puolustusta. Se on ostoboikotin tavoin yksilöllinen tapa vaikuttaa. Mutta jokaisen palvelus on myös jaettua isänmaallisuutta, samoin kuin urheiluhehkutuksetkin. > nurkka Naisten asepalvelus on mahdollisuus Luulin pitkään, että naisten asema Suomen puolustusvoimissa on suhteellisen hyvä ja arvostettu. Minulla on omasta asepalveluksestani lähinnä hyviä kokemuksia, ja mielestäni minua ja muita naisia kohdeltiin tasavertaisesti miesten kanssa. Vierailtuani vastikään Norjan puolustusvoimissa ajatukseni kirkastuivat.ymmärsin, että olemme kaukana Norjan asennoitumisesta naisten palvelukseen. Olen edelleen sitä mieltä, että naisia kohdellaan Suomen puolustusvoimissa hyvin. Vapaaehtoiset naiset saavat asepalveluksessa hyvää koulutusta ja tasa-arvoista kohtelua. Lahjakkaat ja motivoituneet naiset voivat pärjätä erinomaisesti ja luoda itselleen myös menestyksekästä uraa. Mutta edelleen Suomessa naisten asepalvelus nähdään lähtökohtaisesti mahdollisuutena juuri naisille. Norjassa naisten asepalvelus nähdään mahdollisuutena Norjan puolustusvoimille. Norjassa nähdään, että naiset tuovat mukanaan sellaista strategista ajattelukykyä, jota pelkästään miehissä koostetussa sotaväessä ei ole. Kysymys ei ole siitä, että naiset olisivat yleisesti älykkäämpiä kuin miehet; muutenhan strategiset asemat kannattaisi miehittää pelkästään naisilla. Norjassa on ymmärretty, että sotajoukko on vahvimmillaan, kun se koostuu molemmista sukupuolista. Tämä ymmärrys perustuu kokemuksiin muun muassa taistelukentiltä. Oikeastaan kaikki haastattelemani ihmiset rivisotilaista puolustusvoimien komentajaan ilmaisivat selkeästi arvostuksensa naissotilaita kohtaan. Komppanioiden päälliköt kertoivat tarvitsevansa palvelukseen lahjakkaita naisia. Heillä ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö lahjakkaiden naisten ura sotilaina hyödyttäisi ennen kaikkea puolustusvoimia. Suomessa jaksetaan edelleen yllättyä ja hehkuttaa erinomaisesti pärjäävää naissotilasta poikkeusyksilönä. Naiset nähdään Suomen puolustusvoimille välttämättöminä silloin, kun esimerkiksi kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin heitä vaaditaan. Silloinkaan kyseessä ei ole yksilön lahjakkuus, vaan se, että tietyissä maissa tiettyjä asioita voi hoitaa vain nainen. Norjaan vertaaminen ei toki ole täysin reilua. Se on Nato-maa ja yleinen asevelvollisuuskin on rajusti valikoiva. Norjassa koulutetaan keskimäärin varusmiestä vuosittain, kun Suomessa luku on melkein kolminkertainen. Mutta Suomessakin kutsunnat voitaisiin ihan hyvin laajentaa koskemaan koko ikäluokkaa. Se ei vielä tarkoittaisi sukupuolineutraalia asevelvollisuutta, joka Norjassa ensi vuonna astuu voimaan. Kutsunnoissa naisille voitaisiin kertoa asepalveluksesta ja yrittää kohdennetusti houkutella palvelukseen erityisesti niitä naisia, jotka ominaisuuksiltaan hyödyttäisivät puolustusvoimia eniten. Suomessa ajatellaan usein, että määrä riittää: kun suurin osa miesten ikäluokasta koulutetaan, joukosta löytyy myös tarvittavat erityistaitoiset. Norjassa ajatellaan, että määrää tärkeämpää on kokonaislaatu. Siksi he haluavat palvelukseen parhaat yksilöt sukupuolesta huolimatta. Helena Immonen Tuotantosihteeri Ruotuväki-lehti kysymys mielipide Inhimillistä kohtaamista, kiitos Aloitin intin tammikuussa. Palvelus on alkanut hyvin, ja haluan hoitaa kansalaisvelvollisuuteni. Rankatkaan tehtävät eivät haittaa minua. Kuitenkin ihmettelen, miksi kaikki alikersantit ja upseerikokelaat eivät voi kohdata meitä tasavertaisina ihmisinä. Elämä armeijassa on hyvin erilaista kuin siviilissä. Sopeutumista auttaisi, jos puoli vuotta palveluksessa viettäneet varusmiesjohtajat kommunikoisivat meidän kanssamme muillakin tavoilla kuin käskyillä. He voisivat ottaa tsemppaavamman asenteen. Eivätkö johtajat ymmärrä, että jatkuva kylmä ja jäyhä alaisten kohtaaminen ei motivoi meitä alokkaita antamaan parastaan rankoissa palvelustehtävissä? Yhden joukkuelaisen takia ruokalan edessä käsketty "taakse poistu" ja ylimääräiset pikasulkeiset eivät toivota hyvää huomenta palveluspäivään. Ajatukset siirtyvät seuraavaan lomaan. Luulin, ettei län- Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. simaissa ole enää kollektiivisia rangaistuksia. Ennen palvelukseen astumista moni tupalaiseni suunnitteli hakevansa johtajakoulutukseen, mutta omien johtajien esimerkki on karistanut monien suunnitelmat.tuvastamme on tunkua puolen vuoden miehistöön. Alokas X Edellisessä lehdessä kysyimme: Ovatko perinteiset uhkakuvat hävinneet? Kyllä 35% 65% Seuraava kysymys: Pitäisikö kutsuntojen koskea myös naisia? Ei Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax helena.immonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Korpraali Otso Lukka Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Hanna Tuulonen Puh Alikersantti Pauli Engblom Puh Alikersantti Emmi Sivonen Puh Kaartinjääkäri Leo Jaakkonen Puh Kaartinjääkäri Eemeli Peltonen Puh Kaartinjääkäri Pietari Vappula Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Otso Teperi graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kokelas Jonna Kaasalainen Kaartinjääkäri Svante Gullichsen Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 For Konge, Fedreland og Flaggets Heder ruotuväki 4/2014 uutiset 3 Bruun-Hanssen haluaa älykkäitä sotilaita Sotilaiden ammattitaidon parantaminen on Norjan puolustusvoimauudistuksen yksi tavoite. Kansainvälinen terrorismi on Haakon Bruun-Hanssenin mukaan todellinen uhka myös Euroopassa. Helena Immonen Norjan puolustusvoimat on naapurimaidensa tapaan keskellä uudistusta. Se tarkoittaa muun muassa materiaalihankintoja, tiettyjen toimialojen lakkauttamista ja keskittymistä muutamiin tärkeimpiin tehtäviin. Mutta ennen kaikkea se tarkoittaa sotilaiden ammattitaidon parantamista. Viime marraskuussa puolustusvoimien komentajana aloittanut amiraali Haakon Bruun-Hanssen haluaa kouluttaa norjalaisista sotilaista älykkäitä ja yhteiskunnallisesti valveutuneita ammattilaisia. Keskitymme ammatillisiin standardeihin, etiikkaan ja moraaliin. Taistelujoukkojen on oltava tiedostavampia ja perillä maailman tapahtumista. Vastuullisuus ja rohkeus ovat meille tärkeitä, Bruun-Hanssen selittää. Noin puolet norjalaisista ammattisotilaista on palvellut taistelutehtävissä Afganistanissa. Bruun-Hanssenin mukaan se nostaa ammattitaidon tasoa. Taisteluissa olleet ymmärtävät, mitä tarkoittaa olla sotilas. Ymmärrämme, mitä seurauksia taisteluissa olemisella on. Omien tehtävien suorittaminen ja alaisista huolta pitäminen tarkoittavat nyt eri asioita kuin kylmän sodan aikana. Nykyaikaisen sotilaan vaatimuksissa älykkyys nousee korkealle sijalle, eikä fyysinen kunto olekaan enää niin ratkaiseva tekijä. Bruun-Hanssen huomauttaa, että harvemmin enää taisteluja NATO:n perustajajäsen Puolustusbudjetti on 5,2 miljardia euroa. 21% budjetista on varattu materiaalihankintoihin Kuva: Norjan puolustusvoimat/torbjörn Kjosvold Materiaalihankintoja: Uusimmat fregatit vuodelta 2011 Tulossa F-35 hävittäjiä ja NH90-helikoptereita Merivoimilla on 6 sukellusvenettä, joiden uudistamista on suunniteltu Norjan puolustusvoimien komentaja, amiraali Haakon Bruun-Hanssenin mukaan nykysotilaan täytyy toimia yhä enemmän kuten poliisi tutkia todistusaineistoa ja löytää syyllinen. käydään selkeällä rintamalla, maavoimat vastaan maavoimat. Taistelusta on tullut taktisesti vaikeampaa, etenkin alueilla kuten Afganistanissa, jossa vihollinen sulautuu siviiliväestöön ja käyttää epätavallisia aseita ja taistelukeinoja. Sotilaiden täytyy toimia yhä enemmän kuten poliisit: tutkia todistusaineistoa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Eksperttiemme on kyettävä tunnistamaan sormenjälkiä ja muuta aineistoa ja jäljittämään sen avulla oikea syyllinen. Kiina ja Venäjä vahvistuvat Puolustusvoimissa on viisi puolustushaaraa: Maavoimat Norjan puolustusvoimat SJØFORSVARET Merivoimat LUFTFORSVARET Ilmavoimat Kodinturvajoukot Kybervoimat Palkatun henkilöstön määrä on noin Vuosittain koulutetaan noin varusmiestä. Norjan rauhan ajan vahvuus Sodan ajan vahvuus Puolustusvoimien komentajan virkaan haetaan avoimella haulla. Viime vuonna virkaan haki myös kaksi kahden tähden naisamiraalia. Valtasuhteiden muutokset maailmanpolitiikassa eivät Bruun- Hanssenin mukaan ole merkityksettömiä Pohjoismaidenkaan kannalta. Eurooppalaisten valtioiden mahti pienenee, kun taas Kiinan, Intian ja Venäjän merkitys maailmanpolitiikassa kasvaa. Kiina ja Venäjä kasvattavat asevoimiaan. Hyvä esimerkki Venäjän vallan kasvusta on se, miten he vaikuttavat Syyriassa, Bruun- Hanssen huomauttaa. Kansakuntien taistelu vallasta voi vaikuttaa myös Euroopan vakauteen. Bruun-Hanssen muistuttaa, että Lähi-idän ja Pohjois- Afrikan lisäksi kansainvälinen terrorismi on todellinen uhka myös Euroopassa. Siihen uhkaan täytyy vastata sotilaallisin keinoin. Suurin puolustusvoimauudistuksen haaste onkin kouluttaa sotilaista nykyaikaisen sodankäynnin ehdottomia ammattilaisia. Koulutustavoitteet ovat mielessä jo asevelvollisten valintavaiheessa. Vuosittain koulutetaan varusmiestä, jotka valitaan tarkan seulan läpi. Älykkyys ja psyykkiset ominaisuudet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin hyvä fyysinen kunto. Uudistuksen myötä olemme myös vähentäneet varusmiesten ja lisänneet ammattisotilaiden määrää puolustusvoimissa, Bruun- Hanssen kertoo. Rauha säilytettävä arktisilla alueilla Arktiset alueet ovat aina olleet Norjalle tärkeitä. Öljyn ja kaasun poraaminen sekä kalastus arktisilla alueilla kattavat valtavan osan Norjan bruttokansantuotteesta. Viime vuosina arktiset jääalueet ovat tasaisesti sulaneet, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta luo myös turvallisuusriskejä. Arktisilla vesillä operoivat oikeastaan vain sotilaalliset tahot kuten rannikkovartiostot. Venäjä on lisännyt läsnäoloaan ja harjoittelee arktisilla alueilla. Me valvomme venäläisiä ja he valvovat meitä, ja molemmat tietävät sen. Haluamme välttää kaikki mahdolliset väärinkäsitykset. Norjan ja Venäjän laivastot myös harjoittelevat yhdessä. Bruun- Hanssenin mukaan se on tärkeää yhteistyötä, jolla osaltaan ennaltaehkäistään sotilaallisia konflikteja. Yhteistyö on tärkeää, sillä haluamme säilyttää rauhan alueella, Bruun-Hanssen painottaa. Pitkäjänteisen työn tekijät palkittiin Säätytalolla Kuva: Jonna Kaasalainen Hanna Tuulonen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen esitti puolustuvoimien tervehdyksen tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalla palkitut everstiluutnantti Aki Heikkinen ja eversti Timo Mustaniemi. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinnot jaettiin 11. helmikuuta Helsingin Säätytalolla. Louise ja Göran Ehrnrootin Säätiön palkinnot on tarkoitettu puolustusvoimien palveluksessa olevien sotilaiden palkitsemiseen teosta, toiminnasta tai työstä sotiaallisen maanpuolustuksen hyväksi. Tänä vuonna tunnustuksia jaettiin neljä. Henkilöstöpäällikkö, eversti Timo Mustaniemi Maavoimien esikunnasta palkittiin, koska hän on palvellut vuosina Pääesikunnan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkönä. Hänen johdollaan on suunniteltu puolustusvoimien henkilöstömäärä ja -rakenne vuodesta 2015 eteenpäin. Lapin lennostosta palkittiin everstiluutnantti Aki Heikkinen. Hornet-kalustolle koulutuksen saanut lentueenpäällikkö palkittiin, koska hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ovat edistäneet hänen menestymistään hävittäjälentäjänä ja muissa tehtävissä. Everstiluutnantti Juha-Matti Honkela Maavoimien esikunnasta palvelee materiaaliosastolla tulivoima- ja räjähdesektorin johtajana. Honkela palkittiin, koska hänellä on poikkeuksellisen laajaalainen sotiaallinen osaaminen ja hänen käyttökelpoiset ideat ovat toteutuneet useissa hankkeissa muun muassa taistelupanssarivaunujen modernisoinnissa sekä Leopard-hankinnassa. Koulutusupseeri, yliluutnantti Patrik Bagge Uudenmaan prikaatista palkittiin lähes jo 30 vuotta kestäneestä kouluttajan tehtävästä. Hän on kouluttanut jalkaväen sotilaita keskeytyksettä valmistumisestaan asti. Ilman Baggen elämäntyötä Uudenmaan prikaatin koulutus ei olisi nykyisellä tasollaan. Palkinnot jaettiin nyt kuudetta kertaa. Jaettava summa oli yhteensä euroa. Päätöksen palkintojen myöntämisestä tekee Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiö puolustusvoimain komentajan esityksestä.

4 4 uutiset ruotuväki 4/2014 lyhyesti Irtisanottavien määrä vähenee Puolustusvoimauudistuksen myötä vuoteen 2015 mennessä on tarkoitus irtisanoa yhteensä työntekijää. Keväällä tullaan kuitenkin irtisanomaan odotettua vähemmän puolustusvoimien henkilöstöä. Suunnitellun 860 työntekijän sijaan irtisanominen uhkaa 450 henkilöä. Irtisanottavien määrä varmistuu kesä-heinäkuussa. Irtisanomisten pienenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa 160 työntekijän siirtyminen puolustusvoimien sisällä uusiin tehtäviin. Irtisanomisista huolimatta haetaan myös uusia työntekijöitä, esimerkiksi Joensuun Palvelukeskukseen. EPe Pilatus-koneita Sveitsissä korjattavina Kahden edellisen vuoden aikana ilmavoimat on lähettänyt kaksi Pilatus PC-12 NG -yhteyskonetta korjattavaksi Sveitsiin. Koneet vaurioituivat salamaniskuista lentokelvottomiksi. Ensimmäisen koneen korjaus maksoi ja toisesta varaudutaan maksamaan euroa. Insinöörieversti Kari Renkon mukaan vuonna 2010 Suomeen hankituilla koneilla ei ole suurempaa riskiä vaurioitua kuin muilla koneilla. Yleensä salamaniskusta jää vain jälki. Luonnonlait kuitenkin vaihtelevat ja joskus salama iskee voimakkaammin aiheuttaen vaurioita, Renko kiteyttää. HTu Puolustusministerille uusi sotilasneuvonantaja Kommodori Rami Peltonen on nimitetty puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan helmikuun alusta lähtien. Peltonen toimii puolustusministeri Carl Haglundin sotilasneuvonantajana. Uudessa virassaan Peltonen vastaa tiedonhankinnasta, asioiden taustoittamisesta sekä kokousasioiden koordinoinnista. Sotilasneuvonantaja työskentelee tiiviisti puolustusministerin kanssa. Hänen tehtävänään on ministerin tukeminen ja avustaminen, puolustusministeriön henkilöstöyksikön neuvotteleva virkamies Antti Korkala kertoo. ESi Turvallisuuden tekijä palkittiin Itä-Suomen Huoltorykmentin esikunnan turvallisuusyksikkö on palkittu vuoden 2013 turvallisuuden tekijänä Pääesikunnassa pidetyssä palkitsemistilaisuudessa tiistaina 11. helmikuuta. Perusteluina olivat muun muassa kouluttautuminen ja varautuminen erilaisiin tilanteisiin. Palkinto on turvallisuusyksikön johtajan, sotilasmestari Jari Mäkisen mukaan tulos viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdystä työstä. Muut ottavat mallia meistä ja kyselevät meiltä ohjeita turvallisuusasioissa. Toimimme muille esimerkkinä, Mäkinen sanoo. LJa Logistiikkalaitos vastaa koko maasta Tavoitteena on taata puolustusvoimien suorituskyvyn rakentaminen, ylläpito ja käyttö. Logistiikkalaitos tuottaa yhteiset logistiikan palvelut. Hanna Tuulonen Puolustusvoimauudistuksen myötä tammikuussa 2015 perustettava puolustusvoimien logistiikkalaitos toteuttaa logistiikan järjestelyt valtakunnallisesti. Uudistuksen jälkeen kaikki puolustusvoimalliset logistiikka-alan toimijat ovat yhden johtoportaan alaisuudessa. Tavoitteena on parantaa logistiikan kustannustehokkuutta, poistaa päällekkäisiä toimintoja, yhtenäistää logistiikan toimintamalleja ja varmistaa poikkeusolojen toimintavalmius. Puolustusvoimien logistiikkapäällikön, prikaatikenraali Timo Rotosen mukaan laitoksen perustaminen on olennainen osa puolustusvoimauudistusta. Palveluiden keskittäminen tarkoittaa toiminnan tehostumista ja kustannussäästöjä, jotka ovat keskeinen tavoite puolustusvoimauudistuksessa, Rotonen kertoo. Logistiikkalaitoksen päämääränä on kehittää, ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyky sekä materiaalin käyttökelpoisuus. Rotonen lisää, että näiden tavoitteiden ja uudistusten myötä puolustushaarat voivat keskittyä omassa toiminnassaan olennaiseen. Jatkossa puolustushaarat vastaavat huollon sodan ajan joukkojen kouluttamisesta kuten myös taistelujärjestelmäänsä tukevasta välittömästä huollosta. Logistiikan valtakunnallinen koulutus puolestaan keskitetään Riihimäellä vuoden vaihteessa aloittavaan Logistiikkakouluun. Nykyiset toimitilat hyödynnetään Eemeli Peltonen Prikaatikenraali Timo Rotonen johtaa logistiikkalaitoksen perustamisen. Logistiikkalaitoksen suunniteltusta vastaavat ja puolustushaarojen johto tarkastelevat säännöllisesti laitoksen toimeenpanon valmisteluja. Logistiikkalaitos muodostuu nykyisistä maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalilaitoksista, Sotilaslääketieteen keskuksesta, Hämeen rykmentin huoltokoulusta ja puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen osista. Lisäksi joitain puolustushaaraesikuntien huollon tehtäviä siirretään logistiikkalaitokseen. Nykyiset materiaalilaitokset lakkautetaan. Osa toimitiloista jää kuitenkin käyttöön ja niissä toimii perustettavan logistiikkalaitoksen osia. Materiaalilaitosten toiminnot yhdistetään ja organisoidaan osaksi logistiikkalaitosta. Nykyisten laitosten toiminnan parhaat käytännöt pyritään saamaan mukaan uuteen logistiikkalaitokseen, Rotonen summaa. Logistiikkalaitos liittää puolustusvoimat osaksi kansallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää. Laitoksen budjetiksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa ja materiaalihankintoihin on laskettu kuluvan 500 Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita pohtiva parlamentaarinen selvitysryhmä tiedotti edistymisestään torstaina 6. helmikuuta. Selvitysryhmä on puheenjohtajansa, kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok) mukaan perehtynyt nyt pääasiallisesti Suomen turvallisuusympäristön ja puolustusvoimien nykytilanteeseen. Nyt ryhmän työskentelyssä alkaa seuraava vaihe, jossa syvennytään puolustushaaroihin ja eri suorityskykyihin, puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty kertoo. Työryhmälle ei ole asetettu sitovaa aikataulua lopputulostensa esittelylle. Kanervan mukaan sellainen saadaan aikaisintaan syksyllä. Selvitysryhmän työskentelyn yhtenä tarkoituksena on taata mahdollisimman kattava informaatio oppositio- ja hallituspuolueille Suomen maanpuolustuksen tilasta ja sen vaihtoehtoisista ratkaisuista. On syytä pyrkiä yhteiseen faktapohjaan eri puolueiden välillä. Faktojen pohjalta tehtävät puolustuspoliittiset johtopäätökset jätetään sitten puolueiden vastuulle, selvitysryhmän varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) toteaa. Kaikkien puolueiden on tiedettävä, mitä tietyillä resursseilla voidaan toteuttaa ja mitä vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat esimerkiksi Suomen sotilaallisen suorituskyvyn kannalta, Kanerva tiivisti. Natolla ei paikata budjettia miljoonaa euroa vuodessa. Puolustusvoimien uusi logistiikkalaitos perustetaan vuoden alusta Hanna Tuulonen Henkilöstölle etsitään uusia uria Logistiikkalaitoksen esikunta toimii Tampereella. Logistiikkalaitos toimii lisäksi 39 paikkakunnalla muun muassa Riihimäellä, Kouvolassa, Turussa, Jyväskylässä ja Ähtärissä. Logistiikan uudistamisen vaikutus näkyy henkilöstömäärän supistumisena. Puolustusvoimille logistiika-alalla työskentelevän henkilöstön määrä vähenee noin 20 prosenttia. Alalla työskentelee nyt noin henkilöä. Uudistuksen myötä seitsemään hallintoyksikköön ja 39 kunnan toimipaikkaan työtehtäviä jää jäljelle noin Maavoimien materiaalilaitoksen viestintäpäällikkö Juhani Kauppinen painottaa, ettei uudistus kuitenkaan jätä näin montaa henkilöä työttömäksi. Henkilöstölle on vuodesta 2012 etsitty uusia tehtäviä ja tarjottu muun muassa uudelleensijoitusvalmennuksia ja muutoskoulutuksia. Osa heistä eläköityy ja osa työllistyy muihin tehtäviin puolustusvoimissa, muualla julkishallinnossa ja yrityksissä. Puolustusvoimat on tarjonnut myös virkamieslain mukaista palkkarahan siirtoa henkilön työllistämiseksi puolustusvoimien ulkopuolelle, Kauppinen tarkentaa. Prikaatikenraali Timo Rotonen kertoo, että pääosa tehtävämääräyksistä vahvistetaan 30. kesäkuuta 2014 mennessä. Hänen mukaansa irtisanottavien määrään ei ole syytä vielä tässä vaiheessa takertua, koska prosessi kokonaisuudessaan jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Puolustuspoliittisten vaihtoehtojen faktapohja selvitetään Kuva: Emmi Sivonen Mahdollisiin resurssi- ja kustannusasioihin eivät selvitysryhmän edustajat vielä ottaneet kantaa. Niihin on määrä palata myöhemmin keväällä. Tiedotustilaisuudessa selvitysrymän edustajat kritisoivat, että Nato nähdään liian usein julkisessa keskustelussa budjettia paikkaavana ratkaisuna. Nato ei ratkaise resursikysymystä. Kansainvälinen yhteistyö tuo toki lisäarvoa, mutta se ei paikkaa puolustusbudjettia, Räty kommentoi. Myös Koskinen kritisoi tapaa, jolla Nato-jäsenyyttä tarkastellaan mediassa. On harha, että Nato olisi jokin köyhän miehen ratkaisu. Selvitysryhmän johtokolmikko piti hyvänä asiana sitä, että puolustuspoliittinen keskustelu on virinnyt kulunee vuoden aikana. Suomessa ei käydä yhtään turhaa turvallisuuspoliittista keskustelua, Kanerva suitsutti. Selvitystyöryhmän on määrä antaa loppuraporttinsa syksyllä. Kuvassa Johannes Koskinen (vas.), Ilkka Kanerva ja Arto Räty tiedotustilaisuudessa eduskunnassa. Kuva: Jonna Kaasalainen

5 ruotuväki 4/2014 uutiset 5 Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano etenee tähtäimessä Mihin EU-taisteluosastoja käytettäisiin? Pauli Engblom Viime vuoden tammikuussa julkaistun Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman valmistelu etenee. Valtioneuvoston ja ministeriöiden apuna toimiva kokonaisuusturvallisuuden yhteistoimintaelin Turvallisuuskomitea pyysi strategian toimeenpanoa varten esityksiä eri hallinnonaloilta. Toimenpide-ehdotukset ovat käyneet lausuntokierroksella 120 taholla. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä ja esitellä valtiojohdolle maaliskuussa, kertoo Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtanen. Konkreettisesti strategiaa toteuttaa jo Viestintäviraston alaisuuteen perustettu Kyberturvallisuuskeskus. Ohjelman merkittävimpiä toimenpiteitä ovat valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminta, salatun tiedonsiirron ja hallinnon turvallisuusverkon palveluintegraatio, poliisin kyberrikosten torjuntakyvyn kehittäminen, tutkimus- ja koulutusohjelmat sekä kyberturvallisuutta parantavat lakimuutokset. Havainnointi- ja suojauskykyä kehitettävä Suurimmat kyberuhkat liittyvät valtion elintärkeiden toimintojen vaarantamiseen ja rikollisuuteen. Kyber on teknologisen kehityksen tuoma uusi väline. Se ei vähennä Emmi Sivonen Emmi Sivonen Kyber on kaikkialla, mutta kyber ei ole kaikki, sanoo Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtanen. Keuruun Pioneerirykmentissä vannottiin joukko-osaston viimeinen vala 7. helmikuuta. Vuoden alusta palvelukseen astuneet varusmiehet antoivat sotilasvalan tai -vakuutuksen helmikuussa ympäri Suomen. Puolustusvoimauudistuksen myötä vuoden lopussa lakkautettava Pioneerirykmentti vastaanotti vuoden alussa viimeisen saapumiserän. Noin 260 varusmiestä omaisineen kokoontui valanantoa varten Herpmanin poikien muistomerkille Ampialaan. Alokkaista kolmasosa nimitettiin pioneereiksi, loput suojelumiehiksi. Keski-Suomen pioneeripataljoonan komentajan, everstiluutnantti Juha Helteen mukaan juhlapaikkaa harkittiin tarkkaan, sillä viimeisellä valalla oli erityinen merkitys varsinkin paikallisille. Helmikuun alussa Islannissa käynnistynyt Iceland Air Meet harjoitus etenee suunnitelmien mukaan. Harjoitus etenee loistavasti, olemme todella tyytyväisiä. Tällä hetkellä harjoituksesta on puolet takana. Kaikki on edennyt aivan tavoitteiden mukaisesti, harjoitusosaston johtaja, majuri Tuukka Elonheimo kertoo. Suomesta harjoitukseen osallistuu viisi Hornetia ja kaksi NH90- helikopteria. Kolme viikkoa kestävä harjoitus on keskeinen osa vuoden 2014 Nordefco-harjoitustoimintaa. Yksi harjoituksen tavoitteista on syventää ohjaajien ja taistelunjohtajien koulutusta yhteispohjoismaisessa toimintaympäristössä. sotilaallisen puolustuskyvyn tarvetta, mutta nykyisin kaikilla sodilla on kyberrintama. Virtasen mukaan elintärkeät toiminnot on turvattava myös kybermaailmassa. Suomi ei voi eristäytyä. Kybermaailmassa ei pärjää yksin. On tiedostettava, että liikkeellä on erittäin vakavia haittaohjelmia, jotka saattavat vaarantaa valtion turvallisuuden. Suomen on kehitettävä havainnointi- ja suojautumiskykyään, jotta kyberuhkiin voidaan reagoida ja yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot turvata. Virtanen näkee pienen ja demokraattisen Suomen vahvuutena eri viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyön. Tavoitteena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen lisäksi suojella kansalaisia ja turvata yritysten toimintamahdollisuudet Suomessa. Päädyimme siihen, että keskisuomalaisia sotilasperinteitä ja maanpuolustustyötä kunnioittaen Vallitsevista olosuhteista haastetta harjoitukseen Pelkästään kyberrikollisuus aiheuttaa miljardien tappioita. Jos esimerkiksi Amazon.com-verkkopalvelu kaadetaan tunniksi, yrityksille aiheutuu seitsemän miljoonan dollarin menetykset, Virtanen kertoo. Virtasen mukaan kyberrikollisuuden vähentyminen tarkoittaa yrityksille pienempiä tulonmenetyksiä ja kyberturvallinen ympäristö tuo Suomeen investointeja. Pioneerirykmentissä vannottiin viimeinen vala Valapaikka kunnioittaa isonvihan aikaan taistelleita Herpmanin veljeksiä. Ampiala on tilaisuudelle kaikkein juhlallisin paikka. Pioneerirykmentin tehtävät hajautetaan Keski-Suomen pioneeripataljoonan tehtävät hajautetaan heinäkuun alusta alkaen. Tulevaisuudessa suojelukoulutusta annetaan Porin prikaatissa ja raivaamiskoulutusta Karjalan prikaatissa. Pioneerikomppania jää kuljetuksista ja vartioinnista vastaavaksi yksiköksi vuoden loppuun saakka Keuruulle. Puoli vuotta palvelevat varusmiehet suorittavat palveluksensa Keuruulla. Pidempään palvelevat varusmiehet suorittavat palveluksensa loppuun joko Keuruulla, Säkylässä tai Vekaranjärvellä. Islannin lentoharjoitus etenee aikataulussa Kuva: Emmi Sivonen Sääolosuhteet ovat osoittautuneet hetkittäin haasteelliseksi. Suurta vaikutusta harjoituksen etenemiseen ei ole kuitenkaan havaittu. Olemme nähneet vaihtelevia sääolosuhteita. Ainoastaan yhtenä päivänä on lentokierros jouduttu perumaan, mutta sillä ei ollut vaikutusta harjoituksen kokonaisuuteen, Elonheimo lisää. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 260 henkilöä. Suomen harjoitusosasto on jaettu kahteen noin 70 henkilön osastoon, joka vaihdettiin harjoituksen puolivälissä. Toinen osasto aloitti harjoitukset Islannissa keskiviikkona 12. helmikuuta. Kuva: Jonna Kaasalainen Pauli Engblom Euroopan unionin taisteluosastot ovat noin hengen joukko, jota täydennetään tarvittavilla tukiosilla. Taisteluosastot kykenevät toimimaan itsenäisesti. EU:n jäsenvaltiot asettavat taisteluosastoja vuoroillaan valmiuteen yksin tai yhteistyössä. EU-taisteluosastoja on ollut valmiudessa vuodesta 2007, mutta niitä ei ole käytetty kertaakaan. Mihin taisteluosastoja voitaisiin käyttää, neuvotteleva virkamies Pete Piirainen puolustusministeriöstä? Taisteluosastot soveltuvat ajallisesti ja alueellisesti rajattuihin tehtäviin. Se voi toimia itsenäisesti tai joukkoja voitaisiin käyttää esimerkiksi niin sanottuna siltaoperaatioona, jossa nopean toiminnan joukot käynnistävät kriisinhallintaoperaation ja siirtävät vastuun myöhemmin muodostettavalle seuraajaoperaatiolle. Kolmas käyttökohde voisi olla tilanne, jossa esimerkiksi YK-operaatio tarvitsee nopeaa tukea. uutisia muualta Ruotsalaissotilaiden Greaseparodiasta tuli nettihitti Miten Suomi ja jäsenvaltiot hyötyvät EU-taisteluosastoista? Taisteluosastot ja niiden koulutus tarjoavat jäsenmaille hyvän tilaisuuden kehittää ensinnäkin maiden omia suorituskykyjä ja toisaalta yhteistoimintakykyä muiden maiden kanssa. Yhteistoiminnan harjoittelu vähenee esimerkiksi Afganistanin ISAF-operaation päättyessä. Miksi taisteluosastoja ei ole käytetty? Kriisinhallintatehtävää suunniteltaessa EU-mailla voi olla yleistä poliittista haluttomuutta taisteluosastojen käyttöön tai taisteluosastoista vastuussa olevilla maat eivät halua käyttää valmiudessa olevia joukkoja. Haluttomuus voidaan naamioida tulkitsemalla taisteluosasto-konseptia tiukasti siten, ettei se mahdollistaisi taisteluosastojen käyttöä. Suomi on ollut sitä mieltä, että taisteluosasto-konseptia tulee tulkita mahdollisimman joustavasti, jottei ylimääräisiä esteitä taisteluosastojen käytölle synny. Afganistaniin sijoitettujen ruotsalaissotilaiden Grease-parodia on saavuttanut suuren suosion maailmalla, kertoo Markkinointi & Mainonta -lehti. Ruotsalaissotilaiden tekemä musiikkivideo Greased lightning -kappaleesta on saanut jo kaksi miljoonaa näyttökertaa YouTube-videopalvelussa. Katselukertojen määrä ei kuitenkaan vielä yllä edellisen sotilasnettihitin tasolle: norjalaissotilaiden aiemmin tekemää Harlem Shake -filmiä on katsottu YouTubessa jo liki sata miljoonaa kertaa. Filmiä on ehtinyt kiitellä myös alkuperäisen Grease-musikaalin ohjaaja Randal Kleiser. Hei kundit, hienoa työtä. Hyvin jäsenneltyä. Nauroin vatsani pohjasta koko filkan ajan. Onnittelut hienosta videosta, Kleiser kommentoi parodiaa sosiaalisessa mediassa. M&M Sulavat Alpit paljastavat sotakalustoa ja vainajia Italian Alpeilla sijaitsevan Presenan jäätikön sulaminen paljastaa yhä enemmän ensimmäisessä maailmansodassa kadonneiden sotilaiden ruumiita, sotakalustoa ja sotilaiden henkilökohtaisia esineitä, uutisoi The Telegraph. Italialaisen Peion kylän lähistöllä käytiin ensimmäisen maailmansodan aikana nelivuotinen asemasota, jota sittemmin on kutsuttu valkeaksi sodaksi. Sodan jälkeen taistelun jäljet jäätyivät Alpeille. Valkean sodan taistelutantereelta on ilmaston lämpenemisen myötä viime vuosikymmenien aikana löydetty hämmästyttävän hyvin säilynyitä sotamuistoja. Tuhansien kaatuneiden sotilaiden ruumiiden lisäksi löydetty on myös muun muassa rakkauskirje, sivu itävaltalaisen sotilaan päiväkirjasta sekä piirros nukkuvasta naisesta. The Telegraph Lasertykki on seuraavan sukupolven ase Päivälehti Daily Mailin mukaan Yhdysvaltalainen aseteknologiayhtiö Lockheed Martin suunnittelee täysin uudenlaista, suurienergistä lasertykkiä. Seuraavan sukupolven asejärjestelmäksikin kutsutun laserin voi yhtiön mukaan tulevaisuudessa asentaa lentokoneisiin, helikoptereihin, kuorma-autoihin tai laivoihin. Aseessaan Lockheed Martin on yhdistänyt useita eri aallonpituudella toimivia kuitulasereita, jotka yhdessä muodostavat 30 kilowatin tehon. Eri kuitulaserit yhdistyvät laitteessa yhdeksi, tappavan tehokkaksi säteeksi. Tykki vaatii toimiakseen vain puolet siitä energiasta, jonka muut vastaavat kuitulaserit kuluttaisivat. Aseella on ainoastaan taktista käyttöä. Laajamittaiseen taisteluun laser sopii huonosti, sillä se kuumenee liikaa. Daily Mail 3.2. Toimittanut Otso Lukka

6 6 maailmalla ruotuväki 4/2014 lyhyesti Brittien häivelennokki ensilennoilla Iso-Britanian Taranis-lennokin prototyypillä on suoritettu onnistuneesti koelentoja viime elokuussa. Maan ensimmäisen taistelukäyttöön suunnitellun häivelennokin prototyypin kehitystyö on maksanut 186 miljoonaa puntaa. Tarkoituksena on kehittää miehittämätön alus, joka kykenee vaikuttamaan vihollisen linjojen takana. Kuninkaallisten ilmavoimien taisteluvälineistä vastaava kenraalimajuri Sue Gray myöntää, että lentokone kykenee lentämään itsenäisesti. Kone tullaan kuitenkin aina pitämään ihmisen ohjaksissa, Gray painottaa. (BBC 5.2.) PEn Pohjoiskorealaisen aluksen matka jatkui Panamassa kuukausia pysäytettynä ollut pohjoiskorealainen alus pääsee matkaamaan kotimaahansa. Laiva pysäytettiin viime vuoden kesällä, kun panamalaiset viranomaiset löysivät aluksen sokerilastin seasta kaksi hyväkuntoista MiG21-hävittäjälentokonetta. Lasti rikkoi Pohjois-Korealle määrättyä asetuontikieltoa. Viranomaiset antoivat laivalle luvan jatkaa matkaansa, kun sen omistaja oli maksanut dollarin suuruiset sakot. Aiemmin esillä olleista sotatarvikkeiden salakuljetukseen liittyvistä syytteistä Panaman viranomaiset eivät enää maininneet mitään. (AP 9.2.) OLu Sotakoira Talibanin panttivankina Ääri-islamistinen Taliban-liike sanoo siepanneensa Afganistanissa olevilta ulkomaalaisilta joukoilta sotakoiran. Talibanien nettisivuilleen ja Facebookiin laittamalla videolla väitetään, että koira kuuluisi Yhdysvaltain armeijalle. Videolla Everstiksi kutsuttu koira on kiinni talutusnuorassa asein ja kranaatein varustautuneiden miesten ympäröimänä. ISAF-joukkojen tiedottaja vahvisti uutistoimistolle, että heidän koiransa katosi joulukuussa ratsian yhteydessä. Yhdysvaltojen sotilasviranomaiset kuitenkin kertoivat, ettei koira ole heidän. (AFP 6.2.) OLu USA:n laivat Sotshin edustalla Kaksi Yhdysvaltojen laivaston sotalaivaa on asetettu valmiuteen Mustallemerelle. USS Mount Whitney -komentoaluksen ja USS Taylor -fregatin tehtävänä on tarjota apua Sotshin olympialaisiiin liittyvissä mahdollisissa hätätilanteissa. Yhdysvaltojen laivaston mukaan alukset suorittavat Mustallamerellä rutiinioperaatioita, joissa muun muassa kehitetään ja harjoitellaan yhteistoimintaa liittolais- ja yhteistyömaiden välillä. Hätätilanteessa alukset voisivat muun muassa evakuoida yhdysvaltalaisia mahdollisen terroristihyökkäyksen sattuessa. (AFP 5.2.) PEn Myös naiset asevelvollisiksi Norjassa Sukupuolineutraalin asevelvollisuuden on tarkoitus astua voimaan vuonna Vuosittain Norjan puolustusvoimissa palvelee vapaaehtoisina yli tuhat naista. Helena Immonen Otso Lukka Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisoperaatio on lähtenyt käyntiin ongelmitta. Pioneerirykmentin kouluttama suojelun erikoisosasto edustaa suomalaisosaamista Tanskan johtamassa alusosastossa, jonka tehtävänä on kuljettaa Syyriassa sijaitsevat kemialliset aineet meriteitse hävitettäväksi. Suomalaisen osaston yhteysupseerin, majuri Mikko Illin mukaan kemiallisten aineiden lastaukset rahtilaivoihin ovat tähän mennessä olleet onnistuneita, eikä varsinaisia suojelutoimenpiteitä ole tarvittu. Kaartinsotilas Silje Brattey seisoo vartiossa Kuninkaan kaartin varuskunnan portilla Oslossa. Helmikuinen päivä on loskainen, ja vesi roiskuu ohi ajavista autoista. Brattey seisoo paikallaan rennon itsevarmasti ja tervehtii upseereita. Brattey on aloittanut vapaaehtoisen asepalveluksen elokuussa, ja hänellä on vielä noin puoli vuotta jäljellä. Norjassa asepalvelus kestää yleensä vuoden. Vuoden 2015 alusta Norjassa pitäisi tulla voimaan sukupuolineutraali asevelvollisuus, joka määrää niin naiset kuin miehetkin asevelvollisiksi. Jos aikataulussa pysytään, astuisivat ensimmäiset asevelvolliset naiset palvelukseen heinäkuussa Todellisuudessa Norjassa on valikoiva asevelvollisuus, ja vuosittain palvelukseen valitaan varusmiestä. Naiset ovat voineet palvella vapaaehtoisina vuodesta 1985 asti. Kutsuntojen ensimmäiseen vaiheeseen he ovat olleet velvollisia osallistumaan vuodesta Brattey pitää sukupuolineutraalia asevelvollisuutta hyvänä asiana. Naiset ovat älykkäitä ja he tekevät puolustusvoimista vahvemman. Meillä on paljon annettavaa, Brattey kommentoi. Itse hän haluaisi jäädä palvelemaan puolustusvoimia vielä asepalveluksen jälkeenkin. Erityisesti kansainväliset tehtävät kiinnostavat. Viereisellä vartiointipisteellä seisoo myös elokuussa palveluksensa aloittanut Alicia Bratt. Hänelle naisten tasa-arvo on tärkeä asia ja asepalveluksen hän halusi suorittaa todistaakseen itselleen pystyvänsä siihen. On paljon naisia, jotka haluaisivat tulla palvelukseen, mutteivät uskalla. He pelkäävät etteivät ole tarpeeksi hyviä, vaikka ovatkin. Kenraalimajuri Kristin Lund on yksi kolmesta Norjan puolustusvoimissa palvelevista kenraalitason naisista. Kaartinsotilaat Caroline Midtbust ja Camilla Aasen ovat palvelleet Kuninkaan kaartissa elokuusta alkaen. Palvelus on ollut hienoa, mutta yllättävän rankkaa. Suomalaisosasto on jatkuvasti valmiudessa, mikäli lastaamisen aikana havaitaan ongelmia, kuten esimerkiksi vuotoja kemikaalikonteissa. Tähän mennessä kaikki on kuitenkin sujunut niin kuin pitääkin, Illi kertoo. Ongelmia aikataulussa Operaatio tulee myöhästymään YK:n päätöslauselman määrittämästä aikataulusta. Ongelmia on esiintynyt Syyrian vastuulla olevissa kemiallisten aineiden maakuljetuksissa, ja monen maan poliittiset tahot ovatkin kehottaneet Syyriaa kiirehtimään. Siksi on hyvä, että asevelvollisuus koskee myös naisia, Bratt sanoo. Naiset parantavat laatua Vaikka operaatio on sujunut rauhallisesti, ei osaston aika valmiustilassa kulu istuessa ja odotellessa. Osastolle järjestetään suunniteltua koulutusta ja päivittäistä tehtävän harjoittelua. Lisäksi päiväohjelmassa saattaa olla muun muassa liikunta- tai ampumaharjoituksia, Illi sanoo. Asevelvollisuuden lakimuutos tehtiin Norjassa pääosin tasa-arvon vuoksi, mutta puolustusvoimat näkee sen erinomaisena mahdollisuutena saada paras osa koko kansasta palvelukseen. Puolustusvoimien komentaja, amiraali Haakon Bruun-Hanssen uskoo, että naiset nostavat asevoimien tasoa. Ryhmähenki ja yhteistyö ovat parantuneet naisten tulon jälkeen. Sotilailla on myös paljon parempi sosiaalinen elämä, mikä vaikuttaa palvelukseen. Henkilökohtaiset vahvuudet tulevat selkeämmin esille, Bruun-Hanssen sanoo. Naiset voivat palvella täysin samoissa tehtävissä kuin miehet. Naisia onkin nähty muun muassa komentajina Afganistanissa ja sukellusveneissä sekä taistelulentäjinä. Naiset suoriutuvat taistelutehtävistä yhtä hyvin kuin miehet, joskus jopa paremmin. Me haluamme Norjan puolustusvoimiin parhaat sotilaat sekä naisista että miehistä. Asuminen jaetuissa tuvissa Kuninkaan kaartissa palvelee noin varusmiestä. Tasan 10 prosenttia heistä on naisia, mikä on hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Naisilla ja miehillä on erilliset suihkutilat, mutta tuvat usein jaetaan. Käytäntö vaihtelee yksiköittäin, ja päätöksen tekee komppanian päällikkö. Kuninkaan kaartin 1. komppanian päällikkö, kapteeni Leif Urke kertoo, että hän kuuntelee varusmiesten toiveita tupajärjestelyjen suhteen. Komppaniassani sekatuvat ovat standardi. Jos jotkut naissotilaat haluavat vain naisten tuvan, annan siihen luvan. Mutta tähän mennessä kukaan ei ole sitä pyytänyt. Syyrian kuljetusoperaatio on sujunut rauhallisesti Suomalaisten suojeluosasto jatkuvassa valmiustilassa. Pioneerirykmentin kouluttama suojelun erikoisosasto on operaatiossa osana Tanskan johtamaa alusosastoa. Kaartinsotilaat Caroline Midtbust ja Camilla Aasen ovat tällä hetkellä komppaniassa, jossa naisilla ja miehillä on erilliset tuvat. Alokasaikana he kuitenkin olivat jaetuissa tuvissa. Aluksi luulin, etteivät sekatuvat toimi, mutta itse asiassa saimme paremman kontaktin joukkuekavereihimme. Olimme kaikki tasaveroisia, emme naisia ja miehiä, vaan sotilaita, Aasen kertoo. Hänen mielestään erilliset tuvat erottavat naiset ja miehet toisistaan ja tekevät yhteenhitsautumisesta vaikeampaa. Naisten tuvissa on Aasenin ja Midtbustin mukaan myös enemmän draamaa, jota sekatuvissa puolestaan ei ole. Uusi asevelvollisuuslaki jakaa Aasenin ja Midtbustin ajatuksia. Lähtökohtaisesti se on heidän mielestään hyvä asia, mutta epäilyjäkin on. Mielestäni kaikista naisista ei voi tehdä sotilaita. Jotkut eivät ikinä sopeutuisi tänne, Midtbust perustelee. Kuvat: Norjan puolustusvoimat Kuva: Puolustusvoimat

7 ruotuväki 4/2014 reportaasi 7 Kuvat: Svante Gullichsen Talvinen näkymä Vinkasta kattaa ison osan Tikkakosken lennonharjoittelulaitteesta. Varusmiespalvelus yläilmoissa Ilmasotakoulun lentoreserviupseerikurssille hakeutuu vuosittain satoja henkilöitä. Ruotuväki testasi miltä Tikkakoski näyttää Vinka-alkeislentokoneesta katsottuna. Emmi Sivonen Tikkakosken Ilmasotakoulun 4. lentueen lennonharjoittelutilassa käy vaimea puheensorina, kun neljä reserviupseerikurssin upseerikokelasta harjoittelee lentämistä lennonharjoittelulaitteiden avulla. Nopeus, paine, lämpö. Valmis. Tällaista mantraa lausutaan hämyisessä, kolminäyttöisen simulaattorin valaisemassa tilassa. Kaltaiseni aiheeseen perehtymätönkin ymmärtää, että kyse on simuloidun koneen lähtövalmisteluista, ennen kuin kone voi lähteä nousuun. Simulaattori tarjoaa hyvin todenmukaisen käsityksen siitä, miltä ulkona lentokoneen ohjaamosta käsin näyttää. Parhaillaan harjoittelevan upseerikokelaan kone yrittää lähteä varovaiseen nousuun, mutta matka katkeaa heti alkumetreillä. Ohjaus oli epävakaata ja vauhtia oli liikaa, vieressä istuva lennonopettaja kommentoi. Lentokoulutuksen kestävä suosio Tukilentolaivueessa opiskellaan sekä lentoharjoituksen alkeita että perusteita. Lentokoulutus tapahtuu yhteistyössä ilmavoimien sekä Patria Pilot Trainingin kanssa. Oppilaita on vuosittain noin seitsemänkymmentä. Joukko koostuu varusmiehistä, kadeteista sekä lennonopettajaharjoittelijoista. Varusmiesten koulutus koostuu yhteensä 45 lentoharjoittelutunnista, joista kymmenen tapahtuu simulaattorissa. Lentoharjoittelulle on viimeisen puolen vuoden aikana luotu vankka teoriapohja, joten tulevan kevään aikana harjoittelu tapahtuu lähinnä käytännössä. Lennonharjoittelulaitteessa harjoitellaan muun muassa nousuja, laskuja ja kaartoja. Lisäksi simulaattoriharjoitukseen sisältyy koulutus vaaratilanteiden, kuten moottorivian varalle, 4. lentueen päällikkö, kapteeni Justus Hokkanen kertoo. Lentoreserviupseerikurssi on suosittu; kurssille hakeutuneiden määrä on keskimäärin 600 henkilöä vuodessa. Palveluksen aloittaa vuosittain noin 35 varusmiestä. Lähes puolet kurssin oppilaista valitaan varusmiespalveluksen jälkeen jatkokoulutukseen kadettikurssille. Suurin osa heistä sijoitetaan valmistumisen jälkeen ilmavoimiin, neljäsosasta tulee maavoimien helikopterilentäjiä. Lisäksi joka toinen vuosi koulutetaan kaksi henkilöä tehtäviin rajavartiolaitokselle. Näyttö jatkokelpoisuudesta annetaan lentäessä, sillä jokainen ilmassa tapahtuva harjoitus arvioidaan. Simulaattori muistuttaa tietokonepeliä Varusmiehet harjoittelevat lentämistä Valmetin L-70 Vinkalla. Ensimmäistä kertaa koneeseen pääsee neljän simulaattoritunnin jälkeen. Juuri ensimmäistä kertaa lennonharjoittelulaitteella lentäneelle upseerikokelas Visa Sippolalle ensimmäinen simulaatioharjoitus oli yllättävä kokemus. Lentäessä täytyy koko ajan monisuorittaa, joten on tärkeää, että hommat tapahtuvat rutiinilla. Upseerikokelas Visa Sippolan mukaan lentokoneen ohjainten hallinta testataan silmät sidottuna tapahtuvalla ohjaamotentillä. Simulaattorilla lentäminen oli aivan erilaista mitä olin odottanut, se tuntui enemmän tietokonepeliltä, Sippola naurahtaa. Lentoharjoittelu simulaattorissa on kuitenkin todella hyödyllistä. Lentäessä täytyy koko ajan monisuorittaa, joten on tärkeää, että hommat tapahtuvat rutiinilla. Tikkakoski lintuperspektiivistä Ruotuväen toimitus pääsi testaamaan, millaista kyytiä Vinka tarjoaa. Tunnelma oli odottavainen, eikä toistaiseksi jännittänyt. Ennen koneeseen nousua pyydettiin tyhjentämään housujen taskut irtoesineistä, täytettä tarjosi helposti saataville asetettava oksennuspussi. Seuraavaksi kiinnitettiin laskuvarjo selkään viimeistään tässä vaiheessa alkoi sekä toimittajan että valokuvaajan nauru olemaan hiukan katkonaista. Nousu tapahtui rauhallisesti, joten mielenrauha oli saavutettu ehkei laskuvarjolle olisi käyttöä. Hetken kuluttua lasin läpi pystyi näkemään silmien alle levittäytyvän Tikkakosken. Vinkan pieni koko mahdollistaa taitolentämisen, mutta siihen ei tällä kertaa ollut mahdollisuutta. Se ei välttämättä ole huono asia, sillä muuten juuri nautittu lounas olisi saattanut tulla samaa tietä ylös. Täysin vaille extreme-elämyksiä emme jääneet, sillä jopa 62 asteessa tehdyt kaarrokset suuntaan jos toiseenkin saivat miettimään, kummassa reisitaskussa oksennuspussi sijaitsikaan. Lisäksi valokuvaaminen lennon aikana osoittautui haasteeksi, sillä painovoimalaki teki valokuvaajan käsivarsista lyijynraskaat. Lennosta oli kuitenkin äärimmäisen helppo nauttia, myös silloin kun päälaki osoitti maata kohti. Jalkojen koskettaessa jälleen maanpintaa mielen täytti kupliva ilo ja hinku takaisin ilmaan. Ei tarvitse ihmetellä, miksi niin moni hakeutuu lentokoulutukseen. Lennonharjoittelulaite vastaa lähes täysin oikeaa konetta. Kuvassa upseerikokelas Valtteri Lehti sekä lennonopettaja, evp majuri Jari Tuominen Patria Oyj:ltä.

8 8 RAVITSEMUS ruotuväki 4/2014 Leijona Catering tarjoaa Pitkiä perinteitä & tuoreinta ravintotietoutta Teksti Neena Kuukasjärvi Kuvat Svante Gullichsen, Atte Tanner, Tarja Meriluoto Ulkoasu Otso Teperi Kun ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, ovat palvelustaan suorittavan varusmiehen asiat hyvällä mallilla. Tämän lisäksi nykyaikainen ruokahuolto varmistaa sopivan energiasaannin suhteessa palveluksen vaativuuteen ja huomioi kunkin taistelijan tarpeet. MIKÄ LEIJONA CATERING? Ruokalistojen ja ateriasuunnittelun pohjana ovat kansalliset ravitsemussuositukset, perustana täysjyväviljavalmisteet, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä peruna. Näiden päälle maitovalmisteita, kalaa, vähärasvaista lihaa, kananmunia ja kasvirasvoja, linjaa puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin liiketoimintajohtaja Elina Latvanen-Nieminen. Ruokailu on tärkeä tauko palveluksen lomassa, oltiinpa sitten kasarmilla tai maastossa. Palvelusajan ravitsemuksen tärkeimpiä periaatteita ovat terveellisyys ja monipuolisuus. Pelkkä vatsan täyttäminen ei tänä päivänä enää riitä. Tarjoilussa ja vaihtoehdoissa yhä tärkeämpää on valikoiman monipuolisuus. Tärkeintä on, että täysipainoinen ateriointi varmistetaan ruokavaliosta riippumatta. Suurten joukkojen muonittamisen ytimessä on kuitenkin yksilö tarpeineen. Ketteryys ja joustavuus myös henkilökohtaisessa palvelussa on meille tärkeää. Oikeaa polttoainetta, oikein annosteltuna Tasapainoinen ravitsemus, hyvä fyysinen kunto ja riittävä lepo ovat onnistuneen palvelusajan kulmakivet. Varusmiespalvelukseen tulo muuttaa monen ruokailutottumuksia ja ravinnontarvetta. Etenkin palvelusajan alussa monen varusmiehen fyysinen aktiivisuus ja liikunnan määrä kasvaa reippaasti, jolloin energiantarve kasvaa. Päivän ateriat on suunniteltu siten, että varusmiehet saavat keskimäärin 3500 kilokaloria vuorokaudessa, kertoo Latvanen-Nieminen. Tasapainoinen ravitsemus, hyvä fyysinen kunto ja riittävä lepo ovat onnistuneen palvelusajan kulmakivet. Oikea määrä energiaa ja ravintoaineita turvaavat jaksamisen ja ylläpitävät terveyttä. Riittävä ja säännöllinen ruokailu ei vaikuta yksinomaan fyysiseen jaksamiseen, vaan ylläpitää myös henkistä hyvinvointia. Tasaiseen ateriarytmiin totuttelu ja terveellisten ruokailutottumuksien omaksuminen ovat tärkeä osa varusmiehen henkilökohtaisen huollon taitoja. Siviilissä aamiaisen väliin jättäminen ei ole mikään iso juttu, mutta kostautuu tiiviin palveluspäivän aikana nopeasti. Leijona Cateringilla on pitkät perinteet suomalaisen varusmiehen ruokahuollossa. Riittävä ja säännöllinen ruokailu ei vaikuta yksinomaan fyysiseen jaksamiseen, vaan ylläpitää myös henkistä hyvinvointia, tietää Leijona Cateringin liiketoimintajohtaja Elina Latvanen-Nieminen. Vastuuta tuntien ja kantaen Erilaiset ruokatrendit, kuten vaikkapa lähiruuan suosion nousu näkyvät myös varuskuntien keittiöissä. Nuoret ovat kiinnostuneita ravitsemuksesta ja ruuan terveellisyydestä, samoin kuin ruuan alkuperästä ja ekologisuudesta, kertoo Elina Latvanen-Nieminen. Paitsi monipuolista, ravitsevaa ja hyvää ruokaa, Leijona Catering tarjoaa varusmiehille myös tietoa ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista. Peruskoulutuskaudella opitaan toimintatavat niin varuskuntaruokalan linjastossa kuin maastoruokailussa, ja myöhemminkin pyrimme järjestämään infotilaisuuksia koskien omaa toimintaamme ja ravitsemusta yleensä. Leijona Catering on niin ikään sitoutunut asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen. Vuonna 2012 vastaanotettiin yli päivittäispalautetta, joista noin 80 prosentissa palaute oli hyvää tai erinomaista. toimii yli 50 toimipisteessä ympäri Suomen työllistää 550 ruokapalvelualan ammattilaista ja valmistaa yli ateriaa päivässä tarjoaa puolustusvoimien ja sen sidosryhmien ohella ruokapalveluja myös muille tahoille yrityksen juuret ulottuvat pitkälle historiaan: itsenäistyneen Suomen vasta perustetun armeijan ruokahuolto käynnistettiin helmikuussa Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisen myötä perinteet ovat jatkuneet nimellä Leijona Catering Oy Varusmiehen menu 3500 kcal Aamiainen Lounas Päivällinen Iltapala lautasellinen neljän viljan puuroa ja pari lusikallista vadelmahilloa sämpylä ja viipale ruis- tai näkkileipää, margariinia ja muutama siivu leikkelemakkaraa tomaattia ja maustekurkkua hedelmä rasvatonta maitoa, mehua ja/tai vettä mukillinen kahvia, teetä tai kaakaota Lautasellinen lohikeittoa 2-3 viipaletta leipää, margariinia ja muutama viipale juustoa, paprikaa rasvatonta maitoa, piimää tai vettä mustikkarahkaa ¼ lautasellista jauhelihakastiketta ¼ lautasellista keitettyä perunaa ja/tai pastaa ½ lautasellista jäävuori-kesäkurpitsa-tomaattisalaattia ja punajuuri-raejuustosalaattia 2-3 viipaletta leipää, margariinia rasvatonta maitoa, piimää tai vettä jälkiruokakulhollinen Viktoria-riisiä ja reilu lusikallinen omenasosetta 3-4 viipaletta näkkileipää ja hapankorppua, margariinia ja kinkkuleikkelettä kurkkua ja tomaattia mukillinen kahvia, teetä tai kaakaota lasillinen mehua

9 ruotuväki 4/2014 RAVITSEMUS 9 Neljä serviisiä päivässä Tavallisen ravintola- tai suurtalouskeittiön arjesta varuskuntakeittiön arki poikkeaa siten, että me olemme auki vuoden jokaisena päivänä, kertoo ravintolapäällikkö Elvina Kahila Panssariprikaatin varuskuntaravintola Rubenista. Varuskuntaravintolan päivä käynnistyy aamuvarhain; aamuvuoro aloittaa jo viiden jälkeen. Kun aamiainen on nautittu, alkaa välittömästi lounaan valmistelu. Taukoja ei päivään jää, sillä ruuanvalmistuksen lisäksi tarjoilu ja astiahuolto pitävät keittiön kiireisenä, ja maastoruokahuolto tuo ajoittain lisäpainetta työmäärään. Tarjoamme noin 6000 annosta vuorokauden mittaan, joten työ on paitsi suurivolyymistä, myös hyvin aikatauluihin sidottua, Kahila kertoo. Työ on nopeatahtista ja usein myös fyysisesti raskasta, mutta sen vastapainoksi myös erittäin mielenkiintoista ja monipuolista! Yhteinen linja, omat mausteet Varuskuntakeittiö elää saapumiserien rytmissä: uudet alokkaat tuovat kiirepiikin, kun taas kotiutumisten jäljiltä työtahti hetkeksi rauhoittuu. Varusmiesten arkimuonittamisen lisäksi varuskuntaravintola Ruben palvelee myös henkilöstön työpaikkaruokalana, tarjoaa tilaus- ja catering-palveluita ja on mukana erilaisten juhlatilaisuuksien järjestelyissä. Vaikka kaikki Suomen varuskuntaravintolat noudattavat yhteistä ruokalistaa, on jokaisella omat persoonalliset piirteensä. Pyrimme valmistamaan kaiken tarjottavan mahdollisimman alusta asti itse. Mahdollisuuksien mukaan leivät ja piirakat leivotaan itse, ja esimerkiksi laatikkoruuat valmistetaan tuoreista raaka-aineista omassa keittiössä eineksiä ei juurikaan käytetä, kertoo Elvina Kahila. Tärkeä osa ravintolapäällikön työnkuvaa onkin yhteistyö tuottajien ja tavarantoimittajien kanssa. Valtavien volyymien takia toimitusvarmuus on kaiken a ja o, mutta lähialueen tuottajilta pyritään hankkimaan raaka-aineita aina kun vain mahdollista. Asiakas on tärkein Varuskuntakeittiön arki pyörii ammattilaisten voimin. Palvelustaan suorittavista vain sotilaskeittäjiksi koulutettavilla on asiaa keittiön puolelle ja heilläkin vain tutustumismielessä. Keittiöpalvelus perunateattereineen on taakse jäänyttä historiaa. Varusmiehet ovat meille asiakkaita, eivät työvoimaa, Kahila painottaa. Maistuva ruoka ja rauhalliset ruokailuhetket ovat tärkeä osa varusmiehen päivää ja sitä kautta suuri tekijä myös motivaation ja jaksamisen kannalta. Työ varuskuntakeittiössä on monipuolista ja antoisaa. Esimerkiksi vaihtuvat saapumiserät tuovat kiirepiikkejä myös keittiön arkeen. Hyvä työyhteisö on tämän työn suola, kiittelee ravintolapäällikkö Elvina Kahila Panssariprikaatin varuskuntaravintola Rubenista. Tutkittua tietoa ravinnosta ja terveydestä Varusmiespalveluksen fyysinen ja henkinen kuormittavuus ovat asioita, joihin on vaikea ennalta varautua. Harva hyväkuntoinenkaan treenaa maastovuorokausia tai pitempiä marsseja. Perusterve kuitenkin pärjää oikealla ravinolla ja riittävällä levolla. Liikuntatieteiden tohtori Minna Tanskanen selvitti reilu vuosi sitten julkaistussa väitöskirjassaan varusmiespalveluksen peruskoulutuskauden kuormittavuutta ja testasi proteiinipitoisen energialisän vaikutusta energiatasapainoon, suorituskykyyn ja nälän tunteeseen sekä mielialaan kahdeksan vuorokauden maastoharjoituksen aikana. Tutkimus osoitti, että kolmanneksella varusmiehistä kuormitus kasautui, ja tämä johti alkavaan ylikuormitustilaan, Tanskanen valottaa. Mielenkiintoista on se, että ylikuormittujia eivät olleet huonokuntoiset tai ylipainoiset varusmiehet. Syitä voidaan ehkä hakea persoonallisuus- ja aktiivisuuseroista, touhuamaan tottunut kuormittaa itseään ehkä enemmän kuin sellainen, joka ottaa rauhallisemmin tai toimii jaksamisensa rajoissa. Proteiini pitää kylläisenä Tanskasen tutkimuksessa sissikoulutuksessa olevat varusmiehet jaettiin kahteen ryhmään: toinen ryhmä käytti harjoituksen aikana ravintonaan ainoastaan taistelumuonapakkausten sisältöä. Energialisäryhmä sai pakkausten lisäksi lisäenergiaa proteiinipatukoista. Harjoituksen aikana varusmiehet nauttivat vain 58 prosenttia tarjotusta energiasta, mutta näinkään huomattava energiavaje ei vielä heikentänyt suorituskykyä. Mieliala vaikutti ruokahaluun ja fyysiseen aktiivisuuteen raskaan maastoharjoituksen aikana. Energiavaje alkaa vaivata vasta kun kuormitus jatkuu pitkään. Proteiinilisä toi tutkimustilanteessa toisaalta kylläisyyden tunnetta, mutta myös vähensi energian nauttimista, mikä pitemmällä tähtäimellä ja pitkäkestoisemmassa rasituksessa ei ole enää eduksi, Tanskanen analysoi. Syöminen ei ole mikään velvollisuus vai onko? Talviajan peruskoulutuskauden harjoituskuorma vastaa siviilioloissa säännöllisesti raskasta vapaa-ajan liikuntaa harrastavien aktiivisuutta. Yksilötasolla ylikuormittumisen voi välttää kokonaisrasituksen hallinnalla; levätä kannattaa, jos siihen on mahdollisuus ja keho niin kertoo. Riittävä lepo on myös kunnon kohottamisen edellytys. Riittävästä energiansaannista on Jos keho ei ole tottunut pitkäkestoiseen rasitukseen, voi väsymys yllättää huonosti syöneen, ja tilannetta voi olla vaikea harjoituksen tiimellyksessä korjata. Terve nälkä niin ikään välttämätön huolehtia, Tanskanen muistuttaa. Jos keho ei ole tottunut pitkäkestoiseen rasitukseen, voi väsymys yllättää huonosti syöneen, ja tilannetta voi olla vaikea harjoituksen tiimellyksessä korjata. Maistuva ja helposti nautittava eväs varmistaa osaltaan energian saannin, siksipä esimerkiksi taistelumuonapakkausten sisältöä päivitetään nykypäivän makutottumusten suuntaan. Terveysasemilla tai varuskuntasairaaloissa syömiseen liittyvien ongelmien esilletulo on erittäin harvinaista. Kutsuntaikäiset ovat yleensä jo hyvin selvillä ruoka-aineallergioistaan ja muista rajoitteistaan, ja osaavat pitää huolta omien rajoitusten mukaisesta syömisestään. Siinä missä kasarmi- tai leiriolot saattavat aiheuttaa atoopikolle odottamattomia iho-ongelmia, ruoka-aineallergiat harvoin pahenevat saati puhkeavat palveluksessa, kertoo päällikkölääkäri Ilkka Laaksi Panssariprikaatista. Vakaviin yli- tai alipainotapauksiin tai syömishäiriöinä oireileviin mielenterveysongelmiin harvoin törmätään palvelustaan suorittavien keskuudessa, sillä tällaiset ongelmat tulevat yleensä esille jo kutsuntavaiheessa. Satunnainen ruokahaluttomuuskin on useimmiten ohimenevä ilmiö. Aina löytyy niitä, joille ruoka ei syystä tai toisesta maistu. Kasarmioloissa tämä tuskin on haitallista, ja yleensä rasituksen lisääntyessä ruokahalu herää aivan luonnostaan. Syömättömyydestä johtuviin ongelmiin tarvitaan hyvin harvoin jatkohoitoa, Kasvissyöjä/Vegaani n. 5 Kananmunaton n. 3 Gluteeniton n. 5 Maidoton - n. 5 Sianlihaton n. 10 Laaksi painottaa. Sen sijaan kunnollisen nesteytyksen unohtaminen esimerkiksi raskailla marsseilla aiheuttaa joskus ongelmia. Nestehukkaan parasta ensiapua on juominen ja lepo. Seurantaa ja vuoropuhelua Varusmiesten ravitsemusterveyttä seurataan säännöllisin tuloja lähtötarkastuksin ja aina tarpeen vaatiessa. Ylipainoinen Varusmiesten ruoka-ainerajoitteet vastaavat ikäluokkaa pienoiskoossa Panssariprikaatin 1700 varusmiehen vahvuudesta löytyvät edustettuina tyypillisimät ruoka-aineallergiat ja -rajoitteet. Yliherkkyyksien lisäksi erityisruokavalio voi perustua kulttuurisiin tai uskonnollisiin seikkoihin. Pähkinätön n. 15 Omenaton n. 20 Vähälaktoosinen n. 50 Kalaton n. 25 Laktoositon n. 50 Lisäksi useita tomaatti-, porkkana-, herne-, paprika- ja sitrushedelmäallergioita. voi saada tukea painonpudotusprojektiinsa, ja sekä ravitsemusammattilaisten että terveydenhuoltohenkilökunnan osaaminen ovat varusmiesten käytettävissä esimerkiksi oppitunneilla. Oma aktiivisuus ravitsemusasioissa on erittäin tärkeää! Varusmiehille tarjotaan hyvää ja monipuolista ruokaa, ja tänä päivänä ruokarajoitteet eivät ole mikään este palveluksen suorittamiselle, jos vain muistaa rajoituksistaan informoida, Laaksi kannustaa. D-vitamiinista täsmäase rasitusmurtumiin? Rasitusmurtumat ovat yksi varusmiesten vakivitsauksista. Äkillinen liikunta- ja lepotottumusten sekä varustuksen muutos kipeyttävät ja pakottavat punkan pohjalle tai keppien kanssa köpöttämiseen kymmeniä varusmiehiä vuosittain. Lääketieteen tohtori Ilkka Laaksi perehtyi väitöstutkimuksessaan D-vitamiinin vaikutukseen varusmiesten terveyteen. Tutkimus osoitti, että talvisin jopa neljällä varusmiehellä viidestä on liian alhainen D-vitamiinitaso. Matala D-vitamiinitaso lisää sekä rasitusmurtumia että hengitystieinfektioita. Kun D-vitamiinipitoisuus oli alle mediaanin eli alle 75 nanomoolia, on rasitusmurtuman riski jopa nelinkertainen. Tutkimus osoitti, että jo 10 mikrogramman lisä riitti ehkäisemään veren D-vitamiinipitoisuuden putoamisen alle suosituksen. Vaikka esimerkiksi moniin maitotuotteisiin D-vitamiinia on lisätty, Laaksi suosittaa loka-maaliskuulla jopa 20 mikrogramman D-vitamiinilisää muillekin kuin varusmiehille.

10 10 kentällä ruotuväki 4/2014 lyhyesti Markkinaoikeus kumosi paitojen hankintapäätökset Markkinaoikeus on kumonnut puolustusvoimien M91-paitapuseroita ja M91-paitoja eli poolopaitoja koskevat hankitapäätökset. Markkinaoikeus ei hyväksynyt yhtä kohtaa tarjouspyynnöissä. Hankintapäätöksestä valitti yritys, joka oli osalla tarjouksistaan mukana tarjouskilpailussa loppuun asti. Hankintaa jatketaan neuvottelumenettelyllä. Mukaan otetaan tarjoajat, jotka ovat edellisessä tarjousmenettelyssä tehneet muotovaatimusten mukaisen tarjouksen, sanoo Maavoimien materiaalilaitoksen viestintäpäällikkö Juhani Kauppinen. PEn Tuhoutuneet Hawkit korvattaneen Ilmavoimat haluaa korvata viime syksynä Perhossa sattuneessa lento-onnettomuudessa tuhoutuneet Hawk-hävittäjät. Turmassa käyttökelvottomiksi tuhoutuneet koneet korvattaneen käytöstä poistetuilla Hawkeilla, joissa runko on kunnossa ja lentotunteja jäljellä. Asiaa selvitellään Ilmavoimien esikunnassa. Mahdollisuuksia tarkastellaan ja vaihtoehtoja kartoitetaan. Varmaa tietoa asiasta ei ole odotettavissa lähiviikkoina, ilmavoimien tiedotuspäällikkö Joni Malkamäki kertoo. ESi Rajavartijoiden haku on käynnissä Haku Raja- ja merivartiokoulun rajavartijan peruskurssille on käynnissä. Tammikuussa 2015 alkavan kurssin hakuaika päättyy Peruskurssille voi hakea jo ennen asepalvelusta, mutta ennen kurssin alkamista asepalvelus tulee olla suoritettuna. Jokaiselle peruskurssin suorittaneelle tarjotaan vakituinen virka, sanoo yliluutnantti Joonas Poropudas Raja- ja merivartiokoululta. LJa Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyy Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyy 1.3. Naiset voivat hakea vuoden 2015 molempiin saapumiseriin ja vuoden 2014 heinäkuun saapumiserään sekä erikoisjoukkoihin. Hakijoiden on oltava Suomen kansalaisia ja palveluksen alkaessa iältään vuotiaita. Viimeiset kolme vuotta hakijamäärä on ollut noin 700. On vaikea arvioida, miten Pirkanmaalla toteutettava rekrytointipilotti, jossa vuosina 1994 ja 1995 syntyneitä naisia on lähestytty kirjeitse, vaikuttaa hakijamääriin, kertoo kapteeni Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta. PEn Sisu valmistaa Pasit Edellisen Ruotuväen (3/2014) Pasi-miehistönkuljetusvaunujen päivitystä käsitelleessä artikkelissa väitetään virheellisesti Patria Oyj:n valmistaneen XA-180-miehistönkuljetusvaunut eli niin kutsutut Pasit. Kyseisten vaunujen valmistus alkoi Oy Sisu Auto Ab:n toimesta luvulla. Lumi, rynkky ja kadetti Kadetit viettivät hiihtolomansa Maanpuolustuskorkeakoulun harjoituksessa Kainuun Vuosangassa. Lähes 30 asteen pakkaset haastoivat ensimmäisen ja toisen vuosikurssin kadetit sekä varusmiehet. Joona Haataja Vuosangan harjoitusalue Kuhmossa on luminen, kylmä ja pimeä. Mutta edessä on ikimuistoisia kokemuksia, kun me kadetit sekä Kainuun prikaatin varusmiehet pääsemme osallistumaan monipuolisiin kovapanosammuntoihin tässä hiihtolomaksikin kutsutussa ampumaharjoituksessa. Aamun sarastaessa tammikuisena maanantaina pakkasta on lähes 30 astetta, kun ampuvaan osastoon jaetut kadetit hiihtävät taisteluvarustuksessa lähes tunnin ajan. Kohteena on ampuma-alueen yksi kaukaisimmista ampumapaikoista. Vuoroni on olla tulitoiminnan valvoja tiedusteluammunnassa ja olen osaltani varmistamassa palvelusturvallisuutta, joten pääsin paikalle autolla muun valmisteluosaston kanssa. Astuttuani ulos kylmyys hiipii iholle neljän vaatekerroksen läpi. Reilun kahden tunnin harjoittelun jälkeen aloitetaan kovapanosvaihe. Tehtävämme on tuhota vihollisen elso-panssarivaunu kilometrin päässä tuossa suunnassa, ryhmänjohtaja, kadetti Markus Skippari toteaa ja osoittaa kädellään Lauttajärveä kohti. Lipas kiinnitä, lataa ja varmista! Lähdettyään liikkeelle ryhmä on asentanut yllätyshyökkäyspaikalle kovan viuhkapanoksen ja valmistellut tuliylläkön, jolla takaa-ajoon lähtevä vihollinen pysäytetään. Taistelijat saapuvat kumpareen laelle, jonka takana on vihollisen joukkoja. Tarkkaillessani kertasinkopartiota kadetti Joonas Ruuskanen katsoo minua kysyvästi, että voiko jatkaa eteenpäin. Nyökkään merkiksi. Evakuointi ylämäkeen ja teltan lämpöön kolumni Kadetti Oliver Terämaa palaa tuliasemaansa kylkipanoksen asennuksesta. Takana toimintaa valvoo maalilaiteupseeri, kadetti Janne Ovaskainen. Kuuluu kaksi pamausta, kun singot laukeavat ja vihollisen elsovaunu tuhoutuu. Rynnäkkökiväärituli alkaa, ja tarkka-ampujat tuhoavat kauempana olevia maaleja. Kohta ryhmänjohtaja tajuaa, että vihollinen on kutsunut lisävoimia. Irti! Skippari huutaa. Kadetit palaavat mäen taakse ja hiihtävät järven toiselle puolelle asemiin. On täysin hiljaista. Vihollisen jalkaväen saapuessa paikalle viuhkapanos räjähtää ja alkaa armoton sarjatuli. Ruudin katku ja savu täyttää ilman. Irti! ryhmänjohtaja huutaa jälleen kerran. Kuitenkin yksi taistelija haavoittuu ja hänet joudutaan evakuoimaan. Ylämäki saa haavoittunutta vetävän kadetin hymyn hyytymään. Evakuoitu kadettiveli ei kuitenkaan poistunut muonavahvuudesta, vaan ammunnan johtaja kuvaili haavoittumisen ampujille. Ammunnan päätyttyä miehet pääsevät lepäämään lämpimään telttaan. Hiihtotaidossa on monella kehitettävää Miksi miesten on pakko tulla inttiin? Minulta on useaan kertaan palvelukseni aikana kysytty, miksi tulin inttiin. Kysymys on esitetty etenkin silloin, kun olemme olleet viikon metsässä vesisateessa tai päivän maastossa hyytävässä viimassa. Tuolloin jokainen mehustelee ajatuksella kotisohvasta ja Play- Stationista, myös minä. Keskustelu saa kuitenkin lopulta ikävän käänteen: Sähän voisit olla kotona, sisällä ja lämpimässä. Miks pirussa sä tulit inttiin?. Miehet maalaavat asevelvollisuudesta kuvan, jossa heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin varusmiespalvelus. Karun kohtalonsa Siviilipalvelus ja totaalikieltäytyminen eivät ole todellisia vaihtoehtoja asepalvelukselle. he kertovat päätään pudistellen ja marttyyrin raskasta viittaa kantaen. En voi kuitenkaan olla ajattelematta, että miehilläkin on vaihtoehtoja, joista valita. Todettakoon, että miesten mahdollisuudet valita toki eroavat niistä, joita naisilla on, mutta valinnanvapaus on olemassa yhtä lailla. Kun miehet siis ihmettelevät, miksi tulin vapaaehtoiseen asepalvelukseen vaikka minulla oli vaihtoehtoja, totean, että myös heillä on ollut. Lähes poikkeuksetta saan lannistuneen vastauksen, että se ei ole sama asia. Miksi se ei ole sama asia? Yhteiskuntamme arvostaa asepalvelusta. Jokainen on kuullut, että armeijassa pojista tehdään miehiä. Googleen tehty kuvahaku sanalla sivari osoittaa, että siviilipalvelusmiesten ajatellaan olevan yhtä kuin hippi, aktivisti ja anarkisti. Näihin sanoihin liitetyt mielikuvat harvoin kalskahtavat hyvältä vanhemman sukupolven yritysjohtajien ja työnantajien korvaan. Nainen, joka ei ole käynyt inttiä on normaali. Nainen, joka on käynyt intin, on myös melko normaali. Mies, joka on käynyt intin, on normaali. Mutta mies, joka on ollut siviilipalveluksessa tai joka on totaalikieltäytyjä siinä koetaan olevan on jotain outoa. Siviilipalvelus ja totaalikieltäytyminen eivät ole todellisia vaihtoehtoja asepalvelukselle. Eivät ainakaan siinä maailmassa, jossa nippa nappa 20 vuotta täyttänyt Seuraavana aamuna pakkasta on reilut 20 astetta, kun kävelemme leirintäalueelta palautetilaisuuteen ampumaharjoituksen päämajaan Johtolaan. Taistelijoiden hiihtotaidot saivat palautetta. Erityisesti hiihtäminen pimeässä oli vaikeaa, eikä suksia saatu nopeasti jalkaan, yliluutnantti Manne Isoranta kommentoi. Loppupäivä sujuu tutustuessa seuraavan päivän ammuntaan, saunoessa ja sotilaskodin lämmössä. Leirisotilaskodin myyntihyllyt pursuavat paikan päällä paistettuja munkkeja. Varusmiehet ovat aivan ihania, sotilaskotisisar Vuokko Huittinen toteaa. Hän kuvailee sotilaskotia rauhoittumisen ja mielihyvän tuottamisen keitaaksi. Olen huomannut näinä 25 vuotena, että asiakkaat ovat yhä avoimempia, Huittinen sanoo. Merivoimien ensimmäisen vuosikurssin kadeteilla Vuosangan harjoitus kestää vain viikon, ja se on meillä koulun viimeinen leiri. Olo on siksi haikea. Tavallaan kuin kotiutuisi varusmiehenä loppusodan jälkeen. Keväällä meri odottaa. Ammunnassa ilmeni ongelmia Seuraavana aamuna saavumme sissiryhmän ammuntaan, jossa kadetit tuhoavat vihollisen huoltokuljetuksen väijytyksellä ja tuliylläköllä. Tähdet loistavat taivaalla ja pakkaslumi rouskuu suksien alla, kun taistelijat hiihtävät asemiinsa. Seis, ammunnan johtaja, kadetti Janne Ovaskainen huutaa yhtäkkiä. Ammunta keskeytetään hetkeksi, koska Virve-puhelimesta loppui akku. Ilman sitä olisi hitaampaa kutsua apua, jos sattuisi hätätilanne. Hetken kuluttua jatketaan. Alamäen takana näkyy tieura, jonka varteen kadetti Oliver Terämaa asentaa kovan kylkipanoksen. Palattuaan takaisin vihollisen vaunu ajaa räjähteen vierelle, ja se räjähtää tuusan nuuskaksi. Kadetti Tommi Sutela käskee valaisemaan maalialueen. Kuuluu voimakas suhahdus, kun valoraketti singahtaa käsistäni taivaalle, jossa hehkuva valopallo loistaa pienen auringon lailla. Katsellessani kadettitoverien syöksymistä taisteluissa tulipalopakkasessa uskoisin joillain käyvän mielessä, miksei valinnut sitä lämmintä siviiliyliopistoa, jossa suurin huolenaihe on korkeintaan kylmettynyt kahvikuppi. Samassa hetkessä mietin, että missä muussa yliopistossa pääsee yllättämään vihollisia yön pimeydessä, räjäyttämään, hiihtämään Suomen hienoimmissa korpimaisemissa tai purjehtimaan Välimerelle. Kun ajattelee vaihtoehtoja, ei motivaatio voisi olla suurempi. Kuva: Joona Haataja Kirjoittaja Joona Haataja opiskelee Maanpuolustuskorkeakoulussa Merisotalinjalla. Lue lisää kadettien ampumaharjoituksesta osoitteesta > Hanna Tuulonen > nuori kantaa huolta työllistymisestä ja yhteiskunnan hyväksynnästä. Tälle nuorelle miehelle asepalveluksen suorittaminen edustaa hyväksyntää ja tunnetta massaan sopimisesta. Maanpuolustuksen ja maanpuolustustahdon tulee perustua jollekin muulle kuin huolelle hyväksytyksi tulemisesta ja omasta tulevaisuudesta. Ei ole oikein eikä tarpeen, että Y-sukupolven miehet suorittavat asepalveluksen, koska he tuntevat, että heidän on pakko. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 4/2014 kentällä 11 Huonokuntoisia on yhä enemmän palveluksessa Ero hyvä- ja huonokuntoisten varusmiesikäisten välillä on kasvanut. Reserviläiset ovat saamassa oman kuntonsa kartoittavan palvelun. Leo Jaakkonen Varusmiesten ja kutsuntaikäisten fyysisistä ominaisuuksista ja vammoista keskusteltiin Pääesikunnassa järjestetyssä seminaarissa 23. tammikuuta. Varusmiesten huonontuneesta kunnosta oli puhumassa väitöskirjansa hyvän fyysisen kunnon merkityksestä tuki- ja liikuntaelinvammoihin tehnyt lääketieteen tohtori Henri Taanila. Huonossa fyysisessä kunnossa olevien varusmies- ja kutsuntaikäisten miesten määrä on kasvanut. Heidän lihaskuntonsa on pysynyt pääosin hyvänä, mutta kolmanneksella heistä se on huolestuttavan huonolla tasolla. Kestävyyskunto on puolestaan heikentynyt selvästi viime vuosikymmenten aikana. 12 minuutin juoksutestin tulos laski 12 prosenttia vuosien aikana. Nykyisin palvelukseen astuvien keskiarvo juoksutestissä on metriä. Seminaarin puheenjohtajana toiminut puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen pitää erityisen huolestuttavana hyvä- ja huonokuntoisten välille kasvanutta suurta eroa. Meillä on erittäin hyväkuntoisia ja erittäin huonokuntoisia nuoria miehiä. Hyvin huolestuttavaa on huonokuntoisten kasvanut määrä kutsuntaikäisissä, Hyppönen toteaa. ruotuväki 40 vuotta sitten Inttikuntoon kolmessa kuukaudessa Polle mukana intissä eteenpäin Pietari Vappula Majuri Joakim Salonen siirtyi vuoden alussa osastoesiupseeriksi Pääesikunnan tiedusteluosastolle. Yleisesikuntaupseerin koulutuksen saanut Salonen toimii tiedusteluosastolla yhteysupseerina. Yhteysupseeri on Pääesikunnan yhteyshenkilö ulko- ja puolustusministeriöiden sekä valtioneuvoston kanslian välillä. Olen aiemmin palvellut erilaisissa tehtävissä puolustusvoimissa. Aloitin kouluttajana jo lakkautetussa Kymen Ilmatorjuntarykmentissä ja etenin siitä opettajaksi Palveluksensa aloittaneiden lihas- ja kestävyyskunnon on huomattu heikentyneen alokkaille pidettävissä testeissä. Harvalla varusmiehellä on tilaisuus ottaa lemmikkieläimensä mukaan palvelukseen astuessaan. Jääkäri Terho Kaustinen, tietenkin Kaustiselta kotoisin, lienee ainutlaatuinen tapaus. Hoikankankaan varuskunnassa Kajaanissa palvelevalla Terholla on nimittäin Panne-hevonen mukanaan. Eikä Panne olekaan mikään tavallinen heppa vaan hyväsukuinen ravihevonen ja ehkä jo ensi kesänä mukana ravikilpailuissa. Parhaillaan Terho valmentaa Pannea vapaa-aikoinaan. Eikä hän joudu ravuristaan eroon palveluksessakaan, tallimiehenä kun toimii. Terho astui armeijaan lokakuussa. Heti eivät oikein olisi Hoikankankaalla Pannea huolineet, mutta byrokratian myllyjen jauhettua kolmisen viikkoa pääsi myös Panne isäntänsä ja omaksi ilokseen rulliin mukaan. Puolustusvoimat velottaa 3,15 markkaa päivässä Pannen muonasta ja tallipaikasta. Terhon päivärahat siis hupenevat tähän harrastukseen kokonaan eivätkä riitäkään. Yksin ei Pannen tarvitse olla, Ongelma varusmies- ja kutsuntaikäisten heikentyneestä fyysisestä kunnosta on Hyppösen mukaan tunnistettu puolustusvoimissa, ja siihen on kehitetty toimenpiteitä. Erinomainen esimerkki tästä on viime syksyn kutsunnoissa käyttöön otettu kunnon kartoituspalvelu MarsMars.fi. Netissä toimiva palvelu on suunnattu kutsuntaikäisille nuorille miehille, jotka voivat kartoittaa kuntonsa tilan kutsuntojen ja palvelukseen astumisen välisenä aikana erilaisten kunto-ohjelmien avulla. Kutsuntoihin osallistuneet saavat salasanan, jolla he pääsevät valitsemaan itselleen sopivan ohjelman. Ohjelmia on rakennettu eri kunnossa oleville ja eri tehtäviin varusmiesajaksi hakeville. Reserviläisille oma kuntoohjelmapalvelu sillä Hoikankankaan tallissa on 43 muuta hevosta, 30 niistä armeijan omia hummia. Terho on siviilissä maanviljelijä ja aikoo armeijan jälkeen palata kotitilalleen Kaustisille. Ei tarvitse metässä ryömiskellä, miettii 20-vuotias Terho päästyään juuri haastattelupäivänä tallimieheksi. Panne on 4-vuotias ruuna ja Terho uskoo sen mahdollisuuksiin ravimarkkinoilla ehkäpä jo ensi kesänä. Terho kertoo Pannen kaltaisen hevosen arvon liikkuvan markan seutuvilla. Maanpuolustuskorkeakoululle. Tämän jälkeen olen palvellut muun muassa korkeakouluosaston johtajana Ilmasotakoulussa ja sektorijohtajana puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa. Kansainvälistä kokemusta olen hankkinut eri tehtävissä Lähi-idässä YK:n johtamissa UNTSO- ja UNIFIL -kriisinhallintaoperaatioissa. Nykyinen työni yhteysupseerina eroaa entisistä tehtävistäni siten, että osa työajastani kuluu puolustusvoimien ulkopuolella esimerkiksi ulkoministeriössä, jossa olen sijoitettuna turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikköön. Uuden työni haastavimpiin puoliin lukeutuu oman ajankäytön hallinta ja oikea-aikaisen informaation välittäminen eri organisaatioiden välillä. Odotan uudelta työltäni mahdollisuutta kehittyä upseerina ja verkostoitua eri toimijoiden kanssa. Lähiajan tavoitteeni on perehtyä mahdollisimman nopeasti oman työni tehtäväkenttään sekä toimintaympäristöön. Parasta työssäni tähän mennessä on ollut erinomaiset esimiehet ja työkaverit niin tiedusteluosastolla kuin ulkoministeriössäkin sekä yhteysupseerina saamani vastaanotto eri organisaatioissa. Hyppösen mukaan tarkoituksena on laajentaa henkilökohtaisen kunto-ohjelman palvelua myös reserviläisille vuonna 2015 tai Reserviläisille suunniteltaisiin vuotiaille sopivat kunto-ohjelmat, jotka eroaisivat varusmiesikäisten kunto-ohjelmista. Periaate on sama kuin varusmiesten kuntopalvelussa. Reserviläinen saa kunto-ohjelman käyttäjätunnukset kutsun yhteydessäpuoli vuotta ennen kertausharjoituksia, Hyppönen kertoo. Ei jäänyt Panne-polle yksin Kaustisille, vaan lähti Terho-isännän mukaan Hoikankankaalle. Kriisinhallintatehtävistä tiedusteluosastolle Majuri Salonen on Pääesikunnan tiedusteluosaston tuore yhteysupseeri. Kuva: Jonna Kaasalainen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Antti Kallonen, viestimies 20 TOIMENKUVA Virtual Battlespace 2 -tietokonepelisimulaattorin ohjelmoija PALVELUSPAIKKA Panssariprikaati, Parolannummi KOULUTUS Lukio JOTAIN MUUTA, MITÄ? Pelihommat on aina ollut mun juttu. Emmi Sivonen Panssariprikaatissa palvelevan viestimiehen Antti Kallosen tehtävänä on toimia Virtual Battlespace 2 (VBS2) -tietokonepelisimulaattorin ohjelmoijana. VBS2 on laajalti käytössä muun muassa tulenjohdon, panssarivaunujen ja jalkaväen taisteluteknisissä koulutuksissa. Simulaattorin tehtävä on opetuksen havainnollistaminen ja varusmiesten aikaisemman osaamisen hyväksikäyttö. Koska VBS2 on muunneltavissa, soveltuu se kaikkien aselajien harjoituksiin. Simulaattorin visuaalisesta ilmeestä vastaavat 3D-mallintajat. Toiminnallisuudesta huolehtiminen jää ohjelmoijan vastuulle. Mallintajien tuotokset ovat itsessään elottomia. Ohjelmoijan tehtävänä on tuoda mukaan toiminnallisuus, kuten esimerkiksi mallin ominaisuudet, liikkeet ja käyttäytyminen maastossa, Kallonen kertoo. Kokeilusta vakiokäyttöön VBS2 otettiin käyttöön kokeilunomaisesti Panssariprikaatissa vuonna Simulaattorilla huomattiin olevan merkittävä oppimista edistävä vaikutus, joten se jäi vakituisesti koulutuskäyttöön. Kallosen mukaan simulaattorin tarkoituksena on korvata taistelutekniset oppitunnit, jonka jälkeen maastoharjoituksissa toimiminen sujuisi tehokkaammin. Panssariprikaatiin 3D-mallintajaksi ja ohjelmoijaksi voi hakeutua joukko-osaston sisällä peruskoulutuskauden aikana. Tehtävän kesto on 255 vuorokautta, eikä siihen valituksi tuleminen vaadi varsinaista alan koulutusta. Osaamisesta ei silti tingitä. Varusmiehen taidot testataan pää- ASUINPAIKKA LEMPÄÄLÄ Ohjelmoija kehittää virtuaalisodankäyntiä sykokeissa, johon lukeutuu muun muassa koodaamista, ohjelmointia ja mallinnustehtävä. Tehtäviin valitaan kaksi mallintajaa ja kaksi ohjelmoijaa. Tällä hetkellä simulaattorihallissa palvelevilla varusmiehillä ei ole alan varsinaista koulutusta, mutta kokemusta löytyy senkin edestä. Alun perin multimediatehtävistä kiinnostunut Kallonen muutti mielensä nähtyään VBS2- mainoksen oman yksikkönsä ilmoitustaululla. Simulaattorin kanssa toimiminen kuulosti ihan omalta jutultani, sillä olen ollut paljon koneiden kanssa tekemisissä pienestä asti. Olen sekä pelaillut että tehnyt pelejä itse. Palveluksesta saa työtodistuksen, jolla on painoarvoa työelämässä. Tampereen teknillisessä yliopistossa sähkötekniikkaa opiskeleva Kallonen suhtautuu kuitenkin peleihin harrastuksena. Leirit tuovat vaihtelua palvelukseen Ohjelmoijan päivät noudattavat pitkälti samaa kaavaa. Päivät kuluvat meneillään olevien projektien parissa simulaattorihallilla. 3D-mallintajat ja ohjelmoijat vastaavat lisäksi opetustilojen siisteydestä ja ylläpidosta. Koulutustilaisuuksissa heidän tehtävänään on koulutettavien laitteistoon perehdyttäminen, sekä ongelmien sattuessa niiden korjaaminen. Pidämme koulutettaville aina oppitunnin alkuun ikään kuin virtuaalisulkeiset, Kallonen naurahtaa. Välillä ohjelmoijan työ uuvuttaa, sillä päivät tulee vietettyä pitkälti sisätiloissa ja tietokoneen ääressä. Kallosen mukaan on mukavaa päästä välillä myös metsään, sillä se tuo vaihtelua päivittäisille rutiineille.

12 12 kentällä ruotuväki 4/2014 Puolustusvoimat uusii vanhinta kalustoaan Puolustusvoimille tulee uusia M13-kenttäkeittimiä. Vuoteen 2016 mennessä on tarkoitus hankkia 70 uutta keitintä. Eemeli Peltonen Puolustusvoimat hankkii uusia M13-kenttäkeittimiä, joiden on määrä korvata vanhat M29 ja M29 MOD -mallin keittimet. Kenttäkeittimet ovat puolustusvoimien kaikkein vanhinta kalustoa. Vanhin malli on vuodelta Vuonna 2008 huomattiin, että vanhat kenttäkeitinmallit eivät ole enää toivotussa kunnossa. Materiaaleille teetetyn kuntokartoituksen jälkeen tulimme siihen lopputulokseen, että keitinkalusto ei vastannut nykyvaatimuksia, Länsi-Suomen huoltorykmentin talousvarikon kenttämuonitussektorin johtaja Tuula Parkkari kertoo. Pääesikunta vahvisti päätöksellään vanhoista malleista luopumisen vuonna Pian päätöksen jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uuden keitinmallin toteuttamista. Puolustusvoimat päätti tilata Teuvan keitintehtaalta yksittäisen koekappaleen keittimestä, jonka pohjalta kehitystyötä lähdettiin tekemään. Pyörremyrsky-harjoituksen yhteydessä toteutimme tälle mallikappaleelle kenttäkokeen, jossa varusmiehet ja palkattu henkilökunta pääsivät antamaan käyttäjäpalautetta keittimestä, Parkkari paljastaa. Kenttäkoe ohjasi kehitystyötä Kenttäkokeesta saadun palautteen avulla teetettiin uusi mallikappale, johon oli lisätty kaikki aikaisemmissa kenttäkokeissa toivotut ominaisuudet. Tarjouspyyntö laadittiin tämän mallin perusteella. Uusi kenttäkeitin on nimeltään M13. Se on ulkoisesti hyvin samanlainen, kuin vanhat keittimet, mutta Ensimmäiset M13-kenttäkeittimet otetaan käyttöön kesäkuussa Kuva: Atte Tanner myös eroavaisuuksia löytyy, kenttämuonitussektorin tekninen tuki Timo Karppinen kertoo. Karppinen vahvistaa, että yksittäisen keittimen hintalappu on euroa. Kenttäkeitin toimii puulla, mutta se on mahdollista muuntaa myös dieselkäyttöiseksi. Toisin kuin aikaisemmat mallit, voidaan M13- kenttäkeitintä vetää auton perässä jopa 80 kilometrin tuntivauhdilla. Keittimen osat ovat pääosin ruostumatonta terästä tai alumiinia. Vanha malli oli myös täysin kattamaton, eli se oli maastossa käytännössä kaiken aikaa ilman minkäänlaista suojaa. Uuteen malliin on lisätty muun muassa sääsuoja, Karppinen kuvailee. Sääsuojissa käyttetään kuitukangasvahvistettua PVC-pressukangasta, jonka reunat ja kiinnityskohdat on vahvistettu. Osa isompaa järjestelmää M13-kenttäkeittimen pohja on vahvistettu panssarilla. Paitsi autolla, myös miesvoimin keitintä on mahdollista siirrellä maastossa. Keittimen osat ovat täysin suomalaisvalmisteisia. Myös käytettävät padat on vedetty Suomessa, Parkkari toteaa. Uutta M13-kenttäkeittimessä on myös se, että se on osa isompaa järjestelmää. Kenttäkeittimen rinnalle on tuotu erillinen pesuhuoltoyksikkö ja 75 litrainen keitin. Aikaisemmin veden kuumentaminen ja keittimen puhdistus jouduttiin tekemään omatoimisesti, ilman erillisä varusteita. Nyt toiminta on paitsi hygienisempää, myös nopeampaa. Pesuhuoltoyksikköön kuuluvat teräsalustat ja muovialtaat, joissa kenttäkeittimen padat osat on mahdollista puhdistaa, Karppinen kertoo. huomio! verkossa Maanpuolustusyhdistykset verkossa Talven saapumiserä: Hajotkaa pakkaseen! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Jonna Kaasalainen Pauli Engblom Maanpuolustuskillat ja -yhdistykset ovat mukana verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Jäsenistön innokkuus verkon käyttöön vaihtelee ja heidän tavoittamisensa on maanpuolustusyhdistysten verkkoviestinnän haasteena. Tiedottamisessa turvaudutaan toisinaan perinteiseen postiin. Maanpuolustuskiltojen liitto on 83 kiltaa kokoava järjestö. Se käyttää nettisivujaan omaan tiedottamiseensa ja tarjoaa jäsenyhdistyksilleen ilmaista nettisivutilaa, jotta ne voivat kertoa toiminnastaan. Liiton toiminnanjohtajan Henry Siikanderin mukaan kaikilla jäsenyhdistyksillä ei ole verkkosivuja. Joillakin killoilla sivut on muualla, koska niillä oli nettisivut ennen kuin liitto tarjosi nettisivutilaa. Jotkut yhdistykset halusivat sivuistaan näyttävämmät kuin mitä meidän tarjoamamme formaatti ja kehykset mahdollistavat, Siikander kertoo. Maanpuolustuskiltojen liiton jäsenet voivat kirjata tietojaan Reserviläisurheiluliiton sähköiseen kuntokorttiin. Käyttö on Siikanderin mukaan jäänyt melko vähälle. Maanpuolustusyhdistykset eivät tavoita kaikkia jäseniään verkossa. Nykyään on nämä Sports Tracker- ja HeiaHeia-palvelut älypuhelimille, joilla pystyy kätevästi seuraamaan liikkumistaan. Vanhemmat kiltalaiset eivät välttämättä muutenkaan ole tottuneet käyttämään sähköisiä palveluja. Reserviupseeriliitolla sekä Reserviläisliitolla ja niiden jäsenyhdistyksillä on omat verkkosivunsa. Mukana sosiaalisessa mediassa Kuva: Jonna Kaasalainen Santahaminan urheilukomppanian perinneyhdistys on esimerkki yhdistyksestä, joka ei kuulu Maanpuolustuskiltojen liittoon. Sillä on omat verkkosivut ja Facebook-sivu. Kotisivuilla kerrotaan ajankohtaisista tapahtumista, esitellään yhdistyksen hallitus ja kerrotaan vuotuisesta jäsenmaksusta. Yhdistys jakaa Facebookissa lähinnä kuvia. Kotisivuilla kuvien esitysmuoto ei ollut hyvä. Facebookissa kuvat näkyvät paremmin eikä palvelun käyttö maksa mitään, yhdistyksen sihteeri Pertti Lantti kertoo. Santahaminan urheilukomppaniassa varusmiespalveluksen suoritti noin varusmiestä. Verkkosivujen ohella heille viestitään sähköpostilla. Yhdistyksen tiedossa on 300 jäsenen sähköpostiosoite, joten postiin joudutaan turvautumaan. Esimerkiksi eläköityneet ja työsähköpostistaan luopuneet jäsenet eivät muista ilmoittaa meille uutta sähköpostiosoitettaan, Lantti kertoo. Perinneyhdistys järjestää vuosittain muun muassa tapahtuman, johon kokoontuvat 40 vuotta sitten palvelleet saapumiserät. Tapahtumat on yleensä järjestetty yhdessä Uudenmaan jääkäripataljoonan kanssa, jolloin halukkaat ovat voineet osallistua Kaartin jääkärirykmentin kalustoesittelyyn ja taistelunäytökseen. Aseveljillä, joista monet tapaavat ensimmäistä kertaa neljäänkymmeneen vuoteen, riittää aina juteltavaa, Lantti kertoo. Lisää netissä > > > >

13 ruotuväki 4/2014 vapaalla 13 Kuvat: Svante Gullichsen Urheilukoulussa Lahdessa palvelevalla jääkäri Dani Hatakalla alkaa vain 19 vuoden iästä huolimatta jo kolmas kausi FC Hongan Veikkausliigajoukkueessa. Asepalvelus huippufutarin tapaan Jääkäri Dani Hatakka viettää suuren osan ajastaan jalkapallokentällä, pienemmän osan metsässä. Leo Jaakkonen Espoolainen urheiluhalli on toistaiseksi hiljainen. FC Hongan liigacup-otteluun valmistavat palaveri ja harjoitukset alkavat tunnin kuluttua, joten jääkäri Dani Hatakalla on juuri sopivasti aikaa haastattelulle. 19-vuotias Hatakka on saapunut hallille suoraan Urheilukoulusta Lahdesta, jossa hän suorittaa asepalvelustaan. Suuri osa puolustajalupauksen ajasta kuluu kuitenkin jalkapalloilun parissa. Tämä on tasapainottelua fudiksen ja intin välillä, Hatakka tuumaa. Jalkapalloilijoilla on urheilukoulussa käytössään 45 urheilukomennuspäivää, joilla he käyvät oman seuransa tapahtumissa. Armeijassa urheilijoilla ei ole yhteisiä lajiharjoituksia. Kaikkiin treeneihin ei aina pääse. Intissä käymme muiden futareiden kanssa potkimassa ja pelailemassa. Pingis on uusin villityksemme, Hatakka hymyilee. Twiittejä intistä Hatakka on aktiivinen twiittaaja. Esimerkiksi ampumaleirille lähtiessään Hatakka lisäsi Twitteriin kuvan Pahkajärven viikon sääennusteesta, joka näytti yli viidentoista asteen pakkaslukemia. Olin vain yhden yön sillä leirillä, koska seuraavana päivänä oli peli, Hatakka sanoo tyytyväisenä. Twiittejä syntyy armeijan lisäksi Maaliskuussa kotiutuvalle Dani Hatakalle paistaa jo reservin aurinko. urheilusta ja kaverien kanssa olemisesta. Useat Hatakan ystävät ovat myös armeijassa. Aika harvoin ehdin kavereita näkemään. Silloin kun näemme, puhumme paljon intistä ja vertailemme palveluspaikkojamme. Kolmas kausi Veikkausliigassa Viime kaudella Hatakka kävi lainalla Ykkösen AC Oulussa. Hän sai vastuuta ja onnistui maalin teossa kolmesti kahdeksassa ottelussa. Oulun reissu oli hyvä kokemus. Se oli ensimmäinen kerta, kun asuin omillani. Hatakalla alkaa kolmas kausi Hongan edustusmiehistössä. Viime kausi päättyi hopeamitaliin. Käynnissä on liigacup-kausi, jonka tiimoilta Honka lentää haastattelun jälkeisenä päivänä Rovaniemelle RoPsin vieraaksi. Pelimatkoilla tykkään katsoa leffoja ja nukkua. Hatakka nostaa lempipelaajakseen Englannin maajoukkueen kapteeninakin toimineen toppari John Terryn. Kun Terry on kentällä, seuraan häntä erityisen tarkasti, hän sanoo. Kosiskeluja huippuseuroista Hatakka on tuttu näky Suomen juniorimaajoukkueissa. Hän on ollut mukana aina alle 15-vuotiaiden maajoukkueesta lähtien ja pelaa nykyisin alle 21-vuotiaissa. Parhaaksi muistoksi maajoukkueesta Hatakka nostaa Valentin Granatkin -turnauksen voiton alle 18-vuotiaiden kanssa vuonna Hatakasta on kiinnostuttu ulkomaillakin. Vuonna 2012 pietarilainen Zenit ilmoitti kiinnostuksena toppariin. Samana vuonna Hatakka kävi italialaisen Udinesen harjoitusleirillä. Onhan se imartelevaa kuulla, että herätän kiinnostusta. Se antaa motivaatiota ja lisää halua tekemiseen, Hatakka sanoo. Kuten varmasti suurin osa varusmiehistä, myös Hatakka odottaa maaliskuun kotiutumista kuin kuuta nousevaa. Kun intti ja koulukin ovat ohi, voin keskittyä fudikseen täyspainoisesti, kesällä ylioppilaaksi valmistunut Hatakka miettii. tupavisa 1. Kuka toimii tällä hetkellä Pääesikunnan päällikkönä? 2. Mistä tapahtumasta oli 6. helmikuuta kulunut tasan 70 vuotta? 3. Minkä kahden kaupunkin joukkueet kohtasivat vastikään pelatussa NFLliigan finaalissa, Superbowlissa? 4. Kuinka paljon juuri kymmenen vuotta täyttäneellä Facebookilla on käyttäjiä? 5. Minkä maalainen oli surrealismin mestaritaiteilija Salvador Dalí? 6. Kuinka monta suomalaista rauhanturvaajaa palvelee tällä hetkellä Afganistanissa ISAF-operaatiossa? 7. Mistä elokuvasta edesmennyt Philip Seymour Hoffman sai miespääosan Oscar-palkinnon? 8. Kuka suomalainen on viimeksi voittanut Stanley Cup-pokaalin? 9. Kuinka monta Grammy-palkintoa ranskalaiskaksikko Daft Punk pokkasi vuoden alussa järjestetyssä palkintogaalassa? 10. Minkä maan armeijan sotilaan paraativarustus on kuvassa? vastaukset 1. Vara-amiraali Juha Rannikko, 2. Neuvostoliiton Helsinkiin tekemästä suurpommituksesta, 3. Seattle ja Denver, 4. 1,3 miljardia, 5. Espanjalainen, , 7. Capote, 8. Tuukka Rask, 9. Neljä Grammya, 10. Iranin armeijan

14 14 vapaalla ruotuväki 4/2014 elokuvat näyttely Kummeli V Ohjaus Aleksi Mäkelä Pääosissa Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen, Heikki Vihinen, Heikki Hela Ensi-ilta Suursuosioon 1990-alussa sketsiohjelmasarjallaan noussut koomikkoryhmä Kummeli tuo elokuvateattereihin viidennen koko illan elokuvansa. Kovalla vierailevien näyttelijöiden kaartilla vahvistettu Kummeli V on neljän erillisen tarinan sekamelska. Kummeli V jatkaa samaa pitkästyttävää rataa kuin edellinen, vuonna 2008 ilmestynyt Kummeli Alivuokralainen. Taso on huonontunut selvästi Kummelin Jackpotista (2006), puhumattakaan 90-luvun Storiesista ja Kultakuumeesta. Kummelin sketsisarja erilaisine hölmöine hahmoineen on loistava. Kummeli V:ssä hahmoja riittää, mutta hauskoja niistä on vain murto-osa ilmestyneen Kummeli Storiesin vahvuus onkin hahmojen yhteys TV-sarjaan, jota ei uusimmissa elokuvissa ole. Kummelin suosiosta kertoo loisto-ohjaajan (Aleksi Mäkelä) ja huippunäyttelijöiden saaminen mukaan elokuvaan. Pitkästä vierailijoiden listasta mainittakoon nosteessa olevat Putoustähdet Jussi Vatanen ja Iina Kuustonen, jotka saavat seurakseen muun muassa vanhemman sukupolven Aake Kallialan ja Seela Sellan. Uusin Kummeli-sekoilu on epäselvä hahmorumba. Tunnustusta ikääntyville tamperelaisille on annettava pitkästä urasta suomalaisen komediateollisuuden värittäjinä. Kuluvan vuosituhannen elokuvat eivät kuitenkaan yllä lähellekään 90-luvun sketsien tasolle. Leo Jaakkonen Moni on kokenut näyttelyn hyvin koskettavana, Lahden historiallisen museon tuottaja Tuija Vertainen kertoo. Kuva: Pauli Engblom RoboCop Ohjaus José Padilha Pääosissa Joel Kinnaman, Gary Oldman, Abbie Cornish, Jackie Earle Haley, Jennifer Ehle, Michael Keaton, Samuel L. Jackson, Jay Baruchel Ensi-ilta Monien kasvojen kaupunki José Padilha on välttänyt ne sudenkuopat, joihin useat tulevaisuuteen sijoittuvat elokuvat putoavat. Vaikka uusin RoboCop sijoittuu vuoteen 2028, on tulevaisuus maltettu pitää niin tuttuna, että melkein uskon Robo- Copin olevan totta. Uusimman RoboCopin tarina kietoutuu samojen tapahtumien ympärille kuin vuosien kulttielokuvien. Se, mikä löytyi ennen kolmesta erillisestä leffasta, löytyy Padilhan version myötä nyt kuitekin yhdestä ja samasta paketista.viimeisin versio RoboCopista esittelee mainiolla ja samaistuttavalla tavalla miehen ja koneen sekä oikean ja väärän rajoja. Padilhan RoboCopin ehdottomasti parasta antia on kuvaus. Elokuva välttelee mahtipontisia, toimintaelokuvalle tyypillisiä kuvakulmia ja takaa-ajokohtauksia. Äärimmäisen taitavalla kameran käytöllä ja erilaisilla kamera-ajoilla on onnistuttu luomaan tunne, että tapahtumien ja katsojan välillä ei ole edes elokuvasalia tai valkokangasta. Kokonaisuus tuntuu silti väkinäiseltä. Elokuvaan on istutettu huumoria ja keveyttä. Valitettavasti sitä on juuri sen verran liian vähän ja väärissä kohdissa, että ne tuntuvat vaivaannuttavilta. Harmillisen pinnalliseksi jää myös pääosan esittäjän, Joel Kinnamanin, suoritus. Hän osaa näytellä paremmin robottia kuin ihmistä, jota ei voida laskea eduksi edes tämän elokuvan kohdalla. Hanna Tuulonen Lahden historiallisen museon Viipuri mon amour -näyttelyn ensimmäisessä salissa kävijä kohtaa vaikuttavan näyn. Keskellä isoa huonetta on suuri Suomen kielekkeinen valtiolippu, jonka vänrikki Eelis Mäkinen laski viimeistä kertaa Viipurin linnan tornista kaupungin puolustuksen romahdettua kesällä Viidelle seinälle on heijastettu videomateriaalia Suomen toiseksi suurimman kaupungin arjesta, sodasta, evakoista ja neuvosto-viipurista. Huoneessa soi vuorotellen suomalainen iskelmä sotia edeltävältä ajalta, kuorolaulu ja venäläinen iskelmä. Ensimmäisessä salissa käy selväksi, että Lahden historiallisen museon Viipuri-näyttely tuo esiin kaupungin monet muistot. Monet Karjalan evakoista asutettiin Lahteen, ja Lahden historiallinen museo on Viipurin historiallisen museon perinteen jatkaja. Tämä on yksi näyttelyn lähtökohta. Esillä on muun muassa Viipurin taidemuseon ja Viipurin historiallisen museon kokoelmia. Museon kolmeen kerrokseen on sijoitettu taidetta, valokuvia sekä esineitä, jotka kertovat tarinaa kaupungin monivaiheisesta historiasta. Moni on kokenut näyttelyn hyvin koskettavana, Lahden historiallisen museon tuottaja Tuija Vertainen kertoo. Teatteriammattilaiset somistamassa Koskettavuutta lisää näyttelyn esillepano. Ilme on teatterialan ammattilaisten käsialaa: tunnelmaa luovat niin näyttelyarkkitehtina toimineen Lahden kaupunginteatterin skenografi Minna Välimäen suunnittelemat erilaiset lavasteet kuin runsas video- ja äänimateriaali, jonka esittämisen on suunnitellut ja toteuttanut valosuunnittelija Kimmo Karjunen. Koskettavimmassa huoneessa on näytteillä viipurilaisten avaimia, joilla oli tarkoitus hakea evakuoitujen tarpeellisinta omaisuutta, kuten vuodevaatteita. Kuljetussuunnitelma kuitenkin epäonnistui, ja tavarat jäivät Karjalaan. Näyttely tuo esiin kaupungin monet muistot. Toisenlaisia tunnelmia Viipurin Monrepos'n puistoalueelta esitellään smaragdinvihreäksi maalatussa huoneessa. Seinillä olevat valokuvat ja Victor Svaetichinin maalaukset sekä seinälle heijastetut, vaihtuvat kuvat tuovat mieleen keskieurooppalaiset puistot. Huoneessa soi Annikki Tähden laulama valssi Muistatko Monrepos n ja seinien viereen rakennetut puiston kaarisillan kaiteet luovat nostalgiaa. Museon kolmannessa kerroksessa esitellään sodan kauhua ja tuhoa. Ensimmäisen huoneen päätyseinällä on Eino Partasen valokuva Viipurin rautatieaseman raunioista. Kuvan päälle heijastetaan puolustusvoimien videomateriaalia jatkosodanaikaisista tapahtumista kaupungissa ja sen ympäristössä. Seinän eteen on koottu hajonneesta rakennusmateriaalista ja esineistä vaikuttava lavaste. Kävijä voi aistia, miltä sodanruntelema kaupunki tuntuu. Näyttelyn toiminnallisimpaan huoneeseen kuljetaan puolijoukkuetelttamaisesta ovesta. Aalto-yliopiston kanssa toteutetussa pelissä kerrotaan Neuvostoliiton Viipuriin asettamista radiomiinoista ja siitä, kuinka suomalaiset tukkivat miinojen radiotaajuuden soittamalla yhtä soittoa Säkkijärven polkkaa lähes viisi kuukautta. Pelissä kävijän pitää virittää radiot oikealla kolmisointutaajuudelle Säkkijärven polkan kuulumiseksi. Viipuri mon amour tuo kaupungin esille mielenkiintoisesti ja ajatuksia herättävästi monesta näkökulmasta. Viipuri Mon Amour -näyttely Lahden historiallisessa museossa 30. maaliskuuta asti. Pauli Engblom konsolipelit Knack PS4 Japan Studio, Sony Computer Entertainment Moni Play Stationien aikakaudella syntynyt miehenalku muistaa nuoruudestaan Crash Bandicootin ja Rachet & Clankin kaltaiset tasohyppelypelit. Päättömästä juoksentelusta, aarteiden löytämisestä ja loputtomasta vihollisien mätkimisestä lapset saivat sellaista hupia, jota vielä myöhemmälläkin iällä muistellaan kaihoisasti. Allekirjoittaneen ala-asteen ajoista ovat pelit ja vehkeet muuttuneet. On äänikomentoja, kosketusnäyttöjä ohjaimissa ja kameroita konsoleissa. Konsolipelit ovat entistä enemmän elokuvia, joissa pelaaja itse on päätähti. Spektaakkelimaisten pelien joukosta löytyy toki poikkeuksia. Yksi niistä on Japan Studion kehittelemä Knack, jossa pelaaja seikkailee epämääräisistä palikoista koostuvalla metallimiehellä. Japan Studio yrittää tarjota pelaajalle samanlaista huolettoman yksinkertaista pelikokemusta kuin Crash Bandicootin kaltaiset klassikot. Knack suoriutuu tavoitteestaan surkeasti. Peli on kuin pakottamalla tehty. Knack kulkee valmiiksi viitoitettua tietä, eikä pelaaja varmasti voi astua harhapolulle, saati sitten vaikuttaa tapahtumiin. Haasteita eikä löytämisen riemua ole lainkaan.vastustajat voittaa rämppäämällä yhtä näppäintä. Jos taistelun häviää niin peli jatkuu miltei samasta kohdasta. Vaikka kuinka yrittäisi ajatella lapsen mielellä, ei pelistä löydä monia hyviä puolia. Kaukana ovat vanhojen klassikkojen nerokkaat taistelukentät, kekseliäät viholliset ja lukuisat ohjainkomennot. Jopa kuvakulman säätämisen ovat Knackin tekijät pilanneet. Ala-asteikäisille Knack on varmasti mukavan helppo seikkailupeli, mutta jo vähänkään vanhemman hermot ovat koetuksella jo suomenkielistä dubbausta kuunnellessa. Otso Lukka KillZone Shadow Fall PS4 Sony Computer Entertainment KillZone Shadow Fall sijoittuu kuvitteelliselle planeetalle, jonka ovat jakaneet kaksi toisilleen vihamielistä kansaa. Terrori-iskut ja salaiset operaatiot ovat arkipäivää sisällissodan uhan alla elävässä maailmassa. Vain paksu muuri voi erottaa kansat väistämättömältä konfliktilta. Pelin sankari on Lucas Kellan - niminen Shadow Marshall -agentti. Tällä hampaisiin asti aseistetulla ja huippukoulutetulla tappajalla toteutetaan pelin edetessä lukuisia operaatioita muurin toiselle puolelle, viholliskansan kimppuun. Shadow Fall ei eroa merkittävästi muista ensimmäisen persoonan räiskintäpeleistä. Erilaisia aseita ja kranaatteja on riittämiin ja pääasiallinen eteneminen tapahtuu vihollisia ampumalla.toisinaan pelaaja kohtaa pulmia, jotka vaativat ongelmanratkaisukykyä. Suurimmaksi osaksi nämäkin solmut aukeavat rutiininomaisesti liikoja miettimättä. Pelaajan apuna toimii robottilennokki, jonka voi komentaa vastustajien kimppuun, suojelemaan itseään tai vaikka purkamaan hälytyslaitteita. En kuitenkaan jaksanut innostua päälleliimatulta tuntuvasta apuvälineestä. Pelin eduksi voi lukea erinomaiset grafiikat, jotka toisaalta ovat itsestäänselvyys, onhan kyseessä yksi ensimmäisistä pelijulkaisuista PS4-konsolille. Tehtävät päästään pelaamaan laajoilla kentillä, joten myös vaihtoehtoisia etenemistapoja tehtävien läpäisemiseksi löytyy. Kyseessä on kuitenkin jälleen kerran valinta hiiviskelyn ja suoran toiminnan välillä. Itse en jaksanut käyttää aikaani hiippailuun vaan päätin mahdollisimman huomiota herättävästi tuhota kaiken, mikä liikkuu. Shadow Falliin olisi voinut lisätä hieman kunnianhimoa. Peli on kyllä graafisesti näyttävä ja suhteellisen toimiva, mutta juuri mitään uutta se ei tarjoa räiskintäpelien ystäville. Eemeli Peltonen

15 ruotuväki 4/2014 VAPAALLA 15 Kyse on vapaudesta! Muta ja hiekka lentävät, kun motocrosskuskit ottavat mittaa toisistaan messukeskuksen kisaradalla. Teksti Eemeli Peltonen Kuvat Svante Gullichsen Ulkoasu Otso Teperi Moottoripyöräily koukuttaa. Adrenaliini, vapaus ja vauhti ovat houkutelleet miljoonia ihmisiä hyppäämään moottoripyörän ohjaimiin. Puristan käteni nyrkkiin ja hivutan kytkimen pohjaan. Hapuilen käynnistyskytkintä ja samalla pakokaasun pistävä haju pelmahtaa ilmoille. Olen juuri käynnistänyt ensimmäistä kertaa elämässäni kevytmoottoripyörän. Nyt vapautat kytkimen ja nostat hiljalleen kaasua. Sitten kierrät radan vasemmalta oikealle, Joonas Stengman moottoripyörävalmistaja KTM:stä ohjeistaa. Moottoripyörä nytkähtää liikkeelle ja pääsen käsiksi vauhdin huumaan. Miten tähän on tultu? Varusmiestoimittaja, joka hädin tuskin pysyy pystyssä potkulaudalla istuu nyt kevytmoottoripyörän ohjaksissa. Ruotuväki päätti selvittää, mikä moottoripyöräilyssä kiehtoo miljoonia ihmisiä. Ja mikäpä olisi parempi paikka päästä sisälle moottoripyöräkulttuurin kuin MP 14 Moottoripyöränäyttely Helsingissä. Piireissä tapahtumaa pidetään pyörävuoden avajaistapahtumana. Stengman antaa toimittajalle hyvän arvosanan ensimmäisestä ajosuorituksestaan. Stengman Harrastushan on seksikäs ja erittäin miehekäs! pyörittää messuilla osastoa, jossa kuka tahansa pääsee kokeilemaan kevytmoottoripyörällä ajoa. Kyllähän sen huomasi, että olit ensimmäistä kertaa ohjaksissa. Pääsimme silti ihan hyvin liikkeelle. Kyllä mä luulen että susta ihan hyvä kuski tulisi pienellä harjoittelulla. Kun moottoripyöräkärpänen puree Ajokokemus on nyt saatu. On aika suunnata tapahtumakansan joukkoon ja metsästää asiantuntijoita paljastamaan moottoripyöräilyn salat. Suomen moottoriliiton toimitusjohtaja, televisiosta tuttu Kurt Ljungqvist ilmestyy kuin tilauksesta vastailemaan visaisiin kysymyksiin. Moottoripyöräily on monipuolinen harrastus. Vanhan sanonnan mukaan, kun kerran on moottoripyöräkipinä iskenyt, niin se on sitten ikuista, Ljungqvist kertoo. Ljungqvistin mukaan kilpailutoiminta ja pyöräkulttuuri ovat Suomessa hyvällä tolalla. Vain katumoottoripyörien myynti on viimevuosina romahtanut samalla, kun kilpailutoiminta on monipuolistunut. Ljungqvistiä on parasta uskoa, sillä hän vaikuttaa moottoripyörämieheltä henkeen ja vereen. Harrastuksesta ammatin tehnyt Ljungqvist ei itse ehdi katupyörillä huristella, mutta uskoo ensi keväänä hyppäävänsä aktiivisemmin motocrosspyöränsä ohjaksiin. Ljungqvist kehuu, että moottoripyöräily sopii kaikenikäisille. Hänen 76-vuotias isänsä on tästä erinomainen esimerkki. Vetää toimittajankin nöyräksi. Vapaus käteen jää Matkamme jatkuu messukeskuksen sydämeen, ihmismassojen keskuuteen. Vieläkään kukaan ei ole antanut tyydyttävää vastausta siihen, mikä lajissa oikeasti koukuttaa. Moottotipyöräilyssä on kyse vapaudesta, toteaa BMW:n osastolla pönöttävä Jari Helminen. Hän kertoo, että mikään ei ole niin hyvä tapa nollata rankan työpäivän jälkeen kuin ajelu moottoripyörällä. Helminen alleviivaa, että rentous ja vapauden tunne korostuu, kun jättää kypäräpuhelimet ja muut vimpaimet kotiin. Vapauden tunnetta korostaa myös Beatrice Hedman. Hän on saapunut Ruotsista asti myymään western-tyylisiä nahkabootseja ja prätkätakkeja. Erityisesti kaupaksi käyvät leveäkärkiset saappaat, joiden etuna on mukavuus muihin malleihin verrattuna. Juuri tällaiset tuotteet vetoavat Headmanin mukaan perinteisiin motoristeihin. Ajo vaatii keskittymistä, mutta se on myös hyvin rentouttavaa. Myös kontakti luontoon on autoilua vahvempaa. Voit tuntea aidosti tuulen viiman ihollasi. Joonas Stengman ohjastaa toimittajaa kevytmoottoripyörän saloihin. Mutta eikö moottoripyöräily ollut hengenvaarallinen laji? Mitä tekemistä siinä nyt on vapaudella? Vastaansanomattoman argumentin heittävät Sointu Borg ja Alina Välimäki Charisma promotionista. Kyllähän onnettomuuksia sattuu autollakin, Välimäki ja Borg lausuvat kuin yhdestä suusta. Daamit ovat saapuneet messuille markkinoimaan speedwayn maailmanmestaruuskisoja, jotka järjestetään toukokuussa Suomessa ensimmäistä kertaa. Vaikka mallit ovatkin enemmän autojen perään, ymmärtävät he myös niitä, jotka pitävät enemmän moottoripyöristä. Monet, joita olemme haastatelleet ovat kertoneet, että adrenaliini on se, joka moottoripyöräilyssä koukuttaa. Ja harrastushan on seksikäs ja erittäin miehekäs! Usein huippukuskeja kukittaneet ja siten monia kisoja seuranneet Borg ja Välimäki ovat päässeet seuraamaan moottoripyöräilyn eri muotoja läheltä. Tuossa motocross-kisaa katsoessamme Alina lohkaisi, että harrastaisivatpa meidänkin poikaystävämme motocrossia! Beatrice Hedman on tullut Ruotsista asti kauppaamaan motoristeille vaatteita. Sointu Borg ja Alina Välimäki viihtyvät messuilla. Mallit mainitsevat adrenaliinin metsästyksen tärkeäksi syyksi harrastaa moottoripyöräilyä.

16 16 takakansi ruotuväki 4/2014 potretti Reservin kärjekkäin pitkätukka Lassi Kuisma Äiti halusi kasvattaa pojasta siviilipalvelusmiehen. Kun poika oli kolme, äiti sanoi, että jos hän näkee leikkipyssyn, se lentää roskiin. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Radio Rockin juontaja ja Idols-tuomari Jone Nikula pyöräilee Helsingin Kaivopihaan maastokuvioinen takki päällään. Edellinen ilta on venynyt pitkäksi sota-aiheista kirjaa lukiessa. Olin jo kolmivuotiaana saanut sen verran villasukkia lahjaksi, että opin, ettei lahjoja saa heittää pois. Kun täytin neljä, tilasin yhdeltä pihan jätkältä vesipyssyn, toiselta nallipyssyn ja kolmannelta starttipyssyn. Sanoin mutsille, että nää on lahjoja, eikä näitä voi heittää pois, Nikula selittää. Äiti nosti kädet pystyyn, ja pienellä Jone Nikulalla oli pihan mahtavin asevarasto. Entinen vihreiden ministeri ja kansanedustaja Paavo Nikula opetti pojalleen sotilasarvot, jotta tämä sai määriteltyä pihakomppanian oikein. Oikeuskanslerinakin toiminut isä oli itse harkinnut nuorena meriupseerin uraa. Sotaa leikittiin lähiön poikien kanssa ahkerasti. Tästä Tapiolan taistelutantereiden pikkusoturista kasvoi mies, jonka mielestä harvat asiat ovat yhtä hauskoja kuin tuliaseet ja metsässä juokseminen. Asevelvollisuudelle ei ole vaihtoehtoja Jone Nikulan mielestä vaatteissa pitäisi käyttää vain testattuja ja käytössä olleita maastokuvioita. Ruokapöydässä hän lukee maastokuvioiden kokoelmakirjaa. Jone Nikula on omasta mielestään noussut köykäisesti otsikkoreserviläiseksi, mutta sanoo olleensa aina kiinnostunut etenkin sotahistoriasta. Nuorempana kiinnostivat antiikin ja keskiajan sodat ensimmäiseen maailmansotaan asti. Armeija-aikana nykyaikaisempi sodankäynti alkoi kiehtoa. Etenkin kun samaan aikaan taisteltiin Persianlahden sodassa. Se antoi miellyttävän viitekehyksen omalle opiskelulleni, Nikula miettii. Nikula antoi myös äänensä elokuussa ensi-iltaan tulleeseen Varusmies-elokuvaan, juonsi Kaartin Pataljoonan 200-vuotisperinnepäivän viime vuoden syyskuussa ja on antanut otsikoihin nousseita lausuntoja asevelvollisuuden puolesta. Asevelvollisuusarmeija on Nikulan mielestä paras vaihtoehto Suomelle, ja sen puolesta hän on valmis taistelemaan. Tässä maassa saa intellektuellin maineen, kun vaatii veronkorotuksia tai vastustaa armeijaa. Jos lärvällä on jotain markkinaarvoa, niin tuodaan nyt esiin toinenkin näkökulma. Maanpuolustukseen liittyvää keskustelua häiritsee miehen mielestä puolueellisuus. Jätkien käsitys taistelutavasta ja johtamisorganisaatiosta on aikansa elänyt. Siellä on joku jätkä käynyt armeijan vuonna 1982, ja sille on jäänyt siitä paha mieli. Kertauksista hyviä muistoja Asevelvollisuuden hyvänä puolena Nikula pitää mahdollisuutta hyödyntää siviilissä hankittuja taitoja. Jokainen koulutetaan sodan ajan tehtäviin, joita kertausharjoitusten kautta päivitetään. Puolustusvoimat ei ole ylimielinen tai varma omasta erinomaisuudestaan. Lähtökohtaisesti ammattiarmeijan värväykset kohdistuvat kansanosan tyhmimpään kymmeneen prosenttiin. Nikula suoritti varusmiespalveluksensa Säkylässä, Sodankylässä ja Haminassa. Tämän jälkeen hänelle on oman arvion mukaan kertynyt yli 80 kertausharjoituspäivää. Kertausharjoituksissa sodan ajan sijoitus on muuttunut siviilissä hankitun ammattitaidon mukaiseksi. Kertauksissa olen päässyt tekemään mielenkiintoisia hommia fiksujen ja skarppien tyyppien kanssa, mistä olen saanut lisää virtaa omaan harrastukseeni. Upseerikerhot heijastavat ammattimaistumista Nikulan mielestä puolustusvoimat on kehittänyt varusmiespalvelusta, asejärjestelmiä ja taistelutapoja muuttuvan maailman mukana. Puolustusvoimat on hänen mielestään ajassa kiinni ja halukas sekä nopea oppimaan. Se ei ole ylimielinen tai varma omasta erinomaisuudestaan. Siinä vaiheessa kun organisaatio ei kyseenalaista itseään eikä salli keskustelua oletetuista ongelmistaan, se on kusessa. Edellinen pätee enemminkin moneen muuhun valtionvirastoon kun puolustusvoimiin. Ammattimaistumisen koko kehitys on aika helposti dokumentoitavissa. Voi vaikka käydä katsomassa upseerikerhoja. Ei kukaan käy siellä enää ryyppäämässä, kun kaikki menevät iltalenkin jälkeen kotiin ja juovat palautumisjuoman. Konjakkipullo toisessa kädessä ja Luger-pistooli toisessa kädessä -mielikuva on aikansa elänyt. Jone Nikula Ikä: 43 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Toimittaja Koulutus: Ylioppilas Sotilasarvo: Yliluutnantti reservissä Lopun ajat ovat juhlaa valmistautuneille. Kuvat: poiminta Sotilasmusiikkia Bond-tunnelmissa Otso Lukka Ilmavoimien Big Band on tunnettu railakkaasta menostaan. Kuvassa musisoidaan MILjazz-tapahtumassa. Kuva: Puolustusvoimat/Olli Rytkönen Ilmavoimien Big Bandin Aalto-sarja saa avauksensa Jyväskylässä 21. helmikuuta, kun svengaavat sotilasmuusikot soittavat James Bond -elokuvien mieleenpainuvimpia musiikkinumeroita vahvasti jazzvoittoisina sovituksina. Sovitukset on tehnyt vieraileva kapellimestari Jussi Lampela. Laulusolistina tapahtumassa kuullaan Eeppi Urstinia, joka tunnetaan sekä omasta soolourastaan että Club for Five -lauluyhtyeestä. Trumpetisti Jukka Eskola on niittänyt mainetta muun muassa The Five Corners Quintet -yhtyeessä. Hänet on myös valittu Pori Jazzin vuoden taiteilijaksi Ilmavoimien soittokunnan tiedottaja Merja Kokko lupailee James Bond -illasta viihteellistä kuultavaa. Vuosien saatossa tutuksi tulleista tunnareista on sovitettu uudelleen nimenomaan Big Band -kokoonpanolle sopivaksi, Kokko kertoo. Ilmavoimien Big Bandin Aaltosarja jatkuu koko vuoden ajan. Siihen kuuluu kaikkiaan neljä konserttia, joista kaksi on alkuvuoden puolella ja toiset kaksi syksyllä. James Bond -konsertin jälkeen Big Band nähdään seuraavan kerran 10. huhtikuuta, jolloin teemana on suomalaiset klassikot. Ilmavoimien Big Bandin James Bond -konsertti Perjantaina 21. helmikuuta kello Jyväskylän A-sali (Väinönkatu 7) > kalenteri Vala Helsingin ytimessä Kaartin jääkärirykmentin ja Helsingin ilmatorjuntarykmentin vala Senaatintorilla lauantaina 22. helmikuuta kello Etelä-Suomen sotilaslääni johtaa Kaartin jääkärirykmentin ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentin (Panssariprikaatissa) yhteisen sotilasvala ja -vakuutustilaisuuden. Tilaisuus järjestetään Helsingin ydinkeskustassa Senaatintorilla. Valatilaisuuteen osallistuu noin sotilasta ja 20 ajoneuvoa. Ilmavoimat toteuttaa tilaisuuteen liittyvät ylilennot sekä säävarauksella taitolentoesityksen Kaivopuiston edustan merialueella noin klo Hakuaika ilmavoimien sotilaskuljettajakurssille Sotilaskuljettajan rooli ilmavoimissa on tärkeä niin varuskunnan päivittäisessä pyörittämisessä kuin vastaavasti tukikohdan huoltamisessa poikkeusolojen aikana. Kurssin aikana sotilaskuljettajat suorittavat BECE- ajokortin. Lisäksi oppilaat suorittavat ADR- koulutukset tutkintoineen ja aloittavat ammattipätevyystutkintoon tähtäävän koulutuksen. Hakuaika heinäkuussa alkavalle kurssille päättyy 28. helmikuuta. Kesäharjoittelupaikkoja ilmavoimissa Ilmavoimien materiaalilaitos hakee yhdeksää opiskelijaa harjoitteluun kesäksi Harjoittelupaikat sijaitsevat Tampereen Vuoreksessa ja Jyväskylässä Tikkakoskella. Perusvalmiutena harjoittelijoilta odotetaan hyviä tietoteknisiä taitoja sekä hyvää englanninkielen taitoa.lisätietoa osoitteesta: >