1. Katuman päiväkoti Lapsiryhmät Samu Katuman päiväkotilainen Mä kysyin äidiltä, että mitä ne arvot on Perusasioita..

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1. Katuman päiväkoti.3 2. Lapsiryhmät.4 3. Samu Katuman päiväkotilainen Mä kysyin äidiltä, että mitä ne arvot on Perusasioita Oppimiskäsityksestämme Oppimismenetelmistämme - Meille tärkeät asiat Leikki 16 Sadut ja tarinat.. 19 Kerhot...21 Korit 22 Maahanmuuttajat..23 Metsämörri Esiopetus Yhteistyö..28 Kasvatuskumppanuus vanhemmat 28 Yhteistyöverkosto Yhteystiedot Ja vielä viimeiset sanat Käyttämämme kuvat ovat taiteilija Marjaliisa Pitkärannan. Copyright Marjaliisa Pitkäranta Säätiö / Terttu Ollikka. Metsämörrikuva on Suomen latu ry:n. 2

3 1. KATUMAN PÄIVÄKOTI Tervetuloa tutustumaan päiväkotiimme anna itsellesi hetki aikaa, ota mukava asento ja viihdy kanssamme! Katuman päiväkoti on perustettu vuonna Mittava täysremontti tehtiin vuonna , jonka jälkeen olemme viihtyneet kauniissa ja valoisissa tiloissa! Päiväkotimme sijaitsee luonnonkauniin Katumajärven rannalla metsien ja kallioiden saarekkeessa. Ihanteellinen sijainti mahdollistaa lasten kanssa tehtävät metsä- ja kävelyretket. Kesäisin voimme käydä mato-ongella narraamassa kaloja ja talvisin järven jää on mitä parhain hiihto- ja pilkkipaikka. Katumalla kohoava historiallinen linnavuori, Mantereenlinna, on upea samoilemisen kohde. Linnavuoren läheisyydestä löytyy myös Hämeelle tyypillisiä muinaisjäännöksiä, kuppikiviä, joita voimme lasten kanssa käydä ihastelemassa ja tutkimassa. Lähellä päiväkotia sijaitsee Lammassaari, johon lasten kanssa voi lähteä vaikkapa makkaranpaistoon! Paikka on mukava myös yhteisille illanvietoille. Varhaiskasvatussuunnitelmaamme olemme koonneet toimintaperiaatteitamme tapojamme ja ajatuksiamme. 3

4 2. LAPSIRYHMÄT Päiväkodissamme on lapsipaikkoja yhteensä 87. Ryhmiä päiväkodissamme on yhteensä viisi. Vaikka jokainen ryhmä muodostuu erilaisista lapsista, henkilökunta noudattaa yhteiseksi sovittuja periaatteita ja arvoja omalla persoonallisella otteellaan. Tässä varhaiskasvatussuunnitelmassamme esittelemme nämä asiat vielä tarkemmin. Ryhmäkohtaiset toiminnan suunnitelmat ja tavoitteet tehdään aina syksyisin, kun lapset ovat saapuneet ja heidän tarpeensa ja toiveensa on huomioitu 1-3-vuotiaiden ryhmä. Lapsipaikkoja on kaksitoista. Henkilökunta: - yksi lastentarhanopettaja - kaksi lastenhoitajaa On kaikilla lapsilla maailmassa pieni tiukunen helisemässä. Syvällä sydämen sykkyrässä se lapsella hellästi soi. Ja vaikka se tiuku on piilossa sen kuulee lapsen ilossa ja näkee valona katseessa kun hän unelmoi. Inkeri Karvonen 3-5-vuotiaiden lasten ryhmä. Lapsipaikkoja on 21. Henkilökunta: - yksi lastentarhanopettaja - kaksi lastenhoitajaa. Miksi minä olen minä enkä kukaan muu, ja sinä olet sinä etkä kukaan muu? Ihmeellistä olla ihmisinä sinä ja minä ja ystävinä minä sinulle sinä. Kirsi Kunnas 4

5 3-5-vuotiaiden lasten integroitu erityisryhmä. Lapsipaikkoja on 13. Henkilökunta: - yksi erityislastentarhanopettaja - yksi lastentarhanopettaja - yksi lastenhoitaja - yksi erityisavustaja Minä olen hurja ja minä olen rohkea. Minä olen kaunis ja ihana. Joskus olen huono ja joskus hyvä. Olen sopiva, - sillä Minä olen Minä! Anni Simojoki 3-5-vuotiaiden lasten ryhmä. Lapsipaikkoja on 21. Henkilökunta: - yksi lastentarhanopettaja - kaksi lastenhoitajaa Oravanpoika katsoi tyttöä silmiin ja kuiskasi: Kas yhdessä on mukavampaa meillä kaikilla olla. Kuljeskella metsiköissä ja nauraa kalliolla. HsPo 5

6 6-vuotiaiden lasten esiopetusryhmä lapsipaikkoja on20. Henkilökunta: - kaksi lastentarhanopettajaa - yksi lastenhoitaja Mitä voisi lahjoittaa sille, joka omistaa jo kissankellon, vanamon, säteet kevätauringon, jolla on talvi ja syys kävisikö ystävyys? -Uppo Nalle (Elina Karjalainen) Päiväkodillamme on oma keittiö Henkilökunta: - yksi ruokapalveluvastaava - yksi ruokapalvelutyöntekijä - yksi avustaja Appelsiinilla ei ole luurankoa, mutta muurahaisilla on. Liisa 6v 6

7 3. Samu Katuman päiväkotilainen Hei! Olen Samu ja viisi vuotta! Nyt on tiistai ja äiti toi mut päiväkotiin, tänne Katumalle! Siskon se vie tonne pienille, kun se on vasta kaks. Ite mä oon Ressuilla ja mun serkku Aleksi on Reppuleilla. Tuolla talon päässä on Raikulit. Mä tiedän, että ne menee joka tiistai metsämörriretkelle! klo 8 Mä tulen aina vähän ennen aamupalaa. En syö kotona, joten mun täytyy syödä täällä, vaikka en pitäisikään puurosta. Vaikka en mä silti aina syö. Me on sovittu Reijan kanssa, että jonkun verran pitää syödä. Jos on sämpylöitä,mä syön ja paljon! Pelleilin tänään aamupalapöydässä. Reijan piti mua komentaa. Joskus mä haluan vähän pelleillä, vaikka tiedän vallan hyvin, että se ei kuulu sääntöihin. klo 8.30 Syötyäni mä meen aamupiiriin. Siinä me katsotaan, keitä lapsia on paikalla ja mitä tänään tehdään. Mä pidän arvoituksista, joita me tehdään kanssa tosi usein. Esimerkiksi: Mulle maistuis lettu, sanoi pitkähäntäinen Kettu tietenkin! Kalle ei tienny sitä, mutta Kalle onkin vasta kolme. Kolmevuotiaat ei oo niin viisaita kuin viisivuotiaat. Pienillä ne ei tee tämmöisiä juttuja. Niillä on ihan omat jutut. klo 9 Aamupiirin jälkeen mä meen Alin kanssa ritarilinnalla leikkiin. Me mentiin ensin Reppuleille kysymään Juhoa mukaan, mutta sillä olikin sen omat tehtävät ja se lupasi tulla sen jälkeen. Juho pääsee Mallan kanssa kaksin tehtävähuoneeseen pelaamaan. Juho sanoo, että se on kivaa. Mulla on paljon leikkejä. Joskus mä vähän riehun leikeissä, mutta silloin tulee täti mukaan leikkiin. Ei se haittaa. Tädit on ihan kivoja leikkijöitä. Ne sanoo, että kaikille pitää antaa leikkirauha. Siks mä en voi juosta ympäri huonetta vaikka haluaisinkin. Ja toista ei saa satuttaa. Jos lyö, seuraa rangaistus. Kerran Ali ei halunnu leikkiä mun kanssa, kun mä löin sitä. Silloin mä rupesin itkemään ja lupasin, etten enää lyö. Enkä lyönytkään. Paitsi yhden kerran. 7

8 klo 10 Tänä aamuna mä saan itse päättää, lähdenkö ulos. Mä päätän lähteä, koska mulla jäi sinne eilen illalla hienon lumilinnan valmistus kesken. Toivottavasti kukaan ei oo rikkonu sitä. Ali jää sisään, koska se menee kielikouluun. klo 11 Sisälle ja syömään! Ennen kuin ruoka-apulaiset kutsuu meidät pöytään, me mennään käsipesulle ja satupiiriin. Kädet täytyy pestä ennen kuin syödään ettei mene pöpöjä suuhun ja tule nuhaa. Me luetaan satupiirissä jatkokertomusta kekseliäästä ketusta. Mä oon se kettu ja Maija mun vieressä vois olla se ketun rouva. Meillä on ruokana jauhelihakeittoa ja leipää. Mä haen itse ruuan sitten, kun Sirpa sanoo: Samu ole hyvä. Mä sanon sille sitten kiitos kun mä saan lautasen. Me jutellaan kun syödään. Kun mä oon syöny, mä sanon taas kiitos. klo Tänään on kiva päivä, koska mulla on heti ruokailun jälkeen Isojen poikien kerho. Me tehdään siellä kaikkea kivaa. Niin kuin juoksuleikkejä ja sellaisia. Joskus me halataankin Tänään me lähdetään kaikki luistelemaan luistinradalle. Pienemmät lapset menee nukkumaan. Ne nukkuu välipalaan asti. klo 13 Luistimet pois ja äkkiä leikkiin! Tai oikeastaan mä menenkin pelaamaan kaninloikkaa Tupun kanssa. Se on niin kiva likka. 8

9 klo 14 Nyt on välipalan aika. Ensin pestään kädet ja sitten apulaiset kutsuu meidät pöytään. Ensi viikolla on muuten mun ja Alin vuoro olla apulaisia. Meillä on kiisseliä ja sämpylöitä. Mä haluaisin sitä aina. Kun oon syöny, mä meen taas iltapäiväpiiriin. Mä ehdotan, että laulettaisiin lehmälaulu ja tanssittaisiin. Niin me sitten tehdäänkin. klo Piirin jälkeen mä meen tietsikalle Paavon kanssa. Sitten mä kuulen, kun mun äiti juttelee Sarin kanssa. Ai se tulikin jo nyt. Yleensä mä olen kerenny jo ulos kun se tulee. Mun äiti juttelee usein tätien kanssa. Kerran se oli täällä illallakin juttelemassa jostakin arvoista. Mä kysyin äidiltä, että mitä ne arvot on. Se sano, että ne on sellaisia asioita, joissa mietitään miten meidän lasten olisi hyvä olla. Kaikkee ne miettiikin. Olis kysyny multa, miten lasten on hyvä olla. Mun on hyvä olla, kun mulla on kavereita ja mä saan leikkiä. Äiti sanoo, että ensi vuonna mä pääsen eskariin! Mä ootan sitä, koska silloin mä olen iso! Eskarissa oppii kaikkee. Niinku että mikä on kirjain ja sillai. Mutta saa eskarissakin leikkiä. Aikuiset sanoo, että leikki on elämään opettelua 9

10 4. MÄ KYSYIN ÄIDILTÄ, ETTÄ MITÄ NE ARVOT ON? Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa Katuman päiväkodin henkilökunta piti tärkeänä sitä, että se palvelee kaikkia lapsia heidän iästään ja kehitystasostaan riippumatta. Toiminnat ja teot tulee toteutua lapsuutta kunnioittaen ja elämyksiä rakentaen. Kasvatus ja opetus lähtevät niistä arvoista ja asenteista, joita vanhemmat ja kasvattajat pitävät tärkeinä. Arvot ovat niitä asioita, joita pidämme oikeina, hyvinä ja välttämättöminä elämässämme. Niiden avulla luomme tasapainoa ja mielekkyyttä elämään. Omien arvojen tiedostaminen vahvistaa meitä ihmisinä ja tekee meidän toiminnastamme tavoitteellisempaa. Se luo pohjan, kivijalan, kaikelle toiminnalle. Siksi henkilökunta yhdessä vanhempien kanssa on useasti kokoontunut miettimään omia arvojaan ja elämänasenteitaan; Mitä minä koen elämässäni tärkeänä? Mitä arvoja haluan siirtää sukupolvelta toiselle? Näiden pohdintojen tuloksena laadimme yhteisen arvopohjan Katuman päiväkodin Varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohdaksi; Itsetunto Lapsen tulee päivittäin saada tuntea itsensä hyväksytyksi ja saada positiivista palautetta. Kun lapsi kokee olevansa ainutkertainen ja tärkeä, hän oppii myös arvostamaan itseään ja muita ihmisiä. Kun lapsella on hyvä itsetunto, hän luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä ja uskaltaa yrittää. Hän sietää epäonnistumisia ja uskaltaa olla oma itsensä ja sanoa omia mielipiteitään silloinkin, kun kaverit ovat toista mieltä. Lasta kannustetaan ilmaisemaan omia tunteitaan niin hyviä kuin huonojakin. Positiiviset kokemukset, yhdessä tekeminen ja yhdessä iloitseminen ovat vahva itsetunnon kasvualusta pienelle lapselle! 10

11 Turvallisuus Psyykkinen turvallisuus: Lapsi tuntee, että hänestä välitetään ja pidetään huolta. Aikuinen on läsnä ja omalla välittömällä ja rehellisellä käytöksellään osoittaa, että jokainen lapsi on tärkeä ja ainutlaatuinen silloinkin, kun lapsi on tehnyt jotakin väärää. Ketään ei kiusata -kaveria kohdellaan hyvin ja ristiriitatilanteet selvitetään aina. Lasten huoliin ja murheisiin suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin ilon aiheisiinkin. Selkeät säännöt ja rajat luovat turvallisuudentunnetta. Säännöt ovat kaikille samat ja sellaiset, jotka ovat realistiset lasten taitoihin nähden. Sääntöjen rikkomiset selvitetään aina. Pettymistilanteet kuuluvat elämään ja niiden harjoittelu on tärkeää jo pienestä pitäen. Aina ei voi kaikkea saada ja aina ei myöskään saa tehdä juuri sitä mitä haluaisi. Lelut pitää siivota vaikka ei huvittaisi Aikuiselle ei tiuskita vaikka huvittaisi Fyysinen turvallisuus: Päiväkodin henkilökunta huolehtii, että sisä- ja ulkotilat ovat asianmukaisessa kunnossa. Sisällä ei ole näkyvillä esineitä ja aineita, jotka ovat vaarallisia lapsille. Leikkivälineet ovat kunnossa rikkinäiset korjataan tai heitetään pois. Leluja huolletaan säännöllisin väliajoin. Ulkona aita ja portit ovat aina kunnossa ja portit on aina kiinni. Päiväkodilla on turvallisuussuunnitelma, jonka jokainen työntekijä on sisäistänyt ja jota päivitetään puolivuosittain. Pelastusharjoituksia tehdään vuosittain ja jokainen työntekijä on ensi-aputaitoinen. Turvallisessa kasvuympäristössä voimme olla omana itsenämme ja ilmaista aidosti ja avoimesti mielipiteemme! Sosiaalisuus Lasta opetetaan tulemaan kaikkien kanssa toimeen ja kannustetaan luomaan ystävyyssuhteita. Aikuinen tukee myös leikkiä naapuriryhmien lasten kanssa järjestämällä aikaa ja sallimalla vierailut eri ryhmiin. Ristiriitatilanteissa aikuisen tuki on usein tarpeen silloin selvitetään asiat niin, ettei kenellekään jää mitään hampaankoloon. Tärkeää on selvittää, mikä johti ristiriitatilanteen syntyyn. Miksi näin kävi? Miltä nyt tuntuu? Eri maista tulevien lasten kulttuuria kunnioitetaan ja iloitaan erilaisuudesta. Tässä aikuisen oma esimerkki ja tuki on tärkeää. 11

12 Hyvät käytöstavat Hyvät käytöstavat kuuluvat perusasioihin ja arvoihin. Muistan sanoa Kiitos ja ole hyvä. Toivotan hyvää huomenta, kun saavun ja hyvästelen, kun lähden kotiin. Toisen kunnioittaminen kuuluu hyviin tapoihin ja tarkoittaa arjessa sitä, että kohtelen muita hyvin. Annan leikkirauhan enkä häiritse muita. Kysyn luvan kaverilta, jos haluan hänen leikkiinsä. Empatia, myötäelämisen taito, opitaan jo varhain lapsuudessa. Aikuinen omalla esimerkillään antaa lapsille mallin toisen välittämisestä ja kunnioittamisesta. Myös luonnon kunnioittaminen on tärkeää ja kuuluu hyvään käyttäytymiseen. Luontoretkillä opetellaan tutustumaan luontoon ja kulkemaan siellä niin, että emme vahingoita kasveja ja puita, emmekä roskaa luontoa. Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus Aikuinen omalla käytöksellään ohjaa lasta olemaan rehellinen ja oikeudenmukainen. Lapsi ja aikuinen kantavat vastuun omista teoistaan niin hyvässä kuin pahassakin. Joskus aikuinenkin voi olla väärässä ja pyytää anteeksi. Näin myös opitaan, että erehtyminen on inhimillistä ja sen yli voidaan päästä. Tärkeintä on olla rehellinen ja kestää tekojensa seuraukset. 12

13 5. PERUSASIOITA Meillä on ruokana jauhelihakeittoa ja leipää Päiväkotimme ruokailut Usein aamuisin päiväkodissamme tuoksuu vastaleivotut sämpylät, sillä meillä on oma keittiö, joka valmistaa ruokaa myös lähialueen kahteen päiväkotiin. Tämä suo meille myös mahdollisuuden leipoa ja kokata lasten kanssa! Huomioimme aina erityisruokavalioita noudattavat lapset niin allergiat kuin uskonnolliset vakaumuksetkin. Ruokailutilanteissa kiinnitämme huomion hyviin tapoihin; kiitos, ole hyvä jne. Kaverin kanssa saa keskustella, mutta kaikille on annettava ruokarauha. Ruokaa saa jäädä lautaselle, mutta kaikkia ruokia pitää maistella. Ruokailuajat; Aamiainen klo Lounas klo Välipala klo Tänä aamuna mä saan itse päättää lähdenkö mä ulos Päiväkotimme liikunta ja ulkoilu Ulkoileminen ja liikkuminen on alle kouluikäiselle lapselle luontaista ja välttämätöntä. Liikunnan ja toiminnan avulla myös opitaan ja opetellaan monia asioita. Liikunnasta koettu ilo vaikuttaa myös minäkuvan ja itsetunnon vahvistumiseen sekä sosiaaliseen kehittymiseen. Päiväkodissamme liikumme paljon. Päivittäin ulkoilemme ja pelaamme ulkoleikkipelejä. Kaikkien ei ole aina ulkoiltava samaan aikaan; jos sisällä on hyvä leikki kesken, ei aina ole syytä lopettaa leikkiä vaan voi jäädä sisälle muiden mennessä ulos. 13

14 Pienemmät menee nukkumaan Nukkuminen ja lepohetket päiväkodissa Lepo ja rauhallisten hetkien järjestäminen päiväkodin arjessa on tuiki tärkeää. Päiväkodin nukkuma-aika on klo Silloin nukkuvat kaikki pienemmät lapset joko tunnin tai pari. Jokaisen perheen kanssa keskustellaan erikseen levon tarpeesta. Jos lapsi on isompi eikä tarvitse enää varsinaisia päiväunia, hän ei mene silloin nukkumaan. Valvovat lapset viettävät nukkuma-ajan leikkien joko sisällä tai ulkona. Pieni lepohetki esimerkiksi kirjan tai tv:n kera on usein tarpeen. Me mennään käsipesulle Päiväkotimme hygienia Terveys- ja siisteyskasvatus alkaa jo aivan pienestä. Sisällä ja ulkona suosimme vuodenajan ja sään mukaisia vaatteita. Likaiset vaatteet vaihdamme puhtaisiin varavaatteisiin. Aina tullessa sisään päiväkotiin pesemme kädet. Lisäksi pesemme kädet aina ennen ruokailua ja jokaisen wc- käynnin jälkeen. Kaksi ammattitaitoista työntekijää laitosapulainen ja siistijä - pitävät huolta päiväkotimme yleisestä siisteydestä ja puhtaudesta lattioista lakanoihin! 14

15 6. OPPIMISKÄSITYKSESTÄMME - miten lapsi oppii? Varhaiskasvatus koostuu hoidosta, leikistä, kasvatuksesta ja opetuksesta sekä pienistä työtehtävistä. Hoitoa, kasvatusta ja opetusta ei eroteta toisistaan vaan hoito on aina myös kasvatusta ja opetusta - ja toisaalta opetus sisältää aina myös hoidollisia ja kasvatuksellisia elementtejä. Vuosien varrella päiväkotien toiminnassa painopiste on siirtynyt aikuisjohtoisuudesta lapsilähtöisyyteen, jolloin korostetaan lapsen omaa yksilöllisyyttä ja ainutlaatuisuutta. Lapsen oma kokemus on tärkeä. Lapsi sosiaalistuu aktiiviseksi toimijaksi omaehtoisen, elämyksellisen ja kokemuksellisen toiminnan kautta. Lapsen omat tarpeet, toiveet ja kiinnostuksen kohteet ohjaavat lapsen oppimista. Näin oppiminen on omaehtoista ja lapselle mieluisaa. Lapsen oppimista ei pilkota oppiaineisiin vaan eri oppimisen sisältöalueet (esim. äidinkieli, matematiikka jne.) sisältyvät kokonaisopetukseen ja ovat mukana kaikkialla arjessa ja kaikessa tekemisessä. Poikkeuksena tästä ovat kuusivuotiaiden omat oppimistuokiot. Aikuinen tukee lapsen valintoja ja kehitystä järjestämällä lapselle ympäristön, joka tarjoaa monipuolisia toimintamahdollisuuksia. Alle kouluikäinen lapsi ei välttämättä itse osaa hakeutua monipuolisiin ja erilaisiin toimintoihin. Aikuisen tehtävänä on huomata lapsen tarpeet ja ohjata hänen toimintaansa yksilöllisesti ja tietoisena lapsen kehitysvaiheista. Toiminnan ja oppimisen lähtökohtana on lapsilähtöisyys, elämyksellisyys ja leikin korostaminen. Sano minulle ja minä unohdan. Näytä minulle ja minä saatan muistaa. Anna minun itse tehdä, niin ymmärrän. Kiinalainen sananparsi 15

16 Oppimismenetelmistämme Meille tärkeät asiat: Vuosien saatossa päiväkodin toiminnan kulmakiveksi ovat nousseet muutamat meille tärkeät asiat. Näiden toimintojen esittelyllä kerromme myös tavoistamme ja siitä, mitä lapsi oppii ja mitä kokonaisopetuksella eheytetyllä opetuksella tarkoitetaan. Leikki Mä meen Alin kanssa ritarilinnalla leikkiin Leikki on jo aivan pienellekin lapselle luonnollinen tapa oppia ja kehittyä. Leikin avulla lapsi opettelee elämää - oppii olemaan ihminen. Leikki on toimintaa, joka vastaa parhaiten lapsen fyysisiä ja psyykkisiä tarpeita ja erityispiirteitä. Lapsi hahmottaa maailmaa, oppii ymmärtämään erilaisia tilanteita, kokee aidosti ja syvästi erilaisia tunteita ja oppii käsittelemään niitä leikin kautta. Leikki on aina sosiaalista toimintaa. Se on pienen lapsen varhaisvuosien johtava kehityksen lähde ja väylä. Leikki vaikuttaa ennen kaikkea lapsen mielikuvituksen, ajattelun ja itsesäätelyn kehittymiseen... sitten tähän kohtaan 1. päiväkotimme leikeistä Leikissä lapsi on päätään 2. yhden pidempi. leikin ( Vygotsky avaus -). mitä lapsi oppii Päiväkotimme toiminta ja pedagogiikka perustuu leikille ja leikin kautta oppimiselle. Päivittäiseen omaehtoiseen leikkiin on varattu runsaasti aikaa ja muu toiminta, esim. koritehtävät, kerhotoiminta jne., järjestetään niin, että se ei keskeytä leikkiä. Päivittäin ulkoilemme, mutta mahdollisuuksien mukaan voi jäädä sisään leikkimään, jos tilanne niin vaatii. Leikkiminen tapahtuu leikkipisteissä, joita muun muassa ovat: - kotileikki - erilaiset mielikuvitus / roolileikit - autoleikki - rakentelu - pelit - merirosvo/maatila/linnaleikki - barbileikki - ponileikki - kampaamo - tietokone - askartelu ja kädentyöt - käytäväleikit: ritarilinna, pomppupallot jne. - jne. 16

17 Ohjattuja leikkejä ovat esimerkiksi - ulkoleikit; tervapata, polttopallo, jääkiekko, jalkapallo jne - sisäleikit; pelit, eläinleikki - jne. Leikillä on sääntöjä. Yleinen sääntö on: Annan kaverille leikkirauhan eli 1. En mene toisen leikkiin lupaa kysymättä. 2. Siivoan leikin kun lopetan sen. 3. En kuljeskele pitkin ryhmää, jos en keksi tekemistä, vaan istun paikalleni miettimään mitä seuraavaksi leikin. 4. Leikkijä eivät tarvitse olan yli katselijoita ja kommentaattoreita Joskus leikki tarvitsee aikuisen huolenpitoa ja ohjausta. Tällöin aikuisen rooli on tärkeä ja moninainen. Aikuisen rooli leikissä: - Aikuinen on läsnä ja tarpeen mukaan osallistuva. Ne aikuiset, jotka eivät ole koritehtävissä, kerhoissa tai esiopetuksessa, huolehtivat omaehtoisen leikin kulusta joko osallistumalla leikkiin tai olemalla läsnä. Omaehtoisen leikin aikana aikuinen on taustalla mutta saatavilla. - Leikkiin osallistuminen: aikuinen osallistuu leikkiin silloin kun lapsi on pieni ja tarvitsee leikin ohjausta. Esimerkiksi olemalla autoleikissä mukana yhtenä leikkijänä ja samalla omalla esimerkillään antaa suuntaa monipuoliseen ja vaihtelevaan leikkiin aikuinen osallistuu leikkiin silloin, kun leikki on paikallaan junnaavaa tai muuten eettisesti arveluttavaa. aikuinen osallistuu leikkiin silloin, kun leikki on sekasortoista ja suunta kadoksissa tai lapsi on syystä tai toisesta keskittymiskyvytön. Aikuinen omalla osallistumisellaan palauttaa leikkirauhan. - Läsnä oleva aikuinen: Kun lapset leikkivät ja leikki on sujuvaa ja ristiriitatilanteita ei synny, aikuinen on lähellä ja seuraa leikkiä joskus hiljaa sivusta ja joskus kommentoiden ja antaen rohkaisevaa positiivista palautetta sanomalla esimerkiksi: Hienoa! Teillä on hyvä leikki jne. Aikuinen vierailee lasten pyynnöstä esim. kotileikissä kahvilla tai auttaa rakentelusarjan vaikeassa osioissa vaikka ei muuten leikkiin osallistuisi. Läsnä oleva aikuinen pyrkii välttämään omien asioidensa tai työvalmistelujensa tekoa leikin aikana. Sallittua on vaikka istua lattialla ja katsella lapsia mieluummin kuin hoitaa juoksevia asioita. Ikävä kyllä tämä ei ole aina mahdollista. 17

18 Mitä lapsi sitten leikissä oppii? Erään leikin kuvaus: Juho ja Samu leikkivät autoleikissä. Juho on kiinnostunut kaikista työmaa-autoista, joten hän on ottanut niitä itselleen kasan omaa leikkiään varten. Juho laski, että hänellä on seitsemän autoa. Samu taas pitää kiiltävistä ja virtaviivaisista autoista ja hän on taas ottanut niitä itselleen. Samu pitää huolen, että hänellä on yhtä monta autoa kuin Juholla. Aikuinen istuu tyynyn päällä vieressä, mutta ei puhu mitään. Pojat ajelevat automaton päällä autoillaan. Juhoa kiinnostaa ison kuorma-auton merkki. Hän katselee auton pohjaa ja tunnistelee siellä olevia kirjaimia. Lopulta hän pyytää vieressä olevan aikuisen apua. Hän on riemuissaan tuntiessaan niin monta kirjainta auton pohjasta. Aikuinen kehuu Juhoa. Leikki jatkuu. Juho ja Samu kinastelevat, kumpi saa autotallin käyttöönsä. Samu hermostuu hänen mielestään Juho määrää liikaa. Aikuinen työntää legolaatikkoa lähemmäksi ja vihjaisee: Legoista saisi mainion autotallin. Lopulta pojat päättävät rakentaa molemmat oman legoautotallin. Mitä tapahtui? Mitä oikeastaan pojat oppivat? Tunne-elämän harjaannuttaminen ja sosiaaliset taidot: Pojat leikkivät yhdessä. Ristiriitatilanteen kohdatessa he harjoittelivat pettymyksen sietoa ja pääsivät lopulta yhteisymmärrykseen pienellä aikuisen opastuksella. Molemmat pojat olivat ottaneet leikissä oman roolin; Juho oli työmies ja Samu rallikuski. Näiden roolien kautta he turvallisesti kokivat erilaisia asioita ja opettelivat elämää. Aikuinen toimi lasten tukijana ja näytti arvostavansa leikkiä osoittamalla positiivista mielenkiintoa lapsia kohtaan. Tämä taas vaikuttaa positiivisesti itsetunnon kehittymiseen. Matemaattiset taidot: Pojat luokittelivat ja lajittelivat autoja; työmaa-autot / nopeat autot Pojat laskivat autoja ja käyttivät käsitteitä; enemmän, vähemmän, yhtä paljon. Avaruudellinen hahmotuskyky kehittyi mm. legorakentelun avulla. Kielelliset taidot ja kommunikaatio: Leikeissään pojat keskustelivat kriittisesti keskenään. Heidän kommunikaatiotaitonsa kehittyy. Juho tunnisti kirjaimia ja näin harjaannutti omaa kielellistä tietoisuuttaan. 18

19 Sadut tarinat - draama Mulle maistuis lettu, sanoi pitkähäntäinen.. eli sadut ja tarinat arjessamme Sadut ja tarinat ovat lasten omaa kulttuuria. Ne ihastuttavat, vihastuttavat, rohkaisevat ja lohduttavat. Saduissa voi ihan oikeasti kokea erilaisia tunteita. Siksi saduilla on myös merkitystä lapsen persoonallisuuden ja tunne-elämän kehittymisen kannalta. Lapsen on helppo samaistua satujen pelkistettyihin päähenkilöihin ja sitä kautta käsitellä hänelle itselleen arkielämässä ajankohtaisia ja tärkeitä asioita omalla tavallaan. Saduissa kaikki on turvallista ja sopivaa. Sadut ovat myös tärkeitä puheen ja kielen kehittäjänä, empatiakyvyn ja mielikuvituksen rikastuttajana ja ennen kaikkea oman minäkuvan ja - identiteetin vahvistajana. Sadut antavat tietoa kansanperinteestä siksi myös saduilla on tärkeä merkitys oman kulttuuri-identiteetin vahvistajana ja tukijana. Päiväkodin kirjavalikoimaan kuuluu katselu- ja kuvakirjoja satukirjoja runo- ja lorukirjoja tietokirjoja kansansatuteoksia koskettelukirjoja äänikirjoja cd- pelejä Kirjavalikoimaa kartutetaan säännöllisesti ja valinnoissa otetaan huomioon lasten kiinnostusten kohteet ja ajankohtaisuus. Osa kirjoista on aina lasten saatavilla. Toiset kirjat taas ovat aikuisen luettavissa. Ryhmissä on lukunurkkaukset, joissa on pehmeitä tyynyjä ja matala hylly, josta kirjat ovat helposti lasten saatavilla. Jokaisessa ryhmässä luetaan päivittäin satukirjoja ja/tai jatkokertomuksia. Ryhmissä on useita erilaisia lorupusseja ja koreja, joita myös luetaan päivittäin. 19

20 3-6-vuotiaiden lasten arjen toimintaan kuuluu myös lasten itse keksimät satukirjat ja saduttaminen. Lasten oman mielenkiinnon mukaan saduista tehdään pienimuotoisia näytelmiä, nukketeatteria tai jopa sarjakuvia. Joskus ryhmissä on jännittävien tarinoiden päivä. Silloin lapset voivat itse oman halunsa ja mielenkiintonsa mukaan osallistua sadun kerrontaan ja päättää tarinassa olevista ratkaisuista. Tarvitaanko kynsihirviön taltuttamiseen oikein kova leijonan karjaisu vai otetaanko käyttöön taikavoimajauhe? Päiväkodissa vierailee erilaisia teatteriryhmiä ja harrastamme myös retkiä teatteriin ja kirjastoon. Tärkeää on aina taide, siitä elon polun kaide. Siksi olkoon tämä runo rikkeetön kuin kanan muno Kalevi Korppi Taiteen sopusointuisuudesta Jukka Parkkinen 20

21 Kerhot 3-6-vuotiaille Tänään on kiva päivä, koska mulla on heti ruokailun jälkeen Isojen poikien kerho Toiminnalliset ja vuorovaikutustaitoja harjaannuttavat kerhot ovat muodostuneet yhdeksi päiväkotimme toimintatavaksi. Erityisesti kerhotoiminta palvelee erityisryhmän tarpeita. Kerhojen toimintasisältö rakentuu lasten tarpeiden mukaan. Erilaisten vuorovaikutus- ja yhteistoiminnallisten leikkien avulla opitaan sietämään erilaisuutta sekä hyväksymään itsensä ja toinen ryhmän jäsenenä. Onnistumisen ilo, elämykset ja toiminnallisuus luovat pohjan hyvän itsetunnon kehittymiselle! Päiväkotimme kerhohistoriaan mahtuu monia erilaisia kerhoja. Joissakin kerhoissa ovat mukana kaikki talon tietyn ikäiset lapset ja joitakin kerhoja järjestetään omissa ryhmissä. Esimerkkeinä mainittakoon seuraavat kerhot vuodelta : Isojen poikien kerho tuholaavamyrsky / talon 4-6-v. pojat Keijukerho ( draama- ja itseilmaisukerho ) / Reppuleiden ja Ressujen kuusivuotiaat tytöt Prinsessakerho / Raikuleiden tytöt Junnukerho / Reppuleiden 3-5- vuotiaat pojat Miina- ja Manukerhot / Ressujen tytöt ja pojat Esimerkki Junnukerhosta ( neljä 3-5-v. poikaa ); 1. Kokoonnutaan leikkihalliin kukin omalle muotoalustalle istumaan. Muotoalustat muodostavat piirin. Aikuinen on yhtenä jäsenenä piirissä. 2. Lauletaan laulu: poika, poika kiva kun oot täällä. Kaikista lapsista ja myös aikuisesta. 3. Vieritetään palloa lapselta lapselle. Kun pallo on lapsella ( tai aikuisella ) hän saa kertoa itsestään jonkun asian, jossa on hyvä. Toistetaan. 4. Vieritetään palloa taas samoin kuin äsken, mutta nyt kaverit saavat kertoa henkilöstä, jolla pallo on, jonkun hyvän asian. 5. Noustaan alustoilta ylös. Juostaan ympäri hallia aikuisen soittaman kehärummun tahdissa. Kun kehärumpu lakkaa soimasta, aikuinen yrittää saada lapsia kiinni. Turvapaikkana on oma muotoalusta. 6. Lopuksi leikkiä sovitun aiheen mukaan. Esimerkiksi niin, että lapset ovat eläimiä ja rakentavat itselleen kotia ja aikuinen on eläintenhoitaja, joka ruokkii ja hellii eläimiä rusinoilla. 21

22 Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset - koriohjelmat Juho pääsee Mallan kanssa kaksin tehtävähuoneeseen pelaamaan Osa päiväkotimme lapsista tarvitsee erityistä tukea esim. kielen ja puheen tuottamisessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä, tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä ja/tai keskittymiskyvyssä. Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan aina yksilöllinen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä vanhempien ja lasta hoitavien erityisasiantuntijoiden kanssa. Olennaisena osana kuntoutusta on yksilölliset koriohjelmat. Koriohjelmia tehdään tukea tarvitsevan lapsen kanssa joko kerran tai kaksi viikossa. Paikka, tehtävähuone, ja aika on aina sama samoin kuin aikuinenkin. Tehtävät perustuvat toistoon ja leikinomaisuuteen. Kehittymistä seurataan ja tehtäviä vaihdetaan, tosin harvoin - ja silloinkin vain yksi tai kaksi tehtävää kerralla. Esimerkki kielellistä tukea tarvitsevan kuusivuotiaan lapsen koriohjelmasta: 1. Minätietoisuus: Tunnistetaan oman perheenjäsentemme kuvia itse tehdyistä korteista ja nimetään niitä. 2. Vastavuoroisuus ja kommunikaatiotaidot: Esitetään lyhyt pöytäteatterisatu. Lapsi osallistuu kertoen ja toimien. 3. Vastavuoroisuus ja kommunikaatiotaidot: Pelataan kommunikaatio- peliä, jossa lapsi osallistuu toimien aikuisen antamien ohjeiden mukaan. Vastavuoroisesti lapsi antaa ohjeet ja aikuinen toimii. 4. S- äänteen harjaannuttaminen: Pelataan vokaalitornia, jonka tarkoituksena on auttaa s-äänteen muodostumista oikein. 5. Loppupalkinto yhteistoiminta: Pelataan lapselle mieluista peliä. Pieni Poika, joka sanoo En pääse, mäen alle jää. Pieni poika, joka sanoo Minä pääsen, mäen päälle kiipeää. Ofra Ayalon 22

23 Maahanmuuttajat Ali jää sisään, koska se menee kielikouluun Katuman päiväkoti on monikulttuurinen. Eri kulttuuriryhmiä on viidestä kymmeneen vuodesta riippuen. Kasvatuksen tavoitteena on, että lapsi saa sellaiset kielelliset valmiudet, joilla hän pystyy osallistumaan päiväkodin arkeen ja suomalaiseen kieliyhteisöön sekä myöhemmin aloittamaan koulunkäynnin suomen kielellä tasavertaisena valtaväestön kanssa. Lasten tarpeista riippuen järjestämme myös kielikoulua. Kielikoulut on tarkoitettu muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuville. Kielikouluissa opetellaan suomen kieltä. Opetus voidaan toteuttaa joko yksilöllisenä harjoitusohjelmana tai ryhmäopetuksena. Harjoituksissa lähdetään liikkeelle lapselle tutuista, hänen kokemusmaailmaansa jo kuuluvista asioista ja edetään lapsen/ ryhmän kehitystason mukaan. Kielikoulun tavoitteina ovat turvallisuus (säännöllisyys) huomatuksi tuleminen itseluottamus (positiivinen palaute) oppimishalun herääminen ryhmätaidot sana- ja käsitevaraston kartuttaminen suomen kielen käyttövarmuus Kielikoulussa opitaan asioita leikkien ja pelien avulla. Joka kerralla on eri teema, jota käsitellään. Harjoitukset toistuvat samoin periaattein kuten ed. koriohjelmissa. 23

24 Metsämörriretket luonto- ja ympäristökasvatus ne menee joka tiistai metsämörriretkelle! Hoi Koli kok!, sanoo Metsämörri. Luonnon rauhan ja voiman voi aistia! Metsämörri saapuu hiljaiselle metsäaukealle. Tässä on hyvä paikka loikoilla, Metsämörri miettii. Hän käy sammalikkoon makaamaan. Onpas ihanaa! Metsämörri elää metsässä ja on eläinten ja lasten ystävä. Metsämörri on leikki- ja satuhahmo, joka voi puhua eläinten kanssa ja voi siksi kertoa lapsille kaikesta metsässä tapahtuvasta. Hän opettaa lapsia kohtelemaan varoen kaikkea elollista, jottei luontoa roskattaisi ja jotta eläimet viihtyisivät luonnossa. Päiväkotimme metsämörriretkelle lähdetään säännöllisesti kerran viikossa ja retkipäivä etenee tietyn suunnitelman mukaisesti. Metsämörriretken tavoitteena on Ulkoilla ympäri vuoden säällä kuin säällä. Viihtyä luonnossa. Oppia tuntemaan, huolehtimaan ja suojelemaan luontoa. Leikkiä luonnossa. 24

25 Metsämörriretken suunnitelmarunko 1. Metsämörriretkelle lähtö - muodostetaan pihaan piiri, lasketaan lähtijät, kerrataan luontonimet ja otetaan taikaluku. - tarkistetaan, että kaikilla lähtijöillä on säänmukainen vaatetus 2. Kulkeminen mörripaikalle - matkalla metsämörripaikalle tutkimme luontoa ja maamerkkejä 3. Perille saapuminen - reput reppupuun alle, kierrämme alueen rajat ja laulamme mörrilaulun 4. Valmisteltu ohjelma - esim. pienissä ryhmissä tutkimme luuppien avulla, mitä kivien alta löytyy 5. Vapaan leikin aika - lapset saavat vapaasti kulkea, tutkia ja leikkiä sovitulla, rajapyykein rajatulla, alueella. - Vapaa, omaehtoinen leikki, on lapsille metsämörriretken tärkeintä antia. - Pidetään kiinni sovituista säännöistä. 6. Evästauko - kootaan lapset yhteen ( Hoi koli kok ) ja rauhoitutaan syömään eväitä. 7. Poislähtö - otamme taikaluvun - tarkistamme, että metsämörripaikka jää siistiin kuntoon seuraavaa kertaa varten. ( Suomen latu ry: Metsämörri ) 25

26 Esiopetus Äiti sanoo, että ensi vuonna mä pääsen eskariin! Päiväkotimme esiopetus on osa laajempaa varhaiskasvatusta. Päiväkodin esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja luoda ilon, leikin ja mielikuvituksen avulla maaperä, josta kasvaa ajattelevia, tuntevia ja vastuullisia aikuisia. Katuman päiväkodissa esiopetuksen pohjana on Hämeenlinnan kaupungin esiopetussuunnitelma, jota hyödynnetään ns. 6-vuotiaiden pienryhmätuokioita suunniteltaessa. Kuusivuotiaiden lasten esiopetusaika on maanantaista perjantaihin klo Esiopetus näkyy päiväkodissamme kaikessa toiminnassa; ulkoilussa, leikeissä, ruokailuissa, ryhmätilanteissa, juhlissa, retkillä jne. Tiedolliset taidot kehittyvät, mutta juuri ne sosiaaliset taidot - toisen huomioon ottaminen, auttaminen ja hyvät käytöstavat - joita lapsi tarvitsee elääkseen hyvää ja itsetuntoista elämää kehittyvät kokonaisvaltaisesti päivän eri tilanteissa. Omatoimisuus ja itsensä ja omien tavaroidensa huolehtiminen kuuluvat myös kuusivuotiaiden lasten esiopetuksen harjoiteltaviin asioihin ja näitä harjoittelemme päivittäin. Lisäksi kuusivuotiaille lapsille on omat pienryhmätuokiot, joissa harjoitetaan enemmän tiedollisia asioita, kuten matemaattisia taitoja ja äidinkieltä. Päiväkodillamme on oma esiopetussuunnitelma, josta selviää tarkemmin esiopetuksen metodit ja tavoitteet. Syksyllä teemme lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa ja keväällä käymme palautekeskustelun. Tarpeen tullen järjestetään aikaa keskusteluille enemmänkin. Esiopetussuunnitelmaan kirjaamme lapsen vahvuudet ja ne asiat, joissa lapsi tarvitsee harjoittelua. 26

27 Esimerkki kuusivuotiaiden lasten pienryhmätuokioista: AIHEENA VOKAALIT A, E,I JA O Kynä-paperi kerta : 1. Asetutaan pöydän ääreen istumaan. Pöydällä on neljä pahvista korttia, joissa jokaisessa on yksi kirjain: A, E, I ja O. Tunnistetaan kirjaimet. 2. Aikuinen laittaa pöydälle kuvakortteja kuvapuoli alaspäin. Kaikki korteissa olevat kuvat alkavat em. kirjaimilla. Lapset kääntävät vuorotellen yhden kortin, tunnistavat kuvan ja kertovat, millä kirjaimella se alkaa. Tämän jälkeen kortti asetetaan oikean vokaalin luo. 3. Kynä-paperitehtävä; Paperilla on monia erilaisia kirjaimia. Ympyröi ne kirjaimet, jotka ovat A, E, I tai O. 4. Kynä-paperitehtävä; Harjoitellaan kirjoittamaan em. kirjaimia mallin mukaan. 5. Halukkaat voivat jatkaa piirtämällä kuvia niistä asioista tai esineistä, jotka alkavat em. kirjaimilla. Toiminnallinen kerta paikkana leikkihalli; 1. Otetaan tutut kirjainkortit A, E, I ja O esiin. Pareittain kokeilemme tehdä omasta kehostamme kirjaimen kuvan. Muut arvaavat, mikä kirjain oli kyseessä. 2. Vokaalikortit A, E, I ja O ovat kiinnitetty leikkihallin eri seiniin. Lapset liikkuvat musiikin tahdissa joko juosten, marssien tai tanssien. Kun musiikki lakkaa, aikuinen huutaa jonkun kirjaimen nimen ja lasten pitää juosta sen kirjaimen luo nopeasti. Tehtävää voidaan vaikeuttaa niin, että aikuinen huutaa jonkun asian nimen, joka alkaa em. kirjaimilla, esim. aurinko. 3. Valmistetaan työpajassa paperimassasta isoja kirjaimia. Katuman päiväkodilla on oma esiopetussuunnitelma, josta selviävät tarkemmin esiopetuksen sisältöalueet ja niiden tavoitteet. Lasten suusta. Ruumiissa on 90 prosenttia vettä, 2 prosenttia luuta ja lihaa sekä kynsiä tarpeen mukaan. Eero 7v. 27

28 7. YHTEISTYÖ Kasvatuskumppanuus - vanhemmat Vanhemmilla ja päiväkodin henkilökunnalla on yhteinen tavoite: Hyvinvoiva lapsi. Hyvinvoiva lapsi tulee mielellään hoitoon, omaa päiväkodissa ystäviä ja viihtyy arjessa iloineen ja suruineen. Tavoitteena on toimia niin, että jokaisen lapsen kyvyt elää omaa, hyvää elämää vahvistuvat ja että jokainen perhe näkisi itsensä ainutkertaisena. Parhaiten voimme tukea lapsen kehitystä myönteiseen suuntaan, kun laadimme vanhempien kanssa yhteiset sopimukset ja arvot toinen toistamme tukien ja kunnioittaen. Päivittäiset keskustelut tuomis- ja hakutilanteissa, vanhempainillat ja kasvatuskeskustelut vähintään kaksi kertaa vuodessa ovat keinoja rakentaa yhteistä tietoisuutta lapsesta ja vaihtaa ajatuksia puolin ja toisin. Tärkeitä ovat myös yhteiset viihteelliset tapahtumat, kuten illanvietot koko perheelle, jotta me aikuiset voisimme tutustua toisiimme - ei pelkästään kasvattajina, vaan ihmisinä. Päiväkodin henkilökunnan tehtävänä on herkin korvin kuunnella vanhempia. Vanhemmat ovat lapsensa tärkeimpiä ihmisiä ja parhaita asiantuntijoita. Haluamme luoda tasavertaisen ja luottamuksellisen suhteen kaikkiin perheisiin ja näin toimia kaikkien lasten parhaaksi. 28

29 Katuman päiväkodin verkostokuva Ruokapalvelu Koulu, neuvola, perheneuvola, sos.työ, kelto, puheterapeutti Maahanmuuttajan palvelupiste Oppilaitokset KATUMAN PÄIVÄKOTI Lähiökeskus PERHEPÄIVÄ- HOITO VANHEMMAT VANHEMMAT Konsultaatiopalvelut, esim. sairaalan toimintaterapeutti Palolaitos Lähiöpoliisi Luontokoulu Ilves Seurakunta Kirjasto, teatteri, kulttuurikeskus 29

30 8. Yhteystiedot Katuman päiväkoti Mustikkatie Hämeenlinna Päiväkodin johtaja Elina Karevaara puh gsm elina.karevaara(at)hameenlinna.fi Puhelinnumerot ryhmiin: Remulit , gsm Reppulit , gsm Ressut , gsm Raikulit , gsm Reissarit , gsm Keittiö Sähköpostiosoitteet ryhmiin: Remulit: katuma.vkk.remulit(at)hameenlinna.fi Reppulit: katuma.vkk.reppulit(at)hameenlinna.fi, Ressut: katuma.vkk.ressut(at)hameenlinna.fi Raikulit: katuma.vkk.raikulit(at)hameenlinna.fi Reissarit: katuma.vkk.reissarit(at)hameenlinna.fi 30

31 9. Ja vielä viimeiset sanat. Kaiken, mitä todella tarvitsen tietääkseni miten elää ja mitä tehdä ja miten olla, opin päiväkodissa. Viisaus ei ole ylioppilastutkinnossa vuoren huipulla, vaan tarhan hiekkalaatikossa. Opin siellä nämä asiat. Jaa kaikki. Pelaa reilua peliä. Älä lyö ihmisiä. Pane tavarasi takaisin sinne mistä ne otit. Siivoa omat sotkusi. Älä ota tavaroita, jotka eivät ole sinun. Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta. Pese kätesi ennen kuin rupeat syömään. Vedä vessa. Pikkuleivät ja kylmä maito tekevät hyvää. Elä tasapainoista elämää - opi jotakin ja ajattele jotakin ja piirrä ja maalaa ja laula ja tanssi ja leiki ja tee työtä vähän joka päivä. Ota nokkaunet iltapäivisin. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme. Robert Fulghum 31