Torstai klo Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin

Transkriptio

1 Viranomainen ESITYSLISTA Nro 3/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Torstai klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanvirasto, valtuustosali Valtuuston puheenjohtaja Terttu Kolari, I varapuheenjohtaja Pirjo Smolander ja II varapuheenjohtaja Pekka Martikainen sekä valtuutetut Raimo Hätinen, Pekka Immonen, Taisto Kröger, Jaakko Kuosmanen, Antti Kuronen, Tauno Lempinen, Annukka Mustonen, Juhani Mustonen, Leena Pirinen, Kari Pitkänen, Ritva Puurunen, Irma Riekkinen, Maija-Leena Räsänen, Matti Räsänen, Tiina Räsänen, Olli-Matti Tirkkonen, Jarkko Toivanen ja Venla Tuomainen. MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Kunnanjohtaja Toni Auvinen ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja Martti Kähkönen sekä taloussihteeri Helena Pitkänen, vs. tekninen johtaja Rauno Miettinen, sivistystoimenjohtaja Antti Järveläinen ja sosiaalijohtaja Tuomas Aikkila. LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) 18 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu Kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Terttu Kolari Tarkastusaika Tuusniemi Allekirjoitukset Martti Kähkönen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Tuusniemi Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Maija-Liisa Itkonen

2 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TUUSNIEMEN KUNNAN VESIHUOLTOKEHITTÄMISSUUNNITELMA Tekn. ltk 22 Vesihuollonkehittämissuunnitelmasta on pidetty yleisötilaisuus Tuusniemen kunnantalolla klo ja se asetettu yleisesti nähtäville Lausuntoaikaa on jatkettu Siilinjärven kunnan ympäristöterveyslautakunnan pyynnöstä saakka. Lausuntoja on saapunut 8 kpl. Lausunnot liitteenä (liite1). Pohjois-Savon ELY-keskus - ei huomauttamista Siilinjärven kunnan ympäristöterveyslautakunta - esittää vesiosuuskuntien yhdistymistä sekä taimitarhan huoltorakennuksien liittämistä jätevesiviemäröintiin Metsäyhtymä Hirvonen Maire, Päivi Kuusela, Eila Kvintus, Pekka Petri ja Manninen Seija - esittää linjauksen siirtämistä tienvarteen Vilho Leppänen ja Tuula Leppänen - esittää pohjavesialueen tarkempaa tutkimista Paakkilan Seudun vok. - ei huomauttamista Tuusniemen kunta ympäristölautakunta - ei huomauttamista Tulikallion seudun vok. - esittää vesiosuuskuntien yhdistymistä ja osuuskunnan liittymistä kunnan päivystykseen pumppaamoiden osalta Pohjois-Tuusniemen vok - ei huomauttamista Esitys: Lautakunta päättää merkitä tietoonsa saatetuksi ja hyväksyä lausunnot vesihuoltokehittämissuunnitelmasta ja esittää sen korjatun version edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

3 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tekn.ltk 22 jatkuu Lautakunta hyväksyi esityksen. Merkittiin, että Juha Tiilikainen katsoi itsensä esteelliseksi ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Kh 52 Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Tuusniemen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman teknisen lautakunnan esittämässä muodossa eli liitteen mukaisena. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 18

4 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KOILLIS-SAVON VESI OY:N VESIHUOLTOHANKKEET VÄLILLÄ KÖNÖNKANGAS TUUSJÄRVI JA KÖNÖNKANKAAN VEDENKÄSITTELYLAITOKSEN SANEERAUS JA LAAJENNUS / KUNNAN LAINATAKAUS HANKKEELLE Kh 17 Koillis-Savon Vesi Oy on toteuttanut valtion vesihuoltotyöhankkeena yhdys- ja raakavesijohdon rakentamisen välille Könönkangas Laukka-aho. Koillis-Savon Vesi on edelleen toteuttamassa valtion vesihuoltotyönä yhdys- ja raakavesijohtoa välille Laukkaaho Tuusjärvi. Näiden hankkeiden muodostamaan kokonaisuuteen keskeisenä osana kuuluu yhtiön Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus, jonka suunnittelutyö on käynnistetty. Hankkeiden kustannuksien Koillis-Savon Vesi Oy:n osuudet ovat Könönkangas Laukka-aho vesijohdot euroa, Laukka-aho Tuusjärvi vesijohdot euroa ja Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen laajennus ja saneeraus euroa, kustannukset yhteensä euroa. Koillis-Savon Vesi Oy järjesti hankkeista neuvottelutilaisuuden Kaavilla (muistio liitteenä). Tilaisuudessa olivat läsnä yhtiön omistajakuntien johtajat ja tekniset johtajat sekä Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunnan edustajia. Tilaisuudessa todettiin investoinnin raskaus pienelle yhtiölle, mutta myös välttämättömyys laitoksen iän, varustelun puutteellisuuden nykyisiin vaatimuksiin ja kapasiteetin rajallisuuden takia. Tilaisuudessa todettiin, että hanke tulisi rahoittaa pitkäaikaisella lainalla ja veden tukkuhintaa korottamalla. Pitkäaikaiselle lainalle päätettiin hakea vakuudeksi omistajakuntien takaus myöhemmin sovittavassa todelliseen käyttöön ja todellisiin kapasiteettivarauksiin perustuvassa suhteessa. Koillis-Savon Vesi Oy:n omistajakuntien alueille tarvittavien vesimäärien määrittämiseksi järjestettiin neuvottelu Juankoskella, missä kuntien tekniset osastot olivat edustettuina (muistio liitteenä). Neuvottelun keskeisenä tuloksena kuntien kapasiteettivaraukset: Juankoski m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 25,2 % Tuusniemi m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 40,1 % Kaavi m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 34,7 %

5 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 17 jatkuu Koillis-Savon Vesi Oy pyysi lainatarjoukset euron rahoitukselle kuudelta rahalaitokselta. Määräaikaan mennessä yhtiö sai neljä lainatarjousta. Yhtiön hallitus kokouksessaan päätti hyväksyä Kuntarahoitus Oyj:n lainatarjouksen ja lainaajaksi 30 vuotta. Yhtiön hallitus päätti samassa kokouksessa, että Koillis-Savon Vesi Oy hakee em. lainalle osakaskuntien omavelkaista takausta. Juankosken kaupungin takausosuus lainamäärästä on 25,2 %, euroa. Yhtiö hakee em. lainalle takausta Kaavin kunnalta takausosuuden 34,7 %, euron määrälle ja Tuusniemen kunnalta takausosuuden 40,1 %, euron määrälle. Tuusniemen kunnanhallitus on iltakoulupäätöksenä hyväksynyt, että takaus voidaan myöntää, jos sitä ennen omistajakuntien osakkeiden omistus muutetaan vastaamaan yhtiön kapasiteetin käyttöä ja jos myös Kaavi ja Juankoski lähtevät takaamaan oman osuutensa. Juankoski on tehnyt myönteisen takauspäätöksen , Kaavin kunta ei ole vielä tehnyt päätöstä. Esitys: Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi, että Tuusniemen kunta myöntää Koillis-Savon Vesi Oy:lle omavelkaisen takauksen euron lainaosuudelle sillä ehdolla, että muut kunnat myöntävät takauksen omalle takausosuudelleen ja että yhtiön osakkeiden omistus muutetaan vastaamaan yhtiön kapasiteetin käyttöä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 6 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen. Kh 46 Koillis-Savon Vesi Oy:n hallitus on lähestynyt Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kuntia ja pyytää näitä käsittelemään uudelleen Koillis-Savon Vesi Oy:lle annettavan lainatakauksen. Syynä on ensinnäkin se, että edellisten lainatarjousten voimassaolo on päättynyt ja toiseksi rahoitustarve on tarkentunut. Koillis-Savon Vesi Oy on pyytänyt uudet lainatarjoukset hankkeista euron rahoitukselle neljältä rahalaitokselta. Määräaikaan mennessä yhtiö sai kaksi lainatarjousta ja se on hyväksynyt kokouksessaan Koillis-Savon seudun Osuuspankin lainatarjouksen.

6 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 46 jatkuu Yhtiön osakkeiden osakekauppojen jälkeen omistussuhteet tulevat olemaan: Juankoski 32 osaketta ja omistusosuus 25,2 % Tuusniemi 51 osaketta ja omistusosuus 40,2 % sekä Kaavi 44 osaketta ja omistusosuus 34,6 %. 2,75 miljoonan euron lainan takausosuudet määräytyvät em. prosenttien mukaan ja ovat seuraavat: Juankoski euroa, Kaavi euroa ja Tuusniemen kunta euroa. Esitys: Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että Tuusniemen kunta myöntää Koillis-Savon Vesi Oy:lle omavelkaisen takauksen euron lainaosuudelle, sillä ehdolla, että muut kunnat myöntävät takauksen omalle takausosuudelleen ja että yhtiön osakkeiden omistus on tuolloin muutettu vastaamaan yllä selostettuja prosenttiosuuksia. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 19

7 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto VALTUUSTOALOITE RUNKOVESIJOHDON RAKENTAMISEN AVUSTUSPROSENTIN NOSTAMISESTA 30 %:STA 50 %:IIN Kh 47 Huhtikuun 11. päivänä 2012 pidetyn kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi jätettiin valtuustoaloite, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana on Raimo Hätinen. Lisäksi aloitteen on allekirjoittanut kymmenen muuta ko. kokouksessa läsnä ollutta valtuutettua/varavaltuutettua. Aloitteessa esitetään, että Tuusniemen kunnan avustusprosenttia nostetaan 30 %:sta 50 %:iin runkovesijohdon rakentamiskustannuksiin Tuusniemen kunnan alueella. Perusteluna todetaan, että puhdas vesi on yksi keskeisistä asumiseen liittyvistä hyvinvointitekijöistä. Nykyinen periaatepäätös, että vesihuoltohankkeita avustetaan 30 %:lla rakentamisen osalta ja 70 %:lla suunnittelukustannusten osalta, on tehty jo 1990 ja sitä on tarkennettu Tarkennus koski sitä, että avustus myönnetään kunnan osalta, vaikka valtion avustusta hankkeeseen ei saataisikaan. Viemärihankkeiden osalta kunnalla ei ole periaatepäätöstä, vaan ne päätetään jokainen erikseen tapauskohtaisesti. Viime vuosina valtion käytäntö on ollut, että se ei lähde avustamaan hankkeita, jos hanke ei sisällä sekä vesi- että viemäriverkostoa. Tuusniemen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on mainittu muutamia alueita, joille runkovesilinjoja mahdollisesti rakennetaan. Nämä ovat: Kankaismäki, Paakkilan yhdysvesijohto, Kojanlahti, Ranta-Kosula ja Laukansalo Mustinlahti alue. Näiden kustannusarviot ovat sellaiset, että kunnan tuen nostaminen 30 %:sta 50 %:iin aiheuttaisi kunnalle lisämenoja lähivuosina runsaat euroa. Jos Kosula Levälahti alueelle toteutetaan runkovesijohto, nostaa tämä osaltaan kunnan kustannuksia. Tekninen lautakunta on käsitellyt tätä asiaa ja hyväksynyt avustusprosentin nostamisen 50 %:iin kuitenkin niin, että runkovesijohdon tulee olla vähintään 100 mm ja runkovesijohtoa rakennetaan tarpeen mukaan.

8 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 47 jatkuu Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että edellä mainittua periaatepäätöstä muutetaan niin, että runkovesijohtojen osalta kunnan avustusprosentti on 50 %. Runkovesijohto on vähintään 100 mm ja runkovesijohtoa rakennetaan tarpeen mukaan. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen. Kari Pitkänen esitti, että tasapuolisuuden vuoksi avustusprosenttia ei nosteta 50 %:iin, mutta hänen esitystään ei kannatettu. Kari Pitkänen ilmoitti jättävänsä päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteensä. Kv 20

9 Koulutuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KANSALAISOPISTOTOIMINNAN YLLÄPITÄMISLUVAN MUUTOS Klk 28 Kuopion kansalaisopiston rehtori on lähettänyt seuraavan esityksen : Opetus- ja kulttuuriministeriö on yleiskirjeellään diaarinumero 5/532/2012 määrännyt kaikkien kansalaisopistojen ylläpitoluvat uusittaviksi. Kun Kuopion kaupunki ja Nilsiän kaupunki yhdistyvät ja entisen Koillis-Savon kansalaisopiston opistotoiminta tulee Kuopion järjestettäväksi, täytyy ylläpitolupa myös uusia. Tuusniemen kunta ja Kuopion kaupunki ovat tehneet sopimuksen kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä. Tämä sopimus tulee olla ylläpitämisluvan liitteenä. Ylläpitoluvan hakemuksessa tulee antaa selvitys ylläpitäjää koskevat tiedot, opistoa koskevat tiedot, tiedot koulutustehtävästä, tiedot sivistystarpeesta, arvio vapaan sivistystyön pääasiallisesta koulutustarjonnasta ja ammatilliset ja taloudelliset edellytykset: - Vapaan sivistystyön henkilöstö Rakennukset ja opetuspaikat Liite 6. Kuopion kansalaisopiston ylläpitämisluvan muutoshakemus. Esitän, että lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle Kuopion kansalaisopiston ylläpitoluvan muutoksen hakemista Opetusministeriöltä liitteen 6 mukaisesti. Esitys: Tuusniemen koulutuslautakunta esittää Tuusniemen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle Kuopion kansalaisopiston ylläpitoluvan muutoksen hakemista Opetusministeriöltä liitteen 6 mukaisesti. Lautakunta hyväksyi esityksen. Kh 53 Esitys: Kunnanhallitus päättää hyväksyä koulutuslautakunnan esityksen ja esittää sen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 21

10 Koulutuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto MAAKUNTAHALLITUKSEN LUKIOKOULUTUKSEN SAAVUTETTAVUUSRAPORTTI Klk 24 Maakuntahallitus on 26/2012 lähettänyt kuntien käsiteltäväksi Pohjois-Savon lukiokoulutuksen laatu ja saavutettavuus raportin (Liite 4). Esitys: Koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle: Koulutuksen järjestäminen edellyttää pitkäkestoista ja erityisesti pitkäjänteistä suunnittelua. Lukioilla on vahva verkottumisen perinne (mm. pienten lukioiden verkosto, itäsuomalainen ISOverstas tarjoaa verkko-opintoina satoja kursseja ajasta ja paikasta riippumatta). Verkko-opetus täydentää osaltaan vahvaa lähiopetusta, joka luo menestymisen perustan. Maaseudulla yläkouluilla on tiivis yhteistyö lukioiden kanssa. Lukion olemassaolo takaa pätevän aineopetuksen pieneen yläkouluunkin. Tulevaisuudessa ikäluokat pienenevät nykyisestäkin, tämä haastaa koulutuksen tarjonnan ja erityisesti koulutuksen saavutettavuuden varmentamisen. Yliopisto- ja korkeakoulutasoiseen opiskeluun on löydyttävä riittävästi osaajia. Tämä edellyttää koulutukselta paitsi saavutettavuutta niin myös vahvaa perustaa. Korkeakouluvalmiuksia ei luoda toisella asteella vaan jo perusopetuksessa. Näin ollen koulutuksen laatu on taattava läpi koko koulutusjärjestelmän. Tuusniemen lukio on tiiviissä yhteistyössä lähilukioiden kanssa ja suuntaa myös ISO verstaaseen, joka mahdollistaa maanlaajuisen verkottumisen. Tämän käytön tehostaminen on Tuusniemen lukion tavoitteena. Sivistystoimen yhteistyössä Tuusniemi on suuntautunut vahvasti Kuopioon. Maakuntahallituksen selvitysryhmä esittää loppuraportissaan valmistellun laatumittariston testaamista pilottiprojektina yhdessä ministeriöiden kanssa. Laadittu mittaristo on osin vaikeaselkoinen ja monitulkintainen. Selkeitä ovat yo-kirjoituksissa menestyminen ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin.

11 Koulutuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Klk 24 jatkuu Laatukriteerit sinällään ovat kehiteltävissä. Arviointi edellyttää menneen toiminnan mittaamista mutta olennaisempaa on rakentaa tulevaisuutta. Lukioopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat muuttumassa aivan lähitulevaisuudessa. Tässä vaiheessa olisi tärkeää esittää ja kokeilla uudistuksia lukion sirpalemaiseksi koettuun opetussuunnitelmaan (jota opiskelu monessa oppilaitoksessa pahimmillaan vielä lisää vrt laatukriteerit edellä). Selvityksessä ministeriöiden lisäksi keskeisiä yhteistyötahoja olisivat yliopistot ja korkeakoulut. Tämä edesauttaisi kehittämään lukiokoulutusta jatko-opintopaikkojen näkökulmasta ja tiivistäisi eri tasojen yhteistyötä. Opiskelijan kannalta keskeistä on eheän, oppimista ja kasvua palvelevan opintokokonaisuuden luominen lukiokoulutukseen. Samalla voitaisiin kehittää nykytekniikan mahdollistamia oppimisympäristöjä, jotka eivät ole seinien sijaintiin sidottuja. Lautakunta hyväksyi esityksen. Kh 54 Esitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy koulutuslautakunnan esityksen koskien lukiokoulutuksen saavutettavuusraporttia. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 22

12 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto SAVON KUITUVERKKO OY:N OSAKASSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Kh 59 Savon Kuituverkko Oy on Pohjois-Savon kuntien perustama tietoverkkoyhtiö. Yhtiön osakkaina on 20 kuntaa ja kuntien omistusosuus yhtiössä on 100 %. Yhtiö on kuluneen kevään aikana saanut ensimmäiset laajakaistahankkeita koskevat lausunnot ja tukipäätökset tukiviranomaisilta (Viestintävirasto ja Pohjois-Savon ELY-keskus). Julkisen tuen määrää arvioitaessa tukiviranomaiset ovat samalla arvioineet sitä, voidaanko kuntien pääomasijoituksia Savon Kuituverkkoon pitää markkinaehtoisina. Viestintävirasto ja Pohjois- Savon ELY-keskus ovat tätä tarkoitusta varten tarkastelleet Savon Kuituverkko Oy:n liiketoimintasuunnitelmaa sekä osakkeenomistajien keskinäistä osakassopimusta. Osakassopimuksessa yhtiön voitonjaosta on todettu: Yhtiö ei tavoittele taloudellista ylijäämää lukuun ottamatta varautumista investointeihin ja toimintansa kehittämiseen. Selvitysten perusteella kuntien tekemiä pääomasijoituksia Savon Kuituverkkoon ei voida tukiviranomaisten taholta pitää markkinaehtoisina. Tukiviranomaisten näkemyksen mukaan yhtiöön tehtyihin pääomasijoituksiin ei liity riittävää tuottavuuspotentiaalia, koska yhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan yrityksen liiketoiminta-alueiden tuotot on tarkoitus käyttää kustannusten kattamiseen. Yhtiö on saanut edellä esitetyt tulkinnat Viestintävirastolta sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselta Yhtiön hallitus on ryhtynyt välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin ja asia tuotiin osakkaille tiedoksi yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa Yhtiökokous päätti kokouksessa yksimielisesti esittää osakaskunnille, että solmitun osakassopimuksen kohdan 13. Yhtiön voitonjako, osalta tehtäisiin seuraava muutos: Yhtiö tavoittelee pitkällä aikavälillä taloudellista ylijäämää sekä kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle huomioiden varautumisen investointeihin ja toimintansa kehittämiseen. Lisäksi yhtiökokous päätöksessään edellytti, että osakkaat käsittelevät osakassopimukseen ehdotettavan muutoksen valtuustoissaan mennessä. Osakassopimuksen muuttaminen on määritelty sopimuksen kohdassa 22, Sopimuksen muuttaminen: Kaikki muutokset tähän sopimukseen tehdään kirjallisesti kaikkien kulloinkin Osapuolena olevien yhteisellä sopimuksella.

13 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 59 jatkuu Osakassopimuksen muutoksen toteuttamatta jättäminen aiheuttaa tukiviranomaisten puolelta tulkinnan, jossa kuntien maksama osakepääoma tulkitaan julkiseksi tueksi ja on näin ollen sekä yhtiön että osakkaiden kannalta epäedullinen. Edellä esitetyn pohjalta Savon Kuituverkko Oy:n hallitus pyytää osakaskuntiaan käsittelemään tämän osakassopimuksen muutosesityksen esitetyssä muodossa ja aikataulussa, jotta yhtiö pystyy jatkamaan hankkeiden toteuttamista. Osakassopimuksen voitonjakoa koskeva muutos on toimitettava tukiviranomaisille ennen ensimmäisen laajakaistamaksuhakemuksen jättämistä. Esitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Savon Kuituverkko Oy:n osakassopimuksen kohdan 13. Yhtiön voitonjako, osalta hyväksyttäisiin seuraava muutos: Yhtiö tavoittelee pitkällä aikavälillä taloudellista ylijäämää sekä kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle huomioiden varautumisen investointeihin ja toimintansa kehittämiseen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 23

14 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto YHTEISTOIMINTASOPIMUS TERVEYDENHUOLLOSTA KUOPION KAUPUNGIN KANSSA Kh 60 Yhteistoimintasopimusta on valmisteltu poliittisessa ohjausryhmässä ( , , ), koordinaatioryhmässä ( , , , ) sekä viidessä tehtäväkohtaisesti valmistelevassa työryhmässä. Tuusniemen kunnanhallitus on käsitellyt yhteistoimintasopimusta sekä sopimuksen liitteeksi valmisteltua palveluiden järjestämissuunnitelmaa iltakoulussaan Lisäksi Tuusniemen kunnan johtoryhmä on valmistellut asian käsittelyä kokouksessaan Yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti Tuusniemen kunta käsittelee sopimuksen lopulliset versiot kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa Tuusniemen kunnan lähtökohdat sopimuksen valmistelussa olivat jatkaa terveydenhuollon palvelujen osalta nykyistä käytäntöä ja neuvotella perusturvan palveluista kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti: Tuusniemen kunnan sosiaalihuollon tehtävät siirretään lasten päivähoitoa ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea lukuun ottamatta Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin vuonna 2008 perustettuun perusterveydenhuolloin yhteistoiminta-alueeseen lukien. Mikäli Tuusniemen kunta katsoo kuntaliitoksen Kuopion kanssa mahdolliseksi, siirretään sosiaalihuollon tehtävät lukien kuntaliitoksen yhteydessä. Tästä tekee lopullisen päätöksen Tuusniemen kunnanvaltuusto vuoden 2013 aikana. Tässä yhteydessä perusturvalla ja sosiaalihuollolla tarkoitetaan samaa kokonaisuutta, josta Tuusniemellä on käytetty nimeä sosiaalihuolto tai sosiaalipalvelut ja Kuopiossa nimeä perusturva. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti Tuusniemen kunta lähti valmistelemaan neljän vuoden sopimusta ( ) niin, että sopimus olisi koskenut ensimmäisen kahden vuoden ajan vain terveydenhuoltoa ja jälkimmäisen kahden vuoden ajan terveydenhuollon lisäksi myös perusturvaa eli sosiaalipalveluja. Kuopio ilmoitti kuitenkin neuvottelujen aikana, että sen tavoite on tässä vaiheessa vain kahden vuoden sopimus, jonka johdosta sopimuksen viimeisessä versiossa käsitellään vain terveydenhuollon palveluita aikavälillä

15 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 60 jatkuu Sopimukseen on kirjattu, että osapuolet neuvottelevat erikseen perusturvaan kuuluvien sosiaalipalvelujen järjestämisestä vuoden 2015 alusta alkaen. Käytännössä näiden neuvottelujen tarpeellisuus selviää sen jälkeen kun Tuusniemen kunnanvaltuusto on vuoden 2013 alussa tehnyt päätöksen mahdollisesta kuntaliitoksesta Kuopioon vuonna Aiemman valtuuston päätöksen mukaisesti, mikäli kuntaliitokseen päädytään, ei sosiaalipalvelujen siirtäminen ole tarkoituksenmukaista vuonna 2015 vaan siirtyminen tapahtuu vasta kuntaliitoksen yhteydessä vuonna Tuotettavat palvelut ja niiden taso yhteistoiminnan alkaessa määritellään yhteistoimintasopimuksen liitteenä olevassa palveluiden järjestämissuunnitelmassa. Tuusniemen kunta tekee esityksen Kuopion kaupungille kunnalle tuotettavista palveluista ja niiden tasosta vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Kuopion kaupungin perusturva- ja terveyslautakunnan nykyiseen kokoonpanoon (11 jäsentä) lisätään yksi jäsen ja yksi henkilökohtainen varajäsen Tuusniemen kunnasta. Tässä kokoonpanossa perusturva- ja terveyslautakunta sekä lautakunnan nimeämä yksilöasioiden jaosto toimivat kuntalain 77 :n mukaisina kuntien yhteisinä toimieliminä. Kuntalaki 77, Yhteinen toimielin; Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Toimielimen pöytäkirja on, milloin se asetetaan yleisesti nähtäväksi, pidettävä 63 :n mukaisella tavalla nähtävänä kaikissa sopimukseen osallisissa kunnissa. Uusi yhteistoimintasopimus korvaa aiemmin hyväksytyn terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen sopimuksen ja tulee voimaan alkaen kahden vuoden määräajaksi päättyen Sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Esitys: Tuusniemen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen terveydenhuollosta ja sopimuksen liitteenä olevan palveluiden järjestämissuunnitelman Kuopion kaupungin kanssa. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

16 Kunnanvaltuusto Kv 24

17 Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011 Tark.ltk 14 Tarkastuslautakunnan on Kuntalain 71 :n mukaan arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta on kuullut tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta kokouksessaan ja valmistellut arviointikertomusta kokouksessaan ja päättänyt antaa arviointikertomuksen pidettävässä kokouksessa. Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2011 ja esittää sen kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunta hyväksyi arviointikertomuksen vuodelta 2011 ja esittää sen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kv 25

18 Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS Kh 33 Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Kunnan tilinpäätös on aina laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Liitteenä on vuoden 2011 tilinpäätöskirja, joka sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun ja tilinpäätöslaskelmat liitetiedostoineen. Kertomusvuoden tilinpäätös on taloustilanne huomioon ottaen hyvä. Toteutunut vuosikate on yli euroa, mikä on vähän enemmän kuin arvioitu vuosikate. Tilikauden tulos on noin euroa ylijäämäinen. Kunnalla on nyt 21. peräkkäinen ylijäämäinen tilinpäätös. Toimintakulut kasvoivat kertomusvuonna edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 %. Erityisen hyvin kasvoivat toimintatuotot, sillä kasvuprosentti oli 15,5 %. Tuottojen kasvu johtui mm. myyntituottojen lisääntymisestä, myös kotikuntakorvaukset kasvoivat.

19 Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kh 33 jatkuu Verotulojen kertymä kasvoi 0,58 %; kunnallisvero kasvoi noin 0,60 %, yhteisövero 1,48 % ja kiinteistöverot alenivat 0,84 %. Valtionosuudet kasvoivat kertomusvuonna noin 0,14 % ja maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Kunnalla oli lainoja kertomusvuoden lopussa 673 euroa/asukas. Konsernilainoja oli vuoden lopussa 916 e/asukas. Vuonna 2011 kunta investoi voimakkaasti, sillä edelliseen vuoteen verrattuna investoinnit kasvoivat lähes 1 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit olivat lähes 2,4 milj. ja nettoinvestoinnit lähes 1,7 milj. euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin yhteensä noin euroa, mutta vuosikate kattaa ne selkeästi. Edellisten vuosien ylijäämää oli kunnan taseessa vuoden päättyessä yli 4,8 milj. euroa sekä vapaaehtoisia varauksia noin 1,4 milj. euroa sekä poistoerovarauksia n. 2,2 milj. euroa. Kun otetaan huomioon vuoden 2011 ylijäämä, on kunnan taseessa ylijäämiä ja varauksia ja poistoeroja yhteensä yli 8,7 milj. euroa. Tarkemmat tunnusluvut ilmenevät toimintakertomuksesta. Esitys: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2011 tilinpäätöksen ja jättää tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnalle arvioitavaksi. Lisäksi kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan valmistelun jälkeen edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Aluksi viranhaltijat selostivat laajasti tilinpäätöstä ja siitä käytiin vilkas keskustelu, jonka jälkeen kunnanhallitus hyväksyi esityksen ja tilinpäätöksen sekä allekirjoitti sen. Tark.ltk 15 Tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan vuodelta 2011 esittänyt tilinpäätöksen hyväksymistä ja esittänyt vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastetulta tilikaudelta.

20 Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Tark.ltk 15 jatkuu Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta esittää kunnanvaltuustolle, että se 1. hyväksyy vuoden 2011 tilinpäätöksen ja 2. myöntää vastuuvapauden tilinvelvollisille tilikaudelta 2011 Tarkastuslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kv 26

21 Kunnanvaltuusto ILMOITUSASIAT Kv Pohjois-Savon kuntien väestönmuutosten ennakkotiedot tammikuu-huhtikuu Tuusniemi: elävänä syntyneet 8, kuolleet 18, kuntaan muuttanut 45, kunnasta muuttanut pois 33 ja maahanmuutto 1. Kokonaismuutos em. ajalla +3. Ennakkoväkiluku oli Tuusniemen maankäytön kehityskuva. Tuusniemen maankäytön kehityskuva pitää sisällään selvityksiä kunnan ympäristöstä, kylistä, rannoista, luontokohteista ja matkailusta ym. Kehittämismahdollisuuksina ja kohteina tuodaan suunnitelmassa esiin mm. kirkonkylän satama-alue, Pahkasalo, Tuusmäki, Ohtaansalmi, Kaavinkoski, maakuntajärvi Juojärvi sekä yleensä kunnan rannat ja niiden luomat mahdollisuudet sekä kyläalueet ja erilaiset luontokohteet. Maankäytön kehityskuva pitää sisällään yhteisesti hyväksyttyjä painopistealueita. Esitys: Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi.