1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. YLEISPERUSTELUT. 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet. 1.1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet"

Transkriptio

1 YLEISPERUSTELUT

2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Jyväskylän väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina , mutta vuonna 2006 tilanne on tasaantunut. Syyskuun lopussa jyväskyläläisiä oli 510 enemmän kuin vuoden 2006 alussa. Hidastuneen väestökehityksen pääsyy on lähtömuuttajien määrän voimakas kasvu alkuvuonna. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä edullisin isojen kaupunkien vertailussa. Sen sijaan taloudellisella huoltosuhteella (muu väestö per työlliset) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta. Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt Jyväskylässä ihan hyvin, ja taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Vertailutietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Sataa työllistä kohden 2004 eläkeläisiä vuotiaita opiskelijoita työttömiä muita yhteensä Väkiluvun muutos 2005 (%) 1,02 0,66 0,75 0,49 Väkiluvun muutos 1-9/06 (%)* 0,60 0,59 0,94 0,44 Korkea-asteen koulutus 2004 (%) 31,3 29,8 34,4 27,9 Keskimääräiset tulot 2004 ( /asukas) Ansiotulojen muutos 2005 (%) 4,99 4,41 4,58 4,33 Työpaikkojen muutos * (%) 12,7 9,3 8,0 9,9 Työttömyysaste (%) 13,6 10,8 7,3 12,3 Vuosimuutos (%-yksikköä) -1,4-1,0-0,7-1,1 Toimeentulotukimenojen muutos/asukas 2005 (%) -8,4-3,2-2,6-3,4 Yhden henkilön talouksia 2004 (%) 45,4 43,2 39,6 44,7 Asuntotuotanto per asukasta 101,0 76,2 80,7 74,2 Kt-asuntojen hinnat 4-6/06 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 8,0 7,2 7,9 6,8 Asuntojen vuokrat 4-6/06 ( /m 2 /kk)** 9,08 9,14 9,98 8,71 Vuosimuutos (%) 3,4 1,7 1,3 1,7 Verotulojen muutos 2005 (%) 3,1 4,6 6,3 3,5 Lainat, emo ta2006 ( /asukas) * = ennakkotieto, ** = keskimäärin, lähteet: Tilastokeskus, Stakes

3 Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :lla eli 14,0 prosenttia. Työllisten määrän kasvu oli noin (34,5 %). Päivähoitoikäisten määrä väheni samana aikana 399:lla (-6,3 %), mutta määrä kasvanee jatkossa. Alakoululaisten määrä väheni ko. jaksolla 421:lla eli 8,0 prosenttia ja vuosina suuntaus näyttää jatkuvan. Tämän jälkeen ryhmän koko kasvanee nykyiselleen, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2005 lopulla vuotiaita oli eli 275 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2015 yli enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosittain noin neljä prosenttia, mutta kasvu pienenee kunnes suuret ikäluokat tulevat ko. ikään. Työikäisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen noin 500:lla vuodessa, ja näin Jyväskylän väkiluku olisi vuonna Vuonna 2015 jyväskyläläisiä olisi Tämä kaupungin oma arvio on noin kolmetuhatta suurempi kuin Tilastokeskuksen ennuste. Ero syntyy työikäisten ryhmässä. Tilastokeskuksen syntyvyysennuste näyttää hieman suurelta. Muilta osin näkemykset yhtyvät. Jyväskylän väestöntiheys (790 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien suurin Helsingin jälkeen, ja lyhyillä välimatkoilla on suuri merkitys palvelurakenteen kannalta Jyväskylän lapset ja arvio vuoteen vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus Jyväskylän iäkkäät ja arvio vuoteen vuotiaat Yli 75-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

4 1.1.2 Suurten kaupunkiseutujen kasvava vastuu Jyväskylän kaupunki korosti lausunnossaan maakuntaohjelmasta elokuussa 2006 kahta asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon myös Keski-Suomen kehittämistoiminnassa: 1) Toimintaympäristön muutos tulevaisuudessa yhä vain korostaa Jyväskylän seudun merkitystä Keski-Suomelle, mikä tulee huomioida myös kuntarakenteen uudistamisessa. 2) Kun EU:n tuet ovat supistumassa, Keski-Suomi tarvitsee ammattimaisen ja kurinalaisen systeemin, minkä avulla tuettavat ja hylättävät hankkeet valikoidaan. Vähemmillä panoksilla on saatava aikaan enemmän! Suurimmat yliopistokaupungit ja seudut - pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu - tulevat ratkaisemaan sen, miten Suomen käy tietotalouden ja voimistuvan globalisaation aikakaudella. Valtion tulee mahdollistaa onnistuminen mm. taloudellisilla resursseilla sekä muokkaamalla säädöstöä ja hallintoa nykyistä suotuisammaksi uuden ja kasvavan liiketoiminnan syntymiseksi. Sisäasiainministeriön julkaiseman Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut tutkimuksen mukaan suuret kaupunkiseudut ovat avainasemassa koko kansantalouden kehityksen, kansallisten kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen sekä uuden osaamisen ja tiedon luomisen ja välittämisen kannalta. Suurilla kaupunkiseuduilla on erityisrooli alueiden kehittämisessä. Suuret kaupunkiseudut ovat tärkeitä solmukohtia yritysten ja osaamisen kansainvälisessä verkostoitumisessa. Ne ovat laajojen alueiden kehityksen vetureita ja niiden menestys on tärkeää koko kaupunkiverkon elinvoimaisuuden kannalta. Suurten kaupunkiseutujen painoarvo kansallisessa kaupunkiverkostossa on edelleen luvun alkuvuosina lisääntynyt ja niiden kehityksen heijastevaikutukset lähiseuduille ovat voimistuneet. Jyväskylän seudun verkostokaupunkiprosessi siirtyy kolmanteen aaltoon eli kuntarakenteen uudistukseen ratkoessaan kunta- ja palvelurakennepuitelain asettamia kysymyksiä. Jyväskylän kaupunki on valmis jatkamaan maakuntahallituksen kanssa hyvässä yhteistyön ilmapiirissä käynnistynyttä prosessia. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä. Kun nykyinen kuntarakenne on Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun kehittämisen haitta, Jyväskylän kaupunki on valmis jatkamaan Jyväskylän seudun kuntarakenteen muutosta maakuntahallituksen 2006 kevään linjauksen mukaisesti. Kaikki toiminta ei tule keskittymään suuriin keskuksiin. Muualta Suomesta tullee jatkossakin kilpailukykyisiä innovaatioita ja yrityksiä, aivan kuten nyt. Globalisaation paineessa yhteiskunnan on kuitenkin pystyttävä panostamaan sellaiseen huippututkimukseen ja toimintaympäristöön, joka houkuttelee globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä toimimaan Suomessa. Globaalit toimijat verkottuvat huippuosaamisen keskittymiin ja se tarkoittaa Suomen oloissa, että viidellä kuudella keskuksella on kohtuulliset edellytykset menestyä tietotalouden globaalissa kilpailussa. Mutta niidenkin pitää pikimmiten virittää toimintaympäristönsä uudelle tasolle; työkalut on hiottava kuntoon ja tavoiteltava maailman huippua osaamisessa. Ja tätä kautta mahdollistaa muillakin paikkakunnilla toimiville yrityksille toimintaedellytykset Suomessa. Valtiolla on keskeinen rooli osaamisen tukemisessa (yliopistojen rahoituksen turvaaminen, ammattikorkeakoulujen, Tekesin ja Stakesin kaltaisten toimijoiden merkitys). Kapeasta elinkeinoja aluepoliittisesta näkemyksestä on päästävä laaja-alaiseen innovaatioympäristöjen rakentamiseen.

5 Kaupunkiseutujen tulee jossakin määrin erikoistua ja osaamisalueita fokusoida kansallisesti. Tähän tähdätään Jyväskylän seudulla mm. tavoittelemalla toimivaa työnjakoa osaamis- ja aluekeskusohjelmien välillä uuden ohjelmakauden käynnistyessä vuoden 2007 alussa. Uusia haasteita tarjoaa myös vuonna 2007 käynnistyvä suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman kansallinen toteutus. Kuntarakenteen muutoksen välttämättömyys on kirkastumassa, kun tarkastellaan kysymystä kansallisen kilpailukyvyn ja kestävän yhdyskuntarakenteen näkökulmista. Kilpailukykynsä puolesta kamppaileva Keski-Suomi tarvitsee veturikseen asukkaan Jyväskylän. Maakuntaohjelmassa onkin syytä huomioida kansallisen suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutus vuoden 2007 alusta Globaali talous haastaa voimien koontiin Niin Suomen kuin EU:nkin kilpailukyvyn suurena haittana on pirstaleinen hankemaailma ja sitä ruokkiva rahoitusjärjestelmä. Aluekehittämisen ongelmaksi on muodostumassa strategiaviidakko. Aluekehittämisen tehostamiseksi tarvitaan aitoa yhteistyötä ja selkeää näkemystä toimijoiden strategisesta asemasta, roolista ja rajapinnoista. Tähänkin toisi osaltaan jämäkkyyttä kuntarakenteen uudistus. Keski-Suomessakin tarvitaan Jyväskylän seudun tapaan selkeä ja yhteisesti hyväksytty ohjauskuva. Sen perusteella on mahdollista kohdistaa eri toimijoiden panokset nykyistä koordinoidummin. Jyväskylän seudun ohjauskuvaksi on rakentumassa Human Technology City. Ohjauskuvan pitää olla riittävän haastava, mutta myös realistinen. Toiminnan vaikuttavuus kasvaa, kun eri toimijat suuntaavat voimavaransa ja kohdentavat erilliset hankkeensa yhdensuuntaisesti Näkemystä ja kurinalaisuutta innovaatiotoimintaan Keski-Suomessa on kehittämisessä, rahoittamisessa ja riskien hallinnassa tarve uusille, kustannustehokkaille prosessityökaluille. Kehittämistyön verkottuessa yhä laajemmin maailmalle prosessien hallinnan merkitys korostuu. Innovaatiotoiminta pitää nähdä investointina uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja kilpailuedun rakentamiseksi. Nykyisen innovaatiotoiminnan ongelma ei ole sen keksinnöllinen (inventio) näkökulma, vaan sen kaupallinen eli liiketoiminnan näkökulma. Yritysten ja yksityisten rahoittajien panostukset uuteen kasvuun ja kilpailukykyyn ovat ratkaisevan tärkeitä. Julkisella t&k -rahoituksella on tukeva, mahdollistava merkitys. Tukia pitäisi kohdentaa ensisijaisesti pienempiin ja alkuvaiheen yrityksiin, koska niille tuella on suurta merkitystä mm. uusien työpaikkojen luomisen näkökulmasta. PK-yrityksien rahoituksen hyödyntämistä vaikeuttaa tiukat rahoitusehdot ja omarahoitusosuusvaatimukset. Yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteistyömalleja on kehittävä entisestään. Kyse on uudenlaisista rahoituspaketeista. Hyviin hankkeisiin tarvitaan julkista rahaa, jotta voidaan houkutella yksityisiä sijoittajia resursoimaan hankkeita suuremmilla panoksilla. Hyviin hankkeisiin on panostettava enemmän.

6 1.1.5 Verkostokaupungin hankkeet ja haasteet Kuntarakenteen uudistus ja puitelaki - Koskee erityisesti välittömästi maakuntakeskuksen ympäristökuntia (Jyväskylän mlk, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Petäjävesi ja Toivakka). Jyväskylän on yhdessä näiden kuntien kanssa laadittava mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Kunnan on esitettävä valtioneuvostolle tämän lain mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma mennessä. Sen perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosiin 2015 ja Jyväskylän seudun kunnat ovat sopineet, että tähän toimeksiantoon valmistaudutaan yhdessä. Hyvinvointipalvelusäätiöiden keskinäinen yhteistyö - Tekevä, Päihdepalvelusäätiö, Vammaispalvelusäätiö, Gerocenter -säätiö Talous- ja hankintapalvelukeskus - Liikelaitos tarjoaa palveluita halukkaille Kasvun hallinta - maankäyttö ja kaavoituspolitiikka - Laajeneva asuntomarkkina-alue, puitelain ja suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutus teemaa ajankohtaistamassa. Muuttoliiketutkimus syksyllä 2006 Seudullinen päivähoito - Stm:n rahoittama hanke. Ylikunnallinen palvelujen käyttö on ollut mahdollista alkaen, hallintoratkaisu avoin Ympäristöterveydenhuolto - Työryhmän ehdotukset maaliskuussa 2007 Vanhustenhuolto - Stm:n rahoittama hanke jatkuu vuonna 2007, mukana myös Keuruun seutu. Hankkeeseen kytkeytyy TUMA tuotannonohjausmalli monitoimijaisessa ympäristössä, jossa yrityskumppanina TietoEnator Oyj. Jo nyt on näköaloja mittaviin säästöihin prosessien mallintamisen kautta Avoterveydenhuolto - Ehdotetaan kansalliseen terveysohjelmaan jatkohanketta. Sen tavoitteena on muodostaa terveyskeskus asukkaan alueelle Elinkeinoyhtiöt EU-rakennerahastokauden vaihtuessa - Jyväskylä Innovation Oy Jykesin tytäryhtiöksi ja mukaan muut maakunnalliset kehittämisyhtiöt Tilahallinta - Pirstaleinen omistajarakenne ja erilaiset vuokranmääritysjärjestelmät eivät tue tilojen tehokasta käyttöä eivätkä uusia rahoitus- ja kumppanuusmalleja. Puitelain varainsiirtoverovapaus toimii tulevana houkuttimena Perusopetus - Perusopetuksesta on laadittu seudullinen strategia

7 Toisen asteen opetus - Lukiokoulutuksen seudulliset ratkaisut tehdään vuonna 2007 Seutuopisto - Kuntayhtymä Seutukirjasto - Selvitys valmistunut, kuntien päätökset vuoden 2006 loppuun mennessä Seutuviestintä - - Seutubarometrin kehittely Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa - sisäasiainministeriön julkaisussa ( ) esimerkillisistä käytännöistä verkostokaupunkihanke tulee näyttävästi esille Viisi vuotta toteutettu kymmenen kunnan verkostokaupunkiprosessi tarjoaa tukevan perustan kuntaja palvelurakenneuudistukseen. Keskeiset peruspalvelut on selvitetty seudullisesti. Toiminnot edellä - hallinto perässä. Nyt on hallinnollisten ratkaisujen vuoro lähtökohtana toiminnallisen seudun näkökulma. Verkostokunnat ja asukaslukuarviot Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Yhteensä Strategiset kehittämishankkeet vuonna Kunta- ja palvelurakenneuudistus Jyväskylän kaupunginhallitus on arvioinut kriittisesti nykymuotoisen seudullisen yhteistyön jatkoa. Kaupungin voimakkaasti ajama kuntarajat ylittävien yhteistyöhankkeiden linja ei näytä johtavan tuloksiin. Toisaalta kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää Jyväskylän seudullakin nopeita toimia kunnallisen palvelurakenteen uudistamiseksi. Nyt on syytä ottaa kuntajaotuksen tarkistaminen entistä selvemmin seudullisen yhteistyön jatkovalmistelun pohjaksi. Jyväskylä aikoo olla aktiivinen uudistuksen edistäjä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaan: Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Esityksen mukaan kuntajaotuksen pohjana on työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat

8 edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Laki edellyttää, että maakuntakeskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Jyväskylän kaupunki on asettanut tavoitteeksi sekä palvelu- että kilpailukykyisen asukkaan uuden Jyväskylän toteuttamisen kuntaliitoksin, mikä toimii lähtökohtana myös ko. suunnitelman laadinnassa. Valitun linjauksen perustana ovat mm: - maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät ongelmat, joita pelkällä yhteistyöllä ei voi ratkaista - toimintakohtaisessa kehittämisessä esiin tulleet palvelujen järjestämisongelmat - alueen yleisen edun on ohjattava tulevia valintoja. Rahoitusvastuun ja palvelujen järjestämisvastuun tulee olla samalla organisaatiolla, jolla on myös demokraattinen vastuu. Jos palvelujen järjestämisessä jäädään toimintokohtaisen hallinnon vaiheeseen, silloin otetaan liian suuria riskejä kokonaisuuden hallinnan näkökulmasta - ainutkertainen mahdollisuus 15 M :n yhdistymisavustukseen, jonka vaikutusta vahvistaa samanaikainen hallinnollisten rakenteiden purku. Avustuksesta maksetaan kuntajaon voimaantulovuonna 40 % ja seuraavina 30 % ja 30 %. Jyväskylän on yhdessä ympäristökuntien kanssa laadittava mennessä suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Kunnan on esitettävä valtioneuvostolle tämän lain mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelma mennessä. Sen perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosiin 2015 ja Jyväskylän seudun kunnat ovat sopineet, että tähän toimeksiantoon valmistaudutaan yhdessä 2. Hyvän hallintotavan kehittäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Johtamiseen kuuluvan sisäisen valvonnan tavoitteena on tukea strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutumista, riskien hallintaa, johtamisinformaation luotettavuutta sekä lakien ja ohjeiden noudattamista. Sisäisen valvonnan ja johtamisjärjestelmän nykytila arvioidaan sekä määritetään toimintaperiaatteet ja vastuut. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä siihen sisältyvät toimintakulttuurin ja esimiestyön muutokset vaativat myös valvonta- ja ohjausperiaatteiden tarkistuksia. Tarkoituksena on luoda kaupungin johtamisjärjestelmän ja hyvän hallintotavan puiteohje. Sisäisen tarkastuksen asemaa vahvistetaan seudulliseksi palveluyksiköksi. Hyvän hallintotavan ja ohjausjärjestelmän periaatteet yhtenäistetään koskemaan toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) käyttöönottoa, konserniohjausta sekä asiakirjahallintaa, päätöksentekoa ja päätösviestintää. Kaupungin hankkima toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön myös konserniin kuuluvissa yhtiöissä. Käyttöönoton aikataulutus tehdään vuoden 2007 alkupuolella.

9 3. Eu-strategia ja ohjelma Vuoden 2007 alusta käynnistyy uusi ohjelmakausi EU:n kilpailukyky- ja työllisyysohjelman, osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman osalta. Edellisen ohjelmakauden arvioinnissa on ongelmaksi koettu liian pienet ja vähän vaikuttavat hankkeet, joiden hallinnointi on sitonut vaikuttavuuteen nähden kohtuuttomasti voimavaroja. Uudella ohjelmakaudella tavoitellaan yhteisiä hankkeita ja erityisesti innovaatioita toimijoiden ja toimialojen rajapinnoilta. Kaupungin EUstrategia ja -ohjelma uudistetaan ohjelmakauden alussa. 4. Liikelaitosten kilpailukyvyn kehittäminen ja valmistautuminen kilpailun avaamiselle Total Kiinteistöpalvelu yhtiöitetään vuoden 2007 alusta ja sen palvelut avataan kilpailulle asteittain vuosina Altek Aluetekniikan kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä parannetaan liikelaitosmuodossa rakenteellisin muutoksin muun muassa korjaamotoiminnoista luopumalla ja kalustorakennetta muuttamalla tavoitteena hintojen alentaminen. Kylän Kattauksesta ja seudun muista julkisista ruokapalvelutoimijoista pyritään muodostamaan yksi yhteinen ruokapalveluyksikkö syksyllä 2006 valmistuneen selvityksen mukaisesti. Talous- ja hankintapalvelukeskuksen liikelaitostamisella vuoden 2007 alusta tavoitellaan sitä, että sen resurssit ja kapasiteetti saadaan tehokkaampaan käyttöön laajentamalla palvelutuotantoa seudulliseksi. 5. Kiinteistö- ja tilahallinnon seudullinen kokoaminen Tällä hetkellä Jyväskylän seudun pirstaleinen kiinteistöomistus- ja tilahallintorakenne sekä erilaiset vuokrien määritysperiaatteet eivät tuo julkisten tilojen tehokasta käyttöä ja koordinointia. Omaisuus rapistuu ja sisäilmaolosuhteet heikkenevät. Palvelurakenneselvityksen rinnalla selvitetään vaihtoehtoisia liikelaitos- tai yhtiömuotoisia toimintamalleja sekä niiden hyviä ja huonoja puolia. 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteiden vahvistaminen Jyväskylän seudun Perhe-hanke Hankkeessa jatketaan pysyvän paikallisella tasolla toimivan perhepalveluverkoston rakentamista. Perhepalveluverkosto perustuu eri toimijoiden entistä tiiviimpään kumppanuuteen sekä perheiden vahvuuksien ja vertaistuen hyödyntämiseen. Hankkeen avulla uudistetaan toimintakulttuuria ja - tapoja mm. ennaltaehkäisevän työn sekä varhaisen auttamisen yhteistyörakenteita uudistamalla. Hankkeen tulokset raportoidaan lokakuun 2007 loppuun mennessä. Sosiaalihuollon erityispalveluiden kehittäminen Kuntien ja järjestöjen yhteissäätiöt tuottavat eräitä seudullisia ja maakunnallisia sosiaalihuollon erityispalveluja. Selvitetään säätiötoimintamallin toimivuutta ja laajentamista sekä alueellisesti että toiminnallisesti. Kuntouttavaa sosiaalityötä kehitetään maakunnallisesti. Hankkeelle haetaan sosiaalialan valtionavustusta; myönteinen rahoituspäätös on edellytys hankkeen käynnistymiselle. Vammaispalvelujen sosiaalityötä ja verkostoitunutta erityisosaamista vahvistetaan seudullisesti. Samoin parannetaan palveluohjausta sekä tiedon välitystä asiakastyössä. Jyväskylä on mukana luomassa ympärivuorokautisesti toimivaa sosiaalipäivystystä. Kehittämisyksiköt Vuoden 2007 aikana kootaan sosiaalipalvelujen kehittämistyön voimavarat.

10 7. Laajavuoren alueen kehittäminen valtakunnalliseksi liikunta- ja matkailukohteeksi Kaupungin tytäryhtiö Jyväskylän Laajavuori Oy on laatinut kehittämissuunnitelman vuoteen Tavoitteena on kehittää alueesta kansallisesti merkittävä perhematkailukohde. Tavoitteen toteuttamiseksi etsitään uusia toiminta-, yhteistyö- ja rahoitusmalleja. 8. Kulttuuri- ja sivistyskaupungin vahvistaminen Yleissivistävä koulutus on osa hyvinvoinnin turvaverkkoa ja luo hyvin hoidettuna vetovoimaisuutta kaupunkiin. Osallisuutta edistetään vanhempainyhdistysten, oppilaskuntien ja Lasten Parlamentti toiminnan kautta. Koulujen kulttuuriohjelmaa toteutetaan. Kulttuuritoimi tuottaa palveluja, jotka omalta osaltaan luovat edellytyksiä hyvälle arkielämälle ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Liikuntatoiminnan ja palvelujen laadun kehittäminen sekä eettisten toimintatapojen edistäminen luovat osaltaan myönteistä kaupunkikuvaa yhdessä kansalaisjärjestöjen toiminnan ja tapahtumien tukemisen kautta. Nuorisofoorumi toimii nuorten vaikutuskanavana Jyväskylän kaupunkistrategia Vuoden 2005 aikana valmisteltu kaupunkistrategia toteuttaa tasapainoisen kaupunkipolitiikan periaatteita, joita ovat kilpailukyky, sosiaalinen eheys ja kestävä kehitys. Strategian päälinjat on määritelty seuraavasti: 1. Tasapainotetaan kaupungin talous velkaantumisen pysäyttämiseksi Talouden tasapainottamista tarvitaan, koska kasvava velkamäärä vaarantaa hyvät palvelut ja kestävän kehityksen. Talouden tasapainottamiseksi on laadittu oma valtuustokauden ohjelma, joka otetaan huomioon Jyväskylän kaupunkistrategiassa ja talousarvioiden laadinnassa. Jyväskylä menestyy ja kehittyy vain terveen ja tasapainoisen talouden periaattein (tasapainoinen talous tarkoittaa että vuosikate on vähintään poistojen suuruinen). 2. Varmistetaan Jyväskylän pitkäjänteinen menestys ja kasvu Jyväskylän kasvuedellytyksistä ja vetovoimaisuudesta on huolehdittava. Kaupungin menestys perustuu palvelu-, kulttuuri ja koulutustarjontaan, vetovoimaiseen ympäristöön, elinvoimaiseen elinkeinoelämään ja jatkuvaan uudistumiseen. Toimintaympäristön muutoksiin vastataan seudullisella innovaatiotoiminnalla. Kehittämistoiminnan osuvuutta parannetaan. 3. Huolehditaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusteista Asukkaiden hyvinvoinnin perustan turvaaminen edellyttää talouden tasapainottamista ja toiminnan uudistamista. Yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa ja muiden toimijoiden kanssa kootaan voimavaroja turvaamaan kuntalaisten hyvinvointia ja ehkäisemään huono-osaisuutta. Kannustetaan kaupunkilaisia vastuuseen omasta terveydestään, lähiympäristöstään ja läheisistään. 4. Uudistetaan kuntarakenne työssäkäyntialueen mukaiseksi Jyväskylän seudun vetovoima ja kilpailukyky edellyttää työssäkäyntialueeseen perustuvaa kuntarakennetta eli noin asukaan Jyväskylää Kuntarakenteen uudistamista edistetään seudullisilla palvelujärjestelmillä Seudullisten palvelujen tuottamisessa korostetaan Jyväskylän vastuuta Toiminnallista seutua pidetään yhteiskuntasuunnittelun ja elinkeinotoiminnan perustana

11 Työssäkäyntialueen mukainen kuntarakenne otetaan Kunta- ja palvelurakenne uudistuksen edellyttämän kaupunkiseutusuunnitelman lähtökohdaksi 5. Uudistetaan kaupungin tapa järjestää ja tuottaa palveluja Kaupungin tarjoamat palvelut sovitetaan toimintaympäristön, kysynnän ja taloudellisten voimavarojen muutoksiin. Palveluja tehostetaan seudullisilla ratkaisuilla ja tuotteistamisella ja hyödyntämällä markkinoita. Palvelutuotannossa erotetaan järjestämis- ja tuottamisvastuu sekä kehitetään uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. 6. Voimistetaan johtamista, konserni- ja omistajaohjausta Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupungilla on vain strategisesti merkityksellistä ja/tai tuottavaa omaisuutta. Tytäryhtiöiden tehokkaalla ja selkeällä konserniohjauksella ja työnjaolla toteutetaan kaupungin omistajapoliittisia linjauksia. Kaupungin tukipalvelut tuotetaan ja hankitaan tehokkaasti ja taloudellisesti kilpailukykyiseen hintaan. 7. Tarkistetaan henkilöstörakenne ja -määrä uutta toimintatapaa vastaavaksi Huolehditaan siitä, että henkilöstön mitoitus ja osaaminen vastaavat kaupungin muuttuvaa palvelurakennetta. Henkilöstösuunnittelun ja -kehittämisen pohjana ovat Jyväskylän strategiat ja henkilöstöpoliittinen Jyväskylä-sopimus. 8. Vahvistetaan strategista päätöksentekoa parantamalla valmistelua ja ennakoimalla muutokset Strategian toimeenpanon varmistaa poliittinen päätöksenteko ja johtamisjärjestelmä. Vahvistetaan päätöksenteon tietoperustaa ja keskitytään kokonaisuuksien hallintaan. Seurataan toimintaympäristön muutoksia ja vastataan niihin nopeasti. Strategiset konkretisoidaan muutoshankkeiksi ja niille nimetään vastuutahot. Kehitetään tulos- ja sopimusohjausta tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti Kaupungin henkilöstöstrategia Jyväskylä -sopimuksen keskeisenä periaatteena on varmistaa kaupungin tavoitteena oleva talouden tasapainottaminen sekä kaupungin menestyksen ja vetovoimaisuuden toteutuminen. Tähän tavoitteiseen pääseminen edellyttää mm. hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä kaupungin poliittisen- ja viranhaltijajohdon sekä henkilöstön välillä. Jyväskylä -sopimuksen keskiössä on ns. vastavuoroisuusperiaate, joka tarkoittaa sitä, että kaupunki ei talouden tasapainotustoimissa käytä irtisanomisia tai lomautuksia ja henkilöstö puolestaan on valmis sisäiseen liikkuvuuteen, uudelleen koulutukseen ja toimintatapamuutoksiin. Kaupunkistrategian yhteydessä on laadittu erillinen henkilöstöpoliittinen Jyväskylä-sopimus, joka muodostaa kaupunkistrategian henkilöstöosan. Henkilöstöjohtamiseen määriteltyjä alueita ovat: Palkka- ja palvelussuhdeasiat Henkilöstön kehittäminen Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Yhteistoiminta ja työsuojelu Työterveyshuolto Henkilöstöpalvelut

12 Vuoden 2007 keskeisiä teemoja henkilöstöjohtamisessa ovat yhteistoimintajärjestelmän toimivuuden varmistaminen muutostilanteissa, ERP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto (ml. raportoinnin edelleen kehittäminen sekä henkilöstömäärien että palkkakehityksen analyysin osalta). Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on vähentää kuluvan valtuustokauden aikana noin 10 prosenttia henkilöstöä ja samalla saada henkilöstömäärä vastaamaan palvelutarvetta. Tavoitteen saavuttamisessa keinoina ovat eläkepoistuman ja muun poistuman hyödyntäminen. Poislähtevien tilalle ei palkata vastaavaa määrää henkilökuntaa ja sijaisten sekä muiden määräaikaisten määrää vähennetään. Henkilöstön määrän kehitystä ja uusia rekrytointeja ohjaa ja seuraa kaupunginhallituksen nimeämä viranhaltijatyöryhmä. Toimialoilla luvan henkilöstön palkkaamiseen antaa toimialajohtaja. Uusitut rekrytointiohjeet otetaan käyttöön vuoden 2007 alussa. Jyväskylä-sopimuksen toteutumista arvioidaan vuoden 2007 aikana. Eläkkeelle jäävät kevan tilastoista sekä oma rekisteri toteutuma ennuste > yhteensä Hallintokeskus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi yht Opetuspalvelukeskus Liikuntapalvelukeskus Kulttuuritoimen keskus Yhdyskuntatoimi Liiketoimintatoimiala (ei liikelait.) Talouspalvelukeskus Altek Kylän kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän seudun työterveys Jyväskylän Tilapalvelu Koko kaupunki Poistettu: (v Vesilaitos -3 hlö:ä) (v Total -3 hlö:ä, vuosi 2006 Total -6 hlö:ä) (Talous- ja hankintapalvelukesk. liikelaitokseksi) Ennuste vanhuuseläkkeelle siirtyvistä Yhteensä 513

13 Toimialat ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstömäärän suunnitelmansa. Niistä on koottu seuraava yhteenveto: toteutuma toteutuma tavoite tavoite tavoite HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Konsernihallinto Liiketoimintatoimiala (ei liikelaitoksia, ei talpa Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhdyskuntatoimi Talous- ja hankintapalvelukeskus Jyväskylän tilapalvelu Jyväskylän seudun työterveys Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos YHTEENSÄ 4 714, , , , ,0 Muutos ed. vuoteen -72,0-125,0-10,0-131,0 Taloustoimikunnan henkilöstömäärän vähentämisen lähtökohta 5066 (Total ja vesilaitos mukana luvussa) Koko organisaation lukuun vaikuttavat muutokset 2004/2005: 5066-vesilaitos 69+työterveys 11=5008 työväenopisto ei ole 2004 luvuissa Vesilaitoksen 67 työntekijää ei v. 2004/2005 luvuissa mukana Koko organisaation lukuun vaikuttavat muutokset 2006/2007: Totalin yhtiöittäminen Totalin henkilöstö poistettu luvuista V. 2006: Sivistystoimen tavoitehenkilöstömäärää muutettu (TA2006:ssa 1274) V Sivistystoimen toteutunut henkilöstömäärä oli (tavoite oli 1 298) Talous- ja hankintapalvelukeskus liikelaitokseksi Sosiaali- ja terveystoimen vähennyksissä mukana organisaatiomuutokset v. 2007:Sivistystoimen henkilöstömäärän lisäresurssi kh:n päätös 4 henkilöä lisää Sosiaali- ja terveystoimeen avoterveydenhuoltoon henkilöstölisäyksiä v Henkilöstömäärän kehitys vuosina , , , , , , , , ,0 500,0 0, Vesilaitos ja Total ei mukana luvuissa

14 1.1.9 Tavoitteet vuoden 2007 talousarviossa Strategiset tavoitteet Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä, mutta ne eivät luonteensa mukaisesti ole yksityiskohdiltaan valtuustoon nähden sitovia. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteiden avulla saavutetaan strategiset tavoitteet, kehitetään toimintaa ja viritetään organisaatiorakenteita. Sitovia kehittämistavoitteita syntyy konkreettisten päätösten kautta. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalain tarkoittamat toiminnalliset tavoitteet kuvaavat toiminnan merkitystä kaupunkilaisille. Ne kuvaavat tarpeen, panosten ja vaikutusten välistä suhdetta. Jos palvelutuotannon resursoinnissa tapahtuu muutoksia, tulisi sen vaikuttaa tavoitteisiin ja päinvastoin. Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa kuvataan kuntalaisille tuotettua hyötyä esimerkiksi palvelujen tason ja saatavuuden avulla. Henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja, organisaatiota, määrärahojen käyttöä, toiminnan kehittämistä tai suoritteiden ja palvelujen määrää kuvaavat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vain poikkeustapauksessa. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan talousarviossa sekä kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne asetetaan palveluja tuottaville toimialoille. Konsernihallinto tuottaa lähinnä sisäisiä palveluja ja vastaa yhdessä hallintokuntien kanssa koko konsernin strategisten ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta. Palvelutavoitteet Lisäksi toimintayksiköt voivat asettaa yksikkökohtaisia palvelutavoitteita, jotka ovat toiminnallisten tavoitteiden kaltaisia ja ohjaavat yksikön toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton mukaan kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuonna 2006 odotettua ripeämmin. Jo keväällä kasvulukuja korjattiin ylöspäin. Kasvu on kuitenkin jatkunut niin voimakkaana, että kansantuotteen määrän arvioidaan (osittain alhaisen vertailutason johdosta) kohoavan jopa viitisen prosenttia. Teknologiateollisuuden tuotannon kasvu on ollut erityisen nopeaa. Myös kaupan, liikenteen ja rakentamisen tuotanto on lisääntynyt vilkkaasti. Tuotannon kasvuvauhti hidastuu vuona 2007, mutta tuotannon määrä kasvanee kuitenkin kolmisen prosenttia. Vuonna 2006 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan puolisentoista prosenttia. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat toistaiseksi pysyneet vähäisinä, mutta raakaöljyn hinnan korotukset ja yleinen korkotason kohoaminen ovat kiihdyttäneet inflaatiovauhtia. Ensi vuonna inflaatio pysynee maltillisena, tämän vuoden keskimääräisellä tasolla. Pahimmat raakaöljyn hinnannousupaineet näyttävät tällä hetkellä olevan ohi. Korkotason arvioidaan kohoavan euroalueella vielä ensi vuonnakin. Mahdollinen tulopoliittinen ratkaisu vaikuttaa ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2006 ja 2007 yhteensä prosenttiyksikön. Keskimääräinen työttömyysaste on siten ensi vuonna 7,4 %.

15 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 3,5 2,9 4,5 3,0 Palkkasumma 4,0 4,9 4,7 3,6 Ansiotaso 3,8 3,9 2,9 2,5 Palkansaajien työpanos 0,7 1,0 1,7 0,8 Inflaatio 0,2 0,9 1,5 1,3 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 8,8 8,4 7,7 7,4 Verot / BKT 43,5 43,8 43,0 42,7 Julkiset menot / BKT 50,3 50,1 49,0 48,7 Rahoitusjäämä / BKT 2,1 2,5 2,9 2,8 Julkinen velka / BKT 44,3 40,5 38,4 37,0 Vaihtotase / BKT 7,6 4,6 5,4 4,7 Euribor 3 kk, % 2,1 2,2 3,0 3,6 10 vuoden korko, % 4,1 3,4 3,8 4,1 1.3 Kuntatalouden näkymät Peruspalvelubudjettitarkastelun mukaan kuntatalouden lähtötilanne on taloudellisen tilanteen nopean kohenemisen takia parempi kuin kevään 2006 peruspalveluohjelmassa. Vuosikate riittää nettoinvestointien rahoittamiseen vuodesta 2009 lähtien. Tämä johtuu verotulojen ennakoitua nopeammasta kasvusta tänä ja ensi vuonna ja laskelmassa oletetusta toimintamenojen hidastuvasta kasvusta. Mikäli toimintamenot kasvaisivat jatkossakin yli 5 % vuodessa, vuosikate painuisi syvään alijäämään ja kuntatalouden voimakas velkaantuminen jatkuisi. Lisäksi kuntien väestörakenteet ovat jo nyt hyvin eriytyneitä. Monilla alueilla ja monissa kunnissa muuttoliike kärjistää tilanteen paljon vaikeammaksi kuin miltä se koko kuntatalouden näkökulmasta näyttää. Rahoitustilanteen pitkään jatkunut kireys yhdistettynä menokehitykseen liittyviin riskeihin edellyttääkin kunnilta ja valtiolta yhteistyötä palvelurakennetta ja tuottavuutta parantavissa ratkaisuissa, niin että toimintamenojen kasvu pysyisi tulevina vuosina maltillisena. Vuonna 2006 kuntatalous säilyy alijäämäisenä, mutta kuntien ja kuntayhtymien vuosikate kohenee edellisvuodesta. Vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002 mutta jää alle nettoinvestointien tason. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate paranee vuoden 2006 ennakoidusta noin 2,0 mrd. eurosta noin 2,2 mrd. euroon ja ylittää noin viidenneksellä käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan noin 0,7 mrd. euroa positiivinen. Rahoitustilanteen ennakoitu koheneminen perustuu verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 prosentin kasvuun sekä toimintamenojen kasvun hidastumiseen noin 4 prosenttiin. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5 %, mikä pitää sisällään kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän aikaistamisen vuodelle Tämä lisää kuntien tuloja 185 milj. euroa ennakoitua enemmän. Kuntien nettoinvestointien odotetaan pysyvän likimain 2,3 mrd. euron tasolla, joten vuosikate ei aivan riitä kattamaan nettoinvestointeja. Kuntatalouden säilyessä lievästi alijäämäisenä kuntien velan määrä edelleen kasvaa, joskin selvästi viime vuosia hitaammin. Lainakannan vuoden 2007 lopussa arvioidaan olevan 8,3 mrd. euroa, mikä on noin 5 % suhteessa kokonaistuotantoon.

16 Kuntatalouden arvioidaan asteittain tasapainottuvan vuosina Tämän seurauksena kuntien velan kasvu hidastuu. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina keskimäärin noin 3,5 % vuodessa. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan keskimäärin vajaaseen 4 prosenttiin. Tämä perustuu oletuksiin mm. kuntien ansiotasokehityksen hidastumisesta, työnantajamaksujen alenemisesta ja henkilöstön määrän maltillisesta, vuosittain runsaan henkilön kasvusta. Palvelujen ostojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin runsaat 5 prosenttia vuodessa eli selvästi 2000-luvun alkuvuosia hitaammin. Nettoinvestointien oletetaan pysyvän nykyisellä, noin 2,3 mrd. euron tasolla. Kuntien tulojen kasvu on nopeutunut vuodesta 2005 lähtien. Verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät 5 % vuonna 2005, ja kasvuksi arvioidaan noin 7 % vuonna Kuntien maksutulot vuonna 2005 olivat milj. euroa, missä on lisäystä 4 % edellisestä vuodesta. Myös vuonna 2006 maksutulojen arvioidaan laskelmassa kasvavan saman verran. Tämän jälkeenkin tulokehitys on selvästi nopeampaa kuin 2000-luvun alkuvuosina. Lisäksi kuntien rahoitusnäkymiä parantavat kustannustenjaon tarkistuksen aikaistaminen ja kuntatyönantajamaksurasituksen helpottuminen. Tämä antaa kunnille hyvän tilaisuuden taseiden kohentamiseen kehyskaudella. 3,0 Kuntien nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljardia euroa 2,5 2,0 1,5 1,0 1,8 1,2 1,2 2,0 1,5 1,3 2,4 2,3 2,3 2,3 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 1,8 1,7 1,7 1,7 1,8 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 1,31,4 1,4 1,5 1,4 2,4 2,4 2,4 2,2 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,2 2,1 2,0 2,0 1,9 0,5 0, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

17 Kunta ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (mrd. euroa) Tuloksen muodostuminen Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, käyttötalous Rahoitustuotot ja kulut, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Vuodesta 2005 vuoteen 2007 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriön kuntaosaston ennusteen mukaan kaikissa kuntaryhmissä. Taloudellisen tilanteen paranemisesta huolimatta alle asukkaan kuntien vuosikate jää huomattavasti alle poistojen ja tilanne vuosikatteella tarkastellen heikkenee jälleen vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Erityisesti yli asukkaan kunnissa vuosikate paranee. Useilta vuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden 2005 lopussa 177 kunnalla yhteensä noin 433 milj. euroa. Kertynyt alijäämä kohdistui 80- prosenttisesti alle asukkaan kuntiin ,4 4,4 3,9 4,0 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 4,3 4,8 5,6 6,6 7,7 8,2 8,3 8,5 8,5 8,6 8, ,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,3 3,3 3,2 3,2 3,4 3,4 3,4 3,4 3,4 3, Kassavarat Lainakanta Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta

18 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina (mrd. euroa) Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus, netto Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet ja myyntitulot Investoinnit netto Rahoitusjäämä Lainakanta Kassavarat Nettovelka Kuntien lainakanta kasvaa vuodesta 2005 vuoteen 2007, mutta vuoteen 2006 verrattuna lainakannan kasvu on olematon koko maan tasolla vuonna Tämä johtuu siitä, että yli asukkaan kunnissa lainamäärän arvioidaan pienenevän niiden hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi. Lainakannan kasvu jatkuu kuitenkin voimakkaana pienissä kunnissa. 1.4 Jyväskylän kaupungin talous ,5 29 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa ,6 15,1 12, , , , ,1 33,0 25, , ,1 15, "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate

19 Kaupungin taloussuunnitelma vuosille perustuu koko valtuustokauden kestävään talouden tervehdyttämisohjelmaan, jonka tavoitteena on vuosikatteen nostaminen vähintään poistojen tasolle ja lainakannan kasvun katkaiseminen vuoteen 2009 mennessä. Taloussuunnitelman keskeiset perusteet ovat: 1) Kaikkien toimialojen tulee laatia suunnitelma tilojen käytön tehostamisesta ja tarpeettomiksi käyvistä tiloista luopumisesta. Tavoitteena on tilojen käytön tehostaminen 10 prosentilla valtuustokauden aikana ja tilakustannusten parempi hallinta. 2) Kaikkien toimialojen tulee laatia vuosille henkilöstösuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää periaatteet uuden henkilöstön rekrytoinnista eläkkeelle siirtyvien ja muutoin vapautuvien tehtävien osalta. Tavoitteena on vähentää henkilöstöä valtuustokauden aikana noin 10 prosenttia (ei sisällä mahdollisten organisaatiomuutosten vaikutusta). Tämä edellyttää palvelurakenteiden uudistamista ja henkilöstöresurssien uudelleensuuntaamista toimialojen välillä. Lähtökohtana on, että talouden tasapainotus pystytään toteuttamaan ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laadittu henkilöstöpoliittinen Jyväskylä sopimus ohjaa osaltaan talouden tasapainottamista. 3) Toimialajohtajien tulee käyttää varhennettua varhaiseläkejärjestelmää henkilöstörakenteen ja osaamispohjan kehittämiseen tilanteissa, joissa vapautuvan vakanssiin täytöstä on mahdollista luopua. 4) Kaupungin perimiin maksuihin ja taksoihin tehdään vähintään kustannustason nousua vastaavat korotukset. 5) Vuonna 2007 ei laajenneta nykyisiä eikä aloiteta uusia palveluita. Taloussuunnitelmassa vuoden 2007 tavoitteeksi asetetaan vuosikatteen nostaminen 18,3 miljoonaan euroon. Arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan heikko vuonna 2007 ja tasapainossa vuosina 2008 ja Vuosien 2008 ja 2009 osalta asetettu vuosikatetavoite on taloussuunnitelman mukaan mahdollista saavuttaa siten, että käyttötalouden nettomenot kasvavat vain hieman vuoden 2007 tasosta. Tämä tulee edellyttämään toimintojen merkittävää tehostamista ja edelleen myös päätöksiä kaupungin tarjoamien palvelujen laajuudesta ja tasosta. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän koko suunnitelmakauden vuoden 2007 tasolla Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa (578/2006). Taloutta koskevat säännösmuutokset sisältyvät kuntalain 65, 68, 69 ja 70 (kumottu) pykäliin ja tarkastusta koskeva säännösmuutos 71 pykälään. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevaa 65 :ää on muutettu siten, että 3 momentissa säädetään tasapainottavan taloussuunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla.

20 Lain 65 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2006, kun laaditaan kunnan talousarvio vuodelle 2007 sekä taloussuunnitelma vuodelle 2007 sekä sitä seuraaville vuosille. Lain 68, 69 ja 71 :ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 laadittavaan kunnan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä niiden käsittelyyn. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä erityisesti tilanteessa, jossa kunnan kertynyt alijäämä on määrältään merkittävä. Muutosta aikaisempaan sääntelyyn on ehdoton tasapainovaatimus taloussuunnittelussa alijäämätilanteessa; taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Voimaan tulleet säännökset selkeyttävät kunnan toimielinten vastuuta kunnan talouden tasapainottamisessa ja oikean kuvan antamisessa kunnan taloudenhoidosta. Kunnanhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Tilintarkastajat joutuvat puuttumaan alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijääminen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on siten kolme: 1) Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä, 2) Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä ja 3) Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo nimenomaan kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Toisin sanoen kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Ylijäämäinen kunta voi laatia taloussuunnitelman myös neljää vuotta pidemmäksi, jos sen taseeseen ei muodostu kattamatonta alijäämää. Pidennetyn taloussuunnitelman neljän ensimmäisen vuoden tilikauden tuloksen summa ei kuitenkaan voi olla määrältään negatiivinen enempää kuin määrän, minkä kattamiseen kuluvan vuoden tasearvion mukaiset ylijäämäerät riittävät.

21 Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Taloussuunnitelmaa koskeva neljän vuoden enimmäispituus ei estä kuntaa laatimasta sitä pidemmälle ulottuvaa investointiohjelmaa tai erillisiä pitkän aikavälin palvelusuunnitelmia Alijäämän kattamisvelvollisuus Miljoonaa euroa Taloussuunnitelma 102,7 96,8 109, ,5 92,3 91, ,1 6,4 7,3 3,7 0,4-5,0 2,1-16,9 2,8 5,8 2,1 1,6-1,3-9,1-2,7-2,4-7,3-5,2-13, Tilinpäätös / Talousarvio Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Jyväskylän kaupungin vuoden 2005 tilinpäätös osoitti yhteensä 89,5 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2006 ylijäämäksi arvioidaan noin 2,8 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettava alijäämä Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.

22 Toimintatulot KÄYTTÖTULOT 1000 euroa TA+M TA Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,0 % Sosiaali- ja terveystoimi ,9 % Sivistystoimi ,2 % Yhdyskuntatoimi ,2 % Maan myyntivoitot ,4 % Liiketoiminta ,2 % Käyttötaloustulot ,0 % Tilapalvelu ,9 % Kylän Kattaus ,5 % K-S pelastuslaitos ,1 % Altek ,1 % Työterveys ,9 % Talouspalvelukeskus ,0 % Käyttötaloustulot ,4 % Total ,0 % Käyttötaloustulot ,9 %

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen KUNTALIITOS SAVONLINNA, PUUMALA, PUNKAHARJU JA KERIMÄKI TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen Toimintaa jatkavan kunnan avaavan taseen muodostamisessa noudatetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot