Keskiviikko klo

Transkriptio

1 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Taisto Kröger, puheenjohtaja Ritva Puurunen, varapuheenjohtaja Antti Kuronen, jäsen Maija-Leena Räsänen, jäsen Irma Riekkinen, jäsen Kari Pitkänen, jäsen Pekka Mustonen, varajäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Valtuuston puheenjohtaja Terttu Kolari, I varapuheenjohtaja Pirjo Smolander ja II varapuheenjohtaja Pekka Martikainen, esittelijänä kunnanjohtaja Toni Auvinen ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja Martti Kähkönen. LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Maija-Leena Räsänen ja Irma Riekkinen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Taisto Kröger Tarkastusaika Tuusniemi Allekirjoitukset Maija-Leena Räsänen Paikka ja pvm Tuusniemi Virka-asema Martti Kähkönen Irma Riekkinen Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Maija-Liisa Itkonen

2 Kunnanhallitus TUUSNIEMEN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Kh 43 Kaavatoimikunta käynnisti kesällä 2010 Tuusniemen maankäytön strategiatyön. Työ tilattiin Pöyry Oy:ltä ja kaavakonsulttina on toiminut Jorma Harju. Työ valmistui viime vuoden vaihteessa ja kaavatoimikunta käsitteli sitä kokouksessaan , jolloin Jorma Harju oli selostamassa asiaa kaavatoimikunnalle. Hän tulee selvittämään asiaa myös kunnanhallituksen kokoukseen. Tuusniemen maankäytön kehityskuva pitää sisällään selvityksiä kunnan ympäristöstä, kylistä, rannoista, luontokohteista ja matkailusta ym. Kehittämismahdollisuuksina ja -kohteina tuodaan suunnitelmassa esiin mm. kirkonkylän satama-alue, Pahkasalo, Tuusmäki, Ohtaansalmi, Kaavinkoski, maakuntajärvi Juojärvi sekä yleensä kunnan rannat ja niiden luomat mahdollisuudet sekä kyläalueet ja erilaiset luontokohteet. Tuusniemen maankäytön kehityskuva pitää sisällään yhteisesti hyväksyttyjä painopistealueita. Kaavatoimikunta hyväksyi maankäytön kehityskuvan pienin tarkennuksin kokouksessaan ja päätti tuolloin esittää sen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Maankäytön kehityskuva saatetaan myöhemmin tiedoksi myös valtuustolle ja se on myös kaikkien kuntalaisten käytettävissä, sillä aineisto tulee kunnan nettisivuille. Kunnanhallitus päättää merkitä tiedokseen ja hyväksyy Tuusniemen maankäytön kehityskuvan selostetussa muodossa. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Merkitään, että ennen kunnanhallituksen kokousta pidetyssä palaverissa Jorma Harju Pöyry Oy:ltä selosti asiaa kunnanhallitukselle ja valtuustoryhmien puheenjohtajille.

3 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA VUOTEEN 2020 Kh 44 Kuopion kaupunki on tehnyt vesihuollon kehittämissuunnitelman vuoteen Sen tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka on toteutettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja samalla kohtuullisin kustannuksin. Suunnitelma pitää sisällään selvityksen Kuopion vesihuollon nykytilasta, keskeisimmistä kehittämistarpeista ja -tavoitteista sekä kehittämistoimenpiteistä. Suunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen eikä se sido oikeudellisesti kaupunkia eikä sen alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Kehittämissuunnitelma on nähtävänä välisenä aikana Kuopion kaupunginvaltuuston virastotalossa. Nähtävänäoloajan päättymiseen mennessä kaupunki pyytää vesihuollon kehittämissuunnitelmasta lausunnot eri toimijoilta ja sidosryhmiltä ja myös mm. Tuusniemen kunnalta sekä Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnalta. Lausuntoa on valmisteltu yhdessä teknisen osaston kanssa. Liitteenä on kehittämissuunnitelman tiivistelmä. Kunnanhallitus päättää antaa asiasta Kuopion kaupungille seuraavanlaisen lausunnon: Tuusniemen kunta pitää hyvänä, että kaupunki kehittää yhteistyötä mm. vesiosuuskuntien kanssa ja niiden kesken. Erityisesti on tarpeen kiinnittää huomiota poikkeustilanteisiin varautumiseen ja tällöin tarvittavaan sujuvaan ja koordinoituun yhteistyöhön. Kunnalla ei ole huomautettavaa suunnitelmaan. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

4 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLISTA Kh 45 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli LOIKKA 2030 on kuntien yhteinen näkemys seudun yhteisestä maankäytöstä vuonna Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä myös muulle kehittämiselle. Rakennemalli on yksi Varkaus Kuopio Iisalmi kehittämisvyöhykkeen toteutettavista toimenpiteistä. Hanke on rahoitettu Kuopion seudun KOKO-ohjelman kautta. Mukana ovat Kuopion lisäksi Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi. Rakennemalli LOIKKA 2030 kuvaa rohkeaa hyppyä tulevaisuuteen, jossa uskotaan seudun väkiluvun ja työpaikkojen kasvuun. Liitteenä on tiivistettyä tietoa rakennemallista. Kuopion kaupunki pyytää asiasta lausunnot mennessä. Kunnanhallitus päättää antaa Kuopion kaupungille lausunnon Kuopion toiminnallisen seudun rakennemallin loppuraportista liitteen mukaisena. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

5 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus KOILLIS-SAVON VESI OY:N VESIHUOLTOHANKKEET VÄLILLÄ KÖNÖNKANGAS TUUSJÄRVI JA KÖNÖNKANKAAN VEDENKÄSITTELYLAITOKSEN SANEERAUS JA LAAJENNUS / KUNNAN LAINATAKAUS HANKKEELLE Kh 17 Koillis-Savon Vesi Oy on toteuttanut valtion vesihuoltotyöhankkeena yhdys- ja raakavesijohdon rakentamisen välille Könönkangas Laukka-aho. Koillis-Savon Vesi on edelleen toteuttamassa valtion vesihuoltotyönä yhdys- ja raakavesijohtoa välille Laukkaaho Tuusjärvi. Näiden hankkeiden muodostamaan kokonaisuuteen keskeisenä osana kuuluu yhtiön Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus, jonka suunnittelutyö on käynnistetty. Hankkeiden kustannuksien Koillis-Savon Vesi Oy:n osuudet ovat Könönkangas Laukka-aho vesijohdot euroa, Laukka-aho Tuusjärvi vesijohdot euroa ja Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen laajennus ja saneeraus euroa, kustannukset yhteensä euroa. Koillis-Savon Vesi Oy järjesti hankkeista neuvottelutilaisuuden Kaavilla (muistio liitteenä). Tilaisuudessa olivat läsnä yhtiön omistajakuntien johtajat ja tekniset johtajat sekä Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunnan edustajia. Tilaisuudessa todettiin investoinnin raskaus pienelle yhtiölle, mutta myös välttämättömyys laitoksen iän, varustelun puutteellisuuden nykyisiin vaatimuksiin ja kapasiteetin rajallisuuden takia. Tilaisuudessa todettiin, että hanke tulisi rahoittaa pitkäaikaisella lainalla ja veden tukkuhintaa korottamalla. Pitkäaikaiselle lainalle päätettiin hakea vakuudeksi omistajakuntien takaus myöhemmin sovittavassa todelliseen käyttöön ja todellisiin kapasiteettivarauksiin perustuvassa suhteessa. Koillis-Savon Vesi Oy:n omistajakuntien alueille tarvittavien vesimäärien määrittämiseksi järjestettiin neuvottelu Juankoskella, missä kuntien tekniset osastot olivat edustettuina (muistio liitteenä). Neuvottelun keskeisenä tuloksena kuntien kapasiteettivaraukset: Juankoski m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 25,2 % Tuusniemi m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 40,1 % Kaavi m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 34,7 %

6 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kh 17 jatkuu Koillis-Savon Vesi Oy pyysi lainatarjoukset euron rahoitukselle kuudelta rahalaitokselta. Määräaikaan mennessä yhtiö sai neljä lainatarjousta. Yhtiön hallitus kokouksessaan päätti hyväksyä Kuntarahoitus Oyj:n lainatarjouksen ja lainaajaksi 30 vuotta. Yhtiön hallitus päätti samassa kokouksessa, että Koillis-Savon Vesi Oy hakee em. lainalle osakaskuntien omavelkaista takausta. Juankosken kaupungin takausosuus lainamäärästä on 25,2 %, euroa. Yhtiö hakee em. lainalle takausta Kaavin kunnalta takausosuuden 34,7 %, euron määrälle ja Tuusniemen kunnalta takausosuuden 40,1 %, euron määrälle. Tuusniemen kunnanhallitus on iltakoulupäätöksenä hyväksynyt, että takaus voidaan myöntää, jos sitä ennen omistajakuntien osakkeiden omistus muutetaan vastaamaan yhtiön kapasiteetin käyttöä ja jos myös Kaavi ja Juankoski lähtevät takaamaan oman osuutensa. Juankoski on tehnyt myönteisen takauspäätöksen , Kaavin kunta ei ole vielä tehnyt päätöstä. Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi, että Tuusniemen kunta myöntää Koillis-Savon Vesi Oy:lle omavelkaisen takauksen euron lainaosuudelle sillä ehdolla, että muut kunnat myöntävät takauksen omalle takausosuudelleen ja että yhtiön osakkeiden omistus muutetaan vastaamaan yhtiön kapasiteetin käyttöä. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Kv 6 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen. Kh 46 Koillis-Savon Vesi Oy:n hallitus on lähestynyt Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kuntia ja pyytää näitä käsittelemään uudelleen Koillis-Savon Vesi Oy:lle annettavan lainatakauksen. Syynä on ensinnäkin se, että edellisten lainatarjousten voimassaolo on päättynyt ja toiseksi rahoitustarve on tarkentunut. Koillis-Savon Vesi Oy on pyytänyt uudet lainatarjoukset hankkeista euron rahoitukselle neljältä rahalaitokselta. Määräaikaan mennessä yhtiö sai kaksi lainatarjousta ja se on hyväksynyt kokouksessaan Koillis-Savon seudun Osuuspankin lainatarjouksen.

7 Kunnanhallitus Kh 46 jatkuu Yhtiön osakkeiden osakekauppojen jälkeen omistussuhteet tulevat olemaan: Juankoski 32 osaketta ja omistusosuus 25,2 % Tuusniemi 51 osaketta ja omistusosuus 40,2 % sekä Kaavi 44 osaketta ja omistusosuus 34,6 %. 2,75 miljoonan euron lainan takausosuudet määräytyvät em. prosenttien mukaan ja ovat seuraavat: Juankoski euroa, Kaavi euroa ja Tuusniemen kunta euroa. Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että Tuusniemen kunta myöntää Koillis-Savon Vesi Oy:lle omavelkaisen takauksen euron lainaosuudelle, sillä ehdolla, että muut kunnat myöntävät takauksen omalle takausosuudelleen ja että yhtiön osakkeiden omistus on tuolloin muutettu vastaamaan yllä selostettuja prosenttiosuuksia. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

8 Kunnanhallitus VALTUUSTOALOITE RUNKOVESIJOHDON RAKENTAMISEN AVUSTUSPROSENTIN NOSTAMISESTA 30 %:STA 50 %:IIN Kh 47 Huhtikuun 11. päivänä 2012 pidetyn kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi jätettiin valtuustoaloite, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana on Raimo Hätinen. Lisäksi aloitteen on allekirjoittanut kymmenen muuta ko. kokouksessa läsnä ollutta valtuutettua/varavaltuutettua. Aloitteessa esitetään, että Tuusniemen kunnan avustusprosenttia nostetaan 30 %:sta 50 %:iin runkovesijohdon rakentamiskustannuksiin Tuusniemen kunnan alueella. Perusteluna todetaan, että puhdas vesi on yksi keskeisistä asumiseen liittyvistä hyvinvointitekijöistä. Nykyinen periaatepäätös, että vesihuoltohankkeita avustetaan 30 %:lla rakentamisen osalta ja 70 %:lla suunnittelukustannusten osalta, on tehty jo 1990 ja sitä on tarkennettu Tarkennus koski sitä, että avustus myönnetään kunnan osalta, vaikka valtion avustusta hankkeeseen ei saataisikaan. Viemärihankkeiden osalta kunnalla ei ole periaatepäätöstä, vaan ne päätetään jokainen erikseen tapauskohtaisesti. Viime vuosina valtion käytäntö on ollut, että se ei lähde avustamaan hankkeita, jos hanke ei sisällä sekä vesi- että viemäriverkostoa. Tuusniemen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on mainittu muutamia alueita, joille runkovesilinjoja mahdollisesti rakennetaan. Nämä ovat: Kankaismäki, Paakkilan yhdysvesijohto, Kojanlahti, Ranta-Kosula ja Laukansalo Mustinlahti alue. Näiden kustannusarviot ovat sellaiset, että kunnan tuen nostaminen 30 %:sta 50 %:iin aiheuttaisi kunnalle lisämenoja lähivuosina runsaat euroa. Jos Kosula Levälahti alueelle toteutetaan runkovesijohto, nostaa tämä osaltaan kunnan kustannuksia. Tekninen lautakunta on käsitellyt tätä asiaa ja hyväksynyt avustusprosentin nostamisen 50 %:iin kuitenkin niin, että runkovesijohdon tulee olla vähintään 100 mm ja runkovesijohtoa rakennetaan tarpeen mukaan.

9 Kunnanhallitus Kh 47 jatkuu Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että edellä mainittua periaatepäätöstä muutetaan niin, että runkovesijohtojen osalta kunnan avustusprosentti on 50 %. Runkovesijohto on vähintään 100 mm ja runkovesijohtoa rakennetaan tarpeen mukaan. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen. Kari Pitkänen esitti, että tasapuolisuuden vuoksi avustusprosenttia ei nosteta 50 %:iin, mutta hänen esitystään ei kannatettu. Kari Pitkänen ilmoitti jättävänsä päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteensä.

10 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Kh Pohjois-Savon kuntien väestönmuutosten ennakkotiedot tammi-maaliskuu Tuusniemi: elävänä syntyneet 7, kuolleet 15, kuntien välinen nettomuutto 5 ja nettomaahanmuutto 1. Kokonaismuutos em. ajalla 2. Ennakkoväkiluku Tuusniemen 4H-yhdistys: selvitys kunnalta saadun avustuksen käytöstä v Sosiaali- ja terveysministeriön kirje : Kuntarakenneuudistus ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. 4. Kuntayönantajat kirje : Työterveyshuoltolaki muuttuu : Työntekijän työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä riittävän varhain. 5. Oikeusministeriön kirje : Presidentinvaali 2012; Kunnille suoritettava kertakorvaus vaalimenoista. Tuusniemi n euroa, 2458 äänioikeutettua. 6. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisu: Ympäristön kunnostustyöt. 7. Koulutuslautakunnan pöytäkirja Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Kunnanhallitus merkitsi ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi.