1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet

Transkriptio

1 YLEISPERUSTELUT

2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina , mutta vuonna 2006 tilanne on tasaantunut. Syyskuun lopussa jyväskyläläisiä oli 510 enemmän kuin vuoden 2006 alussa. Hidastuneen väestökehityksen pääsyy on lähtömuuttajien määrän voimakas kasvu alkuvuonna. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä edullisin isojen kaupunkien vertailussa. Sen sijaan taloudellisella huoltosuhteella (muu väestö per työlliset) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta. Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt Jyväskylässä ihan hyvin, ja taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Vertailutietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Sataa työllistä kohden 2004 eläkeläisiä vuotiaita opiskelijoita työttömiä muita yhteensä Väkiluvun muutos 2005 (%) 1,02 0,66 0,75 0,49 Väkiluvun muutos 1-9/06 (%)* 0,60 0,59 0,94 0,44 Korkea-asteen koulutus 2004 (%) 31,3 29,8 34,4 27,9 Keskimääräiset tulot 2004 ( /asukas) Ansiotulojen muutos 2005 (%) 4,99 4,41 4,58 4,33 Työpaikkojen muutos * (%) 12,7 9,3 8,0 9,9 Työttömyysaste (%) 13,6 10,8 7,3 12,3 Vuosimuutos (%-yksikköä) -1,4-1,0-0,7-1,1 Toimeentulotukimenojen muutos/asukas 2005 (%) -8,4-3,2-2,6-3,4 Yhden henkilön talouksia 2004 (%) 45,4 43,2 39,6 44,7 Asuntotuotanto per asukasta 101,0 76,2 80,7 74,2 Kt-asuntojen hinnat 4-6/06 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 8,0 7,2 7,9 6,8 Asuntojen vuokrat 4-6/06 ( /m 2 /kk)** 9,08 9,14 9,98 8,71 Vuosimuutos (%) 3,4 1,7 1,3 1,7 Verotulojen muutos 2005 (%) 3,1 4,6 6,3 3,5 Lainat, emo ta2006 ( /asukas) * = ennakkotieto, ** = keskimäärin, lähteet: Tilastokeskus, Stakes

3 Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :lla eli 14,0 prosenttia. Työllisten määrän kasvu oli noin (34,5 %). Päivähoitoikäisten määrä väheni samana aikana 399:lla (-6,3 %), mutta määrä kasvanee jatkossa. Alakoululaisten määrä väheni ko. jaksolla 421:lla eli 8,0 prosenttia ja vuosina suuntaus näyttää jatkuvan. Tämän jälkeen ryhmän koko kasvanee nykyiselleen, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2005 lopulla vuotiaita oli eli 275 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2015 yli enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosittain noin neljä prosenttia, mutta kasvu pienenee kunnes suuret ikäluokat tulevat ko. ikään. Työikäisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen noin 500:lla vuodessa, ja näin Jyväskylän väkiluku olisi vuonna Vuonna 2015 jyväskyläläisiä olisi Tämä kaupungin oma arvio on noin kolmetuhatta suurempi kuin Tilastokeskuksen ennuste. Ero syntyy työikäisten ryhmässä. Tilastokeskuksen syntyvyysennuste näyttää hieman suurelta. Muilta osin näkemykset yhtyvät. Jyväskylän väestöntiheys (790 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien suurin Helsingin jälkeen, ja lyhyillä välimatkoilla on suuri merkitys palvelurakenteen kannalta Jyväskylän lapset ja arvio vuoteen vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus Jyväskylän iäkkäät ja arvio vuoteen vuotiaat Yli 75-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

4 1.1.2 Suurten kaupunkiseutujen kasvava vastuu Jyväskylän kaupunki korosti lausunnossaan maakuntaohjelmasta elokuussa 2006 kahta asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon myös Keski-Suomen kehittämistoiminnassa: 1) Toimintaympäristön muutos tulevaisuudessa yhä vain korostaa Jyväskylän seudun merkitystä Keski-Suomelle, mikä tulee huomioida myös kuntarakenteen uudistamisessa. 2) Kun EU:n tuet ovat supistumassa, Keski-Suomi tarvitsee ammattimaisen ja kurinalaisen systeemin, minkä avulla tuettavat ja hylättävät hankkeet valikoidaan. Vähemmillä panoksilla on saatava aikaan enemmän! Suurimmat yliopistokaupungit ja seudut - pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu - tulevat ratkaisemaan sen, miten Suomen käy tietotalouden ja voimistuvan globalisaation aikakaudella. Valtion tulee mahdollistaa onnistuminen mm. taloudellisilla resursseilla sekä muokkaamalla säädöstöä ja hallintoa nykyistä suotuisammaksi uuden ja kasvavan liiketoiminnan syntymiseksi. Sisäasiainministeriön julkaiseman Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut tutkimuksen mukaan suuret kaupunkiseudut ovat avainasemassa koko kansantalouden kehityksen, kansallisten kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen sekä uuden osaamisen ja tiedon luomisen ja välittämisen kannalta. Suurilla kaupunkiseuduilla on erityisrooli alueiden kehittämisessä. Suuret kaupunkiseudut ovat tärkeitä solmukohtia yritysten ja osaamisen kansainvälisessä verkostoitumisessa. Ne ovat laajojen alueiden kehityksen vetureita ja niiden menestys on tärkeää koko kaupunkiverkon elinvoimaisuuden kannalta. Suurten kaupunkiseutujen painoarvo kansallisessa kaupunkiverkostossa on edelleen luvun alkuvuosina lisääntynyt ja niiden kehityksen heijastevaikutukset lähiseuduille ovat voimistuneet. Jyväskylän seudun verkostokaupunkiprosessi siirtyy kolmanteen aaltoon eli kuntarakenteen uudistukseen ratkoessaan kunta- ja palvelurakennepuitelain asettamia kysymyksiä. Jyväskylän kaupunki on valmis jatkamaan maakuntahallituksen kanssa hyvässä yhteistyön ilmapiirissä käynnistynyttä prosessia. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä. Kun nykyinen kuntarakenne on Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun kehittämisen haitta, Jyväskylän kaupunki on valmis jatkamaan Jyväskylän seudun kuntarakenteen muutosta maakuntahallituksen 2006 kevään linjauksen mukaisesti. Kaikki toiminta ei tule keskittymään suuriin keskuksiin. Muualta Suomesta tullee jatkossakin kilpailukykyisiä innovaatioita ja yrityksiä, aivan kuten nyt. Globalisaation paineessa yhteiskunnan on kuitenkin pystyttävä panostamaan sellaiseen huippututkimukseen ja toimintaympäristöön, joka houkuttelee globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä toimimaan Suomessa. Globaalit toimijat verkottuvat huippuosaamisen keskittymiin ja se tarkoittaa Suomen oloissa, että viidellä kuudella keskuksella on kohtuulliset edellytykset menestyä tietotalouden globaalissa kilpailussa. Mutta niidenkin pitää pikimmiten virittää toimintaympäristönsä uudelle tasolle; työkalut on hiottava kuntoon ja tavoiteltava maailman huippua osaamisessa. Ja tätä kautta mahdollistaa muillakin paikkakunnilla toimiville yrityksille toimintaedellytykset Suomessa. Valtiolla on keskeinen rooli osaamisen tukemisessa (yliopistojen rahoituksen turvaaminen, ammattikorkeakoulujen, Tekesin ja Stakesin kaltaisten toimijoiden merkitys). Kapeasta elinkeinoja aluepoliittisesta näkemyksestä on päästävä laaja-alaiseen innovaatioympäristöjen rakentamiseen.

5 Kaupunkiseutujen tulee jossakin määrin erikoistua ja osaamisalueita fokusoida kansallisesti. Tähän tähdätään Jyväskylän seudulla mm. tavoittelemalla toimivaa työnjakoa osaamis- ja aluekeskusohjelmien välillä uuden ohjelmakauden käynnistyessä vuoden 2007 alussa. Uusia haasteita tarjoaa myös vuonna 2007 käynnistyvä suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman kansallinen toteutus. Kuntarakenteen muutoksen välttämättömyys on kirkastumassa, kun tarkastellaan kysymystä kansallisen kilpailukyvyn ja kestävän yhdyskuntarakenteen näkökulmista. Kilpailukykynsä puolesta kamppaileva Keski-Suomi tarvitsee veturikseen asukkaan Jyväskylän. Maakuntaohjelmassa onkin syytä huomioida kansallisen suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutus vuoden 2007 alusta Globaali talous haastaa voimien koontiin Niin Suomen kuin EU:nkin kilpailukyvyn suurena haittana on pirstaleinen hankemaailma ja sitä ruokkiva rahoitusjärjestelmä. Aluekehittämisen ongelmaksi on muodostumassa strategiaviidakko. Aluekehittämisen tehostamiseksi tarvitaan aitoa yhteistyötä ja selkeää näkemystä toimijoiden strategisesta asemasta, roolista ja rajapinnoista. Tähänkin toisi osaltaan jämäkkyyttä kuntarakenteen uudistus. Keski-Suomessakin tarvitaan Jyväskylän seudun tapaan selkeä ja yhteisesti hyväksytty ohjauskuva. Sen perusteella on mahdollista kohdistaa eri toimijoiden panokset nykyistä koordinoidummin. Jyväskylän seudun ohjauskuvaksi on rakentumassa Human Technology City. Ohjauskuvan pitää olla riittävän haastava, mutta myös realistinen. Toiminnan vaikuttavuus kasvaa, kun eri toimijat suuntaavat voimavaransa ja kohdentavat erilliset hankkeensa yhdensuuntaisesti Näkemystä ja kurinalaisuutta innovaatiotoimintaan Keski-Suomessa on kehittämisessä, rahoittamisessa ja riskien hallinnassa tarve uusille, kustannustehokkaille prosessityökaluille. Kehittämistyön verkottuessa yhä laajemmin maailmalle prosessien hallinnan merkitys korostuu. Innovaatiotoiminta pitää nähdä investointina uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja kilpailuedun rakentamiseksi. Nykyisen innovaatiotoiminnan ongelma ei ole sen keksinnöllinen (inventio) näkökulma, vaan sen kaupallinen eli liiketoiminnan näkökulma. Yritysten ja yksityisten rahoittajien panostukset uuteen kasvuun ja kilpailukykyyn ovat ratkaisevan tärkeitä. Julkisella t&k -rahoituksella on tukeva, mahdollistava merkitys. Tukia pitäisi kohdentaa ensisijaisesti pienempiin ja alkuvaiheen yrityksiin, koska niille tuella on suurta merkitystä mm. uusien työpaikkojen luomisen näkökulmasta. PK-yrityksien rahoituksen hyödyntämistä vaikeuttaa tiukat rahoitusehdot ja omarahoitusosuusvaatimukset. Yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteistyömalleja on kehittävä entisestään. Kyse on uudenlaisista rahoituspaketeista. Hyviin hankkeisiin tarvitaan julkista rahaa, jotta voidaan houkutella yksityisiä sijoittajia resursoimaan hankkeita suuremmilla panoksilla. Hyviin hankkeisiin on panostettava enemmän.

6 1.1.5 Verkostokaupungin hankkeet ja haasteet Kuntarakenteen uudistus ja puitelaki - Koskee erityisesti välittömästi maakuntakeskuksen ympäristökuntia (Jyväskylän mlk, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Petäjävesi ja Toivakka). Jyväskylän on yhdessä näiden kuntien kanssa laadittava mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Kunnan on esitettävä valtioneuvostolle tämän lain mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma mennessä. Sen perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosiin 2015 ja Jyväskylän seudun kunnat ovat sopineet, että tähän toimeksiantoon valmistaudutaan yhdessä. Hyvinvointipalvelusäätiöiden keskinäinen yhteistyö - Tekevä, Päihdepalvelusäätiö, Vammaispalvelusäätiö, Gerocenter -säätiö Talous- ja hankintapalvelukeskus - Liikelaitos tarjoaa palveluita halukkaille Kasvun hallinta - maankäyttö ja kaavoituspolitiikka - Laajeneva asuntomarkkina-alue, puitelain ja suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutus teemaa ajankohtaistamassa. Muuttoliiketutkimus syksyllä 2006 Seudullinen päivähoito - Stm:n rahoittama hanke. Ylikunnallinen palvelujen käyttö on ollut mahdollista alkaen, hallintoratkaisu avoin Ympäristöterveydenhuolto - Työryhmän ehdotukset maaliskuussa 2007 Vanhustenhuolto - Stm:n rahoittama hanke jatkuu vuonna 2007, mukana myös Keuruun seutu. Hankkeeseen kytkeytyy TUMA tuotannonohjausmalli monitoimijaisessa ympäristössä, jossa yrityskumppanina TietoEnator Oyj. Jo nyt on näköaloja mittaviin säästöihin prosessien mallintamisen kautta Avoterveydenhuolto - Ehdotetaan kansalliseen terveysohjelmaan jatkohanketta. Sen tavoitteena on muodostaa terveyskeskus asukkaan alueelle Elinkeinoyhtiöt EU-rakennerahastokauden vaihtuessa - Jyväskylä Innovation Oy Jykesin tytäryhtiöksi ja mukaan muut maakunnalliset kehittämisyhtiöt Tilahallinta - Pirstaleinen omistajarakenne ja erilaiset vuokranmääritysjärjestelmät eivät tue tilojen tehokasta käyttöä eivätkä uusia rahoitus- ja kumppanuusmalleja. Puitelain varainsiirtoverovapaus toimii tulevana houkuttimena Perusopetus - Perusopetuksesta on laadittu seudullinen strategia

7 Toisen asteen opetus - Lukiokoulutuksen seudulliset ratkaisut tehdään vuonna 2007 Seutuopisto - Kuntayhtymä Seutukirjasto - Selvitys valmistunut, kuntien päätökset vuoden 2006 loppuun mennessä Seutuviestintä Seutubarometrin kehittely Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa - sisäasiainministeriön julkaisussa ( ) esimerkillisistä käytännöistä verkostokaupunkihanke tulee näyttävästi esille Viisi vuotta toteutettu kymmenen kunnan verkostokaupunkiprosessi tarjoaa tukevan perustan kuntaja palvelurakenneuudistukseen. Keskeiset peruspalvelut on selvitetty seudullisesti. Toiminnot edellä - hallinto perässä. Nyt on hallinnollisten ratkaisujen vuoro lähtökohtana toiminnallisen seudun näkökulma. Verkostokunnat ja asukaslukuarviot Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Yhteensä Strategiset kehittämishankkeet vuonna Kunta- ja palvelurakenneuudistus Jyväskylän kaupunginhallitus on arvioinut kriittisesti nykymuotoisen seudullisen yhteistyön jatkoa. Kaupungin voimakkaasti ajama kuntarajat ylittävien yhteistyöhankkeiden linja ei näytä johtavan tuloksiin. Toisaalta kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää Jyväskylän seudullakin nopeita toimia kunnallisen palvelurakenteen uudistamiseksi. Nyt on syytä ottaa kuntajaotuksen tarkistaminen entistä selvemmin seudullisen yhteistyön jatkovalmistelun pohjaksi. Jyväskylä aikoo olla aktiivinen uudistuksen edistäjä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaan: Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Esityksen mukaan kuntajaotuksen pohjana on työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat

8 edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Laki edellyttää, että maakuntakeskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Jyväskylän kaupunki on asettanut tavoitteeksi sekä palvelu- että kilpailukykyisen asukkaan uuden Jyväskylän toteuttamisen kuntaliitoksin, mikä toimii lähtökohtana myös ko. suunnitelman laadinnassa. Valitun linjauksen perustana ovat mm: - maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät ongelmat, joita pelkällä yhteistyöllä ei voi ratkaista - toimintakohtaisessa kehittämisessä esiin tulleet palvelujen järjestämisongelmat - alueen yleisen edun on ohjattava tulevia valintoja. Rahoitusvastuun ja palvelujen järjestämisvastuun tulee olla samalla organisaatiolla, jolla on myös demokraattinen vastuu. Jos palvelujen järjestämisessä jäädään toimintokohtaisen hallinnon vaiheeseen, silloin otetaan liian suuria riskejä kokonaisuuden hallinnan näkökulmasta - ainutkertainen mahdollisuus 15 M :n yhdistymisavustukseen, jonka vaikutusta vahvistaa samanaikainen hallinnollisten rakenteiden purku. Avustuksesta maksetaan kuntajaon voimaantulovuonna 40 % ja seuraavina 30 % ja 30 %. Jyväskylän on yhdessä ympäristökuntien kanssa laadittava mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Kunnan on esitettävä valtioneuvostolle tämän lain mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma mennessä. Sen perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosiin 2015 ja Jyväskylän seudun kunnat ovat sopineet, että tähän toimeksiantoon valmistaudutaan yhdessä 2. Hyvän hallintotavan kehittäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Johtamiseen kuuluvan sisäisen valvonnan tavoitteena on tukea strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutumista, riskien hallintaa, johtamisinformaation luotettavuutta sekä lakien ja ohjeiden noudattamista. Sisäisen valvonnan ja johtamisjärjestelmän nykytila arvioidaan sekä määritetään toimintaperiaatteet ja vastuut. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä siihen sisältyvät toimintakulttuurin ja esimiestyön muutokset vaativat myös valvonta- ja ohjausperiaatteiden tarkistuksia. Tarkoituksena on luoda kaupungin johtamisjärjestelmän ja hyvän hallintotavan puiteohje. Sisäisen tarkastuksen asemaa vahvistetaan seudulliseksi palveluyksiköksi. Hyvän hallintotavan ja ohjausjärjestelmän periaatteet yhtenäistetään koskemaan toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) käyttöönottoa, konserniohjausta sekä asiakirjahallintaa, päätöksentekoa ja päätösviestintää. Kaupungin hankkima toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön myös konserniin kuuluvissa yhtiöissä. Käyttöönoton aikataulutus tehdään vuoden 2007 alkupuolella.

9 3. Eu-strategia ja ohjelma Vuoden 2007 alusta käynnistyy uusi ohjelmakausi EU:n kilpailukyky- ja työllisyysohjelman, osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman osalta. Edellisen ohjelmakauden arvioinnissa on ongelmaksi koettu liian pienet ja vähän vaikuttavat hankkeet, joiden hallinnointi on sitonut vaikuttavuuteen nähden kohtuuttomasti voimavaroja. Uudella ohjelmakaudella tavoitellaan yhteisiä hankkeita ja erityisesti innovaatioita toimijoiden ja toimialojen rajapinnoilta. Kaupungin EUstrategia ja -ohjelma uudistetaan ohjelmakauden alussa. 4. Liikelaitosten kilpailukyvyn kehittäminen ja valmistautuminen kilpailun avaamiselle Total Kiinteistöpalvelu yhtiöitetään vuoden 2007 alusta ja sen palvelut avataan kilpailulle asteittain vuosina Altek Aluetekniikan kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä parannetaan liikelaitosmuodossa rakenteellisin muutoksin muun muassa korjaamotoiminnoista luopumalla ja kalustorakennetta muuttamalla tavoitteena hintojen alentaminen. Kylän Kattauksesta ja seudun muista julkisista ruokapalvelutoimijoista pyritään muodostamaan yksi yhteinen ruokapalveluyksikkö syksyllä 2006 valmistuneen selvityksen mukaisesti. Talous- ja hankintapalvelukeskuksen liikelaitostamisella vuoden 2007 alusta tavoitellaan sitä, että sen resurssit ja kapasiteetti saadaan tehokkaampaan käyttöön laajentamalla palvelutuotantoa seudulliseksi. 5. Kiinteistö- ja tilahallinnon seudullinen kokoaminen Tällä hetkellä Jyväskylän seudun pirstaleinen kiinteistöomistus- ja tilahallintorakenne sekä erilaiset vuokrien määritysperiaatteet eivät tuo julkisten tilojen tehokasta käyttöä ja koordinointia. Omaisuus rapistuu ja sisäilmaolosuhteet heikkenevät. Palvelurakenneselvityksen rinnalla selvitetään vaihtoehtoisia liikelaitos- tai yhtiömuotoisia toimintamalleja sekä niiden hyviä ja huonoja puolia. 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteiden vahvistaminen Jyväskylän seudun Perhe-hanke Hankkeessa jatketaan pysyvän paikallisella tasolla toimivan perhepalveluverkoston rakentamista. Perhepalveluverkosto perustuu eri toimijoiden entistä tiiviimpään kumppanuuteen sekä perheiden vahvuuksien ja vertaistuen hyödyntämiseen. Hankkeen avulla uudistetaan toimintakulttuuria ja - tapoja mm. ennaltaehkäisevän työn sekä varhaisen auttamisen yhteistyörakenteita uudistamalla. Hankkeen tulokset raportoidaan lokakuun 2007 loppuun mennessä. Sosiaalihuollon erityispalveluiden kehittäminen Kuntien ja järjestöjen yhteissäätiöt tuottavat eräitä seudullisia ja maakunnallisia sosiaalihuollon erityispalveluja. Selvitetään säätiötoimintamallin toimivuutta ja laajentamista sekä alueellisesti että toiminnallisesti. Kuntouttavaa sosiaalityötä kehitetään maakunnallisesti. Hankkeelle haetaan sosiaalialan valtionavustusta; myönteinen rahoituspäätös on edellytys hankkeen käynnistymiselle. Vammaispalvelujen sosiaalityötä ja verkostoitunutta erityisosaamista vahvistetaan seudullisesti. Samoin parannetaan palveluohjausta sekä tiedon välitystä asiakastyössä. Jyväskylä on mukana luomassa ympärivuorokautisesti toimivaa sosiaalipäivystystä. Kehittämisyksiköt Vuoden 2007 aikana kootaan sosiaalipalvelujen kehittämistyön voimavarat.

10 7. Laajavuoren alueen kehittäminen valtakunnalliseksi liikunta- ja matkailukohteeksi Kaupungin tytäryhtiö Jyväskylän Laajavuori Oy on laatinut kehittämissuunnitelman vuoteen Tavoitteena on kehittää alueesta kansallisesti merkittävä perhematkailukohde. Tavoitteen toteuttamiseksi etsitään uusia toiminta-, yhteistyö- ja rahoitusmalleja. 8. Kulttuuri- ja sivistyskaupungin vahvistaminen Yleissivistävä koulutus on osa hyvinvoinnin turvaverkkoa ja luo hyvin hoidettuna vetovoimaisuutta kaupunkiin. Osallisuutta edistetään vanhempainyhdistysten, oppilaskuntien ja Lasten Parlamentti toiminnan kautta. Koulujen kulttuuriohjelmaa toteutetaan. Kulttuuritoimi tuottaa palveluja, jotka omalta osaltaan luovat edellytyksiä hyvälle arkielämälle ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Liikuntatoiminnan ja palvelujen laadun kehittäminen sekä eettisten toimintatapojen edistäminen luovat osaltaan myönteistä kaupunkikuvaa yhdessä kansalaisjärjestöjen toiminnan ja tapahtumien tukemisen kautta. Nuorisofoorumi toimii nuorten vaikutuskanavana Jyväskylän kaupunkistrategia Vuoden 2005 aikana valmisteltu kaupunkistrategia toteuttaa tasapainoisen kaupunkipolitiikan periaatteita, joita ovat kilpailukyky, sosiaalinen eheys ja kestävä kehitys. Strategian päälinjat on määritelty seuraavasti: 1. Tasapainotetaan kaupungin talous velkaantumisen pysäyttämiseksi Talouden tasapainottamista tarvitaan, koska kasvava velkamäärä vaarantaa hyvät palvelut ja kestävän kehityksen. Talouden tasapainottamiseksi on laadittu oma valtuustokauden ohjelma, joka otetaan huomioon Jyväskylän kaupunkistrategiassa ja talousarvioiden laadinnassa. Jyväskylä menestyy ja kehittyy vain terveen ja tasapainoisen talouden periaattein (tasapainoinen talous tarkoittaa että vuosikate on vähintään poistojen suuruinen). 2. Varmistetaan Jyväskylän pitkäjänteinen menestys ja kasvu Jyväskylän kasvuedellytyksistä ja vetovoimaisuudesta on huolehdittava. Kaupungin menestys perustuu palvelu-, kulttuuri ja koulutustarjontaan, vetovoimaiseen ympäristöön, elinvoimaiseen elinkeinoelämään ja jatkuvaan uudistumiseen. Toimintaympäristön muutoksiin vastataan seudullisella innovaatiotoiminnalla. Kehittämistoiminnan osuvuutta parannetaan. 3. Huolehditaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusteista Asukkaiden hyvinvoinnin perustan turvaaminen edellyttää talouden tasapainottamista ja toiminnan uudistamista. Yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa ja muiden toimijoiden kanssa kootaan voimavaroja turvaamaan kuntalaisten hyvinvointia ja ehkäisemään huono-osaisuutta. Kannustetaan kaupunkilaisia vastuuseen omasta terveydestään, lähiympäristöstään ja läheisistään. 4. Uudistetaan kuntarakenne työssäkäyntialueen mukaiseksi Jyväskylän seudun vetovoima ja kilpailukyky edellyttää työssäkäyntialueeseen perustuvaa kuntarakennetta eli noin asukaan Jyväskylää Kuntarakenteen uudistamista edistetään seudullisilla palvelujärjestelmillä Seudullisten palvelujen tuottamisessa korostetaan Jyväskylän vastuuta Toiminnallista seutua pidetään yhteiskuntasuunnittelun ja elinkeinotoiminnan perustana

11 Työssäkäyntialueen mukainen kuntarakenne otetaan Kunta- ja palvelurakenne uudistuksen edellyttämän kaupunkiseutusuunnitelman lähtökohdaksi 5. Uudistetaan kaupungin tapa järjestää ja tuottaa palveluja Kaupungin tarjoamat palvelut sovitetaan toimintaympäristön, kysynnän ja taloudellisten voimavarojen muutoksiin. Palveluja tehostetaan seudullisilla ratkaisuilla ja tuotteistamisella ja hyödyntämällä markkinoita. Palvelutuotannossa erotetaan järjestämis- ja tuottamisvastuu sekä kehitetään uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. 6. Voimistetaan johtamista, konserni- ja omistajaohjausta Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupungilla on vain strategisesti merkityksellistä ja/tai tuottavaa omaisuutta. Tytäryhtiöiden tehokkaalla ja selkeällä konserniohjauksella ja työnjaolla toteutetaan kaupungin omistajapoliittisia linjauksia. Kaupungin tukipalvelut tuotetaan ja hankitaan tehokkaasti ja taloudellisesti kilpailukykyiseen hintaan. 7. Tarkistetaan henkilöstörakenne ja -määrä uutta toimintatapaa vastaavaksi Huolehditaan siitä, että henkilöstön mitoitus ja osaaminen vastaavat kaupungin muuttuvaa palvelurakennetta. Henkilöstösuunnittelun ja -kehittämisen pohjana ovat Jyväskylän strategiat ja henkilöstöpoliittinen Jyväskylä-sopimus. 8. Vahvistetaan strategista päätöksentekoa parantamalla valmistelua ja ennakoimalla muutokset Strategian toimeenpanon varmistaa poliittinen päätöksenteko ja johtamisjärjestelmä. Vahvistetaan päätöksenteon tietoperustaa ja keskitytään kokonaisuuksien hallintaan. Seurataan toimintaympäristön muutoksia ja vastataan niihin nopeasti. Strategiset konkretisoidaan muutoshankkeiksi ja niille nimetään vastuutahot. Kehitetään tulos- ja sopimusohjausta tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti Kaupungin henkilöstöstrategia Jyväskylä -sopimuksen keskeisenä periaatteena on varmistaa kaupungin tavoitteena oleva talouden tasapainottaminen sekä kaupungin menestyksen ja vetovoimaisuuden toteutuminen. Tähän tavoitteiseen pääseminen edellyttää mm. hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä kaupungin poliittisen- ja viranhaltijajohdon sekä henkilöstön välillä. Jyväskylä -sopimuksen keskiössä on ns. vastavuoroisuusperiaate, joka tarkoittaa sitä, että kaupunki ei talouden tasapainotustoimissa käytä irtisanomisia tai lomautuksia ja henkilöstö puolestaan on valmis sisäiseen liikkuvuuteen, uudelleen koulutukseen ja toimintatapamuutoksiin. Kaupunkistrategian yhteydessä on laadittu erillinen henkilöstöpoliittinen Jyväskylä-sopimus, joka muodostaa kaupunkistrategian henkilöstöosan. Henkilöstöjohtamiseen määriteltyjä alueita ovat: Palkka- ja palvelussuhdeasiat Henkilöstön kehittäminen Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Yhteistoiminta ja työsuojelu Työterveyshuolto Henkilöstöpalvelut

12 Vuoden 2007 keskeisiä teemoja henkilöstöjohtamisessa ovat yhteistoimintajärjestelmän toimivuuden varmistaminen muutostilanteissa, ERP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto (ml. raportoinnin edelleen kehittäminen sekä henkilöstömäärien että palkkakehityksen analyysin osalta). Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on vähentää kuluvan valtuustokauden aikana noin 10 prosenttia henkilöstöä ja samalla saada henkilöstömäärä vastaamaan palvelutarvetta. Tavoitteen saavuttamisessa keinoina ovat eläkepoistuman ja muun poistuman hyödyntäminen. Poislähtevien tilalle ei palkata vastaavaa määrää henkilökuntaa ja sijaisten sekä muiden määräaikaisten määrää vähennetään. Henkilöstön määrän kehitystä ja uusia rekrytointeja ohjaa ja seuraa kaupunginhallituksen nimeämä viranhaltijatyöryhmä. Toimialoilla luvan henkilöstön palkkaamiseen antaa toimialajohtaja. Uusitut rekrytointiohjeet otetaan käyttöön vuoden 2007 alussa. Jyväskylä-sopimuksen toteutumista arvioidaan vuoden 2007 aikana. Eläkkeelle jäävät kevan tilastoista sekä oma rekisteri toteutuma ennuste > yhteensä Hallintokeskus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi yht Opetuspalvelukeskus Liikuntapalvelukeskus Kulttuuritoimen keskus Yhdyskuntatoimi Liiketoimintatoimiala (ei liikelait.) Talouspalvelukeskus Altek Kylän kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän seudun työterveys Jyväskylän Tilapalvelu Koko kaupunki Poistettu: (v Vesilaitos -3 hlö:ä) (v Total -3 hlö:ä, vuosi 2006 Total -6 hlö:ä) (Talous- ja hankintapalvelukesk. liikelaitokseksi) Ennuste vanhuuseläkkeelle siirtyvistä Yhteensä 513

13 Toimialat ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstömäärän suunnitelmansa. Niistä on koottu seuraava yhteenveto: toteutuma toteutuma tavoite tavoite tavoite HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Konsernihallinto Liiketoimintatoimiala (ei liikelaitoksia, ei talpa Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhdyskuntatoimi Talous- ja hankintapalvelukeskus Jyväskylän tilapalvelu Jyväskylän seudun työterveys Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos YHTEENSÄ 4 714, , , , ,0 Muutos ed. vuoteen -72,0-125,0-10,0-131,0 Taloustoimikunnan henkilöstömäärän vähentämisen lähtökohta 5066 (Total ja vesilaitos mukana luvussa) Koko organisaation lukuun vaikuttavat muutokset 2004/2005: 5066-vesilaitos 69+työterveys 11=5008 työväenopisto ei ole 2004 luvuissa Vesilaitoksen 67 työntekijää ei v. 2004/2005 luvuissa mukana Koko organisaation lukuun vaikuttavat muutokset 2006/2007: Totalin yhtiöittäminen Totalin henkilöstö poistettu luvuista V. 2006: Sivistystoimen tavoitehenkilöstömäärää muutettu (TA2006:ssa 1274) V Sivistystoimen toteutunut henkilöstömäärä oli (tavoite oli 1 298) Talous- ja hankintapalvelukeskus liikelaitokseksi Sosiaali- ja terveystoimen vähennyksissä mukana organisaatiomuutokset v. 2007:Sivistystoimen henkilöstömäärän lisäresurssi kh:n päätös 4 henkilöä lisää Sosiaali- ja terveystoimeen avoterveydenhuoltoon henkilöstölisäyksiä v Henkilöstömäärän kehitys vuosina , , , , , , , , ,0 500,0 0, Vesilaitos ja Total ei mukana luvuissa

14 1.1.9 Tavoitteet vuoden 2007 talousarviossa Strategiset tavoitteet Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä, mutta ne eivät luonteensa mukaisesti ole yksityiskohdiltaan valtuustoon nähden sitovia. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteiden avulla saavutetaan strategiset tavoitteet, kehitetään toimintaa ja viritetään organisaatiorakenteita. Sitovia kehittämistavoitteita syntyy konkreettisten päätösten kautta. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalain tarkoittamat toiminnalliset tavoitteet kuvaavat toiminnan merkitystä kaupunkilaisille. Ne kuvaavat tarpeen, panosten ja vaikutusten välistä suhdetta. Jos palvelutuotannon resursoinnissa tapahtuu muutoksia, tulisi sen vaikuttaa tavoitteisiin ja päinvastoin. Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa kuvataan kuntalaisille tuotettua hyötyä esimerkiksi palvelujen tason ja saatavuuden avulla. Henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja, organisaatiota, määrärahojen käyttöä, toiminnan kehittämistä tai suoritteiden ja palvelujen määrää kuvaavat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vain poikkeustapauksessa. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan talousarviossa sekä kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne asetetaan palveluja tuottaville toimialoille. Konsernihallinto tuottaa lähinnä sisäisiä palveluja ja vastaa yhdessä hallintokuntien kanssa koko konsernin strategisten ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta. Palvelutavoitteet Lisäksi toimintayksiköt voivat asettaa yksikkökohtaisia palvelutavoitteita, jotka ovat toiminnallisten tavoitteiden kaltaisia ja ohjaavat yksikön toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton mukaan kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuonna 2006 odotettua ripeämmin. Jo keväällä kasvulukuja korjattiin ylöspäin. Kasvu on kuitenkin jatkunut niin voimakkaana, että kansantuotteen määrän arvioidaan (osittain alhaisen vertailutason johdosta) kohoavan jopa viitisen prosenttia. Teknologiateollisuuden tuotannon kasvu on ollut erityisen nopeaa. Myös kaupan, liikenteen ja rakentamisen tuotanto on lisääntynyt vilkkaasti. Tuotannon kasvuvauhti hidastuu vuona 2007, mutta tuotannon määrä kasvanee kuitenkin kolmisen prosenttia. Vuonna 2006 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan puolisentoista prosenttia. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat toistaiseksi pysyneet vähäisinä, mutta raakaöljyn hinnan korotukset ja yleinen korkotason kohoaminen ovat kiihdyttäneet inflaatiovauhtia. Ensi vuonna inflaatio pysynee maltillisena, tämän vuoden keskimääräisellä tasolla. Pahimmat raakaöljyn hinnannousupaineet näyttävät tällä hetkellä olevan ohi. Korkotason arvioidaan kohoavan euroalueella vielä ensi vuonnakin. Mahdollinen tulopoliittinen ratkaisu vaikuttaa ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2006 ja 2007 yhteensä prosenttiyksikön. Keskimääräinen työttömyysaste on siten ensi vuonna 7,4 %.

15 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 3,5 2,9 4,5 3,0 Palkkasumma 4,0 4,9 4,7 3,6 Ansiotaso 3,8 3,9 2,9 2,5 Palkansaajien työpanos 0,7 1,0 1,7 0,8 Inflaatio 0,2 0,9 1,5 1,3 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 8,8 8,4 7,7 7,4 Verot / BKT 43,5 43,8 43,0 42,7 Julkiset menot / BKT 50,3 50,1 49,0 48,7 Rahoitusjäämä / BKT 2,1 2,5 2,9 2,8 Julkinen velka / BKT 44,3 40,5 38,4 37,0 Vaihtotase / BKT 7,6 4,6 5,4 4,7 Euribor 3 kk, % 2,1 2,2 3,0 3,6 10 vuoden korko, % 4,1 3,4 3,8 4,1 1.3 Kuntatalouden näkymät Peruspalvelubudjettitarkastelun mukaan kuntatalouden lähtötilanne on taloudellisen tilanteen nopean kohenemisen takia parempi kuin kevään 2006 peruspalveluohjelmassa. Vuosikate riittää nettoinvestointien rahoittamiseen vuodesta 2009 lähtien. Tämä johtuu verotulojen ennakoitua nopeammasta kasvusta tänä ja ensi vuonna ja laskelmassa oletetusta toimintamenojen hidastuvasta kasvusta. Mikäli toimintamenot kasvaisivat jatkossakin yli 5 % vuodessa, vuosikate painuisi syvään alijäämään ja kuntatalouden voimakas velkaantuminen jatkuisi. Lisäksi kuntien väestörakenteet ovat jo nyt hyvin eriytyneitä. Monilla alueilla ja monissa kunnissa muuttoliike kärjistää tilanteen paljon vaikeammaksi kuin miltä se koko kuntatalouden näkökulmasta näyttää. Rahoitustilanteen pitkään jatkunut kireys yhdistettynä menokehitykseen liittyviin riskeihin edellyttääkin kunnilta ja valtiolta yhteistyötä palvelurakennetta ja tuottavuutta parantavissa ratkaisuissa, niin että toimintamenojen kasvu pysyisi tulevina vuosina maltillisena. Vuonna 2006 kuntatalous säilyy alijäämäisenä, mutta kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kohenee edellisvuodesta. Vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002 mutta jää alle nettoinvestointien tason. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate paranee vuoden 2006 ennakoidusta noin 2,0 mrd. eurosta noin 2,2 mrd. euroon ja ylittää noin viidenneksellä käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan noin 0,7 mrd. euroa positiivinen. Rahoitustilanteen ennakoitu koheneminen perustuu verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 prosentin kasvuun sekä toimintamenojen kasvun hidastumiseen noin 4 prosenttiin. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5 %, mikä pitää sisällään kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän aikaistamisen vuodelle Tämä lisää kuntien tuloja 185 milj. euroa ennakoitua enemmän. Kuntien nettoinvestointien odotetaan pysyvän likimain 2,3 mrd. euron tasolla, joten vuosikate ei aivan riitä kattamaan nettoinvestointeja. Kuntatalouden säilyessä lievästi alijäämäisenä kuntien velan määrä edelleen kasvaa, joskin selvästi viime vuosia hitaammin. Lainakannan vuoden 2007 lopussa arvioidaan olevan 8,3 mrd. euroa, mikä on noin 5 % suhteessa kokonaistuotantoon.

16 Kuntatalouden arvioidaan asteittain tasapainottuvan vuosina Tämän seurauksena kuntien velan kasvu hidastuu. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina keskimäärin noin 3,5 % vuodessa. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan keskimäärin vajaaseen 4 prosenttiin. Tämä perustuu oletuksiin mm. kuntien ansiotasokehityksen hidastumisesta, työnantajamaksujen alenemisesta ja henkilöstön määrän maltillisesta, vuosittain runsaan henkilön kasvusta. Palvelujen ostojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin runsaat 5 prosenttia vuodessa eli selvästi 2000-luvun alkuvuosia hitaammin. Nettoinvestointien oletetaan pysyvän nykyisellä, noin 2,3 mrd. euron tasolla. Kuntien tulojen kasvu on nopeutunut vuodesta 2005 lähtien. Verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät 5 % vuonna 2005, ja kasvuksi arvioidaan noin 7 % vuonna Kuntien maksutulot vuonna 2005 olivat milj. euroa, missä on lisäystä 4 % edellisestä vuodesta. Myös vuonna 2006 maksutulojen arvioidaan laskelmassa kasvavan saman verran. Tämän jälkeenkin tulokehitys on selvästi nopeampaa kuin 2000-luvun alkuvuosina. Lisäksi kuntien rahoitusnäkymiä parantavat kustannustenjaon tarkistuksen aikaistaminen ja kuntatyönantajamaksurasituksen helpottuminen. Tämä antaa kunnille hyvän tilaisuuden taseiden kohentamiseen kehyskaudella. 3,0 Kuntien nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljardia euroa 2,5 2,0 1,5 1,0 1,8 1,2 1,2 2,0 1,5 1,3 2,4 2,3 2,3 2,3 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 1,8 1,7 1,7 1,7 1,8 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 1,31,4 1,4 1,5 1,4 2,4 2,4 2,4 2,2 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,2 2,1 2,0 2,0 1,9 0,5 0, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

17 Kunta ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (mrd. euroa) Tuloksen muodostuminen Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, käyttötalous Rahoitustuotot ja kulut, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Vuodesta 2005 vuoteen 2007 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriön kuntaosaston ennusteen mukaan kaikissa kuntaryhmissä. Taloudellisen tilanteen paranemisesta huolimatta alle asukkaan kuntien vuosikate jää huomattavasti alle poistojen ja tilanne vuosikatteella tarkastellen heikkenee jälleen vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Erityisesti yli asukkaan kunnissa vuosikate paranee. Useilta vuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden 2005 lopussa 177 kunnalla yhteensä noin 433 milj. euroa. Kertynyt alijäämä kohdistui 80- prosenttisesti alle asukkaan kuntiin ,4 4,4 3,9 4,0 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 4,3 4,8 5,6 6,6 7,7 8,2 8,3 8,5 8,5 8,6 8, ,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,3 3,3 3,2 3,2 3,4 3,4 3,4 3,4 3,4 3, Kassavarat Lainakanta Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

18 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina (mrd. euroa) Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus, netto Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet ja myyntitulot Investoinnit netto Rahoitusjäämä Lainakanta Kassavarat Nettovelka Kuntien lainakanta kasvaa vuodesta 2005 vuoteen 2007, mutta vuoteen 2006 verrattuna lainakannan kasvu on olematon koko maan tasolla vuonna Tämä johtuu siitä, että yli asukkaan kunnissa lainamäärän arvioidaan pienenevän niiden hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi. Lainakannan kasvu jatkuu kuitenkin voimakkaana pienissä kunnissa. 1.4 Jyväskylän kaupungin talous ,5 29 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa ,6 15,1 12, , , , ,1 33,0 25, , ,1 15, "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate

19 Kaupungin taloussuunnitelma vuosille perustuu koko valtuustokauden kestävään talouden tervehdyttämisohjelmaan, jonka tavoitteena on vuosikatteen nostaminen vähintään poistojen tasolle ja lainakannan kasvun katkaiseminen vuoteen 2009 mennessä. Taloussuunnitelman keskeiset perusteet ovat: 1) Kaikkien toimialojen tulee laatia suunnitelma tilojen käytön tehostamisesta ja tarpeettomiksi käyvistä tiloista luopumisesta. Tavoitteena on tilojen käytön tehostaminen 10 prosentilla valtuustokauden aikana ja tilakustannusten parempi hallinta. 2) Kaikkien toimialojen tulee laatia vuosille henkilöstösuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää periaatteet uuden henkilöstön rekrytoinnista eläkkeelle siirtyvien ja muutoin vapautuvien tehtävien osalta. Tavoitteena on vähentää henkilöstöä valtuustokauden aikana noin 10 prosenttia (ei sisällä mahdollisten organisaatiomuutosten vaikutusta). Tämä edellyttää palvelurakenteiden uudistamista ja henkilöstöresurssien uudelleensuuntaamista toimialojen välillä. Lähtökohtana on, että talouden tasapainotus pystytään toteuttamaan ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laadittu henkilöstöpoliittinen Jyväskylä sopimus ohjaa osaltaan talouden tasapainottamista. 3) Toimialajohtajien tulee käyttää varhennettua varhaiseläkejärjestelmää henkilöstörakenteen ja osaamispohjan kehittämiseen tilanteissa, joissa vapautuvan vakanssiin täytöstä on mahdollista luopua. 4) Kaupungin perimiin maksuihin ja taksoihin tehdään vähintään kustannustason nousua vastaavat korotukset. 5) Vuonna 2007 ei laajenneta nykyisiä eikä aloiteta uusia palveluita. Taloussuunnitelmassa vuoden 2007 tavoitteeksi asetetaan vuosikatteen nostaminen 18,3 miljoonaan euroon. Arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan heikko vuonna 2007 ja tasapainossa vuosina 2008 ja Vuosien 2008 ja 2009 osalta asetettu vuosikatetavoite on taloussuunnitelman mukaan mahdollista saavuttaa siten, että käyttötalouden nettomenot kasvavat vain hieman vuoden 2007 tasosta. Tämä tulee edellyttämään toimintojen merkittävää tehostamista ja edelleen myös päätöksiä kaupungin tarjoamien palvelujen laajuudesta ja tasosta. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän koko suunnitelmakauden vuoden 2007 tasolla Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa (578/2006). Taloutta koskevat säännösmuutokset sisältyvät kuntalain 65, 68, 69 ja 70 (kumottu) pykäliin ja tarkastusta koskeva säännösmuutos 71 pykälään. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevaa 65 :ää on muutettu siten, että 3 momentissa säädetään tasapainottavan taloussuunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla.

20 Lain 65 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2006, kun laaditaan kunnan talousarvio vuodelle 2007 sekä taloussuunnitelma vuodelle 2007 sekä sitä seuraaville vuosille. Lain 68, 69 ja 71 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 laadittavaan kunnan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä niiden käsittelyyn. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä erityisesti tilanteessa, jossa kunnan kertynyt alijäämä on määrältään merkittävä. Muutosta aikaisempaan sääntelyyn on ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnittelussa alijäämätilanteessa; taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Voimaan tulleet säännökset selkeyttävät kunnan toimielinten vastuuta kunnan talouden tasapainottamisessa ja oikean kuvan antamisessa kunnan taloudenhoidosta. Kunnanhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Tilintarkastajat joutuvat puuttumaan alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijääminen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on siten kolme: 1) Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä, 2) Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä ja 3) Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo nimenomaan kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Toisin sanoen kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Ylijäämäinen kunta voi laatia taloussuunnitelman myös neljää vuotta pidemmäksi, jos sen taseeseen ei muodostu kattamatonta alijäämää. Pidennetyn taloussuunnitelman neljän ensimmäisen vuoden tilikauden tuloksen summa ei kuitenkaan voi olla määrältään negatiivinen enempää kuin määrän, minkä kattamiseen kuluvan vuoden tasearvion mukaiset ylijäämäerät riittävät.

21 Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Taloussuunnitelmaa koskeva neljän vuoden enimmäispituus ei estä kuntaa laatimasta sitä pidemmälle ulottuvaa investointiohjelmaa tai erillisiä pitkän aikavälin palvelusuunnitelmia Alijäämän kattamisvelvollisuus Miljoonaa euroa Taloussuunnitelma 102,7 96,8 109, ,5 92,3 91, ,1 6,4 7,3 3,7 0,4-5,0 2,1-16,9 2,8 5,8 2,1 1,6-1,3-9,1-2,7-2,4-7,3-5,2-13, Tilinpäätös / Talousarvio Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Jyväskylän kaupungin vuoden 2005 tilinpäätös osoitti yhteensä 89,5 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2006 ylijäämäksi arvioidaan noin 2,8 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettava alijäämä Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

22 Toimintatulot KÄYTTÖTULOT 1000 euroa TA+M TA Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,0 % Sosiaali- ja terveystoimi ,9 % Sivistystoimi ,2 % Yhdyskuntatoimi ,2 % Maan myyntivoitot ,4 % Liiketoiminta ,2 % Käyttötaloustulot ,0 % Tilapalvelu ,9 % Kylän Kattaus ,5 % K-S pelastuslaitos ,1 % Altek ,1 % Työterveys ,9 % Talouspalvelukeskus ,0 % Käyttötaloustulot ,4 % Total ,0 % Käyttötaloustulot ,9 %