1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet"

Transkriptio

1 YLEISPERUSTELUT

2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina , mutta vuonna 2006 tilanne on tasaantunut. Syyskuun lopussa jyväskyläläisiä oli 510 enemmän kuin vuoden 2006 alussa. Hidastuneen väestökehityksen pääsyy on lähtömuuttajien määrän voimakas kasvu alkuvuonna. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä edullisin isojen kaupunkien vertailussa. Sen sijaan taloudellisella huoltosuhteella (muu väestö per työlliset) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta. Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt Jyväskylässä ihan hyvin, ja taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Vertailutietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Sataa työllistä kohden 2004 eläkeläisiä vuotiaita opiskelijoita työttömiä muita yhteensä Väkiluvun muutos 2005 (%) 1,02 0,66 0,75 0,49 Väkiluvun muutos 1-9/06 (%)* 0,60 0,59 0,94 0,44 Korkea-asteen koulutus 2004 (%) 31,3 29,8 34,4 27,9 Keskimääräiset tulot 2004 ( /asukas) Ansiotulojen muutos 2005 (%) 4,99 4,41 4,58 4,33 Työpaikkojen muutos * (%) 12,7 9,3 8,0 9,9 Työttömyysaste (%) 13,6 10,8 7,3 12,3 Vuosimuutos (%-yksikköä) -1,4-1,0-0,7-1,1 Toimeentulotukimenojen muutos/asukas 2005 (%) -8,4-3,2-2,6-3,4 Yhden henkilön talouksia 2004 (%) 45,4 43,2 39,6 44,7 Asuntotuotanto per asukasta 101,0 76,2 80,7 74,2 Kt-asuntojen hinnat 4-6/06 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 8,0 7,2 7,9 6,8 Asuntojen vuokrat 4-6/06 ( /m 2 /kk)** 9,08 9,14 9,98 8,71 Vuosimuutos (%) 3,4 1,7 1,3 1,7 Verotulojen muutos 2005 (%) 3,1 4,6 6,3 3,5 Lainat, emo ta2006 ( /asukas) * = ennakkotieto, ** = keskimäärin, lähteet: Tilastokeskus, Stakes

3 Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :lla eli 14,0 prosenttia. Työllisten määrän kasvu oli noin (34,5 %). Päivähoitoikäisten määrä väheni samana aikana 399:lla (-6,3 %), mutta määrä kasvanee jatkossa. Alakoululaisten määrä väheni ko. jaksolla 421:lla eli 8,0 prosenttia ja vuosina suuntaus näyttää jatkuvan. Tämän jälkeen ryhmän koko kasvanee nykyiselleen, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2005 lopulla vuotiaita oli eli 275 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2015 yli enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosittain noin neljä prosenttia, mutta kasvu pienenee kunnes suuret ikäluokat tulevat ko. ikään. Työikäisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen noin 500:lla vuodessa, ja näin Jyväskylän väkiluku olisi vuonna Vuonna 2015 jyväskyläläisiä olisi Tämä kaupungin oma arvio on noin kolmetuhatta suurempi kuin Tilastokeskuksen ennuste. Ero syntyy työikäisten ryhmässä. Tilastokeskuksen syntyvyysennuste näyttää hieman suurelta. Muilta osin näkemykset yhtyvät. Jyväskylän väestöntiheys (790 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien suurin Helsingin jälkeen, ja lyhyillä välimatkoilla on suuri merkitys palvelurakenteen kannalta Jyväskylän lapset ja arvio vuoteen vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus Jyväskylän iäkkäät ja arvio vuoteen vuotiaat Yli 75-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

4 1.1.2 Suurten kaupunkiseutujen kasvava vastuu Jyväskylän kaupunki korosti lausunnossaan maakuntaohjelmasta elokuussa 2006 kahta asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon myös Keski-Suomen kehittämistoiminnassa: 1) Toimintaympäristön muutos tulevaisuudessa yhä vain korostaa Jyväskylän seudun merkitystä Keski-Suomelle, mikä tulee huomioida myös kuntarakenteen uudistamisessa. 2) Kun EU:n tuet ovat supistumassa, Keski-Suomi tarvitsee ammattimaisen ja kurinalaisen systeemin, minkä avulla tuettavat ja hylättävät hankkeet valikoidaan. Vähemmillä panoksilla on saatava aikaan enemmän! Suurimmat yliopistokaupungit ja seudut - pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu - tulevat ratkaisemaan sen, miten Suomen käy tietotalouden ja voimistuvan globalisaation aikakaudella. Valtion tulee mahdollistaa onnistuminen mm. taloudellisilla resursseilla sekä muokkaamalla säädöstöä ja hallintoa nykyistä suotuisammaksi uuden ja kasvavan liiketoiminnan syntymiseksi. Sisäasiainministeriön julkaiseman Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut tutkimuksen mukaan suuret kaupunkiseudut ovat avainasemassa koko kansantalouden kehityksen, kansallisten kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen sekä uuden osaamisen ja tiedon luomisen ja välittämisen kannalta. Suurilla kaupunkiseuduilla on erityisrooli alueiden kehittämisessä. Suuret kaupunkiseudut ovat tärkeitä solmukohtia yritysten ja osaamisen kansainvälisessä verkostoitumisessa. Ne ovat laajojen alueiden kehityksen vetureita ja niiden menestys on tärkeää koko kaupunkiverkon elinvoimaisuuden kannalta. Suurten kaupunkiseutujen painoarvo kansallisessa kaupunkiverkostossa on edelleen luvun alkuvuosina lisääntynyt ja niiden kehityksen heijastevaikutukset lähiseuduille ovat voimistuneet. Jyväskylän seudun verkostokaupunkiprosessi siirtyy kolmanteen aaltoon eli kuntarakenteen uudistukseen ratkoessaan kunta- ja palvelurakennepuitelain asettamia kysymyksiä. Jyväskylän kaupunki on valmis jatkamaan maakuntahallituksen kanssa hyvässä yhteistyön ilmapiirissä käynnistynyttä prosessia. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä. Kun nykyinen kuntarakenne on Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun kehittämisen haitta, Jyväskylän kaupunki on valmis jatkamaan Jyväskylän seudun kuntarakenteen muutosta maakuntahallituksen 2006 kevään linjauksen mukaisesti. Kaikki toiminta ei tule keskittymään suuriin keskuksiin. Muualta Suomesta tullee jatkossakin kilpailukykyisiä innovaatioita ja yrityksiä, aivan kuten nyt. Globalisaation paineessa yhteiskunnan on kuitenkin pystyttävä panostamaan sellaiseen huippututkimukseen ja toimintaympäristöön, joka houkuttelee globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä toimimaan Suomessa. Globaalit toimijat verkottuvat huippuosaamisen keskittymiin ja se tarkoittaa Suomen oloissa, että viidellä kuudella keskuksella on kohtuulliset edellytykset menestyä tietotalouden globaalissa kilpailussa. Mutta niidenkin pitää pikimmiten virittää toimintaympäristönsä uudelle tasolle; työkalut on hiottava kuntoon ja tavoiteltava maailman huippua osaamisessa. Ja tätä kautta mahdollistaa muillakin paikkakunnilla toimiville yrityksille toimintaedellytykset Suomessa. Valtiolla on keskeinen rooli osaamisen tukemisessa (yliopistojen rahoituksen turvaaminen, ammattikorkeakoulujen, Tekesin ja Stakesin kaltaisten toimijoiden merkitys). Kapeasta elinkeinoja aluepoliittisesta näkemyksestä on päästävä laaja-alaiseen innovaatioympäristöjen rakentamiseen.

5 Kaupunkiseutujen tulee jossakin määrin erikoistua ja osaamisalueita fokusoida kansallisesti. Tähän tähdätään Jyväskylän seudulla mm. tavoittelemalla toimivaa työnjakoa osaamis- ja aluekeskusohjelmien välillä uuden ohjelmakauden käynnistyessä vuoden 2007 alussa. Uusia haasteita tarjoaa myös vuonna 2007 käynnistyvä suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman kansallinen toteutus. Kuntarakenteen muutoksen välttämättömyys on kirkastumassa, kun tarkastellaan kysymystä kansallisen kilpailukyvyn ja kestävän yhdyskuntarakenteen näkökulmista. Kilpailukykynsä puolesta kamppaileva Keski-Suomi tarvitsee veturikseen asukkaan Jyväskylän. Maakuntaohjelmassa onkin syytä huomioida kansallisen suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutus vuoden 2007 alusta Globaali talous haastaa voimien koontiin Niin Suomen kuin EU:nkin kilpailukyvyn suurena haittana on pirstaleinen hankemaailma ja sitä ruokkiva rahoitusjärjestelmä. Aluekehittämisen ongelmaksi on muodostumassa strategiaviidakko. Aluekehittämisen tehostamiseksi tarvitaan aitoa yhteistyötä ja selkeää näkemystä toimijoiden strategisesta asemasta, roolista ja rajapinnoista. Tähänkin toisi osaltaan jämäkkyyttä kuntarakenteen uudistus. Keski-Suomessakin tarvitaan Jyväskylän seudun tapaan selkeä ja yhteisesti hyväksytty ohjauskuva. Sen perusteella on mahdollista kohdistaa eri toimijoiden panokset nykyistä koordinoidummin. Jyväskylän seudun ohjauskuvaksi on rakentumassa Human Technology City. Ohjauskuvan pitää olla riittävän haastava, mutta myös realistinen. Toiminnan vaikuttavuus kasvaa, kun eri toimijat suuntaavat voimavaransa ja kohdentavat erilliset hankkeensa yhdensuuntaisesti Näkemystä ja kurinalaisuutta innovaatiotoimintaan Keski-Suomessa on kehittämisessä, rahoittamisessa ja riskien hallinnassa tarve uusille, kustannustehokkaille prosessityökaluille. Kehittämistyön verkottuessa yhä laajemmin maailmalle prosessien hallinnan merkitys korostuu. Innovaatiotoiminta pitää nähdä investointina uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja kilpailuedun rakentamiseksi. Nykyisen innovaatiotoiminnan ongelma ei ole sen keksinnöllinen (inventio) näkökulma, vaan sen kaupallinen eli liiketoiminnan näkökulma. Yritysten ja yksityisten rahoittajien panostukset uuteen kasvuun ja kilpailukykyyn ovat ratkaisevan tärkeitä. Julkisella t&k -rahoituksella on tukeva, mahdollistava merkitys. Tukia pitäisi kohdentaa ensisijaisesti pienempiin ja alkuvaiheen yrityksiin, koska niille tuella on suurta merkitystä mm. uusien työpaikkojen luomisen näkökulmasta. PK-yrityksien rahoituksen hyödyntämistä vaikeuttaa tiukat rahoitusehdot ja omarahoitusosuusvaatimukset. Yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteistyömalleja on kehittävä entisestään. Kyse on uudenlaisista rahoituspaketeista. Hyviin hankkeisiin tarvitaan julkista rahaa, jotta voidaan houkutella yksityisiä sijoittajia resursoimaan hankkeita suuremmilla panoksilla. Hyviin hankkeisiin on panostettava enemmän.

6 1.1.5 Verkostokaupungin hankkeet ja haasteet Kuntarakenteen uudistus ja puitelaki - Koskee erityisesti välittömästi maakuntakeskuksen ympäristökuntia (Jyväskylän mlk, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Petäjävesi ja Toivakka). Jyväskylän on yhdessä näiden kuntien kanssa laadittava mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Kunnan on esitettävä valtioneuvostolle tämän lain mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma mennessä. Sen perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosiin 2015 ja Jyväskylän seudun kunnat ovat sopineet, että tähän toimeksiantoon valmistaudutaan yhdessä. Hyvinvointipalvelusäätiöiden keskinäinen yhteistyö - Tekevä, Päihdepalvelusäätiö, Vammaispalvelusäätiö, Gerocenter -säätiö Talous- ja hankintapalvelukeskus - Liikelaitos tarjoaa palveluita halukkaille Kasvun hallinta - maankäyttö ja kaavoituspolitiikka - Laajeneva asuntomarkkina-alue, puitelain ja suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutus teemaa ajankohtaistamassa. Muuttoliiketutkimus syksyllä 2006 Seudullinen päivähoito - Stm:n rahoittama hanke. Ylikunnallinen palvelujen käyttö on ollut mahdollista alkaen, hallintoratkaisu avoin Ympäristöterveydenhuolto - Työryhmän ehdotukset maaliskuussa 2007 Vanhustenhuolto - Stm:n rahoittama hanke jatkuu vuonna 2007, mukana myös Keuruun seutu. Hankkeeseen kytkeytyy TUMA tuotannonohjausmalli monitoimijaisessa ympäristössä, jossa yrityskumppanina TietoEnator Oyj. Jo nyt on näköaloja mittaviin säästöihin prosessien mallintamisen kautta Avoterveydenhuolto - Ehdotetaan kansalliseen terveysohjelmaan jatkohanketta. Sen tavoitteena on muodostaa terveyskeskus asukkaan alueelle Elinkeinoyhtiöt EU-rakennerahastokauden vaihtuessa - Jyväskylä Innovation Oy Jykesin tytäryhtiöksi ja mukaan muut maakunnalliset kehittämisyhtiöt Tilahallinta - Pirstaleinen omistajarakenne ja erilaiset vuokranmääritysjärjestelmät eivät tue tilojen tehokasta käyttöä eivätkä uusia rahoitus- ja kumppanuusmalleja. Puitelain varainsiirtoverovapaus toimii tulevana houkuttimena Perusopetus - Perusopetuksesta on laadittu seudullinen strategia

7 Toisen asteen opetus - Lukiokoulutuksen seudulliset ratkaisut tehdään vuonna 2007 Seutuopisto - Kuntayhtymä Seutukirjasto - Selvitys valmistunut, kuntien päätökset vuoden 2006 loppuun mennessä Seutuviestintä - - Seutubarometrin kehittely Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa - sisäasiainministeriön julkaisussa ( ) esimerkillisistä käytännöistä verkostokaupunkihanke tulee näyttävästi esille Viisi vuotta toteutettu kymmenen kunnan verkostokaupunkiprosessi tarjoaa tukevan perustan kuntaja palvelurakenneuudistukseen. Keskeiset peruspalvelut on selvitetty seudullisesti. Toiminnot edellä - hallinto perässä. Nyt on hallinnollisten ratkaisujen vuoro lähtökohtana toiminnallisen seudun näkökulma. Verkostokunnat ja asukaslukuarviot Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Yhteensä Strategiset kehittämishankkeet vuonna Kunta- ja palvelurakenneuudistus Jyväskylän kaupunginhallitus on arvioinut kriittisesti nykymuotoisen seudullisen yhteistyön jatkoa. Kaupungin voimakkaasti ajama kuntarajat ylittävien yhteistyöhankkeiden linja ei näytä johtavan tuloksiin. Toisaalta kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää Jyväskylän seudullakin nopeita toimia kunnallisen palvelurakenteen uudistamiseksi. Nyt on syytä ottaa kuntajaotuksen tarkistaminen entistä selvemmin seudullisen yhteistyön jatkovalmistelun pohjaksi. Jyväskylä aikoo olla aktiivinen uudistuksen edistäjä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaan: Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Esityksen mukaan kuntajaotuksen pohjana on työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat

8 edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Laki edellyttää, että maakuntakeskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Jyväskylän kaupunki on asettanut tavoitteeksi sekä palvelu- että kilpailukykyisen asukkaan uuden Jyväskylän toteuttamisen kuntaliitoksin, mikä toimii lähtökohtana myös ko. suunnitelman laadinnassa. Valitun linjauksen perustana ovat mm: - maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät ongelmat, joita pelkällä yhteistyöllä ei voi ratkaista - toimintakohtaisessa kehittämisessä esiin tulleet palvelujen järjestämisongelmat - alueen yleisen edun on ohjattava tulevia valintoja. Rahoitusvastuun ja palvelujen järjestämisvastuun tulee olla samalla organisaatiolla, jolla on myös demokraattinen vastuu. Jos palvelujen järjestämisessä jäädään toimintokohtaisen hallinnon vaiheeseen, silloin otetaan liian suuria riskejä kokonaisuuden hallinnan näkökulmasta - ainutkertainen mahdollisuus 15 M :n yhdistymisavustukseen, jonka vaikutusta vahvistaa samanaikainen hallinnollisten rakenteiden purku. Avustuksesta maksetaan kuntajaon voimaantulovuonna 40 % ja seuraavina 30 % ja 30 %. Jyväskylän on yhdessä ympäristökuntien kanssa laadittava mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Kunnan on esitettävä valtioneuvostolle tämän lain mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma mennessä. Sen perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosiin 2015 ja Jyväskylän seudun kunnat ovat sopineet, että tähän toimeksiantoon valmistaudutaan yhdessä 2. Hyvän hallintotavan kehittäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Johtamiseen kuuluvan sisäisen valvonnan tavoitteena on tukea strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutumista, riskien hallintaa, johtamisinformaation luotettavuutta sekä lakien ja ohjeiden noudattamista. Sisäisen valvonnan ja johtamisjärjestelmän nykytila arvioidaan sekä määritetään toimintaperiaatteet ja vastuut. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä siihen sisältyvät toimintakulttuurin ja esimiestyön muutokset vaativat myös valvonta- ja ohjausperiaatteiden tarkistuksia. Tarkoituksena on luoda kaupungin johtamisjärjestelmän ja hyvän hallintotavan puiteohje. Sisäisen tarkastuksen asemaa vahvistetaan seudulliseksi palveluyksiköksi. Hyvän hallintotavan ja ohjausjärjestelmän periaatteet yhtenäistetään koskemaan toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) käyttöönottoa, konserniohjausta sekä asiakirjahallintaa, päätöksentekoa ja päätösviestintää. Kaupungin hankkima toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön myös konserniin kuuluvissa yhtiöissä. Käyttöönoton aikataulutus tehdään vuoden 2007 alkupuolella.

9 3. Eu-strategia ja ohjelma Vuoden 2007 alusta käynnistyy uusi ohjelmakausi EU:n kilpailukyky- ja työllisyysohjelman, osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman osalta. Edellisen ohjelmakauden arvioinnissa on ongelmaksi koettu liian pienet ja vähän vaikuttavat hankkeet, joiden hallinnointi on sitonut vaikuttavuuteen nähden kohtuuttomasti voimavaroja. Uudella ohjelmakaudella tavoitellaan yhteisiä hankkeita ja erityisesti innovaatioita toimijoiden ja toimialojen rajapinnoilta. Kaupungin EUstrategia ja -ohjelma uudistetaan ohjelmakauden alussa. 4. Liikelaitosten kilpailukyvyn kehittäminen ja valmistautuminen kilpailun avaamiselle Total Kiinteistöpalvelu yhtiöitetään vuoden 2007 alusta ja sen palvelut avataan kilpailulle asteittain vuosina Altek Aluetekniikan kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä parannetaan liikelaitosmuodossa rakenteellisin muutoksin muun muassa korjaamotoiminnoista luopumalla ja kalustorakennetta muuttamalla tavoitteena hintojen alentaminen. Kylän Kattauksesta ja seudun muista julkisista ruokapalvelutoimijoista pyritään muodostamaan yksi yhteinen ruokapalveluyksikkö syksyllä 2006 valmistuneen selvityksen mukaisesti. Talous- ja hankintapalvelukeskuksen liikelaitostamisella vuoden 2007 alusta tavoitellaan sitä, että sen resurssit ja kapasiteetti saadaan tehokkaampaan käyttöön laajentamalla palvelutuotantoa seudulliseksi. 5. Kiinteistö- ja tilahallinnon seudullinen kokoaminen Tällä hetkellä Jyväskylän seudun pirstaleinen kiinteistöomistus- ja tilahallintorakenne sekä erilaiset vuokrien määritysperiaatteet eivät tuo julkisten tilojen tehokasta käyttöä ja koordinointia. Omaisuus rapistuu ja sisäilmaolosuhteet heikkenevät. Palvelurakenneselvityksen rinnalla selvitetään vaihtoehtoisia liikelaitos- tai yhtiömuotoisia toimintamalleja sekä niiden hyviä ja huonoja puolia. 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteiden vahvistaminen Jyväskylän seudun Perhe-hanke Hankkeessa jatketaan pysyvän paikallisella tasolla toimivan perhepalveluverkoston rakentamista. Perhepalveluverkosto perustuu eri toimijoiden entistä tiiviimpään kumppanuuteen sekä perheiden vahvuuksien ja vertaistuen hyödyntämiseen. Hankkeen avulla uudistetaan toimintakulttuuria ja - tapoja mm. ennaltaehkäisevän työn sekä varhaisen auttamisen yhteistyörakenteita uudistamalla. Hankkeen tulokset raportoidaan lokakuun 2007 loppuun mennessä. Sosiaalihuollon erityispalveluiden kehittäminen Kuntien ja järjestöjen yhteissäätiöt tuottavat eräitä seudullisia ja maakunnallisia sosiaalihuollon erityispalveluja. Selvitetään säätiötoimintamallin toimivuutta ja laajentamista sekä alueellisesti että toiminnallisesti. Kuntouttavaa sosiaalityötä kehitetään maakunnallisesti. Hankkeelle haetaan sosiaalialan valtionavustusta; myönteinen rahoituspäätös on edellytys hankkeen käynnistymiselle. Vammaispalvelujen sosiaalityötä ja verkostoitunutta erityisosaamista vahvistetaan seudullisesti. Samoin parannetaan palveluohjausta sekä tiedon välitystä asiakastyössä. Jyväskylä on mukana luomassa ympärivuorokautisesti toimivaa sosiaalipäivystystä. Kehittämisyksiköt Vuoden 2007 aikana kootaan sosiaalipalvelujen kehittämistyön voimavarat.

10 7. Laajavuoren alueen kehittäminen valtakunnalliseksi liikunta- ja matkailukohteeksi Kaupungin tytäryhtiö Jyväskylän Laajavuori Oy on laatinut kehittämissuunnitelman vuoteen Tavoitteena on kehittää alueesta kansallisesti merkittävä perhematkailukohde. Tavoitteen toteuttamiseksi etsitään uusia toiminta-, yhteistyö- ja rahoitusmalleja. 8. Kulttuuri- ja sivistyskaupungin vahvistaminen Yleissivistävä koulutus on osa hyvinvoinnin turvaverkkoa ja luo hyvin hoidettuna vetovoimaisuutta kaupunkiin. Osallisuutta edistetään vanhempainyhdistysten, oppilaskuntien ja Lasten Parlamentti toiminnan kautta. Koulujen kulttuuriohjelmaa toteutetaan. Kulttuuritoimi tuottaa palveluja, jotka omalta osaltaan luovat edellytyksiä hyvälle arkielämälle ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Liikuntatoiminnan ja palvelujen laadun kehittäminen sekä eettisten toimintatapojen edistäminen luovat osaltaan myönteistä kaupunkikuvaa yhdessä kansalaisjärjestöjen toiminnan ja tapahtumien tukemisen kautta. Nuorisofoorumi toimii nuorten vaikutuskanavana Jyväskylän kaupunkistrategia Vuoden 2005 aikana valmisteltu kaupunkistrategia toteuttaa tasapainoisen kaupunkipolitiikan periaatteita, joita ovat kilpailukyky, sosiaalinen eheys ja kestävä kehitys. Strategian päälinjat on määritelty seuraavasti: 1. Tasapainotetaan kaupungin talous velkaantumisen pysäyttämiseksi Talouden tasapainottamista tarvitaan, koska kasvava velkamäärä vaarantaa hyvät palvelut ja kestävän kehityksen. Talouden tasapainottamiseksi on laadittu oma valtuustokauden ohjelma, joka otetaan huomioon Jyväskylän kaupunkistrategiassa ja talousarvioiden laadinnassa. Jyväskylä menestyy ja kehittyy vain terveen ja tasapainoisen talouden periaattein (tasapainoinen talous tarkoittaa että vuosikate on vähintään poistojen suuruinen). 2. Varmistetaan Jyväskylän pitkäjänteinen menestys ja kasvu Jyväskylän kasvuedellytyksistä ja vetovoimaisuudesta on huolehdittava. Kaupungin menestys perustuu palvelu-, kulttuuri ja koulutustarjontaan, vetovoimaiseen ympäristöön, elinvoimaiseen elinkeinoelämään ja jatkuvaan uudistumiseen. Toimintaympäristön muutoksiin vastataan seudullisella innovaatiotoiminnalla. Kehittämistoiminnan osuvuutta parannetaan. 3. Huolehditaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusteista Asukkaiden hyvinvoinnin perustan turvaaminen edellyttää talouden tasapainottamista ja toiminnan uudistamista. Yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa ja muiden toimijoiden kanssa kootaan voimavaroja turvaamaan kuntalaisten hyvinvointia ja ehkäisemään huono-osaisuutta. Kannustetaan kaupunkilaisia vastuuseen omasta terveydestään, lähiympäristöstään ja läheisistään. 4. Uudistetaan kuntarakenne työssäkäyntialueen mukaiseksi Jyväskylän seudun vetovoima ja kilpailukyky edellyttää työssäkäyntialueeseen perustuvaa kuntarakennetta eli noin asukaan Jyväskylää Kuntarakenteen uudistamista edistetään seudullisilla palvelujärjestelmillä Seudullisten palvelujen tuottamisessa korostetaan Jyväskylän vastuuta Toiminnallista seutua pidetään yhteiskuntasuunnittelun ja elinkeinotoiminnan perustana

11 Työssäkäyntialueen mukainen kuntarakenne otetaan Kunta- ja palvelurakenne uudistuksen edellyttämän kaupunkiseutusuunnitelman lähtökohdaksi 5. Uudistetaan kaupungin tapa järjestää ja tuottaa palveluja Kaupungin tarjoamat palvelut sovitetaan toimintaympäristön, kysynnän ja taloudellisten voimavarojen muutoksiin. Palveluja tehostetaan seudullisilla ratkaisuilla ja tuotteistamisella ja hyödyntämällä markkinoita. Palvelutuotannossa erotetaan järjestämis- ja tuottamisvastuu sekä kehitetään uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. 6. Voimistetaan johtamista, konserni- ja omistajaohjausta Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupungilla on vain strategisesti merkityksellistä ja/tai tuottavaa omaisuutta. Tytäryhtiöiden tehokkaalla ja selkeällä konserniohjauksella ja työnjaolla toteutetaan kaupungin omistajapoliittisia linjauksia. Kaupungin tukipalvelut tuotetaan ja hankitaan tehokkaasti ja taloudellisesti kilpailukykyiseen hintaan. 7. Tarkistetaan henkilöstörakenne ja -määrä uutta toimintatapaa vastaavaksi Huolehditaan siitä, että henkilöstön mitoitus ja osaaminen vastaavat kaupungin muuttuvaa palvelurakennetta. Henkilöstösuunnittelun ja -kehittämisen pohjana ovat Jyväskylän strategiat ja henkilöstöpoliittinen Jyväskylä-sopimus. 8. Vahvistetaan strategista päätöksentekoa parantamalla valmistelua ja ennakoimalla muutokset Strategian toimeenpanon varmistaa poliittinen päätöksenteko ja johtamisjärjestelmä. Vahvistetaan päätöksenteon tietoperustaa ja keskitytään kokonaisuuksien hallintaan. Seurataan toimintaympäristön muutoksia ja vastataan niihin nopeasti. Strategiset konkretisoidaan muutoshankkeiksi ja niille nimetään vastuutahot. Kehitetään tulos- ja sopimusohjausta tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti Kaupungin henkilöstöstrategia Jyväskylä -sopimuksen keskeisenä periaatteena on varmistaa kaupungin tavoitteena oleva talouden tasapainottaminen sekä kaupungin menestyksen ja vetovoimaisuuden toteutuminen. Tähän tavoitteiseen pääseminen edellyttää mm. hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä kaupungin poliittisen- ja viranhaltijajohdon sekä henkilöstön välillä. Jyväskylä -sopimuksen keskiössä on ns. vastavuoroisuusperiaate, joka tarkoittaa sitä, että kaupunki ei talouden tasapainotustoimissa käytä irtisanomisia tai lomautuksia ja henkilöstö puolestaan on valmis sisäiseen liikkuvuuteen, uudelleen koulutukseen ja toimintatapamuutoksiin. Kaupunkistrategian yhteydessä on laadittu erillinen henkilöstöpoliittinen Jyväskylä-sopimus, joka muodostaa kaupunkistrategian henkilöstöosan. Henkilöstöjohtamiseen määriteltyjä alueita ovat: Palkka- ja palvelussuhdeasiat Henkilöstön kehittäminen Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Yhteistoiminta ja työsuojelu Työterveyshuolto Henkilöstöpalvelut

12 Vuoden 2007 keskeisiä teemoja henkilöstöjohtamisessa ovat yhteistoimintajärjestelmän toimivuuden varmistaminen muutostilanteissa, ERP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto (ml. raportoinnin edelleen kehittäminen sekä henkilöstömäärien että palkkakehityksen analyysin osalta). Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on vähentää kuluvan valtuustokauden aikana noin 10 prosenttia henkilöstöä ja samalla saada henkilöstömäärä vastaamaan palvelutarvetta. Tavoitteen saavuttamisessa keinoina ovat eläkepoistuman ja muun poistuman hyödyntäminen. Poislähtevien tilalle ei palkata vastaavaa määrää henkilökuntaa ja sijaisten sekä muiden määräaikaisten määrää vähennetään. Henkilöstön määrän kehitystä ja uusia rekrytointeja ohjaa ja seuraa kaupunginhallituksen nimeämä viranhaltijatyöryhmä. Toimialoilla luvan henkilöstön palkkaamiseen antaa toimialajohtaja. Uusitut rekrytointiohjeet otetaan käyttöön vuoden 2007 alussa. Jyväskylä-sopimuksen toteutumista arvioidaan vuoden 2007 aikana. Eläkkeelle jäävät kevan tilastoista sekä oma rekisteri toteutuma ennuste > yhteensä Hallintokeskus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi yht Opetuspalvelukeskus Liikuntapalvelukeskus Kulttuuritoimen keskus Yhdyskuntatoimi Liiketoimintatoimiala (ei liikelait.) Talouspalvelukeskus Altek Kylän kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän seudun työterveys Jyväskylän Tilapalvelu Koko kaupunki Poistettu: (v Vesilaitos -3 hlö:ä) (v Total -3 hlö:ä, vuosi 2006 Total -6 hlö:ä) (Talous- ja hankintapalvelukesk. liikelaitokseksi) Ennuste vanhuuseläkkeelle siirtyvistä Yhteensä 513

13 Toimialat ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstömäärän suunnitelmansa. Niistä on koottu seuraava yhteenveto: toteutuma toteutuma tavoite tavoite tavoite HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Konsernihallinto Liiketoimintatoimiala (ei liikelaitoksia, ei talpa Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhdyskuntatoimi Talous- ja hankintapalvelukeskus Jyväskylän tilapalvelu Jyväskylän seudun työterveys Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos YHTEENSÄ 4 714, , , , ,0 Muutos ed. vuoteen -72,0-125,0-10,0-131,0 Taloustoimikunnan henkilöstömäärän vähentämisen lähtökohta 5066 (Total ja vesilaitos mukana luvussa) Koko organisaation lukuun vaikuttavat muutokset 2004/2005: 5066-vesilaitos 69+työterveys 11=5008 työväenopisto ei ole 2004 luvuissa Vesilaitoksen 67 työntekijää ei v. 2004/2005 luvuissa mukana Koko organisaation lukuun vaikuttavat muutokset 2006/2007: Totalin yhtiöittäminen Totalin henkilöstö poistettu luvuista V. 2006: Sivistystoimen tavoitehenkilöstömäärää muutettu (TA2006:ssa 1274) V Sivistystoimen toteutunut henkilöstömäärä oli (tavoite oli 1 298) Talous- ja hankintapalvelukeskus liikelaitokseksi Sosiaali- ja terveystoimen vähennyksissä mukana organisaatiomuutokset v. 2007:Sivistystoimen henkilöstömäärän lisäresurssi kh:n päätös 4 henkilöä lisää Sosiaali- ja terveystoimeen avoterveydenhuoltoon henkilöstölisäyksiä v Henkilöstömäärän kehitys vuosina , , , , , , , , ,0 500,0 0, Vesilaitos ja Total ei mukana luvuissa

14 1.1.9 Tavoitteet vuoden 2007 talousarviossa Strategiset tavoitteet Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä, mutta ne eivät luonteensa mukaisesti ole yksityiskohdiltaan valtuustoon nähden sitovia. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteiden avulla saavutetaan strategiset tavoitteet, kehitetään toimintaa ja viritetään organisaatiorakenteita. Sitovia kehittämistavoitteita syntyy konkreettisten päätösten kautta. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalain tarkoittamat toiminnalliset tavoitteet kuvaavat toiminnan merkitystä kaupunkilaisille. Ne kuvaavat tarpeen, panosten ja vaikutusten välistä suhdetta. Jos palvelutuotannon resursoinnissa tapahtuu muutoksia, tulisi sen vaikuttaa tavoitteisiin ja päinvastoin. Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa kuvataan kuntalaisille tuotettua hyötyä esimerkiksi palvelujen tason ja saatavuuden avulla. Henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja, organisaatiota, määrärahojen käyttöä, toiminnan kehittämistä tai suoritteiden ja palvelujen määrää kuvaavat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vain poikkeustapauksessa. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan talousarviossa sekä kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne asetetaan palveluja tuottaville toimialoille. Konsernihallinto tuottaa lähinnä sisäisiä palveluja ja vastaa yhdessä hallintokuntien kanssa koko konsernin strategisten ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta. Palvelutavoitteet Lisäksi toimintayksiköt voivat asettaa yksikkökohtaisia palvelutavoitteita, jotka ovat toiminnallisten tavoitteiden kaltaisia ja ohjaavat yksikön toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton mukaan kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuonna 2006 odotettua ripeämmin. Jo keväällä kasvulukuja korjattiin ylöspäin. Kasvu on kuitenkin jatkunut niin voimakkaana, että kansantuotteen määrän arvioidaan (osittain alhaisen vertailutason johdosta) kohoavan jopa viitisen prosenttia. Teknologiateollisuuden tuotannon kasvu on ollut erityisen nopeaa. Myös kaupan, liikenteen ja rakentamisen tuotanto on lisääntynyt vilkkaasti. Tuotannon kasvuvauhti hidastuu vuona 2007, mutta tuotannon määrä kasvanee kuitenkin kolmisen prosenttia. Vuonna 2006 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan puolisentoista prosenttia. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat toistaiseksi pysyneet vähäisinä, mutta raakaöljyn hinnan korotukset ja yleinen korkotason kohoaminen ovat kiihdyttäneet inflaatiovauhtia. Ensi vuonna inflaatio pysynee maltillisena, tämän vuoden keskimääräisellä tasolla. Pahimmat raakaöljyn hinnannousupaineet näyttävät tällä hetkellä olevan ohi. Korkotason arvioidaan kohoavan euroalueella vielä ensi vuonnakin. Mahdollinen tulopoliittinen ratkaisu vaikuttaa ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2006 ja 2007 yhteensä prosenttiyksikön. Keskimääräinen työttömyysaste on siten ensi vuonna 7,4 %.

15 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 3,5 2,9 4,5 3,0 Palkkasumma 4,0 4,9 4,7 3,6 Ansiotaso 3,8 3,9 2,9 2,5 Palkansaajien työpanos 0,7 1,0 1,7 0,8 Inflaatio 0,2 0,9 1,5 1,3 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 8,8 8,4 7,7 7,4 Verot / BKT 43,5 43,8 43,0 42,7 Julkiset menot / BKT 50,3 50,1 49,0 48,7 Rahoitusjäämä / BKT 2,1 2,5 2,9 2,8 Julkinen velka / BKT 44,3 40,5 38,4 37,0 Vaihtotase / BKT 7,6 4,6 5,4 4,7 Euribor 3 kk, % 2,1 2,2 3,0 3,6 10 vuoden korko, % 4,1 3,4 3,8 4,1 1.3 Kuntatalouden näkymät Peruspalvelubudjettitarkastelun mukaan kuntatalouden lähtötilanne on taloudellisen tilanteen nopean kohenemisen takia parempi kuin kevään 2006 peruspalveluohjelmassa. Vuosikate riittää nettoinvestointien rahoittamiseen vuodesta 2009 lähtien. Tämä johtuu verotulojen ennakoitua nopeammasta kasvusta tänä ja ensi vuonna ja laskelmassa oletetusta toimintamenojen hidastuvasta kasvusta. Mikäli toimintamenot kasvaisivat jatkossakin yli 5 % vuodessa, vuosikate painuisi syvään alijäämään ja kuntatalouden voimakas velkaantuminen jatkuisi. Lisäksi kuntien väestörakenteet ovat jo nyt hyvin eriytyneitä. Monilla alueilla ja monissa kunnissa muuttoliike kärjistää tilanteen paljon vaikeammaksi kuin miltä se koko kuntatalouden näkökulmasta näyttää. Rahoitustilanteen pitkään jatkunut kireys yhdistettynä menokehitykseen liittyviin riskeihin edellyttääkin kunnilta ja valtiolta yhteistyötä palvelurakennetta ja tuottavuutta parantavissa ratkaisuissa, niin että toimintamenojen kasvu pysyisi tulevina vuosina maltillisena. Vuonna 2006 kuntatalous säilyy alijäämäisenä, mutta kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kohenee edellisvuodesta. Vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002 mutta jää alle nettoinvestointien tason. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate paranee vuoden 2006 ennakoidusta noin 2,0 mrd. eurosta noin 2,2 mrd. euroon ja ylittää noin viidenneksellä käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan noin 0,7 mrd. euroa positiivinen. Rahoitustilanteen ennakoitu koheneminen perustuu verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 prosentin kasvuun sekä toimintamenojen kasvun hidastumiseen noin 4 prosenttiin. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5 %, mikä pitää sisällään kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän aikaistamisen vuodelle Tämä lisää kuntien tuloja 185 milj. euroa ennakoitua enemmän. Kuntien nettoinvestointien odotetaan pysyvän likimain 2,3 mrd. euron tasolla, joten vuosikate ei aivan riitä kattamaan nettoinvestointeja. Kuntatalouden säilyessä lievästi alijäämäisenä kuntien velan määrä edelleen kasvaa, joskin selvästi viime vuosia hitaammin. Lainakannan vuoden 2007 lopussa arvioidaan olevan 8,3 mrd. euroa, mikä on noin 5 % suhteessa kokonaistuotantoon.

16 Kuntatalouden arvioidaan asteittain tasapainottuvan vuosina Tämän seurauksena kuntien velan kasvu hidastuu. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina keskimäärin noin 3,5 % vuodessa. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan keskimäärin vajaaseen 4 prosenttiin. Tämä perustuu oletuksiin mm. kuntien ansiotasokehityksen hidastumisesta, työnantajamaksujen alenemisesta ja henkilöstön määrän maltillisesta, vuosittain runsaan henkilön kasvusta. Palvelujen ostojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin runsaat 5 prosenttia vuodessa eli selvästi 2000-luvun alkuvuosia hitaammin. Nettoinvestointien oletetaan pysyvän nykyisellä, noin 2,3 mrd. euron tasolla. Kuntien tulojen kasvu on nopeutunut vuodesta 2005 lähtien. Verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät 5 % vuonna 2005, ja kasvuksi arvioidaan noin 7 % vuonna Kuntien maksutulot vuonna 2005 olivat milj. euroa, missä on lisäystä 4 % edellisestä vuodesta. Myös vuonna 2006 maksutulojen arvioidaan laskelmassa kasvavan saman verran. Tämän jälkeenkin tulokehitys on selvästi nopeampaa kuin 2000-luvun alkuvuosina. Lisäksi kuntien rahoitusnäkymiä parantavat kustannustenjaon tarkistuksen aikaistaminen ja kuntatyönantajamaksurasituksen helpottuminen. Tämä antaa kunnille hyvän tilaisuuden taseiden kohentamiseen kehyskaudella. 3,0 Kuntien nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljardia euroa 2,5 2,0 1,5 1,0 1,8 1,2 1,2 2,0 1,5 1,3 2,4 2,3 2,3 2,3 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 1,8 1,7 1,7 1,7 1,8 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 1,31,4 1,4 1,5 1,4 2,4 2,4 2,4 2,2 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,2 2,1 2,0 2,0 1,9 0,5 0, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

17 Kunta ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (mrd. euroa) Tuloksen muodostuminen Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, käyttötalous Rahoitustuotot ja kulut, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Vuodesta 2005 vuoteen 2007 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriön kuntaosaston ennusteen mukaan kaikissa kuntaryhmissä. Taloudellisen tilanteen paranemisesta huolimatta alle asukkaan kuntien vuosikate jää huomattavasti alle poistojen ja tilanne vuosikatteella tarkastellen heikkenee jälleen vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Erityisesti yli asukkaan kunnissa vuosikate paranee. Useilta vuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden 2005 lopussa 177 kunnalla yhteensä noin 433 milj. euroa. Kertynyt alijäämä kohdistui 80- prosenttisesti alle asukkaan kuntiin ,4 4,4 3,9 4,0 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 4,3 4,8 5,6 6,6 7,7 8,2 8,3 8,5 8,5 8,6 8, ,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,3 3,3 3,2 3,2 3,4 3,4 3,4 3,4 3,4 3, Kassavarat Lainakanta Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

18 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina (mrd. euroa) Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus, netto Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet ja myyntitulot Investoinnit netto Rahoitusjäämä Lainakanta Kassavarat Nettovelka Kuntien lainakanta kasvaa vuodesta 2005 vuoteen 2007, mutta vuoteen 2006 verrattuna lainakannan kasvu on olematon koko maan tasolla vuonna Tämä johtuu siitä, että yli asukkaan kunnissa lainamäärän arvioidaan pienenevän niiden hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi. Lainakannan kasvu jatkuu kuitenkin voimakkaana pienissä kunnissa. 1.4 Jyväskylän kaupungin talous ,5 29 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa ,6 15,1 12, , , , ,1 33,0 25, , ,1 15, "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate

19 Kaupungin taloussuunnitelma vuosille perustuu koko valtuustokauden kestävään talouden tervehdyttämisohjelmaan, jonka tavoitteena on vuosikatteen nostaminen vähintään poistojen tasolle ja lainakannan kasvun katkaiseminen vuoteen 2009 mennessä. Taloussuunnitelman keskeiset perusteet ovat: 1) Kaikkien toimialojen tulee laatia suunnitelma tilojen käytön tehostamisesta ja tarpeettomiksi käyvistä tiloista luopumisesta. Tavoitteena on tilojen käytön tehostaminen 10 prosentilla valtuustokauden aikana ja tilakustannusten parempi hallinta. 2) Kaikkien toimialojen tulee laatia vuosille henkilöstösuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää periaatteet uuden henkilöstön rekrytoinnista eläkkeelle siirtyvien ja muutoin vapautuvien tehtävien osalta. Tavoitteena on vähentää henkilöstöä valtuustokauden aikana noin 10 prosenttia (ei sisällä mahdollisten organisaatiomuutosten vaikutusta). Tämä edellyttää palvelurakenteiden uudistamista ja henkilöstöresurssien uudelleensuuntaamista toimialojen välillä. Lähtökohtana on, että talouden tasapainotus pystytään toteuttamaan ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laadittu henkilöstöpoliittinen Jyväskylä sopimus ohjaa osaltaan talouden tasapainottamista. 3) Toimialajohtajien tulee käyttää varhennettua varhaiseläkejärjestelmää henkilöstörakenteen ja osaamispohjan kehittämiseen tilanteissa, joissa vapautuvan vakanssiin täytöstä on mahdollista luopua. 4) Kaupungin perimiin maksuihin ja taksoihin tehdään vähintään kustannustason nousua vastaavat korotukset. 5) Vuonna 2007 ei laajenneta nykyisiä eikä aloiteta uusia palveluita. Taloussuunnitelmassa vuoden 2007 tavoitteeksi asetetaan vuosikatteen nostaminen 18,3 miljoonaan euroon. Arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan heikko vuonna 2007 ja tasapainossa vuosina 2008 ja Vuosien 2008 ja 2009 osalta asetettu vuosikatetavoite on taloussuunnitelman mukaan mahdollista saavuttaa siten, että käyttötalouden nettomenot kasvavat vain hieman vuoden 2007 tasosta. Tämä tulee edellyttämään toimintojen merkittävää tehostamista ja edelleen myös päätöksiä kaupungin tarjoamien palvelujen laajuudesta ja tasosta. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän koko suunnitelmakauden vuoden 2007 tasolla Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa (578/2006). Taloutta koskevat säännösmuutokset sisältyvät kuntalain 65, 68, 69 ja 70 (kumottu) pykäliin ja tarkastusta koskeva säännösmuutos 71 pykälään. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevaa 65 :ää on muutettu siten, että 3 momentissa säädetään tasapainottavan taloussuunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla.

20 Lain 65 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2006, kun laaditaan kunnan talousarvio vuodelle 2007 sekä taloussuunnitelma vuodelle 2007 sekä sitä seuraaville vuosille. Lain 68, 69 ja 71 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 laadittavaan kunnan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä niiden käsittelyyn. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä erityisesti tilanteessa, jossa kunnan kertynyt alijäämä on määrältään merkittävä. Muutosta aikaisempaan sääntelyyn on ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnittelussa alijäämätilanteessa; taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Voimaan tulleet säännökset selkeyttävät kunnan toimielinten vastuuta kunnan talouden tasapainottamisessa ja oikean kuvan antamisessa kunnan taloudenhoidosta. Kunnanhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Tilintarkastajat joutuvat puuttumaan alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijääminen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on siten kolme: 1) Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä, 2) Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä ja 3) Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo nimenomaan kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Toisin sanoen kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Ylijäämäinen kunta voi laatia taloussuunnitelman myös neljää vuotta pidemmäksi, jos sen taseeseen ei muodostu kattamatonta alijäämää. Pidennetyn taloussuunnitelman neljän ensimmäisen vuoden tilikauden tuloksen summa ei kuitenkaan voi olla määrältään negatiivinen enempää kuin määrän, minkä kattamiseen kuluvan vuoden tasearvion mukaiset ylijäämäerät riittävät.

21 Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Taloussuunnitelmaa koskeva neljän vuoden enimmäispituus ei estä kuntaa laatimasta sitä pidemmälle ulottuvaa investointiohjelmaa tai erillisiä pitkän aikavälin palvelusuunnitelmia Alijäämän kattamisvelvollisuus Miljoonaa euroa Taloussuunnitelma 102,7 96,8 109, ,5 92,3 91, ,1 6,4 7,3 3,7 0,4-5,0 2,1-16,9 2,8 5,8 2,1 1,6-1,3-9,1-2,7-2,4-7,3-5,2-13, Tilinpäätös / Talousarvio Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Jyväskylän kaupungin vuoden 2005 tilinpäätös osoitti yhteensä 89,5 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2006 ylijäämäksi arvioidaan noin 2,8 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettava alijäämä Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

22 Toimintatulot KÄYTTÖTULOT 1000 euroa TA+M TA Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,0 % Sosiaali- ja terveystoimi ,9 % Sivistystoimi ,2 % Yhdyskuntatoimi ,2 % Maan myyntivoitot ,4 % Liiketoiminta ,2 % Käyttötaloustulot ,0 % Tilapalvelu ,9 % Kylän Kattaus ,5 % K-S pelastuslaitos ,1 % Altek ,1 % Työterveys ,9 % Talouspalvelukeskus ,0 % Käyttötaloustulot ,4 % Total ,0 % Käyttötaloustulot ,9 %

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen KUNTALIITOS SAVONLINNA, PUUMALA, PUNKAHARJU JA KERIMÄKI TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen Toimintaa jatkavan kunnan avaavan taseen muodostamisessa noudatetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM 2013 2027 Käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 10.12.2012 Kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot