YHTEENVETOA TYÖPAJOISTA. Motivaatiosta: Miksi kansainvälistyä? Seuraavassa samankaltaisia syitä on ryhmitelty yhteen ja päällekkäisyyksiä karsittu.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEENVETOA TYÖPAJOISTA. Motivaatiosta: Miksi kansainvälistyä? Seuraavassa samankaltaisia syitä on ryhmitelty yhteen ja päällekkäisyyksiä karsittu."

Marja-Leena Aaltonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtorikoulutuskurssi Työpaja: Kansainvälisyys erilaisia tapoja olla kansainvälinen TT Janne Nikkinen ja FM Johanna Konttori YHTEENVETOA TYÖPAJOISTA Motivaatiosta: Miksi kansainvälistyä? Seuraavassa samankaltaisia syitä on ryhmitelty yhteen ja päällekkäisyyksiä karsittu. 1. Tietojen vaihtaminen muiden kanssa 2. Tutkimuksen eteneminen 3. Oman äänen saaminen kuuluville 4. Toisten (ulkomaisten) tutkijoiden tapaaminen / Muiden (ulkomaisten) samaa aihetta tutkivien tapaaminen 5. Kansainvälistyminen on kivaa 6. Uusien näkökulmien löytäminen, näkemysten laajeneminen, virikkeitä tutkimukseen 7. Suhteiden luominen, verkostoituminen 8. Tutkimus on kansainvälistä / tiedeyhteisö on kansainvälinen / kirkko on kansainvälinen 9. Mahdollisuus löytää yhteistyökumppaneita nykyisiin ja tuleviin tutkimushankkeisiin 10. Kansainvälistyminen parantaa työllistymistä(?) 11. Meriitti 12. Suomen piirit ovat pienet: kukaan ei lue tutkimustani täällä 13. Ohjausta ei ole saatavilla Suomessa, ulkomainen professori 14. Lähdeaineisto 15. Aihe ei ole Suomessa tunnettu 16. Teologinen tutkimus aiheesta on kansainvälistä 17. Kielitaidon karttuminen 18. Kansainvälinen aihe 19. Tutkimuksen laatu ja taso paranevat 20. Kansainvälistyminen on relevanttia 1

Tutkimuksen eteneminen 3. Oman äänen saaminen kuuluville 4. Toisten (ulkomaisten) tutkijoiden tapaaminen / Muiden (ulkomaisten) samaa aihetta tutkivien tapaaminen 5. Kansainvälistyminen on kivaa 6.

2 Keinoista: Miten kansainvälistyä? 1. Vaihto (pitkäaikainen / lyhytaikainen) 2. Kansainväliset kontaktit, esimerkiksi työn kautta 3. Kansainvälisiin konferensseihin osallistuminen (kotimaassa / ulkomailla) 4. Kansainväliset projektit 5. Kansainväliset seminaarit 6. Kansainväliset tutkijaverkostot 7. Artikkelit kansainvälisissä julkaisuissa 8. Posterit kansainvälisissä konferensseissa 9. Martin Luther Bund -kielikurssi Saksassa 10. Asiantuntijavaihto 11. Opettajavaihto 12. Työskentely ulkomailla 13. Internet väylänä kansainvälisiin kontakteihin 14. Hyöty irti Suomeen tulevista ulkomaisista vierailijoista 15. Arkistomatkat 16. Vierailut ulkomaisiin kirjastoihin 17. Yhteydenpito ulkomaisiin asiantuntijoihin esimerkiksi sähköpostitse 18. Kansainvälinen yhteistyö projektien välillä Esteistä: Kansainvälistymistä vaikeuttavia tekijöitä Perhesyyt olivat selkeästi merkittävin kansainvälisen kokemuksen hankkimista estävä tekijä: se nostettiin molemmissa työpajoissa useampaan kertaan esille. 1. Kielitaidon puute 2. Raha / Asuntolaina pitää maksaa 3. Perhesyyt a. Perhe b. Lasten koulunkäynti ja kaverisuhteet c. Puolison työt d. Perheen mukaan ottaminen (vaihtoon) e. Vastuu omista omaisista f. Talo, jota on hankala saada vuokrattua (pitkän vaihdon ajaksi) 4. Etäisyydet 5. Ei tiedä miten kansainvälistyä 6. Arkuus, ujous, jurous 7. Elämäntilanne 8. Vähäiset yliopistojen väliset vaihtomahdollisuudet 2

Artikkelit kansainvälisissä julkaisuissa 8. Posterit kansainvälisissä konferensseissa 9. Martin Luther Bund -kielikurssi Saksassa 10. Asiantuntijavaihto 11. Opettajavaihto 12.

3 Ryhmätyöt Ryhmätöiden ideana oli pohtia pienellä porukalla juuri itselle sopivia tapoja kansainvälistyä, ja miettiä myös mitä kansainvälistyminen konkreettisesti vaatii. Seuraavassa on koottuna ryhmätöiden esitykset. Mukaan on lisätty jonkin verran huomioita työpajoissa käytyjen keskustelujen pohjalta. 1. Suomesta käsin kansainvälistyminen a. Konferenssit, etenkin kotimaassa järjestettävät kansainväliset konferenssit (myös esimerkiksi Tukholma ja Tallinna, jonne lyhyt matka eikä matka ole erityisen kallis) b. Kansainvälisiä luennoitsijoita Suomeen, heidän luennoilleen osallistuminen ja kontaktien luominen c. Ongelmia: kaivataan paljon lisää tiedotusta esimerkiksi lähialueilla järjestettävistä konferensseista sillä nykyisellään tuntuu, ettei asia ole oikein kenenkään vastuulla, ja jatko-opiskelijan on haettava kaikki tieto itse -> sopivia konferensseja voi mennä ohi d. Pois yksin tekemisen kulttuurista! Muiden kanssa jutellessa ja yhteistyötä tehdessä saa hyviä vinkkejä jne. 2. Opettajaksi ulkomaiseen yliopistoon a. Väylä 1: Tee tutkintosi ulkomaiseen yliopistoon ja jää sinne. b. Väylä 2: Hanki opetuskokemusta kotiyliopistostasi. Mene pitämään esitelmiä kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. Tutustu ihmisiin ja luo kontakteja. Huomioi ohjaajasi kontaktit. Hanki loistava kielitaito. Tarjoa vierailuluentoja ulkomaisiin yliopistoihin. Lähde opettajavaihtoon. 3. Yhteenvetoa ryhmän keskusteluista a. Kiinnostusta lähteä opiskelemaan Roomaan (tutkimuskirjallisuutta, materiaalin ja näkökulman laajeneminen) 1. Villa Lante? 2. Yhteydet yliopiston kautta, eri rahoitusvaihtoehtoja (haettavat apurahat) 3. Mahdollisuus käyttää Vatikaanin kirjastoa? b. Työtehtäviin (yliopiston ulkopuolisiin) liittyvät konferenssit ja kansainväliset yhteydet ovat yksi väylä hankkia kansainvälistä kokemusta. Tällöin voi käyttää valmiita yhteyksiä ja rahoituskin on valmiina. c. Aihepiiriin liittyvä kansainvälinen konferenssi 1. Löydä sopiva konferenssi (eri tietolähteitä, julkaisuja) 2. Kannattaa katsoa myös lähitieteiden konferenssit 3. Useita apuraha- ja matka-avustusmahdollisuuksia (yliopistojen valmiit väylät, säätiöiden avustukset ulkomaisiin konferensseihin osallistumiseen) d. Kysymys kielitaidosta (ja sen puutteesta) 1. Kielikursseille kannattaa osallistua 3

Konferenssit, etenkin kotimaassa järjestettävät kansainväliset konferenssit (myös esimerkiksi Tukholma ja Tallinna, jonne lyhyt matka eikä matka ole erityisen kallis) b.

4 2. Kaksikieliset konferenssit, eli ei välttämättä tarvitse osata vaikkapa saksaa, jos työryhmiä pidetään myös englanniksi) 4. Pidempi vaihto a. Motivaatiota on, mutta On myös perhe: puoliso ei halua mukaan, lasten koulu ja kaverit, puolison työ 2. Toimeentulo on haastavaa: asunto kahdessa paikassa, mistä riittävästi rahaa? 3. Mukavuudenhalu b. Ratkaisut 1. Kompromissit: lyhyt vaihto 2. Asioiden valmistelu rauhassa, pala kerrallaan 3. Aina ei voi saada kaikkea: mitä asetan etusijalle? 5. Osallistuminen kansainväliseen konferenssiin a. Tiedon saaminen järjestettävästä konferenssista 1. Yliopiston tiedotus 2. Oma aktiivisuus ja puskaradio 3. Toiset tieteenalat 4. Postituslistat b. Rahoitus Mahdollisia rahoituslähteitä on monia, eivätkä kaikki ole aina mitenkään ilmeisiä. 1. Tutkijakoulu 2. Projektit 3. Kanslerin matka-avustukset 4. Tiedekunnan rahoitus 5. Järjestöt 6. Kirkkohallitus 7. Ammattiliitot 8. Matka-apurahat joiltain säätiöiltä ja rahastoilta mahdollisia 9. Suurlähetystöt 10. Omakustanne c. Valmistautuminen konferenssiin 1. Esitelmä ja abstrakti 2. Tukikurssit (esim. Conference English) 3. Rahoituksen hankkiminen 4. Mahdollinen julkaisun saaminen 5. Henkinen rohkeus ja uskallus olla kansainvälinen d. Konferenssiosallistuminen 1. Oma osallistuminen esitelmällä tai ilman 2. Majoituksen järjestäminen + ruokailu + rekisteröityminen 3. Posterit 4. Matkat (+ kulut) 5. Yhteydet ja keskustelut muiden tutkijoiden kanssa 6. Kirjallisuushankinnat 7. Motivaatiota omaan tutkimukseen, palaute omasta paperista 4

Kompromissit: lyhyt vaihto 2. Asioiden valmistelu rauhassa, pala kerrallaan 3. Aina ei voi saada kaikkea: mitä asetan etusijalle? 5. Osallistuminen kansainväliseen konferenssiin a.

5 8. Oman tutkimuksen tekeminen tunnetuksi 6. Osallistuminen konferenssiin American Academy of Religion (AAR), Atlanta, marraskuu 2010 a. Call for Papers tammikuu Deadline helmi-maaliskuu 2. Advanced EAPS: Conference English II b. Kanslerin matkatuki 1. Haku helmikuu 2010 c. Proposal accepted huhtikuu Heti sähköpostia kanslerinvirastoon d. Matkatukipäätös toukokuu 2010 e. Konferenssiin ilmoittautuminen 1. Halvin hinta -> deadline toukokuu Konferenssit a. Vaihe 1: Mistä tieto? 1. Netti 2. Professori 3. Viidakkorumpu b. Vaihe 2: Tieto aiheesta ja ajasta, mistä rahoitus? c. Vaihe 3: Osallistuminen 1. Oma rooli 2. Matka ja majoitus d. Vaihe 4: Taas kotona 1. Raportointi 2. Lisäintoa työskentelyyn 3. Verkostoituminen e. Vaihe 5: Uuden konferenssimatkan suunnittelu 8. Uskontoja ja konflikteja käsittelevä väitöskirjatyö a. Verkostot: rauhantutkimus, konfliktiklusteri, Uppsalan Afrikkainstituutti b. Kenttätyö Afrikassa aineiston keräämistä varten -> haastattelut c. Interfaith-instituutti Englannissa d. Suunnitelmissa myös opiskelu ulkomailla 9. Yhteenvetoa ryhmän keskusteluista a. Turistimatkaankin voi yhdistää kansainvälisten kontaktien luomista ja vaikkapa tutkimuskirjallisuuden hankintaa b. Sähköiset verkostot c. Neuvoja saa mm. tiedekunnan / yliopiston kansainvälisistä asioista / vaihtoasioista vastaavalta henkilöltä. 5

Konferenssiin ilmoittautuminen 1. Halvin hinta -> deadline toukokuu 2010 7. Konferenssit a. Vaihe 1: Mistä tieto? 1. Netti 2. Professori 3. Viidakkorumpu b.

6 Lopuksi Kansainvälistä kokemusta voi hankkia monin tavoin o Onnistuu myös kotimaassa, esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa. Sähköpostitse on helppo ottaa yhteyttä ulkomaiseen tutkijaan ja vaihtaa ajatuksia. Artikkelia voi tarjota kansainväliseen julkaisuun. o Lyhytaikaiset opettaja- ja tutkijavaihdot hyvä vaihtoehto esimerkiksi perheellisille o Myös kesäkoulut ja muut tohtorikoulutettaville tarkoitetut kurssit ulkomaisissa yliopistoissa Tietoa löytyy, mutta sitä voi joutua hieman etsimään o Oman ohjaajan, sekä muiden jatko-opiskelijoiden kontaktit ja vinkit o Tiedekunnan / yliopiston kv. asioista vastaava henkilö o Sähköpostilistojen kautta saa paljon tietoa. Kannattaa miettiä mille listoille haluaa kuulua -> myös oman oppiaineen / yliopiston ulkopuoliset listat (muistakaa myös kansainväliset listat) o Jäsenyys omalle tutkimukselle relevantissa tieteellisessä seurassa o Verkkosivut Oma aktiivisuus tärkeää niin tiedon hankinnassa kuin kontaktien luomisessakin 6

o Lyhytaikaiset opettaja- ja tutkijavaihdot hyvä vaihtoehto esimerkiksi perheellisille o Myös kesäkoulut ja muut tohtorikoulutettaville tarkoitetut kurssit ulkomaisissa yliopistoissa Tietoa löytyy,

Samankaltaiset tiedostot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia