Keskiviikko klo

Transkriptio

1 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanvirasto, valtuustosali Valtuuston puheenjohtaja Terttu Kolari, I varapuheenjohtaja Pirjo Smolander ja II varapuheenjohtaja Pekka Martikainen sekä valtuutetut Raimo Hätinen, Pekka Immonen, Taisto Kröger, Jaakko Kuosmanen, Antti Kuronen, Tauno Lempinen, Annukka Mustonen, Juhani Mustonen, Leena Pirinen, Kari Pitkänen, Ritva Puurunen, Irma Riekkinen, Maija-Leena Räsänen, Olli-Matti Tirkkonen, Jarkko Toivanen ja Venla Tuomainen sekä varavaltuutetut Kari Puustinen ja Timo Holopainen. MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Kunnanjohtaja Jouni Perälä ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja Martti Kähkönen sekä taloussihteeri Helena Pitkänen, sivistystoimenjohtaja Antti Järveläinen, tekninen johtaja Teuvo Nissinen ja sosiaalijohtaja Tuomas Aikkila. LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) 1 9 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jaakko Kuosmanen ja Pekka Martikainen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu Kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Terttu Kolari Tarkastusaika Tuusniemi Allekirjoitukset Martti Kähkönen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Jaakko Kuosmanen Paikka ja pvm Tuusniemi Virka-asema Pekka Martikainen Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Maija-Liisa Itkonen

2 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto MÄÄRÄALAN MYYMINEN YLÄTIEN PÄÄSTÄ EEVA JA KARI HAPPOSELLE Kh 13 Eeva ja Kari Happonen tiedustelivat vuoden 2011 loppupuolella, olisiko kunta halukas myymään heille lisämaaksi n. 200 m 2 :n alueen asemakaavan mukaisen tontin itärajalta Ylätien päästä. Valmistelun jälkeen päädyttiin siihen, että on molempien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaista myydä ko. määräala Happosille. Kunnanhallitus käsitteli asiaa ns. iltakoulussaan ja päätyi siihen, että määräala voidaan myydä 200 euron kauppahinnalla. Kauppakirjat on allekirjoitettu 8. helmikuuta 2012 ja jäljennös kauppakirjasta on esityslistan liitteenä. Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy ko. kaupan ja kauppakirjan esityslistan liitteen mukaisena. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 1 Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen.

3 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto OMAKOTITALOTONTIN MYYMINEN KULAJOEN ALUEELTA Kh 14 Tuusniemen kunnan ja ostajana Liisa Hämäläisen sekä Pentti Hämäläisen jakamattoman kuolinpesän osakkaiden välillä on allekirjoitettu kauppakirjat koskien omakotitalotontin myyntiä kunnalta Kulajoen alueella. Tontti on m 2 :n suuruinen ja sijaitsee Ylätiellä. Määräalalla olevat rakennukset ovat ostajien ennestään omistamat ja hallinta-oikeus on aiemmin ollut vuokrasopimuksen pohjalta. Kyseisellä alueella on kunnanvaltuuston määrittelemä myyntihinta 1 euro/m 2 ja muutoinkin kauppakirjan ehdoissa on otettu huomioon kunnanvaltuuston aiemmin hyväksymät ehdot. Jäljennös kauppakirjasta on esityslistan liitteenä. Koska Kulajoen osalta ei ole tehty valtuustossa delegointipäätöstä niin, että vastaavat kaupat voitaisiin hyväksyä kunnanhallituksen toimesta, on tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista tehdä tämä delegointipäätös. Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy ko. kaupan ja kauppakirjan esityslistan liitteen mukaisena. Samalla esitetään kunnanvaltuustolle, että myös Kulajoen alue liitetään kunnanvaltuuston delegointipäätökseen (kvalt / 14) tuolloin hyväksyttyjen kauppakirjaehtojen mukaisena. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 2 Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen.

4 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto VUODEN 2011 ALOITTEET Kh 9 Valtuutettu saa kunnallishallinnossa asian vireille tekemällä siitä aloitteen. Kuntalaissa ei säädetä valtuutetun eikä muunkaan luottamushenkilön aloiteoikeudesta. Asia on jätetty valtuuston työjärjestyksen ja muiden johtosääntöjen varaan. Laissa kuitenkin edellytetään, että aloitteen käsittelystä otetaan tarpeelliset määräykset valtuuston työjärjestykseen (kuntalain 15 ). Tuusniemen valtuuston työjärjestyksessä todetaan valtuutettujen aloitteista seuraavaa: Kokouskutsussa mainittujen asioiden jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kunnanhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Tämäntyyppisiä aloitteita viime vuonna oli kaksi. Esityslistan liitteenä on luettelo viime vuoden aloitteista ja niiden käsittelystä. Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luettelon koskien aloitteita ja niiden käsittelyä vuodelta Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

5 Kunnanvaltuusto Kv 3 Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen. Valtuutettu Tauno Lempinen esitti toiveen, että kuntavaalien yhteydessä ensi syksynä järjestettäisiin eri kyliltä varsinaisena vaalipäivänä vaalikuljetus kirkonkylälle. Asiasta keskusteltiin ja toive lähetettiin valmisteluun.

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TUUSNIEMEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN PERUSTAMINEN / SÄÄNNÖT JA SÄÄDEKIRJA / PERUSPÄÄOMAN JA KÄYTTÖPÄÄOMAN VARAAMINEN Kh 10 Kunnanvaltuusto päätti 140-vuotisjuhlavuoden 2010 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä hyväksyä, että edellisten vuosien ylijäämästä tehdään euron varaus myöhemmin perustettavan Tuusniemen kehittämissäätiön peruspääomaa varten. Sen lisäksi säätiön perustaja luovuttaa säätiölle käyttöpääomaksi satatuhatta ( ) euroa. Säätiön tarkoituksena on tuusniemeläisyyden, tuusniemeläisten kulttuurin vaaliminen ja tuusniemeläisten elinolojen parantaminen sekä Tuusniemellä harjoitettavien elinkeinojen ja tuusniemeläisten virkistystoiminnan edistäminen sekä tuusniemeläisten opintojen tukeminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa avustuksia edellä todetuille yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille sekä edistää tuusniemeläisten virkistysmahdollisuuksia. Esityslistan liitteenä on Tuusniemen kehittämissäätiön säännöt ja säädekirja, jotka esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää perustaa Tuusniemen kehittämissäätiön ja hyväksyy sen säännöt ja säädekirjan liitteiden mukaisena euroa siirretään rahastosta säätiön peruspääomaksi. Em. rahastovaraus on tehty 140-vuotisjuhlavuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä rahastoidaan säätiölle lisäksi euroa, josta siirretään tässä vaiheessa säätiön käyttöpääomaksi euroa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kh 25 Tarkasteltaessa kehittämissäätiön sääntöjä ja säädekirjaa tarkemmin on huomattu molemmissa pientä korjaamisen tarvetta. Uudet säännöt ja säädekirja ovat liitteenä.

7 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 25 jatkuu Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää perustaa Tuusniemen kehittämissäätiön ja hyväksyy sen säännöt ja säädekirjan uusittujen liitteiden mukaisina. Samalla esitetään valtuustolle, että nyt hyväksyttyihin Tuusniemen Kehittämissäätiön sääntöihin ja säädekirjaan voidaan tehdä hallintojohtaja Martti Kähkösen päätöksellä Patentti- ja rekisterihallituksen edellyttämiä teknisiä ja muita muutoksia, jotka eivät olennaisesti muuta nyt hyväksyttyä säädekirjaa tai sääntöjä. Muutoin esitys on ennallaan. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin ja hyväksyttiin välittömästi kokouksessa. Kv 4 Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen ja päätti perustaa Tuusniemen Kehittämissäätiön ja hyväksyi sen säännöt ja säädekirjan uusittujen liitteiden mukaisena euroa siirretään rahastosta säätiön peruspääomaksi. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä rahastoidaan säätiölle lisäksi euroa, josta siirretään tässä vaiheessa säätiön käyttöpääomaksi euroa.

8 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KOILLIS-SAVON VESI OY:N OSAKKEIDEN OSTAMINEN TUUSNIEMEN KUNNALLE Kh 16 Koillis-Savon Vesi Oy:n omistavat kolme koillissavolaista kuntaa: Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi. Yhtiö omistaa Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen ja vedenottamot Könönkankaalla, Palokankaalla, Ihalankankaalla ja Tuusjärvellä. Kaikkien vedenottamoiden vesi tullaan käsittelemään Könönkankaalla ja jakelemaan sieltä osakkaille. Yhtiötä perustettaessa omistus jaettiin vesilaitoksesta varattujen kapasiteettien suhteessa. Perustamiskirjassa Kaavi merkitsi 65 osaketta, Juankoski 37 osaketta ja Tuusniemi 15 osaketta, yhteensä 117 osaketta. Osakkeiden merkintähinta ja nimellisarvo olivat mk. Vuonna 1991 yhtiö päätti myydä Juankoskelle lisää 10 osaketta. Syynä oli kapasiteettivarauksen tarkistaminen ylöspäin. Nykytilanteessa yhtiön 127 osaketta jakaantuvat seuraavasti: Kaavi 65 osaketta, Juankoski 47 osaketta ja Tuusniemi 15 osaketta. Viimeisen osakeannin jälkeen jokaiseen osakaskuntaan on rakennettu runsaasti uutta vesijohtoverkkoa varsinkin haja-asutusalueelle ja sen johdosta myös vedenkulutuksen ovat muuttuneet yhtiön perustamisajankohdan arvioista huomattavasti. Mm. Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta, joka tänään on suurin yksittäin Koillis-Savon Vesi Oy:n vedenostaja, on perustettu osakeyhtiön perustamisen jälkeen. Yhtiön kapasiteetin käyttö ja omistus eivät ole enää samassa suhteessa omistajakuntien kesken. Asia on tiedostettu niin yhtiön hallituksessa kuin osakaskunnissakin. Kapasiteettivaraukset on tarkistettu vastaamaan nykytilannetta ja lähitulevaisuutta vuoden 2011 keväällä pidetyissä neuvotteluissa. Tarkistetut kapasiteettivaraukset ovat seuraavat: - Juankoski: m 3 /vuosi, osuus kokonaiskapasiteetista 25,2 % - Tuusniemi: m 3 /vuosi, osuus kokonaiskapasiteetista 40,1 % - Kaavi: m 3 /vuosi, osuus kokonaiskapasiteetista 34,7 %. Samassa suhteessa jaetut osakemäärät olisivat seuraavat: - Juankoski 32 osaketta - Kaavi 44 osaketta - Tuusniemi 51 osaketta. Jotta tähän osakejakoon päästäisiin pitäisi Juankosken myydä Tuusniemelle 15 osaketta ja Kaavin Tuusniemelle 21 osaketta. Suunnatulla osake-annilla toteutettu omistusosuuksien suhteuttaminen on prosessina pitkäkestoisempi, joten se on aikataulullisesti huonompi vaihtoehto.

9 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 16 jatkuu Tarkoitus on jakaa yhtiön Könönkankaan vesilaitoksen saneerausta ja Könönkangas-Kaavi ja Könönkangas-Tuusjärvi syöttö- ja runkovesijohtojen rakentamista varten otettavan lainan takaukset yhtiön omistuksen ja kapasiteettivarauksen suhteessa. Marraskuussa 2011 pidetyissä yhtiön hallituksen ja osakaskuntien teknisten toimialojen edustajien välisissä neuvotteluissa päädyttiin esittämään osakaskunnille edellä esitettyihin osakekauppoihin ryhtymistä. Samassa neuvonpidossa pohdittiin osakkeen tämänhetkistä hintaa. Todettiin, että absoluuttista osakkeen hintaa ei voi määrittää, joten päädyttiin esittämään osakaskunnille, että osakkeen hintana edellä kuvatuissa osakekaupoissa käytettäisiin viimeksi toimitetussa verotuksessa osakkeelle määritettyä hintaa 1.919,27 euroa/osake. Juankosken kaupunginhallitus on hyväksynyt, että kaupunki myy Tuusniemen kunnalle 15 kpl Koillis-Savon Vesi Oy:n osakkeita 1.919,27 euron kappalehintaan edellyttäen, että Kaavi myy 21 osaketta. Kaavin kunnanhallitus on tehnyt vastaavan päätöksen 21 osakkeen osalta Yhteishinta Tuusniemen kunnalle on ,72 euroa. Koska tähän tarkoitukseen ei ole varattu määrärahaa kuluvan vuoden talousarvioon, esitetään asia kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Esitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kuluvan vuoden talousarvioon varataan osakkeiden ostoon euron määräraha Koillis-Savon Vesi Oy:n osakkeiden ostoa varten. Edelleen hyväksytään, että Tuusniemen kunta ostaa Juankosken kaupungilta Koillis-Savon Vesi Oy:n osakkeita 15 kpl ja Kaavin kunnalta 21 kpl niin, että kappalehinta on 1.919,27 euroa ja yhteishinta täten ,72 euroa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 5 Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen.

10 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KOILLIS-SAVON VESI OY:N VESIHUOLTOHANKKEET VÄLILLÄ KÖNÖNKANGAS TUUSJÄRVI JA KÖNÖNKANKAAN VEDENKÄSITTELYLAITOKSEN SANEERAUS JA LAAJENNUS / KUNNAN LAINATAKAUS HANKKEELLE Kh 17 Koillis-Savon Vesi Oy on toteuttanut valtion vesihuoltotyöhankkeena yhdys- ja raakavesijohdon rakentamisen välille Könönkangas Laukka-aho. Koillis-Savon Vesi on edelleen toteuttamassa valtion vesihuoltotyönä yhdys- ja raakavesijohtoa välille Laukkaaho Tuusjärvi. Näiden hankkeiden muodostamaan kokonaisuuteen keskeisenä osana kuuluu yhtiön Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus, jonka suunnittelutyö on käynnistetty. Hankkeiden kustannuksien Koillis-Savon Vesi Oy:n osuudet ovat Könönkangas Laukka-aho vesijohdot euroa, Laukka-aho Tuusjärvi vesijohdot euroa ja Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen laajennus ja saneeraus euroa, kustannukset yhteensä euroa. Koillis-Savon Vesi Oy järjesti hankkeista neuvottelutilaisuuden Kaavilla (muistio liitteenä). Tilaisuudessa olivat läsnä yhtiön omistajakuntien johtajat ja tekniset johtajat sekä Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunnan edustajia. Tilaisuudessa todettiin investoinnin raskaus pienelle yhtiölle, mutta myös välttämättömyys laitoksen iän, varustelun puutteellisuuden nykyisiin vaatimuksiin ja kapasiteetin rajallisuuden takia. Tilaisuudessa todettiin, että hanke tulisi rahoittaa pitkäaikaisella lainalla ja veden tukkuhintaa korottamalla. Pitkäaikaiselle lainalle päätettiin hakea vakuudeksi omistajakuntien takaus myöhemmin sovittavassa todelliseen käyttöön ja todellisiin kapasiteettivarauksiin perustuvassa suhteessa. Koillis-Savon Vesi Oy:n omistajakuntien alueille tarvittavien vesimäärien määrittämiseksi järjestettiin neuvottelu Juankoskella, missä kuntien tekniset osastot olivat edustettuina (muistio liitteenä). Neuvottelun keskeisenä tuloksena kuntien kapasiteettivaraukset: Juankoski m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 25,2 % Tuusniemi m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 40,1 % Kaavi m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 34,7 %

11 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 17 jatkuu Koillis-Savon Vesi Oy pyysi lainatarjoukset euron rahoitukselle kuudelta rahalaitokselta. Määräaikaan mennessä yhtiö sai neljä lainatarjousta. Yhtiön hallitus kokouksessaan päätti hyväksyä Kuntarahoitus Oyj:n lainatarjouksen ja lainaajaksi 30 vuotta. Yhtiön hallitus päätti samassa kokouksessa, että Koillis-Savon Vesi Oy hakee em. lainalle osakaskuntien omavelkaista takausta. Juankosken kaupungin takausosuus lainamäärästä on 25,2 %, euroa. Yhtiö hakee em. lainalle takausta Kaavin kunnalta takausosuuden 34,7 %, euron määrälle ja Tuusniemen kunnalta takausosuuden 40,1 %, euron määrälle. Tuusniemen kunnanhallitus on iltakoulupäätöksenä hyväksynyt, että takaus voidaan myöntää, jos sitä ennen omistajakuntien osakkeiden omistus muutetaan vastaamaan yhtiön kapasiteetin käyttöä ja jos myös Kaavi ja Juankoski lähtevät takaamaan oman osuutensa. Juankoski on tehnyt myönteisen takauspäätöksen , Kaavin kunta ei ole vielä tehnyt päätöstä. Esitys: Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi, että Tuusniemen kunta myöntää Koillis-Savon Vesi Oy:lle omavelkaisen takauksen euron lainaosuudelle sillä ehdolla, että muut kunnat myöntävät takauksen omalle takausosuudelleen ja että yhtiön osakkeiden omistus muutetaan vastaamaan yhtiön kapasiteetin käyttöä. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 6 Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen.

12 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KAKSINKERTAISEN VIEMÄRIJÄRJESTELMÄINVESTOINNIN HYVITTÄMINEN VESIHUOLTOLAIN MUKAISELLA TOIMINTA-ALUEELLA TUUSNIEMELLÄ Kh 19 Kunnalle on vesihuoltolaissa säädetty vastuu vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä alueellaan. Kunnan tehtävä on lain mukaan vesihuollon kehittäminen yhdyskuntakehitystä vastaavasti koko alueellaan. Kunnan velvollisuutena on myös laatia ja pitää ajan tasalla vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen vesihuoltolaitoksen esityksestä tai sitä kuullen. Pohjois-Savon ELYkeskuksen selvityspyyntöön perustuen Tuusniemen kunnassa ryhdyttiin v toimenpiteisiin Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden suhteen. Kunnanhallitus hyväksyi / 9 teknisen lautakunnan esityksestä toiminta-alueet. Toiminta-alueiden määräämisestä ei sen kuulemisvaiheessa tullut yhtään valitusta. Myöhemmin kuitenkin mm. toiminta-alueilla tehdyistä liittymistä koskevista vapautushakemuksista annetuista päätöksistä on tehty useita valituksia. Useasti on koettu epäoikeudenmukaisena myös se, että useat ihmiset ennättivät hankkia ja kustantaa kiinteistölleen oman jätevesijärjestelmän, joka on pitänyt sisällään esim. WC:n ja kolmiosaisen sakokaivon tai kiinteistökohtaisen pienpuhdistamon. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan uusi jätevesiasetus, jossa vaadittiin myös haja-alueella edellä mainittuja järjestelmiä siirtymäajan kuluessa. Kun nyt tällainen oman järjestelmän rakentanut kuntalainen ei ole saanut vapautusta toiminta-alueen viemärijärjestelmään liittymisestä, on hän joutunut tekemään ikään kuin kaksoisinvestoinnin. Tältä osin tilanne ei ole oikeudenmukainen eikä tasapuolinen. Edellä esitetyn epäkohdan korjaamiseksi esitetään kunnanvaltuustolle, että se hyväksyisi hyvitysjärjestelmän, joka on seuraavanlainen: Ne tuusniemeläiset vesihuoltolain tarkoittamalla toiminta-alueella kiinteistön omistavat ja jotka ovat ennen toiminta-alueen vesihuoltolaitoksen jätevesijärjestelmään liittymistään rakentaneet oman yksityisen jätevesijärjestelmän (jätevesiasetus, joka tuli voimaan ), voivat saada Tuusniemen kunnalta hyvitystä oman järjestelmän rakentamisesta. Hyvitystä annetaan 8 vuoden ajalta eli aikaisintaan alkaen ja hyvitys maksetaan todellisten kustannusten mukaan, kuitenkin enintään euron osalta. Kahdeksan vuotta sitten rakennetuista järjestelmästä hyvitetään 1/8 ja esim. v rakennetusta järjestelmästä 5/8 sekä viime vuonna

13 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh 19 jatkuu rakennetusta järjestelmästä 100 % jne. Mikäli todellisia kustannuksia ei voida selvittää, kustannukset arvioidaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Järjestelmän rakentaminen täytyy olla kunnallisen viranomaisen (terveystarkastaja ja/tai rakennustarkastaja) hyväksymä. Tarkemmat määräykset hyvitysjärjestelmän kriteereistä ja soveltamisesta hyväksytään erikseen. Alueella sijaitsevan Asunto Oy Hoikanrannan, jossa on kuusi eri huoneistoa, osalta noudatetaan poikkeuskäytäntöä, jossa sovelletaan todellisia kustannuksia. Perusteluna se, että ko. kiinteistön jätevesijärjestelmän rakentaminen on maksanut huomattavasti enemmän keskimääräiseen verrattuna. Ennen hyvityskorvauksen maksamista hyvityksen hakijan on tullut liittyä toiminta-alueen vesihuoltolaitoksen jätevesijärjestelmään ja myös sopimus on oltava allekirjoitettu ja liittymismaksusta suoritettu ainakin I erä. Koska kyseiseen tarkoitukseen ei ole varattuna määrärahaa kuluvan vuoden talousarvioon, esitetään tarkoitukseen euron määräraha. Koko teoreettinen maksimiavustusmäärä ei tule käytettyä v. 2012, koska kaikki mahdolliset avustuksen hakijat eivät ole vielä liittyneet viemäriverkostoon. Esitys: Päätös: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy yllä selostetun hyvitysjärjestelmän periaatepäätöksen. Periaatepäätöksen soveltamiseen liittyvät yksityiskohtaisemmat päätökset tehdään viraston toimesta ja hyvityspäätökset saatetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Samalla esitetään kunnanvaltuustolle, että kuluvan vuoden talousarvioon varataan tähän tarkoitukseen euron määräraha. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Ritva Puurunen esitti, että asia jätettäisiin pöydälle ja siihen palattaisiin myöhemmin. Esitystä ei kannatettu. Merkitään, että Matti Räsänen ei esteellisenä ottanut osaa päätöksentekoon, vaan poistui kokouksesta päätöksenteon ajaksi. Merkitään, että toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Kari Pitkänen.

14 Kunnanvaltuusto Kv 7 Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen.

15 Kunnanvaltuusto ILMOITUSASIAT Kv 8 1. Pohjois-Savon kuntien väestönmuutosten ennakkotiedot tammi-joulukuussa Tuusniemi: elävänä syntyneet 21, kuolleet 39, kuntien välinen nettomuutto -28, nettomaahanmuutto 2, kokonaismuutos tammi-joulukuu Ennakkoväkiluku Työttömyysaste Tuusniemi 11,6 %, Koillis-Savo 11,4 %, Pohjois-Savo 11,0 %. Esitys: Päätös: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Kunnanvaltuusto merkitsi ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Merkittiin myös tiedoksi kokouksessa mukana olleen työnsä aloittavan uuden kunnanjohtaja Toni Auvisen puheenvuoro.

16 Kunnanvaltuusto MUUT ASIAT Kv 9 Työnsä päättänyttä ja eläkkeelle siirtyvää kunnanjohtaja Jouni Perälää muistettiin kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen sekä Tuusniemen Teollisuus Oy:n lahjoin. Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat kiittivät Jouni Perälää ansiokkaasta työstä ja hyvästä yhteistyöstä. Myös kunnanjohtaja Jouni Perälä kiitti luottamushenkilöitä ja henkilöstöä ja totesi, että Tuusniemellä on ollut hyvä tehdä työtä. Kokouksen jälkeen valtuusto osallistui yhteiseen lounaaseen ja sen jälkeen kunnanjohtajien vaihtopäivän tilaisuuteen iltapäivällä.